ITÄ-SUOMEN VIRTUAALIYLIOPISTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN VIRTUAALIYLIOPISTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Yleiskatsaus Itä-Suomen virtuaaliyliopisto (ISVY) on Joensuun yliopiston, Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteishanke, jota koordinoi Joensuun yliopisto. Hankkeessa tuotetaan verkko-opetuskursseja, tehdään tutkimus- ja kehitystyötä sekä koulutetaan yliopistojen henkilökuntaa. Osana Suomen virtuaaliyliopistohanketta ISVY:n kehitys- ja tutkimustyö palvelee valtakunnallista yliopisto-opetuksen kehittämistä. Itä-Suomen virtuaaliyliopisto -hankkeen kolmas toimintavuosi sujui suotuisissa merkeissä. Hanke on saanut tunnustusta eri tahoilta ja toiminta laitoksilla on ollut varsin vakiintunutta. Sisältötuotannossa opetusministeriön selvityksen mukaan ISVY on ollut johtava verkkokurssien tuottaja. Pienimuotoinen verkosto on ollut suotuisa kehittämis- ja yhteistyöympäristö. Monialaisen hankkeen vahvuutena on ollut se, että toiminnot tukevat toisiaan koulutuksen, tutkimuksen ja sisältötuotannon alueilla. Eräitten opetushankkeitten osalta ongelmallisena on koettu se, että hankkeessa kouliintuneet työntekijät ovat joutuneet lyhyitten määräysten ja rajallisten resurssien vuoksi siirtymään muihin tehtäviin. Toivottu asiantuntijuuden syntyminen ainelaitoksille on ollut sen vuoksi vaivalloista. Opettajien sitoutuminen pitempiaikaiseen koulutukseen on monissa tapauksissa hankalaa. Lyhytkurssien hyöty pitkäjänteisen kehittämistoiminnan kannalta taas on epäselvää. Kysymys oppimisalustaohjelmistojen ja niitten lisenssihinnoittelun tulevaisuudesta luo epävarmaa tulevaisuudenkuvaa välineitten osalta. Lisenssihintojen kurissa pitämiseksi ja valintamahdollisuuksien lisäämiseksi asiassa toivotaan valtakunnallista koordinaatiota ja neuvotteluja opetusministeriön taholta oppimisympäristöalustojen edustajien kanssa. Toimintavuoden aikana saatu tieto resurssien rajusta supistuksesta vuonna 2004 vaikutti mielialoihin lamaannuttavasti. Kuvaavaa on yhden laitosjohtajan kommentti, jonka mukaan vähennys tuntuu iskulta hyvin alkanutta toimintaa kohtaan. Kaikilla laitoksilla ei näytä olevan myöskään itsestään selvää se, että olisi resursseja pitää tuotettuja verkkokursseja opetuskäytössä projektirahoituksen päätyttyä. Virtuaaliyliopiston kehittämisen kannalta avainkysymys on sisältötuotannon resurssi ja osaava henkilöstö. Tällä hetkellä toiminta on edelleen liian satunnaista ja pienimuotoista ja osittain määrällistä tuottamista laadun kustannuksella. ISVY:llä on hyvät yhteydet ja yhteistyötä alan suurten ja tunnustettujen toimijoitten Open Universityn ja Fern-Uni Hagenin kanssa. Vaikka Suomen oloissa ei vastaaviin tuottamistapoihin ja laadukkuuteen päästäisi pienen käyttäjämäärän vuoksi, olisi kuitenkin tietoisesti kehitettävä ja resurssoitava laadukasta verkkokurssien tuottamista. Virtuaaliyliopiston yleisen kehittämistyön piirissä on keskeisenä kysymyksenä pidetty, miten eri hankkeet tukevat virtuaaliyliopistokonsortiota. ISVY:ssä on haluttu panostaa laadukkaaseen verkkokurssien tuottamiseen. Muodollisia esteitä verkkokurssien laajaan leviämiseen haittasi pitkään jatkunut epäselvyys tekijänoikeuskysymyksistä ja opiskelijoiden liikkuvuudesta. Niihin liittyviin kysymyksiin on vasta äskettäin tullut ratkaisuja. Silti opetushankkeitten vastuuhenkilöitten lyhytkin haastattelukierros osoittaa, että todellisuudessa liikkuvuuteen ja opintojen laajamuotoisempaan tarjoamiseen ei uskota; lähinnä syynä ovat työläät käytännöt ja korvauskysymykset.

2 1 ISVY:n toimintavuosi 2003: konkreettiset toimenpiteet ja tuotokset Henkilöstökoulutusta toteutettiin vuonna 2003 kaikilla ope.fi -tasoilla. Ope.fi I -tasolla järjestettiin yliopistokohtaisesti tieto- ja viestintätekniikan perustaitoja edistäviä kursseja. Ope.fi II ja Ope.fi III -tason koulutukset toteutettiin osin kolmen yliopiston yhteistyönä. II tason koulutukseen, Verkko-opetuksen perusteet (3 ov), osallistui 12 opiskelijaa Kuopion yliopistosta. III tason koulutus, Verkko-opetuksen asiantuntija (10-12 ov), käynnistyi vuonna 2002 ja jatkui kolmella moduulilla kuluneena vuonna. Koulutuksessa oli mukana 13 opiskelijaa kolmesta yliopistosta. Yhteensä vuonna 2003 toteutettiin 41 kurssia kolmessa yliopistossa yhteistyössä oppimiskeskuksen/opetusteknologiakeskuksen kanssa ja niihin osallistui 359 henkilöä. Lisäksi Kuopion yliopisto toimi vastaavana järjestäjänä Itä-suomalaista opetusteknologiaa (ISOT) - messuilla Aiheina messuilla, joille osallistui 237 esiintyjää ja kuulijaa, olivat mm. verkko-opetuksen tutkimus, teknologian mahdollisuudet opetuksessa, prosessien ja ohjauksen laatu.. Vuonna 2003 toimivat ympäristötekniikan, sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan sekä tietojenkäsittelytieteen opetushankkeet. Kauppatieteen osahankkeelle ei budjetoitu rahoitusta vuodelle 2003, mutta osahankkeella oli käytettävissään siirtyvää rahoitusta vuodelta Tämän rahoituksen turvin kehitettiin vuonna 2002 tuotettuja verkkokursseja edelleen sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti. Lappeenrannassa toteutettiin myös ensimmäistä kertaa vuonna 2002 tuotettu Yrityksen strategiaprosessi -verkkokurssi. Vuoden aikana ISVY:n opetushankkeissa toteutettiin 29 kurssia, joilla oli opiskelijoita yhteensä Opintoviikkoja näillä kursseilla suoritettiin Lisäksi kehitettiin aikaisemmin tuotettuja verkko-oppimateriaaleja ja käynnistettiin verkkomateriaalien tuottaminen uusille kursseille. Ympäristötekniikan osahankkeessa tuotettiin verkko-oppimisympäristöt viiteen opintojaksoon: ympäristötekniikan perusteet, päästökaupan hallinta, rakennusten LVItekniikka (perusopintojakso), GIS-peruskurssi ja Sustainable Water Management. Lisäksi kehitettiin aiemmin tuotettua verkko-oppimateriaalia animaatioesityksin ja videoitiin luentomateriaalia seuraavaksi rakennettavien verkko-oppimisympäristöjen pohjaksi. Verkko-oppimisympäristöjen suunnitteluperiaatteista sovittiin yliopistojen yhteyshenkilöiden kesken ympäristöjen yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi. Osahankkeessa tuotettiin verkkoon myös ilmoittautumispohja. Sen avulla opiskelijat voivat varata seminaarityöaiheen, ilmoittautua harjoitustyöryhmiin tai suullisiin kuulusteluihin. Näin etäopiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa esimerkiksi seminaarityöaiheita varattaessa. Sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan -osahankkeessa tuotettiin vuonna 2003 verkko-oppimateriaalia seuraaville kursseille: Elementtimenetelmät, Diskreetti matematiikka, Sumea logiikka ja Statistical Demography and Forecasting. Osassa materiaaleja on pyritty täyteen itseopiskelumahdollisuuteen, osassa sähköinen materiaaliosio on täydentävä lisä, esimerkiksi harjoitustehtäviä tai visualisointeja. Hankkeen osapuolten kesken on sovittu varsinaisen luentomateriaalin saatavuudesta LaTeX-formaatissa, mikä takaa mahdollisuudet materiaalin jatkokehittämiselle. Lappeenrannan teknillisen yliopiston sovelletun matematiikan laitoksella otettiin vuonna 2003 käyttöön erityinen verkkokurssien tuotantostrategia, joka on havaittu hyvin toimivaksi tavaksi tuottaa matematiikan verkkokursseja. Osahankkeessa on tehty myös

3 2 oppimateriaaleihin ja verkko-opetukseen liittyvää tutkimustoimintaa (mm. vuorovaikutteiset visualisoinnit ja tehtävien kehittäminen ja testaus, digitaalisen informaation käytettävyys). Tutkimustuloksia on esitelty konferensseissa ja julkaisuissa. Tietojenkäsittelytieteen osahankkeessa Joensuun yliopistossa käynnistyi vuonna 2003 neljäs vuosikurssi tietojenkäsittelytieteen virtuaaliapprobatur-opiskelijoita. Kuopion yliopiston virtuaaliapprobatur-opinnoissa oli mukana 10 lukiota Pohjois-Savosta. Kolme vuotta jatkunut yhteistyö yliopistojen ja lukioiden välillä on hioutunut tiiviiksi ja toimii hyvin. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tuotettu aineisto on käytössä normaalissa perusopetuksessa osana luento-opetusta ja opiskelijoiden omatoimisessa verkkoopiskelussa. Toteutettujen virtuaaliapprobatur-kurssien lisäksi osahankkeessa jatkettiin materiaalien, opetusmenetelmien ja -välineiden kehittämistyötä, huomioiden mm. monikielisyys. Osahankkeen tutkimus- ja kehitystyö keskittyi Joensuussa projektin hallintavälineen (PPA, Project Processing Assistant) ja ohjelmakoodien visualisointiohjelman kehittämiseen sekä virtuaaliapprobatur-opintojen keskeyttämisen analysointiin. Kuopiossa kehitystyö keskittyi kurssimateriaalien käytettävyyden kehittämiseen mm. Flash-animaatioilla. Lappeenrannassa käynnistettiin puolestaan vuoden 2003 aikana selvitystyö, jossa kartoitetaan ohjelmoinnin oppimisen ja opetuksen tukityökaluja. Kussakin yliopistossa on toiminut ISVY:n rahoituksella sisältötuotannon tukihenkilöt. Tehtäväkenttä tukihenkilöillä on laaja sisältäen WebCT neuvontaa, teknistä tukea ja koulutustehtäviä. Vuoden aikana tukihenkilöt ja verkkokurssien tekijät ovat kokoontuneet yhteisiin seminaareihin, joissa on hankittu uutta tietoa ja osaamista sekä vahvistettu verkoston yhteydenpitoa. Seminaarien eritysteemoja olivat ohjaus verkossa, oppimisaihiot verkkokurssien tuottamisessa, evaluointi sekä oppimisalustat. Sisältötuotannon ja opetushankkeiden julkaisu "Projektina verkko-oppiminen. Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä" ilmestyi vuodenvaihteessa Yhteistyö alan suurten toimijoitten Open Universityn ja Fern-Uni Hagenin kanssa tiivistyi. Vuoden aikana käytiin verkostosopimusneuvottelut kaikkien opetushankkeiden kanssa. ISVY:ssä on tehty kehittävää tutkimusta opetushankkeiden tukemiseksi. Tutkimusverkostossa on ollut mukana parikymmentä tutkijaa, jotka ovat julkaisseet hankkeen tukemana verkkooppimisen kehittämistyöhön liittyviä artikkeleita ja opinnäytetöitä. Tutkijaverkoston yhteinen tutkimusjulkaisu ilmestyi vuoden aikana. ISVY:n vuoden 2003 teemallisessa tutkimushankkeessa tarkasteltiin verkko-oppimisen vaikuttavuutta ja tuottamistapoja eri näkökulmista. Tutkimusjulkaisu valmistuu alkuvuodesta ISVY oli myös mukana järjestämässä kansainvälistä opetusteknologian kontekstuaalisuuskysymyksiin liittyvää konferenssia sekä opetusteknologian kesäkoulua elo-syyskuussa. Näiden kautta syntyi arvokkaita kansainvälisiä tutkimusyhteistyösuhteita, jotka vahvistavat ISVY:n tutkimusverkostoa.

4 3 ISVY suhteessa Suomen virtuaaliyliopiston strategiaan ISVY:n toiminnassa on keskitytty teema-alueisiin, jotka ovat tärkeitä virtuaaliyliopistotoimintojen vakiinnuttamisessa yliopistoissa. Pienenä verkostona toimittaessa toiminta on ollut monialaista, ja luonteeltaan harjoitteluympäristö suuremman konsortion yhteistyötä varten. Verkostoitunut opetus ja tutkimus, asiantuntijuuden jakaminen ja resurssien säästäminen ovat toiminnan keskeisiä vaikuttimia ISVY-yliopistojen yhteistyössä, jonka reunaehtoina ovat maantieteelliset etäisyydet ja pienet laitosresurssit. Kehittämistarpeena laajan konsortion toimintaa varten on vielä verkkokurssien saattaminen koko yliopistoketjun käyttöön. Tätä on kuluneen toimintavuoden kannalta hidastanut kysymys korvauksista ja opiskelijaliikkuvuudesta, joka tosin nyt on periaatteessa ratkaistu. Verkostohankkeitten tekijänoikeussopimuksien solmimiseen ISVY:ssä on paneuduttu perusteellisesti, erityisesti silmälläpitäen moniulotteista sopimustilannetta joka virtuaaliyliopistotoiminnassa on tyypillistä. Osaamisen kehittäminen henkilöstökoulutuksessa luo jatkuvuutta toiminnalle, samoin kuin erityinen panostus laadukkaan verkko-oppimisen kehittämiseen. Verkkokurssien tuottajana ISVY on virtuaaliyliopistokonsortiossa eturivissä. ISVY:n toteuttamassa syventävässä verkkoopetuksen asiantuntijakoulutuksessa yksi kurssikokonaisuus on ollut verkko-opetuksen eettiset ja filosofiset perusteet. Tällä on pyritty takaamaan, että tehdyt opetukselliset ja opintojärjestelyihin liittyvät ratkaisut ovat eettisiä sekä opiskelijan että opettajan kannalta, kaiken kaikkiaan kestävän kehityksen mukaisia. Kansainvälisyys on ISVY-hankkeen keskeisiä tavoitteita ja sitä on pidetty itsestäänselvyytenä. ISVY toimii keskeisten kansainvälisten toimijoitten kanssa. Alkuvaiheessa suomalaiset ovat olleet saavana osapuolena, mutta toiminnan kehittyessä esille nostetut painoalueet ovat herättäneet entistä enemmän kansainvälistä kiinnostusta. ISVY:n toiminnassa opetusteknologian käytön kontekstuaalisuuskysymyksiä on tullut jo kahtena vuonna pohtimaan kansainvälinen osallistujajoukko alan erikoiskonferenssiin. Jatkuva itsearviointi on ollut ISVY:n toiminnassa mukana alusta lähtien. Yliopistoyhteisölle näkyväksi tätä on tehnyt myös ISVY:n kehittävän tutkimuksen toiminta, jossa on paneuduttu erityisesti opetuksen kehittämishankkeitten kysymyksiin. Määrällinen raportointi Taulukossa 1 on esitetty henkilöstökoulutuksen määrällinen raportointi. Koulutus on järjestetty yhteistyössä oppimiskeskusten/opetusteknologiakeskuksen kanssa. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto opetushankkeissa toteutetuista verkkokursseista.

5 4 Taulukko 1. Henkilöstökoulutus: järjestetyt kurssit, osallistujien määrä ja suoritetut opintoviikot. Taso (OPE.FI I Kurssin nimi - OPE.FI II) Järjestäjä Osallistujien määrä/oma yliopisto Osallistujien määrä/muu yliopisto Suoritetut opintoviikot ope.fi I Power Point perusteet LTY Ope.fi I Taulukkolaskenta -perusteet LTY ope.fi II WebCT-esittely JoY ope.fi II WebCT-työvälineet JoY ope.fi II WWW-sivujen tuottamismahdollisuudet JoY Ope.fi II Frontpage JoY Ope.fi II Pdf - dokumentit JoY Ope.fi II Videoneuvottelu JoY Ope.fi II WebCT-työvälineet 0,5 ov JoY 9-4,5 Ope.fi II WWW-sivujen tekeminen Frontpageohjelmalla JoY 5-2,5 Ope.fi II Pdf - perusteet JoY Ope.fi II Effective e-moderating verkkokurssi 2,5 ov JoY ,5 Ope.fi II Word -jatko LTY Ope.fi II PDF-perusteet LTY ope.fi II Kuvankäsittely LTY ope.fi II Veppisivut-perusteet LTY ope.fi II HTML ja WebCT LTY Ope.fi II Kotisivujen julkaiseminen LTY ope.fi II Taulukkolaskenta-jatko LTY ope.fi II Digitaalikuvaus LTY ope.fi II Tietokanta perusteet LTY ope.fi II WebCT-työpaja LTY ope.fi II Verkko-opetuksen perusteet 3 ov KuY ope.fi III Ääntä verkkosivuille JoY ope.fi III Videota verkkoon JoY ope.fi III Videota verkkoon jatkokurssi JoY ope.fi III Verkkolomakkeet JoY ope.fi III Pdf - lomakkeet ja multimedia JoY ope.fi III Multimedia - Flash LTY ope.fi III PDF-jatko LTY ope.fi III Veppisivut-jatko LTY ope.fi III Videoeditointi LTY ope.fi III Kuvankäsittely -jatkokurssi LTY ope.fi III Tietokanta -jatkokurssi LTY ope.fi III Power Point ja multimedia LTY ope.fi III Videokuvaus ja editointi 1 ov LTY 7-7 ope.fi III ope.fi III Verkko-opetuksen asiantuntija ov (KuY koordinaattori): Verkko-opetuksen filosofiset ja kulttuuriset lähtökohdat 1 ov KuY KuY 5 10* 15 ope.fi III Verkko-opetuksen prosessit hallintaan 2 ov KuY 5 10* 20 ope.fi III Verkkodidaktiset käytännöt 3 ov KuY 4 4* 24 Jatkuu seuraavalla sivulla

6 5 Taso (OPE.FI I Kurssin nimi - OPE.FI II) Järjestäjä Osallistujien määrä/oma yliopisto Osallistujien määrä/muu yliopisto Suoritetut opintoviikot ope.fi III Verkot ja viestintä 2 ov KuY 3 6* 8 Itä-Suomalaista Opetusteknologiaa, ISOT-messut KuY YHTEENSÄ * JoY, LTY

7 Taulukko 2. Vuonna 2003 toteutuneet verkko-opintojaksot. 6 Opintojakson nimi Opintojakson laajuus (ov) Opintojaksolle osallistuneiden opiskelijoiden määrä ISVYyliopistoista Muiden (ISVY-verkostoon kuulumattomien) opiskelijoiden määrä Ympäristötekniikan perusteet Päästökaupan hallinta 2 kurssi alkaa 01/04 ( ilmoittautuneita 30) Suoritetut opintoviikot yhteensä verkko-oppimisymp. käytössä lkv Virtuaaliopetuksen %- osuus (arvio) Rakennusten LVI-tekniikan POJ, laaja Rakennusten LVI-tekniikan POJ, suppea lkv 02-03: verkkooppimisymp.ei vielä käytössä lkv 02-03: verkkooppimisymp.ei vielä käytössä Ympäristövahingot (kesken) Tuotanto- ja palveluprosessit Ympäristöjohtaminen, laaja Ympäristöjohtaminen, suppea Sustainable Water Management (ulkom. vaihto-opiskeijoita) Elementtimenetelmät Diskreetti matematiikka (v. 2002) Ohjelmointi, osa 2 (vuosikurssi 2002) Tietokäsittelytieteen tutkimusaloja (vk ) Perusopintojen harjoitustyö (vk 2002) Tietotekniikan perusteet (vk 2003) Ohjelmointi, osa 1 (vk 2003) Johdatus algoritmiikkaan (vk 2002) Johdatus tietojenkäsittelyn etiikkaan (vk ) Tietokoneen rakenne ja käyttöjärjestelmä (vk 2002) Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, osa 1 (järjestetty erikseen yhdessä lukiossa) Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen osa Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen osa Ohjelmointi I, osa 1 (järjestetty erikseen yhdessä lukiossa) Ohjelmointi I, osa Jatkuu seuraavalla sivulla

8 7 Opintojakson nimi Opintojakson laajuus (ov) Opintojaksolle osallistuneiden opiskelijoiden määrä ISVYyliopistoista Muiden (ISVY-verkostoon kuulumattomien) opiskelijoiden määrä Suoritetut opintoviikot yhteensä Virtuaaliopetuksen %- osuus (arvio) Ohjelmointi I, osa kurssi vasta alussa Perusopintojen harjoitustyö (järjestetty erikseen yhdessä lukiossa) Tietojenkäsittelyn perusteet, osa Tietojenkäsittelyn perusteet, osa Yrityksen strategiaprosessi