Sähkönjakelun tilatarpeet. Tapio Kallasjoki 2017

Transkriptio

1 Sähkönjakelun tilatarpeet Tapio Kallasjoki 2017

2 Sähkötila Sähkötila on alue tai huone, jonne pääsevät vain sähköalan ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt. Sähkötiloille on voimassa: Sähkötilat on merkittävä selkeästi ja näkyvästi tarpeellisilla kilvillä. Sähkötiloihin saavat päästä vain henkilöt, joilla on lupa siihen. Sähkötilojen ovista pitää olla mahdollista poistua ulkopuolelle avaamalla ne ilman avainta, työkalua tai muuta laitetta, joka ei ole osa avausmekanismia.

3 Pääkeskustilan mitoitus

4 Tilantarve keskijänniteliittymässä Muuntamotila Tarvittavaan muuntamotilaan vaikuttavat muun muassa muuntajien lukumäärä se, onko kyseessä verkonhaltijan vai sähkön ostajan muuntamo kojeiston rakenne (SF 6 vai ilmaeristeinen kojeisto) muuntajan ja kojeiston kuljetusmahdollisuudet muuntamon sijainti verkonhaltijan keskijänniteverkon suhteen ilmanvaihdon toteutusmahdollisuus.

5 Suurjännitekuluttajan pääkaavio

6 Yhden muuntajan (enintään 1600 kva) muuntamo Pienjännitekeskus on erillisessä tilassa. Pistekatkoviivalla esitettyä suojaseinää ei tarvita, jos muuntajan rakenne on kosketussuojattu. Keskijännitekojeistossa on 2 liityntäkuormanerotinta, pääkytkimenä varokekuormanerotin ja ilmaeristeinen mittauskenno.

7 Kahden muuntajan muuntamo. Kumpikin muuntaja (enintään 1600 kva) on omassa palotilassaan. Keskijännitekojeistossa on kaksi liityntäkuormanerotinta, pääkatkaisija, mittauskenno ja kolme muuntajakennoa.

8 Yhden muuntajan muuntamo, Pienjännitekeskus on samassa tilassa muuntajan kanssa. Muuntaja ja pienjännitekeskus ovat toistensa vieressä, jolloin vahvat pienjännitepääjohdot (kiskot) tulevat mahdollisimman lyhyiksi ja hajamagneettikentät mahdollisimman pieniksi. Tämä malli on yleinen verkonhaltijoiden muuntamoissa. Muuntajatila tarvitsee lyhyen suojaseinän pienjännitekeskuksen päähän, jollei muuntajan rakenne ole kosketussuojattu.

9 Yhden muuntajan muuntamo Pienjännitekeskus on samassa tilassa muuntajan kanssa. Ovia tarvitaan vain yksi, mutta pienjännitepääjohto on vaikeammin asennettavissa kuin edellisessä mallissa C ja hajamagneettikenttiä syntyy enemmän. Muuntaja tarvitsee pistekatkoviivalla piirretyn suojakennon, jos sitä ei ole kosketussuojattu.

10 Keskustilan mitoitus Tapio Kallasjoki 3/2016

11 Vaatimuksia muuntamotilalle Kiinteistöön sijoitettavan muuntamon tulee täyttää ympäristöministeriön asetuksessa E1/2011 Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2011, esitetyt vaatimukset. Vaatimustaso perustuu muuntamossa olevien palavien aineiden ja rakenteiden palokuorman suuruuteen.

12 Palonkestoisuusvaatimuksia Rakennukseen sijoitettava muuntamo on rakennettava omaksi paloosastokseen, ellei käytetä luokan F1 tai F2 kuivamuuntajaa. Jos muuntajassa on yli 200 litraa luokan O1 eristysnestettä, osastoivien rakennusosien paloluokan pitää olla vähintään E Jos muuntaja on luokan F0 kuivamuuntaja, muuntajan eristysneste on luokkaa K2 tai K3 tai muuntajassa on enintään 200 l luokan O1 eristysnestettä, osastoivien rakennusosien paloluokka pitää olla vähintään E1 60. Kantavien rakennusosien on täytettävä julkaisun E1 vaatimukset. Luokan F1 ja F2 kuivamuuntajille ei vaadita muuntajapalon takia paloteknistä osastointia, mutta osastointi voi olla tarpeen sen takia, että muuntajia halutaan suojata ulkopuolisen tulipalon aiheuttamilta vaurioilta. Ovien palonkestävyyden on oltava vähintään puolet rakennuksen palonkestoajasta. Ulkotilaan aukeavissa ovissa riittää, että niiden materiaali on vaikeasti syttyvä ja paloa levittämätöntä

13 Vaatimuksia kiinteistömuuntamon ilmanvaihdolle Ilmanvaihtokanavat on johdettava suoraan ulkoilmaan ja tuloilma on otettava mahdollisimman pölyttömästä paikasta. Kanavat eivät saa olla yhteisiä muiden kiinteistön ilmanvaihtokanavien kanssa. Tuloilma tulisi ohjata muuntajan alaosaan, jotta jäähdytys olisi tehokasta. Ilmanvaihtokanavien ulkoilman puoleiseen päähän suositellaan vahvaa, kiinteää säleikköä, jonka silmäkoko on enintään 20 mm. Muuntamon ulkopuolisten hormien rakenteen on täytettävä palomääräysten vaatimukset (E7). Poistoaukon välittömässä läheisyydessä ei saa olla palavia rakenteita. Koneellisessa ilmanvaihdossa on poistettava riittävä ilmamäärä. Ilmamäärää tulee suurentaa, jos kuormitushuippu sattuu kesäaikaan tai kuorma on tasaista koko vuorokauden. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei ilmanvaihto aiheuta häiritsevää melua. Tämän vuoksi ilman tulee kulkea riittävän hitaasti, runkorakenteisiin ei saa johtua ääntä ja ilmanpaineesta avautuvia ulkosäleikköjä ei tule käyttää. Kiinteistömuuntamoissa ei yleensä voida järjestää riittävää luonnollista ilmanvaihtoa.

14 Jakokeskusten tilatarpeet Kerrostaloissa monimittarikeskuksia ei sijoiteta poistumisteille johtokuilujen yhteyteen. Keskustilat mitoitetaan mahdollisuuksien mukaan rakennuskohtaisesti samansuuruisiksi. Keskuksia hankitaan riittävästi, jotta pääjohtojen niput eivät muodostuisi liian suuriksi eikä haluttujen kuormitettavuuksien saavuttaminen vaatisi kohtuuttomia poikkipintoja. Isommat keskukset, kuten esimerkiksi teollisuudessa käytettävät, tulee sijoittaa mahdollisimman vähän muuta toimintaa haittaaviksi ja hyvin huollettaviksi. Yleisissä rakennuksissa ryhmäkeskus sijoitetaan omaan huoneeseensa tai komeroonsa. Paikassa, jossa keskukselle ei ole sijoitustilan käytöstä johtuvaa vaaraa, se voidaan sijoittaa vapaalle seinäpinnalle. Ryhmäjohtojen pituudet tulee tavallisesti rajoittaa 50 metriin ja lääkintätiloissa 25 metriin. Suurissa rakennuksissa voidaan lähestyä 100 metriä, mutta silloin yleensä vikasuojaus aiheuttaa ongelmia.

15 Jakokeskustilat Jakokeskustilojen käytävien ja hoitoalueiden leveyksien pitää olla sopivia työntekoa, käyttötoimintaa, hätätoimintaa, hätätilanteista poistumista ja laitteiden liikuttamista varten. Oheisen kuvan mitoitusvaatimukset koskevat sähkötiloja ja tiloja, joissa on vähintään 63 A jakokeskuksia. Lähde SFS käsikirja Tapio Kallasjoki 3/2016

16 Huoneiston jakokeskustila

17 Asennusreitit Tyypillisiä asennusreittejä ovat kaapelihyllyt ja nousukuilut. Pienissä kohteissa vahvavirta- ja tietojärjestelmien johdotuksille käytetään yleensä yhteisiä hyllyjä ja nousukuiluja. Yhteisellä hyllyllä tietojärjestelmien johdotukset sijoitetaan erilliseen kouruun ja turvajärjestelmät riittävästi erilleen vahvavirtakaapeleista. Isommissa kohteissa käytetään yleensä erillisiä hyllyjä ja nousukuiluja sähkö-, tieto- sekä turvajärjestelmien johdotuksille. Reiteille asennettuja johdotuksia tulee voida muunnella, lisätä, täydentää ja huoltaa kohtuullisen helposti. Asennusreittien valinta ja tilantarve tulee ottaa huomioon jo rakennussuunnittelun alkuvaiheessa.

18 Johtojen asentaminen kaapelihyllyille Kuormittuvia kaapeleita (pääjohdot ja ryhmäjohdot) ei voi asentaa kaapelihyllylle kuin yhteen kerrokseen. Korjauskertoimet on määritelty vain yhdeksälle rinnakkaiselle kaapelille, jolloin kuormitettavuus putoaa jo puoleen. Sen jälkeen tulee olla ainakin kaapelinhalkaisijan verran väliä. Samasta syystä putkeen tai nippuun voidaan asentaa vain 4 kaapelia. Informaatiojärjestelmien kaapelit on asennettava niissä paikoissa, joissa hyllyllä olevien vahvavirtajohtojen yhteisvirta ylittää 100 A, omille hyllyilleen tai metallikouruun samalla hyllyllä. Eri hyllyille asennettaessa etäisyysvaatimus on 200 mm. Uloskäytäville muiden kuin sitä tilaa palvelevien kaapeleiden asentaminen on yleensä kielletty. Reittivalinnassa on myös paloaluerajat otettava huomioon, sillä yli 32 mm halkaisijaltaan oleva putki vaatii aina paloläpiviennin. Kaapelireiteillä yleensä myös kierretään kantavat osat. Mikäli läpivientejä tarvitaan, ne on suunniteltava yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa.

19 Kaapelihyllyt Teknisissä tiloissa sekä alas lasketuissa katoissa ja muissa näkymättömiin jäävissä paikoissa käytetään yleensä tikashyllyjä. Levyhyllyjä käytetään avoimissa tiloissa. Hyllyjen materiaalina on tavallisesti teräs eri tavoin pintakäsiteltynä. Myös alumiinia käytetään. Ripustuskiskoja käytetään silloin, kun kyse on vähäisestä johtotien tarpeesta. Rakennuksen runkohyllyjärjestelmässä käytetään yleensä hyllyjä, joiden leveydet ovat 500 mm tai 300 mm. Asennettaessa useita hyllyjä päällekkäin asennusväliksi suositellaan vähintään 300 mm:ä. Vierekkäisten hyllyjen vapaaksi väliksi suositellaan vähintään 100 mm:ä. Ensiasennuksessa asennetaan 300 mm:n hyllylle enintään 15 kuormittuvaa kaapelia tai 60 muuta kaapelia ja 500 mm:n hyllylle enintään 25 kuormittuvaa kaapelia ja 100 muuta kaapelia. Kuormittuvia kaapeleita ei viedä hyllyn reunan yli, vaan käytetään T- tai H- haaroja.

20 Tikashylly

21 Ripustuskisko

22 Johtokanava

23 Asuinhuoneistoissa sähköpisteet pyritään sijoittamaan sovituille asennusvyöhykkeille Tapio Kallasjoki 3/2016

24 Keittiötilojen asennusvyöhykkeet Tapio Kallasjoki 3/2016