TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI 1 Ylivieskan kaupunginhallitus TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Sisällys 1. Talouden näkymät Ylivieskan kaupungin talouden ja toimintaympäristön kehitys Ylivieskan kaupungin strategia Elinvoimainen Ylivieska Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattaminen vuosien aikana Vuoden 2018 talousarviokehys Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman rakenne Toiminnalliset tavoitteet vuoden 2018 talousarvioon Web -talouden suunnitteluohjelman käyttäminen Sisäisten erien ja talous- ja henkilöhallinnon kulujen budjetointi Investointiesitykset ja henkilöstöesitykset Taloussuunnitelmavuodet Esitysten palauttaminen Liitteet... 11

2 2 2 YLIVIESKAN KAUPUNKI 2 TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talouden näkymät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan talouskasvu nousi 1,4 prosenttiin viime vuonna. Kasvu oli lopulta odotettua selvästi parempaa, sillä vielä viime vuoden puolivälissä ennusteet pyörivät puolen prosentin tuntumassa ja riskejä alaspäin pidettiin suurina. Kansantalouden kysyntää nostivat lopulta odotettua suuremmat yksityiset investoinnit (lähinnä rakentaminen) sekä kotitalouksien kulutusmenot. Myös vientikysyntä ylsi pieneen kasvuun. Kotimaista kysyntää on tukenut kuluttajien vahva luottamus tulevaisuuden näkymiin sekä matalana pysytellyt inflaatio. Näiden lisäksi kotimaista kysyntää on ylläpitänyt viime kuukausien maltillisesti kohdentunut työllisyys. Myös kotitalouksien säästämisasteen lasku ja matala korkotaso ovat tukeneet velallisten ostovoimaa. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat viime vuonna 1,6 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 2,6 prosenttia. Palkkatuloja kasvatti niin ansiotason nousu kuin työllisyyden lievä parantuminenkin. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat 1,1 prosenttia. Kuluvalle vuodelle valtionvarainministeriö ( ) ennustaa bkt:n 2,4 % kasvua, 1,6 % vuodelle 2017 ja 1,5 % vuodelle Kasvu näkymät ovat parantuneet vuoden edetessä ja kansainväliset talouden näkymät ovat aiempaa paremmat. Talouden aktiviteetin nopea voimistuminen on kääntänyt työllisyyden jälleen kasvuun kevään 2017 aikana. Tämä tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Yksityisten investointien kasvun ennakoidaan hidastuvan lähivuosina, kun rakennusinvestointien kasvu hidastuu vähitellen. Kuluvan vuoden kasvua tukevat erityisesti hallituksen kilpailukykysopimuksen yhteydessä lupaamat tuloverokevennykset, kuluttajien vahva luottamus ja koheneva työllisyys. Vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun ostovoiman kasvu jää kuluvaa vuotta hitaammaksi inflaation nopeutuessa. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta lähivuosina, mutta myönteinen suhdannetilanne ei ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Ansioiden ja palkkasumman kehitys on pysynyt viime vuosina kohtuullisen vaimeana. Vuonna 2017 kansantalouden palkkasumman ennakoidaan kasvavan 0,9 prosenttia. Hidasta kasvua selittää kilpailukykysopimuksen nollalinja, julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, liukumat ja henkilöstön rakenteelliset muutokset sekä vaisusti koheneva työllisyys. Vuonna 2018 valtionvarainministeriö ennakoi ansiotason kasvavan 1,2 % ja 1,5 % vuonna Tämä ansiotason nousu on edelleen 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa. Työnantajien sosiaaliturvamaksut laskevat edelleen vuonna Viime vuosina hintojen nousu on ollut tavanomaista pienempää, mutta lähivuosina kuluttajahintojen nousuvauhdin odotetaan nopeutuvan hieman. Inflaatiota kiihdyttää etenkin viime vuoden tasoa selkeästi korkeammalla oleva raakaöljyn hinta sekä muiden raaka-aineiden hintojen nousu. Kuluvana vuonna muutokset välillisessä verotuksessa kiihdyttävät inflaatiota arviolta 0,2 0,3 prosenttiyksikköä. Inflaation odotetaan nousevan kuluvana ja ensi vuonna reiluun yhteen prosenttiin. Suomen julkisen talouden (valtio, paikallishallinto, sosiaaliturvarahastot) menot ovat lähivuosina yhä kokonaistuloja suuremmat, minkä vuoksi valtio ja kunnat velkaantuvat yhä lisää. Kuntien velkaantuminen ei kuitenkaan enää lisäänny suhteessa bruttokansantuotteeseen. Paikallishallinto saavuttaa VM:n ennusteen mukaan myös hallituksen sille asettaman rahoitusasematavoitteen. Tavoitteen mukaan paikallishallinnon nettoluotonanto saa olla enintään -0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna Valtiovarainministeriön julkaiseman kuntatalousohjelman kehitysarvion mukaan kuntatalouden toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan maltillisena myös lähivuodet. Toimintamenojen kasvupainetta helpottavat kuluvana vuonna muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt ja hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet. Lomarahojen 30 prosentin leikkauksen poistuminen vaikuttaa palkkausmenoja kasvattavasti jo vuonna 2019, loput lomarahojen palautumisen aiheuttamasta palkkausmenojen kasvusta kohdentuu vuodelle Vuosityöajan pidentymisen mahdollistaman säästöpotentiaalin liittyy epävarmuutta, sen oletetaan vä-

3 3 3 YLIVIESKAN KAUPUNKI 3 hentävän kuntatalouden palkkasumman kasvua asteittain vuosina Investointimenoja kasvattavat kuitenkin kasvukeskusten rakennushankkeet, korjausinvestoinnit sekä vilkas sairaalarakentaminen. Kuntien maksutulokorotuksien on arvioitu lisäävän kuntatalouden maksutuloja, mutta samaan aikaan varhaiskasvatuksen maksujen kevennykset alentavat maksutuloarviota. Varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta johtuva maksutuottojen lasku ja oletettu tuotantokustannusten kasvu kompensoidaan kunnille valtionosuuksien, yhteisöveron ja kiinteistöveron kautta vuodesta 2018 alkaen. Tehdyt leikkaukset pienentävät kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa, eli noin 18 %. Suurimmat muutokset kuntien vuoden 2018 valtionosuuteen johtuvat kilpailukykysopimuksesta. Sopimukseen sisältyy oletus, että kunnat pystyvät tekemään säästöjä hallituksen lomarahaleikkauksen ja työajan pidennyksen myötä. Oletettuja kustannussäästöjä vastaavasti kuntien peruspalvelujen valtionosuutta leikataan 468 euroa (85 /asukas). Vuodelle 2018 kohdistuu edellisen hallituksen päättämiä valtionosuusleikkauksia 50 milj. euroa ja nykyisen hallituksen päättämiä lisäleikkauksia 75 milj. euroa, eli yhteensä 125 milj. euroa. Lisäksi kuntien valtionosuuksiin tehdään indeksikorotuksia vastaava vähennys vuodelle Koko maan tasolla valtionosuuksien määrän ennakoidaan pienentyvän noin 2,5 %. 2. Ylivieskan kaupungin talouden ja toimintaympäristön kehitys Ylivieskan kaupungin talouden tilanne on edelleen kireä. Alijäämän lisäksi taloutta rasittaa korkea velkamäärä ja heikko maksuvalmius. Velkaa on yli 70 milj. euroa, eli yli 4700 euroa asukasta kohden. Maksuvalmiuden turvaamiseksi joudutaan ottamaan lyhytaikaista lainarahoitusta. Lainarahoituksen korkotaso on tällä hetkellä hyvin alhainen, mutta lainojen korot tulevat lähivuosina nousemaan. Ylivieskan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös oli 4,2 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2016 ylijäämässä on mukana 2,6 milj. euron kertaluonteinen tuloerä. Aikaisemmilta vuosilta kertynyttä kattamatonta alijämää on taseessa 2 milj. euroa. Alijäämän kattaminen kuntalain mukaisesti vuoden 2020 loppuun mennessä edellyttää keskimäärin noin 0,5 milj. euron ylijäämäisiä tilinpäätöksiä vuosien aikana. Ylivieskan käyttötalouden nettomenot (toimintakate) kasvoivat vuonna 2016 yhteensä 3,2 %. Vuonna 2014 kasvu oli voimakas 5,7 %. Vuonna 2014 toiminnan nettomenot kasvoivat 1,4 % vuonna 2013 kasvu oli 4,7 %, vuonna ,9 % ja vuonna ,8 %. Keskeistä talouden tasapainottamisen kannalta on, että käyttötalouden nettomenojen kasvu saadaan hidastumaan selvästi alle kahden prosentin. Tulo- ja kiinteistöveroprosentteja on korotettu useana viime vuotena. Tuloveroprosentti on 21,50 %, eikä sen korottaminen ole suunnitelmissa vuonna Myöskään kiinteistöveroprosentteihin ei ole suunnitelmissa korotuksia vuodelle Ylivieskan kaupungin asukasluku on kasvanut keskimäärin 1,1 prosenttia vuosina , eli yhteensä 2008 henkilöllä. Ylivieskassa oli vuoden 2016 lopussa asukasta. Alkuvuoden 2017 aikana väkiluvun kasvu on jatkunut. Kesäkuun lopussa 2017 Ylivieskassa oli asukasta (+50 asukasta). Ylivieskan myönteisen asukaskehityksen ennustetaan jatkuvan myös vuosina , mutta hitaampana kuin aikaisemmin on arvioitu. Asukaslukuennuste lähivuosille on seuraava: Vuosi Asukasluku Muutos v v v v v

4 4 4 YLIVIESKAN KAUPUNKI 4 Suomen talouden taantuman seurauksena työttömyys on kasvanut voimakkaasti myös Ylivieskassa. Työllisyystilanteen ennustetaan hiljalleen paranevan. Vuoden 2016 keskimääräinen työttömyysaste Ylivieskassa oli 12,9 %. Ylivieskan ongelmana on pitkäaikaistyöttömien suuri määrä ja siitä aiheutuva yli miljoonan euron työmarkkinatuen kuntaosuuden maksu vuodessa. 3. Ylivieskan kaupungin strategia Elinvoimainen Ylivieska 2020 Kuntalain mukaan talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ylivieskan kaupungin uuden strategian Elinvoimainen Ylivieska Ylivieskan visio 2020 on: Elinvoimainen Ylivieska työtä, kauppaa, koulutusta ja hyvinvointia. Strategia jakautuu viiteen strategiseen näkökulmaan, jotka jäsentävät strategiasisällön. Jokaiselle näkökulmalle on luotu strategian toteutumista osoittavia mittareita, jolloin strategian suorituskyvyn seuranta on mahdollista. Strategiaa seurataan ja päivitetään vuosittain valtuustoseminaareissa. Strategian keskiössä on talouden tasapainotus. Talouden tasapainotus on välttämätöntä, jotta Ylivieska voi jatkaa itsenäisenä kuntana. Ylivieskan strategian keskeinen motiivi on: positiivinen itsekkyys. Seuraavalla sivulla kuvassa 1 on Ylivieska strategia 2020 ja kuvassa 2 strategian toteutumistarkastelu kevään 2016 tilanteessa. Punainen väri kertoo, että strategista tavoitetta ei ole vielä saavutettu ja keltainen väri, että tavoite on vasta osittain saavutettu.

5 5 5 YLIVIESKAN KAUPUNKI 5 4. Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma hyväksyi Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman. Suunnitelma on lähetetty toimialoille. edellyttää, että toimialat: - Johtavat oman toimenpideohjelmansa asiakirjan perusteella. - Talousarvion yhteydessä esitettäviä toiminnallisia tavoitteita asetettaessa huomioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelman tavoitteita. 5. Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattaminen vuosien aikana Kuntalain mukaan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Säännöstä sovellettiin ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään, joten kertynyt alijäämä tulee kattaa vuosien tilinpäätöksissä. Jos kunta ei saa alijäämäänsä katetuksi säädettynä aikana, kunta voi joutua valtion asettamaan arviointimenettelyyn. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä laissa mainittuna ajanjaksona katetaan. Ylivieskan kaupungin taseessa on kertynyttä alijäämää 2 milj. euroa, eli 132 euroa asukasta kohden. Vuoden 2017 tilinpäätöksestä ennustetaan tulevan ylijäämäinen. Taloussuunnitelmassa kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tavoiteaikataulun alijäämän kattamiseen ja hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman, joka tarkistetaan ja päivitetään uuden taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Talouden paremman ennakoinnin vuoksi taloussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään neljäksi vuodeksi , jossa talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelmassa päätetään yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Valtuuston vuoden 2016 tasekirjassa hyväksymä tavoiteaikataulu alijäämän kattamiseen on seuraava:

6 6 6 YLIVIESKAN KAUPUNKI 6 Kaupunginvaltuusto hyväksyi taloussuunnitelman yhteydessä talouden tasapainottamisen toimenpideohjelman. Talouden tasapainottamisohjelma on toimialoja sitova. Talouden tasapainottamisohjelman toteutumistarkastelu tehdään vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntalaki edellyttää, että taloussuunnitelmassa on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä enintään neljän vuoden aikana katetaan. Erillistä pidemmän ajan toimenpideohjelmaa ei enää vaadita. Taloussuunnitelma on laadittava tarvittaessa alijäämän kattamiskaudeksi (enintään 4 vuotta) sen tilinpäätöksen jälkeen, kun alijäämää on kertynyt. Yksilöityjen toimenpiteiden hyväksymättä jättäminen on lainvastaisena kumottavissa. Vuodesta 2017 lukien voimassa ollut erillinen toimenpideohjelma tulee sisällyttää ja sopeuttaa taloussuunnitelmassa päätettäviin yksilöityihin alijäämän kattamistoimenpiteisin. 6. Vuoden 2018 talousarviokehys Talousarvion 2018 valmistelua ohjataan kaupunginhallituksen hyväksymällä talousarviokehyksellä. Vuoden 2018 talousarvion valtuustoon nähden sitovien määrärahojen alustavat tavoitekehykset ovat liitteenä. Tavoitekehyksiä tarkennetaan toimialojen kanssa käytävien talousarvioneuvottelujen perusteella. Talousarviokehys on tiukka ja sen saavuttaminen edellyttää talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Tarvittaessa uusista talouden tasapainottamistoimenpiteistä päätetään talousarviovalmistelun aikana syksyllä. Talousarviokehykset vuodelle 2018 perustuvat seuraaviin lähtökohtiin ja tavoitteisiin: Verot - Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit pidetään nykyisillä tasoillaan vuonna Nykyisillä veroprosenteilla laskettuna Ylivieskan verotulojen ennustetaan kasvavan vuoden 2017 toteumaennusteeseen nähden noin 1,2 % vuonna Tuloverot kasvavat noin 0,5 %, kiinteistöverotulot 2 % ja yhteisöverotulot 6 %. Verotulojen ennustetun kasvun perusteena on hitaasti elpyvä yleinen taloustilanne, työttömyyden vähentyminen, kaupungin asukasluvun kasvu. Toisaalta päätetyt veroperustemuutokset pienentävät tuloverojen kasvua. Valtionosuudet - Valtionosuudet määräytyvät vuonna 2015 voimaan tulleen valtionosuusjärjestelmän perusteella. Vuodelle 2018 kohdistuvan valtionosuusleikkauksen vaikutus (ml.kiky-sopimus) Ylivieskan valtionosuuksiin on noin euroa. Verotuloihin perustuva tasaus alenee noin euroa. Valtionosuusleikkauksista huolimatta valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa noin 0,7 % vuonna 2018, kustannustenjaon tarkistuksen, asukasluvun kasvun ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vaikutuksesta. Laskelmat ovat vielä alustavia ja tarkemmat valtionosuuslaskelmat voidaan tehdä vasta myöhemmin syksyllä. Maksut ja taksat - Maksuja ja taksoja korotetaan vähintään kustannusten tason muutosta vastaavasti (korotuksen taso noin 1,5-2 %). Vesihuoltolaitoksen talousarvio laaditaan ylijäämäiseksi (liikeylijäämä). Palkka- ja henkilösivukulut

7 7 7 YLIVIESKAN KAUPUNKI 7 - Kilpailukykysopimuksen mukaisiin virka- ja työehtosopimuksiin ei sisälly palkkojen korotuksia sopimuskaudella , tulevassa sopimusratkaisussa korotuspaineita on. Yleinen ansiotasoindeksi kasvaa VM:n mukaan 1,2 % ja kuntien ansiotasoindeksin oletetaan kasvavan samaa suuruusluokkaa eli noin prosentin. Koska sopimusneuvottelut ovat talousarvion laadintaohjeen valmisteluhetkellä kesken, talousarvion laskentapohjana käytetään palkankorotuksena 1,0 %:lla vuodelle Kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen määräaikainen -30 % leikkaus on voimassa vuodet , eli se ei aiheuta muutoksia vuodelle 2018 verrattua kuluvaan vuoteen. - Kokouspalkkiota laskettaessa on huomioitava luottamushenkilöiden palkkiosäännön päivitys Toimialoille lähetetään palkkaliite. Palkkaliitteen henkilöstötiedot tulee aina tarkistaa ja tarvittaessa korjata/täydentää talousarvioesityksiin. Vuosipalkoissa on huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahan 30 %:n leikkaus. - Käytettävät palkkasivukuluprosentit: a) Tili 4150 Sotu-maksu (sairausvakuutusmaksu) 0,98 % b) Tili 4160 Työttömyysvakuutusmaksu 2,75 % c) Tili 4170 Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu 0,70 % d) Tili 4100 KuEL (palkkaperusteinen maksu) 16,75 % Myös yleissivistävän koulutuksen osalta eläkevakuutusmaksut (KuEL ja VaEL) budjetoidaan tilille 4100 KuEL-maksu (palkkaperusteinen). Suunnitteluohjelman laskemaa 16,75 %:n eläkemaksusummaa voidaan tarvittaessa korjata (VaEL järjestelmässä olevien opettajien eläkemaksun perusteella). Kuel-eläkemenoperusteinen maksu (tili 4101) ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu (tili 4102) budjetoidaan KEVA:n ilmoitukseen perustuen euromääräisenä ao. hallintokunnan menoksi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Näiden ohjeiden liitteenä on budjetoitavat eläkemenoperusteiset ja varhe-maksujen euromäärät vuodelle 2018 (samat summat viedään myös vuosille 2019, 2020 ja 2021). Eläkemenoperusteisella maksulla katetaan se osa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitustarpeesta, joka ylittää palkkaperusteisen ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun tuoton. Se on riippumaton talousarviovuoden palkoista ja perustuu niihin maksussa oleviin eläkkeisiin, jotka ovat karttuneet ennen vuotta Kuntaliiton suosituksen mukaan aiheuttamisperiaatteen mukainen eläkemaksun kohdistaminen on perusteltua erityisesti valtionosuustehtävissä. Talouden sopeutus ja tuottavuus - Kaupungin toiminta ja palvelutaso sopeutetaan suunnitelmakaudella pysyvästi käytettävissä oleviin tuloresursseihin ja alijäämän kattamisvelvoitteeseen, jolloin palvelujen priorisointia ja painopisteiden määrittelyä joudutaan väistämättä tekemään. - Tulosalueiden tulee jatkuvasti selvittää tuottavuutta parantavia toimintatapojen muutoksia ja tehdä esityksiä niiden käyttöönotosta. Investoinnit - Investointitaso määräytyy tulorahoituksen (vuosikate) ja valtuustossa hyväksyttävän velkamäärän kasvun mukaisesti. Investointikohteista ja niiden toteutusaikataulusta päätetään talousarviokäsittelyn aikana. Investointitarpeet (mm. kouluinvestoinnit) ovat poikkeuksellisen suuret vuosina Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman rakenne Talousarviosta ja -suunnitelmasta määrätään uuden kuntalain 110 pykälässä. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen

8 8 8 YLIVIESKAN KAUPUNKI 8 yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelman rakenteen: 1. kokonaistalouden näkökulma - tuloslaskelma - rahoituslaskelma 2. toiminnan ohjauksen näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Kunnan toiminnan jatkuvuus edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai realisoimalla omaisuuttaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen ja taseen kattamattoman alijäämä on pystyttävä kattamaan. 8. Toiminnalliset tavoitteet vuoden 2018 talousarvioon Toiminnallisten tavoitteiden esittämismuoto on seuraava: Tarkastuslautakunta edellyttää talousarvion valmistelussa yhtenäistä ja selkeää käytäntöä tavoitteiden kirjaamissa ja kehottaa kiinnittämään huomiota tavoitteiden strategianmukaisuuteen, määrään ja arvioitavuuteen. Toimielimet sisällyttävät kaupunginhallitukselle toimitettavaan esitykseensä vain valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Tavoitteiden lukumäärä rajataan enintään 2-3 kpl / tarkastelunäkökulma (asiakas-, talous-, prosessit ja rakenteet- sekä henkilöstönäkökulmat). Tavoitteet johdetaan kaupungin strategiasta ja tavoitteiden tulee olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Tavoitteina esitetään tarkastelunäkökulmittain strateginen tavoite ja talousarviovuoden 2018 tavoite. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten esitetään mittarit. Omalle lauta- tai johtokunnalle tulosalueet voivat lisäksi esittää tarkempia omaan operatiiviseen toimintaan liittyviä tavoitteita. Tehtäväalueen käyttötalouden esityksen tulee sisältää seuraavat osat: a) Palveluajatus, toimialan perustehtävät b) Toimialan strategiset menestystekijät c) Toiminta- ja taloussuunnitelma Lyhyt ja tiivis esitys toiminnan painopistealueista ja merkittävistä muutoksista suunnitelmakaudella d) Valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 seuraavasti: Toiminnallisten tavoitteiden kolme esityssaraketta ja sarakeotsikkoa 1. Strateginen tavoite 2. Tavoite Mittarit Tavoitteet esitetään neljässä eri näkökulmassa o asiakasnäkökulma o talousnäkökulma o prosessit ja rakenteet näkökulma

9 9 9 YLIVIESKAN KAUPUNKI 9 o henkilöstönäkökulma Tavoitteita esitetään 2-3 / näkökulma Tavoitteiden tulee täyttää seuraavat edellytykset: - tavoitteita asetetaan kuntalaisten kannalta merkittäville palveluille - tavoitteilla on toimintaa ohjaava merkitys - tavoitteilla on yhteys vuositasolla resursseihin ja ne ovat toteutettavissa niihin talousarviossa osoitetuilla voimavaroilla - organisaatiolla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen - tavoite on todennettavissa - todentamiseen tarvitaan tavoitteita kuvaavia mittareita - sanallisenkin tavoitteen toteutumista pitää voida arvioida e) Tunnusluvut Suoritemääriä ja yksikkökustannuksia koskevat tunnusluvut esitetään vuosille ja vertailutietona ilmoitetaan tilinpäätösvuoden 2016 ja talousarviovuoden 2017 vastaavat tunnusluvut. Pakollisena tunnuslukutietona kaikille toimialoille on henkilöstön määrän kehitys. f) Numeeristen esitysten yksityiskohtaisia perusteluja, jotka esitetään web-taloussuunnittelu-ohjelmassa määräraha- ja tuloarvioesitysten yhteydessä (esim. henkilöstömuutokset, suuret kalustohankinnat ja tulojen laskentaperusteita). g) Euromääräiset talousarvio- ja suunnitelmaesitykset web- talouden suunnitteluohjelmaan tallennettuna (Huom. pyöristykset 10 euroon vuosi 2018 ja 100 euroon vuodet ). Kaikki talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitysten tekstiosat ja taulukot toimitetaan valmiiksi muotoiltuina Word -dokumentteina sähköpostin liitteenä talousjohtajalle. Tulosalueiden esitystekstit ja esitystaulukot tulee voida siirtää suoraan taloussuunnitelma-asiakirjaan ilman erillistä muokkausta. Esityksen tekijän on tarkistettava, että käytetään oikeita fontteja (Times New Roman), fonttikokoa (tekstit 12, taulukoissa 11) ja asetuksia. 9. Web -talouden suunnitteluohjelman käyttäminen Käyttötalouden määräraha- ja tuloarvioesitykset vuosille tehdään edellisvuosien tapaan web-pohjaisella talouden suunnitteluohjelmalla. Huom! taloussuunnitelma tehdään vuosille , eli neljälle vuodelle. Hallintokunnat tallentavat itse kaikki numeeriset talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksensä ohjelmaan. Valmiina vertailutietona ohjelman syöttöpohjissa näkyy tilinpäätöksen 2016 ja talousarvion 2017 vastaavat luvut. Taloussuunnitteluohjelma näyttää muutosprosentin (ta 2018 / ta 2017). Tarvittavat määrärahaesitysten yksityiskohtaiset perustelut tehdään ohjelmassa. Perustelutekstit kirjoitetaan syöttöpohjaan, joka aukeaa hiiren kakkospainikkeella (oikea painike) sarakkeen otsikkokentässä. Ohjelma laskee henkilösivukuluihin tarvittavat määrärahat palkoista ja palkkioista automaattisesti ohjaustietoihin annetuilla prosenteilla. Ohjaustietoihin voidaan viedä vain yksi eläkemaksuprosentti, joten yleisestä KuELin palkkaperusteisesta eläkemaksuprosentista 16,75 % poikkeavat eläkemaksut (esim. VaEL / osa opettajista) tulee tarvittaessa erikseen korjata oikeaksi. Eläkemenoperusteiset maksut kohdistetaan ja budjetoidaan hallintokunnille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Tulosaluekohtaiset kirjaustasolle budjetoitavat eläkemenoperusteiset maksut ovat näiden ohjeiden liitteenä. Tarkempia ohjeita eläkemaksuista kohdassa: Yksityiskohtaisia laadintaohjeita. Tulosalueet vievät talouden suunnitteluohjelmaan talousarviovuotta 2018 koskevan esityksensä sarakkeelle TA2018/Muutos ja suunnitelmavuosia koskevat esityksensä sarakkeille Su2019/Muutos, Su2020/Muutos ja Su2021/Muutos Taloussuunnitteluohjelmaan tulot syötetään etumerkillä (miinusmerkki) ja menot ilman etumerkkiä.

10 10 10 YLIVIESKAN KAUPUNKI 10 Talousarviovuoden 2018 luvut esitetään 10-euroille pyöristettynä (paitsi automaattilaskennan henkilösivukulut jätetään eurotasolle) ja taloussuunnitelmavuosien luvut 100-euroille pyöristettynä. Ohjelma laskee automaattisesti em. pyöristykset suunnitelmavuosien henkilösivukuluihin tarvittaviin määrärahoihin. Talousarvio- ja suunnitelmaesitykset tehdään ilman arvonlisäveroa (alv 0 %). Talouden suunnitteluohjelman käyttöön liittyvissä asioissa yhteyshenkilönä Hetassa toimii kirjanpitäjä Mikko Hippeläinen (puh ), jolta saa tarvittaessa myös ohjelman käyttöohjeet. 10. Sisäisten erien ja talous- ja henkilöhallinnon kulujen budjetointi Sisäisten menojen ja tulojen budjetoinnissa käytetään niille avattuja tilejä. Sisäisten menojen ja tulojen tulee olla aina yhtä suuret. Talouden tasapainottamistavoitteet ja -toimenpiteet koskevat myös kaupungin sisäisiä palveluja. Tekninen palvelukeskus/tilapalveluyksikkö valmistelee kiinteistöjen sisäiset vuokrat ja tekee niistä esityksen tulosalueille ja talousjohtajalle mennessä. Vastuuhenkilö: rakennuspäällikkö Unto Koskinen. Puhdistus- ja ruokapalvelut valmistelee puhdistus- ja ruokapalvelujen talousarvion ja tekee esityksen määrärahoista hallintokunnille ja talousjohtajalle mennessä. Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Eija Kangasoja Kuntien Hetapalvelut Oy.n tuottamat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut budjetoidaan ulkoiselle tilille 4303 Palvelujen ostot muilta. Budjetoinnissa vuodelle 2018 käytetään vuoden 2017 toteutuvaa eurosummaa. 11. Investointiesitykset ja henkilöstöesitykset Investointi- ja henkilöstöesityksissä käytetään liitteen mukaisia esityslomakkeita, jotka palautetaan sähköpostin liitteenä. Lisäksi investoinneista on esitettävä muut riittävät perustelut, esim. uusien tilahankkeiden tarveselvitykset. Muut talonrakennusinvestoinnit, liikennealueet, puistoalueet, liikunta-alueet ja vesihuoltolaitos hankemäärärahoista tulee esittää myös kohdekohtaiset selvityksiä. Investointiosan määrärahoilla hankittavaa käyttöomaisuutta on kaupungin toiminnassa useampana kuin yhtenä tilikautena käytettäväksi hankittava omaisuus, jonka hankinta-arvo on merkittävä. Investointiosan omaisuushankinnoista lasketaan taloudelliseen pitoaikaan perustuvat poistosuunnitelman mukaiset poistot. Poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vähintään euron arvoista yksittäisen hyödykkeen tai hyödykeryhmän (esim. ensikertainen kalustaminen, atk-laitteiden ja ohjelmien hankinnat) hankintaa. Talonrakentamisen ja kunnallistekniikan määrärahaesitys tehdään hankekohtaisena (oma sitova määräraha), mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää seuraavan määrärahatason: a) talonrakentaminen euroa b) liikennealueiden ja vesihuoltolaitoksen rakentaminen euroa c) muut investoinnit euroa 12. Taloussuunnitelmavuodet Taloussuunnitelmavuosien esityksissä kustannustason muutos otetaan huomioon vain palkkojen osalta. Palkkojen vuositason korotusprosenttina käytetään +1,0 % vuodelle 2019, 2020 ja Muut toimintamenot vuosille esitetään vuoden 2018 hintatasossa (ei lasketa inflaatiokorotusta).

11 11 11 YLIVIESKAN KAUPUNKI 11 Toiminnassa, rakenteissa tai tuloperusteissa tapahtuvat merkittävät muutokset tulee huomioida vuosien määrärahoissa ja tulojen arvioinnissa. Suunnitelmavuosien esityksiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamista ja tuottavuuden parantamista toteuttavia toimenpiteitä. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia ei vielä arvioida, koska valmistelu on vielä keskeneräinen. 13. Esitysten palauttaminen Lautakuntien on jätettävä talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksensä viimeistään Kaikki tekstiosat ja -lomakkeet lähetetään sähköpostin liitteinä talousjohtajalle. Käyttötalouden numeeriset esitykset perusteluineen tallennetaan suoraan taloussuunnitteluohjelmaan. Tulosalueet ovat vastuussa siitä, että annetut tiedot ovat oikeita ja virheettömiä. Lisätietoja ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan liittyvistä asioista saa talousjohtajalta. Terho Ojanperä kaupunginjohtaja Joonas Yliluoma talousjohtaja 14. Liitteet - talousarvion tavoitekehys vuodelle lomakkeet investointi- ja henkilöstöesityksiä varten - palkkaliite (jaetaan erikseen toimialoille) - budjetoitava eläkemenoperusteinen eläkemaksu (jaetaan erikseen toimialoille)

12 12 12 YLIVIESKAN KAUPUNKI 12 TALOUSARVION TAVOITEKEHYS VUODELLE 2018 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA , tuloveroprosentti 21,50 VARSINAINEN TOIMINTA TALOUSARVIO, TILINPÄÄTÖS muutettu TA-KEHYS MUUTOS % MUUTOS Ta17/Ta18 Ta17/Ta18 Toimintatulot ( + ) , Omaisuuden myyntivoitot (+) Toimintamenot ( - ) , TOIMINTAKATE Toimintakate muutos % 1,8 Verotulot ( + ) , Valtionosuudet ( + ) , Verorahoitus muutos % 1,2 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ( + ) ,0 0 Muut rahoitustulot ( + ) ,0 0 Korkomenot ( - ) ,0 0 Muut rahoitusmenot ( - ) ,0 0 VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmapoistot ( - ) , Arvonalentumiset ( - ) Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tulot ( + ) Satunnaiset menot ( - ) TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos/pelastuslaito TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Vuosikate, % poistoista 136,8 145,1 128,2 Taseen alijäämä

13 13 13 YLIVIESKAN KAUPUNKI 13 Verorahoituslaskelma VERORAHOITUSLASKELMA (nykyiset veroprosentit) Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Toteutuminen Muut% Talousarvio Muutos Muut% TA-SUUNN TA-SUUNN TA-SUUNN VEROTULOT / Tot 17/ta 18 17/ Kunnan tulovero , , Yhteisövero , , Kiinteistövero , , VEROTULOT YHTEENSÄ , , Muutos % (edell. vuoteen) 3,9 1,2 0,5 0,9 1,2 2,5 3,8 3,1 VALTIONOSUUDET Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Toteutuminen Muutos Talousarvio Muutos Muutos TA-SUUNN TA-SUUNN TA-SUUNN / Tot 16/ta 17 16/ Peruspalvelujen valtionosuus , , Verotuloihin perustuva tasaus , , Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , , VALT.OSUUDET YHTEENSÄ , , Muutos %(edell. vuoteen) 2,0 10,4 1,9 3,4 0,7 1,1 2,1 1,8 VERORAHOITUS YHT , , Muutos %(edell. vuoteen) 2,5 4,6 1,1 1,9 1,0 1,9 3,1 2,6

14 14 14 YLIVIESKAN KAUPUNKI 14 Käyttötalousosa TALOUSARVIOKEHYS 2018; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT Talousarvio, Tehtäväalue Tilinpäätös muutettu Kehys- TAVOITEKEHYS Muutos% muutos /2018 Vaalit Tulot Vuonna 2018 presidentinvaalit Menot Netto Tilintarkastus Tulot Tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot Menot Netto ,91 Yleishallinto Tulot ,00 Kaikki työllistämisen määrärahat keskitetysti Menot ,84 Talous- ja velkaneuvonta (13 kuntaa) Netto ,14 Elinkeinotoimi Tulot ,00 YTEK, elinkeinoprojektit ja joukkoliikenteen Menot ,46 tukeminen, Leader-rahoitus Netto ,46 Pelastuspalvelut Tulot Ylivieskan kaupungin osuus Jokipelastuslai- Menot ,74 toksen menoista Netto ,74 Yhteisötuet Tulot Yhteisöosuudet ja-avustukset, Menot ,00 aluekehitys- ja maaseuturahoitus Netto ,00 Kallion toiminta: Sosiaali- ja terveyspalvelut Tulot Kallion oma toiminta Menot Netto ,67 Erikoissairaanhoito Tulot Ostettu erikoissairaanhoito Menot ,38 Netto ,38 Yhteensä Kallion toiminta ,29 Muut sosiaali- ja terveydenhuollon Tulot menot Menot ,00 Työmarkkinatuen kuntaosuus ja siirtyneen Netto ,00 sos. ja terv. hlöstön eläkevastuita Maaseutuelinkeinojen Tulot kehittäminen Menot ,00 Maaseutuhallinnon ostopalvelut Netto ,00 Pelastustoimi / Jokilaaksojen Tulot ,64 pelastulaitos, taseyksikkö Menot ,65 Sis. ensihoidon ja tuloissa nettoinvestoinnit Netto ,00 Varausten muutos (lisäys -/ vähennys+)

15 15 15 YLIVIESKAN KAUPUNKI 15 Talousarvio, Tehtäväalue Tilinpäätös muutettu Muu kehys- TAVOITEKEHYS Muutos% muutos /2018 Yleissivistävä koulutus Tulot ,25 Menot ,61 Netto ,63 Varhaiskasvatus Tulot ,64 Varhaiskasvatusmaksujen alennus (valtio) Menot ,13 Hakalahden pk:n laajennus 2 uutta ryhmää Netto ,59 Nuorisotoimi Tulot ,00 Sis. nuorisotoimen projektit Menot ,48 Netto ,70 Kirjastotoimi Tulot ,00 Menot ,42 Netto ,43 Kulttuuritoiminta Tulot ,67 Toiminnan muutoksia Menot ,21 Netto ,12 Musiikkiopiston Tulot ,50 toiminta Menot ,37 Netto ,30 Kansalaisopiston Tulot ,50 toiminta Menot ,72 Netto ,42 Liikuntapalvelut Tulot ,89 Menot ,42 Netto ,95 Tekniset palvelut Tulot ,00 Sis. puhdistus- ja ruokapalvelut Menot ,09 Väistötilat Netto ,10 Vesihuoltolaitos Tulot ,50 Poistot n , liikeylijäämä e Menot ,00 Nettotulo ,83 Jätelautakunta Tulot ,00 Nettokustannuksista vastaa Vestia Oy Menot ,00 Netto KÄYTTÖTALOUS Tulot ,2 YHTEENSÄ Menot ,0 Netto ,7 Pelastuslaitos, varausten muutos