Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Transkriptio

1 Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina? Tiina Kivisaari, johtaja Yhdessä innostuen liikkuva koulu verkostotapaaminen

2 2

3 Ajankohtaista Valtionavustusuudistus- ja kehittämistyö Johtaa kuin nainen, kick off 21.9 Merkityksellinen Suomessa, 2.10 Valtion rooli ja ohjauskeinot liikunta- ja urheilukulttuurissa (Harkimon työryhmä) - > esillä Liikuntafoorumissa Yhteinen tavoiteasiakirja pilotti OKn ja HUYn kanssa Liikkuva koulu Yhteistyölupaus liikkuvasta lapsuudesta, yhdessä STMn kanssa Lähestyvä EU- puheenjohtajuuskausi Eettiset kysymykset ja yhdenvertaisuus Business as usual 3

4 Yhdessä sovitut periaatteet - lapset ja nuoret Lisää liikettä varhaiskasvatukseen Koulupäivän liikunnallistaminen Harrastamisen mahdollisuus Liikuntaan innostaminen 4

5 Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen kevät 2015 syksy 2016 kevät 2016 syksy Nykytilan arvioinnin täyttäneitä Rekisteröityneitä

6 Liikkuvan koulun Nykytilan arviointi Nykytilan arviointi -työkalu auttaa valitsemaan koululle oikeat kehittämiskohteet. Visuaalinen kooste vastauksista koululle suunnittelun ja kehittämisen tueksi Kuntakoosteet toiminnan koordinointiin, hyvinvointikertomukseen ja päätöksenteon tueksi Osa kärkihankeavustuksen seurantaa Valtakunnallinen tieto koulujen toiminnan tilasta

7 Rekisteröityneet koulut 1983 peruskoulua 278 kunnasta 47 toisen asteen oppilaitosta rekisteröity neet koulut / kunnan kaikki koulut 81 % peruskouluista 89 % kunnista 88 % oppilaista

8 Rekisteröityneet koulut maakunnittain maakunta koulujen lkm (tilastokeskus ) rekisteröityneiden koulujen lkm Ahvenanmaa % Etelä-Karjala % Etelä-Pohjanmaa % Etelä-Savo % Kainuu % Kanta-Häme % Keski-Pohjanmaa % Keski-Suomi % Kymenlaakso % Lappi % Pirkanmaa % Pohjanmaa % Pohjois-Karjala % Pohjois-Pohjanmaa % Pohjois-Savo % Päijät-Häme % Satakunta % Uusimaa % Varsinais-Suomi % Ulkomaat % Yhteensä % rekisteröityneet koulut / kaikki koulut

9 Liikkuminen koulussa sukupuolten näkökulmista Pojat liikkuvat tyttöjä enemmän murrosikään asti liikkuvat välitunneilla enemmän kuin tytöt pelaavat enemmän pallopelejä välitunneilla kuin tytöt asenne myönteisempi liikuntaa kohtaan kuin tytöillä kisailu ja fyysisesti rasittavat toiminnot pojille tärkeämpiä kuin tytöille Tytöt osallistuvat välituntitoiminnan suunnitteluun enemmän kuin pojat osallistuvat tapahtumien järjestämiseen enemmän kuin pojat välituntitoimintoina juttelu, keinuminen, liikuntaleikit, muut leikit poikia enemmän terveysvaikutukset, opettajien kannustus ja mahdollisuus valita itse tehtäviä tärkeämpiä kuin pojille Molemmat sukupuolet suhtautuvat myönteisesti koululiikuntaan (pojat ) Lähde: Tammelin ym. 2016; Turpeinen ym. 2011

10 Vähintään tunti päivässä reipasta liikuntaa - monellako? Kiihtyvyysanturimittaukset, , LIKES, n= % 80% 60% 40% 40% 59% 49% 20% 16% 22% 18% 0% Luokat 1 6 Luokat 7 9 tytöt pojat kaikki

11 Liike vähenee iän myötä tytöillä poikia aikaisemmin LIKES-tutkimuskeskus 2017

12 Tasa-arvon edistäminen Liikkuvassa koulussa Valtionavustusten hakuohjeet Yleinen kirjaus sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Kohdennettu kirjaus: korostettu erityisesti tyttöjen fyysisen aktiivisuuden huomioon ottamista hankkeissa Lähdeluettelo hakijoiden tueksi (julkaisut, oppaat, tutkimukset tasaarvosta) Tietotuotanto ja tutkimus Läpileikkaavasti eriteltynä tytöt ja pojat Raportoinnissa/tiivistelmissä esitelmissä kompromisseja eli osin sukupuolineutraaleja Raportti tasa-arvosta Liikkuvassa koulussa Kuvat ja videot Painetut ja sähköiset materiaalit, nettisivut ja some sukupuolitietoisia 12

13 Vuosille asetettu työjaostoja, joista yksi on yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja esteettömyys Valtakunnalliset ja alueelliset Liikkuva koulu seminaarit/koulutus Puhujina naisia ja miehiä Tyttöjen ja poikien näkökulmien huomiointi esityksissä Hyvät käytännöt tasa-arvon näkökulmasta Asenteisiin vaikuttaminen Stereotyyppisillä käsityksillä tytöistä ja pojista voi olla haitallisia vaikutuksia lopputuloksen tasa-arvoon eli tässä liikkumiseen -> määrätietoisesti purettava. Jatkuvaa työtä. Sukupuolten näkökulmien esiin nostamista, puuttumista, asiakirjojen kommentointia, keskustelua, tiedon välittämistä jne. Muuta Yläkoulun tyttöjen näkökulma ollut esillä: Seminaariaiheena Riihikeskustelu yläkoulun tyttöjen liikkumisesta, sis. TET-tyttöjen toteuttaman kyselyn koululla 13

14 Oppiminen, terveys ja hyvinvointi Koulupäivän aikaisella liikunnalla suurin merkitys vähiten liikkuville oppilaille. Keskimäärin kolmasosa päivän reippaasta liikunnasta kertyy koulussa, mutta vähän liikkuvilla jopa 42 %: 14

15 Jotta menestystarina jatkuisi : Uudista! Vakiinnuta! Uskalla! Kokeile! Arvioi! 15

16 KIITOS 16