Johdon mitoitus. Pekka Rantala
|
|
- Inkeri Jaakkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdon mitoitus Pekka Rantala
2 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Pääsulakkeiden koko (liittymisteho) Jännite (pien- vai keskijännite), 3-vaiheliittymä (nykyään aina) Oikosulkuvirta syötössä Kulutuslaitteiden puolella: Laitteiden tehot ja määrät Kuormituksen tyyppi: lämmitys, valaistus, moottori, Suunnittelun tavoite on toteuttaa toimiva ja turvallinen sähköverkko liittymispisteen (syötön) ja kulutuskojeiden väliin. Suunnittelussa on johtojen mitoitus ja suojalaitteiden valinta käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena.
3 Pääperiaatteet Johtojen avulla pitää pystyä siirtämään syötöstä kulutuskojeiden tarvitsema sähköteho (virta) johdoilla oltava riittävä kuormitettavuus Seuraavat suojaustoimenpiteet pitää toteutua : Vikasuojaus eli riittävän nopea syötön poiskytkentä, jolla estetään vaarallisten kosketusjännitteiden pitkäaikainen esiintyminen (= kosketusjännitesuojaus) Ylivirtasuojaus Ylikuormitussuojaus (pitkäkestoinen pieni ylivirta) Oikosulkusuojaus (lyhytkestoinen suuri ylivirta) Vikasuojauksessa tarkastellaan vikavirtapiiriä L-PE Ylivirtasuojauksessa tarkastellaan päävirtapiiriä L-N Sähkön laatu (jännitteenalenema) pitää pysyä riittävän hyvänä
4 Suojauksen toteuttavat komponentit pienjänniteasennuksissa Suojauksen toteutukseen käytetään: Sulakkeita (tulppa, kahva) Johdonsuojakatkaisijoita (= automaattisulake ) Vikavirtasuojia (= VVSK) Moottorinsuojakytkin (tai lämpörele) Katkaisijoita (ilma, kompakti) Oikosulkusuojaus, ylikuormitussuojaus ja vikasuojaus voidaan toteuttaa joko yhdellä tai kahdella erillisellä suojalaitteella Tässä esityksessä tarkastellaan asuinkiinteistöjen sähköasennuksia, joissa käytetään sulakkeita, johdonsuojakatkaisijoita ja VVSK:ta.
5 Suojalaitteiden sijainti sähköverkossa Jokaiseen piiriin pitää asentaa ylikuormitus- ja oikosulkusuojat. Oikosulkusuoja on yleensä aina syöttävän johdon alkupäässä, jolloin se suojaa myös johtoa (muutamia poikkeuksia) (Liite 43D) Tästä nimitys Johdonsuojakatkaisija Ylikuormitussuoja voi sijaita tietyissä tilanteissa myös johdon loppupäässä, kulutuskojeen lähellä. (Liite 43C) Asuinkiinteistössä suojat ovat johdon alkupäässä.
6 Suojalaitteiden mitoituksesta Johtoja ja laitteita suojaavien suojalaitteiden mitoituksessa on otettava huomioon: Suojalaitteen katkaisukyky Oikosulkutilanteessa suojalaitteen pitää pystyä katkaisemaan suurin mahdollinen oikosulkuvirta. Suojalaitteiden hetkellinen tehonkesto Oikosulkutilanteessa suojalaitteen pitää kestää sen läpi kulkeva energia ( I 2 t-arvo) Selektiivisyys Suojalaitteiden porrastetulla toiminnalla verkosta pyritään kytkemään pois vain niin pieni osa kuin on tarpeen
7 Johdon mitoituksen monta tekijää Johdon poikkipinta-alan mitoitukseen vaikuttaa: 1) Johtimiin kohdistuvat mekaaniset rasitukset 2) Johtimien kuormitettavuus eli sallittu lämpötila 3) Syötön automaattisen poiskytkennän vaatima riittävän lyhyt poiskytkentäaika = vikasuojaus 4) Sallittu jännitteenalenema 5) Oikosulkuvirtojen aiheuttamat mekaaniset ja lämpörasitukset ( I 2 t-arvo) 6) Taloudellisuus
8 1) Johtimien mekaaninen kestävyys Kiinteissä asennuksissa eristetyiltä johtimilta vaaditut minimipaksuudet mekaanisen kestävyyden perusteella (524.1): Kupari 1,5 mm 2 Alumiini 10 mm 2, käytännössä kuitenkin 16 mm 2 Lisäksi on monia muita huomioon otettavia ulkoisten olosuhteiden tekijöitä (522): Vesi, kosteus, betoni (asennusolosuhteiden mukaan) Iskut ja värähtely Puristusvoiman kesto (maahan upotettu, ajetaan yli) Kemiallisten aineiden kestävyys Kaapelin taivutussäde yms.
9 2) Kuormitettavuus Kuormitettavuuden perusteella saadaan johtimen minimi-poikkipinta-ala Kuormitettavuuteen vaikuttaa asennustapa ja asennusolosuhteet: Ympäristön/maan lämpötila Vieressä olevat lämmittävät osat (toiset kaapelit) Läpiviennit lämpöeristeen läpi Kuormitettavuuden määrittelyssä käytetään apuna korjauskertoimia
10 Ylikuormitussuojan ja johtimen yhteensovittaminen (433.1) Ensimmäinen epäyhtälö I B I N I Z I B = piirin suunniteltu virta I N = suojalaitteen mitoitusvirta (nimellisvirta) I Z = johtimen jatkuva kuormitettavuus Suunnittelu lähtee yleensä piirin suunnitellusta virrasta I B, joka saadaan selville kulutuslaitteen tehon perusteella Valitaan suojalaitteen mitoitusvirraksi I N seuraava suurempi pykälä suunniteltuun virtaan I B nähden Johtimen jatkuvan kuormitettavuuden I Z pitää puolestaan olla taas vähintään yhtä iso kuin suojalaitteen mitoitusvirta I N
11 Ylikuormitussuojan ja johtimen yhteensovittaminen (433.1) Toinen epäyhtälö I 2 1,45 I Z I Z = johtimen jatkuva kuormitettavuus I 2 = virta, joka varmistaa suojalaitteen toimimisen suojalaitteelle määritellyssä tavanomaisessa toimintaajassa Toisen epäyhtälön mukaan virta, jolla suojalaite toimii tavanomaisessa ajassa, tulee olla pienempi kuin 1,45 johdon jatkuva kuormitettavuus
12 Kuormitettavuuden mitoitus: Teho/Virta Poikkipinta-ala 1. Lasketaan virtapiirin mitoitusvirta I B tehotiedoista 2. Määritetään johtoa suojaavan suojalaitteen mitoitusvirta I N ( I B ) 3. Määritetään suojalaitteen mukaan johdolta vaadittava kuormitettavuus I Z ( I N ) 4. Selvitetään asennusolosuhteet ja asennustavat 5. Valitaan olosuhteita vastaavat korjauskertoimet 6. Lasketaan korjauskertoimilla korjattu virta I max, joka johtimen pitää jatkuvana kuormituksena kestää, eli I max = I Z /C 7. Valitaan johtimen poikkipinta-ala virran I max perusteella kuormitustaulukoista.
13 Kuormitettavuuden mitoitus: Poikkipinta-ala Suojalaite 1. Määritetään johdon asennustavat ja olosuhteet 2. Valitaan johtimen poikkipinta-alaa vastaava johdon suurin sallittu virta (I max ) kuormitustaulukoista 3. Valitaan olosuhteita vastaavat korjauskertoimet 4. Lasketaan johtimen mahdollistava suurin jatkuva kuormitettavuus I Z kertomalla suurin sallittu virta korjauskertoimilla: I Z = I max C 5. Valitaan johtoa suojaavan suojalaiteen mitoitusvirraksi I N pykälää pienempi kuin I Z 6. Saadaan myös selville johtoon kytkettävän kuorman maksimiteho
14 3) Syötön automaattisen poiskytkennän toteutuminen Vikasuojauksen yleisin toteutustapa kiinteissä sähköasennuksissa on riittävän nopea automaattinen poiskytkentä. Vikatilanteessa sähkölaitteen jännitteelle altis osa (metallikotelo) tulee jännitteelliseksi. Vikavirtapiiri muodostuu syöttävästä vaihejohtimesta ja paluujohtimena toimivasta PE-johtimesta.
15 Vikavirtapiiri N PE L1 L2 L3 Asuinkiinteistön asennuksissa PE-johtimella on samat sähköiset ominaisuudet kuin N-johtimella, koska niillä on sama poikkipinta-ala (sama kuin vaihejohtimella). Syötön automaattisen poiskytkennän sähköinen tarkastelu on pitkälti samanlainen kuin vaiheen ja nollan välisessä oikosulussa.
16 Automaattinen poiskytkentä, kriittisin kohta Automaattisen poiskytkennän toiminta on sitä heikompaa mitä pienempi oikosulkuvirta on. Oikosulkuvirta on pienimmillään johdinvetojen kaukaisimmassa pisteessä, jossa johtimista aiheutuva impedanssi on suurimmillaan. Jos sähköverkossa on peräkkäisiä keskuksia ja ylivirtasuojia, pitää syötön automaattisen poiskytkennän toteutuminen tarkastaa myös kaikkien keskusten kohdalta erikseen.
17 Automaattinen poiskytkentä, laskentajärjestys Laskenta etenee seuraavassa järjestyksessä: 1. Selvitetään syötön impedanssi Z S, jolloin saadaan silmukkaimpedanssi pääkeskukselta nähtynä Z PK = Z S 2. Lasketaan ryhmäkeskusta (tai nousukeskusta) syöttävän pääjohdon impedanssi Z PJ, jolloin saadaan silmukkaimpedanssi ryhmäkeskukselta nähtynä Z RK = Z PK + 2 Z PJ HUOM! PE-johtimella sama impedanssi kuin vaihejohtimella 3. Tarkastetaan, toteutuuko pääjohtoa suojaavan ylivirtasuojan ehto 5 s 4. Lasketaan kulutuspistettä syöttävän ryhmäjohdon impedanssi Z RJ, jolloin saadaan silmukkaimpedanssi kulutuspisteestä nähtynä Z KP = Z PK + 2 Z PJ + 2 Z RJ 5. Tarkastetaan, toteutuuko ryhmäjohtoa suojaavan ylivirtasuojan ehto, yleensä 0,4 s
18 Automaattinen poiskytkentä, laskentajärjestys Z KP Laskenta etenee viereisen kuvan tilanteessa alhaalta ylöspäin Pienillä poikkipinta-aloilla PE-johdin on yhtä paksu kuin vaihejohdin Z RK Z PJ Z RJ Z RJ-PE Z PJ-PE Ryhmäkeskus Ryhmäjohto Pääjohto Pääkeskus Z PK Z S Syöttö ~
19 Syöttävän verkon impedanssi Vikavirtapiirin kokonaisimpedanssin laskemiseksi on tiedettävä syöttävän verkon silmukkaimpedanssi Mikä on liittymiskohdan impedanssi/oikosulkuvirta? Tiedon saa jakeluverkkoyhtiöltä tai sen voi arvioida pääsulakkeiden koon perusteella. Pääsulakkeiden pitää toimia 5 sekunnin toiminta-ajalla (D1-2012, s.94) Liittymispisteen oikosulkuvirran miniminä pidetään nykyään 250 A. Pääsulake Oikosulkuvirta vähintään 25 A 110 A 35 A 165 A 50 A 250 A 63 A 320 A
20 Syöttävän verkon impedanssin laskeminen Esimerkki: Pääsulakkeet 3 50 A Tarkastellaan asiaa yhden vaiheen kannalta Edellä olevan taulukon mukaan on oikosulkuvirta I k oltava vähintään 250 A Z = c U vaihe I = 0, V 250A = 0,874 Ω C on kerroin, joka ottaa huomioon jännitteen aleneman syötössä yms.
21 Johtimien impedanssin ( resistanssi) laskeminen Pienillä poikkipinta-aloilla ( 25 mm 2 ) reaktanssin merkitys on hyvin pieni, jolloin Z R Kuuman johtimen (80 C) resistanssi on suurempi kuin kylmän johtimen (20 C) (D1-2012, s.96) Kuparijohdin [mm 2 ] Johtimen resistanssi R J lasketaan kaavalla R J = r l Ominaisresistanssi r [Ω/km] (80 C) 1,5 14,620 2,5 8, , , ,244 r = ominaisresistanssi [Ω/km] l = johtimen pituus [km]
22 4) Sallittu jännitteen alenema Sallitulle jännitteen alenemalle ei ole täysin yksiselitteisiä vaatimuksia. Kyseessä ei ole niinkään sähköturvallisuus, vaan sähkön laatu. Yleisestä jakeluverkosta syötetyssä pienjänniteasennuksessa liittymispisteen ja minkä hyvänsä kuormituspisteen välillä saisi jännitteen alenema olla enintään (Liite 52G, opastava): Valaistus 3 % Muu käyttö 5 % Yleisenä tavoitetasona voidaan pitää 4 % mitattuna asennuksen nimellisjännitteestä
23 Jännitteen aleneman laskeminen Jännitteenaleneman aiheuttaa johtimien impedanssi (liite 52G, D s.233) Asuinkiinteistöjen asennuksissa tehokerroin cos ϕ 1, jolloin reaktanssin osuutta ei tarvitse ottaa huomioon. Yksinkertaistetuksi kaavaksi saadaan U = k I ρ L A = k I R J k=1 3-vaihepiirissä (kun symmetrinen kuormitus, I N = 0) k=2 1-vaihepiirissä (vaihe- ja nollajohtimessa jännitehäviö) I = mitoitusvirta [A] ρ = johtimen resistiivisyys, kuparilla 0,0185 Ω mm2 m ( 0,0225 Ω mm2, T = 80 C) m L = johtojärjestelmän pituus [m] A = johtimen poikkipinta-ala [mm 2 ] ( T = 40 C)
24 5) Oikosulkuvirran kestäminen, I 2 t-arvo (434.5) Missä tahansa virtapiirin kohdassa esiintyvä oikosulkuvirta on katkaistava viimeistään ajassa, jossa johtimet saavuttavat suurimman sallitun rajalämpötilan. Johtimen eriste ei saa sulaa. Enintään 5 s kestävässä oikosulussa johdin saavuttaa suurimman sallitun lämpötilansa ajassa t, joka voidaan laskea kaavasta t = (k A I k ) 2 A = johtimen poikkipinta-ala [mm 2 ] I k = oikosulkuvirta [A] k = kerroin, joka ottaa huomioon johdinmateriaalin ominaisuudet ( ) k = 115, kun PVC-eristeinen kuparijohdin, <300 mm 2 Jos ajaksi tulee yli 5 s, on tulos turvallisesti virheellinen
25 Suuri ja pieni oikosulkuvirta Mitä vaikutuksia oikosulkuvirran suuruudella on? Ylivirtasuojien toiminta-aika Oikosulussa kulkeva energia Oikosulkusuojan katkaisukyky Pitkä/lyhyt johdin Pitkä johdin, jännitteen alenema suurenee Pitkä johdin, oikosulkuvirta pienenee
Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta
Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden
LisätiedotYlivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä
Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon
LisätiedotTehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus
Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Kohteeseen on määritetty taulukon mukaiset huipputehot PK JK1 Keskus P h pituus Johdon kw m Asennustapa PK 125 JK1 35,0 20 Tikashylly JK2 30,0 40 Tikashylly
LisätiedotVirtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT
1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)
LisätiedotSÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9
1 SÄHKÖTAULUKOITA Johtojen kuormitettavuus 2 Korjauskertoimet 5 Oikosulkuvirrat 7 Kaapelien ominaisarvoja..9 Lähde: D1-2012 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista taulukoiden numerointi noudattaa lähteessä
LisätiedotJohtimien kuormitettavuus
Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila
LisätiedotJohtimien kuormitettavuus
Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Syksy 2013 29.10.2013 Kohteena ylikuormitustilanne Kuormitettavuus kytkeytyy kaapelin ylikuormitukseen, joka voi ajallisesti kestää pitkänkin aikaa (1 tunti) Ylikuormitussuojana
LisätiedotHarmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen
Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa1
Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE
LisätiedotSFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry
SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
LisätiedotKiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus
Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa:
LisätiedotYlivirtasuojaus. Selektiivisyys
Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu
LisätiedotYlivirtasuojaus ja johdon mitoitus
Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä
LisätiedotMITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI
MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden
LisätiedotKeskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO
Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki
LisätiedotAkku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,
LisätiedotPienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy
Tekninen esite Pienjännitekojeet FuseLine Kahvasulakkeet, OFAM Esite OF FI 96-0 ABB Control Oy 95MDN5447 Kahvasulakkeet ja OFAM gg -sulakkeet johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaksi -sulakkeet on suunniteltu
LisätiedotHelsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft
LisätiedotAkku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:
Helsinki 1.9.16 AKKU (versio 1.1.9) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa, makroja sisältävässä
Lisätiedot3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake
30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana
Lisätiedot20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:
SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot
LisätiedotPienjännitejakeluverkko
Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty
LisätiedotLääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset
Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite
LisätiedotKeskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO
Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki
LisätiedotJULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU
JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU Mikko Broman Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka
LisätiedotSähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS
Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA 22.10.2014 KOULUTUS Käsitteitä laskennassa Oikosulkuvirta I c on ylivirta joka aiheutuu sähköpiirin
LisätiedotSuojaus sähköiskulta Pekka Rantala
Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen
LisätiedotAurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje
Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan
LisätiedotJUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU
JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotMoottorilähdön rakentamisesta
Moottorilähdön rakentamisesta Mitoitusperusteita Teollisuudessa yleinen tapa on mitoittaa lähtö siten, että moottorin tehoa voi nostaa yhdellä pykälällä Rungon mitoitus CENELEC HD 231 => moottorin tehoa
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa1
Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA
LisätiedotLisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.
MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotMaadoittaminen ja suojajohtimet
Maadoittaminen ja suojajohtimet Tapio Kallasjoki 2/2016 Standardisarjan SFS 6000 ohjeita Kun sähköliittymää syötetään verkosta, joka sisältää PEN-johtimen on liittymään tehtävä maadoitus, jossa on maadoituselektrodi
LisätiedotJOHDON MITOITUS JA SUOJAUS
JOHDON MITOITUS JA SUOJAUS LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikka Mekatroniikka Opinnäytetyö Kevät 2015 Niko Hietala Lahden ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma
LisätiedotSa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3
Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Jussi Korhonen LIIKERAKENNUKSEN SÄHKÖVERKON MITOITUS FEBDOK- OHJELMISTOA HYÖDYNTÄEN
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Jussi Korhonen LIIKERAKENNUKSEN SÄHKÖVERKON MITOITUS FEBDOK- OHJELMISTOA HYÖDYNTÄEN Opinnäytetyö Helmikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu 2016 Sähkötekniikan
LisätiedotPienjännitemittaroinnit
1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan sulakekokoa
LisätiedotResistanssilämpötila ja jännitekerroin
Resistanssilämpötila ja jännitekerroin SISÄLTÖ: 1. IEC 60909 ja resistanssilämpötila kun lasketaan minimioikosulkuvirtoja. 2. Mitä c kerrointa tulee käyttää kun lasketaan minimi oikosulkuvirtoja? 3. c-kertoimen
LisätiedotBL10A3000 Sähköturvallisuus
BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 6: Kiinteistöjen sähköasennukset I Asennusten peruskriteerit Kuormitettavuus ja ylivirtasuojaus Vikasuojauksen mitoittaminen Suojalaitteet 23.1.2013 30.1.2013 Tero Kaipia
LisätiedotAurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY
Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotHensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet
Hensel sähkönjakelujärjestelmät ja PaloTurva tuotteet Meillä on hyvä Itä-Eurooppalainen paloturvallisuustaso Turvajärjestelmät joiden tulee toimia palon aikana määritellään esim. rakennusluvassa 11.1.4
Lisätiedotl s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0
1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona
LisätiedotPienjännitepuolen mitoitustyökalu moottori-, valaistus- ja alakeskuslähdöille
Pienjännitepuolen mitoitustyökalu moottori-, valaistus- ja alakeskuslähdöille Valtteri Montonen Opinnäytetyö Marraskuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma
LisätiedotSamuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS
Samuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS Sähkötekniikan koulutusohjelma Automaatio ja kunnossapidon suuntautumisvaihtoehto 2008 SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS Köykkä, Samuli
LisätiedotPIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET
Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...
LisätiedotSmall craft - Electric Propulsion Systems
Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa
LisätiedotTulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Vikavirrat (1-0-19)ohjelman esittely Vikavirrat ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 2007 XML-pohjaisessa,
LisätiedotPienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat
Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat Esite A30 FI 03_11 1SCC011004C1802 Kolminapaiset A-kontaktorit Nimellisteho AC-3, 400 V Lajimerkki Nimellisvirta AC-3, 400 V 500 V Nimellisvirta AC-1,
LisätiedotTurvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)
Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.
LisätiedotPienjännitemittaroinnit
1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63 A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan
LisätiedotSähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala
Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon
LisätiedotBiokaasulaitoksen sähköverkon mitoitus ja ohjaus
Biokaasulaitoksen sähköverkon mitoitus ja ohjaus Jarno Mäkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma Sähkövoimatekniikka Kuvailulehti
LisätiedotKiinteistön sähköverkko
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala 5.1.2014 Mikä on kiinteistö? Täysin yksiselitteistä määritelmää ei ole Kiinteistöön kuuluu oma (tai vuokrattu) maapohja + siinä olevat rakennukset Omakotitalo on yleensä
LisätiedotKESÄMÖKIN SÄHKÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka, Imatra Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Jamil Geronimo KESÄMÖKIN SÄHKÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ
LisätiedotStandardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset
SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS
Lisätiedot10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013
Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta
LisätiedotTORNIONLAAKSON SÄHKÖ OY
Reijo Mustonen, Jouni Koskenniemi 20.11.2017 TORNIONLAAKSON SÄHKÖ OY Yleisohjeet Sähköurakoitsijoille Ja Suunnittelijoille Sisällys Asiakkaan vastuut sähkönjakeluverkkoon liityttäessä... 3 Liittymissopimus...
LisätiedotSuojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)
Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian
LisätiedotKAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN
Helsinki 29.11 21 KAAPELN LKOPOLNEN PE-JOHDN SSÄLTÖ: 1. Johdanto 2. Esimerkki. Symmetristen komponenttien kaaat 1. Johdanto PE-johdin on yleensä puolet aihejohtimien poikkipinnasta. Määriteltäessä poiskytkentäehtojen
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen
LisätiedotBL10A3000 Sähköturvallisuus
BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille
LisätiedotProjektin nimi: Suunnitelman nimi: ,loh,karisjärven ja Projektinumero Käyttäjän yhtiö: Info: Suunnittelija: Makinen Ville-Matti
Projektin nimi: Suunnitelman nimi:201030003-16,loh,karisjärven ja Projektinumero Käyttäjän yhtiö: Vertek Info: Suunnittelija: Makinen Ville-Matti Tulostuspvm: 16.01.2017 Mittakaava: 1:200000 Vahermajärvi
LisätiedotAsentajasarja: Sähköasennusopas
Asentajasarja: Sähköasennusopas Tuotenumero: 411647 46,00 (+ alv 10%) normaalihinta 34,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennusopas perustuu Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n julkaisemaan sähköasennukset
LisätiedotSIS. Vinkkejä Ampèren lain käyttöön laskettaessa magneettikenttiä:
Magneettikentät 2 SISÄLTÖ: Ampèren laki Menetelmän valinta Vektoripotentiaali Ampèren laki Ampèren lain avulla voidaan laskea maneettikenttiä tietyissä symmetrisissä tapauksissa, kuten Gaussin lailla laskettiin
LisätiedotPehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801
Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin
LisätiedotTEOLLISUUSHALLIN SÄHKÖSUUNNITTELU
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA TEOLLISUUSHALLIN SÄHKÖSUUNNITTELU T E K I J Ä : Sami Inkeroinen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan
LisätiedotMitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.
Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin
LisätiedotTuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon
Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka
LisätiedotSähköasennukset T613103
Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla
LisätiedotLuento 6.1 Talotekniikka rungon suunnittelussa. Talotekniikan vaikutus rungon suunnitteluun Talotekniikan tilantarpeen alustava arviointi
Luento 6.1 Talotekniikka rungon suunnittelussa Talotekniikan vaikutus rungon suunnitteluun Talotekniikan tilantarpeen alustava arviointi Kalvoissa on hyödynnetty Heikki Lamminahon aiempina vuosina kurssilla
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma. Juho Welling
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Juho Welling ELINTARVIKETEHTAAN SÄHKÖVERKON SELVITYS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työn tarkastajat: Työn ohjaaja:
Lisätiedot19. SÄHKÖJOHTOJEN MITOITTAMINEN
19. SÄHKÖJOHTOJEN MITOITTAMINEN 19.1. Kaapelit ja avojohdot Luku19: Sähköjohtojen mitoittaminen 19.1.1. Yleistä Johto on valittava siten, että hankintahetkellä arvioituna kaikkien johdon toiminta-aikana
LisätiedotPienjänniteverkon selvitystyö
Pienjänniteverkon selvitystyö Antti Lapp Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma Sähkötekniikan
LisätiedotModulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM
Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen
LisätiedotKiinteistön sähköverkko
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä
LisätiedotSähkölaitteistojen tarkastukset
Sähkölaitteistojen tarkastukset Tapio Kallasjoki 2017 Säädökset ja standardit Säädökset Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016) Valtioneuvoston
LisätiedotMark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member
Summary Form Skill Number 406 Skill Sähköasennus Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E F Työ- ja sähkötyöturvallisuus Käyttöönotto, testaus ja toiminta Mitat ja
LisätiedotKaapelin mitoituksen ja suojauksen mallintaminen
Kaapelin mitoituksen ja suojauksen mallintaminen Ella Lehtinen Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma Sähkövoimatekniikka Kuvailulehti
LisätiedotSäästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla!
MOOTTORIT ABB:n nykyaikaiset energiatehokkaat moottorit tuovat sinulle käytönaikaista säästöä. Moottorit ylittävät pakolliset hyötysuhdevaatimukset ja tämä on saavutettu jo ennestään laadukkaita tuotteita
LisätiedotKiinteistön sisäverkon suojaaminen ja
Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus
LisätiedotSATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä
1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä
LisätiedotKUOPION JÄTEKESKUKSEN SÄHKÖPIIRUSTUSTEN PÄIVITYS
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KUOPION JÄTEKESKUKSEN SÄHKÖPIIRUSTUSTEN PÄIVITYS T E K I J Ä : Kaj Salento SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala
LisätiedotHelsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 30.10.2014 Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Mitoitus ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office
LisätiedotSähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista
Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen
Lisätiedot0,4 kv liittymien kehittäminen. Ylikuormitussuojaus ja liittymisjohdot
0,4 kv liittymien kehittäminen Ylikuormitussuojaus ja liittymisjohdot Ville Tapio Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikan ko. Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan
LisätiedotSÄHKÖSUUNNITELMA. Risto Kuusisto
SÄHKÖSUUNNITELMA Risto Kuusisto Opinnäytetyö Huhtikuu 2011 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotJuha Rautarinta AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA
Juha Rautarinta AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2015 AC/DC-PIIRIEN MITOITUS SÄHKÖASEMATOIMITUKSISSA Rautarinta, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT
ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT Esimerkkitoimisto koko 12 x 10 m 12 työpistettä Työpisteessä: perussähköistykseen pistorasiat (2 kpl) erilliset DATA-pistorasiat tietokoneita varten tietoverkkoliitäntä Vikavirtasuojat
LisätiedotLataussäädin 25A MPPT näytöllä
Lataussäädin 25A MPPT näytöllä 12V 25A/300W 12V / 24V 25A/600W Käyttöohje 1 Yleistä Ohjeen kaksi MPPT lataussäädintä joissa on näyttö, on suunniteltu optimaalisen aurinkosähkön tuottamiseksi erilaisissa
LisätiedotSähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015
Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti
LisätiedotTYÖMAAN ALAKESKUS TAKP 16...
TYÖMAAN ALAKESKUS TAKP 16... TAKP 16.16V TAKP 16.26 Tukeva rakenne Alumiinia ja kuumasinkittyä terästä - kestää vaativat työmaaolosuhteet. Keskuksen mitoitusvirta InA Lyhytaikainen mitoituskestovirta Icw
LisätiedotEpäyhtälön molemmille puolille voidaan lisätä sama luku: kaikilla reaaliluvuilla a, b ja c on voimassa a < b a + c < b + c ja a b a + c b + c.
Epäyhtälö Kahden lausekkeen A ja B välisiä järjestysrelaatioita A < B, A B, A > B ja A B nimitetään epäyhtälöiksi. Esimerkiksi 2 < 6, 9 10, 5 > a + + 2 ja ( + 1) 2 2 + 2 ovat epäyhtälöitä. Epäyhtälössä
Lisätiedot