Liikkuvaksit - liikunnan oppilaskunnat Hankekuvaus

Transkriptio

1 Liikkuvaksit - liikunnan oppilaskunnat Hankekuvaus Jon Salminen ja Samuli Pentinniemi, Keski-Palokan alakoulu Sami Kalaja, Kilpisen yläkoulu Minna Kytölä, suunnittelija Jyväskylän opetuspalvelut

2 Liikkuvaksit-liikunnan oppilaskunta Leikki on liikuntaa, mutta voiko liikunta olla leikkiä? Hyvien liikuntaharrastusten ja ylipäänsä liikuntatottumuksen luomiselle on todella suuri tarve. Liikkuvaksi -hankkeen tarkoitus on houkutella oppilaat välitunneilla ulos liikkumaan positiivisin menetelmin. Tavoitteena on oppilaan omaehtoinen, matalan kynnyksen liikunta. Liikkuvaksi -hankkeella pyritään liikunnallistamaan koko kouluyhteisön toimintakulttuuria sekä lisäämään oppilaiden osallisuutta. Keskiössä on liikkuva lapsi tai nuori, liikuntalajit ovat työkaluja liikuttamiseen, eivät itseisarvoja.

3 Liikkuvaksi - Liikkeelle lähtö Molempien koulujen henkilökunnat on otettu mukaan, koulutettu ja informoitu. Oppilaat ovat demokraattisesti valinneet itse omat Liikkuvaksinsa sekä ala- että yläkoulussa Liikkuvaksit eli liikunnan vastuuoppilaat on koulutettu ja motivoitu aktivoimaan muita koulun oppilaita liikkumaan ja osallistumaan kouluyhteisön liikunnallistamista koskevaan päätöksentekoon. Eli on luotu vaikutuskanava. Vanhempia on pidetty ajan tasalla esimerkiksi vanhempainilloissa ja nettisivuilla sekä tiedotteissa toteutetun tiedottamisen avulla.

4 Liikkuvaksi - Liikkeelle lähtö Toimii etupäässä välituntisin: oppilaiden toiveesta hankitut välineet ovat välituntisin käytössä (eräänlainen välinetyrkyttämö, joista oppilaat voivat ottaa välineitä). Kouluille on rakennettu erilaisia fyysistä aktiivisuutta lisääviä ympäristö- ja toimintamalleja yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaat ovat ideoineet ja toteuttaneet erilaisia turnauksia ja tempauksia välitunneille ja teemapäiviin.

5 CDG-malli (Creating and Developing Games) CDG-mallissa oppilaat kehittelevät yhteistoiminnallisin menetelmin uusia pelejä ja liikkumistapoja, joita he opettavat toisilleen ja itse valitsevat parhaat keksinnöt jatkoon. Liikkuvaksi-hanke hyödyntää soveltaen australialaisen tutkiijan John Quayn tutkimustuloksia, kokemuksia ja materiaaleja. Ensimmäisessä vaiheessa australialainen materiaali käännettiin suomen kielelle, jonka jälkeen materiaalit muokattiin meidän oloihimme tarkoituksenmukaisiksi. Pilottikoulujen yhteyshenkilöt ovat olleet jatkuvassa yhteydessä Australiaan CDG-mallin lanseeraamisen tiimoilta.

6 Liikuntateknologia Uuden sukupolven liikuntavälineiden (X-box Kinect) lisäksi Liikkuva koulut aikovat panostaa lisää teknologiaan fyysisen aktiivisuuden edistäjänä koulussa. Välineistöä hankitaan koulujen yhteiskäyttöön. Näitä välineitä, mm. askelmittareita, käytettäisiin liikkumisen laatua ja määrää mittaamaan. Teknologiset apuvälineet toimivat myös liikuntamotivaation lisääjinä. Ensimmäiset kokemukset Polar Active mittareista ovat rohkaisevia, oppilaat ovat saaneet lainata mittareita 1-2 viikoksi kotiin ja tuloksia on tarkasteltu yhdessä opettajien kanssa.

7 Liikuntateknologia Vanhempainilloissa käytetään hyväksi mm. aktiivisuusmittareilla saatuja tietoja liikunnallisuuden kehittymisestä. Kodin-koulun välistä viestintää kehitetään tuottamalla vuosittaisia hyvinvointia edistäviä infopaketteja. Kypäräkameran ja kannettavan tietokoneen avulla oppilaat ovat opetelleet kuvaamaan ja editoimaan välituntivideoita erilaisista liikunnallisista aktiviteeteistä.

8 CDG-mallin levittäminen CDG-mallin käytön syventäminen ja kehittäminen. Mallin muuttuminen pysyväksi käytänteeksi vaatii riittäväksi aikaa. Suurin osa oppilaista on tottunut saamaan liikuntaan liittyvän toiminnan valmiina. Kilpaurheilun kahleista (säännöt, välineet, joukkuerakenteet, rajat, yms.) pois oppiminen vaatii aikansa. Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajien opetusharjoittelussa on käytetty CDG-mallia opetusmenetelmän, yhteustyö jatkuu myös tulevana lukuvuotena.

9 Maassaliikuntatapahtumat Liikunnallisia massatapahtumia kehitetään edelleen. Jyväskylä jaetaan uuden sukupolven organisaation mukaisesti 3 palvelualueeseen: läntiseen, pohjoiseen ja eteläiseen alueeseen. Uudet alueet antavat mahdollisuuden luontevalle yhteistoiminnalle alueen koulujen kesken, mm. alueelliset yleisurheilukilpailut, UNICEF-kävely, hiihtotapahtumat, kortteliliigat jne.

10 Muita hankkeita Liikkuvan koulun rajapinnassa Muutamat muut hankkeet ja tutkimusprojektit ovat tukeneet Liikkuva koulu hankkeen sisältöjen kehittämistä Liikkuva kouluyhteisö hanke on kartoittanut oppilaiden mielipiteitä koulupihan kehittämiseen liittyen Minna Palovuoren pro gradu työ: Miten kehittää välituntiympäristöä Arjen mobiiliteknologiat -hankkeessa oppilaat ovat ideoineet nykyteknologian mahdollisuuksin luotavaa, älypuhelin teknologiaan pohjautuvaa välituntipeliä Hyvinvointioppiminen hanke on lisännyt henkilökunnan ja kotien tietoisuutta mm fyysisen aktiivisuuden merkityksestä ja hyvinvoinin edistämisestä

11 Kokemuksia ensimmäisen vuoden jälkeen Koulupäivien liikunnallinen aktiivisuus on selvästi lisääntynyt ja ilmapiiri on oppilaiden keskuudessa aikaisempaa tyytyväisempi. Järjestyshäiriöt ja jopa kiusaaminen ovat vähentyneet. Myös vaikutus poissaoloihin on ollut positiivinen. Työyhteisöt ovat ostaneet innostuneesti hyvinvoinnin edistämisen koulun ydintoiminnaksi. Positiivista palautetta on saatu sekä kouluyhteisöltä että huoltajilta. Lapsille ja nuorille annetun vastuun myötä ideoita on syntynyt runsaasti, joista vain murto-osa on voitu tähän mennessä toteuttaa. Toimintaympäristön malli on muuttunut, ideat tulevatkin lapsilta ja nuorilta aikaisempaa enemmän. Se osoittaa tämän kaltaisen rakenteen tarpeellisuutta ja toimivuutta kouluorganisaatiossa.

12 Haasteita Yläkouluikäisten tyttöjen aktivointi vaikeaa. Kovat pakkaset ja vesisateet asettavat paineita koulurakennuksen sisällä tapahtuvalle fyysiselle aktiivisuudelle. Hiljaisen tiedon siirtyminen seuraaville oppilassukupolville ilman merkittävää opettajainterventiota. Liikkuvaksi-toiminnan nivominen osaksi Lasten ja Nuorten Parlamenttitoimintaa.

13 Suunnitelmia eteenpäin Toimintamallin muuttuminen pysyväksi käytänteeksi vaatii riittäväksi aikaa. Suurin osa oppilaista on tottunut saamaan liikuntaan liittyvän toiminnan valmiina. Kouluttaminen jatkuu. Kilpisen koulun liikkuvaksit koulutetaan Nuoren Suomen Välkkäri -välituntiohjaajiksi ja Järkkää tapahtuma - tapahtumanjärjestäjiksi syksyn 2011 aikana. Keväällä 2012 kyseiset liikkuvaksit järjestävät koulutustapahtuman Keski- Palokan koulun Liikkuvakseille saamiensa oppien mukaan. Hankkeen hengen mukaisesti oppilaat opettavat toisia oppilaita. Tavoitteena on luoda itseohjautuva ja jatkuva toimintakulttuurimalli, joka ei vaadi olemassaoloonsa erilllistä hanketta. Välituntiliikuntavälineistön hankkimisessa ja monipuolistamisessa kuunnellaan edelleen oppilaiden ideoita ja hankintapäätökset tehdään yhdessä Liikkuvaksien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta. Frisbee golf-rata on seuraavana toteuttamislistalla. Huonojen kelien ja pakkaspäivien välituntiliikuntamahdollisuuksien ideointi jatkuu edelleen.