Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia"

Transkriptio

1 Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia

2 Sisällys Uutta sisältöä työyhteisöviestintään... 3 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa... 4 Nyt tarvitaan hyvää vuorovaikutusta... 4 Työyhteisöviestintä tärkeä osa johtamista... 5 Hyvä työyhteisöviestintä on vastuullista... 6 Hyvä viestintä luo hyvinvointia... 7 Johdolla näkyvä rooli työyhteisöviestinnässä... 8 Esimiehet myös viestinnän avainhenkilöitä... 9 Asiantuntijatyötä tekevillä aktiivinen rooli Työsuojeluhenkilöstön rooli työyhteisöviestinnässä Erilaisia viestintätekniikoita ja uusia toimintamalleja Sosiaalinen media Työyhteisö viestii Accenture Saumaton yhteistyö ja viestintä menestyksen perusta Vuorovaikutus viestinnän keskiössä Nykyaikaisia viestintätapoja Kehityskeskusteluista luovuttu Henkilöstön hyvinvointi toimintojen ytimessä Laaja perehdyttämisohjelma uusille työntekijöille ABB Viestintä avainasioita työsuojelussakin Yhteistyö ja avoimuus viestinnän lähtökohtina Esimiehillä viestintävastuu Työsuojeluorganisaatio auttaa ja tukee Erilaisia viestintäkanavia Työturvallisuuskortti-koulutus tärkeä viestintäkanava Viestintä johdon avaintehtäviä Stora Enso Veitsiluodon tehdas Asennekasvatuksella turvallisuus hallintaan Takana synkkä menneisyys Viestintäosasto aktiivisesti mukana Käytännön ohjeita Viestintä tärkeä osa turvallisuusjohtamista Julkaisija Työturvallisuuskeskus TTK Vastuuasiantuntija: Eija Åback, TTK Viestintä Teksti: Kari Rissa Kuvat: Sami Kulju, Kari Rissa, ABB, Stora Enso Veitsiluoto Taitto: Eija Åback 2. uudistettu painos Työturvallisuuskeskus

3 Uutta sisältöä työyhteisöviestintään Työelämä muuttuu, viestintäteknologia kehittyy, työyhteisöviesti etsii uutta suuntaa Työyhteisöviestinnän vanhat pelisäännöt ja käytännöt eivät sovellu enää nykytyöyhteisöihin, joissa työn luonne on muuttunut entistä enemmän tieto- ja asiantuntijaperusteiseksi, verkostomaiseksi ja virtuaaliseksi. Matalat organisaatiot, työn mielekkyys ja palkitsevuus ovat tärkeitä toiminnan lähtökohtia etenkin asiantuntija- ja tietoperusteisessa työssä. Työ vaatii entistä enemmän vuorovaikutusta, yhteistyötä, innovatiivisuutta ja myös tehokkuutta. Strategiatkin luodaan yhdessä, eikä enää ylhäältä alas valuttaen. Tärkeää on koko henkilöstön mukanaolo ja ääni. Viestintä on tullut osaksi johtamista ja päivittäistä työntekoa. Työyhteisöviestinnän uuden toimintamallin mukaisia avainasioita ovat vuoropuhelu, vastavuoroisuus ja keskinäinen arvostus. Tietotyötä tekevän suhde tietoon on usein erilainen kuin perinteisessä teollisuusyhteisössä työskentelevillä on ollut. Hän ei ole vain tiedon vastaanottaja ja lähettäjä vaan itse osa tiedon tuottamista ja sillä viestimistä. Uudet sähköiset viestintätavat, esimerkiksi Facebook, Yammer, Twitter, Instagram, Linkedln, wikit ja blogit, ovat työyhteisöviestinnälle suuri mahdollisuus, mutta samalla ne sisältävät myös riskejä, ellei niiden hyödyntämisestä ole yhteistä ymmärrystä ja käytäntöjä. Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää jalat maassa -asenteella, yhdessä oppimalla ja yhteisesti sopien. Viestinnän vaikutukset ja ymmärryksen lisääminen työyhteisön asioihin ja toimintaympäristön muutoksista ovat tärkeitä haasteita työyhteisöissä, ei niinkään pelkkä tiedon perillemeno, joka on vasta ensimmäinen askel siihen, että jotain alkaa tapahtua. Asiantuntijaorganisaatioissa tietoa on yleensä riittävästi käytettävissä ja hyödynnettävissä. Monien mielestä sitä on jopa liikaa ja siihen ei ehdi paneutua. Avoimella ja vuorovaikutteisella työyhteisöviestinnällä voidaan luoda työhyvinvointia ja parantaa työturvallisuutta. Pelkkä viestintä ei kuitenkaan aina riitä, vaan tarvitaan myös todellisia tekoja työolojen parantamiseksi ja kehittämiseksi. Tämän verkkojulkaisun tavoitteena on välittää tietoa työyhteisöviestinnän uusista suuntauksista. Mukana on myös kolme työpaikkaesimerkkiä hyvistä käytännöistä, joissa viestinnällä on parannettu työhyvinvointia ja työturvallisuutta erityisesti tietoja asiantuntijatyössä. Työturvallisuuskeskus 3

4 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Nyt tarvitaan hyvää vuorovaikutusta Työyhteisöjen sisäisessä viestinnässä on tapahtunut viime vuosien aikana merkittävä muutos. Nyt painotetaan vuorovaikutusta enemmän kuin yksisuuntaista tiedon siirtoa ylhäältä alaspäin. Viestinnän muutos on osa työelämän muutosta. Viestintä on tärkeä osa johtamista ja keskeinen osa yrityskulttuuria ja toimintastrategian määrittelyä ja todeksi tekemistä. Työelämässä ei enää riitä saneleva yksisuuntainen viestintä ja tiedon sääntely. Nyt kaivataan vuorovaikutusta, keskustelua sekä yhdessä sopimista, korostaa professori Elisa Juholin, joka on tutkinut laajasti työyhteisöviestintää. Hyvälle työyhteisöviestinnälle on Juholinin mukaan ominaista monisuuntaisuus, avoimuus ja pyrkimys yhteisöllisyyteen. Tutkimusten mukaan vuoropuheluun perustuva viestintä motivoi ihmisiä. Se myös lisää hyvinvointia ja työn iloa. Oleellinen muutos aikaisempaan verrattuna on, että perinteisten tapojen esimerkiksi ilmoitustaulut, tiedotteet, lehdet, sähköposti sijaan viestintä tapahtuu nyt yhä enemmän erilaisilla foorumeilla, joista keskeisin on työskentelytila ja työyhteisö itsessään. Viestintä tapahtuu suurelta osin siellä, missä ihmiset kohtaavat ja tekevät yhteistyötä, ja se on jatkuvaa, monisuuntaista ja eri keinoja hyödyntävää. Viestintäfoorumi voi olla paitsi joku fyysinen tila, myös nykytekniikan mahdollistama virtuaalimainen yhteisö. Verkostomainen tapa toimia on tullut yhä yleisemmäksi asiantuntijamaailmassa. Etätyöt ovat myös lisääntyneet. Tällainen työskentely edellyttää avoimuutta ja vahvaa keskinäistä luottamusta, Juholin toteaa. Viestinnän tarkoituksena on toimintaedellytysten luominen sekä työyhteisön ylläpito, vahvistaminen ja kehittäminen. Dialogisen viestinnän avulla voidaan myös edistää sekä yksilöllistä että yhteistä oppimista. Oppiminen ja kehittyminen tapahtuvat Juholinin mielestä parhaiten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, sillä työyhteisön jäsenet muokkaavat omalla työllään ja viestinnällään organisaation toimintakykyä ja mainetta. Vuoropuheluun perustuvalla viestinnällä on kaksi tarkoitusta: toisaalta selvittää, millaisia näkemyksiä ja odotuksia eri tahoilla on ja vastata niihin sekä toisaalta vaikuttaa näiden tietoihin, asenteisiin, uskomuksiin ja jopa käyttäytymiseen ja tapaan toimia. Tämä on erityisen tärkeää muutosprosesseissa, joissa viestinnän merkitys korostuu. Työyhteisöviestinnässä käytetään apuna yhä enemmän erilaisia sähköisiä, digitaalisia viestintätapoja. Tämä tarjoaa merkittäviä, uusia mahdollisuuksia. Tyypillisimpiä tämän ajan viestintätapoja ovat intranet ja ekstranet, blogit, wikit, Facebook, Twitter, videot, virtuaalikokoukset, Periscope jne. Uusia mahdollisuuksia näyttää syntyvän jatkuvasti. Asiantuntijat, erityisesti tietotyöläiset, osaavat luoda myös itse uusia viestinnän käytäntöjä yhdistellen keskinäisviestinnän ja digitaalisen viestinnän keinoja. Tietoperusteinen työ vaatii tekijöiltään lihaskunnon sijaan entistä enemmän aivoja ja hyvää sosiaalista käyttäytymistä eli viestintäosaamista eri muodoissaan. Vuorovaikutteinen viestintä on uudessa, tärkeässä roolissa. Jokainen on tiedon tuottaja, jalostaja ja hyödyntäjä, Juholin korostaa. Tärkeää myös on, että niin sanottua hiljaista tietoa osataan hyödyntää. Vuorovaikutteinen viestintä motivoi ja lisää hyvinvointia ja työn iloa, sanoo professori Elisa Juholin. Työyhteisöviestinnän uusi toimintamalli Oleellisia asioita käsitellään avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Henkilöstöä kannustetaan vuoropuheluun, dialogiin. Ajantasaista tietoa on koko ajan saatavilla ja se on tarvitsevien hyödynnettävissä. Tunnelma on rento ja vapaamuotoinen, jokainen uskaltaa puhua ja esittää näkemyksensä. Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat mahdollista jokaiselle. Yhdessä oppiminen ja osaamisen jakaminen tukevat yksilöitä ja koko työyhteisöä. Työnantajamaine on osa jokaisen työtä ja heijastuu takaisin omaan identiteettiin. Toiminta ja viestintä tapahtuvat erilaisilla foorumeilla, jotka ovat avoimia tiedon vaihdannan ja vuoropuhelun paikkoja. Viestintää tapahtuu myös usein erilaisilla sisäisillä ja ulkoisilla rajapinnoilla. 4 Työturvallisuuskeskus

5 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Työyhteisöviestintä tärkeä osa johtamista Viestintä on keskeinen osa johtamista ja töiden organisointia. Ilman viestintää ei voi johtaa. Vastuu viestinnästä on viime kädessä ylimmällä johdolla. Viestintä on tärkeä työyhteisötaito, joka kuuluu tämän päivän työelämäosaamiseen kaikenlaisissa organisaatioissa, professori Elisa Juholin toteaa. Viestinnän osaamista vaaditaan johdon lisäksi esimiehiltä, tiimin ja projektin vetäjiltä ja myös useimmilta asiantuntija- ja tietotyötä tekeviltä. Viestinnän toimivuus vaikuttaa moneen asiaan, esimerkiksi miten hyvin ihmiset ovat perillä työyhteisönsä asioista ja toimintaympäristön muutoksista, miten he ymmärtävät näiden merkityksen ja vaikutukset omaan työhönsä ja missä määrin kokevat, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa sekä omaan että työyhteisön tulevaisuuteen. Verkottuneet organisaatiorakenteet ovat hämärtäneet rajaa työorganisaatioiden sisäisen ja ulkoisen viestinnän välillä. Yksisuuntainen tiedotusajattelu ylhäältä alas on heitettävä sivuun pääasiallisena viestintätyylinä, vaikka sille on toki edelleen oma paikkansa, Juholin vaatii. Perinteisen yksisuuntaisen viestinnän ongelma on, että tietoa on ja sitä välitetään, mutta se ei muutu ymmärrykseksi eikä toiminnaksi. Tähän vaaditaan hyvää vuorovaikutusta ja asioiden sisäistämistä. Vuorovaikutus on tärkeä työyhteisötaito, jota kannattaa yhdessä kehittää. Sen pitäisi olla entistä näkyvämpi osa kaikkea henkilöstökoulutusta. Viestintä ei kuulu minulle -ajattelu kuuluu historiaan. Hyvin toimiva työyhteisöviestintä on välttämätön ehto, jotta työpaikoilla voidaan tehdä töitä laadukkaasti ja tuloksia tuottavasti, Juholin muistuttaa. Viestintä vaikuttaa merkittävästi myös viihtymiseen ja työssä jaksamiseen, sekä myönteisesti että kielteisesti. Varsinkin muutostilanteissa yhteisöllisyys ja luottamuksellinen vuorovaikutus luovat selviytymismahdollisuuksia ja antavat voimia käsitellä yhdessä myös vaikeita asioita. Esimerkiksi nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vaikeuksia ja uhkia pitäisi uskaltaa käsitellä yhdessä, vaikka se tekee kipeää. Olisi keskusteltava avoimesti ja realistisesti, missä ollaan ja mitä voitaisiin tehdä. Ihmiset ovat valmiita käsittelemään vaikeitakin asioita. Tämä kuitenkin edellyttää, että myös keskeneräisistä asioista uskalletaan puhua luottamuksellisesti. Tältä pohjalta voidaan miettiä omaa tilannetta ja toimintaa. Kannattaa muistaa, että tietotyhjiöt täyttyvät nopeasti mutta usein väärällä tiedolla, jonka oikomiseen voi kulua paljon aikaa. On aina parempi pitää aloite itsellä, jos se suinkin on mahdollista. Luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuva työyhteisöviestintä synnyttää uutta energiaa ja luo mahdollisuuksia innovaatioille. Tätä kautta se myös parantaa kilpailukykyä. Merkittävimmät uudet innovaatiot syntyvät siellä, missä on hyvä yksilöiden välinen vuorovaikutus ja luottamus. Vanha viisaus pätee edelleen: hyvinvoiva työyhteisö on myös tuottava työyhteisö, Elisa Juholin sanoo. Viestinnältä edellytetään myös nopeaa reagointia toimintaympäristössä tapahtuviin asioihin. Tieto leviää erittäin nopeasti ympäri maailman. Sosiaalinen media syöttää tietoa, niin asiallista kuin asiatonta, kiihtyvällä vauhdilla. Viestinnän vaikutusten seuranta ja arviointi ovat tärkeitä strategiseen johtamiseen ja suunnitteluun kuuluvia asioita. Viestintä on tärkeä työyhteisötaito jokaiselle. Vastuu viestinnästä on viime kädessä ylimmällä johdolla Viestintä osa työyhteisön strategiaa Viestintä on tärkeä osa johtamista ja töiden organisointia. Hyvälle viestinnälle on ominaista monisuuntaisuus, avoimuus ja pyrkimys yhteisöllisyyteen. Onnistunut viestintä parantaa työyhteisön toimivuutta ja tuottavuutta sekä työn laatua. Hyvä viestintä parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja hyvinvointia. Viestintä vaikuttaa työssä viihtymiseen ja työssä jaksamiseen. Vuorovaikutteinen viestintä lisää työn iloa. Viestintätaitoja vaaditaan työyhteisön kaikilta jäseniltä. Vaikutusten seuranta ja arviointi ovat tärkeitä viestintäprosessin osa-alueita. Työturvallisuuskeskus 5

6 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Hyvä työyhteisöviestintä on vastuullista Sosiaalinen vastuu on kestävän yritystoiminnan keskeinen lähtökohta. Sosiaalinen vastuu merkitsee vastuuta ihmisistä: henkilöstöstä ja sidosryhmien edustajista. Ideana on, että kun sidosryhmät tarjoavat yritykselle osaamistaan tai muita voimavaroja, yrityksen on vastavuoroisesti toimittava vastuullisesti sidosryhmiään kohtaan, Elisa Juholin tiivistää. Vastuullisuus on molemminpuolista ja merkitsee, että henkilöstöllä on oltava valmius aktiivisesti kehittää omaa työtään ja työyhteisöään. Tämä edellyttää hyvää viestintää. Viestintä on parhaimmillaan tärkeä keino rakentaa yhteisöllisyyttä ja edistää myös vastuullisuutta. Viestinnän lähtökohtana on monipuolinen ja tasavertainen keskustelu, dialogi. Se on sukua dialogiselle johtamiselle, joka perustuu yhteistyöhön, vuorovaikutukseen, keskusteluun, kuuntelemiseen sekä keskinäiseen luottamukseen ja arvostukseen. Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä -tutkimuksessa todettiin, että vain puolet työntekijöistä koki, että heidän aloitteitaan ja ideoitaan hyödynnetään. Työntekijöiden tieto, taito ja kyvyt ovat alikäytössä, jolloin potentiaalia hukataan, Juholin toteaa. Yksilön suhde omaan työyhteisöön ei ole luonteeltaan ainoastaan rationaalinen vaan myös emotionaalinen, koska työ on monelle osa identiteettiä. Huolimatta kilpailun kovenemisesta ja yleisestä epävarmuudesta, ihmiset etsivät luottamukseen perustuvia suhteita ja keskinäistä vuorovaikutusta. Se toteutuu dialogin kautta, jossa työyhteisön jäsenet asettuvat tasavertaiseen asemaan ottaen yhdessä vastuuta työyhteisöstään. Jatkuvassa muutoksessa elävät työorganisaatiot etsivät koko ajan eheyttä ja ymmärrystä yksilöiden välisen vuorovaikutuksen avulla. Tämä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja keskinäistä vastuullisuutta työyhteisössä. Vastuullisissa työyhteisöissä viestintä on monisuuntaista ja vuorovaikutteista, toinen toistaan arvostavaa. Se ei Juholinin mielestä tarkoita, että pitää olla kaikesta samaa mieltä, vaan erilaiset näkemykset pitää ottaa rikkautena ja mahdollisuutena tulla entistä paremmaksi. Konfliktejakaan ei pidä pelätä, sillä niistä voi kummuta jotain täysin uutta ja odottamatonta. Viestintä onkin toisaalta muodollista mutta toisaalta epävirallista. Spontaania viestintää tarvitaan etenkin luovuutta vaativissa asioissa ja tilanteissa sekä erilaisissa kehityshankkeissa. Monet suuret keksinnötkin ovat syntyneet vahingossa ja odottamatta, eivät käskystä, että innovoikaa nyt. Vastuullisuus ja työyhteisöviestinnän onnistuminen punnitaan yleensä erilaisissa kriisitilanteissa. Silloin tarvitaan erityisesti avoimuutta ja rehellisyyttä mutta myös rohkeutta puhua asioiden oikeilla nimillä ja ymmärrystä siitä, miten eri ihmiset kokevat asioita ja reagoivat niihin. Hajautetuissa organisaatioissa viestintä tapahtuu erilaisilla rajapinnoilla. Esimerkiksi asiakastyötä tekevät myynti- ja huoltohenkilöt ovat parhaimmillaan yrityksen käyntikortteja ja puolestapuhujia. Mutta pahimmillaan he voivat myös olla epälojaaleja oman pesän pilaajia. Sananvapaus on tärkeä arvo, mutta epäkohdat kannattaa aina ensiksi käsitellä työyhteisön sisällä, Juholin korostaa. Viestintä parhaimmillaan rakentaa yhteisöllisyyttä ja edistää vastuullisuutta. Vastuullista viestintää Työyhteisöviestintä on tärkeä osa yritysten ja muiden työyhteisöjen sosiaalista yhteiskuntavastuuta. Monisuuntaisella ja vuorovaikutukseen perustuvalla viestinnällä voidaan edistää vastuullisuutta. Avoimuus lisää luottamusta. Luottamus puolestaan luo avoimuutta. Vastuullisuus lisää yhteisöllisyyttä. Vuoropuheluun perustuvalla viestinnällä voidaan motivoida ja kannustaa vastuullisuuteen. Avoin vuoropuhelu antaa eväitä menestykselle. Viestinnän vastuullisuus punnitaan yleensä ristiriitaja muutostilanteissa. Valehtelu ei todellakaan kannata! 6 Työturvallisuuskeskus

7 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Hyvä viestintä luo hyvinvointia Toimiakseen tehokkaasti ja edistääkseen työhyvinvointia työntekijät tarvitsevat olennaista ja ajantasaista perustietoa organisaatiosta ja siitä, miten työ voidaan tehdä terveellisesti ja turvallisesti. Työntekijät tarvitsevat myös muuttuvaa ja tilannesidonnaista tietoa suunnitelmista ja näkemyksiä tulevaisuudesta. Vaikka eniten yleensä kiinnostaa oma työ ja sen tulevaisuus, silti kokonaiskuva on tarpeen. On tiedettävä, missä mennään. Jo etukäteen olisi kerrottava mahdollisuuksien mukaan, millaisia muutoksia on tulossa tai millaisia suunnitelmia on tekeillä, jotta kaikki osaisivat työpaikalla jo etukäteen valmistautua tulevaan. Ennakoivat yhteiset keskustelut ovat hyvä keino luoda pohjaa tulevalle. Ongelmana on, että tulevasta ei aina ole selkeää tietoa, ja toisaalta kaikkea ei voi kertoa. Tärkeää on kuitenkin kertoa sekin, ettei tiedetä eikä voida kertoa ainakaan vielä. Esteenä voivat olla esimerkiksi kilpailulliset tekijät tai yrityssalaisuudet. Muutostilanteet ovat kaikkein haastavimpia. Jos viestintää ei ole ollenkaan tai se on salailevaa, alkavat huhut helposti levitä ja ottaa valtaa. Tietämättömyys myös lamauttaa, kun aika kuluu spekulointiin. Huono viestintä on sellaista, että tietoa jaetaan mahdollisimman vähän ja mahdollisimman myöhään. Kannattaa pitää mielessä, että kaikki tulee julki, ennemmin tai myöhemmin, ja silloin viestintä ei ole enää omissa käsissä, Elisa Juholin muistuttaa. Hyvä viestintä vahvistaa jäsenten luottamusta työyhteisöään kohtaan. Se myös edistää ns. hiljaisen tiedon hyödyntämistä ja kasvattaa organisaatiomuistia, kun ihmiset voivat toimia avoimessa ja rakentavassa vuorovaikutussuhteessa. Asiantuntija- ja tietoperusteista työtä tekevät arvostavat vuorovaikutteisen viestinnän lisäksi myös työn jatkuvuutta ja mielekkyyttä sekä mahdollisuutta toteuttaa itseään. Hyvät osallistumismahdollisuudet ja hyvä töiden hallinta lisäävät työssä viihtymistä. Yksinkertaisesti: mihin itse on päässyt vaikuttamaan, siihen yleensä myös sitoutuu. Juholinin mukaan yhteistä osaamista kartutetaan esimerkiksi pyytämällä ja antamalla apua. Tietotyötä tekevät ja heidän kollegansa ovat useimmiten parhaita oman työnsä asiantuntijoita ja kehittäjiä, joskus jopa parempia kuin esimiehensä. Tällöin heidän näkemyksensä ovat erittäin arvokkaita ja niihin voi luottaa. Mutta mikäli tulee jatkuvasti torjutuksi, ideoiden tuottaminen tyrehtyy hyvin nopeasti, Juholin korostaa. Työviihtyvyyden kannalta kaikkien työntekijöiden arvostus, hyväksyminen ja mielipiteiden kunnioittaminen luovat hyvää maaperää. Vuorovaikutusta haittaavia hierarkkisia esteitä ja rakenteita kannattaa purkaa. Hyvin toimiva viestintä vahvistaa sekä yksilöä että yhteisöä. Kun asiantuntija voi ja uskaltaa tuoda esiin omat näkemyksensä, on keskinäiselle viestinnälle ja yhteistyölle luotu hyvä pohja. Tästä syntyy myös luottamusta. Juholin uskoo, että hyvällä viestinnällä voidaan parantaa työyhteisön työilmapiiriä ja työhyvinvointia. Työyhteisöviestinnällä on vaikutusta myös sairauspoissaoloihin ja henkilöstön pysyvyyteen organisaatiossa. Kyse on pitkälle sitoutumisesta omaan työhön ja työyhteisöön. Henkilöstön mukaan ottaminen kehitystyöhön on parhaimpia keinoja hyödyntää työyhteisön tärkeintä voimavaraa, henkilöstöä. Hyvin toimiva viestintä vahvistaa yksilöä ja yhteisöä. Hyvä työyhteisöviestintä Tehokas ja tuloksia tuottava työyhteisöviestintä on: Suunnitelmallista Innovatiivista Tavoitteellista Osallistavaa Vuorovaikutteista Avointa Vuoropuhelun ja palautteen sallivaa Kysymisen ja kyseenalaistamisen mahdollistavaa Kuuntelevaa Motivoivaa Ennakoivaa ja proaktiivista Muutoksiin varautuvaa Työyhteisöä yhdistävää ja energisoivaa Luovuutta edistävää Uusiin innovaatioihin ja ideoihin kannustavaa. Työturvallisuuskeskus 7

8 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Johdolla näkyvä rooli työyhteisöviestinnässä Johtajien rooli työelämän viestijöinä on muuttunut ja muuttuu edelleen. Johtajilta odotetaan pikemminkin suurten linjojen vetoa, läsnäoloa ja keskustelua sekä työedellytysten luomista kuin yksisuuntaista tiedottamista ylhäältä alaspäin. Johtaminen on strategista viestintää eri foorumeilla, professori Juholin pelkistää. Erityisesti asiantuntija- ja tietoperusteisen työn johtamisessa tarvitaan vuorovaikutukseen ja hyvään yhteistyöhön perustuvaa viestintää. Johtajien on Juholinin mielestä oivallettava, ettei yksin nykymaailmassa saa juuri mitään aikaan, ei paraskaan johtaja. Uusi nykyajan asiantuntijuus on yhdessä tekemistä. Johtajien on tultava alas käskyttämisen norsunluutorneista. Johtajan on laitettava likoon niin persoonansa, arvonsa, asenteensa kuin elämäntyylinsä. Johtamisviestintä linkittyy kiinteästi muutostilanteisiin. Luottamus tulevaisuuteen rakentuu tavasta, miten johto luo ja vahvistaa viestintäkulttuuria. Hyvä viestintä on yleensä myös hyvää johtamista työhyvinvointija työturvallisuusasioissa. Johtaminen on oikeastaan viestintää. Hyvän johtajan ajankäytöstä valtaosa on viestintää henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Johtamisen tarkoitus on saada ihmiset sitoutumaan päätöksiin ja tavoitteisiin, kun taas viestinnän tarkoitus on lisätä ymmärrystä asioita kohtaa, jotta osataan ja halutaan toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Luottamus tulevaisuuteen rakentuu tavasta, miten johto luo ja vahvistaa viestintäkulttuuria Pelolla johtaminen ja viestiminen eivät saa olla enää tätä päivää, Juholin korostaa. Työyhteisön suunnitelmista ja muutoksista halutaan tietoa nimenomaan ylimmältä johdolta. Organisaatioiden tavoitteiden ja strategian ymmärtäminen luo työlle mielekkyyttä ja motivoi tekijöitä. Johdon tehtävänä on asettaa asioita tärkeysjärjestykseen ja antaa hankkeille voimavaroja niiden toteuttamiseen. Usein ylimmällä johdolla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta viestiä koko organisaation kaikkien jäsenten kesken. Tähän tarvitaan esimiehiä ja viestinnän ammattilaisia sekä toimivia viestinnän rakenteita. Juholinin mielestä suurimmat haasteet ovat hajautuneissa organisaatioissa, joissa ihmiset työskentelevät eri puolilla maata tai maailmaa, jopa eri aikavyöhykkeillä. Sosiaalinen media on tuonut yhteydenpitoon mielenkiintoisia ja toimivia uusia mahdollisuuksia. Organisaatioiden madaltuminen ja verkostomainen toiminta sekä uudenlainen johtamistyyli ovat lähentäneet johtoa ja henkilöstöä toisiinsa erityisesti asiantuntijatyöyhteisöissä. Vuorovaikutteisen viestinnän avulla on mahdollista rakentaa yhteistyötä ja parantaa hyvinvointia ja kilpailukykyä. Johtamisessa tarvitaan vuorovaikutukseen ja hyvään yhteistyöhön perustuvaa viestintää. Johdolla viestintävastuu Johdon tehtävänä on: Asettaa strategiset tavoitteet työyhteisön viestinnälle yhteistyössä esimerkiksi viestintä- ja HR-ammattilaisten kanssa. Synnyttää avoimuuteen ja vuorovaikutukseen perustuva viestintäkulttuuri. Antaa riittävät voimavarat työyhteisöviestintään. Asettaa tavoitteet työpaikan työhyvinvoinnille ja sitä edistävälle viestinnälle. Mahdollistaa työyhteisön jäsenten sitoutuminen päätöksiin ja tavoitteisiin yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä. Osallistua näkyvästi johtamisviestintään ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön. Näyttää esimerkkiä, kuunnella ja kerätä palautetta, olla läsnä mahdollisuuksien mukaan. Seurata viestinnän onnistumista. Ottaa vastaan ja antaa palautetta. 8 Työturvallisuuskeskus

9 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Esimiehet myös viestinnän avainhenkilöitä Esimiesten arkinen työhön liittyvä viestintä on vuorovaikutusta, tiedonvaihdantaa ja palautteen antamista. Esimiestyö on mitä suurimmassa määrin viestintää monissa erilaisissa tilanteissa. Viestintä on tärkeä esimiestaito, professori Elisa Juholin korostaa. Esimiesten rooli viestinnässä on kuitenkin erilainen kuin työyhteisön muiden jäsenten roolit. Hän on välittävä linkki yksikkönsä ja muun organisaation sekä toimintaympäristön välillä. Esimies tuo ja vie viestiä työyhteisössä eteenpäin sekä pystysuorassa että vaakasuorassa suunnassa. Esimiesten tehtävänä on johtaa työprosesseja ja asioita; tämä on managementia. Toisaalta esimiesten tehtävä on myös johtaa ihmisiä; tämä on leadershipiä. Nykyajan esimiehillä on asiantuntija- ja tietovaltaisessa työyhteisöissä valmentajan kaltainen rooli. Hänen on oltava sekä asioiden että ihmisten johtaja. Se vaatii keskustelua ja läsnäoloa, mutta tarvittaessa myös jämäkkyyttä ja visionäärisyyttä. Esimiehiltä odotetaan esimerkiksi kykyä tulkita monimutkaisia asioita yksinkertaiseen ja ymmärrettävään muotoon, valmiutta välittömään ja rehelliseen palautteeseen, halua kohdata ihmisiä, olla läsnä ja kuunnella heitä. Esimiehiltä toivotaan myös myönteistä asennetta oman osaston, ryhmän tai tiimin kehittämisajatuksille, Juholin listaa. Keskeinen osa esimiesten työtä on myös työhyvinvointia vahvistava viestintä. Usein se on päivittäistä keskinäisviestintää: neuvontaa, opastusta, kyselemistä, kuuntelemista ja ongelmien yhteistä ratkomista. Tavallisesti myös uusien työntekijöiden perehdytys on lähiesimiehen vastuulla. Hyvä esimies osaa antaa myös riittävästi palautetta sekä koko tiimille että myös yksittäisille työntekijöille. Samoin hänen itsensä on oltava avoin palautteelle. Palautetta voi antaa esimerkiksi kehityskeskusteluissa, joskin niiden tarpeellisuutta on viime aikoina kyseenalaistettu puolipakollisena rituaalina, joka ei juurikaan sisällä kehittämisen elementtejä. Sen sijaan yhä enemmän peräänkuulutan sitä, että palaute on osa päivittäistä työtä ja että se kuuluu kaikille. Hyvän esimiehen tulisi olla aloitteellinen myös tiedon etsinnässä, jakamisessa ja asioiden yhteisessä käsittelyssä, Juholin muistuttaa. Verkostomainen toiminta asettaa viestinnälle erityisvaatimuksia muun muassa tiedon perillemenon ja ymmärtämisen varmistamiseksi. Tällaisissa organisaatioissa yhteistyö kehittyy usein hitaammin ja luottamuksen rakentaminen vaatii enemmän aikaa, koska viestintä toimii viiveellä eikä se sisällä rikastavaa keskinäisviestintää. Matalissa organisaatioissa viestintä tapahtuu useimmiten lähellä ja suoraan, siksi se on niin vaikuttavaa. Välitön vuorovaikutus parantaa tiedon perillemenoa ja ymmärrystä. Tärkeää on myös esimiesten läsnäolo ja saavutettavuus, jolloin asioihin voidaan tarttua ja ottaa puheeksi tässä ja nyt. Esimiesten ja johdon kannattaisi pyrkiä siihen, että 80 prosenttia olisi kuuntelemista ja 20 prosenttia puhumista tai muuta yksisuuntaista viestintää. Useimmiten suhde on valitettavasti juuri päinvastoin, Juholin murehtii. Tärkeää on esimiesten läsnäolo ja saavutettavuus, jolloin asioihin voidaan tarttua ja ottaa puheeksi välittömästi. Esimiesten viestintätilanteita Esimiesten avaintehtäviä työyhteisöviestinnässä ovat: Työnopastus Perehdytys työhön ja työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen Arkinen työhön liittyvä valmennus ja ohjaus Alaisten kannustaminen ja sitoutumisen edellytysten luominen Tavoite- ja tuloskeskustelut Oman yksikön, osaston ja tiimin palaverit Seuranta ja palautteen kerääminen Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Vapaamuotoiset tapaamiset Sosiaalinen media. Työturvallisuuskeskus 9

10 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Asiantuntijatyötä tekevillä aktiivinen rooli Organisaatioiden pitäisi nyt päivittää työntekijöiden mahdollisuudet hyödyntää osaamisensa ja työyhteisön voimavarat. Johdolla ja esimiehillä on työyhteisöviestinnässä keskeinen rooli, mutta heidän rinnalleen ovat nousseet asiantuntijatyötä tekevät. Heillä on vastuu ottaa itse selvää, kysyä, osallistua ja saattaa ajatuksensa muiden tietoisuuteen. Digitalisaatio on muuttanut ja muuttaa oleellisesti työn kuvaa. Työtä voidaan nyt tehdä missä vain ja mihin aikaan tahansa, eikä luovuudelle ole enää rajoituksia. Työelämä hanke on määritellyt digitaalisuuden työvälineeksi, joka mahdollistaa työskentelyn viisaammin ja paremmin. Professori Juholin korostaa, että hyötyjen aikaansaamiseksi digitalisaation käyttöönoton pitää ulottua työyhteisön tapaan toimia, työntekijöiden osaamiseen ja johtamiseen. Viestinnän digitalisaation myötä tekstit ja kuvat eivät ole enää sidoksissa tiettyihin välineisiin. Tällöin tekstiä, kuvaa ja ääntä voidaan rajattomasti jakaa, muokata ja manipuloida. Eritoten tietotyötä tekevät asiantuntijat ovat itseohjautuvia tiedon tuottajia, jalostajia ja vaihtajia. Heidän suhteensa tietoon on lähtökohdiltaan erilainen kuin perinteisessä teollisuusyhteisössä työskentelevillä on ollut. He eivät ole vain tiedon vastaanottajia ja lähettäjiä vaan myös osa tiedon tuottamista, muokkaamista ja sillä viestimistä. Kiire, kontrolli ja keskeytykset tylsistyttävät tutkimusten mukaan asiantuntijatyötä tekeviä. Helposti tylsistytään, jos työstä katoaa mielekkyys. Organisaatioiden pitäisi nyt päivittää työntekijöiden mahdollisuudet hyödyntää oma osaamisensa ja työyhteisön voimavarat. Asiantuntijat ovat myös kriittisiä kaiken tiedon suhteen eivätkä välttämättä sulata ulkopuolisia viisauksia. He kyseenalaistavat myös johdon näkemyksiä, mikä johdon kannattaisi ottaa ilolla vastaan. Kaikki viisaus ei suinkaan pesi johtoryhmässä, Juholin toteaa. Työyhteisöviestinnän toimintamallin mukaisia avainsanoja ovat vuorovaikutus ja vastavuoroisuus, keskinäinen arvostus sekä viestinnän tuleminen osaksi jokaisen työtä. Juholin vaatii työntekijöiltä vastuullisuutta. Se tarkoittaa, että ollaan kiinnostuneita työpaikasta, havainnoidaan asioita, otetaan puheeksi, ihmetellään, ehdotetaan parannuksia ja omaksutaan parempia tapoja toimia. 10 Työturvallisuuskeskus

11 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Asiantuntijatyötä tekevillä aktiivinen rooli Henkilöstöllä tulisi olla aina mahdollisuus ottaa asioita puheeksi. On voitava kysyä ja myös kyseenalaistaa ja esittää vaikeita kysymyksiä mutta myös omia ratkaisuehdotuksia. Asiantuntija- ja tietoperusteisessa työssä viestintäfoorumit ovat kaiken tekemisen ja yhteistyön ydin. Foorumi on tila, johon yhteisön jäsenet tulevat keskustelemaan ja käsittelemään tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita. Viestintä ei ole irrallinen asia vaan osa jokaisen työtä. Foorumeilla työntekijät saavat tietoa ja vaikutteita ja vastaavasti välittävät niitä eteenpäin. Tästä syystä myös itse tilalla on suuri merkitys eli mahdollistaako se luonnollisen vuorovaikutuksen ja toisaalta tarjoaako se tilan myös yksin tai kaksin tekemiselle, Juholin kuvaa. Foorumi voi olla fyysinen työtila, mutta se voi olla myös virtuaalinen ympäristö, esimerkiksi erilaisten sosiaalisten medioiden yhdistelmiä. Foorumeilla toimitaan monella eri tavalla: spontaanisti, puolivirallisesti tai virallisesti. Oleellista on vuorovaikutteisuus sekä yhteisön jäsenten aloitteellisuus ja itseohjautuvuus. Hajautetuissa organisaatioissa viestintä jäsenten kesken on erityisen tärkeää. Apuna yhteydenpidossa voidaan käyttää esimerkiksi videoneuvotteluja tai Skypepuheluja tai työtila itsessään on virtuaalinen. Vaikka sosiaalinen media muodostaa merkittävän mahdollisuuden työyhteisöviestinnälle, tarvitaan myös säännöllisiä tapaamisia ja henkilökohtaista viestintää kasvoista kasvoihin. Virtuaalisessakin työympäristössä tarvitaan henkilökohtaista viestintää Esimerkiksi uuden hankkeen tai projektin käynnistyessä tarvitaan yleensä tilaisuutta, jossa osapuolet ovat samaan aikaan samassa paikassa. Jatko voidaan hoitaa vuorotellen suoraa keskinäisviestintää ja joukkoviestinnän eri välineitä hyödyntäen. Yhdessä oleminen synnyttää myös yhteishenkeä, kun voidaan yhdistellä virallista ja vapaamuotoista tapaa käsitellä asioita. Tiedon ja osaamisen avoin jakaminen on yhteisöllisesti palkitsevaa. Yhteiset oppimisen ja uuden löytämisen oivallukset koetaan työn huippuhetkinä. Juholin uskoo, että hyvässä työyhteisössä jäsenet antavat toisilleen energiaa ja inspiroivat työtovereitaan. Kun saa tukea ja apua muilta, on myös itselle luontevaa auttaa muita tai kysyä, miten voi auttaa. Työntekijät myös rakentavat, tiedostaen tai tiedostamattaan, työyhteisön mainetta ja ovat omassa roolissaan työyhteisönsä mainelähettiläitä niin hyvässä kuin huonossakin. Jokainen muokkaa mainetta työssään ja verkostoissaan. Niistä se heijastuu takaisin organisaatioon ja sen yksilöihin mutta myös ulospäin sidosryhmiin. Jokainen muokkaa mainetta työssään ja verkostoissaan. Tietotyöntekijä arvostaa tietoa Tietotyön asiantuntijuus tuottaa työyhteisöön yhtä vastuullisia rooleja kuin organisatorinen asema. Asiantuntijat toimivat usein työyhteisöissään itseohjautuvasti. Asiantuntijan rooliin kuuluu usein luonnostaan kriittisyys ja kyseenalaistaminen. Tietotyötä tekevät tuottavat usein itse paljon uutta tietoa. Asiantuntijat ovat viestinnässä useimmiten aktiivisia ja oma-aloitteisia. Asiantuntijatyötä tekevät arvostavat avoimuutta ja vuoropuhelua. Tietotyötä tekevät asiantuntijat toimivat usein verkostomaisesti useilla viestintäfoorumeilla. Digitaalisuus muuttaa jatkuvasti asiantuntijatyötä ja haastaa oppimaan sen hyödyntämistä. Asiantuntijoiden mielestä tiedon ja osaamisen jakaminen on useimmiten palkitsevaa. Säännölliset tapaamiset luovat työyhteisöön yhteishenkeä ja vuorovaikutusta. Pelkkä sosiaalinen media ei yksin riitä. Työturvallisuuskeskus 11

12 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Työsuojeluhenkilöstön rooli työyhteisöviestinnässä Työpaikoilla vastuu työhyvinvoinnista on työnantajalla eli johdon edustajilla. Johto määrittelee työyhteisössä noudatettavan viestintäpolitiikan ja rakentaa yhdessä henkilöstön kansa työpaikan viestintäkulttuuria. Erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa vaaditaan monipuolista viestintää myös työoloihin ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Vaatimuksia asettaa asiantuntijatyöhön liittyvä luovuus ja omatoimisuus ja kriittisyys, Juholin korostaa. Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen onnistuu parhaiten työyhteisössä, jossa käydään avointa ja monensuuntaista vuoropuhelua johdon, esimiesten ja henkilöstön välillä. Hyvin toimiva viestintä rakentuu luottamukseen, ja jokaisella työyhteisön jäsenellä on siinä oma vastuunsa. Viestinnän on oltava myös kiinteä osa työyhteisön hyvinvointiin ja turvallisuuteen tähtäävää toimintaa, esimerkiksi mukana alusta alkaen erilaisissa kehityshankkeissa. Hyviin tuloksiin päästään vasta, kun kaikki ovat tietoisia ja ymmärtävät, mitä työhyvinvointiin ja turvallisuuteen kuuluu ja mitä se edellyttää itse kultakin. Tämä puolestaan vaatii viestinnän lisäksi koulutusta, valmennusta ja harjoittelua. Työsuojeluhenkilöstöllä on monia erityistehtäviä asiantuntija- ja tietoperusteisten työorganisaatioiden viestinnässä. Heidän on pidettävä yllä työyhteisön tarvitsemia erilaisia tietokantoja, esimerkiksi lainsäädäntöön liittyviä määräyksiä, toimintaohjeita, tilastoja, käyttöturvallisuustiedotteita ja erilaista työhyvinvointiin liittyvää aineistoa. Viestintä kiinteä osa työhyvinvointi- ja turvallisuustoimintaa ja kehittämistä Työsuojeluhenkilöstön olisi osattava käyttää hyödyksi organisaation virallisia ja vapaamuotoisia viestintäkanavia ja foorumeita eli organisaatiossa muutenkin käytettäviä viestinnän keinoja, jotka tavoittavat mahdollisimman monet. Viestintä on suunniteltava alusta alkaen huolellisesti ja tavoitteellisesti. Työnjako, vastuut ja aikataulutus on määriteltävä yksityiskohtaisesti. Viestien tekninen perillemeno, ymmärrys ja vaikutukset tulee selvittää. Mappi hyllyssä tai ohje netissä eivät vielä luo turvallista työpaikkaa, Juholin toteaa. Työsuojeluhenkilöstöltä vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän viestintäosaamista ja vaikuttamisen kykyä. Juholin kannustaa riittävien viestintätaitojen hankintaan ja jatkuvaan ylläpitoon. Tämä puolestaan vaatii viestinnän ja henkilöstöjohtamisen tiivistä yhteistyötä. Yritysjohdon ja työsuojeluhenkilöstön kannattaa käyttää hyödyksi työpaikan viestintä- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden osaamista. Heidän kanssaan kannattaa verkottua mahdollisimman hyvin. Usein yhdessä tekeminen tuottaa parhaan tuloksen myös työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämisessä ja siihen liittyvässä viestinnässä. Työsuojeluhenkilöstöltä vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän viestintäosaamista ja vaikuttamiskykyä. Työsuojeluasiantuntijoiden viestintätehtävät Ylimmän johdon avustaminen työoloihin sekä työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvässä viestinnässä. Tiedon ja kokemusten vaihdanta työhyvinvointiin liittyvistä asioista esimiesten ja henkilöstön kanssa. Yhteistyö työpaikan viestintä- henkilöstön ja henkilöstöjohtamisen kanssa. Palautteen ja kokemusten keruu. Kokoukset, keskustelut ja palaverit työolojen ja työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen liittyvistä asioista. Henkilöstön, erityisesti uusien työntekijöiden, opastus ja perehdyttäminen. Työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvä viestintä. Kehittämishankkeisiin liittyvä viestintä. Viestintä ja vuorovaikutus sidosryhmien, yhteisöjen ja median yms. kanssa. Sosiaalisen median ja muun sähköisen viestinnän hyödyntäminen. 12 Työturvallisuuskeskus

13 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Erilaisia viestintätekniikoita ja uusia toimintamalleja Arkinen työyhteisöviestintä on tyypillisimmillään tiedon ja kokemusten vaihdantaa, tietämyksen ja ymmärryksen luomista sekä asioiden pohdintaa työpaikan eri henkilöiden kesken. Spontaani, epävirallinen viestintä täydentää virallista. Tämä on tärkeä muistaa etenkin luovassa asiantuntija- ja tietotyössä. Työyhteisöviestintään käytettävät teknologiat ja menetelmät vaihtelevat työpaikkakohtaisesti tilanteiden ja olosuhteiden mukaan. Perinteisiä työyhteisöviestinnän välineitä ovat esimerkiksi opaskirjat, julisteet, kirjalliset tiedotteet, ilmoitustaulut, sähköpostiviestit, kokoukset, kurssit, kehityskeskustelut ja henkilöstölehti. Näille on edelleen tilausta. Työyhteisöissä paljon käytettyjä uusia viestinnän keinoja ovat esimerkiksi intranet, työpaikkakohtaiset kotisivut, tiedotteet ja uutisvideot, verkkopohjaiset yhteistyöalustat, blogit, Facebook, Linkedln, Twitter, Skype, videoneuvottelut sekä erilaiset pikaviestimet. Aineiston arkistoinnissa ja jakamisessa käytetään yhä useammin erilaisia pilvipalveluja. Sosiaalisen median, somen, merkitys työyhteisöviestinnässä kasvaa, ja yhä useampi omaksuu sen osaksi työtään. Sen rinnalla tarvitaan edelleen kuitenkin ihmisten välisiä kohtaamisia ja keskinäisviestintää, jossain määrin ja tilanteen mukaan myös painettua viestintää. Olen vahvasti sitä mieltä, että pelkkä sosiaalinen media ei riitä, vaan tarvitaan myös puhuttua viestintää ja henkilökohtaista vuorovaikutusta. Kirjalliset työohjeet ovat esimerkiksi edelleen tärkeitä, professori Juholin toteaa. On myös otettava huomioon, että kriittisellä hetkellä voi tulla sähkökatkos tai verkko kaatuu, joten kaikkea ei voi rakentaa verkon varaan. Jatkuva muutosten hallinta suuri haaste myös viestinnälle Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ja niihin liittyvä viestintä ovat tavallinen ympäristö etenkin tietoperusteiselle työlle. Kielitaitoa ja eri kulttuurien tuntemusta vaaditaan yhä enemmän. Työyhteisöviestinnän onkin oltava toisaalta suunnitelmallista ja ammattimaista, toisaalta vapaasti muotoutuvaa kulttuuria. Kaikkea ei voi eikä pidä yrittää hallita ja johtaa. Teksti ja puhe on kuitenkin aina pyrittävä muokkaamaan sellaiseen muotoon, että sisällön ymmärtää kerralla. Monikulttuurisissa työyhteisöissä tämä voi olla hyvin haastavaa. Jatkuva muutosten hallinta on suuri haaste myös viestinnälle. Hyvinvointia ja turvallisuutta korostava yrityskulttuuri syntyy Juholinin mukaan vain pätevällä henkilöstöjohtamisella ja vuorovaikutteisella yhteistyöllä. Työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvässä viestinnässä kannattaa hyödyntää organisaatioiden viestintäammattilaisten ammattitaitoa. Työyhteisöviestinnän erilaisia menetelmiä Työhyvinvointiin liittyvässä viestinnässä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia menetelmiä ja välineitä: Uudet: Verkkopohjaiset yhteistyöalustat Virtuaaliset verkkokokoukset Digitaaliset ryhmätyötilat Blogit, blogien väliset verkot Mobiilit viestintäverkot Sosiaalinen media Facebook Yammer Skype Twitter Linkedln Erilaiset muut pikaviestimet Muut tietoverkostot Perinteiset: Puhelinsoitot Sähköpostiviestit Intranet Tiedotteet verkon kautta Sisäinen tv-järjestelmä Tapaamiset, keskustelut, kahvittelut Kehityskeskustelut Yhteistyöpalaverit, tiimi- ja osastokokoukset Seminaarit, opastus ja koulutus, videoneuvottelut Kirjalliset tiedotteet Henkilöstölehti ja muut julkaisut. Työturvallisuuskeskus 13

14 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa Erilaisia viestintätekniikoita ja uusia toimintamalleja Sosiaalinen media Sosiaalinen media mahdollistaa uudenlaisen, entistä avoimemman ja dialogisemman vuorovaikutuksen organisaation sisällä ja sidosryhmien välillä. Sosiaalinen media voidaan määritellä interaktiivisiksi verkkoalustoiksi, joiden kautta yksilöt ja yhteisöt jakavat, tuottavat ja muokkaavat käyttäjien tuottamaa sisältöä sekä keskustelevat siitä. Sosiaalinen media muuttaa työn tekemisen tapaa ja on yhä useammalle osa virtuaalista työympäristöä. Somen käyttö monissa työtehtävissä on luontevaa ja suositeltavaa erityisesti silloin, kun sen avulla voidaan tuottaa tai täydentää palveluja. Oikein käytettynä sosiaalinen media edistää työntekijöiden keskinäistä sekä palveluorganisaation ja sen asiakkaiden välistä vuorovaikutusta. Sosiaalisen median avulla voidaan myös edesauttaa käyttäjälähtöisten palveluiden tuottamista. Some voi toimia niin ikään foorumina työntekijöiden ammatilliseen verkostoitumiseen, työn ja osaamisen kehittämiseen sekä yhteistyökumppanien väliseen työskentelyyn. Käyttäjät tuottavat verkkoon sisältöjä yhteisöllisesti ja vuorovaikutuksellisesti. Tällöin palvelun tuottajan rooliksi jää pääasiassa toimivan järjestelmän ja infrastruktuurin ylläpitäminen. Sosiaalisen median palveluita voidaan luokitella eri tavoin, eivätkä ne ole mitenkään selvärajaisia. Some ammatilliseen verkostoitumiseen, kehittämiseen ja yhdessä työskentelyyn Tässä on yksi tapa luokitella sosiaalista mediaa: Yhteistuotanto (Wikipedia) Verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut (Facebook, Linkedln) Video-ohjelmien jakamiseen keskittyvät alustat (YouTube, Vimeo) Blogit ja mikroblogit (erilaiset blogialustat ja Twitter) Virtuaalimaailmat (Second Life) Verkkokeskustelut (Suomi24). Sosiaalisen median voima perustuu sen sosiaaliseen, vuorovaikutteiseen ja osallistavaan luonteeseen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa edellyttää niiden henkilöiden tuntemista ja aktivoimista, joilla on runsaasti todellisia kontakteja ja jotka ovat verkostojen solmukohdissa. Sosiaalisen median hyödyntämistä suunniteltaessa ja kokonaisuutta rakennettaessa on hyvä kysyä, mitä ihmiset haluavat, mitä odotuksia heillä on, mihin muutoksiin he ovat valmiita, mitä välineitä heillä on käytettävissään ja kuinka paljon aikaa he voivat käyttää sosiaalisessa mediassa. Somen luonteeseen kuuluu jakaminen ja yhteisöllisyys. Työkalut mahdollistavat sen, että kuka tahansa ryhmään hyväksytty pääsee lukemaan ja muokkaamaan sisältöjä Sosiaalisen median yleistymisestä huolimatta organisaatiot eivät useinkaan vielä hyödynnä digitaalisen median vuorovaikutteisia, keskustelevia ominaisuuksia kovinkaan tehokkaasti. Edelleen tilanne on se, että vähemmistö on aktiivista ja enemmistö passiivista. Lähteitä lisää tietoa Palaute kuuluu kaikille. Ahonen, Risto & Lohtaja-Ahonen, Sirke. Infor Sosiaalinen media - poliittisen vaikuttamisen uusi voima. Auvinen, Ari-Matti. Suomen Toivo -ajatuspaja Työyhteisöviestinnän uusi agenda TYVI Juholin, Elisa. Raportti I. Haaga-Helia Työyhteisöviestinnän uusi agenda TYVI Juholin, Elisa. Raportti II. Haaga-Helia Viestinnän vallankumous löydä uusi työyhteisöviestintä. Juholin, Elisa. WSOYpro Otteita verkosta: verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Laaksonen, Salla-Maaria, Matikainen, Janne & Tikka, Minttu. Vastapaino Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla. Matikainen, Janne. Tutkimusraportteja 3/2009. Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto Sosiaalisen median työkäyttö - työsuojelunäkökulma -digijulkaisu. Harjanne Kerttuli, Kiiskinen Janne, Lehtoranta Tanja, Rauramo Päivi, Schrooten Heidi. Työturvallisuuskeskus Digitaalinen johtaminen. Syvänen, S., Tikkamäki, K., Loppela, S., Tappura, A., Kasvio, A. & Toikko, T. Tampere University Press Työturvallisuuskeskus

15 Työyhteisö viestii: Accenture Johto pitää koko henkilöstön ajan tasalla organisaation tilasta ja muutoksista Accenturessa. Yhdessä tekeminen ja hyvä vurovaikutus ovat kaiken toiminnan lähtökohta. Saumaton yhteistyö ja viestintä menestyksen perusta Accenturen työyhteisökulttuuri suosii hyvää yhteistyötä, vastuullisuutta ja toisten auttamista. Saumaton tiimityö, tiedon jakaminen kollegojen kanssa sekä avoin viestintä johdon ja henkilöstön välillä ovat menestyksemme perusta nyt ja tulevaisuudessa, sanoo Accenturen toimitusjohtaja Frank Korsström. Kysyvä ei tieltä eksy, kuten sanonta kuuluu. Meillä apua saa, kun sitä pyytää. Asiantuntijatehtävissä työskentelevät työntekijät arvostavat, että johto pitää koko henkilöstön ajan tasalla organisaation tilasta ja muutoksista. Matala organisaatio, tiimimäinen työskentelytapa ja nykyaikaiset viestintäkanavat sopivat hyvin asiantuntijavaltaiseen organisaatioon. Pyrimme jatkuvaan dialogiin. Viestinnällä on erittäin tärkeä rooli sekä johtamisessa että henkilöstöhallinnossa, painottaa Accenturen viestintäjohtaja Reeta Kaukiainen. Suuri osa Accenturen henkilöstöstä tekee liikkeenjohdon kehittämiseen ja tietotekniikkaan liittyvää asiantuntijatyötä, monet asiakkaiden tiloissa. Accenture korostaa Kaukiaisen mukaan viestinnässään erityisesti yhteisöllisyyttä ja monisuuntaisuutta. Yhdessä tekeminen ja hyvä vuorovaikutus ovat lähtökohtia kaikessa toiminnassa, myös viestinnässä. Nykymaailmassa ei pärjää ilman monipuolista ja monikanavaista viestintää. On käytettävä erilaisia lähestymistapoja eri tilanteissa tarvitaan hyvää esimiestoimintaa, yhteisiä palavereita ja tapahtumia mutta myös laajaa joukkoviestintää esimerkiksi verkon kautta. Työturvallisuuskeskus 15

16 Työyhteisö viestii: Accenture Vuorovaikutus viestinnän keskiössä Asiantuntevien ja korkeasti koulutettujen ihmisten johtaminen edellyttää avointa viestintää ja jatkuvaa vuoropuhelua. Näin Accenturessakin, jonka henkilöstöstä suurin osa on akateemisesti koulutettuja. Ihmiset haluavat tietää, missä ollaan ja minne mennään, korostaa henkilöstöjohtaja Anu Tuomolin. Accenturen asiantuntijat tekevät töitä pääasiassa erilaisissa projekteissa. Suuri osa työntekijöistä tekee työtään asiakkaan tiloissa. Meillä lähtökohtana on, että kukin kantaa vastuun omasta työstään, toimii tiiminsä hyväksi ja tukee tarvittaessa muita. Viestinnällä on erittäin tärkeä rooli johtamisessa ja projektien läpiviennissä. Haluamme, että koko henkilöstö osallistuu viestintään ja on siinä aktiivisesti mukana. Kannustamme kysymään ja antamaan palautetta. Hyvin toimiva viestintä on Tuomolinin mielestä työmotivaation ja tuloksellisuuden kannalta avainasemassa. Esimiesten tehtävänä on jakaa tietoa ylhäältä alaspäin, mutta yhtä tärkeää on myös tiedon välittäminen alhaalta ylöspäin. Viime vuosina Accenturen henkilöstöasioiden hoidossa ja siihen liittyvässä viestinnässä ovat korostuneet myös työhyvinvointiin liittyvät asiat. Olemme halunneet yhdessä luoda työkulttuurin, jonka perustana on työhyvinvointi. Se on nykyisin kiinteä osa johtamista, mutta myös osa kaikkea päivittäistä työntekoa ja itsensä kehittämistä. Työhyvinvoinnin näkökulmasta esimiehet ovat Accenturessa omien alaistensa lähimpiä valmentajia ja kehittäjiä. Pääpaino on vahvuuksissa ja ongelmien ehkäisyssä. Esimiehille on toki annettu myös työkaluja, joilla he voivat varmistaa omien tiimiläistensä osaamisen ja työssä selviytymisen. Heidän on nopeasti tunnistettava mahdolliset ongelmat ja reagoitava niihin. Nykyaikaisia viestintätapoja Accenture käyttää työyhteisöviestinnässään monia nykyaikaisia viestintätekniikoita. Keskeisiä viestintäkanavia ovat intranet, Yammer ja sähköposti. Verkko on meillä kaikkien perustyökalu. Sisäinen viestintä on siirtynyt sähköiseen muotoon, kertoo Accenturen viestintäjohtaja Reeta Kaukiainen. Accenturen asiantuntijat hallitsevat jo työnsäkin puolesta nykyaikaiseen tietotekniikkaan perustuvat viestintävälineet ja -kanavat hyvin. Toki sähköisen viestinnän lisäksi meillä tapahtuu paljon myös henkilökohtaista viestintää erilaisissa kokouksissa ja tapahtumissa. Työhyvinvointiin liittyvä sisäinen viestintä on henkilöstöhallinnon edustajien sekä osastojen esimiesten ja tiiminvetäjien vastuulla. Työhyvinvointiin liittyviä asioita on viime vuosina käsitelty entistä enemmän myös projektiryhmien ja tiimien tilaisuuksissa. Myös koko henkilöstölle tarkoitetuissa tilaisuuksissa työhyvinvointi on nykyisin esillä säännöllisesti muun muassa toimitusjohtajan ja henkilöstöjohtajan puheenvuoroissa. Johtajat ovat panneet itsensä peliin myös blogeissa ja videoissa. Anu Tuomolin, henkilöstöjohtaja, Accenture Reeta Kaukiainen, viestintäjohtaja, Accenture Rina Sirén, työhyvinvointiasiantuntija, Accenture 16 Työturvallisuuskeskus

17 Työyhteisö viestii: Accenture Työhyvinvointiasiantuntijoiden näkyvä jalkatyö on niin ikään tärkeää. Työhyvinvointiviestintään Accenturen eri yksiköissä on ollut jo pitkään myös vapaaehtoisia yhteyshenkilöitä. Virallista työyhteisöviestintää täydentää kerhojen ja työhyvinvointiohjelman tilaisuuksissa tapahtuva epävirallinen ja epämuodollinen viestintä. Pyrimme monin eri tavoin innostamaan ja kannustamaan koko henkilöstöä pitämään huolta itse itsestään, Kaukiainen toteaa. Kehityskeskusteluista luovuttu Maailmanlaajuinen konsultointiyritys Accenture on luopunut perinteisistä kehityskeskusteluista. Niitä käytiin esimiesten ja alaisten välillä ennen yleensä kerran vuodessa. Olemme siirtyneet näistä vuosittaisista aika tehottomiksi havaituista kehityskeskusteluista jatkuvaan keskusteluun, jossa katse on tulevaisuudessa ja vahvuuksien hyödyntämisessä, kertoo henkilöstöjohtaja Tuomolin. Accenturen uudessa Performance Achievement -mallissa panostetaan valmentavaan, suoraan ja tosiaikaiseen palautteeseen. Pohjana keskustelulle on kunkin työntekijän täyttämä henkilökohtainen kysely. Se on vahvuusanalyysi, joka kartoittaa työntekijän työssä onnistumista 180 väittämällä. Vastaukset käydään esimiehen kanssa keskusteluissa läpi. Jokaisella on valta ja vastuu oman, tiimin ja liiketoiminnan suorituksen kehittämisestä. Henkilökohtainen ihmisten hyvinvoinnin ja suorituksen seuranta sekä yksilöllisen palautteen antaminen ovat Tuomolinin mukaan oleellisen tärkeä osa Accenturen työhyvinvointikulttuuria. Ihmiset kohdataan yksilöinä. Heidän vahvuuksiaan ja urapolkua pyritään viemään eteenpäin, Tuomolin korostaa. Henkilöstön hyvinvointi toimintojen ytimessä Accenture on panostanut viime vuosien aikana Suomessa voimakkaasti henkilöstönsä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Aloite työhyvinvointiprojektiin lähti johdon edustajilta jo kymmenkunta vuotta sitten. Tavoitteena on innostaa ja auttaa accenturelaisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Yksilöllisesti räätälöityjen ohjelmien avulla haluamme antaa henkilöstölle valmiudet itsensä johtamiseen ja kehittämiseen, Accenturen työhyvinvointiasiantuntija Rina Sirén kertoo. Hyvinvointiohjelmassa on mukana jo yli puolet accenturelaisista. Pyrimme kehittämään sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Autamme jokaista löytämään sopivat ratkaisut esimerkiksi liikuntaan, terveelliseen ravintoon ja riittävään lepoon. Hyvinvointiohjelma on työntekijöiden itse itselleen rakentama, Suomessa kehitetty toimintamalli. MyWellbeing-ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen. Kukin voi vaikuttaa elämäntapamuutoksensa sisältöön ja tavoitteisiin omista lähtökohdistaan. Tämä on innostanut osallistumaan ja pitämään huolta itsestään. Työhyvinvointia pyritään Accenturessa parantamaan myös tiimi- ja osastotasolla. Vuorovaikutteinen, valmentava johtaminen ja esimiestoiminta ovat tässä lähtökohtana. Monia eri viestintäkanavia Accenture käyttää työyhteisöviestinnässään monia eri viestintäkanavia ja -tekniikoita: Uusien työntekijöiden perehdytys Koko henkilöstölle tarkoitetut tapahtumat ja tilaisuudet Tiimien, projektiryhmien ja muiden yksiköiden tapahtumat ja kokoukset Toimitusjohtajan katsaus neljännesvuosittain, mukana myös työhyvinvointiasioita Toimitusjohtajan verkkokirjeet Sisäinen uutiskirje Yammer Henkilöstöhallinnon intranetsivut Henkilöstöhallinnon tiedotteet ja uutiskirjeet Verkkopohjaiset ryhmätyövälineet, wikit ja blogit Eri yksiköiden omat tiedotteet, uutiskirjeet ja intranet-sivut Videoneuvottelut ja konferenssipuhelut, Skype Performance Achievement -keskustelut Henkilöstöhallinnon edustajien puheenvuorot eri tilaisuuksissa Henkilöstöhallinnon suora yksikkökohtainen viestintä Työhyvinvointiohjelman omat verkkosivut ja sähköpostitiedotteet Työhyvinvointikyselyjen ja -mittausten palaute Aloitteet Työterveyshuollon ja työhyvinvointiohjelman henkilökohtainen palaute Työturvallisuuskeskus 17

Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia

Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia Sisällys Uutta sisältöä työyhteisöviestintään...3 Työyhteisöviestintään uutta suuntaa...4 Enää ei riitä viestintä ylhäältä alaspäin...4 Työyhteisöviestintä tärkeä osa

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Parempaa työtä yhdessä toimimalla

Parempaa työtä yhdessä toimimalla Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Parempaa työtä yhdessä toimimalla Work goes happy, Helsinki, Wanha Satama 9.3.2017 Rauno Hanhela Toimitusjohtaja, FT Työturvallisuuskeskus

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Dinno seminaari: Dialogisen johtamisen ja oppimisen tilat ICT intensiivisissä työympäristöissä 23.10.2013

Dinno seminaari: Dialogisen johtamisen ja oppimisen tilat ICT intensiivisissä työympäristöissä 23.10.2013 Dinno seminaari: Dialogisen johtamisen ja oppimisen tilat ICT intensiivisissä työympäristöissä 23.10.2013 Visualisti työkaluun kirjattuja ryhmäkeskusteluja ja pohdintoja Millaisia ajatuksia päivän teema

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Esimies työyhteisön avainviestijä

Esimies työyhteisön avainviestijä Esimies työyhteisön avainviestijä Johtava konsultti, coach Helena Lemminkäinen Kouvola 3.11.2015 1 Esimiesviestinnän osasia Organisaation linjausten viestintää ja suunnan näyttämistä Viestintä osana jatkuvan

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Sitä saadaan, mitä mitataan! Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Verkostomainen ja luova 1imityö

Verkostomainen ja luova 1imityö Verkostomainen ja luova 1imityö Juha Laamanen/ Sovelto Var$ tunnista Agenda Läpinäkyvyyden aika Tieto on arvokasta, eikä sitä pidä jakaa kenelle tahansa? Organisaa@o on yhteisö, ei koneisto Sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uusi maakunta on meidän työpaikkamme Maakuntauudistuksen kautta noin 9000 pohjalaisen uusi työpaikka on Pohjanmaan maakunta

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Vaikuttava viestintä verkostoissa Viestin rinta rottingilla!

Vaikuttava viestintä verkostoissa Viestin rinta rottingilla! Vaikuttava viestintä verkostoissa Viestin rinta rottingilla! Hyppää GeroMetron kyytiin Aihetunniste: #gerometro Aloitusseminaari: Kuntoutus kotona Aika: ke 1.3.2017 klo 12-16 Paikka: Biomedicum, Tukholmankatu,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) 1 19.5.2017 Etunimi Sukunimi Sisältö Viestinnän tavoitteet Priorisoidut kohderyhmät Kanavat Pääviestit Visuaalinen viestintä Projektit / toimenpiteitä

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot