TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

Transkriptio

1 TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

2 Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on väestökehitys, jonka ennustetaan olevan negatiivinen. Valtionvarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen talous on selvässä nousussa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,4 % vuonna Vuoden 2018 kasvuksi muodostuu arvion mukaan 1,6 %. Työllisyys on parantunut Kainuussa ja Kajaanissa viimeisten vuosien aikana. Talouskasvun ja työllisyyden parantumisen vaikutukset näkyvät maltillisesti verotuloennusteissa. Verotulojen ennustetaan kasvavan nykytasosta vasta vuonna 2019.

3 Kajaanin kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös oli ylijäämäinen 2,1 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvio on alijäämäinen -3,3 milj. euroa. Tilinpäätösennusteen 2017 perusteella alijäämä (peruskaupunki ja liikelaitokset) on n. -7,0 milj. euroa. Tilinpäätösennusteeseen sisältyy vielä epävarmuutta (verotulojen sekä sote-menojen lopullinen toteuma). Taloussuunnitelmavuodet ovat voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan alijäämäisiä.

4 Peruskaupunki: Kaupunginhallitus Vuolijoen aluelautakunta Sivistyslautakunta Ympäristötekninen ltk Kainuun pelastuslaitos Liikelaitokset: Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Tytäryhtiöt Kajaanin Elokuvakeskus Oy 100 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy 100 % Loiste Oy 75,8 % Loiste Lämpö Oy 87,9 % Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus 74,8 % Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 100 % Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 100 % Kuntayhtymät Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 47,5 % Edukai Oy 100 % Kainuun liitto 46,8 % Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi 42,8 % Osakkuusyhteisöt Kainuun Voima Oy 50 % Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy 50 % Kainuun Etu Oy 45,4 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie 41,4 % Kajaanin Matkailu Oy 30 % Kajaanin Palvelutalosäätiö

5 Tuloslaskelma/ peruskaupunki (1 000 ) TP 2016 TA 2017 TA 2018/raami Toimintatuotot ,0 Valmistus omaan käyttöön ,2 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,0 Verotulot ,9 Valtionosuudet ,2 Rahoitustuotot ja kulut ,6 Vuosikate ,5 Poistot ja arvonalentumiset ,3 Tilikauden tulos Satunnaiset erät Tilikauden ylijäämä/alijäämä Muutos TA , %

6 KAJAANIN KUNTATALOUDEN RAKENNE (peruskaupunki ja liikelaitokset): TULOT: VEROTULOT (tulovero, osuus yhteisöveron tuotosta ja kiinteistövero) n. 135,8 milj. euroa (TA 2018), 40 % tulopohjasta VALTIONOSUUDET (peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen muu valtionosuus) n. 101,1 milj. euroa (TA 2018), 29 % tulopohjasta TOIMINTATUOTOT (mm. palvelujen myynnistä saatavat maksut, vuokrat, päivähoitomaksut, myyntituotot, valtiolta saatavat korvaukset ja tuet ja avustukset) n. 105,9 milj. euroa (TA 2017), 31 % tulopohjasta

7 KAJAANIN KUNTATALOUDEN RAKENNE (peruskaupunki ja liikelaitokset): MENOT: HENKILÖSTÖKULUT (palkat, henkilösivukulut ja eläkemaksut) n. 90,8 milj. euroa (TA 2017), 29 % menopohjasta PALVELUJEN OSTOT (josta Kainuun sote:n maksuosuus, 128,7 milj. euroa, muita palveluja: suunnittelu- ja rakentamispalvelut, siivous, puhelin- ja tietoliikennepalvelut, vakuutukset, jätehuolto, ruokapalvelut, matkustus- ja kuljetuspalvelut, koulukuljetukset jne.) n. 167,5 milj. euroa (TA 2017), 54% menopohjasta

8 KAJAANIN KUNTATALOUDEN RAKENNE (peruskaupunki ja liikelaitokset): MENOT: AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT (mm. lämmitys, sähkö, rakennusmateriaalit, vesi, kalusto, polttoaineet jne.) n. 17,8 milj. euroa (TA 2017), 6 % menopohjasta AVUSTUKSET (lasten kodinhoidon tuki, ehkäisevät toimeentulotuki, yksityinen päiväkotitoiminta/palvelusetelimaksut, yhteisöavustukset) n. 13,1 milj. euroa (TA 2017), 4 % menopohjasta VUOKRAKULUT (kiinteistöjen ja laitteiden vuokrat, sisäisten tilavuokrien osuus 11,8 milj. euroa) n. 23,3 milj. euroa (TA 2017), 7 % menopohjasta

9 Lisäksi kaupungin talouteen vaikuttavat rahoitustuotot- ja kulut (korko- ja osinkotuotot sekä korko- ja rahoituskulut) Tulojen ja menojen erotuksesta muodostuu tilikauden ali- tai ylijäämä

10 Investointi (esim. monitoimitalon rakentaminen) kirjataan omaisuudeksi taseeseen. Vaikutukset tilikauden tulokseen: Poistot taloudellisen käyttöajan mukaan Rahoituskulut (lainojen korot) Muut käyttötalousmenojen lisäykset (esim. henkilöstökustannukset, kiinteistönhoito yms.) Korkea investointitaso kasvattaa suunnitelmakauden poistojen kokonaismäärää

11 TUNNUSLUKUJA: Tilastokeskuksen väestöennuste /Kajaani: Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste

12 TUNNUSLUKUJA: Työllisyystilanne : Kajaani 14,3 15,9 16,3 Kainuu 15,2 16,6 16,9 Koko maa 13,2 13,4 12,4 Lähde: Tilastokeskus Työttömyysprosentti oli 13,4 %. Työllisyystilanne on parantunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana.

13 TUNNUSLUKUJA (TP 2016): Tunnusluku: 2016 Kajaani 2016 Konserni Investointien tulorahoitus, % 46,1 54,7 Omavaraisuusaste, % 63,0 32,0 Kertynyt ylijäämä, milj. 78,5 86,2 Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainat /asukas (koko maa: 2 938) (koko maa: 6 159) 46,1 % (konserni: 54,7 %) investoinneista on rahoitettu tulorahoituksella, loppuosa on rahoitettu vieraalla pääomalla Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Ylijäämä kertoo, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana Kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainamäärä vuonna 2016 oli euroa, konsernien osalta eur/asukas. Kaupunkikonsernin keskimääräistä suurempi velkamäärä vaikuttaa konsernin tunnuslukuihin. Uuden kuntalain myötä kuntien taloudellisen tilanteen tarkastelu ja arviointi tehdään konsernitasolla, jolloin konsernin tunnusluvut otetaan huomioon (esim. kriisikuntakriteereitä arvioitaessa)

14 TULEVAISUUDEN HAASTEET: Kaupungin rahoituspohja muuttuu merkittävästi vuonna 2020: Toimintamenoista poistuvat sote-menot (Kainuun sote:n maksuosuus), Kainuun liiton maksuosuus, pelastus- ja maaseututoimen sekä lomituksen kustannukset, yhteensä n. 136,0 milj. euroa, joka vastaa n. 44 % kaikista toimintamenoista (peruskaupunki ja liikelaitokset). Valtionosuuksia ja verotuloja leikataan samanaikaisesti. Tarkkoja laskelmia leikkauksista ei vielä ole, mutta oletettavaa on, että tuloja leikataan enemmän kuin menoja. SOTE- ja pelastustoimen kiinteistöt jäävät kunnille. Lakisääteisten kuntayhtymien (Kainuun SOTE) kiinteistöt siirtyvät maakunnalle. Taseesta poistuvat kuntayhtymäosuudet, mutta velat jäävät (samoin tulosvaikutteiset vuosipoistot). Uudistus vaikuttaa erityisesti Kajaanin Mamsellin liiketoimintaan

15 TULEVAISUUDEN HAASTEET: Kaupungin velkamäärä on kasvanut viime vuosina. Investointitaso on korkea, mikä johtaa velkamäärän kasvuun. Talouden tasapainon saavuttamisen kannalta keskeisimmät toimenpiteet ovat: 1) Investointitaso pidetään maltillisena 2) Taloussuunnittelussa pyritään siihen, että tulot kattavat menot, eikä alijäämää synny. Toiminta sopeutetaan vastaamaan muuttuvaa tulopohjaa.

16 LISÄTIETOJA: Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaanin kaupunki Puh