ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

2 1. TOIMIPISTEEN TIEDOT (esiopetusyksikön/ ryhmän rakenne ja erityispiirteet, henkilöstö). Lintulan päiväkodissa tarjotaan vuorohoitoa ja esiopetusta. Kasvatusta, opetusta ja hoitoa toteutetaan lapsilähtöisesti; lapsen kulttuuritausta ja yksilöllisyys huomioiden, kannustavassa ja kiireettömässä ilmapiirissä nauttien arjen asioista. Työskentelemme lasten parhaaksi yhteistyössä eri asiantuntijatahojen kanssa (esim. neuvola, koulupsykologi, varhaiskasvatuksen erityisopettaja). Lintulan päiväkodissa toimii neljä lapsiryhmää: Melukylä, Kissankulma, Päivänsäteet ja Menninkäiset. Lapsia on hoidossa noin Lasten ikäjakauma on 0-7 vuotta. Lapset ovat pääsääntöisesti iältään Melukylän lapsiryhmässä 5-7 vuotiaita, Kissankulman lapsiryhmässä 3-6 vuotiaita, Menninkäisten lapsiryhmässä 3-5 vuotiaita ja Päivänsäteiden lapsiryhmässä alle 2 vuotiaita. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Koulua edeltävänä vuonna lasten kanssa harjoittelemme erityisesti sosiaalisia sekä ryhmätaitoja leikin ohella. Esiopetus toteutuu ma-pe, 4h/ pv, koulujen toiminta-aikojen mukaan ja esiopetusaika sisältyy lapsen hoitoaikaan. Esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti klo 8-17 välillä. Esiopetus voi toteutua vuoropäiväkodissa esim. klo tai tai , eli hyvin joustavasti perheitä palvellen. Melukylässä työskentelevät opettajina Johanna Nilsson ja Virpi Hattunen. Hoitajina työskentelevät Tiina Lievonen, Heidi Lehtonen ja Arja Sopanen. Yhteystiedot: Lintulan päiväkoti Linnustontie Orimattila

3 Puhelinyhteystiedot: Melukylä , päiväkodin johtaja Kati Hostikka varajohtaja Sari Kaurama YKSIKÖN TOIMINTAPERIAATTEET JA TAVOITTEET Lintulan päiväkodin esiopetuksen toiminnan punaisena lankana on hyvä ja turvallinen toiminta, opetus ja kasvatus. Toiminta rakennetaan vastaamaan lasten tarpeita sekä mielenkiinnon kohteita. Leikille on aikaa ja tilaa. Oppiminen tapahtuu kokonaisvaltaisesti, tavoitteellisesti ja ohjatusti sekä leikeissä että arjen vuorovaikutustilanteissa, lasten keskinäisessä sekä aikuisten ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa. Kaikki tunteet ovat sallittuja, elämää opitaan pienin askelin. Aikuinen toimii lapselle oppimisen peilinä. Vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat käyttäytymisen malleja, joita käyttävät toimiessaan arjen tilanteissa niin lasten kuin aikuisten kanssa. Tilanteita ennakoidaan ja toimitaan mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä ja jaetuissa ryhmissä, jotta arki olisi lapsille mukavaa kohdata. Perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön kiinnitetään erityistä huomiota. Huomioidaan perheiden kohtaamistilanteet arjessa sekä lapsen saapuessa päiväkotiin, että lasta haettaessa. Aikuisen läsnäolo ja lapsen kohtaaminen on tärkeää.

4 3. OPPIMISKOKONAISUUDET JA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

5 KIELEN RIKAS MAAILMA Kielelliset taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologia S-2 Tavoitteet - Lapsi puheen tuottajana ja ilmaisijana - Luonnollinen ja vastavuoroinen vuorovaikutus - Kielellinen tietoisuus - Kuunteleminen ja havainnollistaminen - Luova ilmaisu, kerronta ja muistin kehittyminen - Kirjallisuus: sadut, lorut, riimit ja rytmitykset - Käsitteiden hallinta ja sanavaraston vahvistuminen - Tablettiin tutustuminen Toiminnan kuvaus - Ymmärtää ja osaa käsitellä kuulemaansa, toimiminen ohjeen mukaan - Sanoitetaan asioita ja käytetään tarvittaessa kuvia apuna arjen tilanteissa - Vastuun ottaminen omasta toiminnasta, kysyminen, kyseenalaistaminen ja ryhmässä puheenvuoron ottaminen - Rohkaistaan lasta ilmaisemaan itseään esim. oma kerronta / muu suullinen ilmaisu, kielellä leikkiminen ja ilmaisun vapaus - Tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja esim. kaverisuhteiden luomisessa - Sanarytmi, alku ja loppuäänne, kirjain / äänne - Ruoka ja satupiirit, ryhmässä toimiminen, pienissä ryhmissä toimiminen, leikki ja pelaaminen - Satupiirin alkaessa lukeva lapsi voi lukea sadun

6 - Ruokapiirissä esikoululainen voi vetää sovitun osuuden esim. kalenterin katsomisen - Kirjojen lukeminen, sadut, lorut, riimit, suujumppa - Käytetään Orimattilan kirjastoautoa lastenkirjallisuuden lainaamisessa (lapset voivat tehdä itsenäisiä kirjavalintoja) - Omien kasvun kansioiden käyttö ja tabletin käyttö esim. Ekapelin pelaaminen. Tuetaan lapsen kehittymistä nykypäivän viestinnässä. - Orimattilan kaupungissa esioppilaille tehdään seulontatehtävät, joissa kartoitetaan lasten kielellinen ja matemaattinen valmius syksyllä ja keväällä. - Suomi toisena kielenä S2 lapsille tehdään Lauran päivä ja Kieliraketti testit, joilla kartoitetaan suomen kielen taitotasoa. Lisäksi näille lapsille täytetään yhdessä huoltajan kanssa

7 kaksikielisyyden suunnitelma, joka liitetään lapsen omaan leops suunnitelmaan. Orimattilan kaupungin esioppilaille täytetään yhteistyössä huoltajan kanssa koulun tiedonsiirtolomake, joka lähetetään lapsen alkuopettajalle huoltajan suostumuksella. ARVIOINTI TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI Matemaattiset taidot Tavoitteet - Tietojen ja taitojen kehittyminen ja herätteleminen - Matematiikan tietoisuuteen tutustuminen - Hahmottaminen - Syys ja seuraussuhteet - Ongelmanratkaisu Toiminnan kuvaus - Tietojen ja taitojen herätteleminen arjen toiminnoissa ja leikeissä lasten mielenkiinnon kohteet huomioiden - Tutustutaan lukualueelle 0 20 erilaisten harjoitusten avulla - Matemaattisten taitojen ja tietojen harjaannuttaminen esim. luokittelu,

8 Ympäristökasvatus Teknologia ARVIOINTI - Aikakäsitteet - Lähiympäristöön tutustuminen - Luonnon havainnointi ja tarkkailu - Luonnon kunnioittaminen ja kestäväkehitys - Vuodenaikojen vaihtuminen arjessa - Liikenne ja turvallisuuskasvatus - Kotiseudun tunteminen ja tutustuminen vertailu ja mittaaminen oman kokemuksellisuuden kautta leikeissä, lauluissa, loruissa, peleissä, liikunnassa - Retket/kävelyretket lähiympäristöön - Seurataan luonnon vuoden kiertokulkua, pienet ihmeet, roskien lajittelu - Päiväjärjestys, keskustellaan päivän tapahtumista ja kulusta (päiväjärjestys kuvitettuna) - Liikennesäännöt, liikennekasvatusviikko ja huomioliivin käyttö kävelyretkillä - Osana kulttuurikasvatusta tutustuminen Orimattilan taidemuseoon ja mahdollisesti Orimattilan kotiseutumuseoon. - Toiminnassa on huomioitu 100 v. täyttävä Suomi, kantavana teemana on kaupunki. Teemaa lähestytään lasten ideoista ja aloitteista käsin - Uimahallikäynnit mahdollisuuksien mukaan

9 ILMAISUN MONET MUODOT Musiikki Käsityö Kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu Suullinen ja kehollinen ilmaisu Tavoitteet - Kuunteluja oma tuottaminen - Musiikin ilo, omat elämykset ja kokemukset - Tekemisen ilo ja oppiminen ja onnistuminen - Kaikessa tekemisessä on tärkeää oman yksilöllisyyden ja ainutkertaisuuden tukeminen sekä vahvistaminen, että toisen arvostaminen, yhdessä tekeminen. Suullinen ja kehollinen ilmaisu Toiminnan kuvaus - Rytmi, laulu, soittimiin tutustuminen, soitto, riimittely, tanssi, ryhmän ja siiven/koko talon yhteiset lauluhetket - Vuoden kierto rytmittää musiikkia. Laulut vuodenaikojen mukaan. (Sisältyen juhlat ja pyhäpäivät) - Tutustutaan eri materiaaleihin, välineisiin, tekniikoihin, monipuolinen materiaalin käyttö - Taiteeseen tutustuminen: muodot ja keinot, kauneuden kokeminen, havainnointi ja kokemuksellisuus - Vuoden kierto ja lasten mielenkiinnon kohteet huomioidaan mm.: askarteluissa / piirustuksissa yms. muissa kädentöissä - Lasten kanssa luetaan kirjoja, satuja,

10 tavoitteet: - Lapset saavat kokemuksia siitä, miten kielellä leikitään ja keholla voidaan leikkiä ja viestiä - Lasten omia kokemuksia ja havaintoja asioista työstetään yhdessä ilmaisun keinoin lauletaan, riimitellään ja keksitään itse satuja ja tarinoita - Asioista keskustellaan ja niiden pohjalta voidaan esim. piirtää - Lapset saavat itse keksiä omia esityksiä - Yhteiset leikit esim. pantomiimi ARVIOINTI

11 MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME Historiallinen näkökulma Eettinen näkökulma Katsomuksellinen näkökulma Tavoitteet - Oikean ja väärän erottaminen - Erilaisuuden sietäminen ja hyväksyminen - Toisen kunnioittaminen ja koskemattomuus - Hyvät tavat - Kristillinen perinne ja perinteiden kunnioittaminen - Perheiden ja heidän oman vakaumuksen kunnioittaminen - Ryhmän omien sääntöjen luominen ja kunnioittaminen Toiminnan kuvaus - Opetellaan toimimaan ryhmässä toiset hyväksyen, keskustellaan erilaisuudesta yms. ja luodaan ryhmän yhteiset pelisäännöt. - Opetellaan hyviä käytöstapoja esim. anteeksi, ole hyvä, ruokatoivotukset ja tervehdykset. - Toiminnassamme otamme huomioon perheiden vakaumuksen tai uskonnollisen suuntauksen. - Päiväkodissa perinteet (esim. isovanhempien päivä) ja juhlapyhät huomioimme toiminnassamme esim. lauluhetkissä. Juhlapyhien aikaan ruoka saattaa olla perinteisiin viittaavaa esim. jouluateria.

12 - Oman alueen historian merkitys konkretisoituu esim. kotiseutumuseo käynnillä ARVIOINTI KASVAN JA KEHITYN Liikunta Tavoitteet - Lapsen innostaminen liikkumaan, ilo - Perusliikuntamuodot - Tutustuminen erilaisiin liikkumisen muotoihin ja välineisiin - Kehon tuntemus, karkea ja hienomotoriikka, silmän ja käden yhteistyö - Liikunnalliset leikit Toiminnan kuvaus - Jumpat. aisti ja temppuradat päiväkodin salissa ja ulkona pihalla - Lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun esim. temppuradan rakentamiseen - Lapsi voi vetää myös jotain leikkiä - Tutustutaan eri välineisiin esim. leikkivarjo, pallot yms. - Vuodenaikojen mukaan liikkuminen esim. hiihto, luistelu ja uinti mahdollisuuksien mukaan - Kannustetaan lasta liikkumaan päiväkodin pihalla ja keksimään mahdollisesti itse omia liikuntaleikkejä ja pelejä

13 - Arjen liikunta päiväkodin pihalla ulkoiluaikaan Turvallisuus - Opitaan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä ja liikenteessä - Toteutamme liikenne ja turvallisuuskasvatusta. Toimimme arjessa päiväkodin turvallisuussuunnitelman mukaisesti ja keskustelemme lasten kanssa turvallisuuteen liittyvistä arjen asioista - Liikenneturvallisuusohjeistukset ohjaavat toimintaamme myös liikkuessamme päiväkodin ulkopuolella retkien yhteydessä. - Harjoittelemme liikennesääntöjä ja merkkejä tulevia kouluvuosia ajatellen. Käymme arjessa keskustellen ja leikinomaisesti läpi mahdollisia

14 Perustoiminnot Kuluttajuus Terveys Ruoka - Itsestä huolehtimisen harjoittelu ja vahvistaminen arjen tilanteissa - Opitaan huolehtimaan omista tavaroista - Riittävän levon suominen vuorohoidossa - Lapsen kasvun tärkeys - Sapere ruokakasvatusmenetelmä - Monipuolinen ruokavalio, vaaratilanteita. Keskustelemme heijastimen käytön, pyöräilykypärän ja turvavöiden käytön tärkeydestä. - Lapset opettelevat huolehtimaan omista vaatteistaan ja tavaroistaan laittaen ne niille merkatuille paikoille. - Ryhmässä opetellaan omasta hygieniasta huolehtimista WC toimintojen ja käsienpesun yhteydessä. - Lapset opettelevat pukemis ja riisumistaitoja sekä säänmukaista pukeutumista. - Selkeä päivärytmi ja toistot auttavat hahmottamaan lapsen päivän kulkua paremmin ja luo turvallisuuden tunteen. Lapsen arvostus ja hyväksyminen oman ryhmän jäsenenä on myös lapselle tärkeä asia. - Sapere on ruokakasvatusmenetelmä, jossa

15 tutustutaan uusiin makuihin, tietoisuus ruoka aineallergioista - Hyvien ruokailutapojen noudattamisen harjoittelu ja ruokailuvälineiden oikean käytön opettelu lapset tutustuvat ruokamaailmaan aistiensa välityksellä. Saperessa lapset oppivat aistimalla, tutkimalla, kokeilemalla, ihmettelemällä ja leikkimällä. Menetelmä perustuu aistikokemuksiin, joiden kautta lapsi oppii uusia asioita ruokamaailmasta: elintarvikkeista, ruuasta, ruuan alkuperästä ja sen valmistuksesta. - Melukylässä Saperessa on tärkeää: - Ruokailo ja rauha ovat parhaat väylät ruokamaailmaan. - Ruokiin tutustutaan kaikkien aistien avulla. - Leikki, tutkiminen ja uteliaisuus ovat lapsen tapa oppia ruuasta. - Mitä enemmän lapsi osallistuu ruokien tekemiseen, sitä enemmän hän innostuu. - Lautasmalliin tutustuminen leikinomaisesti ja kannustaminen arjessa - Ruoan itse annosteleminen, leivän voiteleminen ja maidon kaataminen - Painotamme toiminnassamme terveitä elämäntapoja ja tarjoamme

16 mahdollisuuden täysksylitolipastillien käyttöön ruokailujen yhteydessä. ARVIOINTI 4. YHTEISTYÖ (vanhemmat, muut tahot) Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö toteutuu pääsääntöisesti päivittäisissä kohtaamisissa, varhaiskasvatuskeskusteluissa ja tutustumis- / vanhempainilloissa. Erilaiset juhlat ja tapahtumat vahvistavat yhteistyötä. Esiopetuksessa hyödynnämme huoltajien asiantuntijuutta. Perheiden osallisuutta ja kuulemista toiminnassamme vahvistamme keskusteluilla tutustumis- / vanhempainilloissa, vanhempien viesteillä lasten työskentelyvihkoihin ja ottamalla huomioon esim. vanhempien toiveita lasten käytänteistä. Ped.net on Orimattilan varhaiskasvatuksen yhteinen informaatiokanava, josta vanhemmat saavat tietoa ja tukea varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnasta. Lintulan päiväkodin sivuilla on Melukylän ryhmän OmaTila. Perheiden kasvatustehtävää tukevaa yhteistyötä tehdään talon henkilöstön kanssa yhteisesti sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan, lastenneuvolan ja koulupsykologin kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat esim. Orimattilan ev.lut seurakunta, kuraattori, terapeutit, varhaiskasvatuksen perheohjaaja, tutkivat tahot, muiden päiväkotien henkilökunta, alkuopetus,

17 sosiaali- ja perhetyö, työryhmät, tulkkipalvelut. Toiminnassamme kiinnitämme huomiota lapsen oppimiseen ja oppimisprosessiin. Tarvittaessa tuemme lasta yleisin, tehostetuin tai erityisin tukitoimin (pienryhmät /pienet jaetut ryhmät, yksilöllinen ohjaus, mahdolliset muut tukitoimet). Tehostetuissa tukitoimissa korostuu yhteistyö vanhempien sekä mahdollisesti muiden tarvittavien asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa. Säännöllistä lääkitystä tai erityisestä tarpeesta johtuvaa lääkitystä varten lapsen Leopsiin liitetään osaksi lääkehoidonsuunnitelma, jonka laatimisessa on mukana lapsen huoltaja ja lasta hoitava lääketieteellinen taho. Päiväkodin sisäistä yhteistyötä ovat talon palaverit, tiimi sekä tiimien yhteiset palaverit, työnkehittämisillat sekä tarvittaessa työnohjaus. Oppilashuolto toteutetaan vanhempien, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, neuvolan, esi ja alkuopetuksen, koulupsykologin ja lastentarhanopettajan yhteistyönä. Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvu ja oppimisympäristö, tunnistaa varhain lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet ja puuttua niihin ajoissa. Yhteisölliseen oppilashuoltoon olemme tehneet yhdessä erillisen suunnitelman, josta käy ilmi työryhmien toiminnat, yhteistyötahot ja suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. (Liite 1) Lapsen kuuluessa eri kieli ja kulttuuriryhmään tai uskontokuntaan, kuuntelemme perheen toiveita ja pyrimme huomioimaan ne toiminnassamme yksilöllisesti. Jos lapsi ei osallistu ev.lut. uskontoon liittyviin tilaisuuksiin, hänelle järjestetään muuta korvaavaa toimintaa.

18 5. LASTEN/PERHEIDEN OSALLISUUS - Vanhempainilta - Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa - leops - Lasten ja vanhempien toiveiden huomiointi, keskustelukulttuuri - Esikoululaisten itse arviointi - Lasten kuuntelu ja aikuisen läsnä oleminen - Kasvun kansio - Pedanet 6. OPPIMISYMPÄRISTÖ (tilat, laitteet, opetusmateriaalit/-välineet) - Käytetään päiväkodin omia tiloja monipuolisesti, lapset mukaan ympäristön suunnitteluun - Päiväkodin pihan ja lähiympäristön monipuolinen käyttö - Lasten omat kansiot, kynät, oman lelun päivä - Muu monipuolinen opetusmateriaali mm. kuvaamataidon välineet, musiikkivälineet, liikuntavälineet, pelit, kirjat, muu kirjallisuus, tietotekniikka, tabletit, internet, opetuspelit, kirjastoauton käyttö, henkilökunnan oman materiaalin käyttö 7. ARVIOINTISUUNNITELMA (lapsi, työyhteisö) Arviointia teemme useita näkökulmia huomioiden. Tarkoituksena on arvioida lapsen kasvua ja kehitystä, asiakastyytyväisyyttä ja

19 työyhteisömme toimintaa. Lapsen kasvun ja kehityksen arviointi: - Leops - Toimimme Orimattilan kolmiportaisen tuen mallin mukaan, tarvittaessa esim. pedagoginen arvio - Esiopetuksen lapsihavainnointiseuranta - Esioppilaiden alkukartoitustehtävät - Lapsi harjoittelee arvioimaan itseään ja toimintaansa esim. lapsen kanssa keskustelemalla mikä oli mukavaa, mitä osaa - Oppilashuolto -, kuntoutus ja pikku lapsi työryhmät - Lapsen kehityksen ja oppimisen havainnointi - Konsultaatio - Esikoululaisille todistus esiopetukseen osallistumisesta Asiakastyytyväisyys: - Arjessa jatkuva vuorovaikutus ja keskustelut perheiden kanssa - Palautteen kautta arvioimme ja kehitämme toimintaamme - Asiakaskyselyt ja palautteet Työyhteisön toiminta: - Talon viikkopalaverit

20 - Tiimien ja siipien palaverit - Pedagogiset tiimit (ammattiryhmien omat palaverit) - Kehityskeskustelut - Työnkehittämisillat - Yhteistyöpalaverit - Arjen vuorovaikutus 8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI - kolmiportaisentuen malli

21

22 Liitteet ORIMATTILAN KAUPUNKI Esiopetusyksikkö: Lintulan päiväkoti, Melukylä Osallistujat: yhteisöllinen oppilashuolto esiopetus Yhteystiedot: Linnustontie 3, Orimattila p Johanna Nilsson, lastentarhanopettaja Virpi Hattunen, lastentarhanopettaja Kati Hostikka, päiväkodinjohtaja Leena Paunonen, VEO Liina Graverson, lasten ja nuorten psykologi ESIOPETUSYKSIKKÖ Kuvaus esiopetusyksikön oppilashuoltoryhmän toiminnasta (kokoonpano, kokoontuminen, tehtävät): Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä käsittelee esiopetusryhmän yhteisöllisiä asioita mm. yleisilmapiiriä, vuorovaikutussuhteita ja tapoja. Ensimmäinen kokoontuminen on lokakuussa, jolloin mukana ovat esiopettajat, päiväkodin johtaja, veo ja psykologi. Jatkossa kokoontumisia järjestetään sovitusti ja tarpeen mukaan mm. kevään aikana, jolloin tarkistetaan suunnitelman toimivuus ja tehdään tarvittavia muutoksia toimintaan.

23 ESIOPETUSYKSIKKÖKOHTAINENYHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista palveluista: Lintulan päiväkodissa nähdään tärkeäksi, että lapsella on hyvä ja turvallinen olla. Pidämme tärkeänä, että työntekijämme toimivat määrätietoisesti lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi. Koko henkilökunnan tulee toimia samojen periaatteiden mukaisesti, esimerkiksi esille tulevissa kiusaamistilanteissa. Oppilashuollon käytettävissä olevat palvelut: * Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Leena Paunonen, p * Lasten- ja nuorten psykologi Liina Graverson p * Varhaiskasvatuksen perheohjaus Pia Varjonen p * Kuraattoripalvelut Yhteistyömuotoja ovat konsultaatio, yhteistyötapaamiset ja nivelvaiheen palvelut. Toimenpiteet yhteisöllisen oppilashuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi: - Sovimme lasten kanssa arkeemme yhteiset säännöt. - Pyrimme toiminnassamme kuulemaan aktiivisesti perheitä ja sitouttamaan heitä yhteistyöhön. - Muokkaamme oppimisympäristön esiopetusryhmän tarpeita vastaaviksi. - Siirrämme lasten tiedot huoltajien luvalla varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta alkuopetukseen. - Henkilökunta sitoutuu oppilashuoltosuunnitelmaan.

24 Yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän perheidensä kanssa sekä esiopetusyksikössä työskentelevien ja muiden lapsen hyvinvointia edistävien tahojen kanssa: - Järjestämme esiopetuksen vanhempainillan huoltajille. Lapsille tutustuminen tapahtuu päiväkodin esiopetustoiminnassa. - Pidämme leops-keskustelut huoltajien kanssa - Varhaiskasvatuksen erityisopettaja käy säännöllisesti Lintulan vuoropäiväkodissa. - Teemme tarvittaessa yhteistyötä muiden erityisammattilaisten kanssa. Toimenpiteet oppilashuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi: - esiopetuksen tiimi kokoontuu säännöllisesti ja johtaja ja veo osallistuu niihin tarvittaessa. - Tiimin tavoite on arvioida ja kehittää toimintaa. - Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu palavereihin sovitusti. Suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi: Oppilashuoltotyöryhmän tapaamiset ovat suunnitellusti kolme kertaa vuodessa, joissa suunnitelmaa päivitetään, sitä seurataan ja arvioidaan.

25 SUUNNITELMA LASTEN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Kiusaamisen ja häirinnän sekä väkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen: Lintulan päiväkodissa kaikenlainen väkivalta, kiusaaminen ja häirintä ovat kiellettyjä. Jos väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää esiintyy, on jokaisen työntekijän velvollisuus puuttua siihen välittömästi. Tilanteet otetaan aina vakavasti. Lasta ohjataan hyviin käytöstapoihin ja hyväksymään kaikki ryhmän jäsenet kavereina. Pidämme tärkeänä, että vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat tasavertaista ja lasta kunnioittavaa. Edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla: Asioista keskustellaan lapsiryhmässä yleisesti kaikkien kanssa yhdessä. Tavoitteenamme ovat: kaverin huomioiminen, hyvät käytöstavat, tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen sekä ristiriitojen selvittämisen harjoittelu. Yksittäiset kiusaamistapaukset käydään läpi yksilökohtaisesti ja selvittelystä keskustellaan aina myös huoltajille. Työyhteisössä aihetta käydään läpi henkilökunnan palavereissa yleisenä aiheena ja lisäksi tarvittaessa myös yksittäisinä tapauksina. Yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän, että sen kohteena olevan osalta: Asiaa käsitellään kiusaajan kanssa yksilöllisesti rakentavasti keskustellen ja lasta syyttämättä. Lasta autetaan tunnistamaan omia tunteita ja syy- seuraamussuhteita. Lasta ohjataan toimimaan jatkossa vastaavissa tilanteissa hyväksytyllä tavalla, hyväksymään ihmisten erilaisuutta ja erilaisia tapoja toimia. Uhrin kanssa pohditaan, millaisia tunteita tilanne hänessä herätti. Sekä sitä, millaisia muita mahdollisia keinoja hänellä olisi toimia vastaavanlaisissa tilanteissa. Lapsen kanssa mietitään tapauskohtaisesti, onko hänen oma käytöksensä aiheuttanut tilanteen. Tarvittaessa asian käsittelyssä käytetään apuna erilaisia välineitä, esim. tarinat ja piirtäminen.

26 Yhteistyö huoltajien kanssa: Aiheeltaan vakavammat tai toistuvat ongelmatilanteet keskustellaan sekä kiusaamisen uhrin, että tekijän huoltajien kanssa. Jos ryhmässä esiintyy laajempaa ongelmaa, asiasta tiedotetaan kaikkia huoltajia. Myös huoltajien esille tuomat kiusaamistapaukset otetaan aina vakavasti ja selvitetään. Tarvittaessa asiaan kuuluvien kanssa pidetään tapaamiset vuoropäiväkodilla, jossa asiaa selvitetään ja sovitaan tarvittavat jatkotoimenpiteet. Yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa: Yhteistyötä tehdään tapauskohtaisesti, esimerkiksi lasten- ja nuorten psykologin, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai koulukuraattorin kanssa. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Lasten kanssa asiaa käsitellään esiopetustoiminnan kautta. Henkilöstön kanssa suunnitelma käydään läpi tiimipalaverissa ja muulle henkilöstölle suunnitelma esitellään viikkkopalaverissa. Huoltajat ja yhteistyötahot saavat nähdä suunnitelman esiopetuksen toimintasuunnitelman liitteenä. Suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi: Tämä suunnitelma käydään läpi osana oppilashuoltosuunnitelmaa, jossa päivittäminen, seuranta ja arviointi tapahtuvat.

27 ALLEKIRJOITUKSET Aika ja paikka: Orimattilassa Allekirjoitukset: