Sähköasennusten suojaus osa1
|
|
- Mika Myllymäki
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
2 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE -SUOJAUS ALIJÄNNITE- SUOJAUS Perussuojaus Palosuojaus Ylikuormitussuojaus Vikasuojaus Suojaus palovammoilta Oikosulkusuojaus Suojaus ylikuumenemiselta Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
3 SUOJAUS SÄHKÖISKULTA PERUSSUOJAUS VIKASUOJAUS Suojaus kaikelta koskettamiselta -eristäminen -kotelointi Suojaus tahattomalta koskettamiselta -esteet -sijoitus kosketusetäisyyden ulkopuolelle Lisäsuojaus - vikavirtasuojakytkin - lisäpotentiaalintasaus Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013 Syötön automaattinen poiskytkentä Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys Sähköinen erotus Pienoisjännite SELV tai PELV
4 Suojaus kaikelta koskettamiselta Yleisissä tiloissa olevien sähkölaitteiden vaaralliset jännitteiset osat on suojattava koskettamiselta joko eristämällä tai koteloimalla Eriste on voitava poistaa vain rikkomalla Pienin sallittu kotelointiluokka on IP2X Jos on tarpeen avata kotelo Käytetään avainta tai työkalua Kotelo voidaan avata vasta, syöttö on poistettu Kotelon kannen takana on vähintään IP2X välisuojus Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
5 Kotelointiluokat IP-luokka kertoo laitteen koteloinnin hyvyyden. Ensimmäinen numero kertoo suojauksen vieraita esineitä ja pölyä vastaan. Toinen numero kertoo suojauksen kosteutta vastaan. Kotelointiluokat määritetään akreditoiduissa tarkastuslaitoksissa Suomessa esim. SGS- Fimkossa. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
6 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
7 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
8 Suojaus tahattomalta koskettamiselta Sähkötiloissa, joihin on pääsy vain sähköalan ammattihenkilöillä tai heidän opastamillaan henkilöillä voidaan käyttää perussuojauksessa esteitä ja sijoitusta kosketusetäisyyden ulkopuolelle. Huom. toimistojen, koulujen ja vastaavien rakennusten jakokeskustilat eivät ole tässä mielessä sähkötiloja, vaikka ne ovatkin lukittuja. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
9 TN-C-S-järjestelmä T = yksi piste yhdistetty suoraan maahan (järjestelmän tähtipiste) N = jännitteelle alttiit osat yhdistetty maadoitettuun pisteeseen C = yhdistetty nolla- ja suojamaadoitus (PEN-johdin) S = nolla- ja suojamaadoitus erillisiä (N- ja PE-johdin) Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
10 Tyypillinen pienjännitejakelu Suomessa Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
11 Rivitalon nousujohtokaavio -Liittymisjohto TN-C -Rakennus TN-S Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
12 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
13 OK-talon mittauskeskuksen pääkaviosta näkyy mm. TN-Cjärjestelmän liittymisjohto sekä PE- ja N-kiskojen yhdistys Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
14 SYÖTÖN AUTOMAATTINEN POISKYTKENTÄ Vikavirtapiirin muodostuminen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
15 Vaarallisen kosketusjännitteen muodostuminen Johtava yhteys maahan Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
16 Syötön automaattinen poiskytkentä Suojausluokka I Vikasuojauksessa vian sattuessa vikavirta on kytkettävä pois nopeasti. Suojalaitteet toimivat sitä luotettavammin ja nopeammin, mitä suurempi vikavirta on. Vikavirran suuruus riippuu vikavirtapiirin impedanssista mitä pienempi impedanssi sitä suurempi virta. Vikavirtapiirin impedanssi muodostuu vikaimpedanssista, piirissä olevien johtojen impedansseista ja syöttävän verkon impedanssista. Vikasuojaus toteutuu, kun vikavirta ylittää suojalaitteen toimintarajavirran vaaditulla poiskytkentäajalla. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
17 Poiskytkentäajat pienjänniteverkossa (TN-järjestelmä, vaihejännite 230 V) Korkeintaan 32 A suojalaitteella suojattujen ryhmäjohtojen suurin sallittu poiskytkentäaika on 0,4 s. Pääjohdoilla ja niillä johdoilla, joita edellinen kohta ei koske, suurin sallittu poiskytkentäaika on 5 s. Lisäsuojana pitää vaihtosähköjärjestelmissä käyttää enintään 30 ma vikavirtasuojaa suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
18 Tyypillinen vikavirtapiiri Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
19 Syötön automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkastaminen laskemalla Lasketaan oikosulkuvirtapiirin impedanssit syöttävän verkon impedanssi saadaan jakeluverkkoyhtiön ilmoittamasta oikosulkuvirrasta liittymispisteessä kiinteistössä olevien johtojen impedanssit lasketaan, kun tiedetään johdinmateriaali, johtimien poikkipintaalat ja pituudet kokonaisimpedanssi saadaan impedanssien summana Lasketaan oikosulkuvirta Tarkistetaan, että suojalaite toimii riittävän nopeasti lasketulla virralla Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
20 Oikosulkuvirran laskeminen I = k c Z U 3 = c Z U v I k = vikavirtapiirin oikosulkuvirta U = pääjännite (400 V). U v = vaihejännite (230 V) Z = vikavirtapiirin impedanssi c = 0,95 (kerroin, joka ottaa huomioon jännitteen aleneman liittimissä, sulakkeissa, yms) Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
21 Johdon ominaisuuksien selvittäminen tyyppimerkinnän perusteella Johdinlaji Jos tyyppimerkinnän ensimmäinen kirjain on A, johdinlaji on alumiini ja muussa tapauksessa kupari Poikkipinta-ala Poikkipinta-ala näkyy suoraan neliömillimetreinä tyyppimerkinnästä. Äärijohtimen poikkipinta-ala määrää kuormitettavuuden. Suojajohtimen poikkipinta-ala voi poiketa äärijohtimesta. Tämä on huomattava syötön automaattista poiskytkentää laskettaessa. Monijohdinkaapeli vai erilliset johtimet? Jos merkintä alkaa suoraan kirjaintunnuksella kyseessä on monijohdinkaapeli. Jos tunnus alkaa numerolla (=johtimien lukumäärä), kyseessä ovat joko yksijohdinkaapelit tai erilliset peruseristetyt johtimet. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
22 KAAPELEIDEN OMINAISIMPEDANSSEJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
23 Sulakkeen virta-aika-ominaiskäyrä Sulake toimii, kun virta ylittää toimintakäyrän Kun virta kasvaa, sulakkeen toimintaaika lyhenee Käyrän yläosalla sulake toimii ylikuormitussuojana ja alaosalla oikosulkusuojana Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
24 SULAKKEIDEN TOIMINTAVIRTOJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
25 Johdonsuojakatkaisijan virta-aikaominaiskäyrä Johdonsuojakatkaisija toimii, kun virta ylittää ominaiskäyrän Syötön automaattisessa poiskytkennässä on saatava aikaan pikalaukaisu Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
26 JOHDONSUOJAKATKAISIJOIDEN TOIMINTAVIRTOJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
27 Lisäsuojaus vikavirtasuojakytkimellä Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
28 Syötön automaattisen poiskytkennän tarkistaminen käytännössä Sähkösuunnittelija tarkistaa laskemalla syötön automaattisen poiskytkennän toiminnan. Jos urakoitsija toteuttaa asennuksen suunnitelmien mukaisesti ja johtopituudet ja laskelmat ovat tiedossa, ei syötön automaattista poiskytkentää tarvitse välttämättä mitata. Urakoitsija mittaa kuitenkin liittymispisteen oikosulkuvirran, jotta voidaan varmistua, että laskelman lähtötiedot ovat oikein. Jos laskelmia ei ole, urakoitsija mittaa käyttöönottotarkastuksessa pisimpien ryhmäjohtojen loppupäistä oikosulkuvirrat kaikilla käytetyillä johdinpoikkipinnoilla ja lajeilla sekä eri suojalaitetyypeillä. Lisäksi urakoitsija tarkistaa käyttöönottotarkastuksessa suojajohdipiirin jatkuvuuden mittaamalla, jolloin voidaan olla varmoja siitä, että suojaus toimii koko asennuksessa. Urakoitsija testaa myös vikavirtasuojat mittaamalla niiden laukaisuvirran nousevalla virralla sekä laukaisuajan. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
29 D taulukkoja automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkistamiseen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
30 D taulukkoja automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkistamiseen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
31 Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Tapio Kallasjoki 1/2013
32 Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite,î50v AC taiî120v DC); S = Safety, P = Protective Syötön on tultava turvallisesta lähteestä (esim suojaerotusmuuntajasta) ja virtapiirit on erotettava muista virtapiireistä. Muussa tapauksessa kyseessä on toiminnallinen pienoisjännite FELV, jolloin vikasuojaus ja asennukset on toteutettava kuten vahvavirta-asennuksissa. Tapio Kallasjoki 1/2013
33 SELV- ja PELV-järjestelmät on erotettava muista järjestelmistä Tapio Kallasjoki 1/2013
34 Suojajärjestelmien muuntajia Tapio Kallasjoki 1/2013
35 SELV-valaistusjärjestelmät (paljaita johtoja käytettäessä jännite enintään 25V AC) Tapio Kallasjoki 1/2013
36 Vikasuojausmenetelmä Sähköinen erotus Erotusmuuntaja erottaa virtapiirin galvaanisesti syöttävästä verkosta, jolloin erotetun virtapiirin ja esimerkiksi maan välille ei synny potentiaalieroa. Menetelmää käytetään vikasuojauksessa esimerkiksi sähkölaitekorjaamoissa, lääkintätiloissa ja veneiden maasähkölaitteissa. Tapio Kallasjoki 1/2013
37 Sähköinen erotus, kun syötetään useampaa kulutuslaitetta Tapio Kallasjoki 1/2013
38 Vikasuojaustapa: Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys Entinen nimitys suojaeristys Estää laitteen kosketeltavien osien tulemisen jännitteelliseksi vian johdosta Laitetta ei voi suojamaadoittaa Tapio Kallasjoki 1/2013
39 Suojaeristetty laite voi olla kiinteästi asennettu tai siirrettävä pistotulppaliitäntäinen laite Siirrettävän suojaeristetyn laitteen tunnistaa pistotulpasta Esimerkiksi sähkölämmityspatterit ovat usein suojaeristettyjä. Niiden syöttöjohdossa on kuitenkin oltava mukana suojajohdin, joka liitetään laitteessa olevaan eristettyyn liittimeen. Tämä mahdollistaa myöhemmin lämmittimen vaihdon suojamaadoitettuun laitteeseen. Tapio Kallasjoki 1/2013
40 Lisäsuojaus vikavirtasuojakytkimellä Tapio Kallasjoki 1/2013
41 Vikavirtasuojakytkin Toiminta perustuu summavirran mittaukseen sekä yksi- että kolmivaiheverkoissa (vaihejohdot+nolla). Havahtuu ja kytkee johdon nopeasti (noin 20ms) jännitteettömäksi, kun erovirta ylittää asetetun arvon. Käytetään sekä lisäsuojana henkilösuojauksessa (I max =30mA) että palosuojaukseen (I max =300mA). Tapio Kallasjoki 1/2013
42 Lisäsuojauksen käyttö Lisäsuojana pitää vaihtosähköjärjestelmissä käyttää lisäsuojana enintään 30 ma vikavirtasuojaa suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta Poikkeukset, joissa lisäsuojausta ei tarvita valaisinpistorasiat erityiselle määrätylle laitteelle tarkoitetut pistorasiat pistorasiat, joita käytetään ammattihenkilön tai opastetun henkilön valvomana teollisissa tai kaupallisissa rakennuksissa Tapio Kallasjoki 1/2013
43 Ryhmäkeskuksen pääkaaviosta nähdään, kuinka vikavirtasuojalla suojattavat lähdöt voidaan ryhmitellä suojien taakse Tapio Kallasjoki 1/2013
44 Asunnoissa vikavirtasuojan voi jättää pois seuraavilta pistorasioilta: jääkaapit ja pakastimet liedet ja uunit astiainpesukoneet lämminvesivaraajat pistotulpalla liitettävät kiinteästi asennetut pumput, puhaltimet, sähkökäyttöiset vesihanat, ilmansuodattimet, yms. Tapio Kallasjoki 1/2013
45 Esimerkkejä, joissa vikavirtasuojakytkin toimii lisäsuojana Tapio Kallasjoki 1/2013
46 Esimerkkejä vikavirtasuojakytkimen käytöstä palosuojauksessa eläinsuojat putkistojen saattolämmitykset palavien materiaalien varastotilat Tapio Kallasjoki 1/2013
47 Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Tapio Kallasjoki 2/2014
48 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa: 1) I b îi n îi z, jossa I z I b = johdon mitoitusvirta I n = suojalaitteen nimellisvirta I z = johdon kuormitettavuus I n Kuormitus P, cosij I b Tapio Kallasjoki 2/2014
49 toinen ehto 2) I 2 î 1,45 x I z, jossa I 2 = virta, jolla suojalaite toimii luotettavasti - sulakkeen ylempi sulamisrajavirta - johdonsuojakatkaisijan toimintarajavirta Iz = johdon kuormitettavuus I 2 = k x I n Kerroin k riippuu suojalaitetyypistä Tapio Kallasjoki 2/2014
50 Sulakkeiden toimintarajavirtoja k Tapio Kallasjoki 2/2014
51 gg-tyypin sulakkeille voidaan laskea, millaista kuormitettavuutta eri nimellisvirtaiset sulakkeet edellyttävät johdolta Laskentakaava: I2 1, 45 I z I 2 k I n k I n 1, 45 I z z I n k I 1,45 Tapio Kallasjoki 2/2014
52 Johdonsuojakatkaisijoiden ominaisarvoja k B-, C- ja D-tyypin johdonsuojakatkaisijoille I z ï I n, koska I2 1, 45 I 2 k I n I z k I n 1, 45 I z k I z I n 1,45 Ja k = 1,45 Tapio Kallasjoki 2/2014 k
53 Johdon kuormitettavuuden ja ylikuormitussuojan määrittäminen (kun asennettu johto tiedetään) Selvitä asennetun johdon ominaisuudet Selvitä johdon asennustapa ja referenssiasennustapa Hae kuormitettavuus kuormitustaulukoista Korjaa tarvittaessa saamaasi kuormitettavuuden arvoa korjauskertoimilla Määritä sopiva ylikuormitussuoja kuormitettavuuden perusteella Tapio Kallasjoki 2/2014
54 Johdon ominaisuuksien selvittäminen tyyppimerkinnän perusteella Johdinlaji Jos tyyppimerkinnän ensimmäinen kirjain on A, johdinlaji on alumiini ja muussa tapauksessa kupari Eristemateriaali Jos merkinnässä on X-kirjain, eriste on PEX ja muussa tapauksessa PVC Poikkipinta-ala Poikkipinta-ala näkyy suoraan neliömillimetreinä tyyppimerkinnästä. Äärijohtimen poikkipinta-ala määrää kuormitettavuuden. Kuormitettujen johtimien lukumäärä Yksivaiheisessa johdossa kuormitettuja johtimia on kaksi ja kolmivaiheisessa kolme Monijohdinkaapeli vai erilliset johtimet? Jos merkintä alkaa suoraan kirjaintunnuksella kyseessä on monijohdinkaapeli. Jos tunnus alkaa numerolla (=johtimien lukumäärä), kyseessä ovat joko yksijohdinkaapelit tai erilliset peruseristetyt johtimet. Tapio Kallasjoki 2/2014
55 Eristemateriaalien suurimmat sallitut jatkuvat lämpötilat Tapio Kallasjoki 2/2014
56 Johdon asennustavan, referenssiasennustavan ja kuormitettavuuden määrittäminen Johdon asennustapa määritetään standardin SFS-EN taulukosta 52-3 (52H) Taulukon vasemmasta reunasta näkyy referenssiasennustavan kirjainmerkintä Referenssiasennustavat ovat taulukossa A.52-1, josta löytyy opastus kuormitustaulukoihin. Johdon ominaisuuksien perusteella valitaan oikea kuormitettavuustaulukko (taulukot A A.52-9) Haetaan valitusta taulukosta kuormitettavuus poikkipinta-alan perusteella Tapio Kallasjoki 2/2014
57 Esimerkki asennustapataulukosta Tapio Kallasjoki 2/2014
58 Referenssiasennustavat 1(2) Tapio Kallasjoki 2/2014
59 Refenssiasennustavat 2(2) Tapio Kallasjoki 2/2014
60 Esimerkki kuormitustaulukosta Tapio Kallasjoki 2/2014
61 Korjauskertoimet Kuormitettavuustaulukot on laadittu yksittäisille johdoille määrätyissä oletusympäristöissä (ilman lämpötila +25 C ja maan lämpötila +15 C. Jos tilanne poikkeaa oletetusta, kuormitettavuusarvoja on korjattava seuraavilla korjauskertoimilla: Lämpötilan korjauskertoimet: taulukot A ja A Maalajin korjauskerroin: taulukko A (oletuksena puolikuiva savi tai kostea sora, korjauskertoimet annettu lämpöresistiivisyyden perusteella; eri maalajien lämpöresistiivisyysarvoja julkaisun D taulukossa 52.10) Ryhmäkorjauskertoimet (lähistöllä olevien muiden johtojen vaikutus): taulukot A A Tapio Kallasjoki 2/2014
62 Esimerkki ryhmäkorjauskertoimista Tapio Kallasjoki 2/2014
63 Esimerkki maahan asennetun kaapelin korjauskertoimista Lähde: D Tapio Kallasjoki 2/2014
64 Lämpöeristeen vaikutus läpimenevän kaapelin kuormitettavuuteen Lähde D Tapio Kallasjoki 2/2014
65 Johdon poikkipinta-alan ja ylikuormitussuojan määrittäminen (kun mitoitusvirta tai teho tunnetaan) Määritä virtapiirin mitoitusvirta Määritä sopiva ylikuormitussuoja mitoitusvirran perusteella Selvitä ylikuormitussuojan edellyttämä kuormitettavuus johdolta Valitse sopiva johtolaji Selvitä johdon asennustapa ja referenssiasennustapa Selvitä korjauskertoimet ja korjaa tarvittaessa laskemaasi kuormitettavuuden arvoa vastaamaan kuormitustaulukon oletuksia Hae riittävä poikkipinta-ala kuormitettavuuden perusteella kuormitustaulukoista Tapio Kallasjoki 2/2014
66 Oikosulkusuojauksen ehdot Oikosulkusuojan on pystyttävä katkaisemaan suurin pirissä esiintyvä oikosulkuvirta Poiskytkennän on tapahduttava ennen kuin suojalaitteen suojaamat piirit vaurioituvat t = ( k x A / I ) 2 jossa t on oikosulun sallittu kestoaika (s) K on johdinvakio I on oikosulkuvirran suuruus (A) Tapio Kallasjoki 2/2014
67 Ylikuormitussuojien sijoittaminen Tapio Kallasjoki 2/2014
68 Ylikuormitussuojien pois jättäminen Tapio Kallasjoki 2/2014
69 Ylikuormitussuojien pois jättäminen Tapio Kallasjoki 2/2014
70 Jännitteen alenema kuluttajan asennuksissa Jännitteen alenema kuluttajan asennuksissa saa suositusten (ST 13.31) mukaan olla korkeintaan 4% liittymispisteen ja sähkölaitteen välillä. Alenema voidaan laskea seuraavien yhtälöiden avulla: Yksivaiheinen kuorma, vaihtovirta: U v I 2 l ( r cos x sin ) Kolmivaiheinen kuorma, vaihtovirta: U v I l ( r cos x sin ) Suhteellinen alenema: u(%) U U v v 100% jossa U v 230 V l on johdon pituus, I on virta sekä r ja x ovat johdon resistanssi ja reaktanssi, plus-merkki induktiivisella ja miinus-merkki kapasitiivisella kuormalla. Tapio Kallasjoki 2/2014
71 Harmonisten yliaaltojen aiheuttamia mitoitusongelmia Kolmella jaolliset yliaaltovirrat ovat samanvaiheisia ja summautuvat nolla- tai PEN-johtimeen. Siksi mitoitus saatetaan joskus joutua tekemään nollajohdon virran mukaan oheisen taulukon perusteella: 3. yliaalto Osuus vaihevirrasta % >45 Korjaustekijä Mitoitus tehdään vaihevirran perusteella 1 0, Mitoitus tehdään nollajohtimen virran perusteella - - 0,86 1 Tapio Kallasjoki 2/2014
72 Tapio Kallasjoki 2/2014 Lähde: SFS-käsikirja 600
73 Johdon mitoitukseen ja valintaan vaikuttavia ympäristötekijöitä Tapio Kallasjoki 2/2014
74 Johtoteiden valinnassa huomioon otettavia tekijöitä kaapelit saadaan vahingoittumatta ja helposti asennetuksi kaapelipituudet tulevat mahdollisimman lyhyiksi kaapelireiteille jää riittävästi varaa tulevaisuuden laajennuksia varten helposti häiriintyvät telekaapelit ja vahvavirtakaapelit sijoitetaan riittävän kauas toisistaan asennustyön ulkonäkö tyydyttää tilaajan vaatimuksia Tapio Kallasjoki 2/2014
75 Johtoteitä Tehdasvalmisteisia johtoteitä putket alumiiniset kaapelihyllyt teräsprofiiliset kaapelihyllyt ripustuskiskot johtokanavat listat kosketinkiskot Lisäksi käytetään rakennusosista valmistettuja johtoteitä - ontelolaatat - kotelolaatat - lattiakanavat - listat - asennuslattiat ja alaslasketut katot - seinä- ja kattorakenteet putkettomassa asennuksessa Tapio Kallasjoki 2/2014
76 Esimerkki kaapelihyllystä Tapio Kallasjoki 2/2014
77 Esimerkki ripustuskiskojärjestelmästä Tapio Kallasjoki 2/2014
78 Esimerkki johtokanavasta Johtokanavia on sekä muovista että alumiinista valmistettuja. Kanaviin asennetaan asennuskaapelit ja rasiakojeet. Kanavissa voi olla erilliset kannella avattavat osat tele- ja vahvavirta-asennuksille. Tapio Kallasjoki 2/2014
79 Pistorasiapylväs käytössä erityisesti avotoimistoissa vaatii liitäntärasiat kattoon, esimerkiksi valaisinripustuskiskoon Tapio Kallasjoki 2/2014
80 Käytännön mitoitussääntöjä 10 A ylivirtasuojalla (johdonsuojakatkaisija tai sulake) suojatun johdon ryhmäjohdon poikkipinta on 1,5 mm 2 kuparia. Samaan ryhmäjohtoon saa sijoittaa yleensä enintään 10 kulutuspistettä vaihetta kohden. Kulutuspisteellä tarkoitetaan kiinteää valopistettä tai korkeintaan kaksiosaista pistorasiaa. Kolmiosainen pistorasia lasketaan kahdeksi kulutuspisteeksi. 16 A ylivirtasuojalla suojatun johdon poikkipinta on yleensä 2,5 mm 2 kuparia. Kulutuspisteiden määrä saa olla korkeintaan 15 kpl. Silloin kun ryhmässä on pelkästään pistorasioita, käytetään 16 A ylivirtasuojaa. Pelkästään valaisimia sisältävissä ryhmissä, jolloin kuormituksen ottama teho tunnetaan, voidaan valopisteiden lukumäärä mitoittaa siten, että ryhmäjohdon kuormitus on korkeintaan 90 % ylivirtasuojan nimellisvirrasta. Mitoituksessa on kuitenkin otettava huomioon elektronisten liitäntälaitteiden aiheuttama kytkentävirtasysäys, joka saattaa rajoittaa valaisimien lukumäärää. Tapio Kallasjoki 2/2014
81 Vuotovirtojen huomioon ottaminen vikavirtasuojatuissa ryhmäjohdoissa SFS-EN sallii seuraavat vuotovirrat Suojausluokan 0 ja III laitteet 0,5 ma Suojausluokan II laitteet 0,25 ma Suojausluokan I siirrettävät laitteet 0,75 ma Suojausluokan I kiinteät laitteet 3,5 ma Suojausluokan I kiinteät laitteet, joissa on lämpövastus 0,75 ma tai 0,75mA/kW, enintään 5 ma Vikavirtasuoja voi toimia virran arvolla, joka on 50% suojan nimellisvirrasta. Virhelaukaisujen välttämiseksi yhden suojalaitteen taakse liitettyjen laitteiden kokonaisvuotovirta ei saisi ylittää 1/3 suojan nimellisvirrasta, eli henkilösuojauksessa käytetyllä 30 ma suojalla vuotovirta saisi olla korkeintaan 10 ma. Tapio Kallasjoki 2/2014
82 Ryhmittelysäädöksiä Samassa asennusputkessa tai johtokanavan erotetussa osassa voi olla useita virtapiirejä, kun johtimien eristys on valittu suurimman esiintyvän jännitteen mukaisesti. Peruseristetyt johtimet suojajohtimia lukuun ottamatta tulee asentaa asennusputkeen tai johtokanavaan. Saman virtapiirin johtimet täytyy olla samassa asennusputkessa, kaapelissa tai johtokanavassa. Tämä ei kuitenkaan koske kaapeleiden rinnankytkentää. Tapio Kallasjoki 2/2014
83 Kolmivaiheinen ryhmäjohdon eri vaiheet voivat syöttää eri yksivaiheisia kuormia Lähde: D Tapio Kallasjoki 2/2014
Sähköasennusten suojaus osa1
Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus
Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa:
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja
Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite, 50V
LisätiedotSuojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)
Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian
LisätiedotSuojaus sähköiskulta Pekka Rantala
Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen
LisätiedotYlivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä
Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon
LisätiedotJohdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta
Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden
LisätiedotJohtimien kuormitettavuus
Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Syksy 2013 29.10.2013 Kohteena ylikuormitustilanne Kuormitettavuus kytkeytyy kaapelin ylikuormitukseen, joka voi ajallisesti kestää pitkänkin aikaa (1 tunti) Ylikuormitussuojana
LisätiedotVirtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT
1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)
LisätiedotHarmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen
Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana
LisätiedotSähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS
Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA 22.10.2014 KOULUTUS Käsitteitä laskennassa Oikosulkuvirta I c on ylivirta joka aiheutuu sähköpiirin
LisätiedotSähkölaitteistojen tarkastukset
Sähkölaitteistojen tarkastukset Tapio Kallasjoki 2017 Säädökset ja standardit Säädökset Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016) Valtioneuvoston
LisätiedotYlivirtasuojaus ja johdon mitoitus
Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä
LisätiedotErityistilojen sähköasennuksia SFS ja
Erityistilojen sähköasennuksia SFS 6000-7 ja 6000-8 Tapio Kallasjoki Erityistiloja Kylpy- ja suihkutilat Uima-altaat ja vastaavat Saunat Rakennustyömaat Maa- ja puutarhatalouden tilat Ahtaat johtavat tilat
LisätiedotKiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto
LisätiedotMaadoittaminen ja suojajohtimet
Maadoittaminen ja suojajohtimet Tapio Kallasjoki 2/2016 Standardisarjan SFS 6000 ohjeita Kun sähköliittymää syötetään verkosta, joka sisältää PEN-johtimen on liittymään tehtävä maadoitus, jossa on maadoituselektrodi
LisätiedotKeskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO
Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki
LisätiedotJohtimien kuormitettavuus
Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila
LisätiedotPienjännitejakeluverkko
Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty
LisätiedotSähköasennukset T613103
Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla
LisätiedotAkku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,
LisätiedotRakennusten sähköasennukset
Rakennusten sähköasennukset Yleiset vaatimukset Ktmp 1193/99 Tapio Kallasjoki 2014 Ihmiset ja kotieläimet on suojattava vaaroilta, joita voi syntyä kosketettaessa sähkölaitteiston jännitteisiä osia tai
LisätiedotSÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9
1 SÄHKÖTAULUKOITA Johtojen kuormitettavuus 2 Korjauskertoimet 5 Oikosulkuvirrat 7 Kaapelien ominaisarvoja..9 Lähde: D1-2012 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista taulukoiden numerointi noudattaa lähteessä
LisätiedotLääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset
Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
LisätiedotAkku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:
Helsinki 1.9.16 AKKU (versio 1.1.9) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa, makroja sisältävässä
LisätiedotKeskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO
Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT
SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö
LisätiedotOAMK:n opinto-oppaassa
Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen
LisätiedotSähköasennusten perusteet
Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko
LisätiedotSähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015
Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko
LisätiedotYlivirtasuojaus. Selektiivisyys
Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu
LisätiedotSähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite
Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus
LisätiedotBL10A3000 Sähköturvallisuus
BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 6: Kiinteistöjen sähköasennukset I Asennusten peruskriteerit Kuormitettavuus ja ylivirtasuojaus Vikasuojauksen mitoittaminen Suojalaitteet 23.1.2013 30.1.2013 Tero Kaipia
LisätiedotHelsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft
LisätiedotD Käsikirja rakennusten sähköasennuksista
D1-2017 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista Tuotenumero: 411175 98,00 (+ alv 10%) normaalihinta 73,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja sisältää runsaas alan viranomaismääräyksiä ja standardeja täydentäviä
LisätiedotLisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.
MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)
LisätiedotMITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI
MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu
LisätiedotPIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET
Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...
LisätiedotSFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry
SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936
LisätiedotTurvatekniikan keskus 3.2/ (9)
Turvatekniikan keskus 3.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 3 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.
LisätiedotSa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3
Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun
LisätiedotESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT
ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT Esimerkkitoimisto koko 12 x 10 m 12 työpistettä Työpisteessä: perussähköistykseen pistorasiat (2 kpl) erilliset DATA-pistorasiat tietokoneita varten tietoverkkoliitäntä Vikavirtasuojat
LisätiedotTehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus
Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Kohteeseen on määritetty taulukon mukaiset huipputehot PK JK1 Keskus P h pituus Johdon kw m Asennustapa PK 125 JK1 35,0 20 Tikashylly JK2 30,0 40 Tikashylly
LisätiedotBL10A3000 Sähköturvallisuus
BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille
LisätiedotJUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU
JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotSFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA
13.03.2012 KOUVOLA SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA ARTO SAASTAMOINEN Aikataulut Lausunnolle lokakuussa 2011 Lausuntoaika päättyi 13.1 2012 Lääkintätilastandardiehdotus (710)sekä
LisätiedotSuunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961
Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014
SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden
LisätiedotKiinteistön sähköverkko
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala 5.1.2014 Mikä on kiinteistö? Täysin yksiselitteistä määritelmää ei ole Kiinteistöön kuuluu oma (tai vuokrattu) maapohja + siinä olevat rakennukset Omakotitalo on yleensä
LisätiedotAurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY
Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa
LisätiedotKiinteistön sisäverkon suojaaminen ja
Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013
SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat
LisätiedotAsennukset erilaissa tiloissa
Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,
LisätiedotAsentajasarja: Sähköasennusopas
Asentajasarja: Sähköasennusopas Tuotenumero: 411647 46,00 (+ alv 10%) normaalihinta 34,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennusopas perustuu Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n julkaisemaan sähköasennukset
LisätiedotHensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet
Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Meillä on hyvä Itä-Eurooppalainen paloturvallisuustaso Turvajärjestelmät joiden tulee toimia palon aikana määritellään esim. rakennusluvassa 11.1.4
LisätiedotStandardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset
SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS
LisätiedotAsunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS
Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pienkiinteistön sähkösuunnitelma Omakotitalo Jarmo Myllykangas Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri(AMK) KEMI 2012 Myllykangas Jarmo
LisätiedotJakokeskukset ja kaaviopiirustukset
Jakokeskukset ja kaaviopiirustukset Tapio Kallasjoki 3/2017 Jakokeskukset Jakokeskukset voivat olla valmiita vakiokeskuksia erikseen tapauskohtaisesti tilauksesta tehtäviä keskuksia tyyppihyväksytyistä
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden
LisätiedotOHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä
OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.
LisätiedotTEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ
TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ UUDET MÄÄRÄYKSET VIKAVIRTASUOJAUKSESTA JA NIIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖKESKUSTEN RAKENTEISIIN JA SÄHKÖSUUNNITTELUUN Työn tekijä: Ville Kurvinen
LisätiedotKiinteistön sähköverkko
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä
LisätiedotSähköliittymä. Tapio Kallasjoki Tapio Kallasjoki 2017
Sähköliittymä Tapio Kallasjoki 2016 Sähköliittymän käsitteitä Liittymä Liittymällä tarkoitetaan sekä liittyjän oikeutta liittymissopimuksessa yksilöidyssä paikassa liittyä jakeluverkkoon että sopijapuolten
LisätiedotSÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ
OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla
Lisätiedot3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake
30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana
LisätiedotLataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje
Lataussäädin 12/24V 10A Käyttöohje 1 Yleistä Lataussäätimessä on näyttö ja sen latausmenetelmä on 3-vaiheinen PWM lataus. Siinä on myös kaksi USB liitintä pienten laitteiden lataamiseen. 2 Kytkentäkaavio
LisätiedotTEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT
TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET
LisätiedotKiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia
LisätiedotSähkönjakelun tilatarpeet. Tapio Kallasjoki 2017
Sähkönjakelun tilatarpeet Tapio Kallasjoki 2017 Sähkötila Sähkötila on alue tai huone, jonne pääsevät vain sähköalan ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt. Sähkötiloille on voimassa: Sähkötilat on merkittävä
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA
SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Ohjeistus on päivitetty Tammikuussa 2013
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA
SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Mukana otteita sähkötyöturvallisuusstandardista
Lisätiedot10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013
Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta
LisätiedotJohdon mitoitus. Pekka Rantala 4.2.2016
Johdon mitoitus Pekka Rantala 4.2.2016 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Pääsulakkeiden koko (liittymisteho) Jännite (pien-
LisätiedotKESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET
Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...
LisätiedotArtic ylijännitesuojat
Artic ylijännitesuojat Tehokas suoja sähkölaitteiden ja verkon toimivuudelle Sähkölaitteiden ja verkon toimivuus Strömfors Artic ylijännitesuojat Verkkojännitteessä esiintyy toisinaan hetkellisiä ylijännitteitä.
LisätiedotRivi- ja paritaloalueen sähkösuunnitelma
Rivi- ja paritaloalueen sähkösuunnitelma Anne-Mari Tauriainen Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2013 ALKUSANAT 2 Haluan kiittää kaikkia henkilöitä, jotka
LisätiedotSmall craft - Electric Propulsion Systems
Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa
Lisätiedot7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi
7 SÄHKÖTURVALLISUUS Vakavien sähkötapaturmien määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti. Vaikka sähkönkäyttö on kasvanut runsaassa 60 vuodessa noin 70-kertaiseksi, on tapaturmien määrä suhteessa kulutukseen
LisätiedotSähköturvallisuustutkinto01,020ja03!
Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Kysymykset(ja(vastaukset,(kevät(2013( Tiedoston)rakenne) ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. irheet) STT2: Tehtävässä 11
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotSATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä
1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä
LisätiedotTero Vuorela TEOLLISUUSNOSTURIN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUKSEN SÄHKÖISET MITTAUKSET
Tero Vuorela TEOLLISUUSNOSTURIN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUKSEN SÄHKÖISET MITTAUKSET Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 TEOLLISUUSNOSTURIN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUKSEN SÄHKÖISET MITTAUKSET Vuorela, Tero Satakunnan
LisätiedotMuuntajat ja sähköturvallisuus
OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen
LisätiedotAsennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.
Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1 / 2005: 2,5A:n pistorasian kiinteä asennus (23.11.2005)
LisätiedotUusi SFS 6000 maadoitukset ja häiriösuojaukset
Tapani Nurmi SESKO ry 1 Tapani Nurmi SESKO ry 2 Tapani Nurmi SESKO ry 3 Tapani Nurmi SESKO ry 4 Tapani Nurmi SESKO ry 5 Tapani Nurmi SESKO ry 6 Tapani Nurmi SESKO ry 7 Tapani Nurmi SESKO ry 8 Tapani Nurmi
LisätiedotKaapelin valintaan vaikuttavat standardit:
Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Ympäristön lämpötila ja ulkoiset lämmönlähteet. Veden esiintyminen. Mekaaniset vaikutukset esim. iskut, puristukset, taivutukset, tärinä. Sähkölaitteiden läheisyys
LisätiedotKAUKOLÄMMÖN LASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET
Ohje MIT 5 1 (5) KAUKOLÄMMÖN LASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje MIT 5 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...
LisätiedotKuva 1: Kojeen rakenne
Tilausnro. : 2874 Käyttö- ja asennusohje 1 Turvallisuusohjeet Sähkölaitteet saa asentaa vain valtuutettu sähköasentaja. Tutustu huolellisesti ohjeisiin ja huomioi ne. Ohjeiden huomiotta jättäminen saattaa
LisätiedotASENNUSOHJE. Tehovahti Effekt 103RX
ASENNUSOHJE Tehovahti Effekt 103RX YLEISTÄ Toiminta: Tehovahti mittaa yksittäisten vaiheiden virrankulutusta virtamuuntimien avulla ja kytkee tarvittaessa päälle / pois päältä osan kuormasta, ettei säädetty
LisätiedotSähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op
1 Sähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op syksy 2013, Pekka Rantala Opintojakson sisällön voi jakaa kolmeen suurempaan asiakokonaisuuteen: sähkötekniikka, sähköturvallisuus ja sähkötyöturvallisuus.
LisätiedotJatkojohdot Koodi Tuotenimi SSTL
Jatkojohdot 0004085 1113979 1113704 1113018 Jatkojohto 10m, 1-os. valettu 851, VSKB 3x1,5S Jatkojohto 20m, 1-os. valettu 851, VSKB 3x1,5S Jatkojohto 10m, 1-os. valettu 851, VSB 3x1,5S Jatkojohto 20m, 1-os.
LisätiedotInfokortti. Kapasitiiviset anturit
Infokortti Kapasitiiviset anturit i Tämä infokortti täydentää paikannusantureiden pääluetteloa ja erillisiä datalehtiä. Lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme osoitteesta www.ifm.com. Kapasitiivisen
LisätiedotTeemu Koivisto TESTIPENKIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
Teemu Koivisto TESTIPENKIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Sähkötekniikan koulutusohjelma 2012 TESTIPENKIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Koivisto, Teemu Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma syyskuu
LisätiedotLiittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi
Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.
LisätiedotAsennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.
Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2003 Varasyötön kytkeminen ja suojaus (21.11.2003) Erään
LisätiedotKESKUSSANEERAUKSEN SUUNNITTELU
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KESKUSSANEERAUKSEN SUUNNITTELU T E K I J Ä : Niko Remes SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja
Lisätiedot