Johdon mitoitus. Pekka Rantala

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdon mitoitus. Pekka Rantala 4.2.2016"

Transkriptio

1 Johdon mitoitus Pekka Rantala

2 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Pääsulakkeiden koko (liittymisteho) Jännite (pien- vai keskijännite), 3-vaiheliittymä (nykyään aina) Oikosulkuvirta syötössä Kulutuslaitteiden puolella: Laitteiden tehot ja määrät Kuormituksen tyyppi: lämmitys, valaistus, moottori, Suunnittelun tavoite on toteuttaa toimiva ja turvallinen sähköverkko liittymispisteen (syötön) ja kulutuskojeiden väliin. Suunnittelussa on johtojen mitoitus ja suojalaitteiden valinta käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena.

3 Pääperiaatteet Johtojen avulla pitää pystyä siirtämään syötöstä kulutuskojeiden tarvitsema sähköteho (virta) johdoilla oltava riittävä kuormitettavuus Seuraavat suojaustoimenpiteet pitää toteutua : Vikasuojaus eli riittävän nopea syötön poiskytkentä, jolla estetään vaarallisten kosketusjännitteiden pitkäaikainen esiintyminen (= kosketusjännitesuojaus) Ylivirtasuojaus Ylikuormitussuojaus (pitkäkestoinen pieni ylivirta) Oikosulkusuojaus (lyhytkestoinen suuri ylivirta) Vikasuojauksessa tarkastellaan vikavirtapiiriä L-PE Ylivirtasuojauksessa tarkastellaan päävirtapiiriä L-N Sähkön laatu (jännitteenalenema) pitää pysyä riittävän hyvänä

4 Suojauksen toteuttavat komponentit pienjänniteasennuksissa Suojauksen toteutukseen käytetään: Sulakkeita (tulppa, kahva) Johdonsuojakatkaisijoita (= automaattisulake ) Vikavirtasuojia (= VVSK) Moottorinsuojakytkin (tai lämpörele) Katkaisijoita (ilma, kompakti) Oikosulkusuojaus, ylikuormitussuojaus ja vikasuojaus voidaan toteuttaa joko yhdellä tai kahdella erillisellä suojalaitteella Tässä esityksessä tarkastellaan asuinkiinteistöjen sähköasennuksia, joissa käytetään sulakkeita, johdonsuojakatkaisijoita ja VVSK:ta.

5 Suojalaitteiden sijainti sähköverkossa Jokaiseen piiriin pitää asentaa ylikuormitus- ja oikosulkusuojat. Oikosulkusuoja on yleensä aina syöttävän johdon alkupäässä, jolloin se suojaa myös johtoa (muutamia poikkeuksia) (Liite 43D) Tästä nimitys Johdonsuojakatkaisija Ylikuormitussuoja voi sijaita tietyissä tilanteissa myös johdon loppupäässä, kulutuskojeen lähellä. (Liite 43C) Asuinkiinteistössä suojat ovat johdon alkupäässä.

6 Suojalaitteiden mitoituksesta Johtoja ja laitteita suojaavien suojalaitteiden mitoituksessa on otettava huomioon: Suojalaitteen katkaisukyky Oikosulkutilanteessa suojalaitteen pitää pystyä katkaisemaan suurin mahdollinen oikosulkuvirta. Suojalaitteiden hetkellinen tehonkesto Oikosulkutilanteessa suojalaitteen pitää kestää sen läpi kulkeva energia ( I 2 t-arvo) Selektiivisyys Suojalaitteiden porrastetulla toiminnalla verkosta pyritään kytkemään pois vain niin pieni osa kuin on tarpeen

7 Johdon mitoituksen monta tekijää Johdon poikkipinta-alan mitoitukseen vaikuttaa: 1) Johtimiin kohdistuvat mekaaniset rasitukset 2) Johtimien kuormitettavuus eli sallittu lämpötila 3) Syötön automaattisen poiskytkennän vaatima riittävän lyhyt poiskytkentäaika = vikasuojaus 4) Sallittu jännitteenalenema 5) Oikosulkuvirtojen aiheuttamat mekaaniset ja lämpörasitukset ( I 2 t-arvo) 6) Taloudellisuus

8 1) Johtimien mekaaninen kestävyys Kiinteissä asennuksissa eristetyiltä johtimilta vaaditut minimipaksuudet mekaanisen kestävyyden perusteella (524.1): Kupari 1,5 mm 2 Alumiini 10 mm 2, käytännössä kuitenkin 16 mm 2 Lisäksi on monia muita huomioon otettavia ulkoisten olosuhteiden tekijöitä (522): Vesi, kosteus, betoni (asennusolosuhteiden mukaan) Iskut ja värähtely Puristusvoiman kesto (maahan upotettu, ajetaan yli) Kemiallisten aineiden kestävyys Kaapelin taivutussäde yms.

9 2) Kuormitettavuus Kuormitettavuuden perusteella saadaan johtimen minimi-poikkipinta-ala Kuormitettavuuteen vaikuttaa asennustapa ja asennusolosuhteet: Ympäristön/maan lämpötila Vieressä olevat lämmittävät osat (toiset kaapelit) Läpiviennit lämpöeristeen läpi Kuormitettavuuden määrittelyssä käytetään apuna korjauskertoimia

10 Ylikuormitussuojan ja johtimen yhteensovittaminen (433.1) Ensimmäinen epäyhtälö I B I N I Z I B = piirin suunniteltu virta I N = suojalaitteen mitoitusvirta (nimellisvirta) I Z = johtimen jatkuva kuormitettavuus Suunnittelu lähtee yleensä piirin suunnitellusta virrasta I B, joka saadaan selville kulutuslaitteen tehon perusteella Valitaan suojalaitteen mitoitusvirraksi I N seuraava suurempi pykälä suunniteltuun virtaan I B nähden Johtimen jatkuvan kuormitettavuuden I Z pitää puolestaan olla taas vähintään yhtä iso kuin suojalaitteen mitoitusvirta I N

11 Ylikuormitussuojan ja johtimen yhteensovittaminen (433.1) Toinen epäyhtälö I 2 1,45 I Z I Z = johtimen jatkuva kuormitettavuus I 2 = virta, joka varmistaa suojalaitteen toimimisen suojalaitteelle määritellyssä tavanomaisessa toimintaajassa Toisen epäyhtälön mukaan virta, jolla suojalaite toimii tavanomaisessa ajassa, tulee olla pienempi kuin 1,45 johdon jatkuva kuormitettavuus

12 Kuormitettavuuden mitoitus: Teho/Virta Poikkipinta-ala 1. Lasketaan virtapiirin mitoitusvirta I B tehotiedoista 2. Määritetään johtoa suojaavan suojalaitteen mitoitusvirta I N ( I B ) 3. Määritetään suojalaitteen mukaan johdolta vaadittava kuormitettavuus I Z ( I N ) 4. Selvitetään asennusolosuhteet ja asennustavat 5. Valitaan olosuhteita vastaavat korjauskertoimet 6. Lasketaan korjauskertoimilla korjattu virta I max, joka johtimen pitää jatkuvana kuormituksena kestää, eli I max = I Z /C 7. Valitaan johtimen poikkipinta-ala virran I max perusteella kuormitustaulukoista.

13 Kuormitettavuuden mitoitus: Poikkipinta-ala Suojalaite 1. Määritetään johdon asennustavat ja olosuhteet 2. Valitaan johtimen poikkipinta-alaa vastaava johdon suurin sallittu virta (I max ) kuormitustaulukoista 3. Valitaan olosuhteita vastaavat korjauskertoimet 4. Lasketaan johtimen mahdollistava suurin jatkuva kuormitettavuus I Z kertomalla suurin sallittu virta korjauskertoimilla: I Z = I max C 5. Valitaan johtoa suojaavan suojalaiteen mitoitusvirraksi I N pykälää pienempi kuin I Z 6. Saadaan myös selville johtoon kytkettävän kuorman maksimiteho

14 3) Syötön automaattisen poiskytkennän toteutuminen Vikasuojauksen yleisin toteutustapa kiinteissä sähköasennuksissa on riittävän nopea automaattinen poiskytkentä. Vikatilanteessa sähkölaitteen jännitteelle altis osa (metallikotelo) tulee jännitteelliseksi. Vikavirtapiiri muodostuu syöttävästä vaihejohtimesta ja paluujohtimena toimivasta PE-johtimesta.

15 Vikavirtapiiri N PE L1 L2 L3 Asuinkiinteistön asennuksissa PE-johtimella on samat sähköiset ominaisuudet kuin N-johtimella, koska niillä on sama poikkipinta-ala (sama kuin vaihejohtimella). Syötön automaattisen poiskytkennän sähköinen tarkastelu on pitkälti samanlainen kuin vaiheen ja nollan välisessä oikosulussa.

16 Automaattinen poiskytkentä, kriittisin kohta Automaattisen poiskytkennän toiminta on sitä heikompaa mitä pienempi oikosulkuvirta on. Oikosulkuvirta on pienimmillään johdinvetojen kaukaisimmassa pisteessä, jossa johtimista aiheutuva impedanssi on suurimmillaan. Jos sähköverkossa on peräkkäisiä keskuksia ja ylivirtasuojia, pitää syötön automaattisen poiskytkennän toteutuminen tarkastaa myös kaikkien keskusten kohdalta erikseen.

17 Automaattinen poiskytkentä, laskentajärjestys Laskenta etenee seuraavassa järjestyksessä: 1. Selvitetään syötön impedanssi Z S, jolloin saadaan silmukkaimpedanssi pääkeskukselta nähtynä Z PK = Z S 2. Lasketaan ryhmäkeskusta (tai nousukeskusta) syöttävän pääjohdon impedanssi Z PJ, jolloin saadaan silmukkaimpedanssi ryhmäkeskukselta nähtynä Z RK = Z PK + 2 Z PJ HUOM! PE-johtimella sama impedanssi kuin vaihejohtimella 3. Tarkastetaan, toteutuuko pääjohtoa suojaavan ylivirtasuojan ehto 5 s 4. Lasketaan kulutuspistettä syöttävän ryhmäjohdon impedanssi Z RJ, jolloin saadaan silmukkaimpedanssi kulutuspisteestä nähtynä Z KP = Z PK + 2 Z PJ + 2 Z RJ 5. Tarkastetaan, toteutuuko ryhmäjohtoa suojaavan ylivirtasuojan ehto, yleensä 0,4 s

18 Automaattinen poiskytkentä, laskentajärjestys Z KP Laskenta etenee viereisen kuvan tilanteessa alhaalta ylöspäin Pienillä poikkipinta-aloilla PE-johdin on yhtä paksu kuin vaihejohdin Z RK Z PJ Z RJ Z RJ-PE Z PJ-PE Ryhmäkeskus Ryhmäjohto Pääjohto Pääkeskus Z PK Z S Syöttö ~

19 Syöttävän verkon impedanssi Vikavirtapiirin kokonaisimpedanssin laskemiseksi on tiedettävä syöttävän verkon silmukkaimpedanssi Mikä on liittymiskohdan impedanssi/oikosulkuvirta? Tiedon saa jakeluverkkoyhtiöltä tai sen voi arvioida pääsulakkeiden koon perusteella. Pääsulakkeiden pitää toimia 5 sekunnin toiminta-ajalla (D1-2012, s.94) Liittymispisteen oikosulkuvirran miniminä pidetään nykyään 250 A. Pääsulake Oikosulkuvirta vähintään 25 A 110 A 35 A 165 A 50 A 250 A 63 A 320 A

20 Syöttävän verkon impedanssin laskeminen Esimerkki: Pääsulakkeet 3 50 A Tarkastellaan asiaa yhden vaiheen kannalta Edellä olevan taulukon mukaan on oikosulkuvirta I k oltava vähintään 250 A Z = c U vaihe I = 0, V 250A = 0,874 Ω C on kerroin, joka ottaa huomioon jännitteen aleneman syötössä yms.

21 Johtimien impedanssin ( resistanssi) laskeminen Pienillä poikkipinta-aloilla ( 25 mm 2 ) reaktanssin merkitys on hyvin pieni, jolloin Z R Kuuman johtimen (80 C) resistanssi on suurempi kuin kylmän johtimen (20 C) (D1-2012, s.96) Kuparijohdin [mm 2 ] Johtimen resistanssi R J lasketaan kaavalla R J = r l Ominaisresistanssi r [Ω/km] (80 C) 1,5 14,620 2,5 8, , , ,244 r = ominaisresistanssi [Ω/km] l = johtimen pituus [km]

22 4) Sallittu jännitteen alenema Sallitulle jännitteen alenemalle ei ole täysin yksiselitteisiä vaatimuksia. Kyseessä ei ole niinkään sähköturvallisuus, vaan sähkön laatu. Yleisestä jakeluverkosta syötetyssä pienjänniteasennuksessa liittymispisteen ja minkä hyvänsä kuormituspisteen välillä saisi jännitteen alenema olla enintään (Liite 52G, opastava): Valaistus 3 % Muu käyttö 5 % Yleisenä tavoitetasona voidaan pitää 4 % mitattuna asennuksen nimellisjännitteestä

23 Jännitteen aleneman laskeminen Jännitteenaleneman aiheuttaa johtimien impedanssi (liite 52G, D s.233) Asuinkiinteistöjen asennuksissa tehokerroin cos ϕ 1, jolloin reaktanssin osuutta ei tarvitse ottaa huomioon. Yksinkertaistetuksi kaavaksi saadaan U = k I ρ L A = k I R J k=1 3-vaihepiirissä (kun symmetrinen kuormitus, I N = 0) k=2 1-vaihepiirissä (vaihe- ja nollajohtimessa jännitehäviö) I = mitoitusvirta [A] ρ = johtimen resistiivisyys, kuparilla 0,0185 Ω mm2 m ( 0,0225 Ω mm2, T = 80 C) m L = johtojärjestelmän pituus [m] A = johtimen poikkipinta-ala [mm 2 ] ( T = 40 C)

24 5) Oikosulkuvirran kestäminen, I 2 t-arvo (434.5) Missä tahansa virtapiirin kohdassa esiintyvä oikosulkuvirta on katkaistava viimeistään ajassa, jossa johtimet saavuttavat suurimman sallitun rajalämpötilan. Johtimen eriste ei saa sulaa. Enintään 5 s kestävässä oikosulussa johdin saavuttaa suurimman sallitun lämpötilansa ajassa t, joka voidaan laskea kaavasta t = (k A I k ) 2 A = johtimen poikkipinta-ala [mm 2 ] I k = oikosulkuvirta [A] k = kerroin, joka ottaa huomioon johdinmateriaalin ominaisuudet ( ) k = 115, kun PVC-eristeinen kuparijohdin, <300 mm 2 Jos ajaksi tulee yli 5 s, on tulos turvallisesti virheellinen

25 Suuri ja pieni oikosulkuvirta Mitä vaikutuksia oikosulkuvirran suuruudella on? Ylivirtasuojien toiminta-aika Oikosulussa kulkeva energia Oikosulkusuojan katkaisukyky Pitkä/lyhyt johdin Pitkä johdin, jännitteen alenema suurenee Pitkä johdin, oikosulkuvirta pienenee

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden

Lisätiedot

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Kohteeseen on määritetty taulukon mukaiset huipputehot PK JK1 Keskus P h pituus Johdon kw m Asennustapa PK 125 JK1 35,0 20 Tikashylly JK2 30,0 40 Tikashylly

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9

SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9 1 SÄHKÖTAULUKOITA Johtojen kuormitettavuus 2 Korjauskertoimet 5 Oikosulkuvirrat 7 Kaapelien ominaisarvoja..9 Lähde: D1-2012 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista taulukoiden numerointi noudattaa lähteessä

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Syksy 2013 29.10.2013 Kohteena ylikuormitustilanne Kuormitettavuus kytkeytyy kaapelin ylikuormitukseen, joka voi ajallisesti kestää pitkänkin aikaa (1 tunti) Ylikuormitussuojana

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa1

Sähköasennusten suojaus osa1 Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE

Lisätiedot

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa:

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy Tekninen esite Pienjännitekojeet FuseLine Kahvasulakkeet, OFAM Esite OF FI 96-0 ABB Control Oy 95MDN5447 Kahvasulakkeet ja OFAM gg -sulakkeet johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaksi -sulakkeet on suunniteltu

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Helsinki 1.9.16 AKKU (versio 1.1.9) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa, makroja sisältävässä

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU

JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU Mikko Broman Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka

Lisätiedot

Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS

Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA 22.10.2014 KOULUTUS Käsitteitä laskennassa Oikosulkuvirta I c on ylivirta joka aiheutuu sähköpiirin

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen

Lisätiedot

Moottorilähdön rakentamisesta

Moottorilähdön rakentamisesta Moottorilähdön rakentamisesta Mitoitusperusteita Teollisuudessa yleinen tapa on mitoittaa lähtö siten, että moottorin tehoa voi nostaa yhdellä pykälällä Rungon mitoitus CENELEC HD 231 => moottorin tehoa

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Maadoittaminen ja suojajohtimet

Maadoittaminen ja suojajohtimet Maadoittaminen ja suojajohtimet Tapio Kallasjoki 2/2016 Standardisarjan SFS 6000 ohjeita Kun sähköliittymää syötetään verkosta, joka sisältää PEN-johtimen on liittymään tehtävä maadoitus, jossa on maadoituselektrodi

Lisätiedot

JOHDON MITOITUS JA SUOJAUS

JOHDON MITOITUS JA SUOJAUS JOHDON MITOITUS JA SUOJAUS LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikka Mekatroniikka Opinnäytetyö Kevät 2015 Niko Hietala Lahden ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Jussi Korhonen LIIKERAKENNUKSEN SÄHKÖVERKON MITOITUS FEBDOK- OHJELMISTOA HYÖDYNTÄEN

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Jussi Korhonen LIIKERAKENNUKSEN SÄHKÖVERKON MITOITUS FEBDOK- OHJELMISTOA HYÖDYNTÄEN KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Jussi Korhonen LIIKERAKENNUKSEN SÄHKÖVERKON MITOITUS FEBDOK- OHJELMISTOA HYÖDYNTÄEN Opinnäytetyö Helmikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu 2016 Sähkötekniikan

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 6: Kiinteistöjen sähköasennukset I Asennusten peruskriteerit Kuormitettavuus ja ylivirtasuojaus Vikasuojauksen mitoittaminen Suojalaitteet 23.1.2013 30.1.2013 Tero Kaipia

Lisätiedot

Resistanssilämpötila ja jännitekerroin

Resistanssilämpötila ja jännitekerroin Resistanssilämpötila ja jännitekerroin SISÄLTÖ: 1. IEC 60909 ja resistanssilämpötila kun lasketaan minimioikosulkuvirtoja. 2. Mitä c kerrointa tulee käyttää kun lasketaan minimi oikosulkuvirtoja? 3. c-kertoimen

Lisätiedot

Pienjännitemittaroinnit

Pienjännitemittaroinnit 1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan sulakekokoa

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet

Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Meillä on hyvä Itä-Eurooppalainen paloturvallisuustaso Turvajärjestelmät joiden tulee toimia palon aikana määritellään esim. rakennusluvassa 11.1.4

Lisätiedot

Pienjännitepuolen mitoitustyökalu moottori-, valaistus- ja alakeskuslähdöille

Pienjännitepuolen mitoitustyökalu moottori-, valaistus- ja alakeskuslähdöille Pienjännitepuolen mitoitustyökalu moottori-, valaistus- ja alakeskuslähdöille Valtteri Montonen Opinnäytetyö Marraskuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

Samuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS

Samuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS Samuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS Sähkötekniikan koulutusohjelma Automaatio ja kunnossapidon suuntautumisvaihtoehto 2008 SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS Köykkä, Samuli

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat Sähkötekniset laskentaohjelmat. Vikavirrat (1-0-19)ohjelman esittely Vikavirrat ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 2007 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat

Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat Esite A30 FI 03_11 1SCC011004C1802 Kolminapaiset A-kontaktorit Nimellisteho AC-3, 400 V Lajimerkki Nimellisvirta AC-3, 400 V 500 V Nimellisvirta AC-1,

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sähköverkon mitoitus ja ohjaus

Biokaasulaitoksen sähköverkon mitoitus ja ohjaus Biokaasulaitoksen sähköverkon mitoitus ja ohjaus Jarno Mäkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma Sähkövoimatekniikka Kuvailulehti

Lisätiedot

KESÄMÖKIN SÄHKÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU

KESÄMÖKIN SÄHKÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka, Imatra Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Jamil Geronimo KESÄMÖKIN SÄHKÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala 5.1.2014 Mikä on kiinteistö? Täysin yksiselitteistä määritelmää ei ole Kiinteistöön kuuluu oma (tai vuokrattu) maapohja + siinä olevat rakennukset Omakotitalo on yleensä

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Pienjännitemittaroinnit

Pienjännitemittaroinnit 1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63 A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013 Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN Helsinki 29.11 21 KAAPELN LKOPOLNEN PE-JOHDN SSÄLTÖ: 1. Johdanto 2. Esimerkki. Symmetristen komponenttien kaaat 1. Johdanto PE-johdin on yleensä puolet aihejohtimien poikkipinnasta. Määriteltäessä poiskytkentäehtojen

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

Kaapelin mitoituksen ja suojauksen mallintaminen

Kaapelin mitoituksen ja suojauksen mallintaminen Kaapelin mitoituksen ja suojauksen mallintaminen Ella Lehtinen Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma Sähkövoimatekniikka Kuvailulehti

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma. Juho Welling

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma. Juho Welling LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Juho Welling ELINTARVIKETEHTAAN SÄHKÖVERKON SELVITYS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työn tarkastajat: Työn ohjaaja:

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

SIS. Vinkkejä Ampèren lain käyttöön laskettaessa magneettikenttiä:

SIS. Vinkkejä Ampèren lain käyttöön laskettaessa magneettikenttiä: Magneettikentät 2 SISÄLTÖ: Ampèren laki Menetelmän valinta Vektoripotentiaali Ampèren laki Ampèren lain avulla voidaan laskea maneettikenttiä tietyissä symmetrisissä tapauksissa, kuten Gaussin lailla laskettiin

Lisätiedot

Luento 6.1 Talotekniikka rungon suunnittelussa. Talotekniikan vaikutus rungon suunnitteluun Talotekniikan tilantarpeen alustava arviointi

Luento 6.1 Talotekniikka rungon suunnittelussa. Talotekniikan vaikutus rungon suunnitteluun Talotekniikan tilantarpeen alustava arviointi Luento 6.1 Talotekniikka rungon suunnittelussa Talotekniikan vaikutus rungon suunnitteluun Talotekniikan tilantarpeen alustava arviointi Kalvoissa on hyödynnetty Heikki Lamminahon aiempina vuosina kurssilla

Lisätiedot

19. SÄHKÖJOHTOJEN MITOITTAMINEN

19. SÄHKÖJOHTOJEN MITOITTAMINEN 19. SÄHKÖJOHTOJEN MITOITTAMINEN 19.1. Kaapelit ja avojohdot Luku19: Sähköjohtojen mitoittaminen 19.1.1. Yleistä Johto on valittava siten, että hankintahetkellä arvioituna kaikkien johdon toiminta-aikana

Lisätiedot

Pienjänniteverkon selvitystyö

Pienjänniteverkon selvitystyö Pienjänniteverkon selvitystyö Antti Lapp Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma Sähkötekniikan

Lisätiedot

Projektin nimi: Suunnitelman nimi: ,loh,karisjärven ja Projektinumero Käyttäjän yhtiö: Info: Suunnittelija: Makinen Ville-Matti

Projektin nimi: Suunnitelman nimi: ,loh,karisjärven ja Projektinumero Käyttäjän yhtiö: Info: Suunnittelija: Makinen Ville-Matti Projektin nimi: Suunnitelman nimi:201030003-16,loh,karisjärven ja Projektinumero Käyttäjän yhtiö: Vertek Info: Suunnittelija: Makinen Ville-Matti Tulostuspvm: 16.01.2017 Mittakaava: 1:200000 Vahermajärvi

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Sähkölaitteistojen tarkastukset

Sähkölaitteistojen tarkastukset Sähkölaitteistojen tarkastukset Tapio Kallasjoki 2017 Säädökset ja standardit Säädökset Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lataussäädin 25A MPPT näytöllä

Lataussäädin 25A MPPT näytöllä Lataussäädin 25A MPPT näytöllä 12V 25A/300W 12V / 24V 25A/600W Käyttöohje 1 Yleistä Ohjeen kaksi MPPT lataussäädintä joissa on näyttö, on suunniteltu optimaalisen aurinkosähkön tuottamiseksi erilaisissa

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 406 Skill Sähköasennus Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E F Työ- ja sähkötyöturvallisuus Käyttöönotto, testaus ja toiminta Mitat ja

Lisätiedot

TEOLLISUUSHALLIN SÄHKÖSUUNNITTELU

TEOLLISUUSHALLIN SÄHKÖSUUNNITTELU OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA TEOLLISUUSHALLIN SÄHKÖSUUNNITTELU T E K I J Ä : Sami Inkeroinen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan

Lisätiedot

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla!

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla! MOOTTORIT ABB:n nykyaikaiset energiatehokkaat moottorit tuovat sinulle käytönaikaista säästöä. Moottorit ylittävät pakolliset hyötysuhdevaatimukset ja tämä on saavutettu jo ennestään laadukkaita tuotteita

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

KUOPION JÄTEKESKUKSEN SÄHKÖPIIRUSTUSTEN PÄIVITYS

KUOPION JÄTEKESKUKSEN SÄHKÖPIIRUSTUSTEN PÄIVITYS OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KUOPION JÄTEKESKUKSEN SÄHKÖPIIRUSTUSTEN PÄIVITYS T E K I J Ä : Kaj Salento SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala

Lisätiedot

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin

Lisätiedot

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 30.10.2014 Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Mitoitus ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office

Lisätiedot

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen

Lisätiedot

Juha Rautarinta AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA

Juha Rautarinta AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA Juha Rautarinta AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2015 AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA Rautarinta, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT Esimerkkitoimisto koko 12 x 10 m 12 työpistettä Työpisteessä: perussähköistykseen pistorasiat (2 kpl) erilliset DATA-pistorasiat tietokoneita varten tietoverkkoliitäntä Vikavirtasuojat

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti

Lisätiedot

TYÖMAAN ALAKESKUS TAKP 16...

TYÖMAAN ALAKESKUS TAKP 16... TYÖMAAN ALAKESKUS TAKP 16... TAKP 16.16V TAKP 16.26 Tukeva rakenne Alumiinia ja kuumasinkittyä terästä - kestää vaativat työmaaolosuhteet. Keskuksen mitoitusvirta InA Lyhytaikainen mitoituskestovirta Icw

Lisätiedot

0,4 kv liittymien kehittäminen. Ylikuormitussuojaus ja liittymisjohdot

0,4 kv liittymien kehittäminen. Ylikuormitussuojaus ja liittymisjohdot 0,4 kv liittymien kehittäminen Ylikuormitussuojaus ja liittymisjohdot Ville Tapio Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikan ko. Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Epäyhtälön molemmille puolille voidaan lisätä sama luku: kaikilla reaaliluvuilla a, b ja c on voimassa a < b a + c < b + c ja a b a + c b + c.

Epäyhtälön molemmille puolille voidaan lisätä sama luku: kaikilla reaaliluvuilla a, b ja c on voimassa a < b a + c < b + c ja a b a + c b + c. Epäyhtälö Kahden lausekkeen A ja B välisiä järjestysrelaatioita A < B, A B, A > B ja A B nimitetään epäyhtälöiksi. Esimerkiksi 2 < 6, 9 10, 5 > a + + 2 ja ( + 1) 2 2 + 2 ovat epäyhtälöitä. Epäyhtälössä

Lisätiedot

Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO

Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO Rubato (oikeakätinen) Rubato (vasenkätinen) TEKNISET TIEDOT Mitat: 150 x 85 x 220cm (HUOM! Ammen syvyys on 40cm) Jännite: 220V Taajuus: 50 Hz Virran voimakkuus: 16

Lisätiedot

SÄHKÖSUUNNITELMA. Risto Kuusisto

SÄHKÖSUUNNITELMA. Risto Kuusisto SÄHKÖSUUNNITELMA Risto Kuusisto Opinnäytetyö Huhtikuu 2011 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON 2001 1 (25) ALKULAUSE Keskustelu hajautetusta energian tuotannosta ja pienvoimaloiden kytkemisestä yleiseen jakeluverkkoon on jatkuvasti lisääntynyt eri puolilla

Lisätiedot

KELAN INDUKTANSSI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Miika Manninen, n85754 Tero Känsäkangas, m84051

KELAN INDUKTANSSI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Miika Manninen, n85754 Tero Känsäkangas, m84051 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Miika Manninen, n85754 Tero Känsäkangas, m84051 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria KELAN INDUKTANSSI Sivumäärä: 21 Jätetty tarkastettavaksi: 21.04.2008

Lisätiedot

Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN

Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 VERKOSTOLASKEMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Heikonen, Jarkko Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot