TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI 1 TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Yleiset talouden näkymät Suomen kansantalous kasvoi 0,2 % vuonna 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat vuoden 2015 alussa vienti sekä kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit. Ennusteen mukaan vuonna 2016 Suomen talous kasvaa noin 1,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 1,1-1,3 %. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen vaikeana, vaikka talouskasvun elpymisen myötä työllisten lukumäärä on kääntynyt pieneen kasvuun vuonna Vuonna 2017 työttömyysasteen ennustetaan hieman alenevan edellisestä vuodesta ja olevan noin 9 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut yli hengen ja pysyy edelleen korkeana vuonna Inflaatio jää kuluvana vuonna noin 0,4 prosenttiin. Vuonna 2017 inflaation ennustetaan hieman kiihtyvän, mutta edelleen pysytään vain noin prosentin tuntumassa. Inflaatioon vaikuttavat yleisen talouskehityksen lisäksi mm. palkkaratkaisut ja verojen, korkojen, vuokrien ja raaka-aineiden hintojen muutokset. Ansiotason nousu on hyvin maltillista vuosina 2016 ja Yleisen korkotason ennustetaan pysyvän hyvin alhaisella tasolla vielä vuonna Euroopan keskuspankki on alentanut ohjauskoron 0,00 %:iin. Vuosina 2016 ja 2017 lyhyet korot pysynevät hieman negatiivisina, eli noin -0,2 % (3 kk euribor). Talouden elpyessä korot kääntyvät hiljalleen nousuun vuoden 2017 aikana. Pitkien korkojen ennuste (10 v) vuodelle 2017 on noin 0,5 %. Suomen bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos , prosenttia:

2 2 YLIVIESKAN KAUPUNKI 2 Julkisen talouden näkymät Julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä vuosina 2016 ja 2017 pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen sekä pitempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Rahoitusasema kohenee hiljalleen tulevina vuosina talouden elpyessä ja päätettyjen sopeutustoimien vaikutuksesta. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on edelleen kasvamassa, eikä velkasuhteen kasvun merkittävää taittumista ole näköpiirissä. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Valtiovarainministeriön budjettiesitys 2017 on noin 5,9 mrd. euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee vuonna 2017 arviolta 111 miljardiin euroon. Paikallishallinnon (mm. kunnat) alijäämä on hieman kasvamassa. Paikallishallintoa kuormittaa väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu. Sopeutustoimet ovat kuitenkin pienentäneet julkisen talouden alijäämää. Hallitusohjelmassa on sitouduttu julkisen talouden 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen. Päätökset toimenpiteistä tehdään hallituskauden aikana. Maan hallituksen tavoitteena on, että julkinen talous vahvistuu yhteensä 6 miljardilla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen joustavoittamisella tavoitellaan noin miljardin euron vahvistusta julkiseen talouteen. Kuntien maksupolitiikkaa on tarkoitus vapauttaa. Hallitusohjelmassa on lupaus, että kunnille ei anneta vaalikaudella uusia tehtäviä tai velvoitteita ja kuntien toimintavapautta järjestää palveluja edistetään. Kuntatalouden näkymät Kuntien talouden kehitykseen vaikuttavat yleisen talouskehityksen lisäksi erityisesti valtionosuusleikkaukset, tehtävien ja velvoitteiden muutokset, muutokset verorahoituksen määräytymisperusteissa (mm. valtionosuusjärjestelmän uudistus, kiinteistöverotuksen muutokset) ja kunnan oma asukasluku- ja työpaikkakehitys. Julkisen talouden tasapainottamisohjelmien toimenpiteistä merkittävä osa on kohdistunut ja kohdistuu kuntiin. Tilastokeskuksen ja kuntaliiton julkaisemien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien vuosikate ja tilikauden tulos olivat odotettua parempia vuonna Kuntien vuosikate oli vuonna 2015 noin 1,9 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista 91 prosenttia. Tilikauden tulos oli niukasti ylijäämäinen, eli 0,15 mrd. euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 114 kunnassa. Vuosikate oli negatiivinen 16 kunnassa. Kuntien velkamäärä jatkaa kasvuaan, mutta kasvu on hidastunut. Lainakanta oli vuoden 2015 lopussa noin 15,6 mrd. euroa, eli euroa asukasta kohti. Vuonna 2015 kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,9 %, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Yhteisövero kasvoi 12 % ja kiinteistöverot 4,8 %. Myös lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeaksi. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi. Kuntien ja kuntayhtymien toteuttamat sopeuttamistoimet kuitenkin vahvistavat kuntataloutta vuonna Kuntien verotulojen kasvu on hyvin pientä kuluvana vuonna ja myös lähivuosina kasvu on heikkoa. Vuodelle 2016 ennustetaan 0,5 %:n kokonaisverotulojen kasvua. Kilpailukykysopimukseen sisältyvän ansiotulojen veronkevennyksen ja verovähennyksien kasvattamisen vaikutuksesta kuntien kokonaisverokertymä pienenee noin 0,6 % vuonna Sen jälkeen vuosina kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan noin 2 prosenttia vuodessa, mikäli yleisessä talouskehityksessä tapahtuu ennustettu käänne parempaan. Kuntien tulojen ja menojen välisen epäsuhdan korjaaminen edellyttää rakenteellisten uudistusten toteuttamista lähivuosina. Valtio on sitoutunut kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen ja kuntien on jatkettava omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Muutoin kunnallisveroprosentteihin kohdistuu tulevina vuosina huomattava nostopaine.

3 3 YLIVIESKAN KAUPUNKI 3 Kilpailukykysopimus Nykyinen kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa ajalla KT-Kuntatyönantajat sekä kunta-alan työntekijäpuolen pääsopijajärjestöt hyväksyivät uudet kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset, jotka toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaa kilpailukykysopimusta. Kunta-alan sopimusten piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien palkansaajaa. Sopimuskausi on Kilpailukykysopimus vaikuttaa vuoden 2017 talousarviovalmisteluun seuraavasti: Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Lomarahoja vähennetään 30 %:lla nykyisestä tasosta ajanjaksolla Lomarahoja leikataan lukien siten, että leikkaus koskee koko lomanmääräytymisvuoden lomarahaa. Ennen maksettavia lomarahoja ei leikata. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat o KuEL/JuEL-palkkaperusteinen maksu laskee 0,20 % -yksikköä o Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee. Vuoden 2017 tarkemmista maksuista päätetään myöhemmin. o Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 0,94 % -yksikköä. Maksut vahvistetaan loppuvuodesta. Kilpailukykysopimuksessa todetaan, että sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Kuntatalous ei siten välittömästi vahvistu sovituilla toimenpiteillä tai työ- ja virkaehtosopimusmuutoksilla, koska valtio tulee leikkaamaan kuntien rahoitusta arvioiduilla säästövaikutuksilla. Kuntaliitto neuvottelee Valtiovarainministeriön kanssa rahoitusmuutoksista ja esim. valtionosuusleikkausten suuruudesta ja toteutustavoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus Taloussuunnitelman ohjeissa ei ole lähdetty vielä ennakoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen vaikutuksia. Maakuntien vastuulle on siirtymässä alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Alijäämän kattaminen vuosien aikana voimaan tulleessa uudessa kuntalaissa kuntien alijäämän kattamisvelvollisuutta on tiukennettu. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Mainitun tilikauden taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa vuosien tilinpäätöksissä. Jos kunta ei saa alijäämäänsä katetuksi säädettynä aikana, kunta voi joutua valtion asettamaan arviointimenettelyyn. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä laissa mainittuna ajanjaksona katetaan. Ylivieskan kaupungin taseessa on kertynyttä alijäämää 6,2 milj. euroa, eli 412 euroa asukasta kohden. Vuoden 2016 tilinpäätöksestä ennustetaan tulevan hieman ylijäämäinen. Taloussuunnitelmassa kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tavoiteaikataulun alijäämän kattamiseen ja hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman, joka tarkistetaan ja päivitetään taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä.

4 4 YLIVIESKAN KAUPUNKI 4 Kuntalain velvoittamasta alijäämän kattamiskaudesta johtuen taloussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään neljäksi vuodeksi , jossa talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelmassa päätetään yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Valtuuston hyväksymä tavoiteaikataulu alijäämän kattamiseen on seuraava: Alijäämän kattaminen vuosina Taloussuunnitelma Tal.arvio Tal.arvio Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn. Suunn Taseen alijäämä, 1000 e Tilinpäätös Tilinp. Tilinp Taseen alijäämä, 1000 e Ylivieskan kaupungin talouden ja toimintaympäristön kehitys Ylivieskan kaupungin talouden tilanne on edelleen kireä. Alijäämän lisäksi taloutta rasittaa korkea velkamäärä ja heikko maksuvalmius. Velkaa on lähes 60 milj. euroa, eli yli euroa asukasta kohden. Maksuvalmiuden turvaamiseksi joudutaan ottamaan lyhytaikaista lainarahoitusta. Lainarahoituksen korkotaso on tällä hetkellä hyvin alhainen, mutta lainojen korot tulevat lähivuosina nousemaan. Ylivieskan kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös oli milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2015 ylijäämässä on mukana euron kertaluonteinen tuloerä. Aikaisemmilta vuosilta kertynyttä kattamatonta alijämää on taseessa 6,2 milj. euroa. Alijäämän kattaminen kuntalain mukaisesti vuoden 2020 loppuun mennessä edellyttää keskimäärin noin 1,2 milj. euron ylijäämäisiä tilinpäätöksiä vuosien aikana. Ylivieskan käyttötalouden nettomenot (toimintakate) kasvoivat vuonna 2015 voimakkaasti eli 5,7 %. Vuonna 2014 kasvu oli maltillinen 1,4 %. Vuonna 2013 toiminnan nettomenot kasvoivat 4,7 %, vuonna ,9 % ja vuonna ,8 %. Keskeistä talouden tasapainottamisen kannalta on, että käyttötalouden nettomenojen kasvu saadaan hidastumaan selvästi alle kahden prosentin. Tulo- ja kiinteistöveroprosentteja on korotettu useana viime vuotena. Tuloveroprosentti on nyt 21,50 %, eikä sen korottaminen ole suunnitelmissa vuonna Myöskään kiinteistöveroprosentteihin ei ole suunnitelmissa korotuksia vuodelle Ylivieskan kaupungin asukasluku on kasvanut keskimäärin 1,1 prosenttia vuosina , eli yhteensä henkilöllä. Ylivieskassa oli vuoden 2015 lopussa asukasta (Tilastokeskuksen tarkistettu tieto). Alkuvuoden 2016 aikana väkiluvun kasvu on jatkunut. Kesäkuun lopussa 2016 Ylivieskassa oli asukasta (+77 asukasta). Ylivieskan myönteisen asukaskehityksen ennustetaan jatkuvan myös vuosina , mutta hitaampana kuin aikaisemmin on arvioitu. Tarkistettu asukaslukuennuste lähivuosille on seuraava (asukasluku ): v v v v v

5 5 YLIVIESKAN KAUPUNKI 5 Suomen talouden taantuman seurauksena työttömyys on kasvanut voimakkaasti myös Ylivieskassa. Työllisyystilanteen ennustetaan hiljalleen paranevan vuodesta 2016 alkaen. Vuoden 2015 keskimääräinen työttömyysaste Ylivieskassa oli 13,4 %. Ennuste vuoden 2016 keskimääräiselle työttömyysasteelle on 12,5 %, vuodelle 2017 noin 11,5 % ja vuodelle 2018 noin 10,5 %. Ylivieskan erityisongelmana on pitkäaikaistyöttömien suuri määrä ja siitä aiheutuva yli miljoonan euron työmarkkinatuen kuntaosuuden maksu vuodessa. Julkisen talouden tasapainottamiseksi kuntien valtionosuuksia leikataan vuosina Tehdyt leikkaukset pienentävät kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa, eli noin 18 %. Vuodelle 2017 kohdistuu edellisen hallituksen päättämiä valtionosuusleikkauksia 50 milj. euroa ja nykyisen hallituksen päättämiä lisäleikkauksia 75 milj. euroa, eli yhteensä 125 milj. euroa. Lisäksi kuntien valtionosuuksiin tehdään indeksikorotuksia vastaava vähennys vuodelle Valtionosuusleikkausten vaikutus Ylivieskan valtionosuuksiin vuositasolla 2017 on noin -4,6 milj. euroa, eli noin kahden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaava määrä. Vuodelle 2017 kohdistuvan uuden valtionosuusleikkauksen vaikutus Ylivieskan valtionosuuksiin on noin euroa. Perustoimeentulotuen järjestämisvastuu on siirtymässä kunnilta Kelalle vuoden 2017 alusta. Kuntien rahoitusvastuu säilyy kuitenkin ennallaan ja kuntien valtionosuuksia vähennetään Kelan tekemiä perustoimeentulotukipäätöksiä vastaavasti. Tästä muutoksesta johtuva valtionosuusvähennyksen suuruus Ylivieskan osalta on noin euroa vuonna Vuoden 2017 talousarviokehys Talousarvion 2017 valmistelua ohjataan kaupunginhallituksen hyväksymällä talousarviokehyksellä. Vuoden 2017 talousarvion hallintokuntakohtaiset valtuustoon nähden sitovien määrärahojen alustavat tavoitekehykset ovat liitteenä. Tavoitekehyksiä tarkennetaan hallintokuntien kanssa käytävien talousarvioneuvottelujen perusteella. Talousarviokehys on erittäin tiukka ja sen saavuttaminen edellyttää talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Tarvittaessa uusista talouden tasapainottamistoimenpiteistä päätetään talousarviovalmistelun aikana syksyllä. Talousarviokehykset vuodelle 2017 perustuvat seuraaviin lähtökohtiin ja tavoitteisiin: - Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit pidetään nykyisillä tasoillaan vuonna Nykyisillä veroprosenteilla laskettuna Ylivieskan verotulojen ennustetaan kasvavan vuonna 2017 noin 1,5 %. Tuloverot kasvavat noin 1 %, kiinteistöverotulot 2 % ja yhteisöverotulot 7 %. Verotulojen ennustetun kasvun perusteena on hitaasti elpyvä yleinen taloustilanne, työttömyyden vähentyminen, kaupungin asukasluvun kasvu. Toisaalta päätetyt veroperustemuutokset pienentävät tuloverojen kasvua - Valtionosuudet määräytyvät vuonna 2015 voimaan tulleen valtionosuusjärjestelmän perusteella. Valtionosuusleikkauksista huolimatta valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa noin 3 % vuonna 2017, kustannustenjaon tarkistuksen, asukasluvun kasvun ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vaikutuksesta. Laskelmat ovat vielä alustavia ja tarkemmat valtionosuuslaskelmat voidaan tehdä vasta syksyllä.

6 6 YLIVIESKAN KAUPUNKI 6 - Maksuja ja taksoja korotetaan vähintään kustannusten tason muutosta vastaavasti (korotuksen taso noin 1,0 %). Vesihuoltolaitoksen talousarvio laaditaan ylijäämäiseksi (liikeylijäämä). Kulttuuritalo Akustiikan ja liikuntapalveluiden omakatteisuusastetta nostetaan.. - Kilpailukykysopimuksen mukaisiin virka- ja työehtosopimuksiin ei sisälly palkkojen korotuksia sopimuskaudella Lomarahoja leikataan 30 %, eli ajanjaksolla maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. - Kaupungin toiminta ja palvelutaso sopeutetaan suunnitelmakaudella pysyvästi käytettävissä oleviin tuloresursseihin ja alijäämän kattamisvelvoitteeseen, jolloin palvelujen priorisointia ja painopisteiden määrittelyä joudutaan väistämättä tekemään. - Hallintokuntien tulee jatkuvasti selvittää tuottavuutta parantavia toimintatapojen muutoksia ja tehdä esityksiä niiden käyttöönotosta. - Investointitaso määräytyy tulorahoituksen (vuosikate) ja valtuustossa hyväksyttävän velkamäärän kasvun mukaisesti. Investointikohteista ja niiden toteutusaikataulusta päätetään talousarviokäsittelyn aikana. Investointitarpeet (mm. kouluinvestoinnit) ovat poikkeuksellisen suuret vuosina Toiminnalliset tavoitteet vuoden 2017 talousarvioon Toiminnallisten tavoitteiden esittämismuoto on seuraava: Tarkastuslautakunta edellyttää talousarvion valmistelussa yhtenäistä ja selkeää käytäntöä tavoitteiden kirjaamissa ja kehottaa kiinnittämään huomiota tavoitteiden strategianmukaisuuteen, määrään ja arvioitavuuteen. Hallintokunnat sisällyttävät kaupunginhallitukselle toimitettavaan esitykseensä vain valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Tavoitteiden lukumäärä rajataan enintään 2-3 kpl / tarkastelunäkökulma (asiakas-, talous-, prosessit ja rakenteet- sekä henkilöstönäkökulmat). Tavoitteet johdetaan kaupungin strategiasta ja tavoitteiden tulee olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Tavoitteina esitetään tarkastelunäkökulmittain strateginen tavoite ja talousarviovuoden 2017 tavoite. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten esitetään mittarit. Omille lauta- tai johtokunnalle hallintokunnat voivat lisäksi esittää tarkempia omaan operatiiviseen toimintaan liittyviä tavoitteita. Jäljempänä on yksityiskohtaisempia ohjeita tavoitteiden laadinnalle.

7 7 YLIVIESKAN KAUPUNKI 7 Ylivieskan kaupungin strategia Elinvoimainen Ylivieska 2020 Kuntalain mukaan talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ylivieskan kaupungin uuden strategian Elinvoimainen Ylivieska Ylivieskan visio 2020 on: Elinvoimainen Ylivieska työtä, kauppaa, koulutusta ja hyvinvointia. Strategia jakautuu viiteen strategiseen näkökulmaan, jotka jäsentävät strategiasisällön. Jokaiselle näkökulmalle on luotu strategian toteutumista osoittavia mittareita, jolloin strategian suorituskyvyn seuranta on mahdollista. Strategiaa seurataan ja päivitetään vuosittain valtuustoseminaareissa. Strategian keskiössä on talouden tasapainotus. Talouden tasapainotus on välttämätöntä, jotta Ylivieska voi jatkaa itsenäisenä kuntana. Ylivieskan strategian keskeinen motiivi on: positiivinen itsekkyys. Seuraavalla sivulla kuvassa 1 on Ylivieska strategia 2020 ja kuvassa 2 strategian toteutumistarkastelu kevään 2016 tilanteessa. Punainen väri kertoo, että strategista tavoitetta ei ole vielä saavutettu ja keltainen väri, että tavoite on vasta osittain saavutettu.

8 8 YLIVIESKAN KAUPUNKI 8

9 9 YLIVIESKAN KAUPUNKI 9 Talouden tasapainottaminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi taloussuunnitelman yhteydessä talouden tasapainottamisohjelman vuosille (ktso Taloussuunnitelman liite 2, sivuilla ). Talouden tasapainottamisohjelma on hallintokuntia sitova. Talouden tasapainottamisohjelman toteutumistarkastelu tehdään vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Uusi kuntalaki edellyttää, että taloussuunnitelmassa on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä enintään neljän vuoden aikana katetaan. Erillistä pidemmän ajan toimenpideohjelmaa ei enää vaadita. Taloussuunnitelma on laadittava tarvittaessa alijäämän kattamiskaudeksi (enintään 4 vuotta) sen tilinpäätöksen jälkeen kun alijäämää on kertynyt. Yksilöityjen toimenpiteiden hyväksymättä jättäminen on lainvastaisena kumottavissa. Yksilöidyistä alijäämän kattamistoimenpiteistä päätetään suoraan taloussuunnitelmassa ensimmäisen kerran tilikausille Vuodesta 2017 lukien voimassa ollut erillinen toimenpideohjelma tulee sisällyttää ja sopeuttaa taloussuunnitelmassa päätettäviin yksilöityihin alijäämän kattamistoimenpiteisin. Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma hyväksyi Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman. Suunnitelma on lähetetty hallintokunnille. edellyttää, että hallintokunnat - Johtavat oman toimenpideohjelmansa asiakirjan perusteella. - Talousarvion yhteydessä esitettäviä toiminnallisia tavoitteita asetettaessa huomioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelman tavoitteita. Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman rakenne Talousarviosta ja -suunnitelmasta määrätään uuden kuntalain 110 pykälässä. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelman rakenteen: 1. kokonaistalouden näkökulma - tuloslaskelma - rahoituslaskelma 2. toiminnan ohjauksen näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa

10 10 YLIVIESKAN KAUPUNKI 10 Kunnan toiminnan jatkuvuus edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai realisoimalla omaisuuttaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen ja taseen kattamattoman alijäämä on pystyttävä kattamaan. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitysten muoto Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman toiminnalliset tavoitteet ja muut tekstiosat laaditaan seuraavaa esitysmuotoa noudattaen: Hallintokunnan käyttötalouden esityksen tulee sisältää seuraavat osat: a) Palveluajatus, toimialan perustehtävät b) Toimialan strategiset menestystekijät c) Toiminta- ja taloussuunnitelma Lyhyt ja tiivis esitys toiminnan painopistealueista ja merkittävistä muutoksista suunnitelmakaudella d) Valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 seuraavasti: Toiminnallisten tavoitteiden kolme esityssaraketta ja sarakeotsikkoa 1. Strateginen tavoite 2. Tavoite Mittarit Tavoitteet esitetään neljässä eri näkökulmassa o asiakasnäkökulma o talousnäkökulma o prosessit ja rakenteet näkökulma o henkilöstönäkökulma Tavoitteita esitetään 2-3 / näkökulma Tavoitteiden tulisi täyttää seuraavat edellytykset: - tavoitteita asetetaan kuntalaisten kannalta merkittäville palveluille - tavoitteilla on toimintaa ohjaava merkitys - tavoitteilla on yhteys vuositasolla resursseihin ja ne ovat toteutettavissa niihin talousarviossa osoitetuilla voimavaroilla - organisaatiolla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen - tavoite on todennettavissa - todentamiseen tarvitaan tavoitteita kuvaavia mittareita - sanallisenkin tavoitteen toteutumista pitää voida arvioida e) Tunnusluvut Suoritemääriä ja yksikkökustannuksia koskevat tunnusluvut esitetään vuosille ja vertailutietona ilmoitetaan tilinpäätösvuoden 2015 ja talousarviovuoden 2016 vastaavat tunnusluvut. Pakollisena tunnuslukutietona kaikille toimialoille on henkilöstön määrän kehitys. f) Numeeristen esitysten yksityiskohtaisia perusteluja, jotka esitetään web-taloussuunnitteluohjelmassa määräraha- ja tuloarvioesitysten yhteydessä (esim. henkilöstömuutokset, suuret kalustohankinnat ja tulojen laskentaperusteita). g) Euromääräiset talousarvio- ja suunnitelmaesitykset web- talouden suunnitteluohjelmaan tallennettuna (Huom. pyöristykset 10 euroon vuosi 2017 ja 100 euroon vuodet ).

11 11 YLIVIESKAN KAUPUNKI 11 Kaikki talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitysten tekstiosat ja taulukot toimitetaan valmiiksi muotoiltuina Word -dokumentteina sähköpostin liitteenä kaupunginkamreerille. Hallintokuntien esitystekstit ja esitystaulukot tulee voida siirtää suoraan taloussuunnitelma-asiakirjaan ilman erillistä muokkausta. Esityksen tekijän on tarkistettava, että käytetään oikeita fontteja (Times New Roman), fonttikokoa (tekstit 12, taulukoissa 11) ja asetuksia. Web talouden suunnitteluohjelman käyttäminen Käyttötalouden määräraha- ja tuloarvioesitykset vuosille tehdään edellisvuosien tapaan web-pohjaisella talouden suunnitteluohjelmalla. Huom! taloussuunnitelma tehdään vuosille , eli neljälle vuodelle (uusi vuosisarake 2020). Hallintokunnat tallentavat itse kaikki numeeriset talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksensä ohjelmaan. Valmiina vertailutietona ohjelman syöttöpohjissa näkyy tilinpäätöksen 2015 ja talousarvion 2016 vastaavat luvut. Taloussuunnitteluohjelma näyttää muutosprosentin (ta 2017 / ta 2016). Tarvittavat määrärahaesitysten yksityiskohtaiset perustelut tehdään ohjelmassa. Perustelutekstit kirjoitetaan syöttöpohjaan, joka aukeaa hiiren kakkospainikkeella (oikea painike) sarakkeen otsikkokentässä. Ohjelma laskee henkilösivukuluihin tarvittavat määrärahat palkoista ja palkkioista automaattisesti ohjaustietoihin annetuilla prosenteilla. Ohjaustietoihin voidaan viedä vain yksi eläkemaksuprosentti, joten yleisestä KuELin palkkaperusteisesta eläkemaksuprosentista 17,05 % poikkeavat eläkemaksut (esim. VaEL / osa opettajista) tulee tarvittaessa erikseen korjata oikeaksi. Eläkemenoperusteiset maksut kohdistetaan ja budjetoidaan hallintokunnille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Hallintokuntakohtaiset kirjaustasolle budjetoitavat eläkemenoperusteiset maksut ovat näiden ohjeiden liitteenä. Tarkempia ohjeita eläkemaksuista kohdassa: Yksityiskohtaisia laadintaohjeita. Hallintokunnat vievät talouden suunnitteluohjelmaan talousarviovuotta 2017 koskevan esityksensä sarakkeelle TA2017/Muutos ja suunnitelmavuosia koskevat esityksensä sarakkeille Su2018/Muutos, Su2019/Muutos ja Su2020/Muutos Taloussuunnitteluohjelmaan tulot syötetään etumerkillä (miinusmerkki) ja menot ilman etumerkkiä. Talousarviovuoden 2017 luvut esitetään 10-euroille pyöristettynä (paitsi automaattilaskennan henkilösivukulut jätetään eurotasolle) ja taloussuunnitelmavuosien luvut 100- euroille pyöristettynä. Ohjelma laskee automaattisesti em. pyöristykset suunnitelmavuosien henkilösivukuluihin tarvittaviin määrärahoihin. Talouden suunnitteluohjelman käyttöön liittyvissä asioissa yhteyshenkilönä Hetassa toimii kirjanpitäjä Mikko Hippeläinen (puh ). Taloussuunnitteluohjelman käyttöohjeet on toimitettu aikaisemmin hallintokunnille. Tarvittaessa ohjelman käyttöohjeet ja neuvoja ohjelman käytöstä saa Mikko Hippeläisen lisäksi talousjohtaja Kauko Sarkkiselta.

12 12 YLIVIESKAN KAUPUNKI 12 Investointiesitykset ja henkilöstöesitykset Investointi- ja henkilöstöesityksissä käytetään liitteen mukaisia esityslomakkeita, jotka palautetaan sähköpostin liitteenä. Lisäksi investoinneista on esitettävä muut riittävät perustelut, esim. uusien tilahankkeiden tarveselvitykset. Muut talonrakennusinvestoinnit, liikennealueet, puistoalueet, liikunta-alueet ja vesihuoltolaitos hankemäärärahoista tulee esittää myös kohdekohtaiset selvityksiä. Investointiosan määrärahoilla hankittavaa käyttöomaisuutta on kaupungin toiminnassa useampana kuin yhtenä tilikautena käytettäväksi hankittava omaisuus, jonka hankinta-arvo on merkittävä. Investointiosan omaisuushankinnoista lasketaan taloudelliseen pitoaikaan perustuvat poistosuunnitelman mukaiset poistot. Poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vähintään euron arvoista yksittäisen hyödykkeen tai hyödykeryhmän (esim. ensikertainen kalustaminen, atk-laitteiden ja ohjelmien hankinnat) hankintaa. Talonrakentamisen ja kunnallistekniikan määrärahaesitys tehdään hankekohtaisena (oma sitova määräraha), mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää seuraavan määrärahatason: a) talonrakentaminen euroa b) liikennealueiden ja vesihuoltolaitoksen rakentaminen euroa c) muut investoinnit euroa Yksityiskohtaisia laadintaohjeita Hallintokunnille lähetetään palkkaliite, josta näkyy henkilöstön varsinainen vuosipalkka vuoden 2017 tasoon laskettuna. Vuosipalkassa on mukana lomarahan vaikutus. Palkkojen sopimuskorotusvaikutukseksi vuodelle 2017 on arvioitu 0,0 %. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti lomarahaa leikataan 30 %. Palkkaliitteen henkilöstötiedot ovat heinäkuun 2016 tilanteesta, joten tiedot eivät kaikilta osin ole oikeita vuoden 2017 talousarvioon. Palkkaliitteen henkilöstötiedot tulee aina tarkistaa ja tarvittaessa korjata/täydentää hallintokuntien talousarvioesityksiin. Laskennallinen vuosipalkka (12 kk) vuodelle 2017 voidaan laskea seuraavasti: Viimeisin kuukausipalkka kerrotaan kertoimella 1,000 ja tämän jälkeen vielä luvulla 12,385 (sis. lomarahan leikkauksen 30 %). Kokouspalkkiot vuodelle 2017 lasketaan vuoden 2016 mukaisina. Käytettävät palkkasivukuluprosentit: a) Tili 4150 Sotu-maksu (sairausvakuutusmaksu) 2,02 % b) Tili 4160 Työttömyysvakuutusmaksu 3,65 % c) Tili 4170 Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu 0,50 % d) Tili 4100 KuEL (palkkaperusteinen maksu) 17,05 % Myös yleissivistävän koulutuksen osalta eläkevakuutusmaksut (KuEL ja VaEL) budjetoidaan tilille 4100 KuEL-maksu (palkkaperusteinen). Alustava VaEL:in maksuprosentti on 16,74 %, eli lähellä KuEL prosenttia.

13 13 YLIVIESKAN KAUPUNKI 13 Suunnitteluohjelman laskemaa 17,05 %:n eläkemaksusummaa voidaan tarvittaessa korjata (VaEL järjestelmässä olevien opettajien eläkemaksun perusteella). Kuel-eläkemenoperusteinen maksu (tili 4101) ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu (tili 4102) budjetoidaan KEVA:n ilmoitukseen perustuen euromääräisenä ao. hallintokunnan menoksi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Näiden ohjeiden liitteenä on budjetoitavat eläkemenoperusteiset ja varhe-maksujen euromäärät vuodelle 2017 (samat summat viedään myös vuosille 2018, 2019 ja 2020). Eläkemenoperusteisella maksulla katetaan se osa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitustarpeesta, joka ylittää palkkaperusteisen ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun tuoton. Se on riippumaton talousarviovuoden palkoista ja perustuu niihin maksussa oleviin eläkkeisiin, jotka ovat karttuneet ennen vuotta Kuntaliiton suosituksen mukaan aiheuttamisperiaatteen mukainen eläkemaksun kohdistaminen on perusteltua erityisesti valtionosuustehtävissä. Sisäisten menojen ja tulojen budjetoinnissa käytetään niille avattuja tilejä. Sisäisten menojen ja tulojen tulee olla aina yhtä suuret. Talouden tasapainottamistavoitteet ja -toimenpiteet koskevat myös kaupungin sisäisiä palveluja. Tekninen palvelukeskus / tilapalveluyksikkö valmistelee kiinteistöjen sisäiset vuokrat ja ja tekee niistä esityksen hallintokunnille ja talousjohtajalle mennessä. Vastuuhenkilö: rakennuspäällikkö Unto Koskinen. Puhdistus- ja ruokapalvelut valmistelee puhdistus- ja ruokapalvelujen talousarvion ja tekee esityksen määrärahoista hallintokunnille ja talousjohtajalle mennessä Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Eija Kangasoja Kuntien Hetapalvelut Oy.n tuottamat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut budjetoidaan ulkoiselle tilille 4303 Palvelujen ostot muilta. Budjetoinnissa vuodelle 2017 käytetään vuoden 2016 toteutuvaa eurosummaa. Vastuuhenkilöt: Kuntien Hetapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Vähäsarja ja talousjohtaja Kauko Sarkkinen Maksujen ja taksojen tarkistamisessa tulee ottaa huomioon talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet palvelujen omakatteisuuden nostamisesta. Yleisesti maksuja, taksoja ja vuokria tulee tarkistaa 1,0-1,5 % vuodelle Talousarvio- ja suunnitelmaesitykset tehdään ilman arvonlisäveroa (alv 0 %). Taloussuunnitelmavuodet Taloussuunnitelmavuosien esityksissä kustannustason muutos otetaan huomioon vain palkkojen osalta. Palkkojen vuositason korotusprosenttina käytetään +1,0 % vuodelle 2018, 2019 ja Muut toimintamenot vuosille esitetään vuoden 2017 hintatasossa (ei lasketa inflaatiokorotusta). Toiminnassa, rakenteissa tai tuloperusteissa tapahtuvat merkittävät muutokset tulee huomioida vuosien määrärahoissa ja tulojen arvioinnissa. Suunnitelmavuosien esityksiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamista ja tuottavuuden parantamista toteuttavia toimenpiteitä. Vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia ei tarvitse vielä arvioida.

14 14 YLIVIESKAN KAUPUNKI 14 Esitysten palauttaminen Hallintokuntien on jätettävä talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksensä viimeistään Kaikki tekstiosat ja -lomakkeet lähetetään sähköpostin liitteinä talousjohtajalle. Käyttötalouden numeeriset esitykset perusteluineen tallennetaan suoraan taloussuunnitteluohjelmaan. Hallintokunnat ovat vastuussa siitä, että annetut tiedot ovat oikeita ja virheettömiä. Lisätietoja ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan liittyvistä asioista saa talousjohtajalta. Terho Ojanperä Terho Ojanperä kaupunginjohtaja Kauko Sarkkinen Kauko Sarkkinen talousjohtaja Liitteet - talousarvion tavoitekehys vuodelle palkkaliite - budjetoitava eläkemenoperusteinen eläkemaksu - lomakkeet investointi- ja henkilöstöesityksiä varten

15 15 YLIVIESKAN KAUPUNKI 15 TALOUSARVION TAVOITEKEHYS VUODELLE 2017 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA , tuloveroprosentti 21,50 VARSINAINEN TOIMINTA TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TA-KEHYS MUUTOS % MUUTOS SUUNNITELMA SUUNNITELMA SUUNNITELMA Ta16/Ta17 Ta16/Ta17 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Toimintatulot ( + ) , Omaisuuden myyntivoitot (+) Toimintamenot ( - ) , TOIMINTAKATE Toimintakate muutos % 1,4 1,0 1,0 1,0 Verotulot ( + ) , Valtionosuudet ( + ) , Verorahoitus muutos % 3,1 0,0 1,2 1,3 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ( + ) , Muut rahoitustulot ( + ) , Korkomenot ( - ) , Muut rahoitusmenot ( - ) , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmapoistot ( - ) , Arvonalentumiset ( - ) Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tulot ( + ) Satunnaiset menot ( - ) TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos/pelastuslaito TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Vuosikate, % poistoista 106,4 113,2 149,8 125,7 127,5 131,3 Taseen alijäämä

16 16 YLIVIESKAN KAUPUNKI 16 Verorahoituslaskelma VERORAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Toteutuminen Muut% Talousarvio Muutos Muut% TA-SUUNN TA-SUUNN TA-SUUNN VEROTULOT / Tot 16/ta 17 16/ Kunnan tulovero , , Yhteisövero , , Kiinteistövero , , VEROTULOT YHTEENSÄ , , Muutos % (edell. vuoteen) 3,9-0,7 0,3 1,5 0,7 2,0 2,2 VALTIONOSUUDET Tilinpäätös Talousarvio Toteutuminen Muutos Talousarvio Muutos Muut% TA-SUUNN TA-SUUNN TA-SUUNN / Tot 16/ta 17 16/ Peruspalvelujen valtionosuus , , Verotuloihin perustuva tasaus , , Järjestelmämuutoksen tasaus 0 0 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , , VALT.OSUUDET YHTEENSÄ , , Muutos % (edell. vuoteen) 5,7 8,7 9,6 3,3-1,1 0,0 0,0 VERORAHOITUS YHT , , Muutos % (edell. vuoteen) 4,6 2,8 3,7 2,2 0,0 1,2 1,3 M uuto s 16/ 17 Tuloveroprosentti 21,50 21,50 21,50 21,50 0,00 21,50 21,50 21,50 Kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,30 1,30 1,30 1,30 0,00 1,30 1,30 1,30 vakituisten asuinrakennusten 0,70 0,70 0,70 0,70 0,00 0,70 0,70 0,70 muiden asuinrakennusten 1,15 1,15 1,15 1,15 0,00 1,15 1,15 1,15 voimalaitosten 2,85 2,85 2,85 2,85 0,00 2,85 2,85 2,85 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 0,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödyllisen yhteisön 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

17 17 YLIVIESKAN KAUPUNKI 17 Käyttötalousosa TALOUSARVIOKEHYS 2017; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio Lomarahan Kehys- TAVOITEKEHYS Muutos% leikkaus 30 % korjaus /2017 Vaalit Tulot Vuonna 2017 kuntavaalit Menot Netto Tilintarkastus Tulot Menot Netto ,36 Yleishallinto Tulot ,35 Kaikki työllistämisen määrärahat keskitetysti Menot ,54 Talous- ja velkaveuvonta (13 kuntaa) Netto ,77 Elinkeinotoimi Tulot ,00 YTEK, elinkeinoprojektit ja joukkoliikenteen Menot ,76 tukeminen, Leader-rahoituksen lisäys Netto ,78 Pelastuspalvelut Tulot Ylivieskan kaupungin osuus Jokipelastuslai- Menot ,05 toksen menoista n. 13,0 % Netto ,01 Yhteisötuet Tulot Yhteisöosuudet ja-avustukset, Menot ,30 aluekehitys- ja maaseuturahoitus Netto ,30 Kallion toiminta: Sosiaali- ja terveyspalvelut Tulot Kallion oma toiminta Menot Netto ,69 Erikoissairaanhoito Tulot Ostettu erikoissairaanhoito Menot ,13 Netto ,13 Yhteensä Kallion toiminta ,20 Muut sosiaali- ja terveydenhuollon Tulot menot Menot ,33 Työmarkkinatuen kuntaosuus ja siirtyneen Netto ,33 sos. ja terv. hlöstön eläkevastuita Maaseutuelinkeinojen Tulot kehittäminen Menot ,61 Maaseutuhallinnon ostopalvelut Netto ,61 Pelastustoimi / Jokilaaksojen Tulot ,64 pelastulaitos, taseyksikkö Menot ,65 Sis. ensihoidon ja tuloissa nettoinvestoinnit Netto ,00 Varausten muutos (lisäys -)

18 18 YLIVIESKAN KAUPUNKI 18 Käyttötalousosa Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio Lomarahan Kehys- TAVOITEKEHYS Muutos% leikkaus 30 % korjaus /2017 Yleissivistävä koulutus Tulot ,92 Uusia väistötiloja v Menot ,79 Katajan koulun peruskorjaus Netto ,32 Varhaiskasvatus Tulot ,96 V uutena siirtopäiväkoti Simonpuis- Menot ,40 ton pv-kodin tontille Netto ,13 Nuorisotoimi Tulot ,82 Sis. nuorisotoimen projektit Menot ,82 Netto ,07 Kirjastotoimi Tulot ,33 Uusi kirjastolaki voimaan , Menot ,91 varausmaksut pienenee Netto ,16 Kulttuuritoiminta Tulot ,09 Toiminnallisia muutossuunnitelmia Menot ,05 Tulojen lisäys Netto ,66 Musiikkiopiston Tulot ,03 toiminta Menot ,09 Netto ,12 Kansalaisopiston Tulot ,92 toiminta Menot ,78 Uudet tilat Korjaamontie 15 Netto ,53 Liikuntapalvelut Tulot ,67 Tulojen lisäys mm. uusi jäähalli Menot ,31 Netto ,50 Tekniset palvelut Tulot ,92 Sis. puhdistus- ja ruokapalvelut Menot ,96 Uusia tiloja ja katuja (vuokrat, kp-pito) Netto ,10 Vesihuoltolaitos Tulot ,39 Poistot n , liikeylijäämä e Menot ,19 Nettotulo ,44 Jätelautakunta Tulot ,43 Nettokustannuksista vastaa Vestia Oy Menot ,43 Netto KÄYTTÖTALOUS Tulot ,4 YHTEENSÄ Menot ,0 Varausten muutos (APL) Lisäys Netto ,3