Sähköasennusten suojaus osa1

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköasennusten suojaus osa1"

Transkriptio

1 Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

2 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE -SUOJAUS ALIJÄNNITE- SUOJAUS Perussuojaus Palosuojaus Ylikuormitussuojaus Vikasuojaus Suojaus palovammoilta Oikosulkusuojaus Suojaus ylikuumenemiselta Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

3 SUOJAUS SÄHKÖISKULTA PERUSSUOJAUS VIKASUOJAUS Suojaus kaikelta koskettamiselta -eristäminen -kotelointi Suojaus tahattomalta koskettamiselta -esteet -sijoitus kosketusetäisyyden ulkopuolelle Lisäsuojaus - vikavirtasuojakytkin - lisäpotentiaalintasaus Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013 Syötön automaattinen poiskytkentä Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys Sähköinen erotus Pienoisjännite SELV tai PELV

4 Suojaus kaikelta koskettamiselta Yleisissä tiloissa olevien sähkölaitteiden vaaralliset jännitteiset osat on suojattava koskettamiselta joko eristämällä tai koteloimalla Eriste on voitava poistaa vain rikkomalla Pienin sallittu kotelointiluokka on IP2X Jos on tarpeen avata kotelo Käytetään avainta tai työkalua Kotelo voidaan avata vasta, syöttö on poistettu Kotelon kannen takana on vähintään IP2X välisuojus Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

5 Kotelointiluokat IP-luokka kertoo laitteen koteloinnin hyvyyden. Ensimmäinen numero kertoo suojauksen vieraita esineitä ja pölyä vastaan. Toinen numero kertoo suojauksen kosteutta vastaan. Kotelointiluokat määritetään akreditoiduissa tarkastuslaitoksissa Suomessa esim. SGS- Fimkossa. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

6 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

7 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

8 Suojaus tahattomalta koskettamiselta Sähkötiloissa, joihin on pääsy vain sähköalan ammattihenkilöillä tai heidän opastamillaan henkilöillä voidaan käyttää perussuojauksessa esteitä ja sijoitusta kosketusetäisyyden ulkopuolelle. Huom. toimistojen, koulujen ja vastaavien rakennusten jakokeskustilat eivät ole tässä mielessä sähkötiloja, vaikka ne ovatkin lukittuja. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

9 TN-C-S-järjestelmä T = yksi piste yhdistetty suoraan maahan (järjestelmän tähtipiste) N = jännitteelle alttiit osat yhdistetty maadoitettuun pisteeseen C = yhdistetty nolla- ja suojamaadoitus (PEN-johdin) S = nolla- ja suojamaadoitus erillisiä (N- ja PE-johdin) Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

10 Tyypillinen pienjännitejakelu Suomessa Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

11 Rivitalon nousujohtokaavio -Liittymisjohto TN-C -Rakennus TN-S Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

12 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

13 OK-talon mittauskeskuksen pääkaviosta näkyy mm. TN-Cjärjestelmän liittymisjohto sekä PE- ja N-kiskojen yhdistys Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

14 SYÖTÖN AUTOMAATTINEN POISKYTKENTÄ Vikavirtapiirin muodostuminen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

15 Vaarallisen kosketusjännitteen muodostuminen Johtava yhteys maahan Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

16 Syötön automaattinen poiskytkentä Suojausluokka I Vikasuojauksessa vian sattuessa vikavirta on kytkettävä pois nopeasti. Suojalaitteet toimivat sitä luotettavammin ja nopeammin, mitä suurempi vikavirta on. Vikavirran suuruus riippuu vikavirtapiirin impedanssista mitä pienempi impedanssi sitä suurempi virta. Vikavirtapiirin impedanssi muodostuu vikaimpedanssista, piirissä olevien johtojen impedansseista ja syöttävän verkon impedanssista. Vikasuojaus toteutuu, kun vikavirta ylittää suojalaitteen toimintarajavirran vaaditulla poiskytkentäajalla. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

17 Poiskytkentäajat pienjänniteverkossa (TN-järjestelmä, vaihejännite 230 V) Korkeintaan 32 A suojalaitteella suojattujen ryhmäjohtojen suurin sallittu poiskytkentäaika on 0,4 s. Pääjohdoilla ja niillä johdoilla, joita edellinen kohta ei koske, suurin sallittu poiskytkentäaika on 5 s. Lisäsuojana pitää vaihtosähköjärjestelmissä käyttää enintään 30 ma vikavirtasuojaa suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

18 Tyypillinen vikavirtapiiri Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

19 Syötön automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkastaminen laskemalla Lasketaan oikosulkuvirtapiirin impedanssit syöttävän verkon impedanssi saadaan jakeluverkkoyhtiön ilmoittamasta oikosulkuvirrasta liittymispisteessä kiinteistössä olevien johtojen impedanssit lasketaan, kun tiedetään johdinmateriaali, johtimien poikkipintaalat ja pituudet kokonaisimpedanssi saadaan impedanssien summana Lasketaan oikosulkuvirta Tarkistetaan, että suojalaite toimii riittävän nopeasti lasketulla virralla Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

20 Oikosulkuvirran laskeminen I = k c Z U 3 = c Z U v I k = vikavirtapiirin oikosulkuvirta U = pääjännite (400 V). U v = vaihejännite (230 V) Z = vikavirtapiirin impedanssi c = 0,95 (kerroin, joka ottaa huomioon jännitteen aleneman liittimissä, sulakkeissa, yms) Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

21 Johdon ominaisuuksien selvittäminen tyyppimerkinnän perusteella Johdinlaji Jos tyyppimerkinnän ensimmäinen kirjain on A, johdinlaji on alumiini ja muussa tapauksessa kupari Poikkipinta-ala Poikkipinta-ala näkyy suoraan neliömillimetreinä tyyppimerkinnästä. Äärijohtimen poikkipinta-ala määrää kuormitettavuuden. Suojajohtimen poikkipinta-ala voi poiketa äärijohtimesta. Tämä on huomattava syötön automaattista poiskytkentää laskettaessa. Monijohdinkaapeli vai erilliset johtimet? Jos merkintä alkaa suoraan kirjaintunnuksella kyseessä on monijohdinkaapeli. Jos tunnus alkaa numerolla (=johtimien lukumäärä), kyseessä ovat joko yksijohdinkaapelit tai erilliset peruseristetyt johtimet. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

22 KAAPELEIDEN OMINAISIMPEDANSSEJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

23 Sulakkeen virta-aika-ominaiskäyrä Sulake toimii, kun virta ylittää toimintakäyrän Kun virta kasvaa, sulakkeen toimintaaika lyhenee Käyrän yläosalla sulake toimii ylikuormitussuojana ja alaosalla oikosulkusuojana Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

24 SULAKKEIDEN TOIMINTAVIRTOJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

25 Johdonsuojakatkaisijan virta-aikaominaiskäyrä Johdonsuojakatkaisija toimii, kun virta ylittää ominaiskäyrän Syötön automaattisessa poiskytkennässä on saatava aikaan pikalaukaisu Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

26 JOHDONSUOJAKATKAISIJOIDEN TOIMINTAVIRTOJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

27 Lisäsuojaus vikavirtasuojakytkimellä Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

28 Syötön automaattisen poiskytkennän tarkistaminen käytännössä Sähkösuunnittelija tarkistaa laskemalla syötön automaattisen poiskytkennän toiminnan. Jos urakoitsija toteuttaa asennuksen suunnitelmien mukaisesti ja johtopituudet ja laskelmat ovat tiedossa, ei syötön automaattista poiskytkentää tarvitse välttämättä mitata. Urakoitsija mittaa kuitenkin liittymispisteen oikosulkuvirran, jotta voidaan varmistua, että laskelman lähtötiedot ovat oikein. Jos laskelmia ei ole, urakoitsija mittaa käyttöönottotarkastuksessa pisimpien ryhmäjohtojen loppupäistä oikosulkuvirrat kaikilla käytetyillä johdinpoikkipinnoilla ja lajeilla sekä eri suojalaitetyypeillä. Lisäksi urakoitsija tarkistaa käyttöönottotarkastuksessa suojajohdipiirin jatkuvuuden mittaamalla, jolloin voidaan olla varmoja siitä, että suojaus toimii koko asennuksessa. Urakoitsija testaa myös vikavirtasuojat mittaamalla niiden laukaisuvirran nousevalla virralla sekä laukaisuajan. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

29 D taulukkoja automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkistamiseen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

30 D taulukkoja automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkistamiseen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

31 Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Tapio Kallasjoki 1/2013

32 Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite,î50v AC taiî120v DC); S = Safety, P = Protective Syötön on tultava turvallisesta lähteestä (esim suojaerotusmuuntajasta) ja virtapiirit on erotettava muista virtapiireistä. Muussa tapauksessa kyseessä on toiminnallinen pienoisjännite FELV, jolloin vikasuojaus ja asennukset on toteutettava kuten vahvavirta-asennuksissa. Tapio Kallasjoki 1/2013

33 SELV- ja PELV-järjestelmät on erotettava muista järjestelmistä Tapio Kallasjoki 1/2013

34 Suojajärjestelmien muuntajia Tapio Kallasjoki 1/2013

35 SELV-valaistusjärjestelmät (paljaita johtoja käytettäessä jännite enintään 25V AC) Tapio Kallasjoki 1/2013

36 Vikasuojausmenetelmä Sähköinen erotus Erotusmuuntaja erottaa virtapiirin galvaanisesti syöttävästä verkosta, jolloin erotetun virtapiirin ja esimerkiksi maan välille ei synny potentiaalieroa. Menetelmää käytetään vikasuojauksessa esimerkiksi sähkölaitekorjaamoissa, lääkintätiloissa ja veneiden maasähkölaitteissa. Tapio Kallasjoki 1/2013

37 Sähköinen erotus, kun syötetään useampaa kulutuslaitetta Tapio Kallasjoki 1/2013

38 Vikasuojaustapa: Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys Entinen nimitys suojaeristys Estää laitteen kosketeltavien osien tulemisen jännitteelliseksi vian johdosta Laitetta ei voi suojamaadoittaa Tapio Kallasjoki 1/2013

39 Suojaeristetty laite voi olla kiinteästi asennettu tai siirrettävä pistotulppaliitäntäinen laite Siirrettävän suojaeristetyn laitteen tunnistaa pistotulpasta Esimerkiksi sähkölämmityspatterit ovat usein suojaeristettyjä. Niiden syöttöjohdossa on kuitenkin oltava mukana suojajohdin, joka liitetään laitteessa olevaan eristettyyn liittimeen. Tämä mahdollistaa myöhemmin lämmittimen vaihdon suojamaadoitettuun laitteeseen. Tapio Kallasjoki 1/2013

40 Lisäsuojaus vikavirtasuojakytkimellä Tapio Kallasjoki 1/2013

41 Vikavirtasuojakytkin Toiminta perustuu summavirran mittaukseen sekä yksi- että kolmivaiheverkoissa (vaihejohdot+nolla). Havahtuu ja kytkee johdon nopeasti (noin 20ms) jännitteettömäksi, kun erovirta ylittää asetetun arvon. Käytetään sekä lisäsuojana henkilösuojauksessa (I max =30mA) että palosuojaukseen (I max =300mA). Tapio Kallasjoki 1/2013

42 Lisäsuojauksen käyttö Lisäsuojana pitää vaihtosähköjärjestelmissä käyttää lisäsuojana enintään 30 ma vikavirtasuojaa suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta Poikkeukset, joissa lisäsuojausta ei tarvita valaisinpistorasiat erityiselle määrätylle laitteelle tarkoitetut pistorasiat pistorasiat, joita käytetään ammattihenkilön tai opastetun henkilön valvomana teollisissa tai kaupallisissa rakennuksissa Tapio Kallasjoki 1/2013

43 Ryhmäkeskuksen pääkaaviosta nähdään, kuinka vikavirtasuojalla suojattavat lähdöt voidaan ryhmitellä suojien taakse Tapio Kallasjoki 1/2013

44 Asunnoissa vikavirtasuojan voi jättää pois seuraavilta pistorasioilta: jääkaapit ja pakastimet liedet ja uunit astiainpesukoneet lämminvesivaraajat pistotulpalla liitettävät kiinteästi asennetut pumput, puhaltimet, sähkökäyttöiset vesihanat, ilmansuodattimet, yms. Tapio Kallasjoki 1/2013

45 Esimerkkejä, joissa vikavirtasuojakytkin toimii lisäsuojana Tapio Kallasjoki 1/2013

46 Esimerkkejä vikavirtasuojakytkimen käytöstä palosuojauksessa eläinsuojat putkistojen saattolämmitykset palavien materiaalien varastotilat Tapio Kallasjoki 1/2013

47 Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Tapio Kallasjoki 2/2014

48 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa: 1) I b îi n îi z, jossa I z I b = johdon mitoitusvirta I n = suojalaitteen nimellisvirta I z = johdon kuormitettavuus I n Kuormitus P, cosij I b Tapio Kallasjoki 2/2014

49 toinen ehto 2) I 2 î 1,45 x I z, jossa I 2 = virta, jolla suojalaite toimii luotettavasti - sulakkeen ylempi sulamisrajavirta - johdonsuojakatkaisijan toimintarajavirta Iz = johdon kuormitettavuus I 2 = k x I n Kerroin k riippuu suojalaitetyypistä Tapio Kallasjoki 2/2014

50 Sulakkeiden toimintarajavirtoja k Tapio Kallasjoki 2/2014

51 gg-tyypin sulakkeille voidaan laskea, millaista kuormitettavuutta eri nimellisvirtaiset sulakkeet edellyttävät johdolta Laskentakaava: I2 1, 45 I z I 2 k I n k I n 1, 45 I z z I n k I 1,45 Tapio Kallasjoki 2/2014

52 Johdonsuojakatkaisijoiden ominaisarvoja k B-, C- ja D-tyypin johdonsuojakatkaisijoille I z ï I n, koska I2 1, 45 I 2 k I n I z k I n 1, 45 I z k I z I n 1,45 Ja k = 1,45 Tapio Kallasjoki 2/2014 k

53 Johdon kuormitettavuuden ja ylikuormitussuojan määrittäminen (kun asennettu johto tiedetään) Selvitä asennetun johdon ominaisuudet Selvitä johdon asennustapa ja referenssiasennustapa Hae kuormitettavuus kuormitustaulukoista Korjaa tarvittaessa saamaasi kuormitettavuuden arvoa korjauskertoimilla Määritä sopiva ylikuormitussuoja kuormitettavuuden perusteella Tapio Kallasjoki 2/2014

54 Johdon ominaisuuksien selvittäminen tyyppimerkinnän perusteella Johdinlaji Jos tyyppimerkinnän ensimmäinen kirjain on A, johdinlaji on alumiini ja muussa tapauksessa kupari Eristemateriaali Jos merkinnässä on X-kirjain, eriste on PEX ja muussa tapauksessa PVC Poikkipinta-ala Poikkipinta-ala näkyy suoraan neliömillimetreinä tyyppimerkinnästä. Äärijohtimen poikkipinta-ala määrää kuormitettavuuden. Kuormitettujen johtimien lukumäärä Yksivaiheisessa johdossa kuormitettuja johtimia on kaksi ja kolmivaiheisessa kolme Monijohdinkaapeli vai erilliset johtimet? Jos merkintä alkaa suoraan kirjaintunnuksella kyseessä on monijohdinkaapeli. Jos tunnus alkaa numerolla (=johtimien lukumäärä), kyseessä ovat joko yksijohdinkaapelit tai erilliset peruseristetyt johtimet. Tapio Kallasjoki 2/2014

55 Eristemateriaalien suurimmat sallitut jatkuvat lämpötilat Tapio Kallasjoki 2/2014

56 Johdon asennustavan, referenssiasennustavan ja kuormitettavuuden määrittäminen Johdon asennustapa määritetään standardin SFS-EN taulukosta 52-3 (52H) Taulukon vasemmasta reunasta näkyy referenssiasennustavan kirjainmerkintä Referenssiasennustavat ovat taulukossa A.52-1, josta löytyy opastus kuormitustaulukoihin. Johdon ominaisuuksien perusteella valitaan oikea kuormitettavuustaulukko (taulukot A A.52-9) Haetaan valitusta taulukosta kuormitettavuus poikkipinta-alan perusteella Tapio Kallasjoki 2/2014

57 Esimerkki asennustapataulukosta Tapio Kallasjoki 2/2014

58 Referenssiasennustavat 1(2) Tapio Kallasjoki 2/2014

59 Refenssiasennustavat 2(2) Tapio Kallasjoki 2/2014

60 Esimerkki kuormitustaulukosta Tapio Kallasjoki 2/2014

61 Korjauskertoimet Kuormitettavuustaulukot on laadittu yksittäisille johdoille määrätyissä oletusympäristöissä (ilman lämpötila +25 C ja maan lämpötila +15 C. Jos tilanne poikkeaa oletetusta, kuormitettavuusarvoja on korjattava seuraavilla korjauskertoimilla: Lämpötilan korjauskertoimet: taulukot A ja A Maalajin korjauskerroin: taulukko A (oletuksena puolikuiva savi tai kostea sora, korjauskertoimet annettu lämpöresistiivisyyden perusteella; eri maalajien lämpöresistiivisyysarvoja julkaisun D taulukossa 52.10) Ryhmäkorjauskertoimet (lähistöllä olevien muiden johtojen vaikutus): taulukot A A Tapio Kallasjoki 2/2014

62 Esimerkki ryhmäkorjauskertoimista Tapio Kallasjoki 2/2014

63 Esimerkki maahan asennetun kaapelin korjauskertoimista Lähde: D Tapio Kallasjoki 2/2014

64 Lämpöeristeen vaikutus läpimenevän kaapelin kuormitettavuuteen Lähde D Tapio Kallasjoki 2/2014

65 Johdon poikkipinta-alan ja ylikuormitussuojan määrittäminen (kun mitoitusvirta tai teho tunnetaan) Määritä virtapiirin mitoitusvirta Määritä sopiva ylikuormitussuoja mitoitusvirran perusteella Selvitä ylikuormitussuojan edellyttämä kuormitettavuus johdolta Valitse sopiva johtolaji Selvitä johdon asennustapa ja referenssiasennustapa Selvitä korjauskertoimet ja korjaa tarvittaessa laskemaasi kuormitettavuuden arvoa vastaamaan kuormitustaulukon oletuksia Hae riittävä poikkipinta-ala kuormitettavuuden perusteella kuormitustaulukoista Tapio Kallasjoki 2/2014

66 Oikosulkusuojauksen ehdot Oikosulkusuojan on pystyttävä katkaisemaan suurin pirissä esiintyvä oikosulkuvirta Poiskytkennän on tapahduttava ennen kuin suojalaitteen suojaamat piirit vaurioituvat t = ( k x A / I ) 2 jossa t on oikosulun sallittu kestoaika (s) K on johdinvakio I on oikosulkuvirran suuruus (A) Tapio Kallasjoki 2/2014

67 Ylikuormitussuojien sijoittaminen Tapio Kallasjoki 2/2014

68 Ylikuormitussuojien pois jättäminen Tapio Kallasjoki 2/2014

69 Ylikuormitussuojien pois jättäminen Tapio Kallasjoki 2/2014

70 Jännitteen alenema kuluttajan asennuksissa Jännitteen alenema kuluttajan asennuksissa saa suositusten (ST 13.31) mukaan olla korkeintaan 4% liittymispisteen ja sähkölaitteen välillä. Alenema voidaan laskea seuraavien yhtälöiden avulla: Yksivaiheinen kuorma, vaihtovirta: U v I 2 l ( r cos x sin ) Kolmivaiheinen kuorma, vaihtovirta: U v I l ( r cos x sin ) Suhteellinen alenema: u(%) U U v v 100% jossa U v 230 V l on johdon pituus, I on virta sekä r ja x ovat johdon resistanssi ja reaktanssi, plus-merkki induktiivisella ja miinus-merkki kapasitiivisella kuormalla. Tapio Kallasjoki 2/2014

71 Harmonisten yliaaltojen aiheuttamia mitoitusongelmia Kolmella jaolliset yliaaltovirrat ovat samanvaiheisia ja summautuvat nolla- tai PEN-johtimeen. Siksi mitoitus saatetaan joskus joutua tekemään nollajohdon virran mukaan oheisen taulukon perusteella: 3. yliaalto Osuus vaihevirrasta % >45 Korjaustekijä Mitoitus tehdään vaihevirran perusteella 1 0, Mitoitus tehdään nollajohtimen virran perusteella - - 0,86 1 Tapio Kallasjoki 2/2014

72 Tapio Kallasjoki 2/2014 Lähde: SFS-käsikirja 600

73 Johdon mitoitukseen ja valintaan vaikuttavia ympäristötekijöitä Tapio Kallasjoki 2/2014

74 Johtoteiden valinnassa huomioon otettavia tekijöitä kaapelit saadaan vahingoittumatta ja helposti asennetuksi kaapelipituudet tulevat mahdollisimman lyhyiksi kaapelireiteille jää riittävästi varaa tulevaisuuden laajennuksia varten helposti häiriintyvät telekaapelit ja vahvavirtakaapelit sijoitetaan riittävän kauas toisistaan asennustyön ulkonäkö tyydyttää tilaajan vaatimuksia Tapio Kallasjoki 2/2014

75 Johtoteitä Tehdasvalmisteisia johtoteitä putket alumiiniset kaapelihyllyt teräsprofiiliset kaapelihyllyt ripustuskiskot johtokanavat listat kosketinkiskot Lisäksi käytetään rakennusosista valmistettuja johtoteitä - ontelolaatat - kotelolaatat - lattiakanavat - listat - asennuslattiat ja alaslasketut katot - seinä- ja kattorakenteet putkettomassa asennuksessa Tapio Kallasjoki 2/2014

76 Esimerkki kaapelihyllystä Tapio Kallasjoki 2/2014

77 Esimerkki ripustuskiskojärjestelmästä Tapio Kallasjoki 2/2014

78 Esimerkki johtokanavasta Johtokanavia on sekä muovista että alumiinista valmistettuja. Kanaviin asennetaan asennuskaapelit ja rasiakojeet. Kanavissa voi olla erilliset kannella avattavat osat tele- ja vahvavirta-asennuksille. Tapio Kallasjoki 2/2014

79 Pistorasiapylväs käytössä erityisesti avotoimistoissa vaatii liitäntärasiat kattoon, esimerkiksi valaisinripustuskiskoon Tapio Kallasjoki 2/2014

80 Käytännön mitoitussääntöjä 10 A ylivirtasuojalla (johdonsuojakatkaisija tai sulake) suojatun johdon ryhmäjohdon poikkipinta on 1,5 mm 2 kuparia. Samaan ryhmäjohtoon saa sijoittaa yleensä enintään 10 kulutuspistettä vaihetta kohden. Kulutuspisteellä tarkoitetaan kiinteää valopistettä tai korkeintaan kaksiosaista pistorasiaa. Kolmiosainen pistorasia lasketaan kahdeksi kulutuspisteeksi. 16 A ylivirtasuojalla suojatun johdon poikkipinta on yleensä 2,5 mm 2 kuparia. Kulutuspisteiden määrä saa olla korkeintaan 15 kpl. Silloin kun ryhmässä on pelkästään pistorasioita, käytetään 16 A ylivirtasuojaa. Pelkästään valaisimia sisältävissä ryhmissä, jolloin kuormituksen ottama teho tunnetaan, voidaan valopisteiden lukumäärä mitoittaa siten, että ryhmäjohdon kuormitus on korkeintaan 90 % ylivirtasuojan nimellisvirrasta. Mitoituksessa on kuitenkin otettava huomioon elektronisten liitäntälaitteiden aiheuttama kytkentävirtasysäys, joka saattaa rajoittaa valaisimien lukumäärää. Tapio Kallasjoki 2/2014

81 Vuotovirtojen huomioon ottaminen vikavirtasuojatuissa ryhmäjohdoissa SFS-EN sallii seuraavat vuotovirrat Suojausluokan 0 ja III laitteet 0,5 ma Suojausluokan II laitteet 0,25 ma Suojausluokan I siirrettävät laitteet 0,75 ma Suojausluokan I kiinteät laitteet 3,5 ma Suojausluokan I kiinteät laitteet, joissa on lämpövastus 0,75 ma tai 0,75mA/kW, enintään 5 ma Vikavirtasuoja voi toimia virran arvolla, joka on 50% suojan nimellisvirrasta. Virhelaukaisujen välttämiseksi yhden suojalaitteen taakse liitettyjen laitteiden kokonaisvuotovirta ei saisi ylittää 1/3 suojan nimellisvirrasta, eli henkilösuojauksessa käytetyllä 30 ma suojalla vuotovirta saisi olla korkeintaan 10 ma. Tapio Kallasjoki 2/2014

82 Ryhmittelysäädöksiä Samassa asennusputkessa tai johtokanavan erotetussa osassa voi olla useita virtapiirejä, kun johtimien eristys on valittu suurimman esiintyvän jännitteen mukaisesti. Peruseristetyt johtimet suojajohtimia lukuun ottamatta tulee asentaa asennusputkeen tai johtokanavaan. Saman virtapiirin johtimet täytyy olla samassa asennusputkessa, kaapelissa tai johtokanavassa. Tämä ei kuitenkaan koske kaapeleiden rinnankytkentää. Tapio Kallasjoki 2/2014

83 Kolmivaiheinen ryhmäjohdon eri vaiheet voivat syöttää eri yksivaiheisia kuormia Lähde: D Tapio Kallasjoki 2/2014

Sähköasennusten suojaus osa1

Sähköasennusten suojaus osa1 Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa:

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja

Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite, 50V

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Syksy 2013 29.10.2013 Kohteena ylikuormitustilanne Kuormitettavuus kytkeytyy kaapelin ylikuormitukseen, joka voi ajallisesti kestää pitkänkin aikaa (1 tunti) Ylikuormitussuojana

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS

Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA 22.10.2014 KOULUTUS Käsitteitä laskennassa Oikosulkuvirta I c on ylivirta joka aiheutuu sähköpiirin

Lisätiedot

Sähkölaitteistojen tarkastukset

Sähkölaitteistojen tarkastukset Sähkölaitteistojen tarkastukset Tapio Kallasjoki 2017 Säädökset ja standardit Säädökset Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Erityistilojen sähköasennuksia SFS ja

Erityistilojen sähköasennuksia SFS ja Erityistilojen sähköasennuksia SFS 6000-7 ja 6000-8 Tapio Kallasjoki Erityistiloja Kylpy- ja suihkutilat Uima-altaat ja vastaavat Saunat Rakennustyömaat Maa- ja puutarhatalouden tilat Ahtaat johtavat tilat

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto

Lisätiedot

Maadoittaminen ja suojajohtimet

Maadoittaminen ja suojajohtimet Maadoittaminen ja suojajohtimet Tapio Kallasjoki 2/2016 Standardisarjan SFS 6000 ohjeita Kun sähköliittymää syötetään verkosta, joka sisältää PEN-johtimen on liittymään tehtävä maadoitus, jossa on maadoituselektrodi

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

Rakennusten sähköasennukset

Rakennusten sähköasennukset Rakennusten sähköasennukset Yleiset vaatimukset Ktmp 1193/99 Tapio Kallasjoki 2014 Ihmiset ja kotieläimet on suojattava vaaroilta, joita voi syntyä kosketettaessa sähkölaitteiston jännitteisiä osia tai

Lisätiedot

SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9

SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9 1 SÄHKÖTAULUKOITA Johtojen kuormitettavuus 2 Korjauskertoimet 5 Oikosulkuvirrat 7 Kaapelien ominaisarvoja..9 Lähde: D1-2012 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista taulukoiden numerointi noudattaa lähteessä

Lisätiedot

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite

Lisätiedot

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Helsinki 1.9.16 AKKU (versio 1.1.9) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa, makroja sisältävässä

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö

Lisätiedot

OAMK:n opinto-oppaassa

OAMK:n opinto-oppaassa Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet

Sähköasennusten perusteet Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015 Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 6: Kiinteistöjen sähköasennukset I Asennusten peruskriteerit Kuormitettavuus ja ylivirtasuojaus Vikasuojauksen mitoittaminen Suojalaitteet 23.1.2013 30.1.2013 Tero Kaipia

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

D Käsikirja rakennusten sähköasennuksista

D Käsikirja rakennusten sähköasennuksista D1-2017 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista Tuotenumero: 411175 98,00 (+ alv 10%) normaalihinta 73,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja sisältää runsaas alan viranomaismääräyksiä ja standardeja täydentäviä

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 3.2/ (9)

Turvatekniikan keskus 3.2/ (9) Turvatekniikan keskus 3.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 3 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT Esimerkkitoimisto koko 12 x 10 m 12 työpistettä Työpisteessä: perussähköistykseen pistorasiat (2 kpl) erilliset DATA-pistorasiat tietokoneita varten tietoverkkoliitäntä Vikavirtasuojat

Lisätiedot

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun

Lisätiedot

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Kohteeseen on määritetty taulukon mukaiset huipputehot PK JK1 Keskus P h pituus Johdon kw m Asennustapa PK 125 JK1 35,0 20 Tikashylly JK2 30,0 40 Tikashylly

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille

Lisätiedot

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA 13.03.2012 KOUVOLA SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA ARTO SAASTAMOINEN Aikataulut Lausunnolle lokakuussa 2011 Lausuntoaika päättyi 13.1 2012 Lääkintätilastandardiehdotus (710)sekä

Lisätiedot

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala 5.1.2014 Mikä on kiinteistö? Täysin yksiselitteistä määritelmää ei ole Kiinteistöön kuuluu oma (tai vuokrattu) maapohja + siinä olevat rakennukset Omakotitalo on yleensä

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat

Lisätiedot

Asennukset erilaissa tiloissa

Asennukset erilaissa tiloissa Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,

Lisätiedot

Asentajasarja: Sähköasennusopas

Asentajasarja: Sähköasennusopas Asentajasarja: Sähköasennusopas Tuotenumero: 411647 46,00 (+ alv 10%) normaalihinta 34,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennusopas perustuu Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n julkaisemaan sähköasennukset

Lisätiedot

Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet

Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Meillä on hyvä Itä-Eurooppalainen paloturvallisuustaso Turvajärjestelmät joiden tulee toimia palon aikana määritellään esim. rakennusluvassa 11.1.4

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pienkiinteistön sähkösuunnitelma Omakotitalo Jarmo Myllykangas Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri(AMK) KEMI 2012 Myllykangas Jarmo

Lisätiedot

Jakokeskukset ja kaaviopiirustukset

Jakokeskukset ja kaaviopiirustukset Jakokeskukset ja kaaviopiirustukset Tapio Kallasjoki 3/2017 Jakokeskukset Jakokeskukset voivat olla valmiita vakiokeskuksia erikseen tapauskohtaisesti tilauksesta tehtäviä keskuksia tyyppihyväksytyistä

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ UUDET MÄÄRÄYKSET VIKAVIRTASUOJAUKSESTA JA NIIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖKESKUSTEN RAKENTEISIIN JA SÄHKÖSUUNNITTELUUN Työn tekijä: Ville Kurvinen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Sähköliittymä. Tapio Kallasjoki Tapio Kallasjoki 2017

Sähköliittymä. Tapio Kallasjoki Tapio Kallasjoki 2017 Sähköliittymä Tapio Kallasjoki 2016 Sähköliittymän käsitteitä Liittymä Liittymällä tarkoitetaan sekä liittyjän oikeutta liittymissopimuksessa yksilöidyssä paikassa liittyä jakeluverkkoon että sopijapuolten

Lisätiedot

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

Lataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje

Lataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje Lataussäädin 12/24V 10A Käyttöohje 1 Yleistä Lataussäätimessä on näyttö ja sen latausmenetelmä on 3-vaiheinen PWM lataus. Siinä on myös kaksi USB liitintä pienten laitteiden lataamiseen. 2 Kytkentäkaavio

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Sähkönjakelun tilatarpeet. Tapio Kallasjoki 2017

Sähkönjakelun tilatarpeet. Tapio Kallasjoki 2017 Sähkönjakelun tilatarpeet Tapio Kallasjoki 2017 Sähkötila Sähkötila on alue tai huone, jonne pääsevät vain sähköalan ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt. Sähkötiloille on voimassa: Sähkötilat on merkittävä

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Ohjeistus on päivitetty Tammikuussa 2013

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Mukana otteita sähkötyöturvallisuusstandardista

Lisätiedot

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013 Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Pekka Rantala 4.2.2016

Johdon mitoitus. Pekka Rantala 4.2.2016 Johdon mitoitus Pekka Rantala 4.2.2016 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Pääsulakkeiden koko (liittymisteho) Jännite (pien-

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Artic ylijännitesuojat

Artic ylijännitesuojat Artic ylijännitesuojat Tehokas suoja sähkölaitteiden ja verkon toimivuudelle Sähkölaitteiden ja verkon toimivuus Strömfors Artic ylijännitesuojat Verkkojännitteessä esiintyy toisinaan hetkellisiä ylijännitteitä.

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

Rivi- ja paritaloalueen sähkösuunnitelma

Rivi- ja paritaloalueen sähkösuunnitelma Rivi- ja paritaloalueen sähkösuunnitelma Anne-Mari Tauriainen Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 ALKUSANAT 2 Haluan kiittää kaikkia henkilöitä, jotka

Lisätiedot

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi 7 SÄHKÖTURVALLISUUS Vakavien sähkötapaturmien määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti. Vaikka sähkönkäyttö on kasvanut runsaassa 60 vuodessa noin 70-kertaiseksi, on tapaturmien määrä suhteessa kulutukseen

Lisätiedot

Muuntajat ja sähköturvallisuus

Muuntajat ja sähköturvallisuus OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen

Lisätiedot

Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03!

Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Kysymykset(ja(vastaukset,(kevät(2013( Tiedoston)rakenne) ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. irheet) STT2: Tehtävässä 11

Lisätiedot

Tero Vuorela TEOLLISUUSNOSTURIN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUKSEN SÄHKÖISET MITTAUKSET

Tero Vuorela TEOLLISUUSNOSTURIN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUKSEN SÄHKÖISET MITTAUKSET Tero Vuorela TEOLLISUUSNOSTURIN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUKSEN SÄHKÖISET MITTAUKSET Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 TEOLLISUUSNOSTURIN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUKSEN SÄHKÖISET MITTAUKSET Vuorela, Tero Satakunnan

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä 1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä

Lisätiedot

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1 / 2005: 2,5A:n pistorasian kiinteä asennus (23.11.2005)

Lisätiedot

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit:

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Ympäristön lämpötila ja ulkoiset lämmönlähteet. Veden esiintyminen. Mekaaniset vaikutukset esim. iskut, puristukset, taivutukset, tärinä. Sähkölaitteiden läheisyys

Lisätiedot

Uusi SFS 6000 maadoitukset ja häiriösuojaukset

Uusi SFS 6000 maadoitukset ja häiriösuojaukset Tapani Nurmi SESKO ry 1 Tapani Nurmi SESKO ry 2 Tapani Nurmi SESKO ry 3 Tapani Nurmi SESKO ry 4 Tapani Nurmi SESKO ry 5 Tapani Nurmi SESKO ry 6 Tapani Nurmi SESKO ry 7 Tapani Nurmi SESKO ry 8 Tapani Nurmi

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN LASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KAUKOLÄMMÖN LASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje MIT 5 1 (5) KAUKOLÄMMÖN LASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje MIT 5 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

ASENNUSOHJE. Tehovahti Effekt 103RX

ASENNUSOHJE. Tehovahti Effekt 103RX ASENNUSOHJE Tehovahti Effekt 103RX YLEISTÄ Toiminta: Tehovahti mittaa yksittäisten vaiheiden virrankulutusta virtamuuntimien avulla ja kytkee tarvittaessa päälle / pois päältä osan kuormasta, ettei säädetty

Lisätiedot

Sähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op

Sähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op 1 Sähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op syksy 2013, Pekka Rantala Opintojakson sisällön voi jakaa kolmeen suurempaan asiakokonaisuuteen: sähkötekniikka, sähköturvallisuus ja sähkötyöturvallisuus.

Lisätiedot

Jatkojohdot Koodi Tuotenimi SSTL

Jatkojohdot Koodi Tuotenimi SSTL Jatkojohdot 0004085 1113979 1113704 1113018 Jatkojohto 10m, 1-os. valettu 851, VSKB 3x1,5S Jatkojohto 20m, 1-os. valettu 851, VSKB 3x1,5S Jatkojohto 10m, 1-os. valettu 851, VSB 3x1,5S Jatkojohto 20m, 1-os.

Lisätiedot

Infokortti. Kapasitiiviset anturit

Infokortti. Kapasitiiviset anturit Infokortti Kapasitiiviset anturit i Tämä infokortti täydentää paikannusantureiden pääluetteloa ja erillisiä datalehtiä. Lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme osoitteesta www.ifm.com. Kapasitiivisen

Lisätiedot

Teemu Koivisto TESTIPENKIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Teemu Koivisto TESTIPENKIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Teemu Koivisto TESTIPENKIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Sähkötekniikan koulutusohjelma 2012 TESTIPENKIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Koivisto, Teemu Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma syyskuu

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

KESKUSSANEERAUKSEN SUUNNITTELU

KESKUSSANEERAUKSEN SUUNNITTELU OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KESKUSSANEERAUKSEN SUUNNITTELU T E K I J Ä : Niko Remes SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja

Lisätiedot

Simaris-ohjelma, OPPILAn pääkaavion piirtäminen

Simaris-ohjelma, OPPILAn pääkaavion piirtäminen Simaris-ohje, ver 1.0 1 Simaris-ohjelma, OPPILAn pääkaavion piirtäminen Käynnistä Simaris design 7.0 ohjelma työpöydän kuvakkeesta. Luo uusi projekti, mutta vastaa heti sen jälkeen VALMIS tai 1. Yleisiä

Lisätiedot

Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2003 Varasyötön kytkeminen ja suojaus (21.11.2003) Erään

Lisätiedot