RISTINUMMEN POHJOISOSAN HULEVESISELVITYS

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Vastaanottaja Järvenpään kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä kesäkuu 2018 RISTINUMMEN POHJOISOSAN HULEVESISELVITYS Ramboll

2 Päivämäärä kesäkuu 2018 Laatija Päivi Jonkka-Haavisto Tarkastaja Pertti Kotamäki Hyväksyjä Kimmo Hell Suunnitelmaselostus Kuvaus Viite Kannen kuva: Horsmatien ja radan välinen avo-oja (Ramboll).

3 Sisältö 1. Johdanto Hankkeen taustaa Terminologia 2 2. Suunnittelualueen kuvaus ja maankäyttö Nykytilan maankäyttö ja valuma-alueet sekä hulevesien johtaminen Topografia ja maaperä Tulevaisuuden maankäyttösuunnitelmat Maankäytön vaikutukset huleveden laatuun ja määrään 7 3. Hulevesien hallinnan reunaehdot ja mitoituslähtökohdat Mitoitussade Virtaamalaskenta Hulevesien muodostuminen osa-alueittain Hulevesien hallintamenetelmien valinta Hulevesien hallinta Kiinteistökohtainen hulevesien laadun ja määrän hallinta, suositukset Selvitysalueen yleisten alueiden hulevesien laadun ja määrän hallinta Radan itäpuoliset alueet (osa-alueet I1 ja I2) Radan länsipuoliset alueet (osa-alue L1) Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Kustannusarviot Yhteenveto 18 Liitekartat Piirustusnro Nimi Mittakaava Päiväys Nykytilannekartta Ristinummen 1: pohjoisosien hulevesiselvitys Suunnitelmakartta Ristinummen pohjoisosien hulevesiselvitys 1:

4 1 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Selvityskohteena oleva, nykyisin pääosin peltoalueista muodostuva Ristinummen pohjoisosan alue sijaitsee Järvenpään eteläosissa rajautuen pohjoisreunastaan Järvenpään keskustaajamaan. Selvitysalueen halkaisee Helsinki-Riihimäki päärata, joka on Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus. Selvityksen kohteena oleva alue on n. 120 hehtaarin (1 km 2 ) suuruinen. Selvitysalueelle on suunniteltu pääosin uusia asuinalueita sekä kaupallisen palvelun alueita. Selvitysalueelle johtuu hulevesiä Järvenpään taajama-alueilta kuten Kyrölästä, Lepolasta, Kinnarista ja jo osittain rakentuneelta Poikkitien yritysalueelta. Poikkitien yritysalueella sijaitsee mm. LIDL logistiikkakeskus. Selvitysalueen hulevedet johtuvat kaikki Räikilänojaan. Yhteensä Räikilänojaan johtuu hulevesiä n. 400 ha valuma-alueelta. KOHDE TUUSULAN- JÄRVI Räikilänoja Selvitysalueelle laaditaan tämän hulevesiselvityksen laadinnan kanssa samanaikaisesti useita maankäyttösuunnitelmia. Ainolan keskus tulee toimimaan Järvenpään eteläisen kaupunginosien palvelukeskuksena. Ainolan nykyinen asema siirretään pääradan parantamisen yhteydessä Poikkitien/Ainolanväylän eteläpuolelle. Selvitysalueen kohdalle päärataan rakennetaan molemmin puolin myös lisäraiteet, joiden rakentaminen ajoittuu lähivuosille. Tiivistyvän maankäytön ja vettäläpäisemättömän pinnan lisääntymisen myötä hulevesivirtaamat tulevat alueella äärevöitymään merkittävästi. Tavoitteena on viivyttää veden kulkua vastaanottaviin vesistöihin

5 ja estää tulvinnan aiheuttamat haitat. Samoin hulevesien hallinnan tavoitteena on parantaa huleveden laatua. Selvityksen tavoitteena on osoittaa tilavaraukset ja sijainnit hulevesien hallinnalle rankkasateiden aikana. Lisäksi selvityksessä esitetään suositukset esimerkiksi kaavamääräyksiin sisällytettävistä kiinteistökohtaisista hulevesien viivytys- ja käsittelyvaatimuksista. Työssä esitettyjä hulevesien hallintaratkaisuja tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. 2 Hankkeen työryhmä: Tilaaja Tia Salminen, Järvenpään kaupunki Aila Pyhältö, Järvenpään kaupunki Juho Mattila, Järvenpään kaupunki Maria Suutari-Jääskö, Järvenpään kaupunki Ari Kaunisto, Järvenpään Vesi Ramboll Pertti Kotamäki, projektin johto, Ramboll Päivi Jonkka-Haavisto, Ramboll Outi Kettunen, geotekniikka, Ramboll Taneli Ratilainen, Ramboll 1.2 Terminologia Hulevesi Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi. Mitoitussade Valuma-alue Valumakerroin Hulevesien viivyttäminen Sademäärä, jonka välittämiseksi verkko/uoma/kanaali tms. mitoitetaan. Mitoitussadetta määritettäessä otetaan huomioon sateen rankkuus, kestoaika ja toistuvuus. Valuma-alueen rajaa vedenjakajat eli korkeat maaston kohdat, joiden mukaan määräytyy, minne suuntaan alueelle satanut vesi valuu. Hulevesien ja esimerkiksi hulevesiverkon valuma-alueet voivat poiketa toisistaan. Se osa sateesta tai lumen sulannasta, joka muodostuu hulevesiksi eikä siis imeydy maaperään. Hulevesiä viivytetään esimerkiksi painanteissa, altaissa tai hulevesisäiliöissä ja - kaseteissa. Viivyttäminen hidastaa virtausta ja parantaa huleveden laatua. Virtauksen hidastaminen vähentää maaperän kulumista eli eroosiota ja pienentää tulvariskiä. Kun hulevesiä viivytetään riittävän kauan, kiintoainesta ja haitta-aineita laskeutuu viivytysrakenteen pohjalle ja sitoutuu kasvillisuuteen. Tulvareitti Hulevesien Poikkeuksellisia sadetapahtumia tai lumensulamista varten suunniteltu reitti, joka johtaa tulvavedet hallitusti haluttuun paikkaan vaarantamatta rakennuksia, tärkeitä liikenneyhteyksiä tai muita merkittäviä kohteita. hallinta-alue Hulevesien määrälliseen ja/tai laadulliseen hallintaan varattu alue. Alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi biopidätysalue, viivytyspainanne tai maanalaista säiliötilavuutta.

6 3 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA MAANKÄYTTÖ 2.1 Nykytilan maankäyttö ja valuma-alueet sekä hulevesien johtaminen Suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa 2.1. Selvityksen liitteenä olevassa hulevesien nykytilannekartassa (liite) on esitetty nykytilanteen valuma-alueet sekä nykyiset hulevesien johtamisreitit ja rakenteet. Kuva 2.1. Selvitysalueen karkea rajaus ilmakuvan päällä (ilmakuvan lähde: paikkatietoikkuna.fi). Selvitysalueen pohjoispuolelta alueelle valuu erittäin laajoilta taajama-alueilta hulevesiä. Suunnittelualueen maankäytön nykytila on nähtävissä alueen ilmakuvassa (kuva 2.1.). LIDL jakelukeskus on rakenteilla selvitysalueen itäosaan n. 24 hehtaarin tontilleen. Selvitysalueen pinta-alasta suurin osa on nykyisin tasaista peltoaluetta, metsää sekä pieneltä osalta harvahkoa omakotialuetta. Selvitysalue sijaitsee Tuusulanjärven Räikilänojan valuma-alueella. Räikilänoja kerää hulevesiä laajalta, arviolta n. 4 km 2 (410 ha) alueelta. Tästä alueesta noin puolet on nykyistä taajaan rakennettua aluetta (vrt. kuva 2.2.). Reilun 2 km 2 (220 ha) kokoisella taajamapainotteisella valuma-alueella muodostuvat hulevedet johtuvat selvitysalueella pääradan kahden ratarummun 1000 mm ja 1600 mm läpi. - Selvitysalueella sijaitseva pohjoisempi ratarumpu, DN1600 mm, sijaitsee suunnitellun Ainolan keskuksen eteläpuolella (Helsinki-Riihimäki Km ), Tähän 1600 mm rumpuun johtuu jo nykyisin n. 140 ha suuruisella, taajamapitoisella, alueella muodostuvat hulevedet (kuva 2.2). - Selvitysalueella sijaitseva eteläisempi ratarumpu, DN1000 sijaitsee kohdassa, jossa Räikilänoja loittonee pääradasta ja jatkuu itä-länsisuuntaisena kohti Tuusulanjärveä. (kuva 2.2.). Tähän

7 rumpuun johtuu nykytilanteessa mm. Poikkitien yritysalueen (34 ha) hulevedet. Eteläiseen ratarumpuun kulkeutuu hulevesiä kaikkiaan n. 75 ha alueelta. 4 Kuva 2.2. Räikilänoja valuma-alueineen (420 ha). Selvitysalue on rajattu karkeasti punaisella.

8 Räikilänoja alittaa Poikkitien DN 1200 rummussa. Ainolan keskuksen kohdalla Räikilänoja alittaa Horsmantien DN1400 rummussa. Räikilänojan nykyiset rummut välittömästi radan länsipuolella ovat kooltaan pääosin DN1000. Radasta n. 0.2 km länteen ja siitä eteenpäin Räikilänojan nykyiset rummut ovat kokoa DN Lepolan alueella on toteutettu suurehkoja hulevesien viivytys- ja käsittelyaltaita yleisille alueilla (Aallottaren puisto; Kylänalunen ja Vakanalunen). Lepolan alueen hulevedet johdetaan Räikilänojaan Aallottaren puiston kautta (nykytilakartta N1). Poikkitien yritysalueella on kaavamääräyksin osoitettu, että LIDL tontilla hulevesiä tulee viivyttää 2 m3 jokaista vettäläpäisemätöntä 100 m2 kohden ja muilla yritysalueen tonteilla 1 m3 jokaista 100 vettäläpäisemätöntä 100 pintaneliömetriä kohden. Lisäksi poikkitien yritysalueella kaikki puistoalueet on varattu huleveden viivytystä varten. Poikkitien yritysalueella on jouduttu sen sijainnin takia varautumaan verrattain suuriin huleveden viivytystilavuuksiin, jolla on pyritty hallitsemaan myös harvinaisemmissa rankkasadetapahtumissa muodostuvia hulevesivirtaamapiikkejä. Järvenpään kaupungin huleveden tulvariskin alustava arviointi raportissa Räikilänojan alajuoksu on esitetty tulvaherkäksi ongelmakohdealueeksi Topografia ja maaperä Selvitysalueen maaperä on maaperäkartan mukaan pääosin savea pieniä kalliokumpareita sekä pieniä hiekkamoreenialueita lukuun ottamatta. Alueella on tehty pohjatutkimuksia maaperän laadun selvittämistä varten useassa eri vaiheessa ja viimeisimmät tutkimukset on tehty tätä suunnitelmaa varten Ristinummen alueelta (huleveden hallinta-alue A) vuonna Tutkimukset ovat käsittäneet 15 painokairausta, 3 siipikairausta sekä näytteenoton 4 pisteestä. Huleveden hallinta-alueella A maaperä on savikkoa, joka ohenee kohti länttä. Savikerros on paksuimmillaan alueen länsiosassa, jossa sen paksuus on noin 6,5 10 m. Savikerroksen yläosa maanpinnasta alkaen on alaosaa selvästi lujempi, painokairauksissa kierron puolella oleva savi- tai kuivakuorikerros. Kerroksen paksuus on n. 2,0-2,5 m ja sen redusoimaton leikkauslujuus siipikairausten perusteella pääosin yli 90 kpa. Tämän lujemman kerroksen alla on n. 4,5-7,0 metriä paksu heikompi savikerros, jonka redusoimaton leikkauslujuus on pienimmillään 11 kpa ja silmämääräisesti varovaista keskiarvoa arvioitaessa n. 15 kpa. Alueen itäosassa kairausten päättymistasoihin ja näytepisteisiin perustuvan arvion mukaan savikerroksen paksuus on n. 1,5-5,5 metriä. Savikerros ohenee kohti itää, jossa kairaukset ovat päättyneet kiveen tai kallioon 1,6 2,3 m syvyydellä maanpinnasta tasolla +44,7 +45,5. Arvioidun savikerroksen redusoimaton leikkauslujuus siipikairausten perusteella on viivytysrakenteen lounaspäässä n kpa ja koillispäässä n kpa. Vesipitoisuus on näytteiden perusteella kerroksen pintaosissa n % ja syvemmällä n %. Alueella ei ole tehty kallionpinnan varmistuksia. Topografialtaan alue on tasainen tai hyvin lievästi Räikilänojaan ja Tuusulanjärveen päin viettävä. Selvitysalueen itäosan peltoalueet ovat noin korkeustasolla +47 ja selvitysalueen länsiosan peltoalueet korkeustasolla +42. Räikilänojan korkeusasema vaihtelee selvitysalueella +46 ja +40 välillä ollen keskimääräiseltä viettokaltevuudeltaan (L=1,8 km) n. 3 promillea. Selvitysalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Selvitysalueella ei ole tiedossa happamia sulfaattimaita.

9 6 2.3 Tulevaisuuden maankäyttösuunnitelmat Selvitysalueella on laadittu maankäyttösuunnitelmia sekä radan itä- että länsipuolelle. Poikkitien yritysalue, yli 30 ha on, rakentumassa. Uudet maankäyttösuunnitelmat kattavat lähes koko selvitysalueen ja taajama-alueita on rakentumassa pitkällä aikavälillä jopa yli 60 ha lisää. - Radan itäpuolella alustavan uuden kaava-alueen pinta-ala on yht. 28 ha. Alue sisältää Ainolan keskusksen asemakaava-alueen. o AK (asuinkerrostalot) 7 ha, tehokkuus o AP (asuinpientalot) 17 ha, tehokkuus o P (palvelutoiminnot) 2 ha, tehokkuus 0.4 o C (keskustoiminnot) 1,4 ha, tehokkuus 2.0 o LPA (autopaikat) 0,3 ha, tehokkuus Radan länsipuolella alustavan kaavaluonnoksen pinta-ala on yht. 36 ha. o AK (asuinkerrostalot) 8,5 ha, tehokkuus 1.7, eteläosassa 1.2 o AP (asuinpientalot) 17 ha, tehokkuus o AO (erillispientalot) 7 ha, tehokkuus o C (keskustoiminnot) 3,4 ha, tehokkuus 2.2 Tehokkuudella tarkoitetaan kerrosalan suhdetta tontin pinta-alaan. Maankäyttöluonnokset ovat nk. maksimitehokkuuksilla arvioituja ja vain tätä selvitystä varten tehtyjä luonnoksia. Kuvassa 2.3. on esitetty uusien maankäyttösuunnitelmien sekä Poikkitien yritysalueen sijoittuminen selvitysalueella. Kuva.2.3. Suunnittelualueen karkea maankäyttöluonnos 03/2018. Harmaat alueet ovat alustavia uusia asemakaava-alueita ja niiden täydennyksiä, jotka mahdollisesti rakentuvat pitkän aikavälin kuluessa. Poikkitien yritysalue (keltaisella) on rakentumassa. Alueen suurelle tontille rakentuu LIDL jakelukeskus.

10 Maankäytön vaikutukset huleveden laatuun ja määrään Selvitysalueen (n. 124 ha) pinta-ala on n. 30 % Räikilänojan valuma-alueesta (n. 420 ha) ja n. 1 % Tuusulanjärven koko valuma-alueesta (yli 125 km 2 ). Tuusulanjärven, joka on nykyisellään rehevöitynyt ja matala järvi, vedenlaatua ei saa heikentää. Tuusulanjärven alusvettä hapetetaan syvännealueilla kesäisin ja talvisin. Lisäksi järvestä kalastetaan hoitokalastuksena särkeä. Lisäksi järveä hoidetaan mm. niittämällä vesikasvillisuutta joka vuosi. Järventila on luokiteltu välttäväksi. Tuusulanjärveä kuormittaa erityisesti maatalous. Selvitysalueen itäosan hulevedet johtuvat tulvareitittömien ratasiltarumpujen kautta länteen kohti Tuusulanjärveä. Ratarumpusillat mitoitetaan yleisesti kerran 100 vuodessa toistuville virtaamille rumpusillan rakentamisen aikaisen maankäyttötilanteen mukaisesti, joten valuma-alueen rakentamisen tiivistymistä ei ole ratasillan mitoituksissa huomioitu. Selvitysalue on nykytilanteessa lähes kokonaan rakentumatonta kasvipeitteistä peltoaluetta, ja alueelta vesistöihin virtaavan huleveden laatu arvioidaan nykytilanteessa ravinnepitoiseksi. Jatkossa erityisesti kaduilta, paikotusalueilta ja ajoneuvojen huoltoalueilta voi hulevesiin päätyä polttoaineperäisiä PAH-yhdisteitä, öljyjä, rasvoja, hiilivetyjä, tiesuolaa sekä raskasmetalleja. Ravinnekuormituksen arvioidaan sen sijaan vähentyvän. Selvitysalueen merkittävästi tiivistyvä rakentuminen äärevöittää ja lisää hulevesien virtaamia merkittävästi selvitysalueella. Hallitsematon tulvinta radan tuntumassa lisää ratapenkan eroosiota ja kulumista sekä huleveden suotautumista ratapenkereen läpi. Vaikutukset saattavat ulottua radan stabiliteettiin ja ruotavaurioitumiseen. Nykyiset omakotialueet on rakennettu Räikilänojan varteen hyvin matalalle, joten niiden suojeleminen tulvimiselta antaa lähtökohdat hulevesien hallinnalle. Ilman huleveden hallintatoimenpiteitä hulevesivirtaamien äärevöityminen lisää merkittävästi myös riskiä Räikilänojan eroosiovaurioiden synnylle, joka puolestaan saattaa lisätä Tuusulanjärveen kulkeutuvaa kiintoaineskuormitusta. Alueelle toteutettavilla huleveden viivytysrakenteilla on pystyttävä radan itäpuolella ehkäisemään uusien rakenteiden aiheuttamat harvinaisempienkin v välein toistuvien sateiden aiheuttamat hulevesivirtaamapiikkien lisäykset lähes nykytilaa vastaaviksi. Tämän edellytyksenä myös kiinteistökohtaiset hulevesien käsittelymenetelmien on oltava oikein toteutettuja. Huleveden laadun parantamiseksi tähtääviä toimenpiteitä rakentamisen aikana sekä maanpäällisten paikoitusalueiden osalta on esitetty luvuissa HULEVESIEN HALLINNAN REUNAEHDOT JA MITOITUSLÄH- TÖKOHDAT Hulevesien hallintarakenteiden mitoituslähtökohdat: - Hulevesien määrällinen ja laadullinen käsittely on välttämätöntä toteuttaa osin kiinteistöillä, koska yleisille alueille on maaston korkeussuhteiden vuoksi tässä kohteessa mahdotonta toteuttaa riittävästi virtaamien tasaustilavuutta vastaanottavien hulevesirakenteiden kapasiteetin varmistamiseksi. - Valuma-alueen suuren taajamaosuuden vuoksi huleveden hallinnan lähtökohtana on käytettävä rankkasateiden aiheuttamia tulvatilanteita keväisen lumensulannan sijasta.

11 - Selvitysalueella hulevesiä on johdettava rautatien alitse. Rautatien alittavat hulevesirummut ja sillat on mitoitettava Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti vähintään kerran 100 vuodessa tapahtuvien rankkasadetapahtumien tai lumen kevätylivaluman mukaisesti. Tässä kohteessa uusilla alueilla, jotka sijaitsevat pääradan itäpuolella, suositellaan täten hallittavaksi myös harvinaisten, kerran 100 vuodessa toistuvien rankkasadetapahtumien aiheuttamat hulevesimäärät. Pienelle osalle selvitysalueen kiinteistöistä hulevesien hallinta kohdentuu maastomuotojen vuoksi kokonaan kiinteistön alueelle. Pääosalla selvitysalueesta alueen hulevesien hallinnasta osa sijoitetaan kiinteistöjen alueelle, ja osa sijoittuu yleisille puistoalueille sijoitettaville hulevesien hallintaalueille. 8 - Radan länsipuolisten alueiden huleveden kiinteistökohtaiset hallintaratkaisut tulee mitoittaa hallitsemaan kerran 2-5 vuodessa toistuvat, melko tyypilliset, rankkasadetapahtumat. - Räikilänoja alittaa ennen Tuusulanjärveen purkautumista Järvenpääntien (tie 145), joka on tieluokaltaan seututie. Seututien alittaville rummuille suositellaan Liikenneviraston ohjeistuksissa mitoitusta, joka perustuu kerran 5-10 vuodessa toistuviin rankkasadetapahtumiin/lumen sulamiseen. Räikilänojan varteen varattava tulvatilavuus olisi hyvä mitoittaa täten siten, että se riittävä noin kerran 5-10 vuodessa toistuville hulevesitulville yhdessä kiinteistökohtaisten viivytysjärjestelmien kanssa. - Kaikki uudet huleveden katualueiden johtamisrakenteet (avouomat ja hulevesiviemärit) mitoitetaan perusmitoitussateen, 150 l/s/ha mukaisesti paitsi kohdissa jossa huleveden johtamisrakenteille ei ole toimivaa tulvareittiä. - Alueen huleveden tulvareitit on mitoitettava kerran 100 vuotta toistuvien mitoitussateiden mukaisesti. Tässä kohteessa rautatierummut toimivat tulvareittien pullonkauloina. - Maanpäällisten paikoitusalueiden ja katualueiden laadullinen käsittely suositellaan mitoitettavaksi vähintään 2 mm sademäärälle, joka vastaa mediaani vuorokausisadetta. Tämä vastaa myös Kuntaliiton hulevesioppaan mitoitusohjetta laadulliselle käsittelylle (2 % läpäisemättömien alueiden pinta-alasta, kun lammikoitumissyvyys on 10 cm). 3.1 Mitoitussade Yleisille hulevesien käsittelyalueilla johtuvia maksimihulevesimääriä on rautatiealueen itäpuolisilla osilta haarukoitu kerran 100 vuodessa toistuvalla nykytilanteen sateilla sekä kerran 100 vuodessa toistuvilla sateilla, jossa ilmastomuutoksen vaikutus (20 % ) on huomioitu. Mikäli ilmastonmuutos huomioidaan (+20 %), esitetty mitoitussade vastaa n. kerran 50 vuodessa toistuvaa sadetta. Taulukko 3.1 Yleisten aluiden viivytystilavuuden mitoituksessa suositellaan käytettäviksi vähintään seuraavia mitoitussateita radan itäpuolisella alueella. Toistuvuus Kesto [min] Rankkuus [l/s/ha] Kerran 100 vuodessa, ilmastomuutos huomioiden kerran 50 vuodessa

12 Rankkuus ja kertymä on määritetty Suomen ympäristö 31/2008 esitetyistä arvoista. Yleisille hulevesien käsittelyalueilla johtuvia maksimihulevesimääriä on rautatiealueen länsipuoliselta osuudelta haarukoitu kerran vuodessa toistuvalla nykytilanteen sateilla. Mikäli ilmastonmuutos huomioidaan (+20 %), esitetty mitoitussade vastaa n. kerran 5-10 vuodessa toistuvaa sadetta. Taulukko 3.2 Viivytystilavuuden mitoituksessa suositellaan käytettäväksi seuraavia mitoitussateita radan länsipuolisella alueella. Toistuvuus Kesto [min] Rankkuus [l/s/ha] Kerran 10 vuodessa, ilmastomuutos huomioiden kerran 5 vuodessa Katualueiden tulvareitillisten hulevesiviemärien mitoituksessa noudatetaan nk. perusmitoitussadetta 150 l/s/ha. 3.2 Virtaamalaskenta Virtaamalaskentaa varten suunnittelualue ja siihen liittyvät ympäröivät alueet jaettiin pienvaluma-alueisiin. Kullekin valuma-alueelle määritettiin valumakerroin sen maankäytön mukaan (taulukko 3.2). Taulukko 3.3 Käytetyt valumakertoimet maankäytön mukaan. Maankäyttö Valumakerroin AK-alue ja C 0,8..0,85 P 0,4 LPA 0,8 AO/AP-alueet Kadut 0,7 Valumakertoimen φ, alueen pinta-alan A ja mitoitussateen rankkuuden i perusteella laskettiin kullakin alueella muodostuva hulevesivirtaama eri sateilla Q seuraavasti:q = φ * A * i. Kriittisimpien alueiden virtaamia tarkasteltiin myös karkean SWMM- hulevesimallinnuksen avustamana.

13 Hulevesien muodostuminen osa-alueittain Suunnittelualueelta ja sen ympäristöstä mitoitussateella (ks. luku 3.1) muodostuvat huleveden virtaamat, teoreettiset suurimmat hulevesikertymät ja suunnitellut maksimipurkuvirtaamat on esitetty taulukossa 3.4. Maksimipurkuvirtaamien osalta on pyritty asettamaan nykyisen rakentamattoman alueen arvoa hyvin lähellä oleva arvo. Jatkosuunnittelun yhteydessä on hyvä tarkentaa esitettyjä pinta-aloja (tarvittava hyötysyvyysarvio viivytystilavuudelle 1-2 m) vastaamaan toteutunutta rakennussuunnitelmaa ja allastilavuuksia. Tarkimmat mitoitus- ja optimointitulokset altaiden ja purkurakenteiden suunnitteluun saadaan virtaamamallinnuksella. Selvityskohteen itäreunaan tuotettiin tämän hankkeen yhteydessä karkea ja monin kohdin yksinkertaistettu virtaamamallinnus (SWMM) käsinlaskentojen tueksi, mutta rakennussuunnittelun yhteydessä mallinnusta on hyvä tarkentaa vastaamaan lopullista toteutettavaa tilannetta. I1 P1 L1 I2 Kuva 3.1 Osavaluma-alueet I1, I2 ja L1 on rajattu mustalla katkoviivalla. Vihreä väri kuvaa alueita, joille suositellaan suurempaa huleveden kiinteistökohtaista viivytysvelvoitetta. Ruskeilla alueilla muodostuneet hulevedet viivytetään tehokkaasti myös puistoalueille toteutettavilla huleveden hallinta-alueilla. Keltaisella rakentumassa oleva Poikkitien alue on jo rakentumassa, jossa logistiikkakeskuksen alueelle toteutettiin 2 m3 / 100 vettäläpäisemättömän pinta-m2 viivytysvelvoite.

14 Taulukko 3.4 Radan itäpuolen pienvaluma-alueiden pinta-ala, keskimääräinen valumakerroin, alueelta syntyvä hulevesivirtaaman arviointia ja kertymäarvioita kerran vuodessa ja kerran vuodessa. Länsipuolelta arvioitiin kerran vuodessa syntyviä hulevesimääriä. 11 Kertymä max [m 3 ] kerran * vuodessa Kertymä max [m 3 ] kerran 5..10* vuodessa Virtaama [m 3 /s] eri sateilla 5 min min kerran 5..10* vuodessa. Osa-alueen kiinteistöjen viivytys-velvoitearvio [m 3 ] Yleisille alueille arvioitu pintaala [m 2 ]** ** , ,7 ** Alue I1.Ainolan keskus, joka johdetaan pohjoisempaan ratarumpuun. Viivytys järjestetään kokonaan kiinteistöillä. I2. Radan itäpuoli. Alue joka johdetaan eteläisen rummun kautta L1. Radan länsipuoli Pintaala [ha] arvio Keskimääräinen arvioitu osaalueen valumakerroin [%] Virtaama tulevaisuudessa [m 3 /s] eri sateilla 5 min min kerran * vuodessa Mitoittava poistovirtaama max [m 3 /s] 1/100v * sateella 4*** 0,8 0,03-1,3 ** 0,2 (nykytilanteen mukainen) 28 0,53-0,6 0,5 6,6 ** 0,47 65 % rummun kapasiteetista 18500** ,3- n (12 h (3 h sade) 4** sade) 56 0, m ( 1h sade) *Mikäli ilmastonmuutos huomioidaan sade vastaa keskim. 50 vuodessa toistuvaa sadetta. ** Sisältää Poikkitien yritysalueen viivytetyt hulevesivirtaamat. *** Osa-alueen pinta-alassa ei ole mukana Poikkitien aluetta n. 32 ha. **** Hyötytilavuustarve pohjautuu siihen että kiinteistökohtaiset hulevesivelvoitteet on toteutuneet suositellusti.

15 Hulevesien hallintamenetelmien valinta Hulevesien muodostumisen vähentäminen Hulevesien muodostumista voidaan vähentää käyttämällä rakentamisessa mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintoja, jotka edistävät veden imeytymistä. Hulevesien hallintaa koskevat kaavamääräykset on suositeltavaa muotoilla siten, että ne kannustavat etsimään mahdollisimman paljon vaihtoehtoja asfaltille ja tiiviille kiveyksille. Tässä kohteessa maaperä on pääasiassa savista, joten huleveden imeytyminen rajautuu täyttömaa/rakennekerroksiin. Hulevesien määrällinen hallinta Hulevesien määrällinen hallinta edellyttää aina normaalisti kuivaa tyhjätilavuutta, johon rankkasateen aiheuttama äkillisesti kertyvä vesimäärä voidaan varastoida ja laskea siitä hitaasti eteenpäin. Tyhjätilavuus voidaan toteuttaa maan päällä tai alla. Tyhjätilavuutta ja huleveden viivytystä voidaan luoda myös viherkatoilla, joissa viivytetään ja pidätetään katolle sataneita vesiä. Viherkatot ovat suositeltavia kohteessa erityisesti radanvarsikortteleissa. Maanpäälliset menetelmät on mahdollista toteuttaa luonnonmukaisina ja integroida ne viherrakentamiseen ja maisemointiin ja parhaimmillaan saada näin lisäarvoa esimerkiksi viheralueelle. Maanpäällisiin viivytysratkaisuihin on mahdollista yhdistää myös laadullista käsittelyä. Maanalaisten menetelmien etuna on niiden sijoittelun joustavuus tiiviisti rakennetuilla alueilla. Tässä selvityksessä on esitetty hulevesien määrällinen hallinta hajautettavaksi siten, että tavanomaiset ylivirtaamat tasataan kiinteistöillä maanalaisilla ja osin mahdollisuuksien mukaan myös maanpäällisillä viivytysalueilla. Kiinteistökohtaisen viivytyksen lisäksi puistoalueille toteutetaan maanpäällisiä hulevesien hallinta-alueita. Nykyisiä avouomia olisi hyvä pitää mahdollisimman paljon avoimina, koska nykyiset avouomat toimivat alueella hulevesiä varastoivina ja tasaavina elementteinä. Hulevesien laadullinen hallinta Hulevesien haitta-ainekuormituksesta valtaosa muodostuu tavanomaisissa sade- ja sulamistapahtumissa vuoden mittaan. Hulevesien laadun parantamiseen käyttökelpoisimpia menetelmiä ovat suodattavat menetelmät, joissa hulevesien haitta-aineita pidättyy kasvillisuuteen, maaperän mikrobien käyttöön ja absorptiolla maaperän kivennäisaineksiin. Myös kasvipeitteisillä viivyttävillä viherpainanneratkaisuilla on suotuisa vaikutus vedenlaatuun, Viherpainanteiden pohjalle toteutettavat murskekerrokset toimivat hulevettä suodattavana elementtinä. Kiintoainesta saadaan erotettua myös maanalaisilla säiliö/hulevesikasettirakenteilla, jotka tässä kohteessa ovat erityisesti tiiviisti rakennetuissa kerrostalo- ja keskustoimintojenkortteleissa tilanahtauden vuoksi monin paikoin ainoita käyttökelpoisia huleveden hallintaratkaisuja. Säiliötilavuutena voidaan käyttää myös esimerkiksi isodimensioisia (ylisuuria) hulevesiviemäreitä. Hulevesien laadullista hallintaa on mahdollista tässä kohteessa toteuttaa hajauttaen se osin valuma-alueen kiinteistöille. Syntypaikalla on myös mahdollista johtaa hulevesien puhtaammat jakeet, esim. katoilla muodostuvat hulevedet, biosuodattamoiden/viherpainanteiden ohi jolloin ne voidaan mitoittaa pienemmiksi. 4. HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien ensisijaisena hallintatoimenpiteenä tulee pyrkiä vähentämään hulevesien muodostumista. Hulevesien muodostumiseen voidaan vaikuttaa, keinoina mm.:

16 - läpäisemättömien pintojen minimointi ja läpäisevien pintojen suosiminen (esim. kennosorapinta asfalttipihan sijaan, reikäkivetys tai nurmetus kiviverhoilun sijaan) - runsaan kasvillisuuden suosiminen (isot puut, nykyisen puuston säilyttäminen) Hulevesien hallinnan toimenpide-ehdotukset on esitetty ohjeellisena liitteen suunnitelmakartalla. Hulevesien käsittelyalueiden tilavaraukset on laadittu viitteellisinä ohjaamaan asemakaavoitusta ja jatkosuunnittelua. Kaavamääräyksiin/lupaehtoihin on hyvä sisällyttää kiinteistökohtaiset määrälliset velvoitteet (kohta 4.1). Maanpäällisten paikoitusalueiden osalta on esitetty suositus hulevedenkäsittelystä biosuodattimessa tai ainakin viherpainanteissa. Samoin kiinteistökohtaisista huleveden käsittelymenetelmistä ainakin osa suositellaan toteutettavaksi maanpäällisissä suodattavissa rakenteissa tai viherpainanteissa/lammikoissa. Tulvareittien tarkoitus on johtaa rankkasateiden muodostamat hulevedet hallitusti vastaanottavaan vesistöön ja ehkäistä siten tulvavahinkojen syntymistä. Selvitysalueella tulvareitit noudattavat katuja. Mahdollisimman suuri osa tulvareiteistä tulisi johtaa suunnitelmakartassa esitettyjen suurten hulevesien hallintaalueiden kautta. Radan itäpuolella tulvareittien suunnittelu saattaa ohjata katualueiden tasaussuunnittelua merkittävästi. Tonttien sisäiset tulvareitit ja pinnantasaukset on suunniteltava siten että rankkasateiden aiheuttamat tulvat johtuvat kaduille, ja missään rankkasadetilanteessa hulevesiä ei virtaa rakennuksia tai suoraan radan sivuojia päin. Tulvareittien suunnittelu on otettava kiinteistöjen sisäisessä ja lähiympäristön jatkosuunnittelussa huomioon. Tulvareitti tulee suunnitella ja säilyttää avoimena ja esteettömänä, ympäristöään alempana olevana painanteena. Kulkureitit ja liikenneväylät voivat hyvin palvella tulvareitteinä. Kohdassa 4.2 on esitelty tarkemmin yleisten alueiden tarkemmin jatkosuunnittelutarpeita Kiinteistökohtainen hulevesien laadun ja määrän hallinta, suositukset. Suunnittelualueella muodostuvien hulevesien hallinta järjestetään sekä kiinteistökohtaisesti että puistoalueilla varattavilla yleisillä huleveden hallinta-alueilla (kohta 4.2). Pelkästään imeyttäviä hulevesien hallintaratkaisuja ei pystytä alueella maaperäolosuhteista johtuen juurikaan toteuttamaan. Maanalaiset ratkaisut voidaan toteuttaa putkiviivytyksenä tai hulevesikasetteina. Ehdotus kaavamääräykseksi/lupaehdoksi alueelle I1 (kuva 3.1): Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla 2 m3 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Täyttyneiden viivytysrakenteiden tyhjentymisen tulee kestää vähintään 6 ja korkeintaan 24 tuntia. Viherkattoalueen viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta ko. katon osuudella. Rakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto. Esitetyllä määräyksellä pystytään hallitsemaan tyypillisten rankkasadetapahtuminen vuoksi myös harvinaisempia, noin v välein tapahtumia rankkasadetapahtumia. Vettäläpäisemättömäksi rakenteeksi lasketaan katot ja asfaltit. Jotta riittävän pitkä tyhjeneminen saadaan aikaan, pitää purkuvirtaama kuristaa n. 100 m3 säiliötilavuutta kohden maksimiarvoon n. 5 l/s. Esim. n. 100 m3 viivytyssäiliö, jonka syvyys on n. 1 m, edellyttää n. 5 cm halkaisijaltaan olevaan purkurakennetta. Säiliötilavuudet suositellaan rakennettaviksi matalina, jolloin huleveden purkautuminen kuristavaa purkuputkea pitkin on hitaampaa. Hulevesien purkaminen suodattavan maakerroksen läpi salaojalla on myös suositeltava kiinteistökohtaisen menetelmän purkurakenteeksi.

17 14 Ehdotus kaavamääräykseksi/lupaehdoksi alueelle I2 (kuva 3.2): Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 m3 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Täyttyneiden viivytysrakenteiden tyhjentymisen tulee kestää vähintään 3..6 ja korkeintaan 24 tuntia. Viherkattoalueen viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta ko. katon osuudella. Ainakin viidennes huleveden viivytystilavuudesta tulee olla toteutettu maanpäällisenä, eroosiosuojattua biosuodatusrakenteena tai viherpainanteena. Rakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto. Määräys koskee myös rakentamisen aikaista huleveden hallintaa. Radan itäpuolella suurimmat tulvahaitat arvioidaan aiheutuvan pitkillä 6 12 tunnin mittaisilla sateilla. Näin kiinteistöjen hulevesijärjestelmien olisi hyvä tyhjentyä erittäin hitaasti, jotta kiinteistöille sijoitettavat hulevesijärjestelmät toimisivat osana tulvanhallintaa. Jotta riittävän pitkä tyhjeneminen saadaan omakotitontilla aikaan, suositellaan purkuvirtaama kuristettavaksi esimerkiksi n. 3 m3 altaalle noin maksimiarvoon n. 0,1 l/s. Hidas tyhjeneminen on suositeltavin aikaansaada johtamalla hulevedet suodattavan maakerroksen läpi salaojaan. Ahtaan purkurakenteen sijoitus on purkukaivossa asetettava mahdollisimman tukkeutumattomaan sijaintiin (vrt. esimerkkikuva 4.1) kunnossapidon helpottamiseksi. Viivytysrakenteet suositellaankin osa-alueella I2 rakennettaviksi laajoiksi, hyötysyvyydeltään mataliksi ja maanpäällisiksi järjestelmiksi, jolloin huleveden purkautuminen mahdollisen suodatuskerroksen sekä purkukaivon voimakkaasti kuristavan putken/reikälevyn läpi on mahdollisimman hidasta. Matalissa ja laakeissa sekä mahdollisesti myös suodattavissa altaissa myös huleveden puhdistuminen kasvillisuuden vaikutuksesta on tehokkaampaa. m m Kuva 4.1. Esimerkki hulevesijärjestelmän kuristavasta purkujärjestelmästä. m Ehdotus kaavamääräykseksi/lupaehdoksi alueelle L1 (kuva 3.2): Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 m3 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä

18 pintaneliömetriä kohden. Täyttyneiden viivytysrakenteiden tyhjentymisen tulee kestää vähintään 3 ja korkeintaan 12 tuntia. Viherkattoalueen viivytystarve on 1/2 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta ko. katon osuudella. 15 Ainakin viidennes huleveden viivytystilavuudesta tulee olla toteutettu maanpäällisenä, eroosiosuojattua biosuodatusrakenteena tai viherpainanteena. Rakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto. Määräys koskee myös rakentamisen aikaista huleveden hallintaa. Kuva 4.2. Esimerkki putkisäiliöiden tyhjennys- ja ylivuotorakenteesta. Ylivuotoputken pohjan korkeusasema sijoitetaan säiliön laen korkeudelle tai ylemmäksi hyötytilavuuden maksimoimiseksi. Maanalaisten ratkaisujen soveltamisessa tulee huomioida alueen pohjaveden pinta. Pohjaveden pinnan alapuolelle asennettaessa hulevesikasetit jäävät pysyvästi täyteen vettä, joten niissä ei ole tyhjätilavuutta hulevesivirtaaman tasaamiseen. Muovisia umpisäiliöitä käytettäessä puolestaan tulee huomioida säiliön ankkurointi pohjaveden nostetta vastaan. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava suositus niiden asentamisesta vähintään 5 m etäisyydelle rakennuksista ja maanalaisista rakenteista. 4.2 Selvitysalueen yleisten alueiden hulevesien laadun ja määrän hallinta Radan itäpuoliset alueet (osa-alueet I1 ja I2). Suunnitelmakartalla S1 on esitetty hulevesien hallinnan ohjeelliset toimenpiteet ja tilavaraukset. Huleveden hallinnalle on varattu alueita sekä radan itä-, että länsipuolelta. Radan itäpuolelle (osa-alueet I1 ja I2) on varattava huleveden hallinnalle tilaa yhteensä vähintään 2 ha, joista arviolta n m 3 olisi kiinteistökohtaisia allas/säiliötilavuutta, ja loput yleisille alueille sijoitettavaa huleveden viivytystilavuutta. Maankäyttösuunnitelmien ja huleveden hallinta-alueiden tilavarausten yhteensovituksen tuloksena suurin osa yleisille alueille sijoitettavasta huleveden hallintatilavuudesta sijoittuisi suunnittelualueen itäosaan lähelle LIDL logistiikkakeskuksen tonttia (huleveden hallinta-alue A, osa 1). Altaan purku-uoma (hallintaalueen A, osa 2-3) olisi toteutettava eroosiosuojattuna sekä mahdollisimman leveänä rakenteena. Purku-

19 uoma toimisi siten niiden itäisten asuinalueiden sekä katurakenteiden tulvatilavuutena, joiden hulevesiä ei korkeussuhteiden vuoksi pystytään huleveden hallinta-alueen A osalle 1 johtamaan. 16 Radan itäpuolisilla alueilla (I1 ja I2) korostuu huleveden tulvien ehkäisy, mutta esitetyt yleiset hallintaalueet edesauttavat myös kiintoaineen erotusta ja ehkäisevät alapuolisen Räikilänojan eroosiovaurioiden ehkäisyä ja sitä kautta tehokkaammasta rakentumisesta aiheutuvaa kiintoaineskuormituksen lisääntymistä. Mahdollisimman suuri osa alueen kuivatuksesta suositellaan toteutettavaksi eroosiosuojattuina avouomina kohdissa, jossa se tilavarausten ja korkeusasemien vuoksi on mahdollista. Putkituksiin nähden avouomien toteutus on suositeltavaa niiden huleveden virtausta ja laatua tasaavan vaikutuksen vuoksi. Esimerkiksi radan vieressä kulkeva sivuoja suositellaan säilytettäväksi mahdollisimman suurena uusien raidejärjestelyjen jälkeenkin. Matalalla sijaitsevan asuinalueen (osa-alue I2) kuivatus on järjestetty nykyisin avo-ojin. Asuinalueen kuivatuksen säilyttämistä nykyisen kaltaisena suositellaan, mutta nykyinen Poikkitien yritysalueelta alkava, asutusalueen läpi kulkeva, huleveden runko-oja on siirrettävä asuinalueelta pois suunnitelmakartan S1 mukaisesti Radan länsipuoliset alueet (osa-alue L1). Räikilänojan varteen huleveden hallintatilaa esitetään varattavaksi huleveden hallinta-alue B. Hallintaalueen B pinta-alaksi suositellaan varattavaksi vähintään n m2 alue (2 ha). Hallinta-alueen B mitoitus perustuu kerran 5-10 vuodessa toistuviin rankkasadetapahtumiin. Huleveden hallinta-alueella B pystytään tulvanhallinnan lisäksi vaikuttamaan Tuusulanjärveen virtaavan huleveden laatuun ja ehkäisemään alapuolista Räikilänojan eroosiovaurioitumista. Räikilänojan pohjantaso esitetään nykyisen kaltaiseksi. Mahdollisimman suuri osa-alueen L1 kuivatuksesta suositellaan toteutettavaksi eroosiosuojattuina avouomina kohdissa, jossa se tilavarausten ja korkeusasemien vuoksi on mahdollista 5. RAKENTAMISEN AIKAINEN HULEVESIEN HALLINTA Rakentamisen aikaiset järjestelmät tulee rakentaa ennen korttelialueiden rakennustöitä. Rakentamisen aikaisiin järjestelmiin on suunniteltava lietteenpoiston mahdollisuus. Rakenne on toteutettava paikkaan, jossa rakenneta ei kuormita alueen ulkopuolelta tulevat sulamis- tai muut hulevedet. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnassa ensisijainen menetelmä on eroosion ehkäiseminen, johon voidaan vaikuttaa lähinnä työmaan suunnittelulla. Kiintoainespitoisten hulevesien käsittelyssä käyttökelpoisimpia ovat työmaaoloissa laskeutus- ja imeytyspainanteet/altaat/-kontit, joihin johdetaan mahdollisimman vähäisiä määriä työmaan ulkopuolisia vesiä virtaamakuormituksen vähentämiseksi. Laskeutusja imeytyspainanteiden mitoitusta on käsitelty RT-kortissa

20 17 Kuva 5.1. Suojaamattomat luiskat ja kasvipeitteettömät alueet ovat alttiita eroosiolle ja niistä huuhtoutuva kiintoaines lisää hulevesien aiheuttamaa kuormitusta. Kasvillisuudesta paljastetut alueet olisi eroosiosuojattava jo työnaikaisissa järjestelmissä. Työmaiden kuivatusvedet tulee johtaa tontin ulkopuolelle laskeutusallas- ja suotopatojärjestelmien kautta. Mitoitussuositus laskeutusaltaan pinta-alalle on vähintään 5 % työmaan alasta. Radan itäpuolella huleveden työnaikainen huleveden hyötytilavuus suositellaan mitoitettavaksi vähintään periaatteella: 2 m3 viivytystilavuutta, jokaista 100 vettäläpäisemätöntä m2 kohden. On suositeltavaa että työmaiden kuivatusvesien viivytysaltaina hyödynnetään (osin) jo hankkeen alkuvaiheessa rakennettavia lopputilanteen hulevesien käsittely- ja viivytysjärjestelmiä. Tällöin on huomioitava, että hulevesien lopulliset viivytysjärjestelmät tukkeutuvat yleisesti rakentamisen aikaisesta kuormituksesta ja rakentamisen jälkeen järjestelmät on huollettava lopulliseen kuntoonsa ja niistä on poistettava työnaikainen liete. Työmailla maaperää pidetään mahdollisimman vähän paljaana. Nykyinen luonnontilainen tonttimaa aiheuttaa huomattavan paljon vähemmän hulevesien kiintoaineskuormaa kuin maaperä, josta kasvillisuus on raivattu pois. Viheralueilla luiskissa on käytettävä biohajoavia eroosionsuojamattoja ennen kasvillisuuden juurtumista. Työmaan siisteys vähentää roskien kertymistä alapuolisiin hulevesijärjestelmiin. Hulevedet ja tuuli vievät epäsiistiltä työmaalta helposti mukanaan suuriakin roskia, jotka päätyvät alapuolisiin rumpuihin ja ojiin. Roskat voivat aiheuttaa paikallisia tulvia virtausreittien tukkeutuessa. Kuva 5.2. Työnaikaisesta siisteydestä on huolehdittava, jotta roskat eivät aiheuttaisi virtausreittien tukkeutumista.

21 18 6. KUSTANNUSARVIOT Hulevesiselvityksen yhteydessä laadittiin karkeat kustannusarviot. Vaiheessa 1 olisi tarkoitus toteuttaa hulevesien hallinta-alue A purkuojineen ja vihertöineen: Hallinta-alue A ja purkuojaston maanrakennustyöt eur (alv 0 %) Hallinta-alue A ja purkuojaston viher- ja eroosiosuojatyöt eur (alv 0%) Vaihe 1 yht eur. Vaiheessa 2 radan itäpuolelle sijoittuvan hulevesien johtamisjärjestelmän rakentamisen kustannuksiksi arvioidaan eur (alv 0%). Vaiheessa 3 radan länsipuolelle sijoittuvat huleveden hallinnan karkeaksi kustannusarvioksi arvioitiin tässä vaiheessa eur, joka sisältää keskeiset hulevesiviemäröidyt osuudet sekä tulvapuiston rakentamisen kustannukset (arvio eur). Kustannukset eivät sisällä kiinteistökohtaisten hallintajärjestelmien kustannuksia. 7. YHTEENVETO Selvitysalue sijaitsee Järvenpään eteläosissa rajautuen pohjoisreunastaan Järvenpään keskustaajamaan. Selvitysalueen halkaisee Helsinki-Riihimäki päärata, joka on Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus. Selvitysalueen hulevedet johdetaan Räikilänojaa pitkin Tuusulanjärveen. Selvitysalueen pinta-ala kattaa noin kolmanneksen koko Räikilänojan valuma-alueesta ja vain 1 % Tuusulanjärven valuma-alueesta. Tiivistyvä rakentuminen aiheuttaa aina hulevesivirtaamien äärevöitymistä vettäläpäisemättömän pinnan lisääntymisen vuoksi. Hulevesien hallinta kohteessa on erittäin tärkeää selvitysalueella sijaitsevan nykyisen pääradan ratarumpujen sekä uomien rajallisten kapasiteettien vuoksi. Selvitysalueen nykyiset asuinalueet ovat rakentuneet matalalle jo nyt tulvaherkän uomaston varteen. Hulevesien hallinnassa pyritään hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hallintaan. Esitetyissä hulevesien hallintamenetelmissä korostuu huleveden määrällinen hallinta, koska selvitysalueen hulevesiä vastaanottavat huleveden johtamisrakenteet uomaverkostoineen on todettu tulvaherkäksi. Suunnittelualueelle on varattu ohjeelliset huleveden hallinta-alueet, joiden toteuttamisella on, alueella hyvin tärkeän tulvanhallinnan lisäksi, positiiviset vaikutukset myös huleveden laatuun. Selvityksessä esitettiin myös suositeltavat purkuvirtaamat sekä arvioidut purkuviemärien koot esimerkkitapauksissa. Selvityksessä on esitetty jatkosuunnittelussa noudatettavat tulvareitit. Alueen kiinteistöille suositellaan asetettavaksi kiinteistökohtaiset hulevesien viivytysvelvoitteet. Laaditun selvityksen perusteella osalle kiinteistöistä suositellaan varattavaksi allas- ja säiliötilavuutta vähintään 2 m 3 jokaista 100 vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Pääosalle kiinteistöistä suositellaan varattavaksi säiliötilavuutta vähintään 1 m3 jokaista 100 vettäläpäisemätöntä m2 kohden. Viivytystilavuuden tulisi tyhjentyä eri alueilla vähintään 3..6 ja enintään 12 tuntia. Suunnittelualueen kiinteistöillä olisi hyvä suosia mahdollisimman paljon matalia ja maanpäällisiä huleveden hallintamenetelmiä, joilla huleveden riittävä viivyttäminen ja laadullinen käsittely ovat toteutettavissa. Mahdollisimman suuri osa yleisten alueiden huleveden johtamisrakenteista olisi hyvä toteuttaa tilan sallimissa rajoissa eroosiosuojattuina avouomina putkitusten sijaan. Eroosiosuojattuja avonaisia johtamisrakenteita tulisi suosia niiden huleveden virtausta tasaavan ja laatua parantavan vaikutuksen vuoksi. Myös radan länsipuoleisilta osuuksilta Räikilänojan eroosiosuojauksen riittävä taso tulisi turvata. Uomaston

22 19 eroosiosuojauksella vähennetään merkittävästi ravinteita ja haitta-aineita sisältävän kiintoaineen siirtymistä Tuusulanjärveen. Hulevesien laadulliseen käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota myös jo rakentamisen aikana. Rakentamisen aikana alueiden laadullinen hulevesikuormitus on usein rankkasateiden sattuessa suurimmillaan, koska maaperää on rakentamisen aikana laajoilta alueilta paljaana. Suunnitelmassa on esitetty suositukset myös hulevesien työnaikaisille käsittelyratkaisuille. Varhain rakennettuja huleveden hallinta-alueita A ja B voidaan hyödyntää myös jo työn aikana. Jatkosuunnittelun seuraavat vaiheet: - Alueen korkeustasojen ja kunnallisteknisten yleissuunnittelun jälkeen olisi hyvä tarkentaa ehdotettuja kiinteistökohtaisia kaavamääräyksiä sekä huleveden hallinta-alueiden kokoja vastaamaan viimeistä suunnittelutilannetta. Huleveden hallintamenetelmien tarkennettuun mitoitukseen suositellaan lopullista suunnittelutilannetta vastaavan tarkennetun virtaamamallinnuksen käyttöä, jossa tutkitaan myös esimerkiksi 6-12 tunnin pituisten harvinaisten rankkasateiden käyttäytymistä alueella. Samoin virtaaman rajoitinrakenteiden mitoitukset tulee tarkentaa lopullisen suunnittelutilanteen mukaiseksi. - Rakentamisvaiheessa 1 olisi tarkoitus toteuttaa hulevesien hallinta-alue A purkuojineen - Huleveden hallinta-alueen A muotokielen sekä nykyisen kalliopinnan taso tutkitaan rakennussuunnittelua varten. Huleveden hallinta-alue A suositellaan toteutettavaksi pohjapinta-alaltaan laakeana ja mahdollisimman leveänä rakenteena, joka kuivuu sadetapahtumien välissä. Hallinta-alueen tulisi olla eroosiosuojattu ja kasvipeitteinen. - Huleveden hallinta-alueen A ja nykyisen ratarummun 1000 B välisen ojan rakennussuunnittelussa (hallinta-alue A:n osat 2-3) on huomioitava että purkuoja suositellaan rakennettavaksi mahdollisimman leveänä ja kasvipeitteisenä rakenteena. Ojan pohja olisi hyvä eroosiosuojata esim. murskeverhouksella. Ojan luiskat olisi nurmetettava. - Radan länsipuoleisen Räikilänojan perkaus ja siinä sijaitsevien pienimpien rumpujen suurentaminen olisi hyvä toteuttaa jo radan itäpuolisten alueiden rakentamisen alettua. - Jatkosuunnittelussa tulee huomioida hallinta-alueen A purkuojan läheisyydessä sijaitseva nykyinen jätevedenpumppaamo, siihen liittyvät putket ja TSV:n vesijohto.