FIN-SEULA OY HUHMARI, NURMIJÄRVI MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Päivämäärä FIN-SEULA OY HUHMARI, NURMIJÄRVI MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Kiinteistö RN:o

2 FIN-SEULA OY HUHMARI, NURMIJÄRVI MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Päivämäärä Laatija Oscar Lindfors Tero Taipale Viite Raportissa käytetyt pohjakartat Maanmittauslaitos, lupanro 3/MML/14 Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO T F

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Hankkeen kuvaus Yleistä Kiinteistöt Maa-ainesten ottohankkeen perustelut 2 2. Aluekuvaus Asutus Alueen topografia ja maisema Maa- ja kallioperä Luonnonolot ja suojelualueet Pintavedet Pohjavesi 7 3. Maa-ainesten ottotoiminta Suunnitelman kartta-aineisto ja muu lähtöaineisto Ottotoimintaa valmistelevat toimenpiteet Raivaus ja pintamaat Liikennejärjestelyt Tukitoiminta-alue Muut toimenpiteet Suojavyöhykkeet ja varotoimenpiteet Ottosuunnitelma Hulevesien hallinta Ottomäärä ja -aika sekä käyttötarkoitus Toiminta-ajat Jalostustoiminta ja varastointi Ottoalueen jälkikäyttö Maanläjitys Istutukset ja maisemointi Arvio ympäristövaikutuksista ja toimenpiteet vaikutusten lieventämiseksi Pintavesi Pohjavesi Melu Pöly Tärinä Luonto ja maisema Ympäristövaikutusten seuranta Pohjavesi Pintavesi Raportointi Muu tarkkailu Yhteenveto 19

4 Liitteet Liite 1 Liite 2.1 Liite 2.2 Liite 2.3 Liite 3.1 Liite 3.2 Liite 3.3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Sijainti- ja maastokartta Kiinteistörekisterikartta Ottotoiminnan kohteena olevan kiinteistön lainhuutotodistus Naapurikiinteistöjen omistajatiedot Ote Vantaanjoen osa-yleiskaavasta Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä Nurmijärven yleiskaava Luontoselvitys Pohjavesi- ja luonnonsuojelualuekartta Pintavesinäytteen analyysitulokset Pohjaveden analyysitulokset Pohjavesiputkikortit Läjityksen yleissuunnitelma Piirustukset S1 Nykytilanne ja suunnitelmapiirustus 1:1000 S2 Lopputilanne 1:1000 S3 Leikkaus A-A 1:1000 / 1:500 S4 Leikkaukset B-B ja C-C 1:500 / 1:500

5 1. HANKKEEN KUVAUS 1.1 Yleistä Suunnittelukohde sijaitsee Raalan kylässä Nurmijärven kunnan pohjoisosassa. Nurmijärven ja Hyvinkään välinen kuntaraja kulkee lähimmillään noin 300 m etäisyydellä suunnittelualueen koillispuolella. Hyvinkään ja Tuusulan välinen raja puolestaan kulkee noin 1,5 km alueen itäpuolella. Suunnittelualueelle on tieyhteys alueen itäpuolella kulkevalta Rantakulmantieltä (tie 11489). Hyvinkään keskustaan on etäisyyttä noin 7 km pohjoiseen ja Jokelaan etäisyyttä on noin 5 km itään. Alueen sijainti- ja maastokartta on esitetty suunnitelman liitteessä 1. Tällä maa-ainesten ottosuunnitelmalla haetaan maa-aineslain mukaista maaainesten ottolupaa (kallion louhinta). Kyseessä on uusi toiminta, sillä alueella ei ole ollut ottotoimintaa aiemmin, eikä ottolupia myöskään ole haettu. Suunnitelman mukainen ottoalue, eli alue jossa tämän hakemuksen mukaisesti suoritetaan louhintaa, on pinta-alaltaan 4,5 ha. Ns. ottamisalue, eli alue jonka sisälle kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot sijoittuvat (mm. varastointi), on pinta-alaltaan 8,7 ha. Ns. suunnittelualue on ottamisaluetta laajempi, noin 14,8 ha. Suunnittelualue on tässä tapauksessa kiinteistö, johon hakemuksen mukainen toiminta kohdistuu. Suunnittelualue pitää sisällään ns. suojavyöhykkeet. Lupahakemuksen käsittelee kunnan lupaviranomainen, tässä tapauksessa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta (MAL 7 ). Luvan hakijana on Fin- Seula (Y-tunnus ). Suunnitelma on laadittu maa-aineslakia ja - asetuksia noudattaen sekä julkaisussa Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten, ympäristöhallinnon ohjeita 1, 2009 annettujen ohjeiden mukaisesti. Louhintaa ja murskausta varten haetaan erillinen ympäristölupa. Alueen suunniteltu jälkikäyttö on puhtaan maa-aineksen loppusijoitus, johon myös haetaan erillistä ympäristölupaa. Lupaa haetaan maa-ainesten ottamisen aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (MAL 21 ). Louhinta ja murskaus on suhteellisen hidas prosessi ja suunniteltua jälkikäyttöä ajatellen louhinnan nopea käynnistyminen on tärkeää. 1.2 Kiinteistöt Tämän suunnitelman mukainen ottamisalue sijaitsee kiinteistöllä RN:o Kiinteistö on luvanhakijan omistuksessa. Kiinteistön pinta-ala on 14,81 ha. Rantakulmantielle johtava tie sisältyy ko. kiinteistöön (suunnittelualueeseen). Siltä osin kun tie ottamisalueen länsiosassa kulkee kiinteistöllä RN:o 2:175, on hakijalla siihen käyttöoikeus. Suunnitelman kohteena olevalla kiinteistöillä on yhteensä 7 rajanaapuria, joista yksi on yleinen tie (Rantakulmantie). Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 1

6 Kiinteistörekisterikartta, hakemuksen kohteena olevan kiinteistön lainhuutotodistus sekä rajanaapurien yhteystiedot on esitetty suunnitelman liitteissä Maa-ainesten ottohankkeen perustelut Hankkeen tavoitteena on suorittaa kallionlouhintaa alueella siten, että samalla otetaan huomioon alueen ympäristönäkökohdat mahdollisimman hyvin. Ottamisalue sijaitsee melko suojaisassa paikassa ja ottotoiminta on suunniteltu siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle ja lähialueen asutukselle. Alueelle on olemassa oleva tieyhteys joka on ottoalueen kuljetuskäytössä. Liikenteelliset yhteydet ovat hyvät ja kiviaineksen käyttömarkkina-alue on riittävän lähellä (Hyvinkää, Tuusula, Nurmijärvi). Keski-Uudellamaalla tarvitaan jatkuvasti kiviainesta eri rakennushankkeisiin. Suunnitelman mukaiselta alueelta saatava kivi soveltuu hyvin rakentamismateriaaliksi, kuten esim. pohjarakentamiseen ja tierakentamiseen. Yksi hankkeen tärkeä tavoite on myös puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoittaminen suunnittelualueelle. Uudellamaalla yleensäkin on suuri pula ylijäämämaiden loppusijoituspaikoista. Koska ottoaluetta tullaan louhinnan jälkeen täyttämään maamassoilla, palautuu alue myös maisemallisesti eikä pysyvää maisemavauriota louhinnasta synny. Aluetta ei ole luokiteltu arvokkaaksi kallioalueeksi ja alueelle tehdyn luontoselvityksen perusteella alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Alue ei ole luonnontilainen tehtyjen laajojen hakkuiden myötä. Kaavoituksellisia esteitä suunnitellulle ottotoiminnalle ei ole. Uudenmaan POSKI-projektissa, jossa tutkittiin pohjavesisuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista, suunnitelman mukainen ottoalue on merkitty alueeksi, joka osittain on ottotoimintaan soveltuva. 2. ALUEKUVAUS 2.1 Kaavoitus Ottamisalueella ei ole voimassa olevia yleis-, osayleis- tai asemakaavoja. Vantaanjoen osayleiskaava-alue sijoittuu ottamisalueen itäpuolelle (suunnittelualueen itäosan tieyhteys on osittain kaava-alueella). Kyseinen osayleiskaava on oikeusvaikutteinen (2003). Lähimpänä ottamisaluetta oleva alue on kaavassa AO-aluetta (asutus) sekä M-aluetta (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Tieyhteyden pohjoispuolinen peltoalue on kaavassa merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA). Nurmijärvellä on valtuuston hyväksymä koko kunnan yleiskaava vuodelta Yleiskaava on vanhentunut eikä se myöskään ole oikeusvaikutteinen. Yleiskaavassa suunnittelualue on M-2-aluetta (Maa- ja metsätalousvaltainen alue). Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu KHO ) suunnittelualueen kohdalla ei ole merkintöjä, eli alue sijaitsee ns. valkoisella alueella. Alueen lähistöllä ei myöskään ole merkintöjä maakuntakaavassa. Uuden- Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 2

7 maan 2. vaihemaakuntakaavassa (ei lainvoimainen) ei ole merkintöjä suunnittelualueen kohdalla. Kaavaotteet on esitetty suunnitelman liitteenä Asutus Lähimmät asuintalot (3 kpl) sijaitsevat ottoalueen (eli louhittavan alueen) koillis-/itäpuolella 300 m etäisyydellä. Rantakulmantien varrella on muutamia muitakin taloja m etäisyydellä. Alueen etelä- ja länsipuolella lähimpiin taloihin on yli 800 m etäisyys. Pohjois-/luoteispuolella lähimpiin taloihin on noin m etäisyys. Murskauslaitos sijoittuu ottoalueella siten, että se kaikissa tilanteissa (aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta) sijoittuu ympäröivien kallioseinien suojaan, eikä murskauksesta aiheutuva melu kantaudu laajalti ympäristöön, eikä asutuksen suuntaan. Asutus on esitetty maastokartalla suunnitelman liitteessä Alueen topografia ja maisema Suunnittelualue sijaitsee pienehköllä kallioalueella, jota ympäröi laajemmat saviset ja hiesumaiset peltoalueet sekä soistumat. Alueen eteläpuolella oleva Kurjenpolvensuo on ojitettu. Laajempi Suomiehensuo sijaitsee hieman kauempana, noin kilometrin etäisyydellä lännessä. Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella kallio nousee maanpintaan monin paikoin; näillä kallioalueilla maanpinta on korkeimmillaan tasolla noin , kun taas alavammat peltoalueet alueen pohjoispuolella ovat tasolla noin Suunnittelualueen ja lähistön muut kallioalueet eivät siis nouse merkittävästi ympäröiviä alavampia alueita korkeammalle. Maasto laskee itään päin mentäessä kohti Vantaanjokea, joka sijaitsee lähimmillään noin 500 m etäisyydellä ottamisalueen rajasta. Vantaanjoen vedenpinta on täällä kohdin tasolla noin +74. Varsinaisella ottoalueella maanpinta vaihtelee nykytilassa tasovälillä Korkeimmillaan maanpinta on ottoalueen pohjoisosassa sekä eteläosassa, näiden välillä maanpinta on hieman alempana, Ottoalueen ympärillä topografia on melko tasainen maanpinnan ollessa tasolla noin +, paitsi alueen kaakkoispuolella, jossa maanpinta on korkeimmillaan tasolla noin Varsinaisen ottamisalueen maisemaa voidaan kuvata tavanomaiseksi kallioalueeksi, eikä sillä ole erityisiä maisema-arvoja eikä sitä myöskään ole luokiteltu arvokkaaksi kallioalueeksi. Ottamisalueelle ei juuri ole näkyvyyttä kaukomaisemakuvassa, aluetta ympäröivien muiden kallioalueiden takia. Ainoastaan luoteesta ja koillisesta katsottuna ottamisalue näkyy jonkin verran pidemmälle. Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 3

8 2.4 Maa- ja kallioperä Suunnitelman mukaisella ottoalueella kallio on maanpinnassa tai lähellä sitä ottoalueen pohjois- ja eteläosassa. Alueen keskivaiheella kallion päällä on hieman paksumpia maakerroksia. Alueen keskiosassa on tehty porakonekairauksia maakerrosten paksuuden selvittämiseksi sekä asennettu pohjavesiputki. Tutkimusten mukaan kalliopinta on ottoalueen keskiosassa tasolla noin +77,5 +83 (ks. suunnitelmapiirustus S1), eli maakerrokset ovat siinä kohdin 2 9 m. Näin ollen louhittavaa kalliota alueen keskiosassa ei todennäköisesti juuri ole. Syvemmässä kairauspisteessä, joka sijoittuu ottoalueen keskiosan painanteen kaakkoisreunalle, päällimmäisenä maakerroksena todettiin muta/turve syvyydelle -0,5 m, savea syvyydellä -0,5-5,5, hiekkaa syvyydellä -5,5-7 ja moreenia syvyydellä -7-8,9 ja kallio syvyydellä -8,9. Ottoalueen lähiympäristössä maaperä koostuu yleisesti moreenista ja hiesusta. Maaperäkartta on esitetty kuvassa 1. Suunnittelualueella ei ole merkittäviä kallion heikkousvyöhykkeitä, vaan kallio on suhteellisen ehjää (lähde GTK, Geotieto). Alueen keskiosan painanteessa kulkee heikkousvyöhyke, mutta siinä kohdin ei ole louhittavaa kalliota. GTK:n kallioperäkartan mukaan kivilaji on ottoalueen eteläosassa mikrokliinigraniittia ja pohjoisosassa kiillegneissiä. Kallioperäkartta on esitetty kuvassa 2. Kuva 1. Alueen maaperäkartta Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 4

9 Kuva 2. Alueen kallioperäkartta 2.5 Luonnonolot ja suojelualueet Suunnittelualueen vallitsevia metsätyyppejä ovat mustikka- ja puolukkatyyppi, lisäksi alueella on yksi osittain ojitettu isovarpuräme. Alueella on viimeisen vuoden aikana tehty laajoja avohakkuita. Suunnittelualueella ei ole tehty havaintoja uhanalaisten eliölajien esiintymisestä. Liito-oravien papanoita tai niille soveltuvia kolopuita tai risupesiä ei ole alueelta löydetty. Tarkemmat tiedot alueen luonnonolosuhteista on esitetty erillisessä luontoselvitysraportissa, joka on suunnitelman liitteessä 4. Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitseva luonnonsuojelualue on Suomiehen katajaketo (LTA010177), joka sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä alueen luoteispuolella. Vantaanjoen Natura-alue (FI ) sijaitsee lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta sen itäpuolella. Luonnonsuojelualueet on esitetty kartalla suunnitelman liitteessä 5. Museoviraston rekisterin mukaan suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistoja. Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 5

10 2.6 Pintavedet Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Vantaanjoen valuma-alueella. Valumavedet ohjautuvat ottamisalueen kohdalla ojastoon, joka sijaitsee välittömästi alueen luoteis-/pohjoispuolella. Oja yhtyy Vantaanjokeen noin 800 m etäisyydellä ottoalueen eteläosasta, johon on suunniteltu hulevesien tasausallas. Ottoalueen länsi- ja eteläpuolella oleva maasto on ojitettu. Vedenjakaja kulkee välittömästi ottamisalueen etelä-/kaakkoispuolella. Vedenjakajan eteläpuoliset vedet ohjautuvat lounaaseen/länteen Kurjenpolvensuon kautta yhtyen Nummelanojaan. Valuma-alueet, ojat ja pintaveden virtaussuunnat on esitetty kuvassa 3. Kuva 5. Alueen valuma-alueet, ojat ja pintaveden virtaussuunnat. Ottotoiminta ei aiheuta muutoksia alueen valuma-alueissa, sillä louhittava alue sijaitsee vain yhdellä valuma-alueella. Ottamisalueen etelä- /lounaisosaan tullaan rakentamaan tasausallas, johon louhosalueen hulevedet kerääntyvät. Altaasta rakennetaan purkautumisreitti olemassa olevaan ojastoon. Teoreettisesti alueella muodostuvien valumavesien määrä tulee kasvamaan jonkin verran louhinnan myötä, sillä vettä sitova kasvillisuus poistuu. Kallioisen metsämaan valumakerroin on noin 0,15 mikä tarkoittaa, että ottoalueella (noin 4,5 ha) muodostuu nykytilassa keskimäärin noin 4400 m 3 /a (noin 12 m 3 /d) valuntavesiä, vuosittaisen sademäärän ollessa keskimäärin m 3 (650 mm/a). Kun alueen kasvillisuus on poistettu ja Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 6

11 alue louhittu tasaiseksi kalliopinnaksi, on valumakerroin noin 0,4, mikä tarkoittaa, että teoreettisesti ottoalueella muodostuu noin m 3 /a hulevesiä louhinnan lopputilanteessa. Käytännössä vesimäärät eivät kuitenkaan lisäänny näin paljon, sillä ottotoiminnan aikana osa pintavesistä imeytyy varastokasoihin ja osa kalliorakoihin/louhospohjan murskepintaan. Muutos on niin vähäinen, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Louhosalueella tullaan louhinnan jälkeen suorittamaan puhtaan maan läjitystä, jolloin muodostuvien valuntavesien määrä myös vähenee (imeytyy maa-ainekseen/kasvillisuuteen). Ottoalueen suunnitellun purkureitin ojasta otettiin vesinäyte Vesinäyte oli hieman sameaa (7,6 NTU) ja veden ph oli lievästi hapan (ph: 5,7). Veteen liuenneiden aineiden määrää kuvaava sähkönjohtavuus oli melko tavanomaisella tasolla, noin 7,5 ms/m. Ojan veden orgaanisen aineksen määrä kuvaava COD Mn oli koholla, noin 44 mg/l. Tähän vaikuttaa todennäköisesti lähialueen soistuneet alueet. Pintavesinäytteen laboratoriotulokset on esitetty suunnitelman liitteessä Pohjavesi Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella yli kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Rajamäen, Nopon, Salmelan ja Nukarin pohjavesialueet. Pohjavesialueet on esitetty kartalla liitteessä 5. Ottoalueen maaperä koostuu pääosin kalliosta, savesta ja moreenista. Varsinaisen ottoalueen kallioisella alueella pohjaveden muodostuminen on vähäistä ja pääosa sadevedestä poistuu alueelta pintavalunnan kautta tai haihtuu. Maakerroksissa esiintyvää pohjavettä esiintyy ottoalueen keskiosan painanteessa sekä alueen ympäröivillä alavimmilla alueilla. Kallion heikkousvyöhykkeissä ja raoissa esiintyy kalliopohjavettä. Ottoalueen kallioperä on kuitenkin suhteellisen tiivis. Ottoalueen poikki kulkee pienialainen heikkousvyöhyke, mutta ottoa ei uloteta heikkousvyöhykkeen tasolle. Kalliopohjaveden liikkuminen ja muodostuminen ottoalueen ehjien kalliolohkojen alueella on vähäistä. Pohjaveden virtaus noudattelee pääosin maastonmuotoja. Pohjaveden päävirtaussuunnat alueella ovat mäkialueilta kohti niitä reunustavia painanteita. Suurin osa alueella muodostuvasta pohjavedestä kulkeutuu karttatarkastelun perusteella kohti alueen pohjoispuolella sijaitsevaa laaksoa. Pohjaveden pinnankorkeus on suunnittelualueen länsipuolisilla soistuneilla alueilla tasolla noin Ottoalueelle on asennettu kaksi pohjavesiputkea talvella Molemmat putket on asennettu maakerroksiin, porausta jatkettiin kallioon asti. Putki PVP sijaitsee ottamisalueen eteläosassa. Putken pohja on -12,7 m maanpinnasta (porattu kallioon asti). Kyseisessä kohdassa pohjaveden pinta oli tasolla noin +82,6. Toinen pohjavesiputki, PVP , sijaitsee ottoalueen keskiosan painanteen itäosassa. Putki on 9,6 m syvä ja pohjavesi oli tasolla noin +,3. Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 7

12 Ottoalueen koillispuolella on porakaivo, joka sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä ottoalueen reunalta. Porakaivo on rakennettu entisen lähteen kohdalle. Porakaivon koordinaatit ovat X: , Y:384133, Z: Porakaivoa käyttää ottoalueen koillispuolella noin 300 metrin etäisyydellä oleva yksityistalous. Porakaivon vedestä otettiin näyte Näyte otettiin talon sisältä hanasta. Vesi oli analysoitujen parametrien osalta hyvälaatuista talousvettä. Kaivovesinäytteen laboratoriotulokset on esitetty suunnitelman liitteessä 7. Muita mahdollisia kaivoja sijaitsee ottoalueen itäpuolella lähimmillään hieman yli 300 metrin etäisyydellä ja ottoalueen pohjois-, länsi- ja eteläpuolella lähimmillään noin metrin etäisyydellä. Ottoalueelta ei ole suoraa pohjaveden virtausyhteyttä ympäröivien kaivojen alueille. Ottoalueen eteläpuolella sijaitsee lähde noin 200 metrin etäisyydellä. Lähde sijaitsee suoalueella. Ottoalue ei sijaitse kyseisen lähteen muodostumisalueella. Alueelle asennetuista pohjaveden havaintoputkista otettiin vesinäytteet Pohjavesi on laadultaan melko tavanomaista savipeitteisen alueen pohjavettä. Veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärää kuvaava sähkönjohtavuus oli normaalilla tasolla, PVP01: 13 ms/m ja PVP02: 8,3 ms/m. Vesinäytteiden happipitoisuus oli alhaisella tasolla, PVP01: 3,0 mg/l ja PVP02: 2,4 mg/l. Veden rauta- ja mangaanipitoisuudet, sekä sameus ylittivät talousveden laatusuositukset molemmissa havaintopisteissä. Vesinäytteiden kokonaistyppipitoisuus oli alhainen, alle 0,2 mg/l. Vesinäytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä. Pohjaveden laatuanalyysit on esitetty suunnitelman liitteessä 7 ja putkikortit liitteessä MAA-AINESTEN OTTOTOIMINTA 3.1 Suunnitelman kartta-aineisto ja muu lähtöaineisto Suunnitelman kartta-aineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Tiet, ojat ym. tiedot on otettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Aineistosta on laadittu kolmiulotteinen maastomalli, jota on käytetty massalaskelmissa sekä leikkauspiirustusten teossa. Suunnitelmapiirustusten tasokoordinaattijärjestelmä on ETRS-TM-35 ja korkeusjärjestelmä N Ottotoimintaa valmistelevat toimenpiteet Raivaus ja pintamaat Ottotoiminnassa syntyvillä kaivannaisjätteillä tarkoitetaan alueelta poistettavia pilaantumattomia maamassoja. Ottoalueella siis käsitellään ainoastaan puhtaita maa-aineksia, eikä niiden käsittelystä tai varastoinnista Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 8

13 aiheudu vaaraa ympäristölle. Alueella ei ole ollut sellaista toimintaa aiemaiemmin, jonka myötä maaperä olisi saastunut, vaan alue on ollut metsätalouskäytössä. Ottamisalueella on tehty laajoja hakkuita jo aiemmin. Kannot ovat vielä poistamatta. Kallion päällä olevien maakerrosten paksuus vaihtelee; ottoalueen etelä- ja pohjoisosassa korkeimmilla kohdilla pintakerros on pääosin ohut, < 0,5 m, ja korkeimmilla kohdilla esiintyy myös avokalliota. Ottoalueen laidoilla sekä alueen keskiosassa kallion päällä oleva maakerros on huomattavasti paksumpi, keskiosassa tehtyjen tutkimusten mukaan 2 9 m. Keskiosassa ei todennäköisesti ole louhittavaa kalliota, eikä siinä olevia maamassoja tulla siirtämään. Pintakerros alueella koostuu lähinnä humuksesta, sen alla on moreenia ja hiesua. Edellä mainitun perusteella on arvioitu, että louhittavalla alueella on poistettavia pinta-/irtomaita noin m 3. Tarkkaa arviota on mahdotonta antaa tässä vaiheessa. Todelliset määrät selviävät vasta pintamaiden kuorimisen myötä kun kallion todellinen muoto selviää. Ottoalueelta poistettavat pinta-/irtomaat välivarastoidaan ottoalueen pohjois- sekä itäreunoilla piirustuksen S1 mukaisesti. Näin vallit muodostavat samalla melusuojan asutuksen suuntaan. Maamassojen varastoinnille varatut alueet ovat pinta-alaltaan noin 0,6 ha, ja mikäli vallit rakennetaan noin 5 m korkeiksi, saadaan suurin osa massoista mahtumaan ottoalueen reunoille. Lisäksi on suunniteltu, että maamassoja sijoitettaisiin suunnittelualueen pohjois-/koillisosaan (ks. piirustus S1). Ottamisalueen kaikki maamassat loppusijoitetaan suunnittelualueelle. Massoja ei tarvita louhoksen verhoiluun/maisemointiin, sillä louhosaluetta tullaan täyttämään puhtailla maamassoilla ottotoiminnan jälkeen. Pinta-/irtomaiden poisto suoritetaan vaiheistetusti siten, että paljastettua kalliota on aina vähintään muutaman vuoden louhintatarpeelle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma esitetään ympäristölupahakemuksen yhteydessä Liikennejärjestelyt Ottamisalueelle on olemassa oleva tieyhteys Rantakulmantieltä. Tieyhteys sisältyy suunnittelualueeseen (ottotoiminnan kohteena oleva kiinteistö). Tie on sorapintainen, tarvittaessa sitä parannetaan raskaalle liikenteelle soveltuvaksi. Uusia tiejärjestelyitä ei ole tarpeen rakentaa. Ottotoiminnan edettyä ottamisalueen sisällä muodostuu uusia ajouria ja työmaateitä, joita ei ennakkoon voida tarkasti suunnitella. Rantakulmantie on asfaltoitu. Kuljetukset suuntautuvat sekä pohjoiseen Kaltevantielle että etelään Hämeentielle. Kiviainekset kuljetetaan sekä ajoneuvoyhdistelmillä että kuorma-autoilla. Ottotoiminta aiheuttaa arkisin keskimäärin noin raskaan ajoneuvon käyntiä ottamisalueelle vuorokaudessa. Kuljetusmäärissä on kuitenkin suuria vaihteluita riippuen mm. kiviaineksen kysynnästä ja vuodenajasta. Maanläjitystoiminnan aiheuttamia liikennemääriä ei ole huomioitu edellä mainitussa liikennemäärissä. Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 9

14 3.2.3 Tukitoiminta-alue Alueen tukitoiminnoille, kuten työkoneiden tankkauksille, jätehuollolle sekä työkoneiden säilytyksille, rakennetaan ottamisalueelle työnaikainen ns. tukitoiminta-alue. Rakennettavan tukitoiminta-alueen ohjeellinen sijainti on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1. Tukitoiminta-alue sijoittuu ottamisalueen länsiosaan. Tukitoiminta-alueen rakentamisella minimoidaan riskit öljy- ja muiden haitta-aineiden pääsylle maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen. Työkoneet sekä niille tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet säilytetään tukitoimintaalueella. Murskauslaitoksen yhteydessä on laitoksen oma polttoainesäiliö. Tukitoiminta-alueen pohjalle asennetaan tarvittaessa tiivis kalvo (HPDE), jonka päälle levitetään noin 30 cm paksuinen hiekkakerros. Tukitoimintaalueelle varataan myös imeytysmateriaalia öljy- tai polttoainevahinkojen varalta. Tukitoiminta-alueella varastoidaan kerrallaan vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava polttoainemäärä. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä, jotka ovat varustettu ylitäytön estimillä. Mahdolliset hydrauliikka- ja voiteluaineet varastoidaan tukitoiminta-alueella lukittavassa kontissa. Öljynsuodattimet yms. kiinteät öljyjätteet ja akut varastoidaan omiin jätesäiliöihinsä ja kuljetetaan pois kierrätykseen mahdollisimman pian. Työkoneiden huollot pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään muualla, mikä vähentää tarvetta säilyttää öljy- ja voiteluaineita alueella Muut toimenpiteet Suunniteltu ottoalue merkitään maastoon paalukepeillä. Louhintatason määrittämiseksi asennetaan alueelle tarvittava määrä kiintopisteitä, joiden korkeus on tiedossa. Ottamisalueelle ja sen lähiympäristöön asennetaan tarvittavat varoitusmerkit ja lippusiimat. 3.3 Suojavyöhykkeet ja varotoimenpiteet Ottoalueen rajalta (louhittava alue) jätetään kiinteistörajoihin vähintään 10 m suojavyöhyke, jolla ei ole ottotoimintaa. Ns. ottamisalueen rajasta jää vähintään 5 m suojavyöhyke kiinteistörajoihin (suojavyöhykkeellä ei varastoida pintamaita). Ottamisalueen läheisyydessä ei ole voimajohtoja tai kaasuputkia, joita tulisi huomioida. 3.4 Ottosuunnitelma Suunnittelualueen pinta-ala on 14,8 ha ja ottamisalueen pinta-ala on 8,7 ha. Kaikki ottotoimintaan liittyvät oheistoiminnot, kuten kiviaineksen jalostus ja varastointi, pintamaiden varastointi ym. tapahtuvat ottamisalueen sisällä. Varsinaisen ottoalueen, eli suunnitelman mukaisen louhittavan alueen pinta- Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 10

15 ala, on 4,5 ha. Louhittava alue on lounais-koillissuunnassa noin 315 m ja luoteis-kaakkoissuunnassa enimmillään noin 170 m. Ottotoimintaa ei jaeta varsinaisiin ottovaiheisiin ottoalueen suhteellisen pienen pinta-alan takia. Vaiheistuksella ei olisi käytännön merkitystä myöskään maisemoinnin tai jälkikäytön osalta. Käytännössä louhittava alue kuitenkin koostuu kahdesta osa-alueesta, joiden välissä on alue jossa paksun maapeitteen takia ei todennäköisesti ole louhittavaa kalliota. Louhinta aloitetaan alueen eteläosasta, josta se etenee järjestelmällisesti koilliseen. Aloittamalla eteläosasta murskaustoiminta on heti alkuvaiheessa mahdollisimman suojassa kalliomäen takana, jolloin meluhaitat asutuksen suuntaan (pohjoinen, koillinen, itä) ovat mahdollisimman vähäiset. Ottoalueen louhintataso on +81,5 +83,5 siten, että kallistus on idästä länteen. Louhinta tehdään normaalia pengerlouhintakalustoa käyttäen, jolloin kerrallaan räjäytettävän kentän paksuus on tavanomaisesti noin m. Kerralla irrotetaan tavanomaisesti enimmillään noin 5000 m 3 ktr kalliolohko. Louhinta tehdään lähes pystysuorana leikkauksena (7:1). Työnaikainen korkeusero louhoksen ylä- ja alareunan välillä on enimmillään noin 15 m alueen pohjoisosassa. Lopputilanteessa itä- ja pohjoisreunalla korkeusero louhospohjan ja ympäröivän maaston välillä on enimmillään noin 10 m. Porrastuksia ei louhita, sillä louhos täytetään ottotoiminnan jälkeen (ja osittain sen aikana) muualta tuoduilla ylijäämämailla. Länsiosaltaan louhosalue yhtyy ympäröivään maastoon ilman korkeuseroja. Tätä kautta louhosalueen hulevedet myös ohjautuvat länsipuolen ojastoon painovoimaisesti. Alueen nykytilanne sekä louhinnan etenemissuunnat on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1 ja suunniteltu lopputilanne piirustuksessa S2. Leikkauspiirustukset on esitetty piirustuksissa S3-S Hulevesien hallinta Louhoksen hulevedet ohjautuvat painovoimaisesti alueen länsi- /lounaisosaan, eikä pumppaukselle ole tarvetta. Käytännössä louhospohjalle muodostuu murskekerros, joka sitoo sadevesiä. Myös varastokasoihin sitoutuu vettä, eikä hulevesien määrä yleensä ole suuri pienikokoisilla louhoksilla. Louhoksen hulevedet sisältävät käsiteltävästä kiviaineksesta peräisin olevaa hienoainesta, jonka määrää vähennetään selkeyttämällä vedet ennen niiden ohjaamista ojastoon. Selkeytysallas rakennetaan ottamisalueen länsi-/lounaisosaan (ks. piirustus S1). Selkeytysaltaassa hienoaines laskeutuu altaan pohjalle, ja ulos alueelta ohjautuva vesi on siten puhtaampaa. Laskeutunut hienoaines poistetaan määräajoin. Hulevesien hallinta on esitetty myös maanläjityksen yleissuunnitelmassa, joka on esitetty ottosuunnitelman liitteessä 9. Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 11

16 3.6 Ottomäärä ja -aika sekä käyttötarkoitus Tämän suunnitelman mukaisella ottoalueella on louhittavaa kalliota yhteensä noin m 3 ktr (noin tonnia). Ilmoitetuista massamääristä on poistettu arvioitujen pinta-/irtomaiden osuus (noin m 3 ). Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin vuotuinen ottomäärä keskimäärin on noin m 3 ktr. Käytännössä vuosittaisissa ottomäärissä on suuria vaihteluja ja on myös mahdollista, että vuotuiset tuotantomäärät ovat suuremmat kuin yllämainitut. Alueelta louhittua kiviainesta käytetään pääosin Hyvinkään ja Nurmijärven alueilla olevissa rakennushankkeissa, kuten esim. tie- ja pohjarakentamisessa. 3.7 Toiminta-ajat Ottoalueella suoritetaan kallion porausta arkisin klo 7 21 välisenä aikana. Räjäytyksiä tehdään arkisin klo 8 18 ja kiviaineksen rikotusta klo Murskaustoimintaa on urakkaluonteisesti arkisin klo 7 22 välisenä aikana. Toiminta-ajat ovat ns. Muraus-asetuksen mukaiset (asetus 800/2010). Tarkemmin toiminta-ajat käsitellään ympäristölupahakemuksessa. Louhinta- ja murskaustoiminta on alueella urakkaluonteista. Urakoita on keskimäärin noin 2-4 kappaletta vuodessa ja kukin urakan kesto on keskimäärin noin 3-5 viikkoa. Aktiivista louhinta- ja murskaustoimintaa on vuodessa arviolta noin 50 päivää, mutta tarvittaessa myös enemmän. Urakat voivat sijoittua mihin vuodenaikaan tahansa. Kiviaineskuljetuksia on ympäri vuoden. Toiminnassa saattaa olla suuria vaihteluita, riippuen mm. kiviaineksen kysynnästä. 3.8 Jalostustoiminta ja varastointi Louhittu kiviaines murskataan ottamisalueella siirrettävässä murskauslaitoksessa, joka tuodaan alueelle urakkaluonteisesti. Tarvittaessa laitos on paikalla pidempiaikaisesti. Kiviaineksen murskauksessa pienennetään suuresta ja epätasaisen kokoisesta lähtömateriaalista määrätyn seulan läpäisevää tuotetta, jonka maksimiraekoko ja raekokojakautuma ovat määrätyt. Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Ylisuuret lohkareet rikotaan ennen murskausta tavallisesti kaivinkoneeseen asennetulla hydraulisella iskuvasaralla. Murskauslaitos sijoitetaan alkuvaiheessa ottamisalueen etelä-/lounaisosaan louhinnan aloituskohdan läheisyyteen (ks. piirustus S1). Myöhemmin louhinnan edettyä murskauslaitos siirtyy pohjoisemmaksi louhoksen sisään siten, että se aina on mahdollisimman hyvin louhosseinämien ja varastokasojen suojassa. Tarkemmat tiedot louhinnasta, rikotuksesta ja murskauksesta on esitetty erillisessä ympäristölupahakemuksessa. Murskattu kiviaines välivarastoidaan ottamisalueella eri raefraktioita sisältäviin varastokasoihin. Pääasialliset varastointialueet sijaitsevat Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 12

17 ottamisalueen etelä-/lounaisosassa sekä länsi-/luoteispuolella suunnitelmasuunnitelmapiirustuksen S1 mukaisesti. Myöhemmin louhinnan edetessä varastokasoja muodostuu myös varsinaisen ottoalueen (louhittavan alueen) sisälle louhospohjalle. Varastokasojen korkeudet vaihtelevat ollen pääsääntöisesti 5 10 m. 4. OTTOALUEEN JÄLKIKÄYTTÖ 4.1 Maanläjitys Ottotoiminnan jälkeen alue toimii maanläjitysalueena, eli louhos tullaan täyttämään puhtailla ylijäämämailla, joita kuljetetaan alueelle seudun rakennustyömailta. Maanläjitysalueista on suuri pula, ja ko. ottamisalue soveltuu tarkoitukseen hyvin. Samalla louhinnan aiheuttama maisemavaurio saadaan palautettua likimain alkuperäiseen tilaan. Läjitysalueen suunniteltu yläpinta on korkeimmillaan tasossa +93,0, kun nykytilassa kallio kohoa korkeimmillaan tasoon noin +96. Täytön paksuudeksi muodostuu noin m. Läjitystä tullaan suorittamaan myös varsinaisen ottoalueen länsipuolella alueella, joka toimii ottotoiminnassa varastokenttänä (ks. piirustus S1). Täyttö tapahtuu kerrospengertäyttönä vaakasuorina kerroksina tai kiilapengertäyttönä. Penkereen kerrospaksuutena käytetään noin 3 metriä. Täyttöön tuotavat kuormat tyhjennetään valmiin täyttöosan päälle lähelle penkereen reunaa, josta maa- ja kiviaines työnnetään koneella penkereeseen. Koneena käytetään esimerkiksi telapuskutraktoria tai kauhakuormaajaa. Täyttöpenger tasataan ja tiivistetään huolellisesti useaan kertaan päältä ajaen. Tarvittaessa täytön pintaa kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Täytön pinta pidetään reunoja kohti kaltevana, jotta alueen valumavedet saadaan johdettua käsittelyyn selkeytysaltaisiin. Huonosti koossapysyvät saviset tai eloperäistä ainesta (humusmaa, turve) sisältävät massat sijoitetaan karkeampien massojen väliin täyttöalueiden keskivaiheille. Karkeammat maa-ainekset sijoitetaan alueen reunoille tukipenkereiksi. Reuna-alueilla täyttöpenkereen luiskat tehdään kaltevuuteen 1:3. Maaläjitysalue täytetään pengertämällä kerroksittain lopulliseen täyttökorkeuteen. Läjitysalueelle tuotavat kuormat tyhjennetään valmiin täyttöosan päälle lähelle penkereen reunaa, josta maa-aines työnnetään koneella penkereeseen. Maanläjitystä tehdään osittain samanaikaisesti louhinnan kanssa. Louhinnan siirryttyä pohjoisemmaksi läjitys voidaan aloittaa alueen eteläosassa. Maanläjitykselle haetaan erillinen ympäristölupa samanaikaisesti maaainesluvan ja louhinnan sekä murskauksen ympäristöluvan kanssa. Täytön jälkeinen lopputilanne on esitetty piirustuksessa S Istutukset ja maisemointi Täyttöalueet viimeistellään sitä mukaan, kun täyttöalue saavuttaa suunnitellun täyttötason. Viimeistely käsittää alueen muotoilun lopulliseen muotoon ja maisemoinnin. Täytön päälle ei rakenneta erillisiä Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 13

18 pintarakenteita (suojarakenteita). Löyhä tai muotoilussa löyhtynyt pintamaa tiivistetään. Muotoilussa kiinnitetään huomiota siihen, että alueelle ei jää vettä kerääviä painanteita. Maisemoinnin edistämiseksi muotoillun ja tiivistetyn täytön päälle levitetään tarvittaessa noin 0,3 m paksuinen pintakerros humuksesta, kompostimullasta tai vastaavasta. Pinta heinitetään nopeakasvuisella siemenseoksella eroosiohaitan torjumiseksi. Lopuksi alueelle istutetaan puita, pääosin mäntyä. Lehtipuusto levittäytyy yleensä luontaisesti. Istutustiheytenä käytetään noin 2000 tainta/ha. Nopean metsittymisen varmistamiseksi pyritään käyttämään 2-vuotiaita paakkutaimia. Havupuiden paras istutusaika on keväällä roudan sulamisen jälkeen ennen silmujen puhkeamista. Havupuita voidaan istuttaa myös syksyllä ja lehtipuita kesäkuun lopusta elokuun puoliväliin. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi taimien kasvuun lähtöä on tarkkailtava ja alueelle on tehtävä täydennysistutuksia, mikäli suuria määriä taimia kuolee. Maanläjityksen yleissuunnitelma on esitetty liitteenä ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA TOIMENPITEET VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISEKSI 5.1 Pintavesi Louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuu aina jonkin verran räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdistelmiä. Kokemuksen mukaan louhosalueilla maastoon johdettavat vedet voivat olla emäksisiä ja typpipitoisia. Sen sijaan rehevöitymisen kannalta keskeistä ravinnetta, fosforia, vesissä on vähän. Aineet johtuvat pintavesien mukana ympäristön ojiin. Oikealla ja ammattitaitoisella panostuksella ympäristöön vapautuvat pitoisuudet ovat yleensä varsin pieniä. Räjähdysaineen räjähtämättä jääminen johtuu useimmiten huolimattomasta panostuksesta tai liian kosteasta räjähdysaineesta. Louhinta saattaa näkyä pintavedessä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Yleensä nitraattipitoisuudet kohoavat kuitenkin suhteellisen vähän louhinta-alueiden ympäristön vesistöissä. Alueen pintavedestä on otettu laatunäyte talvella Louhinnan aiheuttama lisäkuormitus arvioidaan vähäiseksi. Muita vaikutuksia pintavesiin alueen normaalista toiminnasta ei aiheudu. Toiminnassa on kuitenkin pidettävä huolta, ettei työkoneista tai polttoaineen varastoinnista aiheudu haitta-aineiden päästöjä esimerkiksi onnettomuustilanteessa. Ottoalueen viivytysaltaalla/selkeytysaltaalla vähennetään haitallisia vaikutuksia pintavesien osalta. Altaassa hienoaines laskeutuu pohjalle ja alueen ulkopuolelle johdettavat vedet ovat siten kirkkaampia. Altaaseen kerääntyvän veden pinnalta on myös helppo havaita mahdolliset öljypäästöt, jolloin voidaan ryhtyä välittömästi toimiin vuotojen selvittämiseksi. Louhinta suunnitelman mukaisella ottoalueella ei aiheuta merkittäviä muutoksia valuma-alueen vesitasapainoon (ks. luku 2.6). Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 14

19 5.2 Pohjavesi Kallion raoissa ja ruhjeissa esiintyy ns. kalliopohjavettä. Hakemuksen mukaisella ottoalueen läpi kulkee pienialainen heikkousvyöhyke, mutta ottoa ei uloteta heikkousvyöhykkeen tasolle. Ottoalueella sijaitsevien ehyempien kalliolohkojen alueella kallio on ilmeisen ehjää. Ottoalueen reunoilla maaperän pohjaveden taso on eteläosassa noin tasolla +,3 ja länsireunalla tasolla noin +82,6. Varsinainen pohjavesi sijaitsee alueella olevien savikerrosten alapuolella olevissa hiekka ja moreenikerroksissa. Ottoalue tulee kääntämään pohjaveden virtauksen kohti ottoaluetta sen lähiympäristössä. Alueen kalliomäet ovat pienialaisia ja vaikutus ympäristön pohjaveden pinnankorkeuksiin ja virtaussuuntiin on pieni ehjien kalliolohkojen alueilla. Ottoalueen lounais- ja länsiosassa on mahdollisesti paineellista pohjavettä. Pohjaveden suojaksi jää useiden metrien paksuinen savikerros. On kuitenkin mahdollista, että ottotoiminnan aikana pohjavettä kulkeutuu näillä alueilla kohti ottoaluetta. Näillä alueilla vaikutus pohjaveden pinnankorkeuksiin voi ulottua laajemmalle, arviolta noin m etäisyydelle. Alueen pohjavettä ei hyödynnetä ja vaikutusalueella ei sijaitse lähteitä. Tältä osin vaikutusten ei arvella oleva merkityksellisiä. Toiminnan jälkikäyttövaiheessa maanläjitysalueelle muodostuu täytön sisäistä vettä. Tällöin alue ei enää kerää pohjavettä ympäristöstään. Suurin riski alueen pohjavedelle on toiminnasta aiheutuvat mahdolliset öljyvuodot onnettomuustilanteessa. Pohjaveden pilaantumisen riski minimoidaan tältä osin tukitoiminta-alueen huolellisella rakentamisella ja ylläpidolla. Lisäksi huolehditaan työkoneiden kunnosta siten, että koneista ei vuoda öljyä ja polttoainetta. Työkoneita myös tarkkaillaan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Ottoalueen lähistöllä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. 5.3 Melu Melua syntyy kiviaineksen louhinnasta, rikotuksesta, murskauksesta sekä työmaaliikenteestä. Porausta tehdään ylimmän louhintakerroksen osalta kallion päältä, jolloin korkeataajuuksinen melu kantautuu ympäristöön. Tässä tapauksessa melu vaimentuu mm. pintamaavallien myötä, joita sijoitetaan ottoalueen reunoille. Kun poraus tapahtuu alemmalla tasolla, ympärillä olevat kallioseinämät vähentävät tehokkaasti melun kantautumista laajalle alueelle. Murskaustoiminta tapahtuu sisällä louhoksessa kallioseinämien ja varastokasojen suojassa. Pystysuorat kallioseinämät ovat kohteessa pääosin vähintään 5-10 m korkeat, joten murskausmelu vaimentuu tehokkaasti. Myös louheen rikotus tehdään aina kallioseinämien ja varastokasojen suojassa louhoksen sisällä. Huolellisella räjäytyssuunnittelulla ja toteutuksella voidaan ylisuurten lohkareiden muodostumista vähentää, jolloin myös rikotuksen tarve vähenee. Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 15

20 Louhinnan ja murskauksen melupäästöjä on tutkittu erillisellä melumallinnuksella, joka on esitetty kokonaisuudessa ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Selvityksen mukaan toiminta on järjestettävissä siten, että melutaso ei ylitä raja-arvoja häiriintyvissä kohteissa, kun toteutetaan selvityksessä esitettyjä suojavalleja. 5.4 Pöly Räjähdyksestä muodostuva pölypilvi sisältää rähähdyskaasujen lisäksi kivipölyä. Pölyä muodostuu pääasiassa louhittavan materiaalin hienoaineksesta. Yleensä pölypilvi laskeutuu räjähdystyömaalle, eikä aiheuta ongelmia toiminta-alueen ulkopuolella. Räjäytyksistä johtuva pölyäminen on lyhytaikaista. Tuulisella säällä pölyämistä saattaa tapahtua myös varastokasoista. Pöly leviää usein suhteellisen lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä ottoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Sateisina vuodenaikoina pölyn leviäminen on ilman kosteudesta johtuen vähäistä. Pölyn leviämistä vähennetään mm. kastelulla. Pölyämistä voidaan torjua tehokkaasti käyttämällä nykyaikaista murskauslaitosta, jossa vettä sumutetaan murskausprosessissa kiviaineksen sekaan. Tällöin murskauksen pölypäästöt ovat hyvin vähäiset. Myös porauskalusto voidaan varustaa pölynkeräimillä. Tarpeen mukaan varastokasoja ja työmaateitä kastellaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Kasteluvetenä voidaan käyttää viivytysaltaaseen kerääntyvää vettä, tai vettä tuodaan alueelle säiliöautossa. Tien pölyntorjunnassa voidaan tarvittaessa käyttää myös tiesuolaa. 5.5 Tärinä Tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää optimaalisella ominaispanostuksella sekä, mikäli mahdollista, valitsemalla louhinnan etenemissuunta ympäristö huomioon ottaen. Sytytysjärjestelmä, kokonaisräjähdysainemäärä sekä räjäytyskentän koko vaikuttavat myös tärinän syntyyn ja voimakkuuteen. 5.6 Luonto ja maisema Ottotoiminnan myötä alueen paikallinen maisemakuva muuttuu. Louhinnanaikainen paikallinen maisemahaitta on tilapäinen, sillä ottotoiminnan jälkeen alue täytetään puhtailla maamassoilla ja maisemakuva palautuu lähes ennalleen. Varsinainen ottamisalue ei ole arvokasta maisema-aluetta tai kulttuuriympäristöä. Maisemahaittoja vähennetään siten, että suunnittelualueella jätetään suojapuustoa siinä laajuudessa kun se on mahdollista. Miltei joka puolella ottamisaluetta maasto nousee ottoaluetta korkeammalle, joten ottoalue ei näy laajasti kaukomaisemassa. Ainoastaan luoteeseen ja koilliseen on jonkin verran avonaisempaa maastoa. Alueella ei ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja, eikä siinä ole tavattu uhanalaisia eläimiä (luontoselvitys, liite 4). Ottoalue on jo laajalti raivattu puustosta. Luontovaikutuksia lievennetään mm. säilyttämällä louhintaalueen ympärillä olevaa puustoa siinä laajuudessa kun se on mahdollista. Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 16

21 Otto- ja läjitystoiminnan jälkeen eläimet voivat käyttää aluetta elinympäriselinympäristönään kuten tähänkin asti. 6. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA 6.1 Pohjavesi Pohjaveden tarkkailua ehdotetaan suorittavaksi pohjavesiputkista PVP ja PVP sekä kaivosta 1 ottamisalueen pohjois-/koillispuolella. Näistä kolmesta tarkkailupisteestä saadaan riittävästi tietoa alueen pohjavesiolosuhteista ja toiminnan vaikutuksista pohjaveteen. Tarkkailupisteet on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1. Pohjaveden pinnantason tarkkailua esitetään tehtäväksi PVP ja PVP ; huhtikuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Pohjaveden laaduntarkkailua esitetään tehtäväksi pohjavesiputkesta PVP sekä kaivosta 1 kerran vuodessa elo-syyskuussa. Putkea PVP ei esitetä liitettäväksi laaduntarkkailun piiriin. Ns. alkunäytteet (laaja analyysi) on otettu keväällä 2014 (liite 7). Laaja analyysi toistetaan joka kolmas vuosi elo-syyskuussa (seuraavalla kerralla kolmen vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta). Välivuosina vesinäytteistä tehdään suppea analyysi. Analyysivalikoima on valittu siten, että niiden avulla voidaan seurata ottotoiminnan ja myöhemmän maanläjitystoiminnan vaikutuksia. Laajassa analyysivalikoimassa (joka kolmas vuosi) tutkitaan pohjavesinäytteistä seuraavat parametrit: - haju, maku ja ulkonäkö - lämpötila - väriluku - sameus - ph - sähkönjohtavuus - happipitoisuus - CODMn - kloridi - sulfaatti - kokonaistyppi - nitraattityppi - nitriittityppi - mangaani - rauta - öljyhiilivetyjakeet (C10-C20, C21-C40 ja C10-C40) Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 17

22 Suppeassa analyysivalikoimassa (kerran vuodessa välivuosina) tutkitaan pohjavesinäytteistä seuraavat parametrit: 6.2 Pintavesi - haju, maku ja ulkonäkö - lämpötila - väriluku - sameus - ph - sähkönjohtavuus - happipitoisuus - CODMn - kokonaistyppi - nitraattityppi - nitriittityppi Pintaveden tarkkailua esitetään tehtäväksi alueelta poislaskevasta ojasta. Tutkimuspiste on esitetty piirustuksessa S1. Lisäksi tarkkaillaan laskeutusaltaasta poisjohdettavan veden laatua. Pintavesinäytteet otetaan kerran vuodessa elo-syyskuussa. Alkunäyte (laaja analyysi) on otettu keväällä Laaja analyysi toistetaan joka kolmas vuosi. Välivuosina tehdään vesinäytteistä suppea analyysi. Laajassa analyysivalikoimassa (joka kolmas vuosi) tutkitaan pintavesinäytteestä seuraavat parametrit: - väriluku - sameus - kiintoaine - ph - sähkönjohtavuus - happipitoisuus - CODMn - kloridi - sulfaatti - kokonaistyppi - nitraattityppi - nitriittityppi - öljyhiilivetyjakeet (C10-C20, C21-C40 ja C10-C40) Suppeassa analyysivalikoimassa (kerran vuodessa välivuosina) tutkitaan pintavesinäytteestä seuraavat parametrit: - väriluku - sameus - kiintoaine - ph - sähkönjohtavuus - happipitoisuus - CODMn - kokonaistyppi - nitraattityppi - nitriittityppi Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 18

23 6.3 Raportointi Pohja- ja pintaveden tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ELY-keskukselle. Raporttiin kootaan koko vuoden tarkkailutulokset ja tuloksia verrataan edellisvuosien tarkkailutuloksiin sekä sanallisesti että graafien avulla. 6.4 Muu tarkkailu Melu- ja pölytarkkailua ei ole suunniteltu tehtäväksi, vaan päästöjä seurataan ensisijaisesti aistinvaraisesti. Tarvittaessa voidaan suorittaa melumittauksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa toiminnan vakiinnuttua. Tärinätarkkailua suoritetaan myös lähimmissä taloissa ja ennen toimintaa suoritetaan tarvittavat talokatselmukset. Asia käsitellään tarkemmin ympäristölupahakemuksessa. 7. YHTEENVETO Suunnittelukohde sijaitsee Raalan kylässä Nurmijärven kunnan pohjoisosassa kiinteistöllä RN:o Nurmijärven ja Hyvinkään välinen kuntaraja kulkee lähimmillään noin 300 m etäisyydellä suunnittelualueen koillispuolella. Hyvinkään ja Tuusulan välinen raja puolestaan kulkee noin 1,5 km alueen itäpuolella. Suunnittelualueelle on tieyhteys alueen itäpuolella kulkevalta Rantakulmantieltä (tie 11489). Suunnitelmalla haetaan maa-aineslain mukaista maa-ainesten ottolupaa kallion louhinnalle. Kyseessä on uusi toiminta, sillä alueella ei ole ollut ottotoimintaa aiemmin. Suunnitelman mukainen ottoalue, eli alue jossa tämän hakemuksen mukaisesti suoritetaan louhintaa, on pinta-alaltaan 4,5 ha. Ns. ottamisalue, eli alue jonka sisälle kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot sijoittuvat (mm. varastointi), on pinta-alaltaan 8,7 ha. Ns. suunnittelualue on ottamisaluetta laajempi, noin 14,8 ha. Ottamisalueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. Vantaanjoen osayleiskaava-alue sijoittuu ottamisalueen itäpuolelle. Maakuntakaavassa alue on ns. valkoista aluetta. Nurmijärven oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa suunnittelualue on M-2-aluetta (Maa- ja metsätalousvaltainen alue). Lähimmät asuintalot (3 kpl) sijaitsevat ottoalueen (eli louhittavan alueen) koillis- /itäpuolella 300 m etäisyydellä. Suunnittelualue sijaitsee pienehköllä kallioalueella, jota ympäröi laajemmat saviset ja hiesumaiset peltoalueet sekä soistumat. Alueen eteläpuolella oleva Kurjenpolvensuo on ojitettu. Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella kallio nousee maanpintaan monin paikoin; näillä kallioalueilla maanpinta on korkeimmillaan tasolla noin , kun taas alavammat peltoalueet alueen pohjoispuolella ovat tasolla noin Suunnittelualueen ja lähistön muut kallioalueet eivät siis nouse merkittävästi ympäröiviä alavampia alueita korkeammalle. Varsinaisella ottoalueella maanpinta vaihtelee nykytilassa tasovälillä Kivilaji on ottoalueen eteläosassa mikrokliinigraniittia ja pohjoisosassa kiillegneissiä. Alueella on avokalliota, mutta ottoalueen keskiosassa kulkee painanne, jossa maakerroksia kallion päällä on 2-9 m. Pois- Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 19

24 tettavia pinta-/irtomaita ottoalueella arvioidaan olevan noin m 3. Ottoalueen lähiympäristössä maaperä koostuu yleisesti moreenista ja hiesusta. Suunnittelualueen vallitsevia metsätyyppejä ovat mustikka- ja puolukkatyyppi, lisäksi alueella on yksi osittain ojitettu isovarpuräme. Alueella on viimeisen vuoden aikana tehty laajoja avohakkuita. Pohjaveden pinta vaihtelee alueella tasovälillä noin 82,6 +,3. Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Vantaanjoen valuma-alueella. Valumavedet ohjautuvat ottamisalueen kohdalla ojastoon, joka sijaitsee välittömästi alueen luoteis- /pohjoispuolella. Oja yhtyy Vantaanjokeen noin 800 m etäisyydellä ottoalueen eteläosasta. Ottotoimintaa ei jaeta varsinaisiin ottovaiheisiin ottoalueen suhteellisen pienen pinta-alan takia. Käytännössä louhittava alue kuitenkin koostuu kahdesta osa-alueesta, joiden välissä on alue jossa paksun maa-peitteen takia ei todennäköisesti ole louhittavaa kalliota. Louhinta aloitetaan alueen eteläosasta, josta se etenee järjestelmällisesti koilliseen. Ottoalueen louhintataso on +81,5 +83,5 siten, että kallistus on idästä länteen. Suunnitelman mukaisella alueella on louhittavaa kalliota yhteensä noin m 3 ktr. Louhittu kiviaines murskataan ottamisalueella siirrettävässä murskauslaitoksessa, joka tuodaan alueelle urakkaluonteisesti. Laitos sijoittuu alkuvaiheessa ottoalueen eteläpuolelle, myöhemmin laitos siirtyy louhoksen sisään. Ottotoiminnan jälkeen alue toimii maanläjitysalueena, eli louhos tullaan täyttämään puhtailla ylijäämämailla, joita kuljetetaan alueelle seudun rakennustyömailta. Läjitysalueen suunniteltu yläpinta on korkeimmillaan tasossa +93,0, kun nykytilassa kallio kohoa korkeimmillaan tasoon noin +96. Täytön paksuudeksi muodostuu noin m. Reuna-alueilla täyttöpenkereen luiskat tehdään kaltevuuteen 1:3. Täyttöalueet viimeistellään sitä mukaan, kun täyttöalue saavuttaa suunnitellun täyttötason. Viimeistely käsittää alueen muotoilun lopulliseen muotoon ja maisemoinnin. Ramboll Finland Oy Oscar Lindfors FM, geologi Tero Taipale FM, hydrogeologi Huhmari, Nurmijärvi Maa-ainesten ottosuunnitelma 20

25 Suomies Rantakulma Harju Eerola Kataja Taitola Seppälä Väinölä Nurmela Huhmari Rantala Suomela Suoranta Savimäki Marttila Markkula Kotiranta Jokiniemi Korvenmaa Vantakorpi Rauhaniemi Korpiniitty Koulu Potti Rytökorpi Vierusto Hevoshaka Kurjenpolvensuo Kissankallio Kalliontausta Laskiaiskallio Varkaankivenmäki Housukorvenkallio Keinulukko Kapulasilta Järvilammi Rantakulmantie Rauhaniementie Suomiehentie Aallokontie Hopeatie Kolumäentie Ko rpitie Hämeentie Metriä SIJAINTI- JA MAASTOKARTTA LIITE 1 1: Suunnittelualueen raja Ottamisalueen raja Ottoalueen raja

26 KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE Rekisteriyksikkö Sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Nurmijärvi (543) Palstojen lukumäärä: 1 Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä km Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia. Rekisteriyksikön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta. Rekisteritiedoista katso tarkemmin K33974 / 7 m K39365 / 2 m K m Kartta on tulostettu ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa. Taustakartta on viitteellinen. Mittakaava 1: Kartat MML, kunnat (ei kopiointilupaa)

27

28

29

30 LIITE 3.1

31

32

33

34

35

36 LIITE 3.2

37 LIITE 3.3

38

39

40

41

42

43 LIITE 4 Vastaanottaja Fin-Seula Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä HUHMARIN ALUEEN LUONTOSELVITYS

44 HUHMARIN ALUEEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 25/02/2014 Laatija Kuvaus Tarja Ojala Luontoselvitys Nurmijärven Huhmarin alueelta Viite Ramboll Terveystie HOLLOLA T F

45 HUHMARIN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. SUUNNITTELUALUE Sijainti ja nykyinen maankäyttö Kallio- ja maaperä Pinta- ja pohjavedet 1 3. LUONTO Aineisto ja menetelmät Suunnittelualueen luonnonolosuhteet Uhanalaiset ja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Luonnonsuojelualueet Metsälakikohteet Vesilakikohteet Uhanalaiset luontotyypit 3 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 3 5. LÄHTEET 4

46 1 1. JOHDANTO Fin-Seula Oy hakee ympäristölupaa maanläjitys- ja maa-ainestenottotoiminnalle Raalan kylässä Nurmijärvellä sijaitsevalle Huhmarin alueelle. Maanläjitysalueelle on tarkoitus läjittää rakentamisen yhteydessä syntyviä puhtaita ylijäämämaita yhteensä noin m 3. Osana ympäristölupahakemuksen laatimista alueella tehtiin luontoselvitys, joka olemassa olevan tiedon lisäksi perustuu suunnittelualueelle lumettomana aikana joulukuussa 2013 tehtyyn maastokäyntiin (FM biologi, metsätalousinsinööri Tarja Ojala). 2. SUUNNITTELUALUE 2.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee (kuva 2-1) Nurmijärven kunnan koillisosassa lähellä Hyvinkään kaupungin rajaa valtatie 3:n itäpuolella. Hyvinkään kaupungin keskusta sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella noin 8 kilometrin etäisyydellä. Lähin asutus sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella Rantakulmantien varressa. Kuva 2-1 Suunnittelualueen sijainti. 2.2 Kallio- ja maaperä Suunnittelualueen kallioperä on graniitti-kiillegneissiä. Alueen maaperä on pääasiassa moreenia, lisäksi soilla esiintyy turvetta ja peltojen reunoilla silttiä. 2.3 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue sijaitsee Vantaan vesistöalueella ja siinä Vantaan yläosan alueella. Pintavedet virtaavat suunnittelualueen pohjoispuolen pellolla sijaitsevan ojan kautta Vantaanjokeen. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita.

47 2 3. LUONTO 3.1 Aineisto ja menetelmät Alueen luonnonolosuhteita selvitettiin maastokäynnillä Tiedot uhanalaisten eliölajien esiintymisestä suunnittelualueella on saatu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä eliölajittietojärjestelmästä (rekisteripoiminta ) ja tiedot suojelualueiden sijainnista OIVAtietokannasta. 3.2 Suunnittelualueen luonnonolosuhteet Suunnittelualueen pinta-ala on noin 19 hehtaaria ja se sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja siinä edelleen Järvi-Suomen alueeseen. Alueen vallitsevia metsätyyppejä ovat mustikka- ja puolukkatyyppi, lisäksi alueella on yksi osittain ojitettu isovarpuräme. Alueella on viimeisen vuoden aikana tehty laajoja avohakkuita. Suunnittelualueen kuviot on esitetty kuvassa 3-1 ja kuviotiedot alla olevassa luettelossa. Kuva 3-1 Suunnittelualueen kuviot. Kuvio 1: Isovarpuräme, joka on luonnontilainen keskiosista, kuivunut reunoilta. Vaihettuu kuvion pohjoisreunalla puolukkatyypin kankaaksi. Puusto on isovarpurämeellä varttunutta männikköä, kivennäismaakankaalla sekapuuna kasvaa koivuja ja kuusta. Kuvio 2: Hakkuukypsä mustikkatyypin kuusikko. Runsaan varjostuksen vuoksi kenttäkerros puuttuu. Aliskasvosta raivattu todennäköisesti tulevan hakkuun tieltä. Kuvio 3: Avohakkuuala. Kuvio 4: Varttunutta kivistä mustikkatyypin kangasta, puusto mäntyä ja rauduskoivua. Kuvio 5: Avohakkuuala. Kuvio 6: Varttunutta harvennettua puolukkatyypin kasvatusmetsää, puusto mäntyä, sekapuuna kasvaa rauduskoivua ja vähän kuusta. Kuvio 7: Avohakkuuala.

48 Kuvio 8: Mäntyä ja rauduskoivua kasvava harvennettu puolukkatyypin kasvatusmetsä. Kuvion rajalla puusto rauduskoivikkoa. Kuvio 9: Avoin alue. Kuvio 10: Varttunutta mustikkatyypin harvennettua kasvatusmetsää, puusto ohutläpimittaista kuusta, rauduskoivua ja mäntyä. 3.3 Uhanalaiset ja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Suunnittelualueella ei ole tehty havaintoja uhanalaisten eliölajien esiintymisestä (eliölajittietojärjestelmä, rekisteripoiminta ) eikä niistä tehty havaintoja myöskään maastokäynnin yhteydessä. Kuviolla 1 on pienialaisia kaivettuja lampia, jotka ovat potentiaalisia elinympäristöjä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajille viitasammakolle. Kuviolla 2 ei tehty havaintoja liitooravien papanoista tai niille soveltuvia kolopuista tai risupesistä. 3.4 Luonnonsuojelualueet Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitseva luonnonsuojelualue on Suomiehen katajaketo (LTA010177), joka sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä alueen luoteispuolella. Vantaanjoen Natura-alue (FI ) sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta sen itäpuolella. 3.5 Metsälakikohteet Suunnittelualueella ei tehty havaintoja metsälain 10 :n tarkoittamista erityisen arvokkaista elinympäristöistä. 3.6 Vesilakikohteet Suunnittelualueella ei ole luonnontilaisia pienvesiä. Kuviolla 7 on peruskartalle merkitty lähde, jonka luonnontila on muutettu asentamalla lähdealtaaseen betonirumpu. 3.7 Uhanalaiset luontotyypit Valtaosa suunnittelualueesta on hakattu aukoksi eikä alueen kivennäismailla esiinny uhanalaisia luontotyyppejä. Kuviolla 1 sijaitseva isovarpuräme on osittain luonnontilainen; isovarpurämeet kuuluvat Etelä-Suomessa silmälläpidettäviin (NT) luontotyyppeihin. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Suunnittelualueen metsistä valtaosa on hakattu aukoksi, eikä alueella tehty havaintoja uhanalaisista lajeista tai luontotyypeistä eikä metsälain 10 :n arvokkaista elinympäristöistä tai vesilain 2. luvun 11 :n tarkoittamista arvokkaista pienvesistä. Alueella on pieniä kaivettuja lampia, jotka soveltuvat viitasammakon elinympäristöksi. Mikäli lempien alueelle suunnitellaan toimintoja, jotka muuttavat lampien luonnontilaa, esitetään alueella tehtäväksi viitasammakkoselvitys. 3 Lahdessa 25. päivänä helmikuuta 2014 Tarja Ojala FM biologi Kaisa Torri FM biologi

49 4 5. LÄHTEET Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A s. Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. Porvoo. 308 s. Laine, J., Vasander, H., Hotanen, J-p, Nousiainen, H. Saarinen, M. & Penttilä, T. 2012: Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Kariston kirjapaino Oy. 160 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Hämeenlinna. 192 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 6 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742: 114 s. Suomen geologinen kartta. Kallioperäkartta. Lehti 2044, Riihimäki, 1: Maanmittaushallituksen kivipaino Suomen geologinen kartta. Maaperäkartta. Lehti 2044, Riihimäki, 1: Maanmittaushallituksen kivipaino Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmä. Rekisteripoiminta Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu.

50 POHJAVESI- JA LUONNONSUOJELUALUEET LIITE Hyvinkää Petkelsuo FI Rajamäki Palopuro Noppo 014 Takoja Pinninnummi Salmela Nukari Valkoja Teilinummi 011 Jäniksenlinna Kilometriä 0 0,5 1 2 Pohjavesialue Natura-alue Arvokas kallioalue Luonnonsuojelualue Lehtojen suojeluohjelma

51 LIITE 6

52

53 LIITE 7

54

55 RAMBOLL TYÖNUMERO HAVAINTOPUTKEN NRO KOHDE PVP Huhmari KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMÄ X Y TASOTIEDOT JA RAKENNE SYV. (m) Putken yläpää 1.30 Maanpinta 0.00 Suodattimen alapää Yläosan rakenne GWM Putkimateriaali Ø61 PEH Suodatinmalli 0,3 mm Suodattimen pituus 2m KUNTOTARKASTUS SYVYYS TASO Päivämäärä Ennen kuntotark. Alkusyvyys jäässä Syvyys 1 min min min min SUUNNITTELIJA Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) ETRS-TM35FIN/N2000 Z TASO KOHDE FinSeula Huhmari Asennus pvm Karttapiirros pisteen sijainnista POHJAVESIPUTKIKORTTI ASENNUS JA MITTAUS HAVAINNOT PVM SYVYYS TASO HUOM Asentanut LIITE 8 Lsav Teräksinen lukittava 1,30 m +84,415(putken yp) +83,115 (maanpinta) putken kokonaispituus 14,0m 2,0 10,70 m +72,415 (suod. yp) +70,415 (suod. ap) Maalajihavainnot ja muut huomiot: 0-0,5 Muta/Turve0,5-10,5 Savi 10,5-12,8HkSr 12,8-13,5 Kalliota

56 RAMBOLL TYÖNUMERO HAVAINTOPUTKEN NRO KOHDE PVP Huhmari KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMÄ X Y TASOTIEDOT JA RAKENNE SYV. (m) Putken yläpää 0.80 Maanpinta 0.00 Suodattimen alapää Yläosan rakenne GWM Putkimateriaali Ø61 PEH Suodatinmalli 0,3 mm Suodattimen pituus 2m KUNTOTARKASTUS SYVYYS TASO Päivämäärä Ennen kuntotark. Alkusyvyys Syvyys 1 min 3 min 5 min 10 min SUUNNITTELIJA Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) ETRS-TM35FIN/N2000 Z TASO KOHDE FinSeula Huhmari Karttapiirros pisteen sijainnista POHJAVESIPUTKIKORTTI ASENNUS JA MITTAUS HAVAINNOT PVM SYVYYS TASO HUOM. Asennus pvm Asentanut Lsav Teräksinen lukittava 0,80 m +87,174(putken yp) +86,374 (maanpinta) putken kokonaispituus 10,40m 2,0 7,60 m +78,774 (suod. yp) +76,774 (suod. ap) Maalajihavainnot ja muut huomiot: 0-0,5 Muta/Turve 0,5-5,5 Savi 5,5-7Hk 7-8,9HkSrKi 8,9-10Kalliota Putki 0,7m kalliossa

57 Fin-Seula, Huhmarin maanläjitysalue HUHMARIN MAALÄJI- TYSALUEEN YLEIS- SUUNNITELMA Päivämäärä

58 Laatija Tero Taipale, Aleksi Salomaa Viite Ramboll Säterinkatu ESPOO T F

59 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Maaläjitysalueen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Maaläjitysalueen täyttösuunnitelma Täyttötekniikka Vesienhallinta Läjitettävä maa-aines Vakavuus ja painumat Maa-ainesten otto Toiminnan lopettaminen 3 LIITTEET Asemapiirustus Leikkaukset A-A ja B-B

60 JOHDANTO Fin-Seula Oy hakee ympäristölupaa maaläjitystoiminnalle Raalan kylässä Nurmijärvellä sijaitsevale Huhmarin alueelle. Maaläjitysalueelle on tarkoitus läjittää rakentamisen yhteydessä syntyviä puhtaita ylijäämämaita yhteensä noin m 3. Tämä maanläjitysalueen yleissuunnitelma on laadittu Fin-Seula Oy:n toimeksiannosta. Työn tilaajan yhteyshenkilönä on ollut Heska Korhonen. Yleissuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet projektipäällikkö Tero Taipale ja Aleksi Salomaa. 2. MAALÄJITYSALUEEN TOIMINTA 2.1 Yleiskuvaus toiminnasta Huhmarin maaläjitysalueelle tuodaan puhtaita ylijäämämaita. Toimintaa ja sijoitettavien maiden puhtautta valvoo Fin-Seula. Maamassat kuljetetaan alueelle kuorma-autoilla ja muotoillaan esim. kauhakuormaajalla tai puskutraktorilla. Suunnitellun läjitysalueen kokonaispinta-ala on noin 6,6 ha ja kokonaistäyttötilavuus noin m 3. Alueella ei ole ollut täyttötoimintaa aiemmin. Osalla alueesta tullaan suorittamaan maa-ainesten ottoa. Maa-ainesten oton kokonaistilavuus on noin m 3. Alueella tullaan suorittamaan myös sinne läjitetyn maa-aineksen pienimuotoista ottoa ja erottelua/seulontaa. Toiminnanharjoittaja ottaa alueelta maa-aineksia ja seuloo ne paikan päällä. Seulottu maa-aines toimitetaan jatkojalostettavaksi alueen ulkopuolelle. Maa-ainesten otto- ja läjitystoiminnan meluhaittojen torjumiseksi täyttöalueiden koillispuolelle rakennetaan meluvalli. 2.2 Maaläjitysalueen täyttösuunnitelma Läjitysalue koostuu kahdesta täyttöalueesta. Pohjoisen täyttöalueen pinta-ala on m 2 ja kokonaistilavuus m 3. Pohjoisen täyttöalueen täyttö tehdään nykyisen maanpinnan päälle, kun humuskerros on poistettu. Pohjoisen läjitysalueen suunniteltu yläpinta on korkeimmillaan tasossa +,0. Täytön paksuus on noin 6 m. Eteläisen täyttöalueen pinta-ala on 56 0 m 2 ja kokonaistilavuus m 3. Eteläisen täyttöalueen kohdalla tehdään maa-ainesten ottoa. Maa-ainesten ottotaso on +81,5 +83,5. Luonnollinen maanpinta on korkeimmillaan tasossa +95, joten maa-aineksia otetaan syvimmillään 12,5 m syvyyteen saakka. Eteläisen alueen täyttö tehdään maa-ainesten otossa syntyvään louhittuun kaivantoon. Eteläisen läjitysalueen suunniteltu yläpinta on korkeimmillaan tasossa +93,0. Täytön paksuus on noin m.

61 1-2 Maa-ainesten otto- ja läjitystoiminnan alkaessa täyttöalueiden koillispuolelle rakennetaan noin 8 m korkea meluvalli lujista kitkamaista. Meluvallin harja rakennetaan noin tasoon +93,0. Täyttösuunnitelma on esitetty liitteenä olevissa piirustuksissa ja Täyttötekniikka Täyttö tapahtuu kerrospengertäyttönä vaakasuorina kerroksina tai kiilapengertäyttönä. Penkereen kerrospaksuutena käytetään noin 3 metriä. Täyttöön tuotavat kuormat tyhjennetään valmiin täyttöosan päälle lähelle penkereen reunaa, josta maa- ja kiviaines työnnetään koneella penkereeseen. Koneena käytetään esimerkiksi telapuskutraktoria tai kauhakuormaajaa. Täyttöpenger tasataan ja tiivistetään huolellisesti useaan kertaan päältä ajaen. Tarvittaessa täytön pintaa kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Täytön pinta pidetään reunoja kohti kaltevana, jotta alueen valumavedet saadaan johdettua käsittelyyn selkeytysaltaisiin. Huonosti koossapysyvät saviset tai eloperäistä ainesta (humusmaa, turve) sisältävät massat sijoitetaan karkeampien massojen väliin täyttöalueiden keskivaiheille. Karkeammat maa-ainekset sijoitetaan alueen reunoille tukipenkereiksi. Reuna-alueilla täyttöpenkereen luiskat tehdään kaltevuuteen 1:3. Maaläjitysalue täytetään pengertämällä kerroksittain lopulliseen täyttökorkeuteen. Läjitysalueelle tuotavat kuormat tyhjennetään valmiin täyttöosan päälle lähelle penkereen reunaa, josta maa-aines työnnetään koneella penkereeseen. Koneena käytetään esim. kauhakuormaajaa tai puskutraktoria Vesienhallinta Maaläjitysalue rakennetaan siten, että alueen valumavedet kerätään hallitusti. Läjitysalueen vedet kerätään ympärysojilla ja selkeytysaltaisiin. Pohjoisen täyttöalueen vedet kerätään ojien avulla selkeytysaltaaseen täyttöalueen eteläosaan. Eteläisen täyttöalueen vedet kerätään ojien avulla selkeytysaltaaseen täyttöalueen länsiosaan. Pohjoisen täyttöalueen selkeytysaltaan tehollinen tilavuus on 100 m 3 ja eteläisen täyttöalueen altaan 570 m 3. Altaat on mitoitettu siten, että veden viipymä altaassa mitoitusvalumavesimäärällä on yksi vuorokausi. Mitoitusvalumavesimäärä on 10 mm/d, jonka arvioidaan toistuvan noin kerran kolmessa vuodessa. Altaat rakennetaan suhteellisen matalina (vesisyvyys noin 1-1,5 m) ja pinta-alaltaan varsin suurina, jotta niiden hydraulinen pintakuorma pysyy riittävän alhaisena kerran 10 vuodessa toistuvien yli tunnin kestävien rankkasateiden aiheuttamien huippuvalumien tehokasta käsittelyä ajatellen. Altaista vedet puretaan ylivuodon kautta purkuojaan. Eteläisen täyttöalueen maa-ainesten oton aikana, ottotason ollessa ympäröivän maanpinnan alapuolella, kaivantoon kertyvät vedet selkeytetään kaivannon pohjalle rakennettavassa selkeytysaltaassa ja pumpataan alueelta poisjohtaviin ojiin. Läjitysalueen rakentamisen yhteydessä varmistetaan, että molemmilta altailta laskevat ojat ovat kunnossa ja vesi voi virrata esteettä edelleen suurempiin uomiin. Vesien purkureitti kulkee edelleen maanläjitysalueen pohjoispuolella olevan pellon läpi kulkevaan ojaan, joka laskee Vantaanjokeen. Altaiden pohjat ja seinämät rakennetaan vettä heikosti läpäiseviksi. Pohja ja sisäluiskat suojataan suodatinkankaalla ja 0,2 m paksuisella sepeliheitokkeella. Altaiden pohjat ruopataan säännöllisesti, jotta tasaustilavuus ei pienene. Ruoppausmassat sijoitetaan täyttöön. Alueen purkuojia kunnostetaan ja ruopataan tarvittaessa, jotta vesi voi virrata esteettä edelleen suurempiin uomiin. Maaläjitysalueen vesienhallinta on esitetty liitteenä olevissa piirustuksissa ja

62

63 Rantakulmantie Meluvalli 1: Kiinteistöjen rajat Nykyinen tie 83.5 Ympärysoja Ylijäämämaan läjitykseen käytettävä alue Täytön taso :3 Pohjoinen täyttöalue Eteläinen täyttöalue 94 Selkeytysallas % 92 Louhintataso Ympärysoja 89 1: Selkeytysallas Maa-ainesten ottoon ja ylijäämämaan läjitykseen :3 käytettävä alue Koordinaatti-/ korkeusjärjestelmä ETRS-TM35FIN K.osa/ kylä Kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Raala 2:175 Rakennustoimenpide Piirustuslaji Asemapiirustus Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö HUHMARIN MAANLÄJITYSALUE Asemapiirustus Hyv. (nimi, tutkinto, allekirj.) Ramboll Finland Oy PL 25, Säterinkatu Espoo puh Suunn.ala GEO Piirustusnro Piirt. ASa Työnro Suunn. Aleksi Salomaa Juo k sev a n ro Mittakaava 1:3000 Tiedosto Muutos Pvm Täytön taso