Sotkamon Kalliojärven pegmatiittialueen tutkimukset vuosina
|
|
- Kai Nurminen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 M 19/3433/-71/1/85 Koskee : , , 06 otkamo R. Alviola otkamon Kalliojärven pegmatiittialueen tutkimukset vuosina Kajaanin talousalueen teollisuuskiviä ja -mineraaleja koskevien tietojen kokoaminen ja selvittely aloitettiin valtiongeologi E. Aurolan määräyksestä vuonna Tähän työhön liittyen on suoritettu pegmatiittitutkimuksia Kajaanin graniittialueella ja sen ympäristössä. Kompleksipegmatiitteja tiedettiin esiintyvän Kajaanin talousalueella ainakin Kajaanin länsipuolella Koutaniemessä ja Kajaanin kaakkois. puolella ; Laakajärven ja Jormasjärven välisellä alueella (kuva 1, sivu 2). Koutaniemen pegmatiittiosueet tutkittiin vuonna 1969 (R. Alviola M 17/Kaj mlk-69/1/85) ja tutkimuksia laajennettiin vuonna 1970 (R. Alviola M 19/3431/-71/1/85). Laakajärven koillispuolella sijaitsevaa pegmatiittijuonivyöhykettä käsitellään tässä raportissa. Tutkimusalue sijaitsee 7-8 km kaakkoon Kajaanin kaupungista (kuva 1, sivu 2) Kajaanin graniittialueen ja Kainuun liuskealueen välissä. Liitteenä olevan paljastumakartan alueesta (liite 4), joka on noin 5 km x 6 km on tutkittu tähän mennessä vain kartalle merkittyjen paljastumien rajoittama alue eli vyöhyke, josta pegmatiittijuonia on näyttänyt löytyvän. Kaikki kartalle merkityt pegmatiittijuonet ovat mineralogisesti kompleksisia, toisin sanoen ne sisältävät joko berylliä tai berylliä ja Nb, Ta-mineraaleja. Tutkimusalueella esiintyy myös joitakin kapeita, mineralogisesti yksinkertaisia pegmatiittijuonia, mutta niihin ei ole tutkimusten tässä vaiheessa kiinnitetty suurempaa huomiota.
2 - 2 - Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti ~~ -,olo oaisniemi ~` ~ti ~ ti ~ ti Kive drvl _~ + P åm 1J1jll I' ' «I 1 ' ( + dj I X, ( tijörvi >L~. '-' ti ) j 7165 y ), s J I I J J r I J J r I r I 1 ' U~ p I r Vuolijok j J ' x Otonmöki + + II f I r, " k - '~ r i X % I p I r J'.t -' ' r I I J I f I I I + f j J J r r f s f,+ r I f f fj ; y ~ jx...j f + s f + / + Katap ~+ / A /~ '} ~~ r J r I f ; f + ~~\ Imua ~. &,,.. :Nwjiir L ~~\ Oh~05 m p!ttll I11 ( `.~ JOriiOOIVI, 1, > ti otko 5 ti, i~ ti 1 ~ -.'. ~ J J J, I I i x. :: f ukevo\ _ ' JJ I K K ti :.f,. tixl 5~ 5 ~ Loa o)örv, 5 ~ ~` ~+ \ Kolliopero uomen geol. yleiskarton (lehdet C4 jad4 ) mukaan Nuorempi graniitti i Kvortsiitti f Vanhempi graniitti. L~ Metabosiitti. erpentiniitti Gobro dioriitti ~- Groniittigneissi Gneissigroniitti Kiillegneissi,-liuske fylliitti, suonigneissi km i I I 1 Vuonna 1969 suorittivat tutkimusalueella geologista kartoitusta geologi R. Alviola ja kesäharjoittelija J. Jokinen sekä vuonna 1970 geologi R. Alviola m ja detaljikartoitusta sekä näytteenottoa
3 - 3 - Aikaisemmat tutkimukset Ensimmäiset tutkimusalueen pegmatiittijuonia koskevat havainnot teki W. W. Wilkman vuonna 1902 suorittaessaan kallioperäkartoitusta otkamon pitäjän lounaisosassa. Laatimansa uomen geologisen yleiskartan, lehti C4, Kajaani selityksessä vuodelta 1931 hän toteaa e. m. tutkimusten perusteella (sivulla 231), että Jormasjärven lounaispuolella (kuva 1, sivu 2) on granaattigneissin mutkassa N--suuntaisena juonimuodostumana harmaan valkeata muskoviittipegmatiittia ja että "täältä E päin on graniittigneississä lukuisina juonina vaalean punaista pegmatiittia". uomen Malmi Oy suoritti malmitutkimuksia otkamon kunnan länsiosassa vuonna Näiden tutkimusten yhteydessä löytyi Mustalammen koillispuolelta (liite 4) berylliä ja kolumbiittia sisältävä pegmatiittijuoni. Vuosina yhtiö suoritti alueella geologista kartoitusta, jolloin löytyi lisää kompleksipegmatiittijuonia. Itäisimmät näistä pegmatiittijuonista näkyvät Eero Nenosen laatimalla otkamon Talvivaaran alueen kallioperäkartalla (Eero Nenonen, 1964 : otkamon Talvivaaran ympäristön kivilajeista, niiden stratigrafiasta ja tektoniikasta. Pro gradu-työ, Helsingin yliopisto). Pro gradutyössään Eero Nenonen antaa lyhyen yleiskuvauksen tutkimistaan komplek s ipe gmatiittijuoni sta. Geologisen tutkimuslaitoksen kesäharjoittelija T. Lammela tutki elokuussa 1963 graniittipegmatiitteja onkajärven ja Kajaanin välisellä alueella. Tässä yhteydessä hän tutustui Mustalammen koillispuolella sijaitseviin pegmatiittijuoniin. T. Lammelan mukaan oli uomen Malmi Oy :n' tutkimuksissa löytynyt tien vieressä sijaitsevasta pegmatiittijuonesta berylliä ja kolumbiittia. (raportti, koonnut R. aikkonen T. Lammelan kenttähavaintojen mukaan : Kiteen, Parikkalan ja Kajaanin mlk :n pegmatiittitutkimukset kesällä 1963, sivut 13-18). Lammelan mukaan esiintymä ei ole taloudellisesti merkittävä beryllin
4 - 4 - suhteen, mutta on muskoviittiesiintymänä käyttökelpoinen. Tutkimusalueen kivilajit Kvartsiitti Tutkimusalue sijaitsee, kuten edellä on mainittu Kajaanin graniittialueen ja Kainuun liuskevyöhykkeen välissä. Liuskevyöhykettä reunustavat kvartsiittijaksot. Liuskevyöhykkeen länsipuolella sijaitsevan kvartsiittijakson länsireuna näkyy liitteenä olevan paljastumakartan (liite 4) itäosassa kahdella paljastumalla. Pohjoinen kvartsiittipaljastuma on tumman harmaata juovaista kvartsiittia ja eteläinen tumman harmaata, liuskeista arkoosikvartsiittia. Kentällä suoritetun värjäyskokeen perusteella voidaan arvioida arkoosikvartsiitissa olevan noin puolet kvartsia, 1/3 kalimaasälpää ja loput plagioklaasia. Amfiboliitti ja sarvivälkegneissi Liitteenä olevan paljastumakartan alueella on noin 30 paljastumaa suuntautunutta tai liuskeista sarvivälkerikasta kiveä, josta on käytetty kenttänimeä amfiboliitti tai sarvivälkegneissi raekoon mukaan. W. W. Wilkman käyttää näistä kivilajeista nimeä metabasiitti ja E. Nenosen käsityksen mukaan ne ovat metadiabaaseja. Graniittignei s si Kaikki tutkimusalueen pegmatiittijuonet sijaitsevat erilaisten gneissien muodostaman pohjagneissin eli graniittigneissin alueella. Tavallisesti graniittigneissi on valkeaa tai punertavaa, heikosti suuntautunutta kivilajia, jonka raekoko on mm. Usein graniittigneissi on karkearakeisempaa, raekooltaan 1-5 mm. ja paikoin graniittigneissi saattaa olla hyvin karkearakeista "pegmatiittigneissiä". Pegmatiitti-
5 - 5 - gneissin raekoko on useita senttimetrejä ja siihen liittyy kirjograniittisia osueita. Pegmatiittigneissiä tavataan alueella alminen- Kuusilampi-Kalliojärvi hienorakeisen graniittigneissin ohella. Tavallisesti graniittigneississä on vain vähän kiillettä, joka on pääasiassa biotiittia. Lähinnä tutkimusalueen itäosassa, mutta myös muualla esiintyy kiillerikkaampaa harmaata kiillegneissiä tai kiilleliusketta. Paikallisesti voi kiillegneississä esiintyä kloriittirikkaita välikerroksia. Tällainen kloriittiliuskevälikerros on tavattu Mustalammen itäpuolelta. Kuusilammen ja Rahvaansuon välisellä alueella graniittigneississä on välikerroksina kvartsiittia, joka on paikoin maasälpä- ja/tai serisiittipitoista. Pe gmatiittijuonet Tähän mennessä tutkitulta alueelta on löydetty 35 pegmatiittijuonta, joista 8 lienee mineralogisesti yksinkertaista ja 27 mineralogisesti kompleksista pegmatiittijuonta. Yksinkertaisissa pegmatiittijuonissa on kalimaasälpää, plagioklaasia, kvartsia ja muskoviittia. Kompleksipegmatiittijuonissa on lisäksi kaikissa berylliä ja ainakin yhdeksässä Nb, Ta-mineraaleja. Mustaa turmaliinia on löytynyt vain kahdesta kompleksipegmatiittijuonesta ja lisäksi kahdelta graniittigneissipaljastumalta pienten kvartsijuonten yhteydestä. Kaikkien tähän mennessä tunnettujen pegmatiittijuonten sivukivi on graniittigneissi ja niitä esiintyy kaikissa graniittigneissityypeissä. Useimmat pegmatiittijuonista (22 kpl) ovat sivukiven liuskeisuutta leikkaavia juonia. Liuskeisuuden suuntaisia juonia on todettu 8 kpl. Viidessä tapauksessa ei juonen pituus suuntaa ole voitu määrittää. Alueella esiintyy myös juonia, joiden kulkusuunta muuttuu useita kertoja leikkaavasta liuskeisuuden suuntaiseksi ja liuskeisuuden
6 6 suuntaisesta jälleen liuskeisuutta leikkaavaksi juoneksi. Kun vielä eri suuntaiset juonet leikkaavat toisiaan syntyy monimutkaisia pegmatiittijuoniverkostoja (liitteet 1 ja 2). Pegmatiittijuonten kaade vaihtelee (8 havaintoa) ja graniittigneissin liuskeisuuden kaade on tavallisimmin W tai NE (11 havaintoa). Koska kaadehavaintoja on vähän tarkastellaan kuvassa 2 vain liuskeisuuden ja pegmatiittijuonten kulkusuuntia. Kuva 2. Pegmatiittijuonten pituussuunnat (kuva 2a, 30 havaintoa) ja liuskeisuuden kulkusuunnat otkamon Kalliojärven alueella (kuva 2b, 50 havaintoa). Kuva 2a Kuva 2b N ' Tutkimusalueen pegmatiittijuonet ovat yleensä varsin kapeita ja pitkiä. Leveimmät pegmatiittijuonet ovat noin 10 m leveitä ja pisimmät m pitkiä (paljastuneen osan pituus). Pegmatiittijuonet voidaan ryhmitellä koon mukaan seuraavasti :
7 - 7 - Taulukko 1. otkamon Kalliojärven pegmatiittijuonten jakaantuminen koon mukaan. Pegmatiittijuonten leveys alle 1 m 1-5 m yli 5 m yhteensä yk s inke rt. p e gm. 6 kpl 1 kpl 1 kpl 8 kpl kompleksipegmat. 12 " " 27 yhteensä 18 kpl 12 kpl 5 kpl 35 kpl Pegmatiittijuonten pituus alle 5 m 5-20 m yli 20 m yhteensä yksinkert. pegm. 5 kpl 2 kpl 1 kpl 8 kpl kompleksipegmat. 4 " 12 " 11 " 27 " yhteensä 9 kpl 14 kpl 12 kpl 3 5 kpl otkamon Kalliojärven alueen pegmatiittijuonien päämineraalit ovat : kalimaasälpä, plagioklaasi, kvartsi ja muskoviitti. Kalimaasälpä on vaalean punaista, joskus punaista pertiittistä kalimaasälpää ja kirjomaasälpää. Liitteenä olevan paljastumakartan kaakkoisnurkassa on kaksi pegmatiittijuonta, joissa kalimaasälpä on väriltään valkeaa-ruskean harmaata. Kalimaasälvän raekoko vaihtelee cm :iin. Poikkeuksellisesti raekoko voi olla suurempikin kuten esimerkiksi Rahvaansuon etelä- ja länsipuolella sijaitsevien pegmatiittijuonien karkearakeisissa osissa, joissa kalimaasälvän raekoko on cm. Plagioklaasi on väriltään vaalean punaista tai valkeaa. en raekoko vaihtelee yleensä cm :iin. Paitsi tavallista plagioklaasia esiintyy kompleksipegmatiittijuonissa usein myös liistakkeista valkeaa tai vaalean punaista cleavelandiittia (~ 0. 2 x 3-5 mm) ja valkeaa, hienokiteistä (~ mm), sokerimaista albiittia. Pegmatiittijuonissa on helppo nähdä, miten sokerimainen albiitti syrjäyttää kalimaasälpää : valkea albiittikuori ympäröi pyöreäksi syöpynyttä
8 8 vaalean punaista kalimaasälpäkidettä ja valkeita albiittikielekkeitä tunkeutuu lohkorakoja pitkin kalimaasälvän sisään. Kvartsi on useimmiten väriltään harmaata, mutta myös vaalean ruskea kvartsi on varsin tavallista. Useissa pegmatiittijuonis sa on sekä harmaata että vaalean ruskeaa kvartsia. Kvartsi on massamaista ja suhteellisen tasaisesti jakaantunut koko pegmatiittijuonen alueelle. Vain hyvin karkearakeisten osueiden yhteydessä kvartsi esiintyy kasaumina tai pahkuina. Muutamissa pegmatiittijuonissa kvartsilla näyttää olevan pyrkimys esiintyä myös omamuotoisena. Omamuotoisuutta tavoittelevat kiteet ovat vaalean ruskeaa kvartsia. Kaikki tähän mennessä tutkitut pegmatiittijuonet otkamon Kalliojärven alueella ovat muskoviittikiilteisiä. Muskoviittipakkojen läpimitta vaihtelee yleensä cm :iin, suuremmat kiillepinkat ovat harvinaisia. Muutamissa pegmatiittijuonissa muskoviitti esiintyy, paitsi kiillepakkoina muiden pegmatiittimineraalien joukossa, myös kvartsimu skoviittika s aumina. otkamon Kalliojärven alueen pegmatiittijuonissa esiintyy varsin vähän aksessorisia mineraaleja : - tavallisia aksessorisia mineraaleja ovat berylli, granaatti, Nb, Ta-mineraalit ja apatiitti harvinaisia aksessorisia mineraaleja ovat turmaliini, biotiitti ja rikkikiisu, joita on tavattu vain yhdestä tai kahdesta pegmatiittijuonessa. Tutkimusalueen kaikissa kompleksipegmatiittijuonissa on vaihtelevassa määrin berylliä. Berylli on yleensä väriltään vihertävän kellertävää, usein ruskean kuoren peittämää ja pienikiteistä. Berylliprismojen läpimitta on harvoin yli 10 mm, tavallisesti se on vain 1-5 mm. uurimmat beryllikiteet esiintyvät pegmatiittijuonten karkearakeisimmissa osissa. Pegmatiittijuonten sokerimaista albiittia sisältävissä
9 9 osueissa ja luiroissa on varsin runsaasti hienorakeista berylliä ($ 1-3 mm). Kuten edellä on mainittu ovat beryllikiteet usein ruskean rapautumiskuoren peitossa. Kolmessa pegmatiittijuonessa on pitkänomaisia, vaalean ruskean, huokoisen aineksen täyttämiä putkia. Tällaisesta töhkästä on silti identifioitu berylli (röntgenografisesti, P. Kallio). Kahdesta pegmatiittijuonesta on tavattu keltaisen beryllin ohella pari pientä kidettä (~ 1-2 mm), kirkasta läpinäkyvää, vaalean vihreää berylliä, yhdestä pegmatiittijuonesta tumman vihreää ja yhdestä harmaata berylliä. Nb, Ta-mineraaleja on tavattu vähäisessä määrin yhdeksästä pegmatiittijuonesta. Yleisin Nb, Ta-mineraali on kolumbiitti, paljon vähemmän lienee tantaliittia ja tapioliitti on todettu vain yhdestä juonesta. Kolumbiittikiteet ovat muodoltaan levymäisiä, tantaliittikiteet sauvamaisia ja tapioliittikiteet pölkkymäisiä. Kolumbiittilevyjen paksuus vaihtelee 1-3 mm :iin ja läpimitta 3-25 mm :iin. Tantaliittiprismat ovat poikkileikkaukseltaan 1 mm :n suuruusluokkaa ja tapioliitti on tantaliittiin verrattuna varsin karkeakiteistä ; suurin kide on noin 7 mm :n läpimittainen. Eräästä kolumbiittikiteestä, joka on peräisin Mustalammen itäpuolella sijaitsevasta pegmatiittijuonesta on tehty kemiallinen analyysi mikroanalysaattorilla. Analyysin tulos esitetään taulukossa 2. Taulukko 2. Kemiallinen analyysi FeO 9. 5 % kolumbiitista, otkamo, Mustalammen MnO 7. 8 " itäpuoli. Analysoinut mikroanaly- Nb " saattorilla B. altikoff, 1971 Ta " %
10 Alueen pegmatiittijuonissa on yleisesti punaruskeaa granaattia. Granaattia esiintyy miltei poikkeuksetta sokerimaisen albiitin yhteydessä, jolloin se on hyvin pienikiteistä (gi alle 1 mm). Vain harvoin tavataan suurempia granaattikiteitä : suurimmat (~ alle 2 cm) löytyvät albiittiosueiden ulkopuolelta, pegmatiittijuonten karkearakeisimmista osista. Granaatista mitatut ominaisuudet : taitekerroin = 1. 80, ominaispaino = ja a = viittaavat lähinnä koostumukseen : 0 70 % spessartiinia, 30 % almandiittia, mikä on tavallinen pegmatiittien granaatin koostumus. Granaattikiteiden reunat ovat usein vihertävän ruskeat ; toisinaan koko granaatti on muuttunut vihertävän ruskeaksi, joskus vihertävän mustaksi, pehmeäksi mineraaliksi. Röntgenograafisesti on todettu (P. Kallio) muuttumistuloksen olevan kiillettä : vihertävän ruskeat rakeet on identifioitu muskoviitiksi ja vihertävän mustat kloriitiksi. Muutamissa pegmatiittijuonissa esiintyy vähäisessä määrin sinivihreää apatiittia. uurimmat apatiittikasaumat ovat 1-2 cm läpimitaltaan. Turmaliini on harvinainen mine raali otkamon Kallioj ärven pegmatiittialueella. Mustaa turmaliinia on löydetty tähän mennessä vain kahdesta pegmatiittijuonesta. Molemmat turmaliinipitoiset juonet sijaitsevat Mustasuon pohjoispuolella. Toisesta turmaliinipitoisesta juonesta on löytynyt tapioliittia. Lisäksi turmaliinia on tavattu kahdelta peg matiittigraniittipalja a stumalta. Louhittaessa näytettä kemiallisia analyysejä varten havaittiin, että mu skoviitti suomuj en välistä saattaa joskus löytää vähän biotiittia. Bio - tiitin kokonaismäärä pegmatiittijuonissa on kuitenkin erittäin pieni. Kahdessa pegmatiittijuone s sa ; Rahvaansuon eteläpuolella sijaitsevassa suuressa juonessa ja maantien leikkaama s sa pegmatiittijuone s sa voi nähdä noin 1 cm :n läpimittaisia rikkikiisukasaumia ja onteloita, joista kiisu on ilmeisesti rapautunut pois.
11 Pegmatiittijuonten rakenteesta ja esiintymisestä Kaikkien tutkimusalueen pegmatiittijuonten kontakti sivukiveen on terävä. ilti pegmatiittisen sulan tunkeutuminen sivukiveen on ollut ainakin jossain määrin aktiivista, sillä kahdessa pe gmatiittijuone s sa nähdään teräväsärmäisiä sivukiven murtokappaleita. Toinen näistä juonista on sivukiven liuskeisuutta leikkaava ja toinen liuskeisuuden suuntainen pegmatiittijuoni. Pääosa tutkimusalueen pegmatiittijuonista on mineralogisesti kompleksisia pegmatiitteja. Kaikki muut pegmatiittijuonet ovat sekä mineralogisesti että rakenteellisesti yksinkertaisia. Kompleksipegmatiiteissakaan ei ole todettu esiintyvän varsinaisia vyöhykkeellisiä pegmatiittijuonia. Vain yhdessä juonessa nähdään selvästi raekoon kasvavan juonen reunasta keskelle päin. Tämän juonen reunoilla ovat muskoviittipinkat ja kvartsiluirot asettuneet kohti suoraan kontakstia vastaan. ilti mineralogisesti kompleksisissa pegmatiiteissa on havaittavissa rakenteellisesti kompleksisia piirteitä : syrjäytysmuodostumia. Kompleksisten pegmatiittijuonten kiteytyminen on siten tapahtunut ainakin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa pegmatiittista magmaa tunkeutui alueella esiintyviin rakoihin (kaliumvaihe). Tällöin kiteytyi kalimaasälpää, kvartsia, plagioklaasia, muskoviittia, granaattia ja berylliä. Tämän jälkeen pegmatiittijuoniin tunkeutui natriumia ja harvinaisia alkuaineita mm. berylliumia, niobiumia ja tantaliumia sisältävää sulaa (natriumvaihe), joka reagoi aikaisemmin kiteytyneen pegmatiitin kanssa. Tässä vaiheessa muodostui cleavelandiittia ja sokerimaista albiittia, joka syrjäytti kalimaasälpää. Lisäksi natriumvaiheen aikana kiteytyi kvartsia, muskoviittia, berylliä, kolumbiitti-tantaliittia, tapioliittia, granaattia ja apatiittia. Natriumvaiheen aikana tai sen jälkeen lienee tapahtunut granaatin muuttuminen kiilteeksi, beryllin "rapautuminen" sekä sulfidipitoisten liuosten tunkeutuminen pegmatiittiin, jolloin kiteytyi rikkikiisua.
12 Tähän mennessä löydetyt pegmatiittijuonet sijaitsevat graniittigneissin alueella noin 4. 6 km pitkässä ja 0. 4 km leveässä vyöhykkeessä. Pegmatiittijuonet ovat pitkiä ja kapeita, ilmeisesti raontäytteitä. Noin 1/3 juonista on liuskeisuuden suuntaisia ja 2/3 liuskeisuutta leikkaavia. Leikkaavien juonien pituus suunta muodostaa noin 60 0 kulman graniittigneissin liuskeisuuden kanssa (kuva 2, sivu 6). Kun ympäristön geologiaa on tutkittu tuskin ollenkaan ei ole syytä käsitellä pegmatiittijuonien suhdetta alueen tektoniikkaan. Detaljikartoitus ja kemialliset analyysit yksyllä 1970 detaljikartoitettiin neljä pegmatiittijuonta otkamon Kalliojärven alueella. Pegmatiittijuonia ja niiden sivukiveä paljastettiin yhden apumiehen ja lapion avulla ja kartoitettiin mittakaavassa 1 :400 (liitteet 1, 2 ja 3). Detaljikartoituksen yhteydessä tuli esille, että alueella on erillisten juonien ohella monimutkaisempia juonistoja. Esimerkiksi Rahvaansuon eteläpuolella sijaitsevat pegmatiittijuonet muodostavat polveilevan juoniverkoston. Kartoitustyön aikana juonista otettiin näyte sarja poikki pegmatiittijuonen (näytteet I, II, III ja IV). Kukin näyte oli kooltaan noin 50 kg paitsi näyte II, jota otettiin noin 100 kg mahdollisesti suoritettavaa rikastuskoetta varten. Näytteenotto tapahtui siten, että porattiin iskuporalla (Cobra) 1/2 m syviä reikiä noin 40 cm :n välein poikki pegmatiittijuonen. Reiät ammuttiin yksi kerrallaan ja kustakin erästä otettiin näytettä silmämääräisesti arvioiden yhtä paljon. Ennen murskausta valittiin ns. tyyppinäytteet ja separoitiin näytteet kemiallisia analyysejä varten : - maasälpänäytteet (I/D, II/D, III/D ja IV/D) sisältävät plagioklaasia, cleavelandiittia ja sokerimaista albiittia. Näyte otettiin käsin poimimalla. beryllinäytteet (II/C ja IV/C) ovat keltaista berylliä
13 niistä näytteistä, joista sitä oli suhteellisen helppo saada käsin poimimalla. kalimaasälpänäyte (II/E) ; saatiin värjäämällä maasälpänäytteestä kalimaasälpä keltaiseksi ja poimimalla sen jälkeen eroon kalimaasälpärakeet plagioklaasinäyte (II/F 1 ) sisältää maasälpäfraktion plagioklaasin ja cleavelandiitin albiittinäyte (II/F 2) on käsin separoitua sokerimaista albiittia muskoviittinäyte (II/G) on käsin poimittua muskoviittia kvartsinäyte (II/H) on käsin separoitua, murskattua ja muista mineraaleista puhdistettua kvartsia Mineraalinäytteiden separoinnin jälkeen näytteet mur skattiin VTT :n rikastusteknillisessä laboratoriossa. Murskauksen yhteydessä näytteistä erkani muskoviittia, joka otettiin talteen (näytteet I/B, II/B, III/B ja IV/B). Muskoviittia "nousi" murskatusta erästä keskimäärin 2 % näytteen painosta eli noin 1 kg muskoviittia 50 kg :sta näytettä. Murskatut yleisnäytteet (I/A, II/A, III/A ja IV/A) jaettiin eli kahtioitiin g :aan saakka näytteen homogenisoimiseksi. Näin saadut näytteet jauhettiin analyysihienouteen. Kemiallisten analyysien avulla pyrittiin saamaan tietoja seuraavista seikoista : - paljonko pegmatiittijuonet sisältävät Be, Nb ja Ta ja esiintyykö pitosuuksissa suuria vaihteluja eri juonien ja toisaalta saman juonen alueella onko pegmatiittijuonissa muita harvinaisia alkuaineita sisältäviä mineraaleja kuin mitä kenttätutkimuksissa oli tullut esille. Tässä tarkoituksessa analysoitiin yleisnäytteistä n, Y, Ce, Rb ja Cs. Li-analyysi saadaan myöhemmin
14 1 4 - millainen on pegmatiittijuonien K 2 O :Na 2 0 ja mikä on maasälvän rautapitoisuus. K- ja Na-analyysit. saadaan myöhemmin miten beryllium on jakautunut pegmatiittijuonten eri mineraalien kesken. Analysoitavat maasälpä-, kiilleja kvartsinäytteet separoitiin Rahvaan suon eteläpuolella sijaitsevasta pegmatiittijuonesta (näytteestä II). Beryllinäytteitä ei ole vielä analysoitu voiko muskoviitin tai maasälvän Rb-pitoisuutta käyttää pegmatiitin kompleksisuuden mittana. uoritettujen kemiallisten analyysien tulokset esitetään taulukossa 3. Be-pitoisuudet on määrittänyt maisteri A. Löfgren optisella spektraalianalyysillä. Kaikki muut taulukossa esitetyt pitoisuudet on määrittänyt maisteri V. Hoffren röntgenfluoresenssianalyysillä. Analyysien tarkkuus riippuu analysoitavasta pitoisuudesta siten, että kun pitoisuus on yli kymmenkertainen verrattuna kynnysarvoon on suhteellinen virhe noin +5 %. Kynnysarvoa lähellä olevissa pitoisuuksissa on analyysin suhteellinen virhe + 30 %. Taulukossa 3, sivulla 15 esitettävien kemiallisten analyysien perusteella voidaan tehdä seuraavia johtopäätöksiä : - analyysien mukaan otkamon Kalliojärven alueen pegmatiittijuonien berylliumpitoisuus vaihtelee 0,010-0,024 % BeO ja on keskimäärin 0,02 % BeO. Berylliumia sisältyy kuitenkin beryllin ohella muihinkin pegmatiittimineraaleihin huomattavia määriä. Merkitään muihin mineraaleihin sitoutunutta BeO- määrää P :llä ja berylliin sitoutunutta BeO- määrää K :lla. Beusin mukaan vaihtelee P :K 0,1-0,5 % berylliä sisältävissä pegmatiittisissa berylliesiintymissä välillä 1 :2-1 :20. (A.A. Beus, 1962 : Beryllium-Evaluation of Deposits During Prospecting and Explanatory Work. W. H. Freeman and Company, an Francisco and London, sivu 35).
15 1 5 - Taulukko 3. Kemiallisia analyysejä otkamon Kalliojärven alueen pegmatiittijuonista, Kajaanin graniittialueelta ja Alajärven pegmatiittigraniittialueelta. (Pitoisuudet prosentteina. ) näyte nro BeO Nb2 05 no2 Ta2 05 Y203 CeO2 Rb20 Cs 20 Fe203 kynnysarvo yleis I/A II /A III /A IV /A musk. I /B " II /B III /B " IV /B " 33/RA/ " 32/RA/ maa s. I/D " 11 /D " III /D " IV /D " 2/ms/ kalim. II /E plag. II /F alb. II /F musk. II /G kv II /H Analyysit : A. Lofgren : Be V. Hoffren : Nb, Ta, n, Y, Ce, Rb, Cs ja Fe Näytteet : otkamo, Kalliojärvi : I, II, III ja IV Kajaani mlk, Koutaniemi, Paljakankalliot : 33/RA/69 Kajaani mlk, Koutaniemi : 32/RA/69 Alajärvi, Kurejoki, Vieruaho : 2/ms170
16 Tuntematta eri mineraalien paljoussuhteita otkamon Kalliojärven alueen pegmatiittijuonissa ei voi arvioida berylliumin jakaantumista pegmatiittimineraalien kesken ja toisaalta tuntematta berylliumin jakaantumista beryllin ja muiden pegmatiittimineraalien kesken ei analyysituloksesta voi laskea pegmatiitin beryllipitoisuutta. Jos oletetaan otkamon Kalliojärven pegmatiittien beryllin BeO-pitoisuuden olevan 12 % saadaan pegmatiittien beryllipitoisuuden ylärajaksi 0, 17 % berylliä, kun lasketaan pegmatiitin koko BeO-määrä, 0,02 %, berylliksi. Be-pitoisuus vaihtelee saman juonen eri osissa jonkin verran. Näytteen I/A Be-pitoisuus on vain puolet näytteen II/A Be-pitoisuudesta. Kuitenkin näytteet on otettu saman polveilevan juonen eri osista (liite 1). - kaikkien analysoitujen pegmatiittijuonien Nb205- määrä on 0,01 %. Tätä niobiumpitoisuutta vastaa 0,02 % kolumbiittia koko pegmatiitissa, jos kolumbiitin koostumus on sama kuin taulukossa 2, sivu 9 esitetyllä kolumbiitilla. Tantaliumin analyysikynnys on niin korkealla, että pegmatiitin sisältämä pieni tantaliummäärä ei tule analyysia sä esille. - analysoitujen näytteiden Y-, Ce - ja Cs -pitoisuudet jäivät alle kynnysarvon. Näinollen nämä alkuaineet eivät ole mineralisoituneet merkittävällä tavalla otkamon Kalliojärven alueen pegmatiittijuonissa. Muskoviittifraktion pieni tinapitoisuus merkinnee vähäisen kassiteriitti- määrän esiintymistä pegmatiittijuonissa. - maasälvän rautapitoisuus on pienehkö ; se vaihtelee välillä 0,03-0,12 % Fe berylliumin jakaantuminen pegmatiittijuonten eri mineraalien kesken on analyysitulosten puitteissa suurin piirtein normaalinen, mutta Be-pitoisuudet ovat pitoisuusalueiden alarajoilla. Kalimaasälpä ja (sokerimainen) albiitti (II/F2) ovat kuitenkin tavallista Be-köyhempiä.
17 Taulukko 5. Pegmatiitin päämineraalien berylliumpitoisuus Beusin mukaan (e. m. teos, sivu 36) ja otkamon Kalliojärven pegmatiittijuonessa II analyysien mukaan. mineraali A. Beusin mukaan pitoisuusalue keskim. B. otkamo, Kalliojärvi näyte no pitoisuus Be % mikroliini II/E plag. + c leavel. II/F albiitti II/F 2 < kvartsi II/H < muskoviitti II/G kuten tunnettua alkalimetallit rikastuvat magmaattisen pääkiteytymän viimeisiin tuotteisiin, varsinkin graniittisiin kiviin. Alkalimetalleista litiumilla on ahaman mukaan kuitenkin silmiinpistävän vähäinen taipumus esiintyä maasälvissä. (TH. G. ahama, 1947 : Geokemia. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, sivut ). en sijaan rubidium on melkein säännöllisesti löydettävissä kalimåasälvistä ja erityisesti pegmatiittien kalimaasälvissä sitä on usein sangen runsaasti. Lisäksi ahaman mukaan rubidium ja litium sisältyvät kiilteisiin runsaammin kuin maasälpiin. otkamon Kalliojärven alueen pegmatiittijuonis sa on muskoviittifraktion Rb20-pitoisuus noin kaksinkertainen verrattuna maasälpäfraktion Rb2O-pitoisuuteen. Lähinnä tämä johtuu siitä, että maasälpäfraktio sisältää sekä kalimaasälpää että plagioklaasia ja rubidium seuraa nimenomaan kaliumia. Toisaalta kalimaasälpä sisältää aina vaihtelevan määrän albiittia pääasiassa suotautumina (pertiitti) ja lisäksi vähän kiinteänä liuoksena. Oikeastaan kalimaasälvästä pitäisi Rb-analyysin yhteydessä analysoida myös Na ja K. Ainakin toistaiseksi näyttäisi siltä, että muskoviittinäytteiden Rbpitoisuudet ovat paremmin keskenään vertailukelpoisia kuin maasälpänäytteiden Rb-pitoisuudet.
18 Taulukossa 3 esitetään analyysitulokset myös kahdesta muskoviittinäytteestä Kajaanin mlk :n Koutaniemestä. Näyte 33/RA/69 on peräisin Koutaniemen Paljakankallioiden beryllirikkaimmalta pegmatiittipaljastumalta ja näyte 32/RA/69 edustaa kiillenäytettä Koutaniemen muskoviitti-albiittijuonista. Näytteen 33/RA/69 Rb2O-pitoisuus (myös BeO - ja Nb pitoisuus) on täysin samaa suuruusluokkaa kuin otkamon Kalliojärven alueen berylli- ja kolumbiittipitoisissa pegmatiittijuonissa. en sijaan näytteen 32/RA/69 Rb 2 O-pitoisuus (myös BeO- ja Nb20 5 -pitoisuus) on huomattavasti pienempi kuin kompleksipegmatiittien muskoviittinäytteiden samojen alkuaineiden pitoisuudet. Edellä esitetyn tarkastelun perusteella näyttäisi siltä, että ainakin Kajaanin-otkamon alueella kompleksisten pegmatiittijuonien ja -osueiden muskoviitti sisältää korkeita Rb-pitoisuuksia ja vastaavasti alhaiset Rb-pitoisuudet liittyvät mineralogisesti yksinkertaisiin pegmatiitteihin. Pegmatiittijuonien taloudellinen merkitys Arvioitaessa otkamon Kalliojärven alueen pegmatiittijuonten taloudellista merkitystä on niitä tarkasteltava lähinnä b e ryll in Nb, Ta-mineraalien maa s älvän ja mu skoviitin e s iintyminä. Edellä on laskettu kemiallisten analyysien perusteella pegmatiittijuonissa esiintyvien harvinaisten mineraalien määriä (s. 16). Laskelmien mukaan pegmatiittijuonissa on keskimäärin 0,17 % berylliä (BeO 12 %) ja 0,02 % kolumbiittia, jolla on taulukossa 2, sivu 9 esitetyn analyysin mukainen koostumus. Kolumbiitti on varsin tantaliittipitoista (Nb20 5 : Ta 2 05 = 3 :2) ja lisäksi pegmatiittijuonis sa esiintyy vähän tantaliittia ja tapioliittia.
19 r Kalimaasälvän ja plagioklaasin runsaus suhdetta pegmatiittijuonissa on vaikea arvioida. Luultavasti kalimaasälpää on kuitenkin enemmän kuin plagioklaasia. K- ja Na-analyysejä ei ole toistaiseksi käytettävissä. en sijaan maasälpäfraktion rautapitoisuus on analysoitu ; se vaihtelee 0,03-0,12 % Fe 203. Lisäksi tiedetään, että pegmatiittijuonissa on erittäin vähän turmaliinia. Kuten aikaisemmin on todettu (sivu 8) vaihtelee muskoviittisuomujen läpimitta yleensä cm :iin. Lisäksi kiillepinkat ovat hieman deformoituneita. Kansainvälisen kiilteiden kokoluokittelun mukaan kiilteiden läpimitan pitäisi olla vähintään yksi tuuma. Näin ollen ei Kaliojärven alueen pegmatiittijuonista saataisi käytännöllisesti ollenkaan ns. levykiillettä, vaan kiilletuote olisi ns. palakiillettä eli kiille silppua. otkamon Kalliojärven alueen pegmatiittijuonet ovat kapeita ja pitkiä. Tähän mennessä alueelta on löydetty vain neljä kompleksipegmatiittijuonta, joiden leveys on 5-10 m. Näiden leveimpien juonien pituus (paljastuneen osan) on m. Tällaisten pienten pegmatiittijuonien louhiminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, ellei niissä esiinny huomattavan korkeita Be- tai Nb, Ta-pitoisuuksia tai ellei juonia esiinny huomattavaa määrää samalla alueella. Espoossa 17 pnä huhtikuuta 1971 geologi Reijo Alviola Liitteet : -Liite 1 detaljikartta otkamo, Rahvaansuo - " 2 - " otkamo, Kuusilampi I " 3 - " otkamo, Kuusilampi II " 4 paljastumakartta otkamo, Kalliojärvi
20
21
22
23
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotPegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa
A K1STOKA M19 Koskee : 3431 3432 Kajaani mlk R. Alviola 23. 2. -71 Pegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa 1.6. - 27.7. 1970 Kesällä 1970 Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoella
LisätiedotPEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotLitium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 17.12.2015 103/2015 Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17.12.2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotPerustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa pidettyyn esitelmaan.
- r - Ilmari Haapala 1973-04 -25 HAVAINTO JA RAPAKIVIGRANIITTIEN TINA - JA BERYLLIUM- PITOISUUKSISTA Perustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa 9.11.1972 pidettyyn esitelmaan. On vanhastaan
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kallioper%kartoitus suoritettiin Teuvan ja Narpion kuntien rajamailla elokuussa 1982, Siella tehdyt havainnot ovat numerosarjaa 1-KPN - 85-KPN, Karttapohjana on kaytetty
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotM/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953
M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~
9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGINEN YLEISKARTTA
GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotRAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA
ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
Lisätiedot# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
Lisätiedot2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista...
Y30/80/1 Martti Salmi, Jan Mitrega TYÖRAPORTT KALLOPOHJAVESTUTKMUKSSTA NKOON KOPPARNÄSSSA G-1,4-1 Sisältö Sivu 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet... 3
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976
M 19/3834/-78/3/10 Liittyy 3843 4812 4821 Inari, Nellimö Veikko Helppi 19.12.1978 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976 Johdanto Geokemian osaston kenttäryhmä suoritti kesällä
LisätiedotL Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.
NAYTE VRS-144/107.30 m. MALMIMIKROSKOOPPISET HAVAINNOT. L Grundströmilta 18.1.1980 saatu kairausnayte Vs-144/ 107.30 m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. Näyte on peräisin Karankalahden
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotOEOLOOINEN YLEISKARITA
GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982
9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa
Lisätiedot130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte
2 Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magnetiittia ja ilmeniittiä, toisin paikoin kuparikiisua. Vähemmissä määrin on pyriittiä ja kuparikiisurakeiden reunoilla borniittia. Oksidimineraalit sijoittuvat
LisätiedotParhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
O U T O K U M P U Oy Malminetsinta HAVAINTOJA KESAN 1974 Zn-OHJELMAN ALUEELLISISTA KOHTEISTA Mustasuon kvartsi-maasalpaliuske Hyvinkään gabron SE-reuna-alue Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 21.12.1990 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN NILAKAISESSA 1989 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Mikäli lukuihin ei sisälly analyysivirhetta, erilaisuus viit- taa selvään metallipitoisuuden vaihteluun ko. naytteessa. Taulukossa 4 on annettu AAS- jaxrf-analyysien perusteella
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotVUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotHavaintoja Kangasniemen pitäjän
Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%
LisätiedotJuuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.
33 Juuka Juuan alueella on Vuokossa Pahkalanvaarassa on toimiva kivilouhos. Tämän esiintymän lounaispuolella Pahavaarassa on samaa graniittia, jota nykyisin louhitaan. Juuan eteläosassa Ahmovaaran kaakkoispuolella
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotPolvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara
47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa
LisätiedotValtakunnallisen litogeokemiallisen kartoituksen kulta-anomalioiden tarkistus Etelä-Suomessa kesällä 2006
Geologian tutkimuskeskus Raportti 24/2017 Espoon Yksikkö Johannes Nurmi Elina Sahlstedt Juhani Alanen 30.08.2006 Valtakunnallisen litogeokemiallisen kartoituksen kulta-anomalioiden tarkistus Etelä-Suomessa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotARKIS T OI APPALE M 19/3432/73/4/10 Paltamo, Melalahti P. Ervamaa Selostus Paltamon Melalahdessa suoritetuista malmitutkimuksista A
ARKIS T OI APPALE M 19/3432/73/4/10 Paltamo, Melalahti P. Ervamaa 1973-04-09 Selostus Paltamon Melalahdessa 1971-72 suoritetuista malmitutkimuksista Aihe tässä käsiteltyihin tutkimuksiin on peräisin vuodelta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä *30
ARKis,roK, AP f ALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä 2.1.1990 95*30 KULTATUTKIMUKSET NIVALAN SARJANKYLÄSSÄ 1985 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMA JOHDANTO 1 1.1. Alueen
LisätiedotEavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa.
Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa. Paljastumasuhteet. Paljastumia on yleensä suhteellisen viihän ja usein ne ovat kooltaan pieniä. Sensijaan lohkareita, joiden 3 koko
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotM/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause
M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.
LisätiedotKivilaj ien kuvaukset
1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12
LisätiedotSALLA Jäkälätunturi H.Vartiainen Sorsatunturi OU mal
RAU TARUUKKI OY MALMIN ETSIN TÄ Jäkälätunturin kyaniittiaihe N: o 25/68 TUTKIMUSALU E LAATIJA JAKELU Jäkälätunturi H.Vartiainen KUNTA LAAT.PVM H YV. SALLA 8..68 KARTTALE HTI LI ITtKA Rl'AT JA -SELOSTEET
LisätiedotFLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA
M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotRak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys
Rak-82.3131 Betonitekniikka 2 Harjoitus 2 23.9.2010 Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys Portlandsementti Portlandsementin kemiallinen koostumus KOMPONENTTI LYHENNE PITOISUUS
LisätiedotJänisvaara TUTKIMUSTIEDOT
Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
Lisätiedot