TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ

Transkriptio

1 TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ Vrsinis-Suomen elinkeino-, liikenne- j ympäristökeskus (Kltlousplvelut, Helsingin luetoimisto) ntvt päätöksen ympäristönsuojelulin 62, 64 j 65 mukisest sist. Hkij: Rmboll Finlnd Oy trkkiluvelvollisen puolest Asi: Kokkoln 14m väylän j stmn syventämisen ikisen kltloudellisen trkkiluohjelmn hyväksyminen Trkkilusuunnitelmpäätös on sen jn kun päätökseen voi hke oikisu nähtävänä Kokkoln kupungin ilmoitustulull sekä Vrsinis-Suomen Ely-keskuksen verkkosivuill ( -> Vrsinis-Suomi -> Ajnkohtist -> Kuulutukset). Trkkilusuunnitelmpäätökseen voi hke oikisu Länsi- j Sisä-Suomen luehllintovirstolt. Oikisukirjelmä liitteineen on toimitettv Etelä-Suomen luehllintovirstoon viimeistään Oikisunhku koskevt trkemmt ohjeet ilmenevät trkkilusuunnitelmpäätöksen liitteenä olevst oikisuvtimusosoituksest. Helsingissä Vrsinis-Suomen elinkeino-, liikenne- j ympäristökeskus Kltlousplvelut, Helsingin luetoimisto Opstinsilt 12, Helsinki Klstusbiologi Perttu Tmminen puh VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kltlousplvelut etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus Aluetoimistot: PL TURKU Puh PL KOUVOLA Puh PL HELSINKI Puh PL VAASA Puh

2 Päätös kltloudellisen trkkilusuunnitelmn hyväksymisestä. VARELY/610/5723/ Rmboll Finlnd Oy Säterinktu Espoo ASIA HAKIJA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA TOIMINTAA KOSKE- VAT LUVAT, TARK- KAILUVELVOITE JA TOIMIVALTAINEN VI- RANOMAINEN ESITETTY TARKKAI- LUSUUNNITELMA Kokkoln 14m väylän j stmn syventämisen ikisen kltloudellisen trkkiluohjelmn hyväksyminen Rmboll Finlnd Oy trkkiluvelvollisen puolest Rmboll Finlnd Oy on toimittnut Vrsinis-Suomen elinkeino-, liikenne- j ympäristökeskuksen kltlousvirnomiselle hyväksyttäväksi Kokkoln 14m väylän j stmn syventämisen ikisen kltloudellisen trkkiluohjelmn. Trkkiluohjelmn sisällöstä on käyty ennkkoneuvottelu luvnhltijn, trkkiluohjelmn ltijn sekä virnomisten knss Kltloudellisen trkkilun oslt ohjelm on lisäksi trkennettu tietyiltä osin sen vireille tulon jälkeen j ennen ennkkotrkkilun loitust. Kokkoln väylää on trkoitus syventää nykyisestä 13 metrin kulkusyvyydestä 14 metriin. Väylän nykyinen linjus j väylälue säilyvät pääosin ennlln. Smll Kokkoln syvästmn lls syvennetään vstmn Kokkoln väylän kulkusyvyyttä. Syvästmn ltn kksi mtlmp os kunnostusruoptn vstmn kulkusyvyyttä 11,0 m j 9,5 m. Hopekiven stmn tustkenttää on smss yhteydessä trkoitus ljent toteuttmll vesilueelle ensiviheess kenttälueen rjvt reunpenkereet. Hnkkeeseen j sen trkkiluvelvoitteisiin liittyvät ympäristö- j vesiluvt on esitetty kootusti tämän päätöksen liitteenä 1 olevss trkkiluohjelmesityksessä (ohjelmn tulukko 1-1.) Kltloudellinen trkkiluvelvoite perustuu ympäristöluvn Dnro LSSAVI/4924/2014 lupehtoon 26, jonk mukn luvn sjn on trkkiltv hnkkeen vikutuksi kltlouteen Vrsinis-Suomen ELY-keskuksen kltlousvirnomisen hyväksymän trkkilusuunnitelmn mukisesti. Hnkkeen kltloudellisten vikutusten trkkilemiseksi lueell toteutetn merikutuisen siin pienpoikspyyntiä (poiksnuottus), kupllisen j vp-jnklstuksen klstustiedustelu, kupllisen klstuksen slisseurnt, klojen hitt-inemäärityksiä sekä verkkokoeklstuksi. Väylähnkett koskev trkkiluohjelm on ldittu täydentämään Kokkoln edustn merilueen yhteistrkkiluohjelm, johon sisältyy osin s-

3 moj trkkilumenetelmiä j jonk trkkiluj sovelletn myös väylähnkkeen vikutusten seurntn. Yhteistrkkiluohjelmn seurv trkkiluvuosi on Väylä-/stmhnkett koskev trkkiluohjelmehdotust on sen vireille tulon jälkeen sovittu muutettvksi/täydennettäväksi seurvsti: - Kupllisen klstuksen oslt rysäklstuksen sliin seurnt muutetn verkkoklstuksen slisseurnnksi, kosk rysäpyyntiä hnkelueen läheisyydessä on vähän - Siin poiksnuottusten oslt nuottuspikkoj täydennetään siten, että mukn otetn os lueell iemmiss siiktutkimuksiss vkiintuneist koeloist (yht. 6 koel), sekä lisäksi kksi koel Sntpnkin pohjoisosn mtlikolt ASIANOSAISTEN KUULEMINEN Väylähnkkeen oslt ennkkotrkkilut on loitettu ennen tämän hyväksymispäätöksen teko vuonn 2018 edellä esitetyt muutokset huomioiden. Ennkkotrkkilun toteutuksest j sisällöstä on sovittu luvnhltijn sekä trkkilun toteuttjn knss. Trkkiluohjelm on kuulutettu Kokkoln kupungin ilmoitustulull sekä Vrsinis-Suomen ELY-keskuksen Internet-sivustoll: -> Vrsinis-Suomi -> Ajnkohtist -> Kuulutukset. Lisäksi ohjelm on toimitettu lusunnolle lueen klstuslueelle (Norr svensk fiskeområdet). Trkkiluohjelmn liittyen tuli lusunnot Kokkoln kupungilt sekä klstuslueelt. Kokkoln kupunki totesi lusunnossn trkkiluohjelmn olevn riittävän kttv, j että ohjelmn oslt ennkkoon sovitut muutokset soveltuvt hyvin Kokkoln merilueen klston j klstustpojen trkkiluun. Trkennuksen ohjelmn lusunnoss esitettiin, että siin poikspyynnin sliist tulee erotell kolmipiikit. Klstuslueell ei ollut ohjelmn j siihen liittyviin sovittuihin muutoksiin trkennettv. Muit lusuntoj, mielipiteitä ti muistutuksi ei tullut. RATKAISU Vrsinis-Suomen Ely-keskuksen kltlousvirnominen hyväksyy esitetyn trkkiluohjelmn ll esitetyt täydennykset huomioiden: Siin poiksnuottukset -Poiksnuottusten oslt trkkiluun lisätään vuosille 2018 j 2021 kuusi lueell iemmiss siiktutkimuksiss (Tikknen & Sievänen 2015) vkiintunutt koel, sekä kksi koel Sntpnkin pohjoisosn mtlikolt, mikäli nuottus mtlikoll on mhdollist tehdä. Koelojen sijinnit krtll on esitetty liitteessä 2. Vuosin 2018 j 2021 nuottuksiin sisältyy krtn vihreät pisteet. Vuonn 2020 nuottukset tehdään osn Kokkoln merilueen yhteistrkkilu, jolloin koeloiksi otetn kikki yhteistrkkiluohjelmss sekä väylä-/stmhnkkeen ohjelmss esitetyt koelt (krtn kikki vihreät j puniset pisteet)

4 -Poiksnuottukset tulee tehdä smoin menetelmin kuin lueen iemmt tutkimukset -Poiksnuottusten sliist erotelln muikun j kolmipiikin poikset Klstustiedustelut -Hnkkeen oslt tehtävissä klstustiedusteluiss on pyrittävä säilyttämään vertilukelpoisuus Kokkoln merilueen yhteistrkkiluss toteutettuihin j vuonn 2020 toteutettvn tiedusteluun Kupllisen klstuksen slisseurnt -Kupllisen klstuksen oslt seurtn rysäklstuksen sijn verkkoklstuksen slist. Seurntn osllistuu yksi kupllinen klstj, jok tekee seurnt koko hnkkeen jn. Trkempi kuvus kupllisen klstuksen slisseurnnst on esitetty päätöksen liitteessä 3. Rportointi -Siin poiksnuottusten rportoinniss tulee huomioid lueell tehtävät siikistutukset, hnkkeen vesistötrkkilust stvt tiedot (mm. smeus- j kiintoinemittukset), trkkiluvuoden säätiedot (ml. jääpeitteen kehitys) sekä iempien tutkimusten tulokset (Tikknen j Sievänen 2015) -Kikki kltloustrkkilun rportit on toimitettv kltlousvirnomiselle sekä lueen klstuslueelle/kltlouslueelle -Klojen hitt-inepitoisuuksien oslt tiedot tulee viedä Kerty-järjestelmään -Trkkiluohjelmesitys tulee päivittää tässä päätöksessä kirjtut sit huomioiden j päivitetty trkkiluohjelm tulee toimitt kltlousvirnomiselle -Trkkiluohjelmn yksityiskohti voidn trvittess muutt joustvsti sopimll luvnhltijn j kltlousvirnomisen knss. RATKAISUN PERUS- TELUT JA VASTAUK- SET LAUSUNTOIHIN Toimitettu trkkilusuunnitelm nt ennlt rvioiden riittävät tiedot toiminnn kltloudellisist vikutuksist. Siin poiksnuottuksen oslt on perusteltu ott trkkiluun mukn lisäkoeloj Sntpnkin mtlikolt, johon vikutukset mhdollisesti ulottuvt, sekä koeloj jotk ovt vkiintuneet lueen iemmiss trkkiluiss. Kupllisen klstuksen slisseurnnn oslt verkkoklstus soveltuu trkkiluun rysäklstust premmin, kosk hnkelueen läheisyydessä ei ole tiedoss rysäklstji. Trkkiluohjelmn muutosten j trkennusten oslt on perusteltu säilyttää joustvuus trkkilun luonteen j menetelmien tki, muutoksist on sovittv yhdessä trkkiluvelvollisen j kltlousvirnomisen knss. Mm. siin poiksnuottusten j kupllisen klstuksen seurntmenetelmien, sekä trkkilujen jnkohtien oslt voi oll trpeen tehdä muutoksi hnkkeen edetessä. Päätöksessä on huomioitu sin nnetut lusunnot.

5 PÄÄTÖKSEN VOI- MASSAOLO OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU MUUTOKSENHAKU Päätöstä voidn trvittess muutt Vrsinis-Suomen elinkeino-, liikenne- j ympäristökeskusten kltlousvirnomisen hyväksymällä tvll. Pieniä muutoksi trkkilun suorittmistpn ti trkkilututkimusten iktuluun voidn tehdä ilmn trkkilupäätöksen muutost kltlousvirnomisen hyväksymällä tvll ti kltlousvirnomisen loitteest.tämä päätös on voimss kunnes uusi päätös sist on nnettu. Ympäristönsuojelulki (527/2014) 62, 64, 65 Hllintolki (434/2003) 5h á 70, yhteensä 350, rvonlisävero 0 %. Käsittelymksun periminen perustuu vltioneuvoston setukseen 1066/2017. Lsku lähetetään erikseen vltion tlous- j henkilöstöhllinnon plvelukeskuksest. Tähän päätökseen sekä mksuun voidn hke oikisu Länsi- j Sisä- Suomen luehllintovirstolt. Oikisuvtimusosoitus liitteenä. Perttu Tmminen Klstusbiologi LISÄTIEDOT LIITTEET PÄÄTÖS TIEDOKSI Lisätietoj päätöksestä nt klstusbiologi Perttu Tmminen, / perttu.tmminen@ely-keskus.fi Päätöstä j mksu koskevt oikisuvtimusosoitukset Liite 1. Trkkiluohjelmehdotus Liite 2. Siin poiksnuottuspisteet Liite 3. Kupllisen klstuksen slisseurnnn kuvus Rmboll Finlnd Oy Kokkoln kupunki Norr svensk fiskeområdet Etelä-Pohjnmn Ely-keskuksen y-vstuulue Pohjnmn vesi j ympäristö ry Ilmoittminen päätöksestä: Tieto päätöksestä julkistn Vrsinis-Suomen elinkeino-, liikenne j ympäristökeskuksen internet-sivustoll sekä Kokkoln kupungin ilmoitustulull.

6 OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön s hke siihen oikisu Länsi- j Sisä-Suomen luehllintovirstolt. Asin käsittelystä perittävästä mksust hetn oikisu smss järjestyksessä kuin pääsiss. Länsi- j Sisä-Suomen luehllintovirnomisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Wolffintie 35 Postiosoite: PL 200, Vs Puhelin: Sähköposti: kirjmo.lnsi@vi.fi Aukioloik: kello Oikisuvtimus on tehtävä kirjllisesti. Oikisuvtimuskirjelmä on toimitettv Länsi- j Sisä-Suomen luehllintovirstoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluess päätöksen ntopäivästä. Oikisuvtimusik lskettess ei ntopäivää otet lukuun. Jos oikisuvtimusjn viimeinen päivä on pyhäpäivä, lunti, itsenäisyyspäivä, vpunpäivä, joulutto ti juhnnustto, oikisuvtimusik jtkuu vielä seurvn rkipäivän. Oikisuvtimuskirjelmän voi toimitt perille henkilökohtisesti, postitse, sähköisesti ti lähetin välityksellä. Postiin oikisuvtimuskirjelmä on jätettävä niin joiss, että se on perillä viimeistään oikisuvtimusjn viimeisenä päivänä ennen luehllintovirston ukiolojn päättymistä. Postittminen ti toimittminen lähetin välityksellä tphtuu lähettäjän vstuull. Sähköisesti (telekopion ti sähköpostill) toimitetun oikisuvtimuskirjelmän on oltv toimitettu niin, että se on käytettävissä vstnottolitteess ti tietojärjestelmässä määräjn viimeisenä päivänä ennen virk-jn päättymistä. Oikisuvtimuskirjelmässä on ilmoitettv -Päätös, johon oikisu hetn -miltä kohdin päätökseen hetn oikisu j mitä muutoksi siihen vditn tehtäväksi -perusteet, joill oikisu vditn -oikisuvtimuksen tekijän nimi j kotikunt -postiosoite j puhelinnumero, johon si koskevt ilmoitukset oikisuvtimuksen tekijälle voidn toimitt. Jos oikisuvtimuksen tekijän puhevlt käyttää hänen lillinen edustjns ti simiehensä ti jos oikisuvtimuksen ltijn on joku muu henkilö, oikisuvtimuskirjelmässä on ilmoitettv myös tämän nimi j kotikunt. Oikisuvtimuksen tekijän, lillisen edustjn ti simiehen on llekirjoitettv oikisuvtimuskirjelmä. Oikisuvtimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikisu hetn, lkuperäisenä ti jäljennöksenä -sikirjt, joihin oikisuvtimuksen tekijä veto vtimuksens tueksi, jollei niitä ole jo ikisemmin toimitettu virnomiselle. Asimiehen on liitettävä oikisuvtimuskirjelmään vltkirj. Asinjjn j yleisen oikeusvustjn tulee kuitenkin esittää vltkirj inostn, jos luehllintovirsto niin määrää. Länsi- j Sisä-Suomen luehllintovirsto perii sin käsittelystä oikisuvtimuksen tekijältä käsittelymksun.

7 Vstnottj Liikennevirsto Asikirjtyyppi Trkkiluohjelm Päivämäärä 03/2018 KOKKOLAN 14 M VÄY- LÄN JA SATAMAN SY- VENNYS TARKKAILUOHJELMA

8 TARKKAILUOHJELMA Päivämäärä Ltij Trkstj Hyväksyjä Kuvus Snn Sopnen, Otso Lintinen, Ville Yli-Teevhinen Merj Autiol Olli Lehtinen, Liikennevirsto, Tpio Lmpinen Kokkoln Stm Oy Trkkiluohjelm Viite Rmboll PL 25 Säterinktu ESPOO P F \\rfiespds01\jumbo\1300\kokkoln_stm\05_rportit+suunnitelmt\trkkilut\tekstit\kokkoln stm_trkkiluohjelm_master_1503_2018.docx

9 Trkkiluohjelm SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Trkkilun perusteet 1 2. HANKKEEN KUVAUS 3 3. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Vesistölueen kuvus Vedenltu Pohjolosuhteet Pohjeläimet Mkrofyytit (mkrolevät j vesiksvillisuus) Sntpnkin lueen vedenliset luontotyypit Klsto j kltlous Ekologinen til Linnusto VOIMASSA OLEVA YHTEISTARKKAILU Meriveden ltu Metllit j muut hitt-ineet Pohjeläimet Mkroleväkrtoitus Kltloustrkkilu SATAMAN JA VÄYLÄN RUOPPAUSTEN SEKÄ LÄJITYSTÖIDEN TARKKAILUOHJELMA Yleistä Kokkoln väylän j stm-ltn ruoppuksen vesistötrkkilut vuosin Trkkilun iktulutus Veden ldun tusttrkkilu Veden ldun kohdennettu trkkilu Hitt-ineet sedimentissä j kloiss Vesiksvillisuus j pohjeläimistö sukelluslinjoill Pohjeläimet Kltloudellinen trkkilu Linnustotrkkilu LAADUNVARMISTUS RAPORTOINTI Vesistötrkkilu Kltloudellinen trkkilu Linnustotrkkilu Erikseen sovittv seikt TARKKAILUOHJELMAN VOIMASSAOLO JA MUUTTAMINEN YHTEENVETO TARKKAILUSTA LÄHTEET 32

10 Trkkiluohjelm LIITTEET Liite 1 Vedenltu Stm-lueen lähiympäristössä Liite 2 Vedenltu Kokkoln edustn ulommll merilueell Liite 3 Meriveden metllipitoisuus Kokkoln edustn merilueell Liite 4 Rummelön-Hrrbådn Nturlomkkeen linnusto Liite 5 Kokkoln edustn merilueen yhteistrkkiluohjelm KrttLiite 6 Krtt ruoppusten j läjitysten ikinen veden ldun trkkilupisteistä Krttliite 7 Krtt siin poiksnuottuksen lueist

11 Trkkiluohjelm 1 / JOHDANTO 1.1 Trkkilun perusteet Tämän trkkiluohjelmn trkoituksen on täydentää Kokkoln edustn merilueen yhteistrkkiluohjelm, jott Kokkoln syvästmn ruoppusten, penkereiden rkentmisen sekä väylän syventämisen ruoppusten j läjitystöiden vikutukset merilueell voidn rvioid trpeellisin osin. Kokkoln stm osllistuu nykyiseen yhteistrkkiluun yhdessä lueen muiden toimijoiden knss. Yhteenveto ehdotetust trkkilust on esitetty kppleess 9. Ruoppusten ikisess trkkiluss keskitytään erityisesti Sntpnkin Ntur-lueeseen mhdollisesti kohdistuviin vikutuksiin sekä hitt-inepitoisten sedimenttien ruoppusten iheuttmiin vikutuksiin vesiympäristössä. Tulukkoon 1-1 on koottu Kokkoln Stm Oy:n vstuull olevien vesi- j ympäristölupien määräykset, jotk on huomioitu trkkiluohjelmn vlmisteluss j jotk liittyvät Kokkoln väylän syventämishnkkeeseen.

12 Trkkiluohjelm 2 / 16 Stmll on tulukoss esitettyjen lupien lisäksi myös vrsiniseen stmtoimintn liittyvät ympäristöluvt kikille kolmelle stmoslle, joist löytyy yleisiä huomioitvi määräyksiä. Tulukko 1-1. Kokkoln stm Oy:n vesi- j ympäristöluvt, jotk on huomioitu trkkiluohjelmn vlmisteluss. Vireilletulo- j myöntämispäivä / / / / / / / Dirinumero Asi Muut LSY-0898Y Kokkoln väylän rivusurkn yhteydessä nk. Pommisren pe- ruopttvien sstuneiden rustmisen ympäristö- sekä mmuksi j metlliromu sisältävien lup. mssojen sijoittminen Voimss mm. täyttölup. Kokkoln stmn edustlle rkennettvn tsojen oslt. merestä penkereillä ptsojen dottuun ltseen. LSSAVI/92/01.09/2011 Kokkoln väylän ruoppusmssojen Voimss sijoittmiseen käytetyn läjitysltn nk. Pommisren jtkolup täyttämiselle j ltlle johtvn pengertien poistmiselle määrätyn jn pidentäminen skk. ESAVI/14/04.09/2010 Kokkoln Hopekiven stmn liturin Voimss rkentminen j merilueen nk. Hopekivi I vesi- täyttö j niihin liittyvät ruoppukset lup sekä töiden loittminen ennen päätöksen linvoimiseksi tulemist LSSAVI/54/04.08/2013 Jätteiden hyödyntäminen Kokkoln Hopekiven stmn vesiluvn mukisen lueen täyttämisessä sekä töiden loittmislup Voimss nk. Hopekivi I ympäristölup LSSAVI/4924/2014 Kokkoln väylän j Syvästmn Käsittelyssä Vsn stm-ltn syventäminen sekä hllinto-oikeus. Päätös Hopekiven stmn ljennus tuloss huhtikuuss (vesilup II) j vlmistelulup nk. Hopekivi II vesilup ESAVI/290/04.08/2010 Ympäristöluvn dnro LSU-2006-Y- Voimss määräysten 704 muuttmisest. Päätös sisältää oslt. myös ympäristönsuojelulin 101 :ssä trkoitetun rtkisun päätöksen nk. Syvästmn lhust noudttmisest muutoksentn ympäristölup huolimtt. LSSAVI/79/04.08/2014 Kokkoln Stm Oy: n ympäristöluphkemus Voimss koskien Syväst- mn läjitysltn ympäristöluvn trkistmist j muuttmist. nk. Syvästmn ltn ympäristölup

13 Trkkiluohjelm 3 / HANKKEEN KUVAUS Kokkoln väylää on trkoitus syventää nykyisestä 13 metrin kulkusyvyydestä 14 metriin. Väylän nykyinen linjus j väylälue säilyvät pääosin ennlln. Kokkoln syvästmn lls syvennetään vstmn Kokkoln väylän kulkusyvyyttä. Syvästmn ltn kksi mtlmp os kunnostusruoptn vstmn kulkusyvyyttä 11,0 m j 9,5 m. Hopekiven stmn tustkenttää on smss yhteydessä trkoitus ljent toteuttmll vesilueelle ensiviheess kenttälueen rjvt reunpenkereet kuvn 1 mukisesti. Kokkoln väylän j stmn lueelt ruopttvien mssojen määrä on yhteensä rviolt noin 2.3 milj. m 3 ktr, joist rviolt noin m 3 ktr on tson 2 ylittäviä mssoj j noin m 3 ktr on louhittvi klliomssoj. Syvästmn stm-ltst ruopttvien pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomien tson 2 ylittävien mssojen kokonismääräksi rvioitiin luphkemusviheess noin m 3 ktr. Trkentvien selvitysten myötä j Hopekiven läjityslueen ympäristöluvn tultu voimn, tuli trpeen määritellä tson 2 ylittävät msst j PIMA-rj-rvojen ylempien ohjervojen ylittävät msst erikseen. Uusin Hopekiven lup LSSAVI/54/04.08/2013 mhdollist pilntuneen ruoppusmssn läjittämisen lueelle siten, että vin ylempien ohjervojen ylittävät msst tulee stbiloid. Tätä lievemmin pilntuneet msst voidn läjittää Hopekiven vesilup I lueelle ilmn käsittelyä. Mhdollinen stbilointikäsittely toteutetn lueen teknisten tvoitteiden svuttmiseksi, ei hitt-ineiden liukoisuuden vähentämistrkoituksess. Syvästmn vstvss läjitysltss pilntuneet ruoppusmsst tulee stbiloid edelleen. Ruopttvi mssoj ei läjitetä vesilueelle, vn ne on trkoitus sijoitt Kokkoln stmn voimss olevien luppäätösten mukisille ljennuslueille (läjitysltt B (Syvästmn lls) j C (Hopekiven ltt 2-4)) sekä stmn edustll sijitsevn nykyiseen merestä penkereille erotettuun läjitysltseen (läjityslls A = Pommisri). Ko. ltseen on läjitetty Kokkoln väylän ruoppusten edellisen riskiruoppuksen mssoj. Edellä kuvttujen toimenpiteiden seuruksen läjitysten vesistövikutukset jäävät hyvin vähäisiksi verrttun tilnteeseen, joss mssoj sijoitettisiin meriläjitykseen.

14 Trkkiluohjelm 4 / 16 Kuv 2-1. Hnkkeen ikn toteutettvt reunpenkereet. Altn 2 penkereet on jo rkennettu. Altt 3 j 4 vlmistuvt hnkkeen yhteydessä. Hnkkeen rkennussuunnittelun vlmistuttu sdn yleissuunnittelu trkemmt mssmäärät selvitettyä. Viimeisimmän suunnittelutilnteen mukinen msstseskenrio on esitetty tulukoss 1-1. Tulukko 1-1. Hnkkeen ikn ruopttvt msst sekä läjitysltiden rvioidut tilvuudet Ruoppuksen Ruopttv Ruopttvt jälkeen löyhtynyt Ruopttv mss pint-l msst sedimentti Mlji m2tr m3ktr m3itd koheesiom (lieju, koheesiom (Lj, S, Si) svi, siltti) kitkm, keskitiivis j tiivis (Hk, Sr, Mr) kitkm (hiekk, mo reeni) riskilueiden msst svi, siltti (70-80 %), lo- kitkmit put koheesiom (lieju, rjn 2 ylittävät (ei stb.) svi, siltti ym.) klliomsst louhittvt msst koheesiom (lieju, PIMAt stbiloitvt svi, siltti ym.) YHTEENSÄ

15 Trkkiluohjelm 5 / 16 Tulukko 1-2. Hnkkeen ikn hyödynnettävien j rkennettvien läjitysltiden tilvuudet Keskisyvyys Altt Pint-l Allstilvuus Mlji Huom m2tr m3rtr pääsiss kohee-tsolelle N2000-1,8 m lpuo- pommisri , siomit riskimsst, tilvuus syvästmn lls ,0 koheesiom (lieju, svi, siltti ym.) Stbiloitvt msst hopekiven lls ,6 koheesiom (lieju, svi, siltti ym.) rjn 2 ylittävät (ei stb.) hopekiven lls ,7 koheesiom (lieju, svi, siltti ym.) rjn 2 ylittävät (ei stb.) pääsiss kohee-hopekivetv ltlt 4 vdit- hopekiven lls , siomit tilvuus YHTEENSÄ klliomssojen läjitystä ei huomioid 3. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET 3.1 Vesistölueen kuvus Kokkoln stm j sen tuloväylä sijitsevt Perämeren eteläosss Kokkoln kupungin luoteispuolell Perämeren sisempien j ulompien rnnikkovesien lueell. Kokkoln edustn merilue kuuluu Perämeren rnnikkovyöhykkeeseen eikä lueelle lske suuri joki. Perhonjoen keskivirtm on noin 19,6 m 3 /s j Kruunupyynjoen noin 5,6 m 3 /s, joten jokivesien vikutus Kokkoln edustn merilueen suolisuuteen on verrttin pieni Perämeren muihin lueisiin verrttun. Merilueelle ominisi piirteitä ovt humuspitoiset jokivedet, lhinen suolpitoisuus (2-4 ), voimuus, mtluus j pitkä jäätlvi. Mnkohominen muutt rntvyöhykettä mtlill lueill j ljt hiekksärkät ovt tyypillisiä merilueelle. Pintveden lämpötil nousee kesäisin keskimäärin steeseen. Perhonjoen mke vesi kerrostuu tlvell jään lle j muodost kesäisinkin hvittvn mken veden ptjn pintvedessä. Kokkoln edustn vesilue on ltis etenkin pohjoistuulille. Perämeren rnnikkovedet ovt pääosin mtli. Pohjnmll lle 10 m syvä rnnikkovyöhyke ulottuu useiden kilometrien päähän rntviivst. Ulkomerilue, joss vesisyvyys on yli 20 m, lk noin 18 km päästä Kokkoln Stmst. Kokkoln luoteispuolell on syvänne, jot on hyödynnetty Kokkoln väylän linjuksess. Syvännettä on pikoitellen ruopttu Kokkoln väylän iempien ljennushnkkeiden yhteydessä. Syvänne ulottuu Ykspihljn edustlt vomerelle j sen leveys vihtelee pääsiss 0,5-2 km välillä. Syvänteen vesisyvyydet vihtelevt noin m välillä. Meriluett kuormittvt sutus, metlli- j keminteollisuus sekä jokivesien tuom hjkuormitus. Stmtoiminnot iheuttvt lähinnä hulevesien j pölyn mukn kulkeutuv kiintoinekuormitust. Perämeren eliöljisto on niukk j koostuu vltosltn murtoveteen sopeutuneist mkenveden ljeist. Uset Perämerellä esiintyvistä eliöistä elävät suolpitoisuuden j lämpötiln suhteen sietokykynsä äärirjoill j voivt siten oll herkempiä ympäristömuutoksille. 3.2 Vedenltu Ruoppusten j läjitysten iheuttmi vedenltuun kohdistuvi vikutuksi voidn verrt lueen tyypilliseen vedenltuun. Seurttvi muuttuji ovt mm. väri, smeus, kiintoinepitoisuus, kokonistyppi j -fosfori, -klorofylli sekä lämpötil, hppipitoisuus j sähkönjohtvuus, joiden vull voidn rvioid veden fysiklisi ominisuuksi.

16 Trkkiluohjelm 6 / 16 Kokkoln edustn vedenldun nykytiln määrittämiseksi lue jettiin sisempiin j ulompiin rnnikkovesiin keskittyen erityisesti: 1. stmn lähilueeseen, pisteet R4, H j E 2. väylän lähilueeseen, pisteet D, C, B, A Vedenldun luonnehtimiseksi j vertilun lähtökohdiksi pintveden (1 m) j pohjn läheisen vesikerroksen (pohj 1 m) vedenldun muuttujist lskettiin tunnusluvut, jotk on koottu liitteisiin 1 j 2. Aineiston käytettiin vuosien yhteistrkkilun tuloksi, jotk poimittiin ympäristötiedon hllintjärjestelmä Hertst. Tässä nykytiln kuvuksess keskitytään prmetreihin, joihin ruoppukset j läjitykset pääsääntöisesti vikuttvt. Smeustsot välillä 1-5 FNU/FTU edustvt lievästi sme vettä. Stmn läheisillä pisteillä smeus on pintvedessä keskimäärin 1,8-2,2 FNU j 95 % mittuist rvoist (95 persentiili) on välillä 2,8-2,9 FNU riippuen pisteestä. Pohjnläheisen veden smeustsot ovt vin hiemn korkempi, ollen keskimäärin 1,7-2,4 FNU (95 % persentiili 2,8-3,8 pisteestä riippuen). Vesi on ulompn merilueell kirkkmp. Näkösyvyydet ovt keskimäärin välillä 2,9-4,4 m, kun ts merilueen sisäosiss näkösyvyys on keskimäärin 2,5-2,7 m. Pintvedessä smeus on keskimäärin 0,8-1,9 FNU, ollen lhisin pisteellä A, jok on uloin seurnt-sem j 95 % hvinnoist on 3,07 FNU. Pohjn läheisen vesikerroksen smeus on sm luokk j on keskimäärin 0,9-2,1 FNU (95 % persentiili 1,6-5,2 pisteestä riippuen). Yhteistrkkiluss kiintoinepitoisuutt on väylän läheisiltä pisteiltä seurttu pääosin pisteellä A Repskäretin lähellä. Pintveden kiintoinepitoisuus on vihdellut välillä 0,5-5,4 mg/l. Yhteistrkkilun tulosten perusteell jätevesien vikutus vihtelee vuosittin j näkyy lähinnä keväisin, kun jään lle kertyy jokien tuom mke vettä. Vikutus näkyy erityisesti kokonistypen j mmoniumtypen kohonnein pitoisuuksin sekä sinkki-, nikkeli- j kobolttipitoisuuksien vihtelun. Stmn lähistöllä pintveden kokonisfosforipitoisuus on keskimäärin 11,5-15,8 µg/l j 95 % hvinnoist settuu tsolle 27,3 µg/l. Pohjn läheisen vesikerroksen kokonisfosforipitoisuus on sm luokk. Ulompn merilueell kokonisfosforipitoisuus on lhisempi j on pintvedessä keskimäärin 7,5-12,4 µg/l, ollen lhisin uloimmll seurntpisteellä (95 % persentiili 11-32,6 µg/l pisteestä riippuen). Pohjn läheisessä vesikerroksess kokonisfosforin pitoisuus on keskimäärin sm luokk kuin pintvedessä, mutt pisteellä C hvitn keskimäärin korkempi pitoisuus j 95 % persentiili on myös korkempi (43,1 µg/l). Ero pint- j lusveden välillä johtuu kerrostumisest j eroj on hvittu pääsiss keväisin. Keväisin helmi-toukokuuss on myös pintnäytteissä hvittu joittin korkeit kokonisfosforin pitoisuuksi. Stmn lähilueell kokonistyppipitoisuus on pintkerroksess j pohjn läheisessä vesikerroksess ollut keskimäärin µg/l j 95 % persentiili vihtelee välillä µg/l pisteestä j syvyydestä riippuen. Ulommill semill pitoisuus on ollut keskimäärin µg/i j 95 % persentiili välillä µg/l. Yhteistrkkilun perusteell elohopen, kdmiumin j nikkelin pitoisuudet littvt Kokkoln edustn merilueell ko. ineille määritetyt ympäristönltunormit. Koboltin pitoisuus litt pääosin hitttomn pitoisuuden rj-rvon (PNEC 2,36 µg/l) j sinkin pitoisuudet ovt pääsiss littneet PNEC-rvon (20,6 µg/l), yksittäisiä poikkeuksi lukuun ottmtt. Arseenin pitoisuudet ovt erittäin pieniä. Pintveden j pohjn läheisen vesikerroksen metllipitoisuudet Kokkoln edustn merilueell on esitetty liitteessä 3. Metllipitoisuuksi vedessä on tutkittu myös Kokkoln syvästmn täyttölueen trkkiluss vuodest 2004 lähtien kolmell näytteenottopisteellä. Tässä trkkiluss elohopen pitoisuus on pääsiss ollut ympäristönltunormin lpuolell j kdmiumin pitoisuudet ovt pääsillisesti olleet

17 Trkkiluohjelm 7 / 16 lle neljäsosn ympäristönltunormist (EQS 0,20 µg/l). Koboltin pitoisuudet ovt useimmill mittuskerroill littneet hitttomksi rvioidun pitoisuuden (PNEC) joitkin poikkevn korkeit pitoisuuksi lukuun ottmtt. Lyijyn kokonispitoisuudet ovt olleet hyvin lhisi j pysyneet ympäristönltunormin lpuolell. Smoin nikkelin pitoisuudet ovt olleet reilusti lle EQS-rvon (stm-ltn mks. pitoisuus 1,9 µg/l). Sinkin hitton pitoisuus on ylittynyt stm-ltss. Arseenin pitoisuudet ovt jääneet reilusti hitttomn pitoisuuden lpuolelle j kromin sekä kuprin pitoisuudet ovt olleet hyvin pieniä. Syvästmn täyttölueen trkkilun tuloksi on käsitelty trkemmin yhteistrkkilurportiss (Mykrä & Altonen 2016). Kokkoln edustn merilueen rehevyystso lskee siirryttäessä sisemmiltä rnnikkovesiltä ulommille. Stmn ympäristössä klorofylli--pitoisuus on keskimäärin 5,7-6,2 µg/l j 95 % hvinnoist on 16 µg/l. Kruint on uloimpn j pisteen A klorofylli--pitoisuus on keskimäärin 2,8 µg/l. 3.3 Pohjolosuhteet Merenpohjn mljit vihtelevt Kokkoln väylän kohdll siten, että lähimpänä Kokkoln stm on enimmäkseen löyhiä koheesiomljej, kuten silttiä, sve j lieju. Hienojkoiset löyhät mljit lähtevät helpommin liikkeelle j leviävät ljemmlle lueelle pohj häirittäessä kitkmljeihin verrttun. Stor Pärndörenin j Södr Trutklippnin väliltä pohjoiseen päin lk esiintyä myös kitkmljej kuten hiekk j erilisi hiekkmoreenej. Bergbådnin kohdll on pääsiss kovi moreenimljej. Nykyinen 13 m väylä on jettu yleissuunnitelmss 4 ruoppuskohteeseen, joill on tutkittu pohjn ltu. Ruoppuskohteiden pääsilliset mljit ovt (FCG Finnish Consulting Group Oy 2012): RK1 (uloin ruoppuslue) pääsiss kovi kitkmljej erilisiss suhteiss, mm. hiekk-, sor- j silttimoreeni sekä sor- j hiekkmljej RK2 (Sntpnkin vieressä) esiintyy vihtelevsti hiekk-, sor- j silttimoreeni sekä löyhempiä kitkmljej kuten hiekk, sor j hiekkist silttiä RK3 (Stor Pärndoren sren koillispuolell) pääsiss löyhempiä mljej, kuten hienorkeist hiekk j silttiä, pikoitellen myös moreeni j klliot RK4 (stmn edust) pääsiss löyhiä koheesiomljej kuten silttiä, sve j lieju. Tutkimustulosten perusteell sedimenttien pilntuneisuus on keskittynyt stmn läheisille lueille, joill hienojkoisen hitt-ineit sitovn ineksen määrä on suuri (FCG Suunnittelu j tekniikk Oy 2014). Rmbollin j FCG:n tutkimusten perusteell Stor Pärndörenin j Ykspihljn välisellä lueell on pilntuneit j mhdollisesti pilntuneit sedimenttejä. Ruoppus- j läjitysohjeen tson 1 ti tson 2 ylityksiä on hvittu sinkillä, rseenill, kuprill, tinll, kdmiumill, nikkelillä j TBT:llä. Hopekiven stmn edustll näytteiden normlisoidut hitt-inepitoisuudet ylittivät tson 2 lähes kikiss tutkimuspisteissä. Kokkoln väylän väylälueelle j väylälueen läheisyyteen on upotettu mmustrvikkeit (räjähteitä). Vrsininen mmustrvikkeiden upotuspikk sijitsee noin 20 km Kokkoln väylästä luoteeseen Suomen luevesirjn ulkopuolell. Kikki mmustrvikkeet eivät jostkin syystä kuitenkn päätyneet perille skk j mmustrvikkeit esiintyy siten myös väylälueell j sen läheisyydessä. 3.4 Pohjeläimet Alueen pohjeläimistö on niukkljinen j suuret knnnvihtelut ovt tyypillisiä. Kokkoln edustn merilueell on ikisemmin ollut hvittviss jätevesien ksvu rjoittvi vikutuksi. Alueelliset erot johtuvt pääsiss pohjn ldust j pohjeläimistön tiln on todettu prnevn siirryttäessä rnnikolt vomerelle päin. Pohjeläimistön til on kokonisuudessn hyvä. Yleisiä ljej ovt yhteistrkkilun perusteell surviissääsken toukt (Chironomide), rkkuäyriäiset (Ostrcod), hrvsuksmdot (Oligochet) j meriknsuksmdot (Mrenzelleri).

18 Trkkiluohjelm 8 / Mkrofyytit (mkrolevät j vesiksvillisuus) Mkrofyyttiseurnt on tehty Kokkoln merilueen yhteistrkkiluss vuodest 1988 lken perustuen eri ljien peittävyyteen. Mkrofyyttiseurnnll voidn rvioid rehevyystson muutoksist iheutuvi vikutuksi (mm. peittävyys j ljien runsusvihtelu). Viimeisimmän krtoituksen perusteell runssrvinteisuutt ilmentävien ljien peittävyydet ovt pienentyneet kikill tutkimuslinjoill (Mykrä & Altonen 2015). 3.6 Sntpnkin lueen vedenliset luontotyypit Kokkoln väylän itäpuolell sijitsev j ympäristön merenpohjst erottuv Sntpnkki (Bnkrn) lukeutuu Ntur 2000-luontotyyppiin vedenliset hiekksärkät (1110). Alueen ksvillisuutt j pohjeliöstöä on inventoitu viistokikuluotuksell sekä sukeltmll j videoimll vuonn 2011 (Lehtonen & Ögrd 2011). Pohjoln Voim Oy:n teettämän tutkimuksen mukn Sntpnkki käsittää noin h ljn lueen Trullevin niemen j Råbergin sren välissä. Alue kuuluu Kokkoln sriston Ntur-lueeseen (FI ). Tutkimuksen mukn lueen eteläos (Trullevin läheiset lueet) vikutti olevn lähes kokonn päällisiltä osiltn hiekk. Alueen keskiosn sijoittuu likuittisesti esiintyviä kivikkoj/sorikkoj, joiden ympärillä on 100 % hiekk. Hiekn päällä on sor vin vähäisiä määriä. Alueen pohjoisosn pohjmterili on krkemp kuin eteläosss. Sor, kivikkoj j suurempi kiviä esiintyi yleisesti. Tämä os sijoittuu lähimmäksi väylää. Kivikko- j sorikkolueill vllitsivt pääosin rihmmiset levät (esim. pllerohdinprt, pilvi/lettiruskolevä), joiden pinnlle on trttunut piileviä. Muit ljej ovt mm. murtovesisieni, kotilot (mm. leväkotilot), hrvsuksmdot sekä yksittäiset surviissääsken toukt. Putkiloksvej ei hvittu. Pohjoisosst todettiin, että olisi tärkeää selvittää kuuluuko pohjoisos (erityisesti pohjoiskärki) luontotyyppiin pllerohdinprtyhteisöt sekä kuuluuko pohjoisos j/ti pohjoiskärki erikseen Ntur 2000-luontotyyppiin riutt (1170). Sntpnkin lueell on tehty kesällä 2017 krtoitustutkimuksi liittyen VELMU - vedenlisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmn. Tutkimusineistot eivät olleet vielä stvill tätä trkkiluohjelm ldittess. Sntpnkin kohdll väylällä tehdään ruoppust j louhint. Sntpnkki (pohjoisos) on lähimmillään noin 50 m päässä ruopttvst väylästä, joten smennusvikutus voi ulottu pienelle oslle Sntpnkin lueett (noin 1 % kokonispint-lst) (FCG Suunnittelu j tekniikk Oy 2014). 3.7 Klsto j kltlous Kokkoln edustn merilueen klsto koostuu mkenveden ljistost, jok on sopeutunut elämään murtovedessä. Myös muutm merikl esiintyy lueell. Koeklstusrekisteriin (Luke-nettisivu) tllennetun vuonn 2015 toteutetun Kokkoln ulkosristoss toteutetun koeklstuksen slis koostui hvenest, kiiskestä, kivinilkst, kuoreest, mteest, muikust, pikkutuulenklst, seipistä, siist, silkst, särjestä, säyneestä j timenest. Vuoden 2010 koeklstuksen slisvlikoimn kuuluivt myös vimp, slkk, lhn j kilohili. Näistä ljeist inostn merilueell tvttvi ovt silkk, kilohili, kivinilkk j pikkutuulenkl. Edellisten lisäksi lueell tvtn inkin loht. Klston lisääntymislueit Kokkoln edustll on tutkittu liittyen iempiin stm- j väylä-hnkkeisiin sekä myös vltionhllinnon rhoittmiss tutkimuksiss. Vedenlisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmn tuottmn esiintymistodennäköisyysmllinnuksen perusteell (VELMU-krttplvelu) Merenkurkun pohjoispuolisell rnnikkolueell sijitsevt Suomenpuoleisen Pohjnlhden rnnikon prht merikutuisen siin

19 Trkkiluohjelm 9 / 16 lisääntymislueet. Kokkoln edustll toteutettujen siin lisääntymislueselvitysten tulosten mukn lueen rnnt soveltuvt hyvin siin lisääntymiseen (Tikknen ym. 2015). Merikutuisen siin poikstuotntolueit on Kokkoln edustn merilueell tutkittu melko kttvsti. Tutkimukset on kohdistettu rntvyöhykkeiden mtlille hiekkrnnoille, joill siinpoiksten esiintymistodennäköisyys on mllinnusten mukn suurint. Sntpnkin lueell ei poikstutkimuksi ti kutuvlmiiden siikojen koeklstuksi kuitenkn ole tehty, sillä siin todetn vlitsevn kutupikkseen pelkän tsisen hiekkpohjn sijst myös kivikko sisältävän hiekkpohjisen lueen. Sntpnkin pohjolosuhteist ei Ntur-rvioinnin mukn ole tieto, joten myös kivikko sisältävien hiekkpohjien esiintymistä lueell ei tunnet. Sntpnkin lue voi toimi kutulueen myös muikulle j silklle sekä tokoille. 3.8 Ekologinen til Kokkoln edustn merilue sijitsee Perämeren sisempien j ulompien rnnikkovesien lueell. Hnkelueen ekologinen til on pääosin tyydyttävä (kuv 3-1). Kokkoln edustn merilueell esiintyy pikllist ekologisen tiln vihtelu. Luokituksess on käytetty fysiklis-kemillisi j biologisi tekijöitä. Fysiklis-kemillinen til vihtelee tyydyttävästä hyvään. Biologinen luokitus on tehty ksviplnktonin j pohjeläimistön tiln perusteell. Ksviplnktonin til vihtelee tyydyttävästä hyvään j pohjeläimistön välttävästä hyvään. Alueen kemillinen til on hyvä. Kuv 3-1. Kokkoln edustn merilueen ekologinen til.

20 Trkkiluohjelm 10 / Linnusto Kokkoln meriväylä kulkee Kokkoln sriston (FI ) Ntur-lueen läpi. Kokkoln sristo on liitetty Ntur-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteell. Alue on luokiteltu knsinvälisesti merkittäväksi linnustolueeksi (IBA-lue). Kokkoln merilueen ulkosriston pienet sret j luodot ovt voimi j hyviä merilintujen pesimälueit. Luotojen lisäksi linnustollisesti rvokkit keskittymiä on myös muutmill ympäristötyypeiltään monipuolisill suurill metsäisillä srill, joiss on merkittäviä rntniittyjä j/ti vokllioit (mm. Hrldsholmen, Södr Trutklippn, Poroluoto, Krunni, Repskär, Munkri j Svipuh). Osll metsäisistä srist löytyy huomttvi pesimäkeskittymiä, vikk niillä ei esiinny rntniittyjä (mm. Skörpholm, Märäskärsklcken j Trullögrund). Alueen pesimäljisto dominoivt lokkilinnut, joit on noin 70 % linnustost (tulukko 3-1). Tyypillisiä lokkilintuj ovt hrm-, nuru-, kllokki, myös pikku- j selkälokki esiintyy. Muit tyypillisiä pesimäljej Ntur-lueell ovt mm. merikihu, tukk- j isokoskelo, tukksotk, kl- j lpintiir sekä khljt. Kohde muodost yhden Suomen rvokkimmist selkälokin j räyskän pesimä- j esiintymislueist. Tulukko 3-1. Kokkoln Sriston Ntur-lueell esiintyvät tärkeäksi luokitellut lintuljit Ntur-tietolomkkeess (merkintä: p = pri). Lji Pesimä Kkkuri Gvi stellt 1-5 p Pikkulepinkäinen Lnius collurio 1-5 p Uivelo Mergus lbellus 1 p Suokukko Philomchus pugnx 1-5 p Räyskä Stern cspi p Kltiir Stern hirundo 41 p Lpintiir Stern prdise 350 p Liro Tring glreol 1-5 p Krikukko Arenri interpres p Pulmussirri Clidris lb 1 p Merihrkk Hemtopus ostrlegus 5-5 p Nurulokki Lrus ridibundus p Punjlkviklo Tring totnus p Kokkoln meriväylän j stmn koillispuolell sekä Pommisren läjitysltn itäpuolell sijitsee Rummelön-Hrrbådn Ntur-lue (FI ). Rummelön-Hrrbådn on luokiteltu vltkunnllisesti rvokkksi lintuvedeksi. Ntur-lueell esiintyvät tärkeäksi luokitellut lintuljit on koottu liitteeseen 4. Alueell pesii runss lintuljisto. Alueell on tvttu 241 lji, joist 86 pesii säännöllisesti j 14 epäsäännöllisesti. Alue on myös merkittävä sulksto- j muutonikinen levähdyspikk, myös suurhrvinisuuksi on tvttu. Rummelön on lisäksi mmme merkittävimpiä lueit joutsenten kevät- j syysmuuttopikkn. Ntur-lueen suojelun perusteen olevt lintuljit on koottu liitteeseen 4. Kokkoln väylän itäpuolell sijitsee Sntpnkki (Bnkrn) -vedenlisten hiekksärkkien lue, jok on mhdollist pesimä- j muuttolinnuston ruokiluluett (FCG 2014). Useiden sristolintujen rvintokohteen ovt pienikokoiset klljit j klnpoikset. Sntpnkin lueell viihtyvät mm. kolmipiikki, tuulenkl, kuore j tokko. Meriväylän ruoppuksest iheutuv smentuminen voi hetkellisesti hitt lintujen rvinnon löytymistä j stvuutt Sntpnkin mtlikoll.

21 Trkkiluohjelm 11 / VOIMASSA OLEVA YHTEISTARKKAILU Kokkoln edustn trkkilu toteutetn lueen toimijoiden yhteistrkkilun. Voimss olev yhteistrkkiluohjelm on ldittu vuosille (Mykrä & Altonen 2015, liite 5). Trkkilun yleinen iktulutus j trkkilukokonisuudet on esitetty tulukoss 4-1. Tulukko 4-1.Kokkoln edustn yhteistrkkilun selvitysten iktulutus vuosin Vedenldun seurnt, lj (sis. metllimääritykset) j suppe Syvästmn täyttölueen suotovesien vikutusten trkkilu Sedimenttien hitt-ineet Klojen metllipitoisuus x x x x x x x x x (x) (x) (x) Suppe pohjeläinseurnt x x (x) (x) (x) Lj pohjeläinseurnt Perifytonksvtuskokeet* (x) (x) Mkroleväkrtoitus Klstustiedustelu Siinpoiksnuottukset Koeklstukset (x) trkkilun jtkmisen trve rvioidn tulosten perusteell * trkkiluohjelmss on ehdotettu, että ksvtuskokeit ei enää jtket osn yhteistrkkilu x x x x x x x 4.1 Meriveden ltu Meriveden ldun trkkilun tvoitteen on seurt lueen vesien til yleisesti sekä erityisesti rehevöitymiskehitystä sekä lisäksi metllien j muiden hitt-ineiden esiintymistä vedessä. Erillisenä trkkilun seurtn syvästmn täyttölueen suotovesien ltu j vikutuksi merilueell. Kokkoln merilueen vedenldun trkkilu jkutuu nk. ljn, kolme kert vuodess (mliskuu, kesä- j elokuu) tehtävään trkkiluun j suppen trkkiluun, joss trkkilln rehevöitymiskehitystä vovesikudell. Trkkiluss hvinnoidn vedenltu luonnehtivi tekijöitä, joit ovt mm. näkösyvyys, lämpötil, suolisuus/sähkönjohtvuus, smeus, ph, hppipitoisuus, veden hygieeninen ltu sekä rehevöitymiskehitystä kuvvt tekijät, mm. kokonisrvinteet, liukoiset epäorgniset rvinteet j klorofylli-. Lisäksi kolme kert vuodess seurtn meriveden metllipitoisuuksi (ktso luku 4.2.1). Tutkimusmenetelmät on kuvttu ljemmin yhteistrkkiluohjelmss (liite 5). Meriveden ldun näytteenottopisteet on esitetty kuvss 4-1.

22 Trkkiluohjelm 12 / 16 Kuv 4-1. Meriveden ldun näytteenottopisteet Kokkoln edustn merilueell. 4.2 Metllit j muut hitt-ineet Hitt-ineisiin liittyvän trkkilun menetelmät on selvitetty ljemmin yhteistrkkiluohjelmss Meriveden metllipitoisuudet Meriveden metllipitoisuuksi tutkitn kolme kert vuodess ljoill näytteenottokierroksill meriveden ldun trkkilupisteiltä (kuv 4-1). Määritettävät metllit ovt olleet koboltti, sinkki, nikkeli, kdmium, rseeni j elohope. Lisäksi trkkilln syvästmn täyttölueelt suotutuvien vesien pitoisuutt j vikutuksi läheisellä merilueell kolme kert vuodess. Ympäristöluvn edellyttämässä nlyysivlikoimss määritetään ljsti metllien kokonispitoisuudet: Al, N, K, C, Fe, As, Cd, Co, Cr, Cu, Mn, Mo, Ni, Pb, Se, Ti, V, Zn. Lisäksi määritetään kdmiumin, nikkelin, koboltin j lyijyn liukoinen osuus j tutkitn sulftin pitoisuus vedessä.

23 Trkkiluohjelm 13 / Sedimentin ltu Sedimenttien ltu on trkkiltu viimeksi vuonn 2015 j tulln trkkiluohjelmn mukn tutkimn seurvn kerrn vuonn Sedimenttitrkkilun tvoitteen on tutki sedimenttien kokonismetllipitoisuudet sekä kokonisrvinnepitoisuudet. Aiempin vuosin on selvitetty myös metllien biostv osuutt. Biostvn osuuden määrittämisestä vuonn 2020 päätetään iempien vuosien tulosten j sintuntijlusuntojen perusteell. Tutkimusmenetelmät on kuvttu yhteistrkkiluohjelmss (liite 5). Sedimenttinäytteitä otetn pääosin smoilt semilt, joilt trkkilln meriveden ltu (kuv 4-2). Orgnisi hitt-ineit (dioksiinit, PCB:t j org. tinyhdisteet) määritetään trpeen mukn stmruoppusten yhteydessä. Kuv 4-2. Sedimenttitrkkilun näytteenottopisteet yhteistrkkiluss Eliöstön metllipitoisuudet Metllien kertymistä j esiintymistä merieliöstössä trkkilln tutkimll eri klljien lihsnäytteiden metllipitoisuuksi. Pyyntilueiss voidn noudtt koeklstuksen luejko (kuv 4-5). Seurnt keskittyy prioriteettiineist elohopen-, kdmiumin-, lyijyn- j nikkelin pitoisuuksiin.

24 Trkkiluohjelm 14 / 16 Muiden metllien ti hitt-ineiden määrittämistä hrkitn tpuskohtisesti ruoppushnkkeiss. Kilkkien metllimäärityksistä on ehdotettu luovuttvn. 4.3 Pohjeläimet Pohjeläimistössä tphtuvi pitkäikismuutoksi on seurttu vuosittin suppess seurnnss j kymmenen vuoden välein toistettvss ljss seurnnss. Vuonn 2017 toteutettiin lj trkkilu j vuosin 2016 j 2018 suppe. Tulosten perusteell rvioidn vuosittin toistettvn trkkilun trpeellisuutt (tulukko 4-1). Tutkimusmenetelmät on kuvttu yhteistrkkiluohjelmss. Näytteenottopisteet on esitetty kuvss 4-3. Kuv 4-3. Pohjeläintrkkilun näytteenottopisteet Kokkoln edustn merilueell.

25 Trkkiluohjelm 15 / Mkroleväkrtoitus Mkrolevien esiintymistä j peittävyyttä on seurttu vuosin 2012 j Krtoitust toteutetn yhdeksällä linjll (kuv 4-4) yhteistrkkiluohjelmss kuvttuj menetelmiä käyttäen. Tutkimus nt tieto mm. lueen rehevöitymiskehityksestä. Kuv 4-4. Mkroleväkrtoituksen linjt yhteistrkkiluss. 4.5 Kltloustrkkilu Trkkiluun sisältyy kotitrve- j virkistysklstust koskev tiedustelu, mmttiklstjille suunnttu kysely klstuksen hitoist sekä koeklstukset j siin poikstuotntolueiden tutkimukset (kuv 4-5). Tutkimukset toteutetn pääosin vuonn Tutkimusmenetelmät on kuvttu yhteistrkkiluohjelmss (liite 5).

26 Trkkiluohjelm 16 / 16 Kuv 4-5. Yhteistrkkilun koeklstuslueet sekä siin poiksnuottuksen kohteet. 5. SATAMAN JA VÄYLÄN RUOPPAUSTEN SEKÄ LÄJITYSTÖI- DEN TARKKAILUOHJELMA 5.1 Yleistä Hnkkeen ympäristötrkkiluohjelm koostuu useist osist. Trkkilun yhteydessä seurtn vedenltuun, kltlouteen j linnustoon kohdistuvi ympäristövikutuksi stmn j väylän ympäristöissä. Aiemmist trkkiluist stujen kokemusten perusteell smeuden leviämiseen liittyvät vikutukset ovt merkittävimpiä (luku 5.2). Kokkoln väylän j Syvästmn stm-ltn syventäminen sekä Hopekiven stmn (vesilup II) ljennus j vlmisteluluvn (päätös nro 49/2016/2, Dnro LSSAVI/4924/2014) lupehdoiss todetn töiden ikisest ympäristötrkkilust seurvsti:

27 Trkkiluohjelm 17 / 16 Lupehto 25. Luvn sjn on trkkiltv hnkkeen vikutuksi vedenltuun j Kokkoln sriston j Rummelön-Hrrbådn Ntur 2000-lueiden suojeluperusteen oleviin lintuljeihin j Sntpnkin vedenlisiin luontotyyppeihin Etelä-Pohjnmn elinkeino-, liikenne- j ympäristökeskuksen hyväksymän trkkilusuunnitelmn mukisesti. Trkkilusuunnitelm on toimitettv ELY-keskukselle kolme kuukutt ennen trkkilun j toiminnn loittmist. Trkkilu voidn toteutt osn Kokkoln edustn merilueen yhteistrkkilu. ELY-keskus voi trvittess muutt trkkilusuunnitelm. Lupehto 26. Luvn sjn on trkkiltv hnkkeen vikutuksi kltlouteen Vrsinis- Suomen ELY-keskuksen kltlousvirnomisen hyväksymän trkkilusuunnitelmn mukisesti. trkkilusuunnitelm on toimitettv ELY-keskukselle kolme kuukutt ennen trkkilun j toiminnn loittmist. Trkkilu voidn toteutt osn Kokkoln edustn merilueen yhteistrkkilu. Lisäksi hkij on ehdottnut ympäristötrkkilulle hnkkeen vesiluphkemuksess yleisiä suuntviivoj. Trkkiluss tulln soveltuvin osin hyödyntämään Kokkoln edustn yhteistrkkilu (liite 5). Väyläruoppukset ovt luonteeltn eteneviä, jolloin on järkevää sijoitt os trkkilust työn etenemisen mukn. Trkkiluss voidn myös hyödyntää vedenldun jtkuvtoimist trkkilu esimerkiksi herkkien lueiden lähellä. Trkkilu loitetn ennen ruoppusten lkmist j trkkilu tulln jtkmn, kunnes vedenltuun vikuttvt tekijät ovt plutuneet lueelle tyypilliseen tusttsoon. 5.2 Kokkoln väylän j stm-ltn ruoppuksen vesistötrkkilut vuosin Kokkoln väylää ruopttiin 90-luvull 11 m kulkusyvyydestä 13 m syvyiseksi. Smss yhteydessä stm-llst ruopttiin j stm ljennettiin. Hnkkeen trkkilun perusteell ruoppusten j läjitystöiden näkyvin vikutus oli vesilueiden smeneminen, jok johtui kiintoinepitoisuuden nousust (Pohjnmn tutkimusplvelu Oy 1996, 1997, 1998, 2001). Smnikisesti hvittiin myös kokonisfosfori- j rutpitoisuuden nousu. Ksviplnktonille käyttökelpoisen fosfttifosforin pitoisuudet pysyivät sen sijn useimmiten määritysrjn (<3 µg/l) lpuolell. Kokonistypen pitoisuudet eivät myöskään olleet yhteydessä kiintoinpitoisuuden vihteluun. Levien määrää kuvvss klorofylli--pitoisuudess ei voitu nähdä yhteyttä smeustson nousuihin. Trkkilun perusteell voimkkimmt ruoppusten vikutukset joittuivt pääosin kesäkudelle. Voimkkimmt smeusvikutukset keskittyivät erityisesti väli- j lusveteen ruoppjien lähiympäristössä. Vikutusten ljuus oli yhteydessä pitsi ruopttvn mssn ominisuuksiin myös käytettävään ruoppusmenetelmään. Hienojkoinen ines levisi ljimmlle lueelle. Menetelmä, joss ruoppj (todennäköisesti hopperi ti kutteri) joi urkk-luett edestkisin koko jn ruopten, iheutti ljimmt hetkelliset vikutukset. Huomttv on, että näillä menetelmillä vikutukset jäävät esim. kuokkruoppjn verrttun selkeästi lyhytikisemmksi. Smentumisvikutus rjoittui useimmiten vrsin suppelle lueelle. Korkeimmt smeustsot (>6 FTU), kiintoinepitoisuudet (40-70 mg/l) j kokonisfosforin (40-80 µg/l) sekä rudn (0,6-0,9 mg/l) pitoisuudet hvittiin ruoppjn välittömässä läheisyydessä, noin 100 m etäisyydellä. Tvllisesti vesimssn inepitoisuudet normlisoituivt noin m etäisyydellä ruoppjst. Seurnttutkimusten perusteell veden smeus lski lueell noin 1,23 FTU/vrk nopeudell j smeustsot lskivt lähelle normli noin 2-4 päivän kuluttu töiden päättymisestä (Pohjnmn tutkimusplvelu Oy 1998). Trkkilun perusteell ruoppusten ikn veteen vputuneiden metllien pitoisuudet jäivät pääosin melko lhisiksi eikä kilkkien j klojen hitt-inetutkimuksiss nähty ruoppuksiin yhdistettävissä olevi vikutuksi.

28 Trkkiluohjelm 18 / Trkkilun iktulutus Vikutusten trkkilu toteutetn siten, että sen perusteell voidn mhdollisimmn hyvin trkkill viheittin etenevien töiden ympäristövikutuksi. Trkkiluss hyödynnetään Kokkoln merilueen yhteistrkkilu j siihen liittyviä tutkimuksi sekä tehdään kohdennettu trkkilu, jok etenee työviheiden mukn. Hnkkeen etenemisen lustv iktulu on esitetty tulukoss 5-1. Tulukko 5-1. Töiden etenemisen lustv iktulu. Tehtävä Ruoppustyöt PIMA ruoppus Tson 2 ylittävät Ruoppus riskilueet Ruoppus kitkmt Ruoppus puhtt koheesiomt Louhint Väylän louhint Pommisren tiepenkereen purku Läjitys Pommisri Täyttäminen (proomu) Täyttäminen (hopperi) Viimeistely Syvästmn lls Täyttäminen Stbilointi Pinopenkereen rkentminen Läjitys lls 2 Täyttäminen Lskeutuminen Läjityslls 3 Rkentminen Täyttäminen Lskeutuminen Läjityslls 4 Rkentminen Täyttäminen (proomu) Päätypenkereen rkentminen 5.4 Veden ldun tusttrkkilu Veden ldun trkkiluss seurtn ltutekijöitä, joihin ruoppukset j läjitykset pääsääntöisesti vikuttvt. Alueen vedenldun tusttrkkiluss hyödynnetään yhteistrkkiluohjelmn mukisi trkkilupisteitä, näytteenottojnkohti sekä nlyysivlikko. Hnkkeen knnlt oleellisten pisteiden (R4, H, E, D, C, B, A, kuv 4-1 j liite 6) ljojen näytteenottokierrosten (yhteistrkkiluohjelmn luku 2.1.3) nlyysivlikoimn lisätään kiintoine syvyyksille 1 m j pohj -1 m. Välisyvyyksille lisätään kenttämittrill tehtävä smeusmittus. Kolme kert vuodess tehtävillä ljoill näytteenottokierroksill seurtn lisäksi meriveden metllipitoisuuksi Kokkoln edustn yhteistrkkiluohjelmn kohdn mukisesti. Metllipitoisuuksien näytteenottotiheys perustuu iempien vstvien ruoppus- j läjitystöiden trkkilutuloksiin (luku 5.2). Ljojen näytteenottokierrosten lisäksi tehdään edellä minituilt pisteiltä tiheämmin (1/kk) seurvt nlyysit pintkerroksest (1 m) j pohjn läheisestä vesikerroksest (pohj -1m).

29 Trkkiluohjelm 19 / 16 näkösyvyys lämpötil sähkönjohtvuus (suolisuus lskennllisesti) ph smeus kiintoine kokonisfosfori kokonistyppi rut Näytteenotto voidn yhdistää vovesikudell tehtävien yhteistrkkilun suppeiden trkkilukierrosten knss. Yhteistrkkiluohjelmss suppeit trkkilukierroksi on kolme kpplett heinäsyyskuuss. Näiden lisäksi ehdotetn kht lisäkierrost, joist toinen on toukokuuss jäiden lähdettyä j toinen lok-mrrskuuss ennen jäiden tulo (tulukko 5-2). Tusttrkkiluun liittyvät lisäykset loitetn ennkkotrkkilun ennen hnkkeen lkmist kesäkuuss vuonn Tusttrkkilust stvi tuloksi verrtn ko. trkkilupisteiltä lskettuihin tunnuslukuihin (liitteet 1-3). Tulukko 5-2. Alustv näytteenottoiktulu. Lj kierros Suppe kierros Lisäkierros Tmmi Helmi Mlis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Lok Mrrs Joulu yht. 3 kierrost 1 kierros 5.5 Veden ldun kohdennettu trkkilu Ruoppusten, pengerrysten j läjitysten ikisi vedenltuun kohdistuvi vikutuksi verrtn yhteistrkkilun tuloksist lskettuihin tunnuslukuihin (liitteet 1-3), jotk edustvt trkkilulueen normlej tusttsoj Hitt-ineit sisältävien koheesiomiden ruoppus Hitllisi ineit sisältävien sedimenttien (PIMA- j tson 2 ylittävät msst) kuorintruoppukset on lustvsti suunniteltu toteutettvksi vuonn Ruoppusten rvioidn kestävän enintään 4 kuukutt. Alueet, jotk sisältävät pilntuneit mssoj sekä ruoppus- j läjitysohjeen tson 2 ylittäviä mssoj sijoittuvt stm-ltseen j stm-lueen läheisyydessä olevlle syväväylän oslle (ruoppuskohde RK4). Kuorintruopttvt lueet on esitetty kuvss 5-1 j krttliitteessä 6.

30 Trkkiluohjelm 20 / 16 Kuv 5-1. Kuorintruopttvt lueet (krttotteess stbiloitvt msst, PIMA j yli 2-tson msst, ei PIMA). Krttliite 6. Alueell olevt msst ovt hienojkoisi löyhiä mljej, kuten siltti, svi j lieju, jotk leviävät kitkmljej helpommin veteen ruoppusten yhteydessä smenten vettä. Lisäksi kiintoineeseen voi oll sitoutuneen hitt-ineit, joist os voi vputu veteen. Ruoppustöiden ikn seurtn vedenldun muutoksi vesinäyttein sekä smeuden leviämistä jtkuvtoimisesti j kertluonteisen krtoituksen. Hitt-ineit sisältävien sedimenttien ruoppusten j läjitysten vikutuksi seurtn yhteistrkkilupisteiltä tehtävän tusttrkkilun (luku 5.4) lisäksi ruoppuksiin j läjitykseen liittyviltä pisteiltä R1, R2 j L1, jotk on esitetty krttliitteessä 6. Näytteet otetn kolmen viikon välein vovesiikn koko hnkkeen jn ruoppusten j vedenlisten täyttötöiden olless käynnissä. Veden ldun seurnt tehdään em. pisteiltä pintkerroksest j pohjn läheisestä vesikerroksest (pohj -1 m). Vesinäytteistä määritetään seurvt prmetrit: näkösyvyys lämpötil sähkönjohtvuus (suolisuus lskennllisesti) ph smeus kiintoine kokonisfosfori fosfttifosfori kokonistyppi rut Hitt-ineiden (smt kuin yhteistrkkilun ljss näytteenottokierroksess) määritykset tehdään kerrn em. pisteiltä ruoppustöiden ikn vuonn 2018.

31 Trkkiluohjelm 21 / 16 Stmn lähiympäristöön leviävää smennust seurtn jtkuvtoimisell mittrill vovesiikn ennen töiden lku j töiden olless käynnissä koko hnkkeen jn. Jtkuvtoimisen mittussemn sijinti on esitetty krttliitteessä 6. Mitttvt prmetrit ovt suolisuus, lämpötil j smeus. Mittukset loitetn kesällä 2018 ennen ruoppusten lku. Smeuden leviämistä seurtn ruoppusten olless käynnissä kertluontoisesti. Työkohteen ympärillä tehdään pinnlt pohjn ulottuvi vertiklisi profiilej smeusmittrill. Kuimmisten mittuspisteiden tulee oll etäisyydellä, joss smeustso on lskenut lähelle normli tusttso. Etäisyyden rvioidn olevn enintään noin 1 km. Mittuksi tehdään vroetäisyys huomioiden 50 m etäisyydellä sekä tämän jälkeen noin 100 m välein, kunnes smeustsot ovt lskeneet lähelle tusttso. Viitteellinen lue smeuden leviämistutkimukselle on esitetty krttliitteessä Puhtiden koheesiomiden ruoppus, pengertien rkentminen sekä stmn läjitystyöt Puhtit koheesiomit esiintyy lähinnä stmn läheisellä väylänosll (puhdistusruoppusten jälkeen) sekä ruoppuskohteess RK3 Stor Pärndorenin koillispuolell. Ruoppukset on lustvsti suunniteltu tehtäväksi imuruoppuksen hopperill ti cut nd dredger menetelmällä. Ylijäämävesiä ei päästetä mereen vn ne läjitetään ltisiin yhdessä ruoppusmssojen knss. Lisäksi stmn lueell tehtäviä töitä hnkkeen ikn ovt pengerrykset j sedimenttien läjitys läjitysltisiin. Ruoppuksen j läjitysten iheuttmi vikutuksi trkkilln smojen peritteiden mukisesti kuin edellisessä luvuss on esitetty. Vedenldun trkkilu jtketn pisteiltä R1, R2 j L1 kolmen viikon välein vovesiikn koko hnkkeen jn töiden olless käynnissä (krttliite 6). Smeuden leviämistä seurtn jtkuvtoimisesti luvuss kuvtun mukisesti. Smeuskrtoitus tehdään kertluonteisesti edellä, luvuss minitun menetelmän mukn (krttliite 6) Kitkmiden ruoppukset j louhint syväväylällä Sntpnkin hiekksärkkälue on tunnistettu herkimmäksi vedenliseksi luontotyypiksi väylän läheisyydessä, joten väyläruoppusten ympäristövikutusten rviointi keskitetään tämän lueen läheisyyteen. Sntpnkin edustlle sennetn jtkuvtoiminen smeusmittus ennen kuin ruoppustyöt lkvt lueell (krttliite 6). Mitttvt prmetrit ovt suolisuus, lämpötil j smeus. Jtkuvtoimisen mittuksen vull voidn selvittää, leviääkö Sntpnkin lueelle kiintoinett töiden ikn. Jtkuvtoimisen mittussemn huoltokierros j ineiston purku tulee suoritt ensimmäisen viikon ikn töiden lkmisest Sntpnkin lähilueell, jott sdn jntsist tieto kiintoineen leviämisestä Sntpnkkiin päin. Mittukset loitetn ennen kuin työt Sntpnkin läheisyydessä lkvt. Kiintoineen kulkeutumist seurtn lisäksi kertluonteisesti ruoppusten olless käynnissä luvuss esitetyn menetelmän mukisesti. Viitteellinen lue kertluontoiselle smeustutkimukselle on esitetty krttliitteessä KIP Service Oy:n j Kokkol Energin jäähdytysvesien smeuden trkkilu Kokkoln suurteollisuuslueen teollisuus ott jäähdytysvettä syvästmn ltn pohjukst. Pohjukkn on rkennettu yhteensä kksi jäähdytysvesiputke. Ruoppustöiden ikn stmltn veden kiintoinepitoisuus tulee nousemn j voi vikutt otettvn veden ltuun. Jäähdytysvedenottolue eristetään ruoppuslueest silttiverholl sekä kuplverhoill. Jäähdytysveden kiintoinepitoisuutt seurtn ruoppustöiden ikn jtkuvtoimisesti ottoputken lähelle sennettvn utomttisen smeusmittrin vull. Mittriss tulee oll hälytysjärjestelmä, jok ilmoitt, jos kiintoinepitoisuus nousee hitlliselle tsolle. Kiintoineen hälytysrjksi esitetään tässä viheess 50 mg/l. Myös tälle lueelle sennetn utomttinen smeusmittri

32 Trkkiluohjelm 22 / 16 ennen hnkkeen lkmist, jolloin sdn selville lähtötilnne j voidn trkemmin määritellä kiintoinepitoisuus, johon hälytysrj setetn Täyttöltiden poistovesien trkkilu Syvästmn täyttölueiden trkkilu on kuvttu yhteistrkkiluohjelmn (liite 5) luvuss Yhteistrkkiluss suotovesiä trkkilln täyttöltst j khdest sen ulkopuolell olevst pisteestä. Läjitysltiden poistovesien trkkilu tehdään olemss olevn trkkilun lisäksi krttliitteen 6 mukisist pikoist (poistoputket): ltt, joihin läjitetään tson 2 ylittäviä ei-stbiloitvi mssoj, yhteensä 2-3 poistoputke lls, johon läjitetään PIMA-sedimenttejä, 1 poistoputki lls, johon läjitetään riskilueiden pehmeitä mssoj (ns. pommisri ), 1-2 poistoputke sekä kuplverho riskiruoppuksen proomukuljetusten ikn PIMA-sedimenttien j tson 2 ylittävien mssojen läjitysltiden poistovesien näytteistä määritetään yhteistrkkiluohjelmss luetellut nlyysit (Al, N, K, C, Fe, As, Cd, Co, Cr, Cu, Mn, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Sn, Ti, V, Zn, SO 4 sekä kdmiumin, nikkelin, koboltin j lyijyn liukoinen pitoisuus). Lisäksi näytteistä määritetään kiintoinepitoisuus sekä kokonisfosfori j -typpi. Ljt näytteet otetn yhteistrkkiluohjelmn suotovesitrkkilun iktulun mukisesti kolme kert vuodess. Lisäksi vovesikudell otetn kuukusittin suppemmt näytteet, joist määritetään Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, j As. Näytteet otetn ltilt lähtevästä vedestä (esim. weir box, kuv 5-2) sekä merivedestä poistoputkien kohdlt välivesikerroksest. Trkkilu jtketn, kunnes voidn osoitt, etteivät poistovedet sisällä ympäristönltunormit ylittäviä pitoisuuksi metllej j vedenltu on plnnut lähelle lueen normli tso ti poistovesiä ei enää synny ltn täyttyessä. Kuv 5-2. Hvinnekuv nk. weir-boxin rkenteest.

33 Trkkiluohjelm 23 / Vedenldun omvlvont Urkoitsij velvoitetn mittmn hnkkeen ikn ruoppuskohteell veden näkösyvyyttä päivittäin ruoppuksen olless käynnissä. Näkösyvyyden mittus tehdään yhteensä 5 pisteestä ruoppjn eri puolelt. Pisteistä 2 sijoitetn 50 m päähän ruoppjst j 3 noin 100 m päähän ruoppjst, siten että vllitsev tuulen suunt huomioidn. Pääos mittuksist tehdään tuulen lpuolelt. Näkösyvyysmittuksist pidetään kirj. 5.6 Hitt-ineet sedimentissä j kloiss Sedimenttien metllien tutkimukset tehdään yhteistrkkiluohjelmn mukisesti vuonn Menetelmät j määritykset on kuvttu yhteistrkkiluohjelmss (liite 5). Yhteistrkkiluohjelmn määritysten lisäksi semilt E, H, D j C määritetään orgnisten tinyhdisteiden (TBT j TPhT hjomistuotteineen sekä Di-oktyylitin) pitoisuudet ennen stmruoppusten lkmist vuonn 2018 sekä vuoden 2020 trkkilun yhteydessä. Stmn edustll suoritettvien hitt-ineit sisältävien koheesiomiden ruoppusten ikn vuonn 2018 hnkitn stmn läheiseltä merilueelt näytekloiksi hveni sekä mhdollisuuksien mukn mteit, huki, siikoj j silkoit. Kloist määritetään lbortorioss yhteistrkkiluohjelmss minitut metllit (Hg, Cd, Pb j Ni) sekä orgnisten tinyhdisteiden (TBT j TPhT hjomistuotteineen sekä Di-oktyylitin) pitoisuudet. Hitt-inemääritykset tehdään erikseen kustkin klljist vlmistetust lihshomogentist (esim. 10 kl/näyte). Suurikokoisist kloist, kuten huist, määritykset tehdään yksittäisistä kloist. 5.7 Vesiksvillisuus j pohjeläimistö sukelluslinjoill Vesiksvillisuustrkkilu koostuu yhteistrkkiluohjelmn trkkilust (kuv 4-5) sekä Sntpnkin lueelle lisättävien mkrolevälinjojen trkkilust. Yhteistrkkilun inventoinnit on tehty vuonn 2017 j krtoitusten toistuvuus on 5 vuott. Hnkkeen knnlt oleellisimpi yhteistrkkilun ksvillisuuslinjoj ovt 2, 11, 3b j 4b. Sntpnkin lueelle perustetn 4 mkrolevälinj, joist kksi linj on inventoitu vuoden 2011 selvityksessä (kuv 5-1) (Lehtonen & Ögrd 2011). Linjt sukelletn vuonn 2018 ennen töiden lkmist sekä enintään 1 vuosi ruoppustöiden päättymisen jälkeen. Inventoinnit tehdään kesäkudell. Sntpnkin lueell, vuonn 2017, tehdyn VELMU-vedenlisen meriluonnon inventoinnin (VELMU) ineisto hyödynnetään tulosten trksteluss. Sntpnkin trkkiluss tulee myös ott jokiselt vesiksvillisuuden seurntlinjlt 2 häiriintymätöntä rinnkkisnäytettä putkinoutimell (pint-l 38,5 cm 2 ) pohjeläinmäärityksiä vrten sekä seurt linjoill esiintyvää eliöstöä ldullisesti (ljisto merkitään sukelluksen ikn muistiin). Lisäksi Sntpnkin edustll tehdään jtkuvtoimist smeuden mittust (luku 5.5.3).

34 Trkkiluohjelm 24 / 16 Kuv 5-3. Trkkiltvt sukelluslinjt (SUKE_1-SUKE_4) sekä VELMU-vedenlisen meriluonnon inventoinnin sukelluslinjt. 5.8 Pohjeläimet Pohjeläintrkkilun oslt yhteistrkkiluohjelmn pisteet (kuv 4-3) ktsotn riittäviksi. Hnkkeen knnlt oleellisimmt pisteet ovt E, D, C j B. Lj trkkilu on tehty vuonn 2017 j sitä käytetään tust-ineiston edellisten vuosien trkkiluineistojen lisäksi. Suppe trkkilu on yhteistrkkiluss ehdotettu tehtäväksi vuosittin. Suppen trkkiluun lisätään hnkkeen jksi pisteet E (stmn lähilue) sekä piste B (Kokkoln edust). 5.9 Kltloudellinen trkkilu Kltloudellisen trkkilun menetelminä käytetään klstustiedustelu, klojen hitt-inepitoisuuden määrityksiä (kts. luku 5.5), rysäklstuksen seurnt j merikutuisen siin poiksnuottust Klstustiedustelut Stm- j väylärkentmisen ikn vuosin lueen I- j II-luokn kupllisille klstjille osoitetn vuosittinen klstustiedustelu rkentmisen iheuttmien hittojen seurmiseksi. Tiedustelu toteutetn trkkiluvuott seurvn vuoden luss. Tilstoruutujen 19 j 20 lueilt Vrsinis-Suomen ELY-keskukselle slist ilmoittneiden kupllisten klstjien yhteystiedot hnkitn ELY-keskukselt vuosittin. Klstjille lähetetään klstustiedustelu, jonk vull selvitetään pyyntiponnistust, pyydysten sijoittelu j sliit sekä väylähnkkeest klstustoiminnlle mhdollisesti iheutunutt hitt. Vuonn 2020 erillistä klstustiedustelu kupllisille

35 Trkkiluohjelm 25 / 16 klstjille ei kuitenkn toteutet, kosk klstustiedustelu kuuluu sinä vuonn myös yhteistrkkiluss käytettyihin menetelmiin. Muille klstjille kuin kupllisille klstjille suunnttu kotitrve- j virkistysklstustiedustelu toteutetn yhteistrkkilun yhteydessä j siinä tiedustelln vuoden 2020 klstusoloist Kokkoln edustn merilueell. Stm- j väyläruoppusten vikutusten trkkilemiseksi tähän yhteistrkkilun klstustiedusteluun ehdotetn lisättäväksi erillisiä stm- j väyläruoppuksen hitt krtoittvi kysymyksiä Rysäklstuksen seurnt Hnkevstv pyrkii sopimn kupllisten klstjien knss 2-3 rysän pitämisestä pyynnissä ruoppuslueiden läheisyydessä koko hnkkeen jn. Trkoituksen on seurt pyydysten toimintn kohdistuv hitt rkentmistoimist iheutuvst melust j smennuksest. Pyydysten pikt sovitn yhteistyössä kupllisten klstjien knss. Klstjt pitäisivät kirj rysien sliist j hvinnoistn ruoppustoimiin liittyen Merikutuisen siin poikstuotntolueet VELMU-mllinnuksen (kts. luku 3.7) perusteell Kokkoln väyläruoppuslueiden läheisyydessä sijitsee useit erittäin suotuisi merikutuisen siin poikstuotntolueit. Näillä lueill, jotk sijitsevt pienten srten ti luotojen rntvyöhykkeessä, tehdään poiksnuottust ensimmäisen kerrn vuoden 2018 keväällä (liite 7). Ensimmäinen poiksnuottuskert tuott nykytiltieto kohteiden poikstuotnnon tsost ennen stmn j väylän ruoppusten loittmist. Poiksnuottus uusitn smoill pikoill vuonn 2021 vrsinisten väyläruoppustöiden jälkeen, jolloin voidn hvinnoid poikstuotnnon tsoss mhdollisesti tphtuneit muutoksi. Käytettävän poiksnuotn peräpussin silmäkoon tulee oll 1 mm j idn noin 5 mm. Poiksnuottuksi tehdään yhdellä hvintokerrll kusskin hvintopikss 1-5 veto, vetomäärän riippuess siitä, sdnko ensimmäisillä kerroill runssti poiksi. Mikäli poiksi ei tvt linkn ti hyvin vähän, vetojen määrää lisätään. Toteutuneiden vetojen määrä kirjtn ylös. Sääolosuhteiden vikutuksen vuoksi vetopikk voidn trpeen mukn siirtää lähistölle otollisemmlle kohdlle, mikäli ensimmäisen j toisen vedon slis on selvästi normli pienempi vkioidull pikll. Sliiksi sdut klnpoikset säilötään kunkin vedon lopuksi 4 % formliiniin, jok määritysviheess voidn viht 96 % lkoholiin. Poiksille tehdään lbortorioss ljinmääritys, lukumäärien lsket j pituusmittus ljeittin. Poiksnuottuksen joituksess huomioidn kevään edistyminen, jolloin pyritään minimoimn vuosittisen lämpösummn kertymisen iheuttm vihtelu poiksten esiintymisjnkohtn. Suomen puoleisen Pohjnlhden rnnikoll tehdyn tutkimuksen (Leonrdsson, ym. 2015) mukn siinpoikset svuttvt Kokkoln korkeudell poiksnuottukseen sopivn mm pituuden 270 C ilmlämpötiln päivästeiden kertymällä. Päivästeiden kertymän lskent loitettiin tutkimuksess 26. huhtikuut lskemll yhteen peräkkäisiä lähellä sijitsevn vomerisäähvintosemn ilmn lämpötiln vuorokusikeskirvoj. Edellä kuvtun mukisesti poiksnuottuksen loitusjnkohdn määrittämiseksi lsketn yhteen Kokkoln Tnkrin sääsemn mittmi vuorokuden keskilämpötiloj 26. huhtikuut lken j siinpoiksten nuottus tehdään lämpösummn svuttess 270 C. Tämä joittuu todennäköisesti kesäkuun khdelle ensimmäiselle viikolle, mutt voi myös poiket tästä. Poiksnuottuksen joitus voi siis päivämäärältään poiket toisistn vuosin 2018 j Poiksnuottuspikkojen ympäristömuuttujist tllennetn pyynnin jnkohtn sijintitietojen lisäksi veden lämpötil, smeus, tuulen suunt, tuulen voimkkuus, rnnn profiili j pohjtyyppi 0,3 m syvyydessä. Pyyntipikt myös vlokuvtn.

36 Trkkiluohjelm 26 / Linnustotrkkilu Meriväylän j stmn ruoppustöiden vikutusmeknismit linnustoon koostuvt lähinnä rkennustöiden j liikennöinnin iheuttmst suorst häiriöstä pesimä- j ruokilulueisiin (melu, ihmisten j koneiden liikehdintä) sekä rkennustöistä iheutuvist epäsuorist vikutuksist (veden smentumisen vikutukset lintujen ruokilulueiden heikennys). Linnuston oslt seurttvn ovt etenkin vikutukset lintuljeihin, jotk ovt suojelun perusteen Kokkoln sriston j Rummelön-Hrrbådn Ntur-lueill, j joiden pesimä- j ruokilulueet sijitsevt meriväylän j stmn ruoppus- j läjitystöiden läheisyydessä. Keskeisimmät linnustorvot em. Ntur-lueill muodostuvt monipuolisest vesi- j rntlinnustost. Trkkiluun on vlittu keskeisimmät lintuluodot/sret, jotk sijoittuvt meriväylän j stmn ruoppuslueen lähiympäristöön. Lisäksi trkkiluss on mukn Rummelön-Hrrbådn Ntur-lueest ne rnt-lueet, jotk sijoittuvt lähimmäksi Pommisren läjitysluett j stm. Trkkilujen mstotyöt jetn kolmeen viheeseen suhteess rkennustöihin: 1) Ennen rkennustoimenpiteitä krtoitetn pesimälinnuston nykytilnne lintuluodoill/srill j Rummelön-Hrrbådn rnt-lueell sekä Sntpnkin mhdollinen lintujen ruokilulue. 2) Rkennustöiden ikn seurtn pesimälinnusto lintuluodoill/srill j Rummelön- Hrrbådn rnt-lueell sekä lintujen ruokilu Sntpnkill. Lisäksi selvitetään lintujen käyttäytymistä meriväylän louhinnn räjäytyksissä läheisillä lintuluodoill. 3) Rkennustöiden jälkeen krtoitetn pesimälinnusto lintuluodoill/srill j Rummelön- Hrrbådn rnt-lueell Pesimälinnusto Pesimälinnustolskennt tehdään lintuluodoill/srill ns. sristolintulskennn menetelmän mukisesti (mm. Luomus 2017), joss seurntn vlitut lintuluodot/sret lsketn kolmeen kertn pesimäkudess; ensimmäinen lskentkert toukokuun puolivälin ikoihin, toinen lskentkert kesäkuun luss j kolms kesä-heinäkuun vihteess. Puuttomilt luodoilt lsketn kikki lintuljit mutt lj-lisilt metsäisiltä srilt lsketn vin voimell rntvyöhykkeellä olev vesi- j rntlinnusto työn nopeuttmiseksi. Seurntn vlitut lintuluodot/sret on esitettynä krtss 5-1. Rummelön-Hrrbådn Ntur-lueest on vlittu seurttvksi Kokkoln stm lähinnä olev, Hopekivenlhdest Hrrinniemeen rjoittuv os-lue (ks. krtt 5-1). Pesimälinnustolskent tehdään krtoituslskentmenetelmällä (esim. Koskimies j Väisänen 1998). Lskentkertoj on kolme, j käynnit jetn mhdollisimmn kttvsti koko pesimäkudelle. Kokkoln j Kälviän edustn merilueen sristolintuj on Keski-Pohjnmn lintutieteellisen yhdistyksen ktiivit seurnneet j tutkineet mm. lintujen rengstuksen muodoss jo pitkään. Sristolintujen rengstustoimint on vuosittist j jtkuv. Lintujen rengstus on yksi lintututkimuksen muodoist j rengstuksen vull sdn tieto mm. lintujen iästä, kuolevuudest j kuolinsyistä, synnyinpikk-, kotipikk- j puolisouskollisuudest, vuosittisist knnnmuutoksist j yksilöiden elinikisest jälkeläistuotost. Mhdollisuuksien mukn tähän trkkiluun pyritään smn Keski-Pohjmn lintutieteelliseltä yhdistykseltä kooste räyskä- j selkälokkirengstustiedoist Kokkoln stmn edustn j meriväylän srilt sekä vertiluineistoksi myös Kälviän sristost vikutusten rviointi vrten. Rengstustietokooste pyydetään vuosittin rkentmistöiden jlt sekä myös kksi vuott ennen rkennustöiden lkmist (pesimäkusilt ) lähtötilnteen selvittämiseksi, mikäli ineisto on stvill Sntpnkin ruokilev/lepäilevä linnusto

37 Trkkiluohjelm 27 / 16 Sntpnkin mtlikon mhdollist lintujen ruokiluluett seurtn kukoputken j kiikrin vull veneestä j lsketn hvitut lintuljit, yksilömäärä sekä hvinnon tyyppi (esim. ruokilev, lepäilevä, ohilentävä, ruok kntvn lentosuunt). Trkkilull pyritään smn kuv Sntpnkin merkityksestä lintujen ruokilulueen j sen käytöstä ennen rkennustöitä, rkennustöiden ikn j sen jälkeen. Sntpnkin mtlikkolueen seurnt tehdään khten mstopäivänä heinäkuuss vuosin 2018, 2019 j Meriväylän räjäytystöiden vikutus linnustoon Lintujen käyttäytymistä meriväylän louhinnn räjäytyksissä läheisillä lintuluodoill seurtn vuosin 2019 j 2020, jolloin suunnitellut meriväylän louhinnt on trkoitus toteutt. Seurnt joitetn lintujen pesimäkudell kesäkuuhun, jolloin räjäytystyömt lähimmän lintuluodon tilnnett j lintujen käyttäytymistä trkkilln räjäytysten ikn. Seurnt toteutetn veneestä käsin vroen, ettei veneellä iheutet häiriötä luodoll oleileville linnuille ti krkotet niitä lentoon. Mhdollisuuksien mukn tilnne videokuvtn räjäytyksen ikn. Mikäli videokuvus ei ole mhdollinen, seurtn tilnnett tiiviisti kiikrill/kukoputkell j merkitään trksti hvinnot ylös räjäytyksen ikn. Räjäytystyön sijinti, pnoksen suuruus, hvitut lintuljit j niiden käytös jne. merkitään ylös.

38 Trkkiluohjelm 28 / 16 Kuv 5-4. Linnuston seurntkohteet. Kuvss siniset ympyrät kuvvt lintuluotoj/sri, joiss tehdään sristolintulskentoj, violetti rjus kuv ruokilevien j levähtävien lintujen lskentkohdett Sntpnkiss j must ktkoviiv Rummelön-Hrrbådn Ntur-lueen vesi- j rntlinnustolskentkohdett. Tulukko 5-3. Linnustonseurnt j lustvt mstokäyntien jnkohdt Tehtävä touko kesä heinä touko kesä heinä touko kesä heinä touko kesä heinä touko kesä heinä Sristolintulskennt, meriväylän sret/luodot Pesimälinnustoselvitykset, Rummelön-Hrrbådn Ruokiluluelskennt (Sntpnkki) Räjäytysten (louhint) vikutusten seurnt, meriväylä

39 Trkkiluohjelm 29 / LAADUNVARMISTUS Tässä trkkiluss sovelletn Kokkoln edustn merilueen yhteistrkkiluohjelmn (liite 5) ldunvrmistust, jott tästä trkkilust stvt tulokset ovt vertilukelpoisi yhteistrkkilun tulosten knss. Lisäksi kltlous- j linnustotrkkiluss on kiinnitettävä erityistä huomiot ldunvrmistukseen j työturvllisuuteen. 7. RAPORTOINTI Vuosiyhteenveto toiminnst, trkkilust sekä hvituist vikutuksist toimitetn ll minituille thoille. Vuosiyhteenveto toimitetn trkkilu seurvn vuoden toukokuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedoss rportoidn tiivistetysti tulokset sekä tulosten perusteell tehdyt johtopäätökset j mhdolliset suositukset trkkilun muuttmisest j/ti jtkmisest. Yhteenvetoon liitetään erilliset vesistö-, klsto- j linnustotrkkilurportit, joill jokisell on om rportointiiktulu. Seurviss kppleiss kuvtn kutkin trkkiluosiot yksityiskohtisemmin. Trkkilun tulokset, eri trkkiluosioiden rportit j vuosiyhteenveto liitteineen lähetetään sähköisessä muodoss (pdf) seurville thoille niiden vlmistumisiktulujen mukn: trkkilun tilj Etelä-Pohjnmn ELY-keskus Vrsinis-Suomen ELY-keskus, kltlousyksikkö (vin kltlousrportti sekä vuosiyhteenveto liitteineen) Kokkoln rkennus- j ympäristölutkunt Norr Svensk fiskeområdet (vin kltlousrportti sekä vuosiyhteenveto) Pohjnmn vesi j ympäristö ry. 7.1 Vesistötrkkilu Kuukusirportointi (vedenldun trkkilupisteet) Vedenldun tuloksi verrtn hvintopikn iempn tulostsoon j selvästi poikkevt tulokset trkistetn. Apun käytetään liitteiden 1-3 hvintopikkkohtisi vedenldun tunnuslukuj. Tulosten liitteeksi lditn lyhyt sintuntijlusunto. Vedenldun tulokset lähetetään sähköisesti 1 kuukuden kuluess niiden vlmistumisest. Lisäksi tulokset toimitetn ympäristöhllinnon vedenlturekisteriin (VESLA) Vesistötrkkilun vuosirportti Vesistötrkkilun tuloksist lditn vuosirportti trkkilu seurvn vuoden mliskuun loppuun mennessä. Rportiss kuvtn toteutetut trkkilutoimet, käytetyt menetelmät j ineistot, trkkilulueell tehdyt rkennustoimet tiivistetysti, trkkiluvuoden sääolot, tulokset, nlyysien määritysrjt sekä mittusepävrmuus. Vuosirportiss kuvtn myös kertluonteisten kenttämittrill toteutettvien smeuden leviämisen trkkilun tulokset. Trkkilun trkoituksen on kuvt, millist hetkellistä smentum iheutuu esim. koheesio- j kitkmiden ruoppuksest. Lisäksi vuosirporttiin kootn Sntpnkin edustn jtkuvtoimisen smeustrkkilun tulokset. Veden ldun tuloksi verrtn lueen normliin vedenltuun (tunnusluvut liitteissä 1-3). Tulosten perusteell lditn tulosten trkstelu sekä mhdolliset trkkiluun liittyvät suositukset.

40 Trkkiluohjelm 30 / Kltloudellinen trkkilu Kltloudellisen trkkilun tulokset rportoidn in trkkiluvuott seurvn vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Kupllisen klstuksen trkkilemiseksi vuosittin toteutettvn klstustiedustelun tulosten rportoinnin yhteydessä rportoidn myös rysäklstuksen seurnnst mhdollisesti kertyneet hvinnot. Merikutuisen siin poikstuotntolueiden trkkilun tulokset rportoidn vuosin 2019 j 2022 yhdessä muiden edellisenä vuonn toteutettujen trkkilumenetelmien knss huhtikuun loppuun mennessä. Vuosirporteiss kuvtn käytetyt trkkilumenetelmät, rportointiin kerätty ineisto j trkkilujen tulokset. Tulosten trksteluss huomioidn vedenldun trkkiluss hvitut väylä- j stmruoppusten vedenltuvikutukset j rvioidn niiden merkitystä lueen klstolle j klstukselle. Myös mhdollist trvett trkkilun muuttmiselle rvioidn rportin lopuss. 7.3 Linnustotrkkilu Trkkilun tuloksist lditn vuosirportti trkkiluvuott seurvn vuoden mliskuun loppuun mennessä. Vuosirportiss kuvtn käytetyt trkkilumenetelmät, rportointiin kerätty ineisto, trkkilujen tulokset j epävrmuustekijät. Rportiss esitetään rvio myös siitä, onko rkentmistoimenpiteillä ollut vikutust lueen linnustolle. Lisäksi esitetään rvio siitä, onko seurnnss stu riittävästi tieto vikutusten rvioimiseksi j onko joiltin osin mhdollisesti trvett muutt trkkilun toteutust jtkoss. 7.4 Erikseen sovittv seikt Vlvovn virnomisen knss käydään erikseen neuvottelu, joss sovitn mm. utomttimittreiden tulosten toimitustjuus, omvlvonnn tulosten ilmoittmiskäytännöt sekä mhdollinen pääsy nlysoivn lbortorion sähköisiin järjestelmiin sekä trkkiluun liittyvät vlvontkokoukset. 8. TARKKAILUOHJELMAN VOIMASSAOLO JA MUUTTAMINEN Trkkiluohjelm voidn muutt/päivittää hnkkeen etenemisen, trkkilun toteutumisen j/ti tulosten perusteell sopimll niistä kirjllisesti Etelä-Pohjnmn ELY-keskuksen (vesistöj linnustotrkkilu) j Vrsinis-Suomen ELY-keskuksen (kltloudellinen trkkilu) knss.

41 Trkkiluohjelm 31 / YHTEENVETO TARKKAILUSTA Tulukoss 9-1 on esitetty yhteenveto trkkilun osioist, trkkilun lustvst iktulust sekä kestost j rportoinnist. Trkkiluun liittyvät menetelmät on kuvttu luvuss 5 sekä yhteistrkkiluun kuuluvien osioiden oslt tämän ohjelmn luvuss 4 sekä liitteessä 5. Os trkkilust loitetn jo ennen hnkkeen lkmist, jott sdn tieto tusttilnteest. Tulukko 9-1. Yhteenveto trkkilust j ennkkotrkkilust. Trkkiluosio Trkkilun lustv kesto Trkkilutiheys Rportointi Vesistötrkkilu Veden ldun tusttrkkilu Veden ldun kohdennettu trkkilu sisältäen: (1) hitt-ineit sisältävien koheesiomiden ruoppus, (2) puhtiden koheesiomiden ruoppus j (3) kitkmiden ruoppus sekä läjitystyöt. KIP Service Oy:n j Kokkoln Energin jäähdytysveden smeusmittus Täyttöltiden poistovesien trkkilu Hitt-ineet sedimentissä j kloiss Vesiksvillisuustutkimus j sukelluslinjojen pohjeläimistö Pohjeläimet Trkkilu toteutetn ruoppus- j läjitystöiden ikn. Työt joittuvt lustvsti vuosille R1, R2 j L1 pisteiden trkkilu ruoppus- j läjitystöiden ikn. Jtkuvtoiminen smeusmittus stmn lähilueell sekä Sntpnkin edustll. Kertluonteinen smeuskrtoitus kun ruoptn hittineit sisältäviä koheesiomit, puhtit koheesio mit j kitkmit. Jtkuvtoimisesti stmn lueen ruoppustöiden olless käynnissä Tulukon 5-2 mukn, 8 kierrost vuodess 3 viikon välein vovesiikn koko hnkkeen jn. Stmn lähilueen mittrin sennus kesällä 2018, mittust jtketn koheesiomiden ruoppusten olless käynnissä. Sntpnkin edustn mittrin sennus vuonn 2019 ennen lueen ruoppusten lkmist. Yhteensä 3 kert Jtkuvtoimisesti Läjitysten lkess kun poistovesiä muodostuu. Ljt näytteet 3 kert Trkkilun lopetuksest päätetään yhdessä virnomisten vuodess j suppempi knss. nlyysivlikoim 1/kk Sedimenttitutkimus ennen stmnruoppuksi 2018 j Sedimentit 2 kert, klt yhden ruoppusten jälkeen Kloist tutkitn hittineet vuonn 2018 ruoppusten kerrn. ikn. Sntpnkin lueell ennen hnkkeen lkmist sekä 1 vuosi hnkkeen päättymisen jälkeen. Yhteistrkkilun mukn. Suppen trkkiluun lisätään pisteet E j B. Yhteensä 2 kert Vuosittin Kltloudellinen trkkilu Klstustiedustelu kupllisille klstjille kohdennettu Kuplliset klstjt vuosittin, tiedustelu. Yhteistrkkilun virkistysklstustiedusteluun virkistysklstus koskien vuott lisätään stm- j väyläruoppusten hitt krtoittvi 2020 kysymyksiä. Rysäklstuksen seurnt Koko hnkkeen jn. Jtkuv Merikutuisen siin poikstuotntolueet Vuosin 2018 j Yhteensä 2 kert Linnustotrkkilu Pesimälinnuston seurnt, Tulukon 5-3 mukn. Kolmenviitenä vuoten. Vuosin sristolintulskennt, ruokiluluelskennt Räjäytysten vikutusten seurnt Räjäytysten ikn lustvsti vuosin 2019 j kertn hnkkeen ikn Kuukusirportti, vuosirportti vuosiyhteenveto Kuukusirportti, vuosirportti vuosiyhteenveto Vuosirportti, vuosiyhteenveto Hälytykset rportoidn, vuosirportti vuosiyhteenveto Kuukusirportti, vuosirportti vuosiyhteenveto Vuosirportti, vuosiyhteenveto Erillisrportit, liitetään vuosiyhteenvetoon Vuosirportti, vuosiyhteenveto Klstotrkkilurpor tti, vuosiyhteenveto Linnustorportti, vuosiyhteenveto Ennkkotrkkilu tehdään vuonn 2018 ennen töiden lkmist. Trkkiluun sisältyy: (1) tustrkkiluun lisättävät määritykset otetn käyttöön jo kesällä 2018 ennen hnkkeen lkmist, (2) jtkuvtoiminen KIP Service Oy:n j Kokkoln Energin jäähdytysveden smeusmittus sekä stmn lähilueen jtkuvtoiminen smeusmittus, (3) Hopekiven j Pommisren läjitysltist otettvt tustnäytteet, (4) sedimentin hitt-inepitoisuuden tutkimus, (5) Sntpnkin vesiksvillisuus- j pohjeläintutkimus, (6) mmttiklstustiedustelu, (7) siin poiksnuottukset, (8) sristolintu-, pesimälinnusto- j ruokiluluelskennt. Lisäksi urkoitsij velvoitetn mittmn omvlvontn hnkkeen ikn ruoppuskohteell veden näkösyvyyttä päivittäin ruoppuksen olless käynnissä luvun menetelmän mukisesti.

42 Trkkiluohjelm 32 / LÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Kokkoln väylän syventäminen, yleissuunnitelm. Finnish Consulting Group Oy. Työnro 2452-P FCG Suunnittelu j tekniikk Oy Kokkoln väylän j syvästmn stm-ltn syventäminen sekä Hopekiven stmn ljennus (vesilup 2). Vesilin mukinen luphkemussuunnitelm s. FCG Suunnittelu j tekniikk Oy Kokkoln väylän syventäminen. Ntur-rviointi P s. Lehtonen, P. & Ögrd, J Mstorportti Kokkoln meri-inventoinneist s. Leonrdsson, K., Hudd, R., Venernt, L., Huhmrniemi, A., nd Jokikokko, E. Optiml time nd smple lloction for unicohort fish lrve, se-spwning whitefish (Coregonus lvretus s. l.) s cse study. ICES Journl of Mrine Science, doi: /icesjms/fsv178. Luke-nettisivu. Mykrä, M. & Altonen, E-K Kokkoln edustn merilueen yhteistrkkiluohjelm Pohjnmn vesi j ympäristö ry s. Rti, H., Mykrä, M. & Altonen, E-K Kokkoln edustn yhteistrkkilun tulokset Pohjnmn vesi j ympäristö ry. 36 s. Tikknen H. j Sievänen M Kokkoln merilueen siin poikstuotntolueiden trkkilu Rmboll Pohjnmn vesi- j ympäristö ry. VELMU-krttplvelu. Vedenlisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelm. Vltion ympäristöhllinnon yhteinen verkkoplvelu. [Teksti - älä tuho seurv tyhjää riviä - tuho tämä kenttä ennen tulostust. UpdteSvePrint]

43 L iite7 :S ii np o ik s n u o tt u s t rk k ilu R u o p p u s lu e N v ig o in tilin j V ä y lä lu e S ii np o ik sn u o tt u s,y h te ist rk k ilu S t m -jv ä y lä ru o p p u ste n t rk k ilu nsii np o ik sn u o tt u sp ik t S ii np o ik stu o t n to lu e,e rittä insu o tu is, m llin n e ttu,l ä h d e :V E L M U -k rtt p lv e lu L ä h d e : S u o m e ny m p ä ris tö k e s k u s L iik e n n e v ir s to.e in v ig o in tik ä y ttö ö n. E itä y täv ir llis e nm e rik rt nv tim u k s i Ü 0 1,2 5 2,5 k m 5