Kotitalousopettajan koulutus

Transkriptio

1 KOTITALOUSOPETTAJAN KOULUTUS Kotitalousopettajan koulutus Kotitalousopettajan koulutuksessa voidaan suorittaa kasvatustieteen kandidaatin (120 ov) tai kasvatustieteen maisterin tutkinto (160 ov). Tutkinnon pääainevaihtoehtoina ovat kotitaloustiede tai kasvatustiede. Kotitaloustiede sisältää opetettavan aineen, kotitalouden opinnot 55 ov. Kasvatustiede sisältää opettajakelpoisuuteen edellytettävät opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta määrätään asetuksessa 576/95 sekä käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevissa pysyväismääräyksissä, jotka löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Kotitaloustiede Kotitalous hyväksyttiin perus- ja jatkotutkintojen pääaineeksi syksystä Oppiaineen nimi muutettiin kotitaloustieteeksi Kotitaloustieteen tutkimuskohteena on kotitalous sen eri ilmenemismuodoissa. Kotitaloustieteen tehtävänä on tämän ilmiön käsitteellistäminen ja siihen kohdistuva teoreettinen ja empiirinen tutkimus. Kotitaloustieteessä on keskeistä yksilöiden ja perheiden arkikäytäntöihin liittyvän toiminnan ymmärtäminen sekä toimintaedellytysten kehittäminen ulottuen ihmisen koko elämänkaaren alueelle. Tarkastelu edellyttää kokonaiskäsitykseen pyrkivää näkemystä kotitalouden toiminnasta sekä sen sosiaalisten ja kulttuuristen kytkentöjen korostamista. Kotitaloustieteen tutkimus nojautuu pääasiassa sosiaali- ja käyttäytymistieteisiin sekä perustuu erilaisten tutkimusotteiden ja -metodien hyödyntämiseen ja soveltamiseen. Kotitaloustieteen opiskelussa korostetaan kotitalouden laaja-alaisuutta ja monitieteistä taustaa, omaan tieteenalaan kohdistuvaa tutkimusta sekä tiedon soveltamista käytäntöön, erityisesti kotitalousopetukseen. Perusopinnoissa opetuksen sisältöinä painottuvat kotitaloustieteen tutkimuskohteen - kotitalouden - jäsentäminen, kotitalousalan analysointi sekä kotitalouden taitoperustan luominen. Aineopinnoissa syvennetään kotitaloustieteen teoriaperustaa ja sovelletaan sitä ravitsemuskasvatuksen ja ruokakulttuurin, perhekasvatuksen sekä kuluttaja- ja ympäristökasvatuksen alueille. Samalla syvennetään kotitalouden taitojen analysointia ja edistetään taitojen monipuolista tulkintaa. Kotitaloustieteen syventävissä opinnoissa keskitytään kotitalouden olemuksen, ilmiöiden ja käytännön toiminnan tutkimiseen sekä vahvistetaan kotitaloustieteen teoriaperustan ymmärtämistä. Samalla luodaan pohjaa tutkijakoulutukseen hakeutumiselle. Aineenopettajan koulutus Kotitalousopettajan koulutuksen perustana ovat kotitaloustieteen opinnot. Kotitalous tieteen ja opetuksen alana käsittelee inhimillisten ja aineellisten voimavarojen käyttöä, kehittämistä ja ohjaamista yksilön, perheen ja yhteiskunnan hyväksi. Kotitalouden tutkimuksessa ja opetuksessa tarkastellaan yksilöä, perhettä ja yhteiskuntaa sekä näiden vuorovaikutusta fyysisen, taloudellisen, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin kanssa. Koulutuksen yleistavoitteissa painotetaan koulutuksen laaja-alaisuutta, aineen hallintaa, omaan tieteenalaan kohdistuvaa tutkimusta ja tiedon soveltamista opetukseen. Pedagogisten opintojen keskeisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa kasvatustieteelliseen ajatteluun, kasvuiän kehitysilmiöiden ymmärtämiseen ja kotitalouden didaktiikan tutkimukseen ja hallintaan. Kotitalous on monitieteinen oppiaine, jossa yhdistyy käyttäytymistieteellinen näkemys kotitalouden käytännön toiminnan ja sen sisältöalueiden hallintaan. Keskeiset sisältöalueet ovat ravitsemuskasvatus, kuluttaja- ja ympäristökasvatus sekä perhekasvatus. Koulutuksessa yhdistyvät kotitalouden toiminnan teoreettinen ja käytännön tason hallinta sekä kotitalouden opettamiseen liittyvät taidot. Kasvatustieteen opinnot painottuvat ainedidaktiikkaan ja siihen liittyen opetusharjoitteluun. Kotitalousopettajat toimivat opettajina pää- 235

2 KOTITALOUSOPETTAJAN KOULUTUS asiallisesti peruskoulussa, mutta saavat pätevyyden toimia kotitalouden tai sen sisältöalueiden opettajina lukiossa, kansan-, kansalaisja työväenopistoissa, joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla. Opetustyön lisäksi kotitalousopettajat ovat sijoittuneet myös tutkimus-, markkinointi-, neuvonta- ja tiedotustehtäviin. Tässä yhteydessä sivuaineiden valinnalla ja syventävien opintojen tutkielman suuntautumisella on keskeinen merkitys. Sivuaineiden valinta Kaikilla kotitaloustieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena kasvatustiede, jossa suoritetaan opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Vastaavasti kasvatustieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena kotitaloustiede, jossa suoritetaan opetettavan aineen opintoja 55 ov. Muilta osin opiskelija valitsee sivuaineen tai sivuaineet itsenäisesti tiedekunnan määräyksiä noudattaen. Sivuainevalinnoillaan opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa kotitalouden lisäksi myös toisen opetettavan aineen. Asetuksen (576/95, 13 ) mukaan mahdollisia toisen opetettavan aineen opintoja tulee olla aineenopettajan koulutuksessa vähintään 35 opintoviikkoa. Kotitaloustieteen jatkokoulutus Kotitalousopettajan koulutuksessa toimii jatkotutkintoja (KL, KT/FT) kotitaloustiede pääaineena suorittavien jatkokoulutusseminaari kotitaloustieteen professorin johdolla. Aikataulusta ja ohjelmasta sovitaan kunkin lukukauden alussa. Samalla ilmoitetaan mahdollisesti järjestettävistä pienryhmistä. Kotitaloustieteen jatkokoulutus pyritään soveltuvin osin niveltämään tiedekunnassa suunnitteilla olevaan kasvatustieteellisen alan tutkijakouluun (ks. lisätietoja kasvatustieteellisen alan asetus 576/95, tiedekunnan pysyväismääräykset, fi/behav/jatkokoulutus/ tai opiskelu/kotitalousopettajan_jatkokoulutus. htm). Kasvatustieteen jatkokoulutus Jatko-opiskeluoikeuden myöntää käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Sitä ennen jatkokoulutukseen pyrkivän tulee neuvotella joko kotitalouden tai käsityötieteen didaktiikan professorin kanssa, joka hyväksyy tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman. Hakulomakkeita ja tietoja saa jatko-opintojen yhdyshenkilönä toimivalta assistentilta tai tiedekunnan yleisestä toimistosta. Jatko-opintoja koskevia määräyksiä on esitelty oppaan alkuosassa kohdassa Tieteellinen jatkokoulutus. Kasvatustieteessä järjestetään tutkimuksen etenemistä tukeva pienryhmä, jonka aikataulusta sovitaan kunkin lukukauden alussa. Kasvatustieteen jatkokoulutus koordinoidaan laitoksen ja tiedekunnan muun jatkokoulutuksen kanssa. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa Kotitalousopettajan koulutuksessa tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) hyödynnetään sekä opettajuuden että oppimisen tukemisessa. Tavoitteena on taata valmistuville opiskelijoille tarvittavat tieto- ja viestintätekniikan taidot. Lisäksi tavoitteena on opettajien taitojen kasvattaminen siten, että he voivat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimateriaalien tuottamisessa ja jakamisessa. Tieto- ja viestintätekniikkaa sovelletaan myös tutki-muksen ja hallinnon kehittämisessä. Koulutuksessa on meneillään kehityshanke, joka tähtää edellä mainittujen alueiden kehittämiseen. Opetusministeriön julkaiseman koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian (KTT) mukaan vuonna 2004 jokainen opettaja hallitsee hyvin tieto- ja viestintätekniikan käytön perusvalmiudet (Ope.fi), ja ainakin puolet opettajista omaa myös hyvät valmiudet monipuoliseen tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen (Ope.fi II). Kotitalousopettajan koulutuksessa tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia suorittaa joitakin kursseja osittain esimerkiksi digitaalisen oppimateriaalin tai verkkopohjaisen oppimisympäristön (WebCT) avulla. 236

3 KOTITALOUSOPETTAJAN KOULUTUS Kotitalousopettajan koulutuksen tutkinnon yleisrakenne Kasvatustieteen maisterin tutkinto kotitaloustiede pääaineena 160 ov Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Kotitaloustiede 80 ov 80 ov 80 ov Kasvatustiede 35 ov 35 ov 35 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov 8 ov Sivuaine(et) ov 35 ov 15 ov Vapaasti valittavia 7 ov 2 ov 22 ov Kasvatustieteen maisterin tutkinto kasvatustiede pääaineena 160 ov Esimerkki Kasvatustiede 75 ov Kotitaloustiede 55 ov (aineopintoja 40+syventäviä 13+valinnaisia 2) Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Muu sivuaine 15 ov Vapaasti valittavia 7 ov Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto kotitaloustiede pääaineena 120 ov Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Kotitaloustiede 40 ov 40 ov 40 ov Kasvatustiede 35 ov 35 ov 35 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov 8 ov Sivuaine(et) ov 15 ov 35 ov Vapaasti valittavia 7 ov 22 ov 2 ov Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto kasvatustiede pääaineena 120 ov Esimerkki 1 Esimerkki 2 Kasvatustiede 35 ov ov (15=syventäviä opintoja) Kotitaloustiede 40 ov 40 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov Muu sivuaine 15 ov 15 ov Vapaasti valittavia 22 ov 7 ov Opetettavan aineen (kotitalous) opinnot Kasvatustieteellisen alan tutkintoasetuksen mukaisesti suoritettava aineenopettajan tutkinto sisältää vaatimuksen, jonka mukaan yhdessä opetettavassa aineessa tulee olla syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 ov ja toisessa aineessa aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 ov. Kasvatustiede pääaineena opiskelevilla opetettavan aineen opinnot koostuvat seuraavasti: Kotitaloustieteen perus- ja aineopinnot 40 ov Kotitaloustieteen syventäviä opintoja 13 ov Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 3 ov Asuminen ja asuinympäristö 2 ov Ravitsemuskasvatuksen syventävä opintojakso 2 ov Kotitaloustieteen syventävä kirjallisuus 3 ov Valinnainen syventävä jakso 3 ov Vapaasti valittavia kotitaloutta tukevia syventäviä opintoja 2 ov 237

4 KOTITALOUSOPETTAJAN KOULUTUS, KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Tutkintovaatimukset Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Opintojakso ov Äidinkieli 4 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito (2 ov) Tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine (2 ov) Vieras kieli 2 Tekstin ymmärtäminen (1 ov) Suullinen kielitaito (1 ov) Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 2 Kieli- ja viestintäopinnot yhteensä 8 ÄIDINKIELI 4 ov Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito 2 ov Tavoitteet: Perehtyminen terveeseen ja vivahteikkaaseen äänenkäyttöön, kokonaisilmaisun, puheviestintätaitojen ja puhutun yleiskielen kehittämiseen sekä niiden merkityksen tiedostamiseen vuorovaikutustilanteissa. Esiintymistaidot ja niiden arviointi sekä ryhmäviestintämuodoissa tarvittavat tiedot ja taidot. Osa 1 (1 ov, 62051) Sisältö: Äänenkäytön (puhetekniikan), kokonaisilmaisun ja vuorovaikutustilanteessa tarvittavien puheviestintätaitojen sekä esiintymistaidon opiskelu. Yksilöllisen äänenkäytön tarkistus. Arviointi: Erilaisia yksilö- ja ryhmätehtäviä, joissa käytetään oheiskirjallisuutta. Hyväksytty/ hylätty. Oheisteokset: Aalto, A.-L. & Parviainen, K. Auta ääntäsi. 5. uud. p. Otava. Kansanen, A. Puheviestinnän perusteet. 20. uud. p. Weilin + Göös. Osa 2 (1 ov, 62052) Sisältö: Ryhmäviestintämuodoissa tarvittavien puheviestintätaitojen opiskelu, argumentointi, vaikuttaminen, yhteistyö ja päätöksentekoprosessi. Ristiriitatilanteiden ratkaisu. Arviointi: Erilaisia ryhmätehtäviä, joissa käytetään oheiskirjallisuutta. Hyväksytty/hylätty. Oheisteokset: Jattu-Wahlström, M. & Kallio, H. Neuvottelutaito. Korkeakoulujen kielikeskus. Kielikeskusmateriaalia 92. Korkeakouluopiskelijan kokoustaito, K. Heiska & al. Korkeakoulujen kielikeskus. Kielikeskusmateriaalia 71. Tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine 2 ov Opiskelija saavuttaa kypsyyskokeessa vaadittavan äidinkielen taidon ja parantaa asiatyylisen, etenkin tieteellisen ilmaisun valmiuksiaan. Luennot (62055) keskittyvät asiatyylisen kirjallisen esityksen vaatimuksiin. Luentoihin liittyvässä kuulustelussa hyväksytyksi tulemisen ehtona on asiasisällön lisäksi moitteeton kieliasu. Luennot ja niihin liittyvän kuulustelun voi korvata tentillä, jonka vastaukset ovat moitteetonta yleiskieltä ja 238

5 KOTITALOUSOPETTAJAN KOULUTUS, KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT johon on luettu kirjallisuus kohdassa mainitut teokset. Teoksia käytetään myös luennoilla ja harjoituksissa. Korvaavan tentin suoritusajankohdat löytyvät B-oppaasta. Äidinkielenopettajat suosittavat kuitenkin luentokurssia kaikille, varsinkin niille, jotka joutuvat tulevassa ammatissaan ohjaamaan toisten kirjoittamista. Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas, I. Lonka & al. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 54. Leino, P. Taitavan kirjoittajan kielenhuolto. Opiskelijan opas. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Harjoituksissa (62056) on osallistumisvelvollisuus. Opintojaksossa harjaannutaan lisäksi käyttämään tieto- ja viestintätekniikan välineitä ja soveltamaan opittuja taitoja. Kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten laaditaan yksi harjoitusaine. Harjoitusaineen (62092) saa tuoda äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi, kun tieteellisen kirjoittamisen kurssi on suoritettu. Kandidaatin tutkinnon suorittajien harjoitusaine on aina proseminaarityö. Maisterin tutkinnon suorittajien harjoitusaineena tarkistettavaksi äidinkielenopettajat suosittavat asiasisällön puolesta hyväksyttyä pro gradu -tutkielman esiversiota tai tutkimusseminaarin esitelmää. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua vasta, kun harjoitusaine on hyväksytty (ks. harjoitusaine ja kypsyysnäyte). Harjoitusaineen tarkistukseen on varattava varsinkin ruuhkahuippuina riittävästi aikaa. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi rinnan proseminaarityön tekemisen kanssa. Opintojakso koostuu luennoista, harjoituksista sekä omatoimisesta työstä, ja se on lukuvuoden mittainen. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Vieras kieli 2 ov osa 1 Tekstin ymmärtämisen kurssi 1 ov osa 2 Suullisen kielitaidon kurssi 1 ov Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 2 ov Katso A-oppaan alkuosasta kohta Kieli- ja viestintäopinnot. Vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opetuksesta ja kokeista vastaa kielikeskus. Ks. tarkemmat tiedot kielikeskuksen opinto-oppaasta tai 239

6 KOTITALOUSOPETTAJAN KOULUTUS, KOTITALOUSTIEDE Kotitaloustieteen opinnot Kotitaloustieteen perusopinnot 15 ov Johdatus kotitaloustieteeseen Johdatus kotitaloustieteeseen 1 Kotitalous ja perhe Suomalainen kotitalous 2 Erilaiset perheet 2 Ruoka ja ravitsemus Ravitsemuksen perusteet 2 Perusruoanvalmistus (2) Ruoan laatu ja turvallisuus 2 Kotitaloustyö ja kodin teknologia Kotitaloustyön tutkimisen perusteet 2 Kotitalouden teknologinen toiminta 3 Puhdistuksen perusteet 1 Kotitaloustieteen aineopinnot 25 ov Ravitsemuskasvatus ja ruokakulttuuri Ruoanvalmistuksen teoreettiset perusteet 3 Ruokatalouden hoito 4 Ruokakulttuuri 3 Kodin ympäristö- ja kuluttajakasvatus Asunnon- ja tekstiilienhoidon käytännöt 5 Kuluttajana nyky-yhteiskunnassa 3 Perhekasvatus Perhekasvatus 2 Proseminaari 5 Kotitaloustieteen syventävät opinnot 40 ov Kotitaloustiede Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 3 Asuminen ja asuinympäristö 2 Ravitsemuskasvatuksen syventävä opintojakso 2 Kotitaloustieteen syventävä kirjallisuus 3 Valinnainen syventävä opintojakso 3 Kotitaloustieteen tutkimus Tilastollinen päättely 1 Syventävät kvantitatiiviset tai kvalitatiiviset menetelmät 3 Kotitaloustieteen erityismenetelmät 3 Suunnitteluseminaari 3 Tutkimusseminaari 3 Pro gradu -tutkielma

7 KOTITALOUSOPETTAJAN KOULUTUS, KOTITALOUSTIEDE Kotitaloustieteen tutkintovaatimukset Opintojen rakenne ja sisällöt Kotitaloustieteen opiskelussa korostetaan kotitalouden laajaa tietoperustaa ja monitieteistä taustaa, omaan tieteenalaan kohdistuvaa tutkimusta sekä tiedon soveltamista käytäntöön, erityisesti kotitalousopetukseen. Opetuksessa painottuvat kotitalouksien arjen näkökulma ja erilaisten kotitalouksien toiminta muuttuvissa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa olosuhteissa. Opetus perustuu erilaisten opetusmenetelmien monipuoliseen käyttöön ja opetuksen jatkuvaan arviointiin. Perusopinnoissa (15 ov) tutustutaan kotitaloustieteen perusteisiin ja kotitalouden laajaan tieto- ja taitoperustaan sekä luodaan perusaineksia kotitaloustyön tutkimiseen ja kehittämiseen. Aineopinnoissa (25 ov) syvennetään kotitaloustieteen teoriaperustaa sekä sovelletaan sitä ravitsemuskasvatuksen ja ruokakulttuurin, kuluttaja- ja ympäristö-kasvatuksen sekä perhekasvatuksen alueille. Samalla syvennetään kotitalouden taitojen analysointia ja edistetään taitojen monipuolista tulkintaa. Opinnoissa painottuu erilaisten käytännön tilanteiden hallinta, tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä käytännön taitojen opettaminen. Kotitaloustieteen syventävissä opinnoissa (40 ov) keskitytään kotitalouden olemuksen, ilmiöiden ja käytännön toiminnan tutkimiseen sekä vahvistetaan kotitaloustieteen teoriapohjan ymmärtämistä. Halutessaan opiskelija voi suuntautua perus- ja aineopinnoissa esiintyneille sisältöalueille: perhekasvatus, ravitsemuskasvatus ja ruokakulttuuri tai kuluttaja- ja ympäristökasvatus. Opintojen arviointi Opintojaksot ja opintokokonaisuudet arvostellaan samalla asteikolla. Opintokokonaisuuksien arvosana lasketaan opintojaksojen opintoviikoilla painotettuina keskiarvoina. Arvosanat ovat ET (2,45-3,00), HT (1,70-2,44) ja TT (1,00-1,69). Kokonaisuuden arvosana voidaan, mikäli erikseen ilmoitetaan, laskea myös tyyppiarvona. Ks. myös opinto-suoritusten arvostelu. Kotitaloustieteen perusopinnot 15 ov Johdatus kotitaloustieteeseen 1 ov Kokonaisnäkemys kotitalousalasta ja sen asemasta yhteiskunnassa. Alan historia ja kehittyminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tieteellisen ajattelun lähtökohdat, kotitaloustieteen perusteet ja laitoksessa tehtävän tutkimuksen esittelyä. Artikkeleita osoituksen mukaan. Sajama, S. Arkipäivän filosofiaa. Kertomus ihmisestä tiedon hankkijana ja arvoratkaisujen tekijänä. Kirjayhtymä. Sysiharju, A.-L. Naisasian tytär muuttuvien kotien tuki Vuosisata kotitalousopettajien koulutusta Helsingissä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 148. Turkki, K. Kotitalous oppiaineena ja tieteenalana. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 85. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja ryhmäkohtainen harjoitustyö. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun perusteella hyväksytty/hylätty. KOTITALOUS JA PERHE Suomalainen kotitalous 2 ov Kotitalouksien toimintaympäristö ja taloudelliset sekä sosiaaliset olosuhteet. Koti- 241

8 KOTITALOUSOPETTAJAN KOULUTUS, KOTITALOUSTIEDE talouden omat voimavarat ja niiden käyttö. Kurssi sisältää harjoitustöitä, joissa tutustutaan sekä kotitalouksia koskeviin tietokantoihin, tilastoihin että kotitalouksien arkitodellisuuteen. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin (1 ov) sekä Hallman, H. Kodin talouden avaintieto. Yliopistopaino. ja Human Development Report 1998, Overview. Changing Today s Consumption Patterns - for Tomorrow s Human Development. hdr_1998_overview.pdf. (1 ov). Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja harjoitustöiden perusteella 3-1. Oheiskirjallisuus: Faktajuttu - tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt, toim. S. Paananen, A. Juntto & H. Sauli. Osuuskunta vastapaino. Karisto, A., Takala, P. & Haapoja, I. Matkalla nykyaikaan: elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. WSOY. Sivut Naisten talouskirja, toim. T. Vainio. Gaudeamus. (Johanna Varjosen, Vuokko Jarvan, Hilkka Pietilän ja Soile Pohjosen artikkelit). Polanyi, K. The Livelihood of Man, edited by H. W. Pearson. New York: Academic Press. Chapters 2. and 3., pp Kerkelä, L. & Määttä, S. 100 sanaa taloudesta. Edita Erilaiset perheet 2 ov Perheen käsite, erilaiset perhemuodot, perheen kehitysvaiheet ja perheen sisäiset roolit. Kotikasvatuksen näkökulma kotitalouden toimintaan. Perinteen merkitys perheen vuorovaikutuksessa. Tulevaisuuden perhe. Ydinperheestä yksilöllistyviin perheisiin, toim. J.Virkki. WSOY. Ajankohtaisia artikkeleita ja tutkimusraportteja. Suoritustapa ja arviointi: Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja harjoitustyön perusteella 3-1. RUOKA JA RAVITSEMUS Ravitsemuksen perusteet 2 ov Opintojaksossa perehdytään ihmisen ravitsemuksen ja kansanravitsemuksen perusteisiin. Näringslära för högskolan, toim. L. Abrahamsson & al. 3. tai uudempi painos. Uppsala: Almqvist & Wiksell. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallisuuskuulustelu 3-1. TAI Vaihtoehtoinen suoritustapa: RAV 235 Ravitsemustieteen peruskurssi 2,5 ov. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Edellyttäen, että kurssi järjestetään. Kirjallisuus osoituksen mukaan. Arviointi: kaksi välikuulustelua tai loppukuulustelu Perusruoanvalmistus 2 ov Kurssille osallistuvat ne opiskelijat, joilla ei ole aikaisempia ruoanvalmistuksen opintoja. Opintoviikot merkitään pääaineopiskelijoilla valinnaisiin opintoihin, sivuaineopiskelijoilla kotitaloustieteen 40 opintoviikon aineopintokokonaisuuteen. Kurssilla perehdytään suomalaisten perusruokien ja -leivonnaisten raaka-aineisiin, valmistusmenetelmiin ja tarjoamiseen. Ijäs, T., Kivelä, R. & Välimäki, M-L. Elintarvikkeet. 2. painos. Otava. Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R. Ruoanvalmistajan kirja. Otava. Soveltuvin osin. Ajankohtaista elintarviketietoa: Suoritustapa ja arviointi: Näyttökoe (kirjallinen ja työkoe) tai osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja työkokeeseen. Arvioidaan näyttökokeen tai kirjallisen kuulustelun ja työkokeen perusteella hyväksytty/ hylätty. 242

9 KOTITALOUSOPETTAJAN KOULUTUS, KOTITALOUSTIEDE Ruoan laatu ja turvallisuus 2 ov Kurssilla luodaan kokonaiskuva ruoan laatuun ja tuoteturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja perehdytään kotitalouksissa käytettävien elintarvikkeiden valikoimiin ja käsittelytapoihin sekä tutustutaan kotitalouksien ruoanvalmistusprosessien mikrobiologiaan ja erilaisten raakaaineiden säilöntään. Elintarvikelainsäädäntö. Häikiö, I. Elintarvikemikrobiologia. WSOY. Kansainvälinen elintarvikeopas. Köln: Könemann, cop Soveltuvin osin. Pieni kirja Ruoan laadusta. Maa- ja metsätalousministeriö. PrintLink Oy. Tainio, R. Suomalainen ruoka. Ajankohtaista elintarvikkeista. Edita. Muuta kirjallista materiaalia osoituksen mukaan. Edeltävät opinnot: Perusruoanvalmistuskurssi tai vastaavat tiedot. Suoritustapa ja arviointi: Luennoille ja harjoituksiin osallistuminen sekä projektien toteuttaminen. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun perusteella 3-1. KOTITALOUSTYÖ JA KODIN TEKNOLOGIA Kotitaloustyön tutkimisen perusteet 2 ov Opintojakson tavoitteena on luoda monipuolinen kuva kotitaloustyön erilaisista ulottuvuuksista ja työsuoritukseen vaikuttavista tekijöistä. Pyrkiä hahmottamaan tarkoituksenmukaisten ja turvallisten työtapojen omaksumisen tärkeys erilaisissa arkielämän tilanteissa. Luoda perusteita kotitaloustyön analysointiin, työn tutkimiseen sekä työmenetelmien ja työolosuhteiden kehittämiseen. Huovinen, M. & Lehtinen, M.-L. Työoppi kotitalousoppilaitoksia varten. Otava. Soveltuvin osin tai vastaava muu kirjallisuus. Lisäkirjallisuutta osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja harjoitustöihin. Kirjallinen kuulustelu Kotitalouden teknologinen toiminta 3 ov Luoda kokonaiskuva teknologian kehityksestä ja merkityksestä kotitalouden toiminnan kannalta. Kotitalouksien käytettävien välineiden ja laitteiden valintakriteerit, käyttö- ja hoitoominaisuudet sekä käyttäjälähtöinen vertailu ja tuotetutkimus. Kiikka, K. & Huovinen, M. Vispilästä vokkiin. Kotikeittiön työvälineet ja koneet. WSOY. Kotitaloustiedotteet 8/1999, 8/2000, 6/2001, 1/ 2002, 3/2002, 7/2002 ja 9/2002. Työtehoseura. Muuta ajankohtaista kirjallista materiaalia osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin. Arvioidaan kirjallisten kuulustelujen perusteella 3-1. Edeltävät opinnot perusruoanvalmistus tai vastaava Puhdistuksen perusteet 1 ov Puhtaanapidon merkitys terveyden ja viihtyvyyden kannalta. Puhdistukseen ja hoitoon käytettävien aineiden koostumus ja vaikutustavat puhdistuskohteen, käyttäjän sekä ympäristön kannalta. Markkinoilla olevien puhdistus- ja hoitovalikoimien kriittistä arviointia erilaisissa käyttötilanteissa. Johdatus käyttäjälähtöisen tuotetutkimuksen perusteisiin. Aulanko, M. Johdatus pesu- ja puhdistusaineisiin. Maa- ja kotitalousteknologian laitos. Koti- ja laitostalousteknologian julkaisuja 1. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja ryhmätyöhön. Kirjallinen kuulustelu ja ryhmätyösuoritus hyväksytty/hylätty. 243

10 KOTITALOUSOPETTAJAN KOULUTUS, KOTITALOUSTIEDE Kotitaloustieteen aineopinnot 25 ov RAVITSEMUSKASVATUS JA RUOKAKULTTUURI Ruoanvalmistuksen teoreettiset perusteet 3 ov Ruoanvalmistukseen ja leivontaan liittyvät fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt sekä niiden sovellukset ruoanvalmistuksessa. Kirjallisuus soveltuvin osin: Tarkkinen, K. & Rautavirta, K. Utelias kokki - elintarviketietoa ruoanvalmistajalle Restamark oy. McWilliams, M. Foods. Experimental perspectives Prentice Hall, USA. Muuta kirjallisuutta osoituksen mukaan. Edeltävät opinnot: Perusruoanvalmistuskurssi tai vastaavat tiedot sekä osallistuminen kemian alkukuulusteluun. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja työselostuksen laatiminen. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun perusteella Ruokatalouden hoito 4 ov Kurssilla perehdytään suomalaisten kotitalouksien perinteisiin ja nykyisiin ruokatalouden hoidon toteutustapoihin arvioimalla, kehittämällä ja erilaisia ateria- ja leivontakokonaisuuksia toteuttamalla. Kulhomäki, S. & Salovaara, H. Laatuleipää. Leipomoalan edistämissäätiö. Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R. Ruoanvalmistajan kirja. Otava. Peruskouluissa käytettävät kotitalouden oppikirjat. Savola, P. Kahvileipää. Leipomoalan edistämissäätiö. Suomen kansankulttuurin kartasto 1. Aineellinen kulttuuri, toim. T. Vuorela. Suomalaisen kirjallisuuden seura; kartat Muuta kirjallista materiaalia osoituksen mukaan. Edeltävät opinnot: Kotitalouden teknologinen toiminta, Ruoan laatu ja turvallisuus ja Ruoanvalmistuksen teoreettiset perusteet. Suoritustapa ja arviointi: Luentoihin, harjoituksiin ja työnäytteeseen osallistuminen. Suullisten ja kirjallisten harjoitustöiden ja projektien toteuttaminen. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun, työnäytteen, harjoitusten ja projektien perusteella Ruokakulttuuri 3 ov Opintokokonaisuus koostuu kahdesta ruokakulttuureihin ja ruokakäyttäytymiseen liittyvästä opintojaksosta: A Ravitsemuskasvatus 1 ov Eri väestöryhmien ruokakäyttäytyminen. Erityisruokavalioiden käytännön toteutus koti- ja kouluruokailussa sekä kotitalousopetuksessa. Ajankohtaisia artikkeleita osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun/harjoitustyön perusteella 3-1. B Eriytyvä projekti 2 ov Suomalainen juhlaruokaperinne. Suomalainen juhla-, ruoka- ja tapakulttuuri. Kurssiin kuuluu yhteistoiminnallisen projektin suunnittelu ja toteutus. Karjalainen, S. Juhlan aika. WSOY. Pakarinen, A. & Salakari, T. Juhlitaan taas: juhlan järjestäjän käsikirja. WSOY. Lisäksi muuta oheismateriaalia osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja projektiin. Arviointitapa ilmoitetaan projektin yhteydessä. 244

11 KOTITALOUSOPETTAJAN KOULUTUS, KOTITALOUSTIEDE KODIN YMPÄRISTÖ- JA KULUTTAJA- KASVATUS Asunnon ja tekstiilien hoidon perustaidot 5 ov Opintokokonaisuus koostuu seuraavista kahdesta opintojaksosta A+B: A Asunnon hoidon käytännöt 2,5 ov Asunnon hoidon ja kotisiivouksen merkitys asuttavuuden sekä asumisviihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Asunnossa yleisesti käytettävät materiaalit, niiden käyttö- ja hoitoominaisuudet. Materiaalien valintaan ja materiaalitutkimukseen liittyviä näkökohtia. Siivoustyön perustaidot, erilaisten siivousmenetelmien kokeiluja ja arviointia. Asunnon hoidon opettamisen erityisongelmia. Aalto, K. Kotisiivous: tavoitteet ja tottumukset. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 1991, 3. Aalto, K. Kotisiivous osana arjen hallintaa. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 1996, 4. Hakala, S. Siivousalan ympäristöopas. Suomen Siivousteknisen liiton julkaisuja 2:6. Kettunen, M., Routi, N. & Aalto, K. Puhdas raikas koti WSOY. Leino. A. Lattiat ja niiden hoito sekä tuulikaappi- ja ovimatot. Puhtaustieto PT Oy. Leino, A. & Tavi, V. Seinien, kattojen ja kalusteiden hoito. Puhtaustieto PT Oy. Suoritustapa: Osallistuminen luentoihin ja harjoitustöihin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun, projektityön ja työkokeen perusteella 3-1. B Tekstiilien hoidon käytännöt 2,5 ov Opintojakson tarkoituksena on edistää kotitalouksien tekstiilien huoltoon tarvittavien toimenpiteiden kriittistä hallintaa sekä antaa kokonaisnäkemys kotitalouksissa käytettävistä tekstiilikuiduista ja tekstiilien hoitoominaisuuksista. Menetelmiin perehdytään käyttäen viitekehyksenä käyttäjänäkökulmaa, terveydellisiä, taloudellisia, ekologisia ja kulttuurisia yhteyksiä sekä aihepiirin oppimiseen ja opettamiseen liittyviä tekijöitä. Aalto, K. Vaatteiden käytön ja hoidon ympäristövaikutukset. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 10/1998. Huovinen, M. & Mikkonen, P. Asuminen ja puhtaanapito. WSOY. Soveltuvin osin. Markula-Teivaanmäki, R. Tekstiilitieto. 5. tai uudempi painos. WSOY. Oheislukemistona tekstiilien hoitoon liittyviä Internet-lähteitä, kuten esim Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja työkokeen perusteella Kuluttajana nykyyhteiskunnassa 3 ov Kurssi antaa teoreettisia työkaluja ymmärtää kuluttajuutta perheen ja muiden yhteisöjen jäsenenä, kuluttajan oikeuksia ja vastuuta, kuluttajaetiikkaa kestävän kehityksenhengessä sekä kuluttajakasvatuksen perusteita. Kurssi koostuu kirjallisuudesta, luennoista sekä harjoitustöistä, joiden avulla perehdytään kuluttajuuteen ja kuluttajakasvatukseen. Suoritustapa: Kirjallisuustentti (2 ov) ja kurssi harjoituksineen (1 ov), arvioidaan 3-1. Lampikoski, K. & Lampikoski, T. Kuluttajavisiot: näköaloja kuluttajakäyttäytymisen tulevaisuuteen. Markkinointi-instituutin julkaisusarja, WSOY. Euroopan Unionin kuluttajakysymysdokumentteja osoituksen mukaan. Hyvää elämää 90 vuotta suomalaista kuluttajatutkimusta, toim. K. Hyvönen, A. Juntto, P. Laaksonen & P. Timonen. Kuluttajatutkimuskeskus ja Tilastokeskus. Soveltuvin osin. Oheiskirjallisuutena: Mingione, E. Fragmented Societies. A Sociology 245