Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia"

Transkriptio

1 Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia

2 Sisällys Uutta sisältöä työyhteisöviestintään...3 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa...4 Enää ei riitä viestintä ylhäältä alaspäin...4 Työyhteisöviestintä tärkeä osa johtamista...5 Hyvä työyhteisöviestintä on vastuullista...6 Hyvä viestintä luo hyvinvointia...7 Johdolla näkyvä rooli työyhteisöviestinnässä...8 Esimiehet myös viestinnän avainhenkilöitä...9 Tietotyöntekijöillä aktiivinen rooli...10 Työsuojeluhenkilöstön rooli työyhteisöviestinnässä...11 Viestintätekniikoita ja uusia toimintamalleja...12 Työyhteisö viestii...13 Accenture...13 Jos ongelmia, pyydetään apua...13 Esimiehet viestinnän keskiössä...14 Nykyaikaisia viestintätapoja...14 Laaja perehdyttämisohjelma uusille työntekijöille...15 Henkilöstön hyvinvointi toimintojen ytimessä...15 Suomen paras työpaikka...16 Hyvä vuorovaikutus viestinnän avainasiota...17 Avoimuus perusasia työyhteisöviestinnässä...18 ABB...19 Viestintä avainasia...19 Yhteistyö ja avoimuus lähtökohtina...20 Myös viestintävastuu esimiehillä...20 Työsuojeluorganisaatio auttaa ja tukee...21 Erilaisia viestintäkanavia...21 Työturvallisuuskorttikoulutus tärkeä viestintäkanava...22 Tavoitteena nolla tapaturmaa...22 Viestintä avaintehtävä...23 Lisää tietoa, lähteitä...23 Julkaisija Työturvallisuuskeskus TTK Teksti ja kuvat Kari Rissa Ulkoasu ja taitto Eija Åback Työturvallisuuskeskus

3 Uutta sisältöä työyhteisöviestintään Työelämä on muuttunut - työyhteisöviestintä etsii uutta suuntaa. Työyhteisöviestinnän vanhat pelisäännöt eivät sovellu enää nykytyöyhteisöihin, joissa työn luonne on muuttunut entistä enemmän tieto- ja asiantuntijaperusteiseksi, verkostomaiseksi ja virtuaaliseksi. Matalat organisaatiot, työn mielekkyys ja palkitsevuus ovat nykyisin tärkeitä toiminnan lähtökohtia asiantuntija- ja tietoperusteisessa työssä. Toimisto-, tieto- ja asiantuntijatyö vaatii nykyisin entistä enemmän vuorovaikutusta, yhteistyötä, innovatiivisuutta ja myös tehokkuutta. Strategiatkin luodaan yhdessä, eikä enää ylhäältä alas valuttaen. Työyhteisöviestinnän uuden toimintamallin mukaisia avainasioita ovat vuoropuhelu, vastavuoroisuus, keskinäinen arvostus sekä viestinnän tuleminen osaksi jokaisen työtä. Tietotyötä tekevän suhde tietoon on myös erilainen kuin perinteisessä teollisuusyhteisössä työskentelevillä on ollut. Hän ei ole vain tiedon vastaanottaja ja lähettäjä vaan itse osa tiedon tuottamista ja sillä viestimistä. Viestinnän vaikutukset ja ymmärryksen lisääminen ovat tärkeitä haasteita nykytyöyhteisöissä ei niinkään enää tiedon perillemeno. Asiantuntijaorganisaatioissa tietoa on yleensä käytettävissä ja hyödynnettävissä tarpeiden mukaan. Tämän verkkojulkaisun tavoitteena on välittää tietoa työyhteisöviestinnän uusista suuntauksista. Mukana on myös kaksi työpaikkaesimerkkiä hyvistä sovelluksista työhyvinvoinnin lisäämiseksi viestinnän avulla erityisesti toimisto-, tieto- ja asiantuntijatyössä. Työturvallisuuskeskus 3

4 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Enää ei riitä viestintä ylhäältä alaspäin Työyhteisöjen sisäisessä viestinnässä on tapahtunut viime vuosien aikana merkittävä muutos. Nyt painotetaan vuorovaikutusta enemmän kuin yksisuuntaista tiedon siirto ylhäältä alaspäin etenkin asiantuntija-, tieto- ja toimistotyössä. Viestinnän muutos on osa työelämän suurta muutosta. Työ on nykyisin yhä enemmän tietotyötä ja sen tekijät ovat yhä useammin pitkälle koulutettuja asiantuntijoita. Työelämässä ei enää riitä saneleva yksisuuntainen viestintä ja tiedon sääntely. Nyt kaivataan vuorovaikutusta, keskustelua sekä yhdessä sopimista, korostaa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun työyhteisöviestintäprojektin johtaja, tohtori Elisa Juholin. Hyvälle työyhteisöviestinnälle on Juholinin mukaan ominaista monisuuntaisuus, avoimuus ja pyrkimys yhteisöllisyyteen. Tutkimusten mukaan vuoropuheluun perustuva viestintä motivoi ihmisiä. Se myös lisää hyvinvointia ja työn iloa, Juholin toteaa. Oleellinen muutos aikaisempaan verrattuna on, että perinteisten viestintäkanavien sijaan viestintä tapahtuu nyt erilaisilla foorumeilla, joista keskeisin on työskentelytila ja työyhteisö itsessään. Viestintä tapahtuu siellä, missä ihmiset kohtaavat. Nykyisin viestintäfoorumi voi olla myös nykytekniikan mahdollistama virtuaalimainen yhteisö, sillä verkostomainen tapa toimia on tullut yhä yleisemmäksi asiantuntijamaailmassa. Virtuaalimainen työskentely edellyttää avoimuutta ja vahvaa keskinäistä luottamusta. Viestinnän tarkoituksena on toimintaedellytysten luominen sekä työyhteisön ylläpito, vahvistaminen ja kehittäminen. Viestinnän avulla voidaan myös edistää sekä yksilöllistä että yhteistä oppimista ja kehittämistä. Vuorovaikutteinen viestintä motivoi ja lisää hyvinvointia ja työn iloa, sanoo tohtori Elisa Juholin. Oppiminen ja kehittyminen tapahtuvat Juholinin mielestä parhaiten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, sillä työyhteisön jäsenet muokkaavat omalla työllään ja viestinnällään organisaation toimintakykyä ja mainetta. Vuoropuheluun perustuvalla viestinnällä on kaksi tarkoitusta: toisaalta selvittää, millaisia näkemyksiä ja odotuksia eri tahoilla on, ja toisaalta vaikuttaa näiden tietoihin, asenteisiin, uskomuksiin ja käyttäytymiseen. Työyhteisöviestinnässä käytetään nykyisin apuna yhä enemmän erilaisia sähköisiä viestintätapoja: intranetiä, internetin kotisivuja, facebookeja, sähköpostia, videoviestintää, virtuaalikokouksia jne. Asiantuntijat, erityisesti tietotyöläiset, osaavat luoda myös uusia viestinnän käytäntöjä yhdistellen keskinäisviestinnän ja sähköisen viestinnän keinoja. Tietoperusteinen työ vaatii tekijöiltään lihaskunnon sijaan aivoja ja hyvää sosiaalista käyttäytymistä. Vuorovaikutteinen viestintä on uudessa, tärkeässä roolissa. Jokainen on tiedon tuottaja, jalosta, hyödyntäjä. Työyhteisöviestinnän uusi toimintamalli Isoja asioita käsitellään avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Ajantasatieto on koko ajan saatavilla ja sitä tarvitsevien hyödynnettävissä. Tunnelma on rento ja vapaamuotoinen, jokainen uskaltaa puhua ja esittää näkemyksensä. Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat mahdollista jokaiselle. Yhdessä oppiminen ja osaamisen jakaminen tukevat yksilöitä ja koko työyhteisöä. Työnantajamaine on osa jokaisen työtä ja heijastuu takaisin omaan identiteettiin. Toiminta ja viestintä tapahtuvat erilaisilla foorumeilla, jotka ovat avoimia tiedon vaihdannan ja vuoropuhelun paikkoja. Viestintä tapahtuu nyt erilaisilla foorumeilla, joissa ihmiset kohtaavat 4 Työturvallisuuskeskus

5 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Työyhteisöviestintä tärkeä osa johtamista Viestintä on nykyisin aiempaa tärkeämpi osa johtamista ja töiden organisointia. Viestintä on tärkeä työyhteisötaito. Se kuuluu tämän päivän liiketoimintaosaamiseen. Myös julkishallinnossa tarvitaan yhä enemmän hyviä viestintätaitoja, dosentti Elisa Juholin toteaa. Viestinnän hyvää osaamista vaaditaan yhtä hyvin johdolta, esimiehiltä kuin kaikilta asiantuntija-, tieto- ja toimistotyötä tekeviltä. Johtamiselta edellytetään nykyisin nopeaa reagointia toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tieto leviää sähköisten viestintäkanavien ansiosta erittäin nopeasti ympäri maailman. Verkottuneet organisaatiorakenteet ovat myös hämärtäneet rajaa työorganisaatioiden sisäisen ja ulkoisen viestinnän välillä. Viestinnän toimivuus vaikuttaa moneen asiaan, esimerkiksi miten hyvin ihmiset ovat perillä työyhteisönsä asioista, miten he ymmärtävät niitä ja missä määrin kokevat, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa sekä omaan että työyhteisön tulevaisuuteen. Yksisuuntainen tiedotusajattelu ylhäältä alas on heitettävä sivuun, Juholin vaatii. Perinteisen yksisuuntaisen viestinnän ongelma on, että tietoa on ja sitä välitetään, mutta se ei muutu ymmärrykseksi eikä toiminnaksi. Tähän vaaditaan vuorovaikutusta ja asioiden hyvää sisäistämistä. Luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuva työyhteisöviestintä synnyttää uutta energiaa ja luo innovaatioita. Merkittävimmät uudet innovaatiot syntyvät siellä, missä on hyvä yksilöiden välinen vuorovaikutus. Juholin korostaa, että viestintä vaikuttaa merkittävästi myös viihtymiseen ja työssä jaksamiseen - sekä myönteisesti että kielteisesti. Varsinkin muutostilanteissa yhteisöllisyys ja luottamuksellinen vuorovaikutus luovat selviytymismahdollisuuksia ja antavat voimia käsitellä yhdessä myös vaikeita asioita. Esimerkiksi nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vaikeuksia ja uhkia pitäisi uskaltaa käsitellä yhdessä, vaikka se tekee kipeää. Pitäisi keskustella avoimesti ja realistisesti, missä ollaan, mitä voitaisiin tehdä ja mikä on mahdollista. Ihmiset ovat nykyisin valmiita käsittelemään vaikeitakin asioita. Tärkeintä on tieto, jonka pohjalta voidaan miettiä omaa tilannetta ja toimia, Juholin kannustaa. Viestintä on tärkeä työyhteisötaito, jota kannattaa yhdessä kehittää. Viestintä ei kuulu minulle - ajattelu kuuluu historiaan. Hyvin toimiva työyhteisöviestintä on välttämätön ehto, jotta työpaikoilla voidaan tehdä töitä laadukkaasti ja hyviä tuloksia tuottavasti, Juholin muistuttaa. Viestinnän seuranta, tutkimus ja arviointi ovat tärkeitä strategiseen johtamiseen ja suunnitteluun kuuluvia asioita. Viestintä osa työyhteisön strategiaa Viestintä on tärkeä osa johtamista ja töiden organisointia. Onnistunut viestinä parantaa työyhteisön toimivuutta ja tuottavuutta. Hyvä viestintä parantaa työyhteisön ilmapiiriä. Viestintä vaikuttaa työssä viihtymiseen ja työssä jaksamiseen. Viestintätaitoja vaaditaan työyhteisön kaikilta jäseniltä. Viestinnän vaikutusten seuranta ja arviointi on tärkeää. Johtamiselta edellytetään nopeaa reagointia muutoksiin Työturvallisuuskeskus 5

6 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Hyvä työyhteisöviestintä on vastuullista Arvot ja käytännöt painottavat nykyisin työelämässä yhteistyötä ja hyvää vuorovaikutusta. Sosiaalinen vastuu on keskeinen yritystoiminnan lähtökohta. Vastuullisuus merkitsee, että yritysten tulee olla avoimessa vuorovaikutuksessa henkilöstönsä kanssa ja hyödyntää sitä tärkeänä voimavarana. Toisaalta vastuullisuus merkitsee myös, että henkilöstöllä on oltava valmius aktiivisesti kehittää omaa työtään ja työyhteisöään. Viestintä on dosentti Elisa Juholinin mukaan parhaimmillaan tärkeä keino rakentaa yhteisöllisyyttä ja edistää yhteisvastuullisuutta luvun tietotyöläisen suhde työyhteisöön ei ole luonteeltaan ainoastaan rationaalinen vaan myös emotionaalinen, koska työ on osa identiteettiä. Huolimatta kilpailun kovenemisesta ja yleisestä epävarmuudesta, ihmiset etsivät luottamukseen perustuvia suhteita ja keskinäistä vuorovaikutusta. Se toteutuu dialogin kautta, jossa työyhteisön jäsenet asettuvat tasavertaiseen asemaan ottaen yhdessä vastuuta työyhteisöstään, Juholin kuvaa. Vastuullisissa työyhteisöissä viestintä on monisuuntaista ja vuorovaikutteista. Se on toisaalta muodollista, mutta toisaalta myös epävirallista. Spontaania viestintää tarvitaan etenkin innovaatioissa ja kehittämisessä. Tavoitteena on monipuolinen ja tasavertainen keskustelu, joka on elinehto työyhteisöjen jatkuvuudelle ja menestykselle. Viestintä parhaimmillaan on tärkeä keino rakentaa yhteisöllisyyttä ja edistää yhteisvastuullisuutta, sanoo tohtori Elisa Juholin. Jatkuvassa liikkeessä elävät työorganisaatiot etsivät koko ajan eheyttä ja ymmärrystä yksilöiden välisen vuorovaikutuksen avulla. Tämä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja keskinäistä vastuullisuutta työyhteisössä. Vastuullisuus ja työyhteisöviestinnän onnistuminen punnitaan yleensä selkeimmin erilaisissa kriisitilanteissa. Silloin tarvitaan erityisesti avoimuutta ja rehellisyyttä, mutta myös rohkeutta ja ymmärrystä. Viestintä voi parhaimmillaan olla koko työyhteisöä kannatteleva voima. Vastuullinen viestintä Työyhteisöviestintä on tärkeä osa yritysten ja muiden työorganisaatioiden sosiaalista yhteiskuntavastuuta. Monisuuntaisella ja vuorovaikutukseen perustuvalla viestinnällä voidaan edistää vastuullisuutta. Avoimuus lisää luottamusta. Vastuullisuus lisää yhteisöllisyyttä. Vuoropuheluun perustuvalla viestinnällä voidaan motivoida ja kannustaa keskinäiseen vastuullisuuteen. Avoin vuoropuhelu on useimmiten elinehto menestykselle. Viestinnän vastuullisuus punnitaan yleensä ristiriitaja muutostilanteissa. Sosiaalinen vastuu keskeinen lähtökohta 6 Työturvallisuuskeskus

7 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Hyvä viestintä luo hyvinvointia Toimiakseen tehokkaasti ja edistääkseen työhyvinvointia työyhteisön on tarjottava jäsenilleen varsin paljon erilaista tietoa. Työntekijät tarvitsevat perustietoa organisaatiosta ja siitä, miten työ voidaan tehdä terveellisesti ja turvallisesti. Työntekijät tarvitsevat myös muuttuvaa ja tilannesidonnaista tietoa sekä suunnitelmia ja näkemyksiä tulevaisuudesta. Dosentti Elisa Juholin suosittelee, että työhyvinvointiin liittyvä viestintä on mahdollisimman proaktiivista ja keskinäiseen vuoropuheluun kannustavaa. Viestinnän avulla olisi kerrottava jo etukäteen, mitä on tulossa, jotta kaikki osaisivat työpaikalla jo etukäteen valmistautua. Ennakoivat yhteiset keskustelut ovat hyvä keino luoda pohjaa tulevalle. Jos muutostilanteissa ei viestintä ole riittävän tehokasta ja avointa, alkavat huhut levitä ja ottaa valtaa. Tietämättömyys myös lamauttaa. Huono viestintä on sellaista, että tietoa jaetaan mahdollisimman vähän ja mahdollisimman myöhään. Hyvä johtamisviestintä vahvistaa Juholinin mukaan jäsenten luottamusta työyhteisöään kohtaan. Se myös edistää ns. hiljaisen tiedon hyödyntämistä ja kasvattaa organisaatiomuistia, kun ihmiset toimivat avoimessa ja rakentavassa vuorovaikutussuhteessa. Asiantuntija- ja tietoperusteista työtä tekevät arvostavat vuorovaikutteisen viestinnän lisäksi myös työn jatkuvuutta sekä mahdollisuutta toteuttaa itseään. Tutkimusten mukaan hyvät osallistumismahdollisuudet ja hyvä töiden hallinta lisäävät työssä viihtymistä. Juholinin mukaan yhteistä osaamista kartutetaan pyytämällä ja antamalla apua. Asiantuntijat ja tietoperusteista työtä tekevät ovat parhaita oman työnsä asiantuntijoita. Hyvän tunnelman ja viihtyvyyden vuoksi ollaan valmiita myös purkamaan vuorovaikutteista viestintää haittaavia hierarkkisia esteitä ja rakenteita. Hyvin toimiva viestintä vahvistaa sekä yksilöä että yhteisöä, Juholin muistuttaa. Avoin vuoropuheluun perustuva työyhteisöviestintä lisää merkittävästi viihtymistä ja työn iloa. Oleellisen tärkeää on, että jokainen tietää työpaikalla, minne ollaan menossa ja mitä kunkin tulee tehdä, jotta sinne päästään. Työviihtyvyyden kannalta tärkeitä asioita ovat myös kaikkien työntekijöiden arvostus, hyväksyminen ja mielipiteiden kunnioittaminen. Kun asiantuntija voi ja uskaltaa tuoda esiin omat näkemyksensä, on keskinäiselle viestinnälle ja yhteistyölle luotu hyvä pohja. Tästä syntyy myös luottamusta. Juholin uskoo, että hyvällä viestinnällä voidaan parantaa työyhteisön työilmapiiriä ja työhyvinvointia. Työyhteisöviestinnällä on tutkimusten mukaan vaikutusta myös sairauspoissaoloihin ja henkilöstön pysyvyyteen organisaatiossa. Henkilöstön mukaan ottaminen kehitystyöhön on Juholinin mukaan parhaimpia keinoja hyödyntää tärkeintä työyhteisön voimavaraa, henkilöstöä. Hyvä työyhteisöviestintä Tehokas ja tuloksia tuottava työyhteisöviestintä on suunnitelmallista innovatiivista tavoitteellista osallistavaa vuorovaikutteista avointa vuoropuhelun ja palautteen sallivaa motivoivaa, kannustavaa ennakoivaa ja proaktiivista muutoksiin varautuvaa työyhteisöä energisoivaa innovaatioihin kannustavaa. Ennakoiva, keskinäinen vuoropuhelu luo pohjaa tulevalle Työturvallisuuskeskus 7

8 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Johdolla näkyvä rooli työyhteisöviestinnässä Johtajien rooli on työelämässä viime vuosina muuttunut ja muuttuu edelleen. Nyt johtajilta odotetaan suurten linjojen vetoa, läsnäoloa ja työedellytysten luomista, ei enää yksisuuntaista tiedottamista ylhäältä alaspäin. Johtaminen on strategista viestintää eri foorumeilla, työyhteisöviestintää laajasti tutkinut dosentti Elisa Juholin pelkistää. Johdon on Juholinin mielestä oivallettava, että yksin ei nykymaailmassa saa juuri mitään aikaan, ei paraskaan johtaja. Uusi nykyajan asiantuntijuus on yhdessä tekemistä. Johtajien on tultava alas käskyttämisen vanhoista norsunluutorneista, Juholin vaatii. Hyvä viestintä on yleensä hyvää johtamista, myös työhyvinvointiasioissa. Asiantuntija- ja tietoperusteisen työn johtamisessa tarvitaan erityisesti vuorovaikutukseen ja hyvään yhteistyöhön perustuvaa viestintää. Johtamisviestintä linkittyy Juholinin mukaan kiinteästi muutoksia koskevaan tietoon. Luottamus tulevaisuuteen rakentuu tavasta, miten johto luo ja vahvistaa viestintäkulttuuria. Johtaminen ja viestintä toimivat rinta rinnan, vaikka niiden toimintatavat ovatkin erilaiset. Viestinnän tarkoitus on lisätä ymmärrystä asioita kohtaa, kun johtamisen tarkoitus on saada ihmiset sitoutumaan päätöksiin ja tavoitteisiin. Pelolla johtaminen ja viestiminen eivät ole nykyaikaa, Juholin korostaa. Organisaatioiden tavoitteiden ja strategian ymmärtäminen luo työlle mielekkyyttä ja motivoi tekijöitänsä. Työyhteisön suunnitelmista ja muutoksista halutaan tietoa nimenomaan ylimmältä johdolta, joka on viime kädessä vastuussa organisaation johtamisesta ja menestyksestä. Usein ylimmällä johdolla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta viestiä koko organisaation kaikkien jäsenten kesken. Tähän tarvitaan esimiehiä sekä viestinnän ammattilaisia sekä toimivia viestintäkanavia. Toisaalta organisaatioiden madaltuminen ja verkostomainen toiminta sekä uudenlainen johtamistyyli ovat lähentäneet johtoa ja henkilöstä toisiinsa erityisesti asiantuntijatyöyhteisöissä, Juholin toteaa. Viestinnällä voidaan johtaa ja rakentaa yhteistyötä asiantuntijaja tietoperusteisessa työssä. Johdolla viestintävastuu Johdon tehtävänä on luoda strategiset tavoitteet työyhteisön viestinnälle synnyttää avoimuuteen ja vuorovaikutukseen perustuva viestintäkulttuuri antaa riittävät voimavarat työyhteisöviestintään asettaa tavoitteet työpaikan työhyvinvoinnille ja sitä edistävälle viestinnälle sitouttaa työyhteisön kaikki jäsenet päätöksiin ja tavoitteisiin yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä osallistua näkyvästi johtamisviestintään ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön näyttää esimerkkiä, kuunnella ja kerätä palautetta seurata viestinnän onnistumista ja antaa palautetta. Luottamus tulevaisuuteen rakentuu siitä, miten johto luo ja vahvistaa viestintäkulttuuria 8 Työturvallisuuskeskus

9 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Esimiehet myös viestinnän avainhenkilöitä Esimiesten arkinen työhön liittyvä viestintä on vuorovaikutusta, tiedon vaihtoa ja palautteen antamista. Esimiestyö on nykyisin mitä suurimmassa määrin viestintää monissa erilaisissa tilanteissa, korostaa tiedotustutkija, dosentti Elisa Juholin. Esimiesten rooli viestinnässä on Juholinin mukaan kuitenkin erilainen kuin työyhteisön muiden jäsenten roolit. Hän on välittävä linkki yksikkönsä ja muun organisaation sekä toimintaympäristön välillä. Esimies tuo ja vie viestiä työyhteisössä eteenpäin sekä pystysuorassa että vaakasuorassa suunnassa. Esimiehiltä odotetaan nykyisin yhä enemmän taitoja avoimeen vuorovaikutukseen henkilöstön kanssa. Nykyajan esimiehillä on asiantuntija- ja tietovaltaisessa työyhteisössä valmentajan kaltainen rooli, sen jälkeen kun vanhat hierarkiat ovat murtuneet. Asiantuntijatiimien vetäjien on jaettava vastuun lisäksi myös tietoa, jotta työtä voidaan tehdä kannustavassa työilmapiirissä hyvin tuloksin. Esimiehiltä odotetaan Juholinin mukaan esimerkiksi kykyä tulkita monimutkaisia asioita yksinkertaiseen ja ymmärrettävään muotoon, valmiutta välittömään ja rehelliseen palautteeseen, halua kohdata ihmisiä ja kuunnella heitä sekä myönteistä asennetta oman osaston, ryhmän tai tiimin kehittämisajatuksille. Asiantuntija- ja tietoperusteisessa työssä esimiehen on oltava sekä asioiden että ihmisten johtaja. Se vaatii keskustelua ja läsnäoloa, mutta tarvittaessa myös jämäkkyyttä ja visionäärisyyttä. Keskeinen osa esimiesten toimintaa on työhyvinvointiin liittyvä viestintä asiantuntija-, tieto- ja toimistotyössä. Usein se on päivittäistä keskinäisviestintää: neuvontaa, opastusta ja ongelmien yhteistä ratkomista. Tavallisesti myös uusien työntekijöiden perehdytys on lähiesimiehen vastuulla. Hyvä esimies osaa antaa riittävästi palautetta sekä koko tiimille että yksittäisille työntekijöille, esimerkiksi kehityskeskusteluissa, mutta myös päivittäisessä työhön liittyvässä monensuuntaisessa vuorovaikutuksessa. Hyvän esimiehen tulisi olla aloitteellinen tiedon etsinnässä, jakamisessa ja asioiden yhteisessä käsittelyssä. Viestintä on tärkeä esimiestaito, Juholin muistuttaa. Verkostomainen toiminta asettaa viestinnälle erityisvaatimuksia muun muassa tiedon perillemenon ja ymmärtämisen varmistamiseksi. Esimiesten viestintätilanteita Esimiesten avaintehtäviä työyhteisöviestinnässä ovat työnopastus perehdytys työtehtäviin ja työhyvinvointiin arkinen työhön liittyvä valmennus ja ohjaus alaisten sitouttaminen vapaamuotoiset tapaamiset tavoite- ja tuloskeskustelut oman yksikön, osaston ja tiimin palaverit seuranta ja palautteen kerääminen palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Keskustelua, läsnäoloa, jämäkkyyttä ja visionäärisyyttä Työturvallisuuskeskus 9

10 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Tietotyöntekijöillä aktiivinen rooli Johdolla ja esimiehillä on työyhteisöviestinnässä keskeinen rooli, mutta sen rinnalle on noussut asiantuntija-, tieto- ja toimistotyössä jokaisen työntekijän vastuu ottaa itse selvää, kysyä, osallistua ja saattaa ajatuksensa muiden tietoisuuteen. Eritoten tietotyötä tekevät asiantuntijat ovat nykyisin tasavertaisia ja itseohjautuvia tiedon tuottajia, jalostajia ja vaihtajia. He ovat myös kriittisiä kaiken tiedon suhteen eivätkä välttämättä sulata ulkopuolisia viisauksia. He kyseenalaistavat myös johdon näkemyksiä, toteaa tietoyhteiskunnan työyhteisöviestintään perehtynyt viestintätutkija, dosentti Elisa Juholin. Tietotyötä tekevän suhde tietoon on lähtökohdiltaan erilainen kuin perinteisessä teollisuusyhteisössä työskentelevillä on ollut. Hän ei ole vain tiedon vastaanottaja ja lähettäjä vaan itse osa tiedon tuottamista ja sillä viestimistä. Työyhteisöviestinnän uuden toimintamallin mukaisia avainsanoja ovat Juholinin mukaan vuorovaikutus ja vastavuoroisuus, keskinäinen arvostus sekä viestinnän tuleminen osaksi jokaisen työtä. Juholin vaatii työntekijöiltä vastuullisuutta. Se tarkoittaa, että ollaan kiinnostuneita työpaikasta, havainnoidaan asioita, otetaan puheeksi, ihmetellään, ehdotetaan parannuksia ja omaksutaan turvallisempia tapoja toimia. Henkilöstöllä tulisi olla aina mahdollisuus ottaa asioita puheeksi. On voitava kysyä ja myös kyseenalaistaa, Juholin korostaa. Asiantuntija- ja tietoperusteissa työssä viestintäfoorumit ovat kaiken tekemisen ja yhteistyön ydin. Foorumi on Juholinin mukaan tila, johon yhteisön jäsenet tulevat keskustelemaan ja käsittelemään tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita. Foorumien kautta työntekijät saavat tietoa ja vaikutteita ja vastaavasti välittävät niitä eteenpäin. Foorumi voi olla työtila, mutta se voi olla myös virtuaalinen ympäristö tai niiden yhdistelmä. Juholin korostaa, että foorumeilla toimitaan monella eri tavalla: spontaanisti, puolivirallisesti tai virallisesti. Oleellista on vuorovaikutteisuus sekä yhteisön jäsenten aloitteellisuus ja itseohjautuvuus. Tiedon ja osaamisen avoin jakaminen on yhteisöllisesti palkitsevaa. Yhteiset oppimisen ja uuden löytämisen oivallukset koetaan työn huippuhetkinä. Hyvässä työyhteisössä jäsenet antavat toisilleen energiaa ja inspiroivat toisiaan, Juholin uskoo. Työntekijät luovat asiantuntijaja tietoperusteisessa työssä työyhteisön maineen itse. Jokainen muokkaa mainetta työssään ja verkostoissaan, joista se heijastuu takaisin organisaatioon ja yksilöihin. Tietotyöntekijä arvostaa tietoa Tietotyön asiantuntijuus tuottaa työyhteisöön yhtä vastuullisia rooleja kuin organisatorinen asema. Asiantuntijat toimivat usein työyhteisöissään itseohjautuvasti. Asiantuntijan rooliin kuuluu usein luonnostaan kriittisyys ja kyseenalaistaminen. Tietotyötä tekevät tuottavat usein itse paljon uutta tietoa. Asiantuntijat ovat viestinnässä useimmiten aktiivisia ja oma-aloitteisia. Asiantuntijatyötä tekevät arvostavat avoimuutta ja vuoropuhelua. Tietotyötä tekevät asiantuntijat toimivat usein verkostomaisesti useilla viestintäfoorumeilla. Tietotyöntekijät osaavat hyödyntää sähköisiä viestintäkanavia. Asiantuntijoiden mielestä tiedon ja osaamisen jakaminen on useimmiten palkitsevaa. Vuorovaikutus, aloitteellisuus, itseohjautuvuus 10 Työturvallisuuskeskus

11 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Työsuojeluhenkilöstön rooli työyhteisöviestinnässä Työpaikoilla vastuu työhyvinvoinnista on työnantajalla eli johdon edustajilla. Johto määrittelee työyhteisössä noudatettavan viestintäpolitiikan ja luo yhdessä henkilöstön kanssa työpaikan viestintäkulttuurin. Erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa vaaditaan monipuolista viestintää myös työoloihin ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Vaatimuksia asettaa asiantuntijatyöhön liittyvä luovuus ja omatoimisuus ja kriittisyys, korostaa viestintätutkija Elisa Juholin. Työhyvinvointiin liittyvä viestintä on tärkeä osa työyhteisöjen normaalia päivittäistä viestintää. Se kuuluu sekä johdon edustajille, esimiehille että koko henkilöstölle. Vuorovaikutteisessa työyhteisössä henkilöstö osallistuu itse aktiivisesti tiedon tuotantoon ja välitykseen. Työolojen ja työhyvinvoinnin kehittäminen onnistuu parhaiten työyhteisössä, jossa käydään avointa ja monensuuntaista vuoropuhelua johdon, esimiesten ja henkilöstön välillä. Viestinnän on oltava kiinteä osa työyhteisön työhyvinvointiin tähtäävää toimintaa, esimerkiksi mukana alusta alkaen erilaisissa kehityshankkeissa. Työsuojeluhenkilöstöllä on monia erityistehtäviä asiantuntija- ja tietoperusteisten työorganisaatioiden viestinnässä. Heidän on pidettävä yllä työyhteisön tarvitsemia erilaisia tietokantoja, esimerkiksi lainsäädäntöön liittyviä määräyksiä, toimintaohjeita, tilastoja, käyttöturvallisuustiedotteita ja erilaista työhyvinvointiin liittyvää aineistoa. Työsuojeluhenkilöstön olisi osattava käyttää hyödyksi asiantuntija- ja tietoperusteisessa työssä organisaation sekä virallisia että epävirallisia viestintäkanavia ja foorumeita. Työsuojeluviestinnässä kannattaa käyttää hyödyksi nykyaikaisia sähköisiä viestintäkanavia. Myös työhyvinvointiin liittyvä viestintä on suunniteltava alusta alkaen huolellisesti ja tavoitteellisesti. Työnjako, vastuut ja aikataulutus on määriteltävä yksityiskohtaisesti. Viestinnän perillemeno ja vaikutukset tulee selvittää. Työsuojeluhenkilöstöltä vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän viestintäosaamista ja vaikuttamisen kykyä. Työsuojeluhenkilöstön kannattaa käyttää hyödyksi työpaikan viestintä- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden osaamista. Heidän kanssaan kannattaa verkottua mahdollisimman hyvin. Usein yhdessä tekeminen tuottaa parhaan tuloksen myös työhyvinvoinnin edistämisessä ja siihen liittyvässä viestinnässä. Työsuojeluasiantuntijoiden viestintätehtävät Ylimmän johdon avustaminen työoloihin sekä työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvässä viestinnässä. Tiedon ja kokemusten vaihdanta työhyvinvointiin liittyvistä asioita esimiesten ja henkilöstön kanssa. Palautteen ja kokemusten keruu. Kokoukset, keskustelut ja palaverit työolojen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvistä asioista. Henkilöstön, erityisesti uusien työntekijöiden, opastus ja perehdyttäminen. Työhyvinvointiin liittyvä viestintä ja opastustus. Kehittämisprojekteihin liittyvä viestintä. Viestintä ja vuorovaikutus sidosryhmien, yhteisöjen ja median yms. kanssa. Viestintäosaamista, vaikuttamisen kykyä Työturvallisuuskeskus 11

12 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Viestintätekniikoita ja uusia toimintamalleja Arkinen työyhteisöviestintä on tiedon vaihtoa, tietämyksen ja ymmärryksen luomista sekä asioiden pohdintaa työpaikan eri henkilöiden kesken. Työpaikoilla olisi viestintätutkija, dosentti Elisa Juholinin mielestä nyt nostettava kunniaan hyvät viestintätaidot, etenkin puhuminen, kirjoittaminen, vuorovaikutus ja erilaisten viestintätekniikoiden hallinta. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ja niihin liittyvä viestintä ovat nykyisin tärkeää asiantuntija- ja tietoperusteista työtä. Nykyaikaisessa työyhteisössä kaikkien tulisi osata viestiä. Puhe, teksti ja keskustelu olisi pyrittävä muokkaamaan ymmärrettävään muotoon. Toisen osapuolen tai osapuolten näkemyksiä tulisi kuunnella ja ottaa mahdollisimman pitkälle huomioon, Juholin linjaa. Suunnitelmallisuudella pyritään työyhteisöissä siihen, että esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvä oleellinen tieto saataisiin ymmärrettävässä muodossa kaikille sitä tarvitseville samansisältöisenä mahdollisimman samaan aikaan. Spontaani ja epävirallinen viestintä täydentävät sitä tämä on tärkeää etenkin luovassa asiantuntija- ja tietotyössä. Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja niihin liittyvä viestintä ovat nykyisin tärkeää asiantuntija- ja tietotyössä, sanoo dosentti Elisa Juholin. Uudet teknologiat ovat muuttaneet työntekoa ja viestintää perinpohjaisesti. Työyhteisöviestintään käytettävät teknologiat ja tekniikat vaihtelevat työpaikkakohtaisesti tilanteiden ja olosuhteiden mukaan. Viestintämenetelmät Työhyvinvointiin liittyvässä viestinnässä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia viestintämenetelmiä: Uudet: Intranet eli työpaikkakohtaiset kotisivut Tiedotteet verkon kautta Verkkopohjaiset yhteistyöalustat Virtuaaliset verkkokokoukset Digitaaliset ryhmätyötilat Blogit, blogien väliset verkot Mobiilit viestintäverkot Facebook, MySpace Erilaiset pikaviestimet Muut tietoverkostot Perinteiset: Puhelinsoitot Sähköpostiviestit Tapaamiset, keskustelut, kahvittelut Kehityskeskustelut, yhteistyöpalaverit, tiimi- ja osastokokoukset Seminaarit, opastus ja koulutus, videoneuvottelut Sisäinen tv-järjestelmä Kirjalliset tiedotteet Henkilöstölehti ja muut julkaisut Hyvinvoiva ja tuottava työyhteisö syntyy onnistuneen vuorovaikutteisen viestinnän tuloksena asiantuntija-, tietoperusteisessa ja toimistotyössäkin. 12 Työturvallisuuskeskus

13 Työyhteisö viestii: Accenture Accenturessa arvostetaan sitä, että johto pitää koko henkilöstön ajan tasalla organisaation tilasta ja muutoksista. Jos ongelmia, pyydetään apua Accenturen työyhteisökulttuuri suosii hyvää yhteistyötä, vastuullisuutta, toimimista tiimin hyväksi sekä toisten auttamista. Accenturella pärjäävät ne, jotka tarvittaessa pyytävät apua. Tiimityö on merkittävä motivointitekijä kuten myös työskentely yli organisaatio- ja maarajojen, korostaa Accenturen toimitusjohtaja Frank Korsström. Asiantuntijatehtävissä työskentelevät työntekijät arvostavat sitä, että johto pitää koko henkilöstön ajan tasalla organisaation tilasta ja muutoksista. Matala organisaatio, tiimimäinen työskentelytapa ja nykyaikaiset viestintäkanavat sopivat hyvin asiantuntijavaltaiseen organisaatioon. Työyhteisössämme viestintä perustuu avoimeen ja läheiseen vuorovaikutukseen sekä hyvään yhteistyöhön. Pyrimme jatkuvaan dialogiin. Lähtökohtana on, että kukin tuntee omalta osaltaan vastuunsa myös viestintään liittyvissä asioissa, painottaa Accenturen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Ranta. Suuri osa Accenturen henkilöstöstä tekee liikkeenjohdon kehittämiseen ja tietotekniikkaan liittyvää asiantuntijatyötä, monet asiakkaiden tiloissa. Viestinnällä on erittäin tärkeä rooli sekä johtamisessa että henkilöstöhallinnossa. Yhdessä tekeminen ja hyvä vuorovaikutus ovat meille toiminnan lähtökohtia projekteihin liittyvässä toiminnassa, myös viestinnässä. Kanavien pitää olla auki koko ajan kaikkiin suuntiin. Jos ongelmatilanteita ilmenee, apua saa ja pitää pyytää. Accenture korostaa Rannan mukaan erityisesti yhteisöllisyyttä ja monisuuntaisuutta kaikessa työyhteisöviestinnässään. Viestintä on meillä todellakin kaikkien vastuulla, Ranta toteaa. Työturvallisuuskeskus 13

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Santander yrityksenä

Santander yrityksenä 100 % vastuu Olet oman elämäsi pääosassa 14.2.2012 Esityksen sisältö Santander yrityksenä Mistä kaikki alkoi 100% vastuu ajattelun tavoitteet Vastuun vuosi 2011 Vastuukyselyn tuloksia Hankkeen hyödyt vs

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin.

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Lähiesimies muutoksen etulinjassa Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Työluotsin ryhmävalmennus organisaation lähiesimiehille auttaa heitä toimimaan tehokkaasti

Lisätiedot

Dinno seminaari: Dialogisen johtamisen ja oppimisen tilat ICT intensiivisissä työympäristöissä 23.10.2013

Dinno seminaari: Dialogisen johtamisen ja oppimisen tilat ICT intensiivisissä työympäristöissä 23.10.2013 Dinno seminaari: Dialogisen johtamisen ja oppimisen tilat ICT intensiivisissä työympäristöissä 23.10.2013 Visualisti työkaluun kirjattuja ryhmäkeskusteluja ja pohdintoja Millaisia ajatuksia päivän teema

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus.

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. 8 tradenomi 1/14 Kehity KESKUSTELEMALLA Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. teksti kirsi ristaniemi kuvat shutterstock tradenomi 1/14 9 idätkö kehityskeskusteluja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot