Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Transkriptio

1 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Liikenteen CO 2 ekv. päästöt LIPASTO-baseline Kokous Nils-Olof Nylund & Kari Mäkelä CO 2ekv. päästöt [Milj.t/a] Ilmaliikenne Vesiliikenne Raideliikenne MP+Mopot KA LA PA HA

2 Liikenteen CO2 päästöt vaikuttavat tekijät Suoritteiden kehittyminen Uudet ajoneuvoteknologiat Liikenneympäristön kehittyminen CO2 päästöt 2030 Vähähiiliset polttoaineet Taustalla regulaatio ja kannustimet, mm. verotus

3 CO 2 päästöjen muodostuminen ja niiden vähentäminen Kokonaispäästö Suorite (km)* Energian kulutus (MJ/km)* * * Hiili-intensiteetti (g CO2/MJ) Vähennystoimenpide Vähennetään liikennettä Modal shift, fiksu toiminta & energiatehokkuus Uusiutuva energia * henkilökilometri/tonnikilometri

4 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2016 Liikenteen päästövähennyskeinot: 1. Liikennejärjestelmän parempi tehokkuus 2. Liikenteen vähäpäästöinen vaihtoehtoinen energia 3. Vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot 4

5 Työkalut päästömäärien arviointiin

6 ALIISA autokantamalli

7 Baseline skenaario Skenaario= Mitä jos tarkastelu, ei ennuste! Baseline skenaariossa tarkastellaan tilannetta, jossa uusia toimenpiteitä ei tarkasteluvuoden (2016) jälkeen otettaisi ollenkaan käyttöön Baselineen on siis laskettu sisään kaikki liikenteen päästöihin vaikuttavat olennaisimmat päätökset ennen vuotta 2016 Keskeisimmät liikenteen khk-päästöihin vaikuttavat tekijät baseline skenaariossa ovat Oletukset liikennesuoritteen kehittymisestä Oletukset ajoneuvojen energiatehokkuuden kehittymisestä Oletukset biopolttoaineiden käyttömääristä

8 Päästöt referenssivuonna 2005 Koko liikenne yht. 12,9 Mt Tieliikenne yht. 11,9 Mt

9 Liikennesuoritteet Vaikuttavia tekijöitä, mm.: Väestömäärän kehittyminen Ajokorttimäärien kehittyminen BKT:n kehittyminen Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittyminen

10 Baseline skenaario liikennesuoritteet 2030 Liikenneviraston vuoden 2014 ennusteessa suoritteiden oletettiin kasvavan henkilöautojen osalta 26 % Uudessa baseline skenaariossa henkilöautosuoritteen on oletettu kasvavan selvästi maltillisemmin, 12 % vuoteen 2030 mennessä Tehdyn tarkistuksen syynä oli henkilöautojen toteutuneen myynnin ja suoritteen huomattavasti alhaisempi suuruus kuin Liikenneviraston ennusteessa Kasvu jatkuu nyt suhteellisen tasaisena Muiden ajoneuvojen osalta käytetään Liikenneviraston ennusteen mukaisia suoritteita (esim. kuorma-autot + 6 %)

11 Baseline skenaario henkilöautojen suorite 50 Henkilöautoliikenteen suoritteen kehitys Liikennesuorite miljardia km/a Vuosi

12 Baseline skenaario - autokanta Uusien autojen myynti on sovitettu siten, että kunkin vuoden autokanta on suhteessa arvioituun suoritteeseen henkilöautoilla ajetaan Suomessa keskimäärin km/v Vuosittainen henkilöautojen myynti % autokannasta: ,7 % (noin kappaletta uusia myytyjä autoja/vuosi) ,1 % (noin kappaletta uusia myytyjä autoja/vuosi) ,3 % (noin kappaletta uusia myytyjä autoja/vuosi) Tämän lisäksi autokantaan tulee käytettynä maahantuotuja autoja noin kpl / vuosi Uusien autojen energiatehokkuus paranee vain vuoteen 2020 Taustalla EU:n autovalmistajia koskeva sitova CO2 raja-arvo henkilöautoille 95 g/km ja pakettiautoille 147 g/km v. 2020/ g CO2 vastaa 4,1 l bensiiniä tai 3,6 l dieseliä/100 km

13 Baseline skenaario autokanta -2 Ajoneuvotekniikoiden (kaasuautot, sähkö jne.) osuus myydyistä uusista autoista on arvio todennäköisestä kehityksestä ilman erityistoimenpiteitä Sähköautojen osuus v on kpl Kaasuautojen osuus on kpl Vaihtoehtoisten tekniikoiden yleistymiseen liittyy paljon epävarmuutta

14 Baseline skenaario - biopolttoaineet Biopolttoaineiden jakeluvelvoitelain (1420/2010) mukaan biopolttoaineiden energiasisällön osuus moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä tulee olla vähintään 20,0 prosenttia vuonna 2020 ja sen jälkeen Tämä luku sisältää ns. tuplalaskennan Tehollisen (ilman tuplalaskentaa) biopolttoaineosuuden arvioidaan Suomessa olevan vuonna ,5 % ja pysyvän sellaisena koko ennustejakson

15 Liikenteen CO 2 ekv. päästöt LIPASTO-baseline CO2ekv. päästöt [Milj.t/a] Muutos > 2030: Koko liikenne n. -23 % Tieliikenne n. -23 % Ilmaliikenne Vesiliikenne Raideliikenne MP+Mopot KA LA PA HA

16 Baseline lukuja pähkinänkuoressa Henkilöautokanta [kpl] Henkilöautot Bensiini FFV (suurseos etanoli) Diesel Kaasu Sähkö Vety Yhteensä Autoliikenteen polttoainekomponenttien kulutus Polttoainekomponentti Fossiilinen bensiini [t/a] Fossiilinen diesel [t/a] Uusiutuva diesel [t/a] Etanoli [t/a] Fossiilinen kaasu [t/a] Biokaasu [t/a] Vety [t/a] Sähkö [GWh/a]

17 120 % 100 % 80 % 100 % Tieliikenne Baseline % Baseline -23 % 88 % 77 % Lisätoimet: Autokannan uudistaminen (keski-iän alentaminen) Lisää biopolttoaineita Lisää sähköautoja Järjestelmän tehokkuus 60 % 40 % 20 % 0 % referenssi 2005 suoritteen lisäys energiatehokkuus biopolttoaineet Epävarmuustekijöitä: Suoritteet, energiatehokkuus, biopolttoaineet, uusi ajoneuvotekniikka

18 Epävarmuustekijöitä - biopolttoaineet RED II LULUFC

19 Epävarmuustekijöitä - sähköautot Hinnan ja suorituskyvyn (toimintamatkan) kehitys Sähköautojen (täyssähköautot ja ladattavat hybridit yhteensä) osuus uusrekisteröinneistä EU:ssa 1,5 % vuonna 2016 (ACEA) Most stakeholders assume a realistic market share for new electrically chargeable vehicles to be in the range of 2 to 8% by 2020 to 2025, based on today s market

20 Sähköautokannan mahdollinen kehittyminen Myyntiosuudet 2 %/2020 ja 13/29 %/2030, lineaarinen kasvu Sähköautomyynti K appaletta/a %/13% 2%/29% Sähköautokannan kehittyminen K nata/kpl %/13% 2%/29%

21

22 TEKNOLOGIASTA TULOSTA