Koulutusryhmien välillä suuria ja kasvavia eroja elinajanodotteessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutusryhmien välillä suuria ja kasvavia eroja elinajanodotteessa"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus tieteessä Pekka Martikainen Ph.D., professori Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, väestöntutkimuksen yksikkö Jessica Ho M.Sc., tutkija University of Pennsylvania Population Studies Center Samuel Preston Ph.D., professori University of Pennsylvania Population Studies Center Riina Peltonen VTK, tutkija Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, väestöntutkimuksen yksikkö Irma T Elo Ph.D., professori University of Pennsylvania Population Studies Center Artikkeli on julkaistu englanninkielisenä: Martikainen P, Ho JY, Preston S, Elo IT. The changing contribution of smoking to educational differences in life expectancy: indirect estimates for Finnish men and women from 97 to 200. J Epidemiol Community Health 203;67: Julkaistu verkossa Artikkeli julkaistaan BMJ Publishing Group LTD:n luvalla. LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 39/203 Koulutusryhmien välillä suuria ja kasvavia eroja elinajanodotteessa Tupakointi on merkittävä taustatekijä Lähtökohdat Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata 30-vuotiaiden koulutusryhmittäisiä elinajanodotteen eroja sekä arvioida yli 50-vuotiaiden tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden vaikutusta näihin eroihin vuosien 97 ja 200 välillä. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen koko väestön kattavaa aineistoa vuosilta Elinajanodotteet laskettiin sukupuolen mukaan viisivuotisjaksoittain. Tupakoinnin vaikutusta tarkasteltiin laskemalla tupakoinnista johtuvien kuolemien osuus kaikista 50 vuotta täyttäneiden kuolemista sekä 50-vuotiaiden kokonaiselinajanodote ja elinajanodote ilman tupakoinnista johtuvia kuolemia koulutuksen mukaan. Tupakoinnista johtuva kuolleisuus estimoitiin epäsuoralla menetelmällä, jossa keuhkosyöpäkuolleisuutta käytetään tupakoinnin aiheuttamien haittojen osoittimena. Tulokset Tarkastelujaksolta jaksolle piteni 30-vuotiaiden elinajanodote kaikissa koulutusryhmissä, ja samalla ryhmien väliset elinajanodotteen erot kasvoivat. Kuolinikä on siirtynyt yhä myöhemmäksi, ja koulutusryhmien välillä on suuria eroja keskimääräisessä kuoliniässä ja kuolinikien hajonnassa. Tupakoinnista johtuvien kuolemien osuus kaikista 50 vuotta täyttäneiden miesten kuolemista oli noin 27 % jaksolla ja 7 % jaksolla Naisilla vastaavat osuudet olivat % ja 4 %. Koulutusryhmittäin tarkasteltuna (peruskoulutus vs. korkea-asteen koulutus) 50-vuotiaiden miesten elinajanodotteen ero kasvoi 3,4 vuodesta 4,7 vuoteen jaksolta jaksolle Ilman tupakoinnista johtuvia kuolemia nämä erot olisivat olleet,5 ja 3,4 vuotta eli,9 vuotta (55 %) ja,3 vuotta (28 %) pienemmät kuin havaitut. Naisten vastaava koulutusryhmittäinen ero kasvoi 2,5 vuodesta 3,0 vuoteen. Eron kasvu johtuu lähes kokonaan tupakoinnista. Naisten tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden osuus tästä elinajanodotteen erosta kasvoi jaksolta jaksolle lähes nollasta 6 prosenttiin. Päätelmät Elinajanodote on pidentynyt kaikissa koulutusryhmissä, mutta sekä miesten että naisten joukossa erot ryhmien välillä ovat kasvaneet. 50 vuotta täyttäneillä miehillä erojen kasvu johtuu pääasiassa muista kuin tupakointiin liittyvistä tekijöistä. Tupakointi kuitenkin vaikuttaa edelleen merkittävästi miesten koulutusryhmittäisiin kuolleisuuseroihin, ja naisten osalta sen vaikutus on kasvussa. Vertaisarvioitu VV Suomessa ja muissa korkean tulotason maissa on havaittu merkittäviä sosioekonomisia kuolleisuuseroja (,2,3,4), jotka vastaavat 3 0 vuoden elinajanodotteen eroja sosiaaliryhmien välillä (5,6,7). Kuolleisuuseroja on havaittu joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikissa kuolemansyissä ja kaikilla sosioekonomisen aseman mittareilla, eikä näitä eroja ole pystytty kaventamaan. Monissa maissa kuolleisuuserot ovat itse asiassa kasvaneet 30 viime vuoden aikana (6,8,9). Yhden kuolleisuuseroja selittävän hypoteesin mukaan näitä eroja saavat aikaan elintavat, jotka ovat alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä terveydelle epäedullisemmat kuin ylemmissä ryhmissä. Tupakointi on länsimaissa edelleen yksi merkittävimmistä kuolleisuuden ja sairastavuuden syistä. Sen merkitys sosiaaliryhmien 2435

2 Alkuperäistutkimus Kirjallisuutta Mackenbach JP, Stirbu I, Roskam AJ ym. Socioeconomic inequalities in health in 22 European countries. N Engl J Med 2008;358: Elo IT. Social class differentials in health and mortality: patterns and explanations in comparative perspective. Annu Rev Sociol 2009;35: Martikainen P, Valkonen T, Moustgaard H. The effects of individual taxable income, household taxable income, and household disposable income on mortality in Finland, Popul Stud 2009;63: Martikainen P, Blomgren J, Valkonen T. Change in the total and independent effects of education and occupational social class on mortality: analyses of all Finnish men and women in the period J Epidemiol Community Health 2007;6: Elo IT, Martikainen P, Smith KP. Socioeconomic differentials in mortality in Finland and the United States: the role of education and income. Eur J Popul 2006;22: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M ym. Trends in life expectancy by income from 988 to 2007: decomposition by age and cause of death. J Epidemiol Community Health 202;66: Martikainen P, Ho JY, Preston S ym. The changing contribution of smoking to educational differences in life expectancy: indirect estimates for Finnish men and women from 97 to 200. J Epidemiol Community Health 203;67: Mackenbach JP, Bos V, Andersen O ym. Widening socioeconomic inequalities in mortality in six Western European countries. Int J Epidemiol 2003;32: Preston SH, Elo IT. Are educational differentials in adult mortality increasing in the United States? J Aging Health 995;7: Pekkanen J, Tuomilehto J, Uutela A ym. Social class, health behaviour, and mortality among men and women in eastern Finland. BMJ 995;3: Laaksonen M, Talala K, Martelin T ym. Health behaviours as explanations for educational level differences in cardiovascular and all-cause mortality: a follow-up of men and women over 23 years. Eur J Public Health 2008;8: Khang YH, Lynch JW, Yang S ym. The contribution of material, psychosocial, and behavioral factors in explaining educational and occupational mortality inequalities in a nationally representative sample of South Koreans: relative and absolute perspectives. Soc Sci Med 2009;68: välisille kuolleisuuseroille on kuitenkin yhä epäselvä, ja kansainvälisessä kirjallisuudessa esitetyt arviot ovatkin vaihdelleet melko suuresti (7,0 20). Arviot tupakoinnin merkityksestä perustuvat usein aineistoihin, jotka eivät ole kansallisesti edustavia, tai ne koskevat vain tiettyjä ikäryhmiä tai pelkästään miehiä. Vaikka Suomessakin on tapahtunut suuria muutoksia kohorttien tupakointihistorioissa (2), tupakoinnin vaikutusta erityisesti sosiaaliryhmittäisten kuolleisuuserojen muutoksiin ei ole tutkittu. Tässä tutkimuksessa kuvataan koulutuksen mukaisia kuolleisuus- ja elinajanodote-eroja vuosien 97 ja 200 välillä sukupuolen ja iän mukaan. Arvioimme myös 50 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden vaikutusta koulutusryhmittäisiin kuolleisuuseroihin. Arviot perustuvat Prestonin, Glein ja Wilmothin kehittämään epäsuoraan menetelmään (22,23). Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa käytetään rekisteripohjaista koko väestön kattavaa aineistoa, joka on muodostettu Tilastokeskuksessa väestölaskenta- ja kuolinsyyrekisteritietoja yhdistämällä. Aineisto koostuu kahdeksasta seuranta-aineistosta, joihin on koottu kunkin väestölaskentavuoden 970, 975, 980, 985, 990, 995, 2000 ja 2005 lopussa Suomessa vakinaisesti asuvien 30 vuotta täyttäneiden henkilöiden tiedot väestönlaskentavuotta seuraavan viisivuotisjakson ajalta. Aiheistossa ei ole mukana kunkin viisivuotisjakson aikana maasta muuttaneita. Keskimäärin kukin jakso sisältää 4,7 miljoonaa henkilövuotta ja kuolemantapausta. Kunkin väestölaskentavuoden lopussa mitattu koulutusaste perustuu henkilön korkeimpaan suoritettuun tutkintoon, ja se luokiteltiin kolmeen ryhmään: ) perusasteen koulutus (korkeintaan 9 vuotta), 2) keskiasteen koulutus (0 2 vuotta) ja 3) korkea-asteen koulutus (vähintään 3 vuotta). Koulutus valittiin sosioekonomisen aseman mittariksi osittain siksi, että sen avulla oli mahdollista mitata sosioekonominen asema melko yhtenäisesti tutkimuksen 40 vuoden aikavälillä. Koska koulutus vakiintuu jo suhteellisen varhaisessa elämänvaiheessa, voidaan koulutuksen ja kuolleisuuden välinen yhteys myös tulkita pikemminkin kausaaliseksi, eikä niinkään terveysperusteisesta valikoitumisesta johtuvaksi. Koulutusluokituksessa tapahtuneet muutokset ovat luultavammin johtaneet siihen, että tässä tutkimuksessa elinajanodotteiden erojen kasvua on hieman aliarvioitu, mutta tällä ei ole vaikutusta tupakoinnin osuuteen tuloksissa (ei esitetä tässä). Lisäanalyysit ammattiasemaan perustuvan sosiaaliryhmän mukaisista eroista myös vahvistavat tutkimuksen kaikki päätulokset. Tupakoinnista johtuvaa kuolleisuutta eri koulutusryhmissä arvioitiin käyttämällä Prestonin, Glein ja Wilmothin kehittämää epäsuoraa menetelmää (22,23). Menetelmän kehittelyssä on hyödynnetty 2 korkean tulotason maasta vuosien 950 ja 2007 välisenä aikana kerättyä WHO:n kuolleisuusaineistoa. Suomi on yksi maista, joita koskevaa aineistoa hyödynnettiin. Menetelmässä käytetään ikä- ja sukupuoliryhmittäisiä keuhkosyöpäkuolleisuuslukuja tupakoinnin aiheuttamien haittojen osoittimina. Keuhkosyöpäkuolleisuuden avulla on regressiomallissa ennustettu kuolleisuutta kaikkiin muihin syihin sukupuolen mukaan. Malleissa on otettu huomioon maa, ikä ja vuosi sekä interaktiot maan ja vuoden, keuhkosyöpäkuolleisuuden ja vuoden sekä keuhkosyöpäkuolleisuuden ja iän välillä. Regressiomalleista saatuja ikä-, sukupuoli- ja periodikohtaisia kertoimia ja tietoja odotetuista tupakoimattomien keuhkosyöpäkuolleisuusluvuista käytetään estimoitaessa tupakoinnista johtuvien kuolemien osuutta kaikista kuolemista. Mallissa siis otetaan huomioon se, että kaikki keuhkosyöpäkuolleisuus ei aiheudu tupakoinnista ja että keuhkosyöpäkuolleisuuden ja muun kuolleisuuden välinen yhteys muuttuu ajan kuluessa. Menetelmä on kehitetty 50 vuotta täyttäneiden tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden arviointiin, koska siinä ikäryhmässä suurin osa tupakkakuolemista tapahtuu. Preston, Glei ja Wilmoth ovat osoittaneet, että menetelmä tuottaa hyvin samanlaisia tuloksia kuin vanhempi, laajalti käytetty Peton ja Lopezin kehittämä menetelmä (24). Tässä tutkimuksessa arvioidaan tupakoinnista johtuvaa kuolleisuutta eri koulutusryhmissä käyttämällä Prestonin, Glein ja Wilmothin julkaisemia kertoimia (23). Aineistosta laskettiin 30-vuotiaiden elinajanodotteet eri koulutusryhmissä viisivuotisjaksoittain koko tutkimusjaksolla Tämän lisäksi laskettiin ja jaksoilla 30 vuotta täyttäneiden elinajantaulupohjaiset kuoliniän jakaumat koulutusryhmien mukaan. 2436

3 tieteessä 3 Woodward M, Oliphant J, Lowe G ym. Contribution of contemporaneous risk factors to social inequality in coronary heart disease and all causes mortality. Prev Med 2003;36: van Oort FV, van Lenthe FJ, Mackenbach JP. Material, psychosocial, and behavioural factors in the explanation of educational inequalities in mortality in The Netherlands. J Epidemiol Community Health 2005;59: Schrijvers CT, Stronks K, van de Mheen HD ym. Explaining educational differences in mortality: the role of behavioral and material factors. Am J Public Health 999;89: Lynch JW, Kaplan GA, Cohen RD ym. Do cardiovascular risk factors explain the relation between socioeconomic status, risk of all-cause mortality, cardiovascular mortality, and acute myocardial infarction? Am J Epidemiol 996;44: kuvio. Ikäryhmien 30 49, ja 70+ osuus peruskoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden välisestä elinajanodotteen erosta laskettiin dekomponointimenetelmää käyttäen (25). Analyysit tupakoinnista johtuvasta kuolleisuudesta rajattiin vähintään 50 vuotta täyttäneeseen väestöön. Näitä analyyseja varten laskettiin tupakoinnista johtuvien kuolemien osuus kaikista 50 vuotta täyttäneiden kuolemista sekä kokonaiselinajanodotteet ja elinajanodotteet ilman tupakoinnista johtuvia kuolemia koulutusryhmissä viisivuotisjaksoittain. Kaikki analyysit tehtiin erikseen miehille ja naisille sukupuolten erilasten tupakointitottumusten takia. 30-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote koulutusasteen ja jakson mukaan vuotiaiden elinajanodote Korkea-aste Perusaste Jakso Tulokset 30-vuotiaiden miesten elinajanodote on pidentynyt jaksojen ja välillä 39,4 vuodesta 47,3 vuoteen. Naisten vastaavat elinajanodotteet ovat 47,0 ja 53,6 vuotta. Saman aikaisesti on korkea-asteen ja perusasteen koulutuksen saaneiden miesten välinen elinajanodotteen ero kasvanut 4,9 vuodesta 7,0 vuoteen (kuvio ). Erojen kasvu johtuu korkea-asteen koulutuksen saaneiden elinajanodotteen nopeammasta kasvusta. Naisten ryhmässä ero kasvoi 2,8 vuodesta 4,4 vuoteen. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden miesten elinajanodote on saavuttanut perusasteen koulutuksen saaneiden naisten elinajanodotteen, ja se oli jaksolla molemmilla noin 5,5 vuotta. Jaksolla yli 60 % miesten ja naisten elinajanodotteiden koulutuseroista johtui kuolleisuudesta 50. ikävuoden jälkeen (liitetaulukko ). Liitetaulukko on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 39/ 203). Eri ikäryhmien vaikutus miesten elinajanodotteen eroon on pysynyt melko vakaana jaksolta lähtien, vaikka yli 70-vuotiaiden kuolleisuuden vaikutus eroon onkin korostunut. Naisilla taas nuorempien ikäryhmien kuolleisuuden vaikutus korostuu jaksolla , mahdollisesti elintapoihin liittyvästä kuolleisuuserojen kasvusta johtuen. Kuolleisuuden koulutuserot näkyvät myös kuolinikien jakaumissa (liitekuvio ). Kuvio on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 39/203). Korkea- asteen koulutuksen saaneet miehet kuolevat tyypillisesti vanhempina kuin peruskoulutuksen saaneet, ja kuoliniän jakauman huippu on myös terävämpi. Nuorten miesten suuremmasta kuolleisuudesta johtuen miesten kuolinikien hajonta on naisten kuolinikien hajontaa huomattavasti suurempi. Seurantajakson aikana jakaumien huiput ovat tulleet terävämmiksi ja kuolemat ovat siirtyneet yhä vanhemmalle iälle. Jaksolla tupakoinnista johtuvat kuolemat muodostivat noin neljänneksen 50 vuotta täyttäneiden miesten kuolemista ja lyhensivät heidän elinajanodotettaan 3,0 vuodella (kuvio 2 ja taulukko ). Tupakoinnista johtuvien kuolemien osuus pieneni tutkimusjakson aikana: jaksolla niiden osuus oli alle 20 %, ja nämä kuolemat lyhensivät elinajanodotetta,7 vuodella. Samanaikaisesti 50-vuotiaiden miesten elinajanodote kasvoi 22,0 vuodesta 29,0 vuoteen. Naisten ryhmässä tupakoinnista johtuvien kuolemien osuus kaikista kuolemista kasvoi tutkimusjakson aikana %:sta 4 %:iin. Jaksolla 2437

4 Alkuperäistutkimus taulukko. 50-vuotiaiden kokonaiselinajanodote (e50) ja elinajanodote ilman tupakoinnista johtuvia kuolemia. Tarkastelu koulutusasteen mukaan vuotiaiden kokonaiselinajanodote Vuosi Kaikki Perusaste Korkeaaste 50-vuotiaiden elinajanodote ilman tupakoinnista johtuvia kuolemia Ero Kaikki Perusaste Korkeaaste Ero e50 e50 ilman tupakoinnista johtuvia kuolemia Kaikki Tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden osuus elinajanodotteen koulutus erosta 2 % ,0 2,6 23,9 25, 3,4 25,0 24,9 25,6 26,5,5 3, ,8 22,3 24,8 26,0 3,7 26,0 25,8 26,8 27,4,6 3, ,8 23,3 25,4 27,0 3,7 26,8 26,6 27,3 28,2,6 3, ,6 24,0 26, 28, 4, 27,2 26,9 27,9 29, 2,3 2, ,7 25,0 27, 29,3 4,3 28,0 27,6 28,7 30,2 2,7 2, ,8 25,9 28,0 30,7 4,8 28,8 28, 29,5 3,5 3,3, , 26,9 28,7 3,3 4,4 29,8 29,0 30, 32, 3,, ,0 27,5 29,3 32,2 4,7 30,7 29,6 30,8 33,0 3,4, , 27,8 30, 30,3 2,5 28,2 27,9 30,2 30,4 2,5 0, ,5 29,2 3,0 3,7 2,5 29,6 29,4 3,3 3,9 2,5 0, ,4 30, 3,7 32,6 2,5 30,6 30,3 3,9 32,7 2,4 0, ,7 30,4 32,0 32,9 2,5 3,0 30,7 32, 33, 2,3 0, ,5 3, 32,7 33,8 2,7 3,8 3,4 33,0 33,9 2,5 0, ,5 32,0 33,6 34,7 2,7 32,8 32,4 33,9 34,9 2,4 0, ,5 32,7 34,4 35,5 2,8 33,9 33,3 34,7 35,8 2,5 0, ,4 33,4 35, 36,5 3,0 35,0 34,3 35,5 36,8 2,6 0,6 6 Ero elinajanodotteessa korkea-asteen ja perusasteen välillä. 2 (koulutusryhmien välinen ero kokonaiselinajanodotteessa ero elinajanodotteessa ilman tupakoinnista johtuvia kuolemia) / ero kokonaiselinajanodotteessa. 7 Lantz PM, House JS, Lepkowski JM ym. Socioeconomic factors, health behaviors, and mortality: results from a nationally representative prospective study of US adults. JAMA 998;279: Jha P, Peto R, Zatonski W ym. Social inequalities in male mortality, and in male mortality from smoking: indirect estimation from national death rates in England and Wales, Poland, and North America. Lancet 2006;368: Blakely T, Wilson N. The contribution of smoking to inequalities in mortality by education varies over time and by sex: two national cohort studies, and Int J Epidemiol 2005;34: Meara ER, Richards S, Cutler DM. The gap gets bigger: changes in mortality and life expectancy, by education, Health Aff 2008;27: Laaksonen M, Uutela A, Vartiainen E ym. Development of smoking by birth cohort in the adult population in eastern Finland Tob Control 999;8: naiset menettivät 0,6 vuotta elinajanodotteestaan tupakoinnin takia. Tupakoinnista johtuvassa kuolleisuudessa havaittiin miehillä jyrkkiä koulutusryhmien välisiä eroja 970-luvulla: perusasteen koulutuksen saaneiden miesten kaikista kuolemista 28 % johtui tupakoinnista, kun taas ylimmässä koulutusryhmässä vastaava osuus oli 4 % jaksolla Samalla jaksolla korkeasti koulutettujen elinajanodote oli 3,4 vuotta pidempi kuin vähiten koulutettujen. Ilman tupakointia tämä ero olisi ollut arviolta vain,5 vuotta, eli 970-luvun alkupuolella tupakointi selitti noin 55 % (,9 vuotta) elinajanodotteiden erosta. Tutkimusjakson aikana miesten tupakoinnista johtuvien kuolemien osuus kaikista kuolemista väheni kaikissa koulutusryhmissä; jaksolla perusasteen koulutuksen saaneilla osuus oli enää 9 % ja korkea-asteen koulutuksen saaneilla 9 % (kuvio 2). Samalla 50-vuotiaiden koulutusryhmien välinen elinajanodotteen ero oli kasvanut 4,7 vuoteen, joka ilman tupakoinnista johtuvia kuolemia olisi ollut 3,4 vuotta. Tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden osuus elinajanodotteen erosta siis väheni,9 vuodesta (55 %),3 vuoteen (28 %) tutkimusjakson aikana. Vaikka tupakoinnista johtuva kuolleisuus edelleen 2000-luvulla huomattavasti lisäsi elinajanodotteen eroa, muiden tekijöiden vaikutus oli suhteellisesti voimistunut (kuvio 3 ja taulukko ). Naisten tupakoinnista johtuvat kuolemat olivat erittäin harvinaisia kaikissa koulutusryhmissä 970-luvulla, eivätkä ne juurikaan vaikuttaneet peruskoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden väliseen elinajanodotteen eroon, joka tuolloin oli 2,5 vuotta (kuvio 3). Tutkimusjakson aikana tupakoinnista johtuvan 2438

5 tieteessä kuvio vuotta täyttäneiden miesten ja naisten tupakoinnista johtuvien kuolemien osuus (%) kaikista kuolemista koulutusasteen mukaan % Jakso 22 Preston SH, Glei DA, Wilmoth JR. A new method for estimating smoking-attributable mortality in high-income countries. Int J Epidemiol 200;39: Preston SH, Glei DA, Wilmoth JR. Contribution of smoking to international differences in life expectancy. Kirjassa: Crimmins EM, Preston SH, Cohen B, toim. International differences in mortality at older ages. Dimensions and Sources. Washington, DC: The National Academies Press 200; Peto R, Lopez AD, Boreham J ym. Mortality from tobacco in developed countries: indirect estimation from national vital statistics. Lancet 992;339: Preston SH, Heuveline P, Guillot M. Demography. Measuring and modeling population processes,. painos. Oxford: Blackwell Publishers 200. Korkea-aste Perusaste kuolleisuuden osuus elinajanodotteen erosta samoin kuin elinajanodotteen erokin kasvoivat. Jaksolla tupakkakuolemat lisäsivät 50-vuotiaiden elinajanodotteen eroa noin 0,5 vuodella kokonaiseron ollessa noin 3,0 vuotta (taulukko ). Näin ollen elinajanodotteen eron 0,5 vuoden kasvu on lähes kokonaan tulkittavissa tupakoinnista johtuvaksi. Ilman tupakoinnista johtuvia kuolemia elinajanodotteen ero pysyttelee läpi tutkimusjakson noin 2,5 vuodessa (taulukko ). Taulukossa 2 esitetään ikävakioiduista kuolleisuusluvuista laskettu tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden osuus koulutusryhmittäisestä kokonaiskuolleisuuserosta kahdessa ikäryhmässä (50 69-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat) vuotiaiden miesten tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden osuus kokonaiskuolleisuuserosta pieneni jaksojen ja välillä 73 %:sta 30 %:iin. Vanhempien miesten ryhmässä osuus kasvoi jonkin verran, ja oli suurempi (47 %) kuin nuoremmilla miehillä. Nuorempien naisten tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden osuus koulutusryhmien välisestä kokonaiskuolleisuuserosta kasvoi näiden kahden ajanjakson välillä %:sta 32 %:iin, mutta vanhemmilla naisilla se pysyi pienenä. Tupakointi on myös lisännyt 50-vuotiaiden miesten ja naisten välistä elinajanodotteen eroa ja vaikuttanut tämän eron muutokseen. Taulukosta voidaan laskea, että jaksolla oli 50-vuotiailla naisilla odotettavissa olevaa elinikää jäljellä 6, vuotta enemmän kuin miehillä. Jos tupakoinnista johtuvat kuolemat poistetaan, tämä ero supistuu 3, vuoteen, eli tupakkakuolleisuuden osuus miesten ja naisten välisestä elinajanodotteen erosta oli 48 %. Tutkimusjakson aikana sukupuolten välinen kokonaisero kapeni 5,4 vuoteen, mihin osittain vaikutti naisten kasvanut ja miesten vähentynyt tupakanpoltto. Jaksolla tupakasta johtuva kuolleisuus lisäsi elinajanodote-eroa enää noin viidenneksellä (, vuodella). Pohdinta Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 30-vuotiaiden elinajanodotteen muutosta vuodesta 97 vuoteen 200 eri koulutusryhmissä. Lisäksi arvioitiin 50 vuotta täyttäneiden tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden vaikutusta koulutusryhmittäisiin elinajanodotteen eroihin sekä näiden muutoksiin. Tulokset osoittavat 30-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodotteen pidentyneen kaikissa koulutusryhmissä. Korkeimmin koulutettujen elinajanodote on kuitenkin kasvanut nopeimmin ja samalla ryhmien väliset erot ovat kasvaneet. Tulokset vastaavat hyvin jo aikaisemmin tehtyjä sosiaaliluokan ja tulojen mukaisia analyyseja, mutta päivittävät aikasarjaa vuoteen 200 (6,26,27). Elinajanodotteen jatkuva pidentyminen on johtanut kuoliniän siirtymiseen vähitellen yhä myöhemmälle iälle, mutta alemmissa koulutusryhmissä kuollaan keskimäärin nuorempana ja kuolinikien hajonta on suurempi kuin korkea-asteen koulutusryhmissä. Alemmissa koulutusryhmissä kuolinikään liittyvä epävarmuus on siten suurempaa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että 40 viime vuoden aikana tupakoinnista johtuva kuolleisuus on vaikuttanut 50-vuotiaiden miesten elinajan- 2439

6 Alkuperäistutkimus 26 Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M. Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina Suom Lääkäril 20;66: Valkonen T, Martikainen P, Remes H. Sosiaaliryhmien väliset elinajanodote-erot ovat pysyneet suurina 2000-luvulla. Suom Lääkäril 2007;62: Martelin T, Mäkelä P, Valkonen T. Contribution of deaths related to alcohol or smoking to the gender difference in life expectancy: Finland in the early 990s. Eur J Public Health 2004;4: Mackenbach JP, Huisman M, Andersen O ym. Inequalities in lung cancer mortality by the educational level in 0 European populations. Eur J Cancer 2004;40: Helakorpi S, Martelin T, Torppa J ym. Impact of the 976 Tobacco Control Act in Finland on the proportion of ever daily smokers by socioeconomic status. Prev Med 2008;46: Pampel FC. Cigarette diffusion and sex differences in smoking. J Health Soc Behav 200;42: Taulukko 2. Miesten ja naisten ikävakioitu kuolleisuusluku kuolemansyyn, koulutuksen ja ikäryhmän mukaan Perusaste Korkeaaste Tupakoinnista johtuvan Ero kuolleisuuden Perusaste Korkeaaste Ero osuus erosta, % Tupakoinnista aih. kuoll. 9,6 2,4 7,2 2,9 0,6 2,2 Muu kuolleisuus 7, 4,4 2,7,5 6,3 5,2 Tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden osuus erosta, % Kokonaiskuolleisuus 26,7 6,8 9,9 73 4,4 6,9 7, Tupakoinnista aih. kuoll. 20,5,5 9,0 3,0 4,5 8,5 Muu kuolleisuus 99,2 85,0 4,2 55, 45,5 9,6 Kokonaiskuolleisuus 9,7 96,5 23, , 50,0 8, Tupakoinnista aih. kuoll. 0,2 0,2 0,0,2 0,2 0,9 Muu kuolleisuus 0,3 7, 3,2 5,4 3,4 2,0 Kokonaiskuolleisuus 0,5 7,2 3,3 6,5 3,6 2, Tupakoinnista aih. kuoll. 0, 0,3 0,2 2,,3 0,8 Muu kuolleisuus 86,2 67,5 8,8 39,4 30,2 9,3 Kokonaiskuolleisuus 86,3 67,8 8,5 4,5 3,4 0, 8 Kuolleisuuslukujen erotus perusasteen ja korkea-asteen välillä sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Pekka Martikainen, Jessica Ho, Samuel Preston, Riina Peltonen, Irma T. Elo: Ei sidonnaisuuksia. odotteen pituuteen ja elinajanodotteen eroihin merkittävästi, mutta sen vaikutus on vähentynyt. Naisilla taas tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden vaikutus 970-luvulla oli vähäinen, mutta se on kasvanut 40 viime vuoden aikana. Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet Tässä tutkimuksessa käytetyllä menetelmällä voidaan saada tarkempi arvio tupakoinnin aiheuttamasta kuolleisuudesta koko elämänkaaren ajalta verrattuna kyselytutkimuksiin, joissa arviot tupakoinnista perustuvat ilmoitettuihin tupakointitottumuksiin. Kyselytutkimusten mittauksen tarkkuutta saattavat heikentää vastaamiseen liittyvä muistiharha, vastaajien taipumus vastata sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla, mittaamatta jäänyt tupakoinnin intensiteetti, hankaluus huomioida passiiviselle tupakoinnille altistumista sekä mittauksen rajoittuminen vain yhteen kertaan ja vastaamatta jättäminen. Tässä tutkimuksessa käytetyn menetelmän ja siihen perustuvien arvioiden uskottavuutta lisää myös se, että tässä esitetyt sukupuolikohtaiset arviot ovat varsin yhteneväisiä aikaisempien Suomea koskevien Peton ja Lopezin menetelmään (24) perustuvien arvioiden sekä Martelinin ym. (28) esittämien arvioiden kanssa. Tässä tutkimuksessa on oletettu, että keuhkosyöpäkuolleisuuden ja muun kuolleisuuden välinen yhteys on sama kaikissa koulutusryhmissä. Omat arviomme ja Yhdysvalloissa tehdyt väestön osaryhmiä koskevat tulokset kuitenkin osoittavat, että tästä oletuksesta johtuva virhe on mitä todennäköisimmin pieni (7). Käytetyn menetelmän oletuksista ja tulosten herkkyydestä eri oletuksille sekä vertailusta muihin menetelmiin voi lukea lisää Martikaisen ym. (7) sekä Prestonin ym. artikkeleista (22,23). 2440

7 tieteessä kuvio vuotiaiden miesten ja naisten kokonaiselinajanodote ja elinajanodote ilman tupakoinnista johtuvia kuolemia vuotiaiden elinajanodote Jakso Kokonaiselinajanodote Korkea-aste Perusaste Elinajanodote ilman tupakointia Korkea-aste Perusaste Koko tutkimusjakson aikana väestön koulutusjakauma on muuttunut voimakkaasti. Pelkästään peruskoulutuksen saaneiden osuus 50 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä on vähentynyt noin 85 %:sta noin 45 %:iin. Jakaumamuutos onkin saattanut vaikuttaa siihen, kuinka paljon elinajanodote koko väestössä on pidentynyt. Olemme arvioineet jakaumamuutoksen vaikutusta laskemalla, miten elinajanodote olisi kasvanut, jos koulutusjakaumat olisivat pysyneet sellaisina kuin ne olivat jaksolla Miesten elinajanodote olisi kasvanut noin, vuotta vähemmän kuin havaittu 7 vuotta. Naisten elinajanodotteeseen vaikutus oli vieläkin pienempi. Analyysit ammattiasemaan perustuvan sosiaaliryhmän mukaisista kuolleisuuseroista ammattiaseman jakaumamuutos on ollut koulutuksen jakaumamuutosta paljon pienempi myös vahvistavat tutkimuksen päätulokset. Vertailu aikaisempiin tutkimuksiin Arvio tupakoinnin vaikutuksesta alle 70-vuotiaiden miesten koulutusryhmien välisiin kuolleisuuseroihin on tässä tutkimuksessa jossain määrin pienempi kuin Jhan ym. tutkimuksessa esitetyt, Peton ja Lopezin menetelmään perustuvat arviot 990-luvun puolivälin Englannista, Walesista, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Puolasta (8). Oman arviomme mukaan alle 70-vuotiaiden tupakoinnista johtuva kuolleisuus kattoi noin 40 % kokonaiskuolleisuuserosta noina vuosina, kun taas Jhan ym. vastaava arvio on noin %. Kansalliset erot tupakoinnin yleistymisen ajoittumisessa saattavat selittää tupakoinnista johtuvien kuolemien erilaista ajoitusta. Prestonin ym. (22,23) tulokset sekä taulukossa esitetyt tulokset osoittavat, että tupakoinnista johtuva kuolleisuus on vähentynyt Suomessa nopeasti 980-luvulta lähtien, kun taas Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa kehitys ei ole ollut yhtä suotuisaa. Erot ikärajauksissa saattavat myös johtaa erilaisiin arvioihin tupakoinnin vaikutuksesta. Jhan ym. tutkimus esimerkiksi päättyy 70 ikävuoteen, kun taas oma tutkimuksemme kattaa myös tätä vanhemmat ikäluokat. Mackenbach ym. (29) arvioivat tupakoinnin merkitystä kuolleisuuseroihin kymmenessä eurooppalaisessa väestössä 990-luvulla. Tutkimuksessa käytettiin myös epäsuoraa menetelmää. Tulokset olivat yhdenmukaiset, mutta hieman pienemmät kuin tässä tutkimuksessa esitetyt Suomea koskevat arviot tai Jhan ym. Isoa-Britanniaa koskevat arviot. Tämä ero johtuu luultavasti siitä, että Mackenbach ym. käyttivät karkeampaa koulutusryhmäluokittelua, jossa väestö jaetaan vain kahteen koulutusryhmään. Tulkinta ja päätelmät Suomessa, kuten myös muissa pohjoiseurooppalaisissa ja anglosaksisissa maissa, ennen toista maailmansotaa syntyneiden miesten joukossa tupakoineiden osuus on ollut suuri. Tupakointi oli yleisintä vuosien 9 ja 925 välisenä 244

8 Alkuperäistutkimus Tästä asiasta tiedettiin Monissa korkean tulotason maissa myös Suomessa on havaittu suuria ja kasvavia kuolleisuus- ja elinajanodotteen eroja koulutusryhmien välillä. Tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden tiedetään vaihtelevan koulutuksen mukaan. Tupakoinnin vaikutuksesta koulutusryhmittäisten kuolleisuuserojen muutokseen tiedetään vähän. Tämä tutkimus opetti Koulutusryhmien väliset elinajanodotteen erot ovat kasvaneet Suomessa voimakkaasti 40 viime vuoden aikana. Miesten tupakoinnin vaikutus elinajanodotteeseen ja koulutusryhmittäisiin elinajanodotteen eroihin on ollut suuri, mutta heikkenevä ja naisten vastaavasti pieni, mutta voimistuva. Miesten koulutusryhmittäiset elinajanodote-erot olisivat kasvaneet tupakoinnista riippumattakin. Nuorempien ja enemmän tupakoivien naiskohorttien vanheneminen tulee mahdollisesti lisäämään koulutusryhmien välisiä kuolleisuuseroja tulevina vuosikymmeninä. aikana syntyneiden ryhmässä ja väheni myöhemmnin syntyneiden ryhmissä, koska yhä harvempi aloitti tupakoinnin. Naisilla taas tupakoinnin aloittaneiden määrä on kasvanut ja johtanut tupakoinnin yleistymiseen kohortti kohortilta aina 950-luvun lopulla syntyneisiin saakka (2,30). Samaan aikaan tupakoinnin lopettaminen on yleistynyt, mutta tässä ei ole havaittavissa selkeää kohorttimuutosta (2). Näistä muutoksista seurasi miesten ja naisten välisen tupakointieron pienentyminen. Sen on arveltu liittyvän 960-luvulta alkaneeseen naisten sosiaalisen aseman muutokseen (2), mutta myös diffuusion seurauksena naisten tupakointitapojen muuttumiseen miesten tapojen kaltaisiksi (3). Vuoden 976 tupakkalaki luultavasti vaikutti merkittävästi miesten tupakoinnin vähenemiseen ja rajoitti naisten tupakoinnin kasvua (30). Suomessa on myös ollut merkittäviä, kolmenkymmenen viime vuoden aikana kasvaneita sosiaaliryhmien välisiä eroja tupakoinnissa. Miehillä tupakointierojen kasvu johtuu tupakoinnin nopeammasta vähenemisestä korkeimmissa sosiaaliryhmissä ja naisilla tupakoinnin yleistymisestä matalimmassa sosiaaliryhmässä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että miesten tupakoinnista johtuvalla kuolleisuudella on merkittävä vaikutus elinajanodotteeseen ja sen eroihin koulutusryhmien välillä. Tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden vaikutus eroihin 970-luvulla ja vaikutuksen pienentyminen 970-luvun jälkeen sopivat yhteen tupakoinnin sosiaaliryhmittäisiä eroja ja tupakoinnin vähenemistä koskevien havaintojen kanssa. Koska nuoremmat miehet tupakoivat vähemmän, tulee tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden vaikutus elinajanodotteen pituuteen ja elinajanodotteen eroihin luultavasti edelleen pienenemään, kun nuoremmat miehet ikääntyvät. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan miesten koulutusryhmittäiset elinajanodotteen erot olisivat kuitenkin kasvaneet ilman tupakoinnin vaikutustakin,5 vuodesta 3,4 vuoteen 970-luvun alusta 2000-luvun loppuun. Jatkotutkimuksissa tulisi pyrkiä arvioimaan muiden riskitekijöiden, kuten runsaan alkoholinkäytön ja lihavuuden yleistymisen vaikutusta kasvaviin kuolleisuuseroihin. Koska naisten tupakointi on yleistynyt myöhemmin kuin miesten, on tupakoinnin vaikutuksia kuolleisuuteen ja erityisesti kuolleisuuseroihin käsittelevä tutkimus keskittynyt miehiin. Naisia koskevaa tutkimusta tarvitaankin lisää. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella tupakoinnista johtuvan kuolleisuuden osuus nykyisistä koulutusryhmittäisistä kokonaiskuolleisuuseroista on pienehkö (noin 6 % vähintään 50-vuotiailla), mutta on jo ylittänyt 32 % vuotiaiden naisten ryhmässä. Tupakoinnista johtuva kuolleisuus myös selittää korkeasti koulutettujen ja perusasteen koulutuksen saaneiden välisen elinajanodote-eron kasvun. n Kiitokset Tätä tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, National Institutes of Eunice Kennedy Shriver National Institute of Child Health and Development Population Research Infrastructure Program R24 HD at the University of Pennsylvania, sekä National Science Foundation Graduate Research Fellowship under Grant No. DGE Tilastokeskus on myöntänyt käyttöluvan aineistollemme (TK ). English summary > in english The changing contribution of smoking to educational differences in life expectancy: indirect estimates for Finnish men and women from 97 to

9 tieteessä liitetaulukko. Ikäryhmien 30 49, ja 70+ vaikutus 30-vuotiaiden elinajanodotteen eroon. Peruskoulutus vs. korkea-asteen koulutus jaksoilla ja Ikäryhmä, v Yhteensä vuotta,8 2,4 0,7 4,9 % vuotta 2,7 2,8,5 7,0 % vuotta 0,3,2,2 2,8 % vuotta,5,4,4 4,4 % a

10 liitekuvio. 30-vuotiaiden tai vanhempien miesten ja naisten kuoliniän jakauma (%) koulutusasteen mukaan ja % % Kuolinikä Kuolinikä % % Kuolinikä Kuolinikä Perusaste Korkea-aste 2442b

11 tieteessä english summary Pekka Martikainen Ph.D., Professor University of Helsinki, Population Research Unit, Department of Social Research Jessica Ho Samuel Preston Riina Peltonen Irma T Elo Effect of smoking on life expectancy by educational group in Finnish men and women in The changing contribution of smoking to educational differences in life expectancy: indirect estimates for Finnish men and women from 97 to 200. Background The aim of our sudy was to examine educational differences in trends in life expectancy for Finnish men and women and to estimate the contribution of smoking to educational differences in life expectancy between 97 and 200 in Finland. Methods Eight prospective datasets with baseline in 970, 975, 980, 985, 990, 995, 2000 and 2005, respectively, and each linked to a 5-year mortality follow-up were used. We calculated educational differences in life expectancy at age 30, age at deaths distributions and the contribution of age to these differentials by gender and 5-year follow-up period. We also estimated life-expectancy at age 50 with and without smoking-attributable mortality by gender and education. Estimates of smokingattributable mortality were based on an indirect method that used lung cancer mortality as a proxy for the impact of smoking on mortality from all other causes. Results Life expectancy at age 30 has increased in all educational groups and disparities in life expectancy have grown. Life expectancy increases have also led to rapid increases in age at death and to educational differences in modal age at death and variability in age at death. Smoking-attributable deaths constituted about 27% of all male deaths above age 50 in the early 970s and 7% in the period ; the corresponding figures for women were % and 4% respectively. The life expectancy differential between men with basic versus high education increased from 3.4 to 4.7 years between and In the absence of smoking, these differences would have been.5 and 3.4 years,.9 years (55%) and.3 years (28%) less than those observed. Among women, educational differentials in life expectancy between the most and least educated increased from 2.5 to 3.0 years. This widening was almost entirely accounted for by the increasing impact of smoking. Among women the contribution of smoking to educational differences had increased from being negligible in to 6% in Conclusions In the past 40 years educational differences in life expectancy at age 30 have increased considerably because of more rapid mortality decline among the better educated. Among men, the increase in educational differences in life expectancy at age 50 in the past decades was driven by factors other than smoking. However, smoking continues to have a major influence on educational differences in mortality among men and its contribution is increasing among women. 2442c

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988 2007

Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988 2007 ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ LASSE TARKIAINEN VTM, projektitutkija Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos lasse.tarkiainen@helsinki.fi PEKKA MARTIKAINEN Ph.D., professori Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa Sosiaaliryhmien väliset erot elinajanodotteessa kasvoivat 1990-luvun loppuvuosina Tapani Valkonen, Hilkka Ahonen, Pekka Martikainen Elinajanodote nousi selvästi 1990-luvun lopulla, mutta hitaammin kuin

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot

Työajanodotteet ja niiden erot Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö

Lisätiedot

Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto

Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto pekka.martikainen@helsinki.fi Ei saa lainata ilman lupaa Pitkäaikaisen laitoshoivan

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS Laura Kestilä Tutkija, VTT Kansanterveyslaitos (KTL) ALKOHOLI- JA HUUMETUTKIJAINSEURAN SEMINAARI ALKOHOLI, HUUMEET JA ERIARVOISUUS STAKES 4.12.2008

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat 7.6.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia,

Lisätiedot

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat

Lisätiedot

27 Suunnistus Orienteering Kalliokiipeily Rock, mountain climbing Maastoratsastus Crosscountry horseback riding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

10.9.2013. UEF, Kuopio

10.9.2013. UEF, Kuopio 10.9.2013 UEF, Kuopio Kansanterveyttä pelaamalla? Pari perustelua Kevät Kuopion Valkeisenlammelta Silti Suomessa moni asia mietityttää, ja tulevaisuuteen liittyy huolia: talouden kehitys? väestön nopea

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Väestötieteellinen tutkimus

Väestötieteellinen tutkimus artikkeli hannu uusitalo Professori hannu.uusitalo@outlook.com Kuvat maarit kytöharju Miten sosioekonomiset erot elinajan odotteissa ilmenevät työeläkejärjestelmässä? Suomessa sosioekonomiset erot elinajan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006, koulutuksen kesto ja sisältö

Aikuiskoulutustutkimus 2006, koulutuksen kesto ja sisältö Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006, koulutuksen kesto ja sisältö Aikuiskoulutusta keskimäärin kahdeksan päivää Vuonna 2006 noin 1,7 miljoonaa suomalaista eli lähes joka toinen 18 64-vuotias osallistui

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä Farmer Muu yrittäjä Entrepreneur Ylempi toimihenkilö Upperlevel employee Alempi toimihe

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä Farmer Muu yrittäjä Entrepreneur Ylempi toimihenkilö Upperlevel employee Alempi toimihe 2 Kävely Retkeily, erävaellus Backpacking Patikointi Hiking Kuntokävely, kävelylenkkeily Walking for pleasure Walking Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Salme Ahlström & Pia Mäkelä Ikääntyvien alkoholin käyttö on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa. Omaiset ovat olleet huolissaan ja kaivanneet ohjeita, miten iäkkäiden

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa

OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA www.teroka.fi 20.10.2009 1 Sisällysluettelo 1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot