TALOUSARVION 2019 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 Ylivieskan kaupunginhallitus TALOUSARVION 2019 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Sisällys 1. Yleistä Talouden näkymät Ylivieskan kaupungin talouden ja toimintaympäristön kehitys Ylivieskan kaupungin strategia Vetovoimainen Ylivieska 2021 Hyvinvointia kokoalueelle Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma Vuoden 2019 talousarviokehys Toiminnalliset tavoitteet vuoden 2019 talousarvioon Talsu -taloussuunnitteluohjelman käyttäminen Sisäisten erien ja talous- ja henkilöhallinnon kulujen budjetointi Investointiesitykset ja henkilöstöesitykset Taloussuunnitelmavuodet Esitysten palauttaminen Talousarvion aikataulu Liitteet Talousarvion tavoitekehys vuodelle

2 2 TALOUSARVION 2019 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleistä Talousarvio on tärkein yksittäinen kunnan talouden ja toiminnan ohjauksen väline. Talousarvion laadintaohjeen on tarkoitus antaa konkreettisia ohjeita toimielimille talousarvion valmistelua varten. Kuntalain 110 :n mukaan kunnanvaltuuston on ennen vuoden loppua hyväksyttävä talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että kuntastrategia toteutuu ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talouden suunnitelmallisuuden vuoksi Ylivieskan kaupungissa laaditaan taloussuunnitelma neljälle vuodelle, joista talousarviovuosi on ensimmäinen. 2. Talouden näkymät Talousarviovalmistelun pohjana on Suomen piristynyt yleinen taloustilanne, joka kuitenkin näyttää jo taittumisen merkkejä. Bruttokansantuote kasvaa ennusteen mukaan kuluvana vuonna 2,2 %:a ja vuosina noin 2,0 %:a. Työllisyysaste on noussut yli 72 %:n ja työttömyysaste on laskenut 7,5 %:n. Suomen julkisen talouden (valtio, paikallishallinto, sosiaaliturvarahastot) menot ovat lähivuosina yhä kokonaistuloja suuremmat, minkä vuoksi valtio ja kunnat velkaantuvat yhä lisää. Kuntien velkaantuminen ei kuitenkaan enää lisäänny suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntatalouden toimintamenojen kasvu on ollut viime vuosina maltillista kiky-sopimuksen ja kuntien omien sopeutustoimien ansiosta. Menojen kasvu kuitenkin kiihtyy vuonna 2019 sovittujen palkankorotusten ja kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksen päättymisen vuoksi. 3. Ylivieskan kaupungin talouden ja toimintaympäristön kehitys Ylivieskan kaupungin talouden tilanne on vuoden 2017 hyvän tuloksen jälkeen muuttunut hyvin kireäksi. Vuonna 2017 taseen alijäämä saatiin katettua ja ylijäämäiseksi, mutta se tullee painumaan uudelleen alijäämäiseksi vuonna 2019, kun Jokirannan koulun rakennuksia joudutaan alaskirjaamaan. Taloutta rasittaa korkea velkamäärä ja heikko maksuvalmius. Velkaa on yli 77 milj. euroa, eli yli 5000 euroa asukasta kohden. Maksuvalmiuden turvaamiseksi joudutaan ottamaan lyhytaikaista lainarahoitusta. Lainarahoituksen korkotaso on tällä hetkellä hyvin alhainen, mutta lainojen korot tulevat lähivuosina nousemaan. Ylivieskan käyttötalouden nettomenot (toimintakate) pienentyivät vuonna ,8 %:a, vuonna 2016 ne kasvoivat 3,1 % ja vuonna 2015 kasvua oli 5,7 %. Keskeistä talouden tasapainon kannalta on, että käyttötalouden nettomenojen kasvu saadaan hidastumaan alle kahden prosentin, joka on hyvin haastava tavoite. Tuloveroprosentti on 21,50 %, eikä sen korottaminen ole suunnitelmissa vuonna Myöskään kiinteistöveroprosentteihin ei ole suunnitelmissa korotuksia vuodelle Taloussuunnitelmavuosina prosentteja jouduttaneen nostamaan. Suomen talouden taantuman seurauksena työttömyys kasvoi voimakkaasti myös Ylivieskassa, mutta on sen parantunut selvästi kahden viime vuoden aikana. Vuoden 2017 keskimääräinen työttömyysaste Ylivieskassa oli 11,5 % ja on edelleen laskenut vuoden 2018 aikana alle 10 %:n. Ylivieskan kaupungin asukasluku on kasvanut keskimäärin 1,1 prosenttia vuosina , eli yhteensä 2071 henkilöllä. Ylivieskassa oli vuoden 2017 lopussa asukasta.

3 3 Ylivieskan myönteisen asukaskehityksen ennustetaan jatkuvan myös vuosina , mutta hitaampana kuin aikaisemmin on arvioitu. Asukaslukutavoite lähivuosille on seuraava: Vuosi Asukasluku Muutos v v v v v Ylivieskan kaupungin strategia Vetovoimainen Ylivieska 2021 Hyvinvointia kokoalueelle Kuntalain mukaan talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ylivieskan kaupungin päivitetyn strategian Vetovoimainen Ylivieska 2021 Hyvinvointia koko alueelle. Ylivieskan visio 2021 on: Elinvoimainen Ylivieska työtä, kauppaa, koulutusta ja hyvinvointia. Strategia jakautuu viiteen strategiseen näkökulmaan, jotka jäsentävät strategiasisällön. Jokaiselle näkökulmalle on luotu strategian toteutumista osoittavia mittareita, jolloin strategian suorituskyvyn seuranta on mahdollista. Strategiaa seurataan ja päivitetään vuosittain valtuustoseminaareissa. Strategian keskiössä on talouden tasapainotus. Talouden tasapainotus on välttämätöntä, jotta Ylivieska voi menestyä itsenäisenä kuntana.

4 4 5. Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma Kaupunginhallitus hyväksyi Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman. Suunnitelma on lähetetty toimialoille. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimialat: - johtavat oman toimenpideohjelmansa asiakirjan perusteella. - talousarvion yhteydessä esitettäviä toiminnallisia tavoitteita asetettaessa huomioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelman tavoitteita. 6. Vuoden 2019 talousarviokehys Talousarvion 2019 valmistelua ohjataan kaupunginhallituksen hyväksymällä talousarviokehyksellä. Vuoden 2019 talousarvion valtuustoon nähden sitovien määrärahojen alustavat tavoitekehykset ovat liitteenä. Tavoitekehyksiä tarkennetaan toimialojen kanssa käytävien talousarvioneuvottelujen perusteella. Talousarviokehys on tiukka ja sen saavuttaminen edellyttää tiukkaa menokuria. Liikkumavaraa ei käytännössä ole. Verotulojen ja valtionosuuksien lisääntyminen menee uusien työehtosopimuskorotusten ja muiden palkkauskustannusten kattamiseen. Tarvittaessa talouden tasapainottamistoimenpiteistä päätetään talousarviovalmistelun aikana syksyllä. Talousarviokehykset vuodelle 2019 perustuvat seuraaviin lähtökohtiin ja tavoitteisiin: Verot - Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit pidetään nykyisillä tasoillaan vuonna Nykyisillä veroprosenteilla laskettuna Ylivieskan verotulojen ennustetaan kasvavan vuoden 2018 toteumaennusteeseen nähden noin 6,4 % vuonna Tuloverot kasvavat noin 7 %, kiinteistöverotulot 0 % ja yhteisöverotulot noin 6 %. Verotulojen ennustetun kasvun perusteena on talouskasvu, työttömyyden vähentyminen ja kaupungin asukasluvun kasvu. Valtionosuudet - Valtionosuudet määräytyvät valtionosuusjärjestelmän perusteella. Ylivieskan valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa noin 2,5 % vuonna 2019, kustannustenjaon tarkistuksen, asukasluvun kasvun, veromenetysten kompensaation ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vaikutuksesta. Laskelmat ovat vielä alustavia ja tarkemmat valtionosuuslaskelmat voidaan tehdä vasta myöhemmin syksyllä. Maksut ja taksat - Maksuja ja taksoja korotetaan vähintään kustannusten tason muutosta vastaavasti (korotuksen taso noin 3 %). Viemärilaitoksen talousarvio laaditaan ylijäämäiseksi (liikeylijäämä). Toimintakulut Talousarviokehyksessä on huomioitu seuraavat mm. seuraavat muutokset - Teknisten palveluiden osalta lisätilojen vuokraamiseen ulkoisten toimintakulujen lisäys euroa. Tilat sivistyspalveluiden ja ruokapalveluiden käytössä ja nostavat niiden sisäisiä vuokria. - Teknisten palveluiden käyttötalousmenoissa. Jokirannan koulun purkamiskuluihin euroa - Varhaiskasvatuksen osalta Hakalahden päiväkodin lisäosasta aiheutuvat kustannukset. - Vuonna 2018 lisättyjen uusien tehtävien kustannukset täysimääräisesti vuodelle Palkkojen muutokset KVTES:n sopimuskaudella tulee vuotta 2019 koskevat seuraavat palkkoihin vaikuttavat korotukset: - Paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä maksetaan tammikuussa 2019, mutta se kirjataan jo vuoden 2018 tilinpäätökseen, koska erä perustuu marraskuun 2018 tuloksellisuuteen (noin 0,67 % palkasta) - Paikallinen järjestelyerä lukien on 1,2 prosenttia KVTES:n alaisesta palkkasummasta. - Työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien 1,0 prosentin yleiskorotuksella.

5 5 - Kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla on voimassa saakka. Tämä tarkoittaa, että tilinpäätökseen kirjattavassa lomapalkkavelassa alkaen kertyvän loman lomarahat budjetoida täysimääräisesti. - Budjetoitava korotus vuodelle 2019 on 2,2 %. - Toimialoille lähetetään palkkaliite. Palkkaliitteen henkilöstötiedot tulee aina tarkistaa ja tarvittaessa korjata/täydentää talousarvioesityksiin. Vuosipalkoissa on huomioitu yllä olevat KVTES-muutokset. Henkilösivukuluprosentit Arvion mukaan Ylivieskan kaupungin sosiaaliturvamaksut ovat keskimäärin 24,68 prosenttia, josta: Kuntatyönantajan henkilösivukulut Kunnallinen eläkemaksu KuEL 16,25 % 16,75 % Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2,60 % 2,60 % Sairausvakuutusmaksu 0,75 % 0,86 % Eläkemenoperusteisen 1 eläkemaksun arvioidaan olevan 8 %:a vuoden 2018 maksua korkeampi Valtion eläkemaksu VaEL 16,84 % 16,88 % Tapaturmavakuutus (muu kaupunki) 0,10 % 0,30 % (Pelastuslaitos ja VPK:t 0,28 %) Työntekijän eläkemaksu, jonka työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä: - Työntekijän eläkemaksu alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä 6,75 % 6,35 % - Työntekijän eläkemaksu vuotiailla 8,25 % 7,85 % Työkyvyttömyyseläkemaksu (Varhaiseläkemenoperusteiseen eli varhe-maksu korvautuu työkyvyttömyysmaksulla. Varhe-maksua ei erikseen budjetoida.) 1,28 % ei käytössä Talouden sopeutus ja tuottavuus - Kaupungin toiminta ja palvelutaso sopeutetaan suunnitelmakaudella pysyvästi käytettävissä oleviin tuloresursseihin, jolloin palvelujen priorisointia ja painopisteiden määrittelyä joudutaan väistämättä tekemään. - Tulosalueiden tulee jatkuvasti selvittää tuottavuutta parantavia toimintatapojen muutoksia ja tehdä esityksiä niiden käyttöönotosta. Investoinnit Kestävä investointitaso 3 on noussut/nousee yli kestävän tason vuosina mittavan investointiohjelman vuoksi. Kaupungin kestävä investointitaso on poistoja aiheuttavien investointien 1 Eläkemenoperusteista maksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken sen perusteella, kuinka paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten se budjetoidaan erillään palkkaperusteisesta maksusta. Budjetoitavat eläkemenoperusteiset euromäärät toimitetaan syyskuussa 2018 ja samat summat viedään myös vuosille 2020, 2021 ja Työnantaja on tähän saakka maksanut varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Tätä ollaan uudistamassa siten, että se korvataan työkyvyttömyyseläkemaksulla, jonka suuruus on 1 % palkkasummasta. Kevan valtuuskunta päättää varhaiseläkemenoperusteisen maksun lakkauttamisesta ja uuden työkyvyttömyyseläkemaksun laskuperusteista marraskuussa Vuodesta 2019 alkaen uusi työkyvyttömyyseläkemaksu korvaisi nykyisen varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun. Työkyvyttömyyseläkemaksu lasketaan etukäteen prosenttina palkkasummasta ja se peritään osana jäsenyhteisön palkkaperusteista eläkemaksua. Työkyvyttömyyseläkemaksu on kerralla lopullinen. 3 Poistoja aiheuttavien investointien nettomäärän sovittaminen suunnitelman mukaisten poistojen tasoon ja vuosikatteen riittävyyteen.

6 6 osalta noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa, joten nykyisen kaltainen investointitaso (yli 10 milj.e) aiheuttaa pitkään jatkuessaan kaupungin talouden kantokyvyn heikentymisen. Investointien seurauksena kaupungin poistomäärä nousee ja se heikentää kaupungin tulosta. Tämän vuoksi uusia investointeja on tarkasteltava erityisen kriittisesti. Investointiesityksissä onkin arvioita investoinnin tarpeellisuus ja sen taloudelliset vaikutukset. Investointien suunnittelussa tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota investointien aiheuttamien pysyvien käyttötalousvaikutusten arviointiin sekä selvittää tarvittaessa vaihtoehtoiset toteutusmallit. Etusijalle nostetaan: a) kaupungin palvelutoiminnan sujumisen kannalta välttämättömät investoinnit b) palvelutoiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta parantavat investoinnit, jotka maksavat itsensä takaisin c) kaupungin elinvoimaa selvästi tukevat investoinnit strategian mukaisesti Talousarvioon esitettävät investoinnit Investointitaso määräytyy tulorahoituksen (vuosikate) ja valtuustossa hyväksyttävän velkamäärän kasvun mukaisesti. Investointikohteista ja niiden toteutusaikataulusta päätetään talousarviokäsittelyn aikana. Kunnan toiminnan jatkuvuus edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai realisoimalla omaisuuttaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen ja taseen kattamattoman alijäämä on pystyttävä kattamaan. 7. Toiminnalliset tavoitteet vuoden 2019 talousarvioon Toiminnallisten tavoitteiden esittämismuoto on seuraava: Tarkastuslautakunta edellyttää talousarvion valmistelussa yhtenäistä ja selkeää käytäntöä tavoitteiden kirjaamissa ja kehottaa kiinnittämään huomiota tavoitteiden strategianmukaisuuteen, määrään ja arvioitavuuteen. Toimielimet sisällyttävät kaupunginhallitukselle toimitettavaan esitykseensä vain valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Tavoitteiden lukumäärä rajataan enintään 2-3 kpl / tarkastelunäkökulma (asiakas-, talous-, prosessit ja rakenteet- sekä henkilöstönäkökulmat). Tavoitteet johdetaan kaupungin strategiasta ja tavoitteiden tulee olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Tavoitteina esitetään tarkastelunäkökulmittain strateginen tavoite ja talousarviovuoden 2019 tavoite. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten esitetään mittarit. Omalle lauta- tai johtokunnalle tulosalueet voivat lisäksi esittää tarkempia omaan operatiiviseen toimintaan liittyviä tavoitteita. Tehtäväalueen käyttötalouden esityksen tulee sisältää seuraavat osat: a) Palveluajatus, toimialan perustehtävät b) Toimialan strategiset menestystekijät c) Toiminta- ja taloussuunnitelma Lyhyt ja tiivis esitys toiminnan painopistealueista ja merkittävistä muutoksista suunnitelmakaudella d) Valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019 seuraavasti: Toiminnallisten tavoitteiden kolme esityssaraketta ja sarakeotsikkoa 1. Strateginen tavoite 2. Tavoite Mittarit Tavoitteet esitetään neljässä eri näkökulmassa

7 7 o asiakasnäkökulma o talousnäkökulma o prosessit ja rakenteet näkökulma o henkilöstönäkökulma Tavoitteita esitetään 2-3 / näkökulma Tavoitteiden tulee täyttää seuraavat edellytykset: - tavoitteita asetetaan kuntalaisten kannalta merkittäville palveluille - tavoitteilla on toimintaa ohjaava merkitys - tavoitteilla on yhteys vuositasolla resursseihin ja ne ovat toteutettavissa niihin talousarviossa osoitetuilla voimavaroilla - organisaatiolla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen - tavoite on todennettavissa ja siihen tarvitaan tavoitteita kuvaavia mittareita - sanallisenkin tavoitteen toteutumista pitää voida arvioida e) Tunnusluvut Suoritemääriä ja yksikkökustannuksia koskevat tunnusluvut esitetään vuosille ja vertailutietona ilmoitetaan tilinpäätösvuoden 2017 ja talousarviovuoden 2018 vastaavat tunnusluvut. Pakollisena tunnuslukutietona kaikille toimialoille on henkilöstön määrän kehitys. f) Numeeristen esitysten yksityiskohtaisia perusteluja, jotka esitetään taloussuunnittelu-ohjelmassa määräraha- ja tuloarvioesitysten yhteydessä (esim. henkilöstömuutokset, suuret kalustohankinnat ja tulojen laskentaperusteita). g) Euromääräiset talousarvio- ja suunnitelmaesitykset taloussuunnitteluohjelmaan tallennettuna (Huom. pyöristykset 100 euroon, paitsi automaattilaskennan henkilösivukulut jätetään 10-eurotasolle). Kaikki talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitysten tekstiosat ja taulukot toimitetaan valmiiksi muotoiltuina Word -dokumentteina sähköpostin liitteenä talousjohtajalle. Tulosalueiden esitystekstit ja esitystaulukot tulee voida siirtää suoraan taloussuunnitelma-asiakirjaan ilman erillistä muokkausta. Esityksen tekijän on tarkistettava, että käytetään oikeita fontteja (Arial), fonttikokoa (tekstit 12, taulukoissa 11) ja asetuksia. Riviväli on 1 ja välitys on 0 pt. 9. Talsu -taloussuunnitteluohjelman käyttäminen Käyttötalouden talousarvio luvut syötetään edellisvuosien tapaan Talsu- talouden suunnitteluohjelmaan. Taloussuunnitelma tehdään vuosille , eli neljälle vuodelle. Toimialat tallentavat itse kaikki numeeriset talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksensä ohjelmaan. Valmiina vertailutietona ohjelman syöttöpohjissa näkyy tilinpäätöksen 2017 ja talousarvion 2018 vastaavat luvut. Taloussuunnitteluohjelma näyttää muutosprosentin (ta 2018 / ta 2019). Ohjelma laskee henkilösivukuluihin tarvittavat määrärahat palkoista ja palkkioista automaattisesti ohjaustietoihin annetuilla prosenteilla. Ohjaustietoihin voidaan viedä vain yksi eläkemaksuprosentti, joten yleisestä KuELin palkkaperusteisesta eläkemaksuprosentista poikkeavat eläkemaksut (esim. VaEL / osa opettajista) tulee tarvittaessa erikseen korjata oikeaksi. Eläkemenoperusteiset maksut kohdistetaan ja budjetoidaan tulosalueille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Tulosaluekohtaiset kirjaustasolle budjetoitavat eläkemenoperusteiset maksut ovat näiden ohjeiden liitteenä. Aiemmasta poiketen taloussuunnitteluohjelmaan tulot syötetään ilman etumerkkiä (eli positiivisina lukuina) ja menot (miinusmerkillä). Talousarvio- ja suunnitelmaesitykset tehdään ilman arvonlisäveroa (alv 0 %). Talouden suunnitteluohjelman käyttöön liittyvissä asioissa yhteyshenkilönä Hetassa toimii kirjanpitäjä Mikko Hippeläinen (puh ), jolta saa tarvittaessa myös ohjelman käyttöohjeet.

8 8 10. Sisäisten erien ja talous- ja henkilöhallinnon kulujen budjetointi Sisäisten menojen ja tulojen budjetoinnissa käytetään niille avattuja tilejä. Sisäisten menojen ja tulojen tulee olla aina yhtä suuret. Sisäiset vuokrat Tekninen palvelukeskus/tilapalvelut valmistelee kiinteistöjen sisäiset vuokrat ja tekee niistä esityksen tulosalueille ja talousjohtajalle mennessä. Sisäisiä vuokria uudistetaan syksyllä 2018 seuraavasti 4 : - Pääomavuokran tuottovaatimuksena kaikissa kohteissa käytetään 6 %:a. - Maanvuokrakustannuksena käytetään 0,30 senttiä/m2. - Ylläpitovuokrat tarkistetaan Talousarviokehyksessä sisäisten vuokrat on laskettu vanhalla tavalla ja niihin on lisätty ainoastaan tilamuutoksien vaikutukset. Budjetointiohje: Tulosalue vertaa talousarviolukujaan kehykseen vanhojen sisäisten vuokrien + erikseen ilmoitettujen tilamuutosten perusteella. Uudistetut tilavuokrat otetaan käyttöön talousarviovalmistelun aikana ja ne merkitään keskitetysti. Käytännössä tulosalueiden sisäiset tilavuokrat muuttuvat pääomavuokran verran. Talousarviokehystä muutetaan myöhemmin tämän mukaiseksi, joten välitöntä vaikutusta tulosalueille uudella sisäisellä vuokralla ei ole. Vastuuhenkilö: rakennuspäällikkö Leena Löytynoja. Puhdistus- ja ruokapalveluiden sisäiset erät Puhdistus- ja ruokapalvelut valmistelee puhdistus- ja ruokapalvelujen talousarvion ja tekee esityksen määrärahoista hallintokunnille ja talousjohtajalle mennessä. Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Eija Kangasoja Talous- ja henkilöstöhallinnon kulujen budjetointi Kuntien Hetapalvelut Oy.n tuottamat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut budjetoidaan ulkoiselle tilille 4340 Toimisto- ja asiantuntijapalveluiden osto. Budjetoinnissa vuodelle 2018 käytetään vuoden 2017 toteutunutta euromäärää. 11. Investointiesitykset ja henkilöstöesitykset Investointi- ja henkilöstöesityksissä käytetään liitteen mukaisia esityslomakkeita, jotka palautetaan sähköpostin liitteenä. Lisäksi investoinneista on esitettävä muut riittävät perustelut, esim. uusien tilahankkeiden tarveselvitykset. Muut talonrakennusinvestoinnit, liikennealueet, puistoalueet, liikunta-alueet ja vesihuoltolaitos hankemäärärahoista tulee esittää myös kohdekohtaiset selvityksiä. Investointiosan määrärahoilla hankittavaa käyttöomaisuutta on kaupungin toiminnassa useampana kuin yhtenä tilikautena käytettäväksi hankittava omaisuus, jonka hankinta-arvo on merkittävä. Investointiosan omaisuushankinnoista lasketaan taloudelliseen pitoaikaan perustuvat poistosuunnitelman mukaiset poistot. Poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vähintään euron arvoista yksittäisen hyödykkeen tai hyödykeryhmän (esim. ensikertainen kalustaminen, atk-laitteiden ja ohjelmien hankinnat) hankintaa. Talonrakentamisen ja kunnallistekniikan määrärahaesitys tehdään hankekohtaisena (oma sitova määräraha), mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää seuraavan määrärahatason: a) talonrakentaminen euroa b) liikennealueiden ja vesihuoltolaitoksen rakentaminen euroa c) muut investoinnit euroa 4 Sisäisen vuokran määrittely perusteet vastaavat siten sote- ja maakuntauudistusta varten laadittua asetusluonnosta, jota Maakuntien Tilakeskus Oy käyttäisi ja jolla kaupunki voisi vuokrata rakennuksia Maakuntien Tilakeskus Oy:lle.

9 9 12. Taloussuunnitelmavuodet Taloussuunnitelmavuosien esityksissä kustannustason muutos otetaan huomioon vain palkkojen osalta. Palkkojen vuositason korotusprosenttina käytetään +2,5 % vuodelle 2020 ja +2,3 %:a vuosille 2021 ja Muut toimintamenot vuosille esitetään vuoden 2018 hintatasossa (ei lasketa inflaatiokorotusta) ellei ole tiedossa olemassa olevaan sopimukseen perustuvia korotuksia. Toiminnassa, rakenteissa tai tuloperusteissa tapahtuvat merkittävät muutokset tulee huomioida vuosien määrärahoissa ja tulojen arvioinnissa. Suunnitelmavuosien esityksiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamista ja tuottavuuden parantamista toteuttavia toimenpiteitä. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia ei vielä arvioida, koska valmistelu on vielä keskeneräinen. 13. Esitysten palauttaminen Toimielinten on jätettävä talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksensä viimeistään Kaikki tekstiosat ja -lomakkeet lähetetään sähköpostin liitteinä talousjohtajalle. Käyttötalouden numeeriset esitykset perusteluineen tallennetaan suoraan taloussuunnitteluohjelmaan. Tulosalueet ovat vastuussa siitä, että annetut tiedot ovat oikeita ja virheettömiä. Lisätietoja ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan liittyvistä asioista saa talousjohtajalta. 14. Talousarvion aikataulu Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion laadintaohjeet ja kehykset elo-syyskuu syys-lokakuu Neuvottelut kaupungin toimialojen/tulosalueiden ja ppky Kallion kanssa. Valtuuston talousarvioseminaari Toimialat palauttavat talousarvioesityksensä talousjohtajalle lokakuu Johtoryhmän talousarviokäsittelyt. Tarvittavat jatkoneuvottelut Valtuusto päättää kunnan veroprosentit. marraskuu Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus valmistuu ja Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan ta-ehdotusta ja tekee oman esityksensä valtuustolle Valtuusto käsittelee ja hyväksyy talousarvion. tammikuu 2019 Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Maria Sorvisto kaupunginjohtaja Joonas Yliluoma talousjohtaja

10 15. Liitteet - talousarvion tavoitekehys vuodelle lomakkeet investointi- ja henkilöstöesityksiä varten (jaetaan erikseen toimialoille) - palkkaliite (jaetaan erikseen toimialoille) - budjetoitava eläkemenoperusteinen eläkemaksu (jaetaan erikseen toimialoille syyskuussa) 10

11 11 TALOUSARVION TAVOITEKEHYS VUODELLE 2019 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA , tuloveroprosentti 21,50 VARSINAINEN TOIMINTA TALOUSARVIO, TILINPÄÄTÖS muutettu TA-KEHYS MUUTOS % MUUTOS Ta18/Ta19 Ta18/Ta19 Toimintatulot ( + ) , Omaisuuden myyntivoitot (+) Toimintamenot ( - ) , TOIMINTAKATE Toimintakate muutos % 3,1 Verotulot ( + ) , Valtionosuudet ( + ) , Verorahoitus muutos % 4,0 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ( + ) , Muut rahoitustulot ( + ) , Korkomenot ( - ) , Muut rahoitusmenot ( - ) , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmapoistot ( - ) , Arvonalentumiset ( - ) Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tulot ( + ) Satunnaiset menot ( - ) TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos/pelastuslaito (nettoinvestoinnit-poistot) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Vuosikate, % poistoista 161,3 94,5 108,9 Taseen alijäämä

12 12 Verorahoituslaskelma VERORAHOITUSLASKELMA (nykyiset veroprosentit) Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Toteutuminen Muut% Talousarvio Muutos Muut% VEROTULOT / Tot 18/ta 19 18/19 Kunnan tulovero , ,17 Yhteisövero , ,71 Kiinteistövero , ,00 VEROTULOT YHTEENSÄ , ,42 Muutos %(edell. vuoteen) #ARVO! 1,0 1,7-0,1 6,4 VALTIONOSUUDET Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Toteutuminen Muutos Talousarvio Muutos Muutos / Tot 16/ta 17 16/17 Peruspalvelujen valtionosuus , ,27 Verotuloihin perustuva tasaus , ,10 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00 VALT.OSUUDET YHTEENSÄ , ,51 Muutos %(edell. vuoteen) #ARVO! 3,7 0,8 1,5 2,5 VERORAHOITUS YHT , ,87 Muutos %(edell. vuoteen) #ARVO! 2,1 1,3 0,5 4,9

13 13 Käyttötalousosa TALOUSARVIOKEHYS 2019; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT Talousarvio, Tehtäväalue Tilinpäätös muutettu Kehys- TAVOITEKEHYS Muutos% muutos /2019 Vaalit Tulot Vuonna 2019 eduskunta- ja Menot europarlamenttivaalit Netto Tilintarkastus Tulot Menot Netto ,94 Hallintopalvelut Tulot ,00 sis.yhteisötuet, työllistäminen Menot ,42 Talous- ja velkaneuvonta (13 kuntaa) Netto ,72 Elinkeinopalvelut Tulot ,00 YTEK,maaseutupalv. elinkeinoprojektit ja Menot ,32 joukkoliikenteen tukem, Leader-proj. Netto ,33 Pelastuspalvelut Tulot Ylivieskan kaupungin osuus Jokilaaksojen Menot ,92 pelastuslaitoksen menoista Netto ,92 Kallion toiminta: Sosiaali- ja terveyspalvelut Tulot Kallion oma toiminta Menot Netto ,47 Erikoissairaanhoito Tulot Ostettu erikoissairaanhoito Menot ,69 Netto ,69 Yhteensä Kallion toiminta ,27 Muut sosiaali- ja terveydenhuollon Tulot menot Menot ,86 Työmarkkinatuen kuntaosuus ja siirtyneen Netto ,96 sos. ja terv. hlöstön eläkevastuita Pelastustoimi / Jokilaaksojen Tulot ,52 pelastulaitos, taseyksikkö Menot ,57 Sis. ensihoidon ja tuloissa nettoinvestoinnit Netto ,00 Varausten muutos (lisäys -/ vähennys+)

14 14 Talousarvio, Tehtäväalue Tilinpäätös muutettu Kehys- TAVOITEKEHYS Muutos% muutos /2019 Yleissivistävä koulutus Tulot ,78 Siirtotilojen lisäys Menot ,25 Netto ,68 Varhaiskasvatus Tulot ,70 Menot ,85 Hakalahden pk:n laajennus 2 uutta ryhmää Netto ,79 Nuorisopalvelut Tulot ,00 Sis. nuorisopalveluiden projektit Menot ,65 Netto ,78 Kirjastopalvelut Tulot ,11 Menot ,42 Netto ,17 Kulttuuripalvelut Tulot ,69 Menot ,20 Netto ,65 Musiikkiopiston Tulot ,78 toiminta Menot ,46 Netto ,69 Kansalaisopiston Tulot ,46 toiminta Menot ,73 Netto ,44 Liikuntapalvelut Tulot ,17 Menot ,82 Netto ,73 Tekniset palvelut Tulot ,51 Menot ,24 Netto ,49 Viemärilaitos Tulot ,40 Poistot 330 te, peruspääoman korko 145 te Menot ,17 Nettotulo ,77 Ympäristöpalvelut Tulot ,62 Sis.2017 tekniset palvelut -kohtaan Menot ,68 Netto Jätelautakunta Tulot ,17 Nettokustannuksista vastaa Vestia Oy Menot ,17 Netto KÄYTTÖTALOUS Tulot YHTEENSÄ Menot Netto