Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 University of Joensuu 2002 Opetusteknologiakeskuksen selosteita Bulletins of Educational Technology Centre Esko Kähkönen (toim.) Projektina verkko-oppiminen Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä N:o 3

2 JOENSUUN YLIOPISTON OPETUSTEKNOLOGIA- KESKUKSEN SELOSTEITA 3 UNIVERSITY OF JOENSUU BULLETINS OF THE EDUCATIONAL TECHNOLOGY CENTRE 3 Esko Kähkönen (toim.) PROJEKTINA VERKKO-OPPIMINEN Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä JOENSUUN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JOENSUU 2002

3 Julkaisija Joensuun yliopisto Opetusteknologiakeskus/Itä-Suomen virtuaaliyliopisto PublisherUniversity of Joensuu Educational Technology Centre/The Eastern Finland Virtual University Network Julkaisutoimikunta Editorial Staff Anu Haapala Marja Kallonen-Rönkkö (Chair) Katja Halmetoja (Secretary) Esko Kähkönen Satu Huikuri Myynti Sales Joensuun yliopiston kirjasto / Julkaisujen myynti PL 107, JOENSUU puh. (013) tai (013) , fax (013) Joensuu University Library / Sales of publications P.O.Box 107, FIN Joensuu, FINLAND tel or , fax ISBN X ISSN Joensuun yliopistopaino Joensuu 2002

4 Projektina verkko-oppiminen Itä-Suomen virtuaaliyliopisto SAATTEEKSI Käsissäsi on Itä-Suomen virtuaaliyliopisto (ISVY) hankkeen sisältötuotannon julkaisu. Uusien hankkeitten myötä yliopistomaailmaan pyrkivät uudissanat kuten sisältötuotanto tai virtuaaliyliopisto. Aina ei ole tiedossa mistä ne tulevat ja miksi niitä kehitellään. Täytyy päästä kynnyksen yli, jotta uudissanaan voi tarttua. Tämän julkaisun tarkoituksena ei ole niinkään opettaa uusien sanojen käyttöön. Sanat ovat tämän päivän sanoja, mutta opetus ja sivistys ovat edelleen olemassa, sanojen takana. Itäsuomalaisessa virtuaaliyliopistohankkeessa on lähdetty opettelemaan verkostoitumista ja opetuksen järjestämistä yhteisesti tietoverkkoihin tukeutumalla. Takana on liki kahden vuoden harjoitukset. Laitoskulttuurien ja opetustraditioiden kannalta se ei ole paljon. Tieto- ja viestintätekniikan kehityksen kannalta sen katsotaan olevan pitkä aika. Kahdessa vuodessa ei ole kuitenkaan tapahtunut mitään sellaista, joka olisi merkittävästi helpottanut opetuksen toteuttamista tietoverkoissa. Nappulatietoa tarvitaan edelleen, ja sitä myös on jonkin verran opiskeltu. Kynnys on monelle edelleen korkea. Asenneilmaston kannalta olisi ikävää, jos verkko-opetusta tarkastellaan lähiopetuksen haastajana, kenties uhkaajana. Itä-Suomen virtuaaliyliopisto -hankkeen taustana ja perusteluna on voimavarojen yhdistäminen. Samojen yliopistollisten oppiaineitten opettaminen kolmessa pisteessä voi saada monipuolistavaa lisää, jos erikoistumisalueita ja osaamista pystytään hyödyntämään verkostona. Tietotekniikka ei tässä ole isännän vaan rengin asemassa. Pienen laitoksen suppeata opetustarjontaa voisi laajentaa vuorovaikutteisemmalla tavalla, mitä hyvin toteutettu verkkokurssi voi olla. Joskus kannattaa lähteä myös merta edemmäksi kalaan. Kansainvälinen yhteistyö niin opetuksen kuin tutkimuksen alalla alkaa olla pieni pakko. Siinä auttavat osaltaan verkko ja verkostot. Julkaisussa Itä-Suomen virtuaaliyliopiston opetuksen kehittämishankkeista esillä ovat ympäristötekniikka, soveltava matematiikka ja tietojenkäsittelytiede. Artikkeleissa kuvataan oppiaineen verkko-opetuksen järjestämistä, kurssisisältöjä ja toteutusta. Kullakin taholla on omat erityiskysymyksensä ja -kokemuksensa opetuksen virtuaalistamisesta. Opetuksen kehittämishankkeilla on pro-

5 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto Projektina verkko-oppiminen jektissa käytössään tukipalvelut. Artikkelikokoelmassa ISVY:n tukihenkilöitten näkökulmalle on myös paikkansa. Yksi artikkeli käsittelee verkkokurssin suunnittelun didaktista prosessia. Tarkoituksena on luoda pedagogista sidettä eri oppiainelähtökohdista ponnistaville hankkeille. Ensin kuitenkin tarkastellaan verkkokurssien tuottamista, siihen vaikuttavia taustatekijöitä ja tavoitteita. Aineisto on kerätty opetushankkeissa mukana oleville verkko-oppimisen kehittäjille tehdyllä kyselyllä. Tarkoituksena on samalla arvioida tähänastista toimintaa, niin että syntyisi vielä parempaa verkko-opetusta ja -oppimista. Toivottavasti julkaisu on hyödyksi paitsi kirjoittajien omille yhteistyöverkostoille, myös laajemmin Suomen virtuaaliyliopistohankkeen ja muidenkin tahojen toimijoille. Vähintäänkin teos dokumentoi yhden sisältötuotantohankkeen tilannetta projektikauden puolivälin vaiheilla. Joensuussa joulukuussa 2002 Esko Kähkönen

6 Projektina verkko-oppiminen Itä-Suomen virtuaaliyliopisto SISÄLTÖ Saatteeksi Kirsi Karjalainen, Esko Kähkönen Hyvään tuottamiseen ja oppimiseen - Verkko-oppimisen kehittäjät tavoitteita toteuttamassa...7 Jarkko Suhonen, Sirpa Torvinen Virtuaaliapprobatur - Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot verkossa...23 Mari Kähkönen, Hanna Lehtola ja Martti E. Pesonen Sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan osahanke: Lisäarvoa oppimateriaaliin vuorovaikutteisuudella...36 Kati Koikkalainen, Heidi Lettojärvi, Olli-Pekka Penttinen, Risto Soukka Ympäristöoppiminen oppimisympäristöissä...50 Katja Halmetoja, Sami Jokelainen, Ismo Järvinen, Teija Räihä, Sari Tervonen Katse sisällöntuotantoon...64 Raimo Silkelä Verkkokurssin suunnittelu didaktisena prosessina...82 Kirjoittajat

7 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto Projektina verkko-oppiminen HYVÄÄN TUOTTAMISEEN JA OPPIMISEEN - VERKKO-OPPIMISEN KEHITTÄJÄT TAVOITTEITA TOTEUTTAMASSA Kirsi Karjalainen, Esko Kähkönen JOHDANTO Tässä artikkelissa tarkastellaan Itä-Suomen virtuaaliyliopiston (ISVY) sisällöntuottajien näkemyksiä ja kokemuksia verkkokurssien tuottamisesta kesällä 2002 toteutetun kyselyn pohjalta. Seuraavassa kuvataan sisällöntuottajien näkemyksiä verkkokurssien tuottamisesta, pedagogisista kysymyksistä ja verkko-opetuksen ja -oppimisen laatuun liittyvistä kriittisistä tekijöistä. Lisäksi tarkastellaan sisällöntuottajien kokemuksia verkkokurssista opetusmenetelmänä. Lopussa esitettävät päätelmät nousevat toiminnan kehittämisen tarpeesta. Kyselyyn osallistui 14 ISVY:n sisällöntuottajaa. Sisällöntuottajia ovat ainelaitoksilla osa- tai kokoaikaisesti toimivat verkko-opetuksen kehittäjät, joista osa on opettajia, ja kunkin yliopiston oppimis- tai opetusteknologiakeskuksessa työskentelevät tukihenkilöt. TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Vastaajista kuusi (N=14) on Joensuun yliopistosta ja neljä sekä Kuopion yliopistosta että Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta. Yhdeksän vastaajaa edustaa ainelaitoksia, viisi yliopistojen oppimiskeskuksia/opetusteknologiakeskusta. Vastaajista viisi on ollut tekemässä verkkokursseja myös ennen ISVY-hanketta. Useimmilla heistä (4/5) on aikaisempaa kokemusta monen kurssin tekemisestä. Hankkeen aikana kaikki ovat olleet tekemässä verkkokursseja, joko päävastuullisena tekijänä ja/tai yhtenä tekijänä. Myös tukihenkilöt ovat toimineet päävastuullisina kurssintekijöinä. Kyselyssä selvitettiin miksi vastaajat ovat ryhtyneet tuottamaan verkkokursseja. Tarkasteltaessa niitä vastaajia, joilla oli verkkokurssien tuotantokokemusta 7

8 Projektina verkko-oppiminen Itä-Suomen virtuaaliyliopisto jo ennen ISVY-hanketta (n=5), ja niitä vastaajia, joilla aikaisempaa kokemusta ei ollut (n=9), havaittiin selviä eroja. Henkilöt, joilla oli aikaisempaa kokemusta, totesivat että tärkeimmät syyt verkkokurssien tekemiseen olivat halu kehittää opetusta ja pedagoginen sekä tietotekninen kiinnostus. Kaikki tässä ryhmässä mainitsivat näiden syiden vaikuttaneen verkkokurssien tuottamisen aloittamiseen. Kaksi aikaisempaa kokemusta omaavaa vastaajaa (2/5) sanoi syyksi myös sen, että verkkokurssien tekeminen oli määritelty silloisiin työtehtäviin. Henkilöille, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta verkkokurssien tuottamisesta (n=9) tärkein syy oli se, että verkkokurssien tekeminen oli määritelty henkilön työtehtäviin. Kuusi vastaajaa yhdeksästä mainitsi tämän tärkeimmäksi syykseen. Myös halu kehittää opetusta oli tälle ryhmälle tärkeä: kuudelle vastaajalle se oli kolmen tärkeimmän syyn joukossa. Tärkeä syy oli myös tietotekninen kiinnostus (7/9), pedagoginen kiinnostus oli taas tälle ryhmälle vähemmän tärkeää (3/7). Verkko-opetuksen suosittu asema, mahdollinen trendikkyys, ei ollut kummassakaan ryhmässä vaikuttanut motivoitumiseen. TAULUKKO 1. Syyt, jotka saivat vastaajat aloittamaan verkkokurssien tekemisen. Henkilöt, joilla oli aikaisempaa kokemusta (n=5) Mainintoja Vaihteluväli Henkilöt, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta (n=9) Mainintoja Vaihteluväli Esimiehen määräys Halu kehittää opetusta Verkko-opetus suosittua Aikaisempi kokemus av- tuotannosta Verkkokurssien tekeminen on määritelty työtehtäviini Pedagoginen kiinnostus Tietotekninen kiinnostus Huolimatta eri vaikuttimista, kaikki vastaajat pitävät verkkokurssien tekemistä mielekkäänä tai hyvin mielekkäänä. Erityisesti sisällöntuottajat, joilla on kokemusta opetustehtävistä, pitävät verkkokurssien tekemistä hyvin mielekkäänä (5/6). 8

9 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto Projektina verkko-oppiminen Vastaajilla on monipuolista kokemusta kurssien tuotannosta. Kurssin tuottamisen eri rooleja ovat opettaja, tekninen toteuttaja, sisällön asiantuntija, graafinen suunnittelija ja administraattori. Kaikki vastaajat ovat toimineet ainakin kahdessa niistä, viidellä on kokemusta neljästä eri roolista. Parhaimmat tieto- ja viestintätekniikkataidot (tvt) vastaajilla on seuraavissa välineissä: www-sivujen luonti ja muokkaus, materiaalin siirto verkkoon (esim. FTP, Upload), eri ohjelmien yhteiskäyttö (esim. tekstien siirto) ja WebCT:n käyttö. Hyviksi tai kohtalaisiksi enemmistö vastaajista arvioi taitonsa sähköisten ilmoitustaulujen ja keskusteluryhmien käytössä, kuvankäsittelyssä ja oheislaitteiden käytössä (esim. videoneuvottelu). Heikoimmiksi taidot arvioitiin videon tuottamisessa verkkoon ja tietokantojen käytössä. TAULUKKO 2. Tieto- ja viestintätekniikkataidot. N=14 WWW-sivujen muokkaus luonti ja Materiaalin siirto verkkkoon (esim. FTP, Upload) Sähköiset ilmoitustaulut, keskusteluryhmät Erittäin hyvä Hyvä Kohta- lainen Heikko Yhteensä Kuvankäsittely Videota verkkoon Videon editointi Tietokannat Oheislaitteiden käyttö, esim. videoneuvottelu Eri ohjelmien yhteiskäyttö, esim. tekstien siirto WebCT:n käyttö ISVY:n sisällöntuottajien tvt-taitoja voidaan siis pitää varsin hyvinä tekstipohjaisten verkkokurssien tuottamiseen. Kaikki vastaajat arvioivat kuitenkin taitonsa joissakin välineissä, erityisesti videon käytön osalta, kohtalaisiksi tai heikoiksi. 9

10 Projektina verkko-oppiminen Itä-Suomen virtuaaliyliopisto TUOTANTOPROSESSI JA TEKNINEN YMPÄRISTÖ Työskentelytavat ja kokemukset Sisällöntuottajat totesivat, että tuotantoprosessissa painopiste on siirtynyt teknisestä näkökulmasta huolelliseen suunnitteluun ja kurssin toimivuuden tarkasteluun kokonaisuutena. Yhdeksän vastaajaa (N=14) totesi, että kurssin rakennetta ja kokonaisuutta hahmottava käsikirjoitus on yleensä tehty etukäteen. Myös teknisiin ratkaisuihin panostetaan siten, että tavoitteena on löytää jokaiselle kurssille paras mahdollinen tekninen ratkaisu huomioiden erityisesti käyttäjien taidot ja tekninen toteutettavuus. Huolellinen ennakkosuunnittelu on saanut entistä enemmän painoarvoa. Ensimmäisillä kerroilla lähti ns. soitellen sotaan eli ensin tekemään ja sitten miettimään. Ajattelen kokonaisuutta Kurssin pitää toimia kaikilta osin ja vastata opiskelijan tarvetta. Suurin muutos on suunnittelussa - toisaalta tekniikan korostaminen on jäänyt taka-alalle. (Jos jotain haluaa tehdä niin aina niistä jotenkin teknisesti selvitään - siis nykyisin tällaisella ajatuksella.) Ensimmäisissä kursseissa uudet välineet ja käytännöt veivät suuren osan huomiosta Nyt tiettyjen hyviksi havaittujen käytäntöjen vakiinnuttua kurssien toteutus on kokonaisvaltaisempaa ja keskittyy enemmänkin oppimisen tukemiseen. Sisällöntuottajilta kysyttiin myös kuinka he ovat päätyneet käsitykseen siitä miten kyseinen oppiaines soveltuu verkko-opetukseen. Vastaajista neljä mainitsi, että oppiaine itsessään ja olemassa oleva materiaali vakuuttivat osaltaan siitä, että kurssi voidaan rakentaa verkkokurssiksi. Joissakin aineissa, esim. tietojenkäsittelytieteessä, opetuksen muuttaminen verkko-opetukseksi tuntui erityisen luontevalta. Muutamat henkilöt totesivat perustaneensa käsityksensä intuitioon tai arvaukseen. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan ajankäyttöä kurssien tuotantoprosessissa. Useimpien (8/14) mielestä eniten aikaa tuotantoprosessissa vie materiaalin tuottaminen ja muokkaaminen sähköiseen muotoon siten, että se on mahdol- 10

11 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto Projektina verkko-oppiminen lisimman selkeää ja havainnollista. Kolme vastaajaa arvioi suunnittelun vievän eniten aikaa, kaksi totesi tekniset ratkaisut eniten aikaa vieviksi. Ehdottomasti työläintä on varsinainen sisällöntuotanto - hyvin jäsennellyn, linkitetyn materiaalin, havainnollisten esimerkkien luominen. Tekniikan oppiminen siihen tottumattomalta vie alussa myös paljon aikaa. Aikaa uppoaa materiaalin tuottamiseen, kurssin rakentamiseen oppimisympäristöön. Suunnittelu eniten aikaa vievää, mutta niin pitää ollakin. Sisällöntuottajilta kysyttiin myös kuinka yhteistyö eri tahojen kanssa on toiminut verkkokurssien tuotantoprosessin aikana. Useimpien mielestä (10/12) yhteistyö työtovereiden kanssa omalla laitoksella on toiminut hyvin tai melko hyvin, kaksi arvioi yhteistyön kohtalaiseksi. Enemmistön (10/13) mielestä myös yhteistyö muissa yliopistoissa työskentelevien oman osahankkeen toimijoiden kanssa on onnistunut hyvin tai melko hyvin. Infrastruktuuri ja tukipalvelut Yliopistojen tämän hetkiseen infrastruktuuriin vastaajat ovat varsin tyytyväisiä. Selvä enemmistö vastaajista pitää yksikkönsä laitteistoa riittävänä tai melko riittävänä. Tukikeskuksissa työskentelevät pitävät käytössään olevaa laitteistoa hiukan parempana kuin ainelaitosten työntekijät. Lähes kaikki sisällöntuottajat arvioivat myös, että nykyinen tekninen taso kussakin yliopistossa mahdollistaa melko hyvin tai hyvin laadukkaan verkko-opetuksen toteuttamisen (13/14). Tässä suhteessa myös ainelaitosten konekantaa pidettiin melko riittävänä yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Kuten aikaisemmin mainittiin, kaikissa kolmessa yliopistossa toimii ns. tukiyksikkö (oppimiskeskus/opetusteknologiakeskus), joka palvelee yliopistonsa henkilökuntaa opetuksen kehittämisessä (mm. tekninen ja pedagoginen tuki). Ainelaitoksilla työskentelevistä useimmat (8/9) ovat käyttäneet tukiyksikköjen tarjoamia palveluita kurssien tuottamisessa. Pääasiassa he ovat käyttäneet keskuksen koneita ja laitteita (6/8) sekä keskuksissa tarjolla olevaa teknistä apua (6/8). Viisi henkilöä on käyttänyt ideointiapua ja kolme pedagogista apua. 11

12 Projektina verkko-oppiminen Itä-Suomen virtuaaliyliopisto Verkkokurssien aineiston esittäminen Kyselyssä selvitettiin kuinka aineisto on esitetty toteutetuilla verkkokursseilla. Sisällöntuottajia pyydettiin merkitsemään tärkeysjärjestykseen ( sijaluku ) verkkokursseissa eniten käytetyt esittämistavat (teksti, video, animaatio, keskustelu ja verkossa tapahtuvat testit). Teksti on ollut toteutetuissa verkkokursseissa eniten käytetty väline (13/14). Tekstiä kuvattiin informatiiviseksi, perinteiseksi ja teknisesti (käytettävyys ja saatavuus) helpoksi esittämistavaksi. Toiseksi eniten on käytetty verkossa tapahtuvia testejä (9/14). Testejä arvostettiin erityisesti itsearvioinnin välineenä. Enemmistö (11/14) on käyttänyt myös verkkokeskustelu-ominaisuutta verkkokurssien toteuttamisessa, mutta hajonta on suurempi kuin tekstissä ja testeissä. Yli puolella (6/11) verkkokeskustelun maininneista keskustelu saa korkeintaan sijaluvun kolme. Verkkokeskustelua pidetään hyvänä ominaisuutena oppimisen kannalta, mutta toisinaan se voi olla hankala toteuttaa: Keskustelulla on mahd. avata vaikeita asioita ja käynnistää oppimiseen johtavia prosesseja. Keskustelu - hyvä, opettavainen, mutta käytännössä hankala toteuttaa. Videota verkkokursseissa on käyttänyt kahdeksan vastaajaa. Useimmille heistä video on neljänneksi tai viidenneksi eniten käytetty aineiston esittämistapa. Videon käyttöä kommentoi vain muutama vastaaja tuoden esiin videon käytön haasteet: Video vaatii paljon kaikilta osapuolilta (tekijä, verkko, oppilas) eikä välttämättä tuo tarpeeksi lisäarvoa oppimiseen (suhteessa vaatimuksiinsa). Kuusi vastaajaa on myös käyttänyt animaatiota verkkokurssin aineiston esittämisessä. Käytetyimpien esittämistapojen lisäksi sisällöntuottajia pyydettiin nimeämään mitä aineiston esittämistapaa he arvostavat eniten oppimisen näkökulmasta. Arvostetuimpia ovat teksti (13/14) ja keskustelu (14/14), jotka ovat myös paljon käytettyjä ominaisuuksia, mutta niitten arvostus kuitenkin vaihtelee (sijaluku). Seuraavaksi eniten sisällöntuottajat arvostavat verkossa tapahtuvia testejä ja animaatiota. Videon arvostus on selkeästi muita esittämistapoja vähäisempi, mutta muutamat arvostavat videota ensimmäiseksi tai toiseksi eniten aineiston esittämistapana. 12

13 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto Projektina verkko-oppiminen TAULUKKO 3. Verkkokurssin esittämistavat. Eniten käytetty Eniten arvostettu Mainintoja Vaihteluväli Mainintoja Vaihteluväli teksti video animaatio keskustelu verkossa tapahtuvat testit Useimmat vastanneista (11/14) ovat toteuttaneet kursseja WebCT-ympäristössä, joka on valittu kaikissa kolmessa Itä-Suomen yliopistossa tuetuksi oppimisympäristöalustaksi. WebCT:n käyttötaitonsa selvä enemmistö arvioi hyviksi tai erittäin hyviksi. WebCT:ssä kursseja toteuttaneista enemmistö (8/11) arvioi WebCT:n edistävän niitä pedagogisia päämääriä, joita he pitävät tärkeinä. Osa heistä esitti kuitenkin oma-aloitteisesti varauksellisia näkemyksiä, kuten: Sanotaan niin, että WebCT ei estä niiden toteuttamista, edistämisestä en ihan varma. Kolme WebCT:ssä kursseja toteuttaneista katsoi, että WebCT ei edistä heidän tärkeinä pitämiään pedagogisia päämääriä. WebCT on vain alusta, jonka päälle kurssi rakennetaan. Ei WebCT tuo mitään lisäarvoa opiskelun kannalta, ainoastaan helpottaa kurssien organisointia (mm. keskustelufoorumi, mail, liitutaulu tulevat mukana kursseille ((haluttaessa)). ISVY:n sisällöntuottajista kahdeksan on käyttänyt myös webbisivustoja verkkokurssin aineiston esittämiseen. Heistä puolet arvioi tämän ratkaisun edistävän pedagogista lähestymistapaansa: Ainakin osittain. Opiskelu etenee askeleittain, esimerkkien ja harjaantumistehtävien sekä visualisointien avulla tietoa voi syventää. Lopussa yhteenvetomaisesti vedetään koko kurssin sisältö vielä kertauksena. Helppo muokata rakenne asiaan kuin asiaan. Sivujen linkittäminen helposti. 13

14 Projektina verkko-oppiminen Itä-Suomen virtuaaliyliopisto VERKKO-OPETUKSEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Asennoituminen verkko-opetukseen Sisällöntuottajia pyydettiin arvioimaan asenteiden muuttumista virtuaaliyliopistotoiminnan aikana. Useimpien mielestä (12/14) oman yksikön henkilökunnan asenne on muuttunut jonkin verran aikaisempaa myönteisemmäksi, samoin opiskelijoiden (7/14). TAULUKKO 4. Asennoituminen. N=14 muuttunut paljon aikaisempaa myönteisemmäksi muuttunut jonkin verran myönteisemmäksi muuttunut jonkin verran kielteisemmäksi muuttunut paljon kielteisemmäksi Sisällöntuottajat kuvasivat, että heidän edustamiensa yksiköiden henkilökunnalla on positiivisen kiinnostunut asenne, mutta ilmassa on kuitenkin myös epäluuloja ja varauksellisuutta uutta asiaa kohtaan. Neljä vastaajaa mainitsi henkilökunnan konkreettiseksi peloksi työmäärän kasvun. Päällimmäisenä tullut esille verkko-opetuksen uutuudesta ja outoudesta johtuvaa ennakkoluuloa, muutosvastarintaa tuntematonta kohtaan. Toisaalta uteliaisuutta ja kiinnostusta verkko-opetuksen mahdollisuuksiin. 14 Vastaajien oma asenne Aikapula opettajilla, mutta kiinnostusta on. Vastaajien yksiköiden henkilökunasenne nan Opiskelijoiasenne den ei ole juurikaan muuttunut Yhteensä Opiskelijoiden asennetta sisällöntuottajat kuvasivat lähinnä odottavaksi. Onnistuneet verkkokurssit edesauttavat myönteisen asenteen kehittymistä.

15 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto Projektina verkko-oppiminen Vastaavasti esimerkiksi opettajan heikot atk-taidot tai puutteellinen infrastruktuuri heikentävät suhtautumista verkko-opetukseen. Periaatteessa kannattavat verkko-opetuksen määrän lisäämistä, mutta laiteresurssit ja outous jarruttavat. Pieni vähemmistö hyvin vastahakoisia, vastaava osa hyvin myönteisiä, valtaosa odottavalla kannalla, neutraaleja. Jokunen epäillyt toimivuutta, mutta havainnutkin toimivaksi ja ollut tyytyväinen. Kyselyssä selvitettiin myös sisällöntuottajien oman asenteen mahdollista muuttumista. Useimpien vastaajien (8/14) oma asenne on muuttunut jonkin verran aikaisempaa myönteisemmäksi. Kolme henkilöä mainitsi oman asenteensa muuttuneen paljon aikaisempaa myönteisemmäksi, kolmen asenne ei ole juurikaan muuttunut. Pedagoginen lähestymistapa Vastaajista puolet (7/14) on rakentanut verkkokursseja jonkin pedagogisen lähestymistavan mukaisesti. Sisällöntuottajat eivät nimenneet teoreettisia lähestymistapoja, mutta kuvasivat kurssien pedagogista lähestymistapaa mm. seuraavasti: Avoin, ongelmalähtöinen, kontekstiin sidottu. Tekemällä oppiminen. Nopeasti harjoittelemaan ja soveltamaan käytäntöön. Tutkiva oppiminen. Pedagogista lähestymistapaa ei kuitenkaan ole pohdittu paljoa suunnitteluvaiheessa. Vastaajista, jotka ovat rakentaneet verkkokursseja tietyn pedagogisen lähestymistavan mukaisesti (n=7), kolme kertoi pedagogista lähestymistapaa pohditun paljon tai melko paljon suunnitteluvaiheessa. Muut (4/7) ovat pohtineet lähestymistapaa jonkin verran tai vähän. Kukaan vastaajista ei kuitenkaan todennut asiaa sivuutettavan kokonaan suunnitteluvaiheessa. Myös vastaajat, jotka eivät ole tietoisesti rakentaneet verkkokurssia minkään pedagogi- 15

16 Projektina verkko-oppiminen Itä-Suomen virtuaaliyliopisto sen lähestymistavan mukaisesti, pohtivat vähän (4/7) tai melko paljon (3/7) pedagogisia kysymyksiä. Yhteistoiminnallisuuden aste kursseilla vaihtelee. Kolme vastaajaa (n=14) totesi kurssien perustuvan yhteistoiminnallisuuteen melko paljon ja neljä jonkin verran. Puolet (7/14) vastaajista sen sijaan ilmaisi, että kurssit perustuvat yhteistoiminnallisuuteen vain vähäisessä määrin tai ei ollenkaan. Sisällöntuottajat nimesivät yhteistoiminnallisen oppimisen keskeisimmiksi piirteiksi keskustelun ja ryhmässä työskentelyn. Ryhmällä on yhteinen tavoite, ja jokaisella ryhmän jäsenellä on oma tehtävänsä, jonka toteuttaminen edesauttaa ryhmän tavoitteen saavuttamista. Myös mahdollisuutta yksilölliseen ohjaukseen pitävät melko tärkeänä (3/14), tärkeänä (9/14) tai erittäin tärkeänä (2/14) kaikki vastaajat. Yleensä yksilöllinen ohjaus on kursseilla toteutettu sähköpostilla ja keskusteluryhmissä. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista tarjota yksilöllistä ohjausta. Koska kyselyn toteuttamishetkellä ISVY-hankkeessa tuotetut kurssit olivat olleet vielä varsin vähän aikaa opetuskäytössä, ei palautetta oltu vielä juurikaan kerätty tai sitä ei oltu vielä saatu: Palautetta on toistaiseksi tullut/kerätty melko vähän. Enemmän pitäisikin saada palautetta verkkokurssien toimivuudesta. Neljä vastaajaa totesi, että kurssien toteutusta on muutettu palautteen perusteella. Lähinnä on tehty pieniä muutoksia, mutta laajempaakin kehitystyötä on jo palautteen perusteella tehty: ) Vaikeana koettujen asioiden opettamiseen enemmän aikaan, esimerkkejä, visualisointeja ja harjaantumistehtäviä. 2) Sisäiset linkit (=materiaalin sisällä esim. viikolla 3 viikolle 1 hyppäykset poistettu vaikka asiasta olisikin houkutus rakentaa linkki) ja häiritsevät kuvat pois. Kokonaisuudessaan pedagoginen lähestymistapa koettiin haasteelliseksi asiaksi ja jopa hiukan ongelmalliseksi vastata: Ei ole tuo pedagoginen puoli minun hommiani. 16

17 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto Projektina verkko-oppiminen Verkko-opetus suhteessa perinteiseen opetukseen Selvä enemmistö vastaajista (8/14) katsoo verkkokurssin pedagogisen lähestymistavan poikkeavan perinteisestä opetuksesta. Selventävissä kommenteissa vastaajat viittaavat tekijöihin kuten lisääntynyt opettajan ohjaus, ongelmalähtöisyys, keskustelu ja vuorovaikutteisen materiaalin käyttö. Koska apuna voidaan käyttää dynaamisia kuvioita ja animaatioita, on mahdollista tavanomaisen käsien levittelyn sijasta tarjota vuorovaikutteista materiaalia. Tavoitteena käytännönläheisempi opetustapa, oppiminen oman tekemisen, ahaa-elämysten kautta. Mielestäni erinäiset verkossa tehtävät testit, videoluentojen järjestämiset ym. esim. animaatioin tehtävät havainnollistukset tuovat juuri sitä erityistä lisäarvoa verkkokursseille normaaliin kontaktiopetukseen verrattuna, jonka takia niitä mielestäni kannattaa ylipäätään järjestää ja kehittää. Verkkokurssin erilainen pedagoginen lähestymistapa verrattuna perinteiseen opetukseen heijastuu myös opettajan roolin muutokseen. Kysyttäessä mikä on verkkokurssin vetäjän rooli parhaimmillaan, asetti yhdeksän sisällöntuottajaa etusijalle oppimisen ohjaajan roolin. Toiseksi eniten kannatusta sai opettajan rooli, jonka viisi sisällöntuottajaa asetti etusijalle. Yksilöllinen oppimistapa on verkko-opetuksen yhteydessä usein esille nostettu kysymys. Mahdollisuutta yksilölliseen oppimistapaan pitävät tärkeänä (10/ 14) tai erittäin tärkeänä (1/14) lähes kaikki. Joustavat aikataulut, erilaiset lähestymistavat ja eriytetty materiaali tarjoavat sisällöntuottajien mukaan mahdollisuuden yksilölliseen opiskeluun. Enemmistö vastaajista (12/14) katsoi, että verkkokurssin eteneminen aikataulutetusti on tärkeää tai erittäin tärkeää. Oma kysymyksensä on, missä määrin verkkokurssit todellisuudessa mahdollistavat henkilökohtaisen oppimistavan mukaisen työskentelyn. Tässä vastaajien näkemykset hajautuvat melkoisesti. Kolme henkilöä katsoo sen mahdollistuvan hyvin, viisi sisällöntuottajaa arvioi lähestymistavan toteutuvan melko hyvin tai kohtalaisesti. Perusteluina on seuraavanlaisia totemuksia: Lähestymistapoja useita, eri lähtötilanteista voi lähteä omaa reittiä liikkeelle. 17

18 Projektina verkko-oppiminen Itä-Suomen virtuaaliyliopisto Opiskelija voi käyttää aikaa verkkokursseilla sen verran kuin haluaa. Kysymys henkilökohtaisesta oppimistavasta itsessään herättää kysymyksiä: Mitä tarkoitetaan henkilökohtaisella oppimistavalla? Sitäkö, että olipa opettajan suunnittelema lähestymistapa mikä tahansa, opiskelija voi siitä poiketa? Tällöin ei mielestäni asia oikein hyvin toteudu. Mutta jos kurssi on toteutettu siten, että välitavoitteet on väljästi aikataulutettu, voi opiskelija edetä oman tapansa mukaisesti. Opettajan tilannetta kuvaa myös toteamus siitä, että kursseilla on aina tiukat tavoitteet ja aikataulut eivätkä resurssit riitä erilaisten versioiden tekemiseen eri oppimistavoille. Toinen kommentti vahvistaa samaa toiselta kannalta: Toistaiseksi kurssien suoritus on melkoisen itsenäistä oppimateriaalien lukemista ja harjoitusten tekemistä. Toisenlaisia oppimistapoja ei vielä tueta. Huomiota saa myös kysymys opetusryhmien koosta yksilöllinen ohjaus toteutuu huonosti suurten opiskelijamäärien vuoksi. Itsenäistä opiskelijaa eteneminen omassa tahdissa voi kuitenkin helpottaa. Lähes poikkeuksetta vastaajat pitävät henkilökohtaisen oppimistavan mukaista työskentelyä tärkeänä, riippumatta siitä miten hyvin vastaaja katsoo nykyisten kurssien osalta päästävän tätä ulottuvuutta toteuttamaan. Vastaajat pitävät verkkokurssien aikataulutusta suuressa arvossa. Tärkeänä sitä pitää selvästi yli puolet (9/14) ja erittäin tärkeänä vielä viidennes (3/14). Aikataulutuskysymystä vastaajat eivät kuitenkaan pohtineet henkilökohtaisen oppimistyylin kannalta. Itä-Suomen virtuaaliyliopistohankkeessa tuotetut kurssit ovat tyypillisesti monimuoto-opetusta. Verkko-oppimisen osuus vaihtelee kursseittain, eikä virtuaalistamisasteen määrittely ole yksiselitteistä. Vastaajista vajaa puolet (n=6) sijoitti kuitenkin kysyttäessä kurssien verkko-opetusosuuden, virtuaalisuusasteen, %:n haarukkaan, kolme %:n välille. Alle viidenneksen virtuaalisuusasteeseen kurssit sijoitti samoin kolme vastaajaa. Kurssien monimuotoisuuden vuoksi vertailu perinteiseen opetukseen ei ole mielekästä. Joitakin tyypillisiä ratkaisuja verkkokurssien opetusmenetelmistä voidaan kuitenkin esittää. Esimerkinomaisesti yhden vahvasti verkko-opetusta hyödyntävän kurssin sisältö rakentuu seuraavasti: 18

19 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto Projektina verkko-oppiminen Kirjan lukeminen - V erkossa saatavilla olevan kirjallisen materiaalin lukeminen 10% V uorovaikutus (verkkokeskustelu ja sähköposti) 20% V ideoluento 40% I tsenäinen tehtävien tekeminen (myös essee) 30% Kontaktiopetus - Yhden vähemmän verkko-opetusta hyödyntävän kurssin suorittaminen rakentuu seuraavista osa-alueista: K irjan lukeminen 35% Verkossa saatavilla olevan kirjallisen materiaalin lukeminen - V uorovaikutus (verkkokeskustelu ja sähköposti) 5% Videoluento - I tsenäinen tehtävien tekeminen (myös essee) 35% K ontaktiopetus 25% Kurssien virtuaalistamisasteen vertailu on ongelmallista siksikin, että sama opetustapahtuma on joillekin opiskelijoille virtuaalista, toisille kontaktiopetusta - riippuen siitä osallistuuko opiskelija kurssille videoluentojen lähettäjävai vastaanottajapaikkakunnalla. Verkko-oppimisen laatu ja lisäarvo Yli puolet vastaajista (8/14) pitää verkkokurssien laatua melko hyvänä verrattuna perinteiseen opetukseen. Kuusi vastaajaa arvioi laadun hyväksi tai erittäin hyväksi. Kurssien sisältöjen kehittyminen, kokonaisvaltaisempi lähestymistapa ja havainnollistavat elementit parantavat kurssien laatua verrattuna perinteiseen opetukseen. Myös verkko uutena ja laajat ryhmät saavuttavana välineenä on vaikuttanut siihen, että opetustaan joutuu miettimään uudelleen. Yhdeksän vastaajaa (N=13) arvioi, että opiskelijoiden arvosanat verkkokursseilla ovat samaa tasoa kuin vastaavilla perinteisillä kursseilla. Yksi vastaaja arvioi opiskelijoiden arvosanojen parantuneen ja kolme vastaajaa ei halunnut esittää arviota. 19

20 Projektina verkko-oppiminen Itä-Suomen virtuaaliyliopisto Useimmat vastaajat (12/14) kokivat, että verkkokurssin laatuun kohdistuu erityisiä odotuksia. Tekninen toimivuus, huolellisesti suunniteltu ja hyvin tuotettu, korkeatasoinen materiaali ovat esimerkkejä odotuksista. Jossain määrin odotetaan myös opiskelun olevan helpompaa ja oppimisen parempaa. Hyvin tuotettuja, huolellisesti suunn. kompakteja paketteja, esim. tehtäviltä vaaditaan varmaan enemmän kuin perint. harjoituksissa. Virheettömyys, sujuvuus, selkeys, helppokäyttöisyys, nopea latautuvuus. Verkkokurssien kautta tapahtuvan opiskelun pitäisi olla helpompaa (vaivattomampaa?) ja tulosten huomattavasti perinteisiä kursseja parempia. Laadukkaan verkko-oppimisen kriittiset tekijät liittyvät vastaajien mielestä materiaaliin, teknisiin ratkaisuihin ja resursseihin ja tukeen: Materiaalin tulee olla havainnollista ja luettavaa. Yksi verkkokurssin lisäarvo on materiaalin saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta. Teknisissä ratkaisuissa tulee huomioida opettajien ja opiskelijoiden tvt-taidot ja opiskelijoiden käytössä oleva infrastruktuuri. Tuotantoprosessiin on resursoitava riittävästi aikaa, ihmisiä ja rahaa. Opettajille on myös tarjottava teknistä ja pedagogista tukea. Kysymys verkko-oppimisen antamasta lisäarvosta verrattuna perinteiseen oppimiseen antoi laajan joukon näkemyksiä. Verkko-oppimiseen useimmat vastaajat antoivat määreitä, jotka liittyvät materiaaliin ja asiantuntemuksen saatavuuteen, ohjausmahdollisuuteen, oppimisen joustavuuteen ja monipuolisuuteen. Mahdollisuus monipuolistaa opetusta, huolella suunniteltu tuotantoprosessi mahdollistaa materiaalin helpomman jatkopäivityksen, mahdollisuus lisätä mielekkyyttä opettajan työhön, hyödyntää asiantuntijoita, havainnollistaa, mahdollisuus tarjota yksilöllisiä polkuja. Verkko-oppimisen lisäarvon kyseenalaisti kaksi vastaajaa: En osaa sanoa, että tuoko se mitään lisäarvoa. Verkko-oppiminen korvaa lähiopetuksen mutta ei vastaa sitä. 20

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Malleja tvt:n opetuskäytön koulutuksista Itä-Suomessa ja Kuopiossa

Malleja tvt:n opetuskäytön koulutuksista Itä-Suomessa ja Kuopiossa Malleja tvt:n opetuskäytön koulutuksista Itä-Suomessa ja Kuopiossa VY- päivät 22.-23.3.05 Ulla Ritvanen Kuopion yliopisto / Oppimiskeskus Esityksen sisältö Hankkeen esittely Koulutusten suunnittelu ja

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu Kari Tossavainen

FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu Kari Tossavainen FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu 5.10.2016 Kari Tossavainen Opiskelijoita 14 221 (kyselyyn vastasi 90 opiskelijaa) = 0,6 % Vastanneiden tiedekunta: humanistinen 43,2%, kasvatustieteellinen

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084) Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke 2004-2007 Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto VirtuaaliAMK-seminaari 11.11. 2004 Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Sanna Johansson Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUJohdantoU10T... 3 10TUPalautteiden tiivistelmäu10t... 4 10TU5.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi B5. Oppimateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt Mikko Hartikainen 7.12.2011 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2011 7.-8.12.2011 Helsinki, Helsingin Messukeskus,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Mirva Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö. 4/2/12 Copyright VirtuaaliAMK

Mirva Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö. 4/2/12 Copyright VirtuaaliAMK Mirva Pilli-Sihvola@kyamk.fi Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö 1 Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu, VirtuaaliAMK, on ammattikorkeakoulujen (29) muodostama yhteistyöverkosto.

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Multimediatuotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella multimediatuotannon tuotantoprosessin, suunnitella ja toteuttaa multimediatuotteita,

Lisätiedot