TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI 1 TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kaksi vuotta peräkkäin ja myös kuluvan vuoden ensimmäinen neljänneksen aikana kokonaistuotanto laski. Bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,2 prosenttia vuonna Koko vuoden 2014 talouskasvuksi Valtiovarainministeriö ennustaa 0,2 %. Vuonna 2015 kokonaistuotannon ennustetaan kääntyvän maltilliseen 1,4 prosentin kasvuun. Lähivuosien talouskasvun ennustetaan olevan edelleen hyvin hidasta ja ennusteeseen sisältyy merkittävä riski myös heikommasta kehityksestä mm. Venäjän kaupan heikkenemisestä johtuen. Työttömyys on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2014 työttömyysasteelle on 8,5 % ja vuoden 2015 työttömyysasteelle 8,4 %. Työttömyyden nousun taustalla on taantumasta johtuva työvoiman vaimeana pysyvä kysyntä ja tuotannossa tapahtuvat rakennemuutokset. Työllisyyskehityksen arvioidaan olevan lähivuosinakin hyvin vaisua. Inflaatio hidastuu kuluvana vuonna 1,3 prosenttiin. Inflaatioennuste vuodelle 2015 on 1,7 %. Inflaatioon vaikuttavat yleisen talouskehityksen lisäksi mm. palkkaratkaisut ja verojen, korkojen, vuokrien ja raaka-aineiden (mm. öljy) hintojen muutokset. Ansiotason nousun ennustetaan olevan maltillista vuosina Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset nostavat sopimuspalkkoja vuonna 2014 keskimäärin 0,7 % ja vuonna 2015 keskimäärin 0,5 %. Yleisen korkotason ennustetaan pysyvän hyvin alhaisella tasolla vuosina Kuluvana vuonna Euroopan keskuspankki alensi ohjauskoron 0,15 %:iin. Vuonna 2015 lyhyet korot ovat noin 0,6 % (3 kk euribor) ja pitkät 2,2 % (valtion obligaatiot, 10 v). Julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 alkaen. Julkisen talouden alijäämä pienenee vuonna 2015 sopeutustoimien ja talouden lievän elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen huomattava ja julkisyhteisöjen velka ylittänee 60 prosentin rajan jo kuluvana vuonna. Maan hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden sopeutustoimenpiteistä ja rakenneuudistuksista vuosille Osana rakennepakettia kuntalouteen kohdistuu yhteensä n. 2 mrd. euron sopeuttamistoimenpiteet. Kuntien talouden kehitys Kuntien talouden kehitykseen vaikuttavat yleisen talouskehityksen lisäksi erityisesti valtionosuusleikkaukset, tehtävien ja velvoitteiden muutokset, muutokset verorahoituksen määräytymisperusteissa (mm. valtionosuusjärjestelmän uudistus, kiinteistöverotuksen muutokset) ja kunnan oma asukasluku- ja työpaikkakehitys. Valtiontalouden rakenneohjelmassa merkittävä osa julkisen talouden sopeutustoimista kohdistuu kuntiin. Valtiovarainministeriön julkaisemassa peruspalveluohjelmassa on arvioitu, että valtion toimenpiteet heikentävät kuntatalotta vuonna 2015 nettomääräisesti yli 200 milj. eurolla verrattuna vuoteen Kuntien peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset ovat vuoden 2014 tasolla noin 1,1 mrd. euroa ja vuoden 2015 tasolla noin 1,4 mrd. euroa, eli uutta valtionosuuksien leikkausta vuodelle 2015 on lähes 300 milj. euroa (vaikutus Ylivieskan valtionosuuksiin noin euroa). Peruspalveluohjelman mukaan kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouteen on syntynyt menojen ja tulojen välinen epätasapaino. Kuntatalous ei ole tarkastelujaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koske vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Kuntatalouden velkaantuminen uhkaa jatkua, ja paine veroprosenttien tuntuviin korotuksiin on kasvamassa entisestään.

2 2 YLIVIESKAN KAUPUNKI 2 Maltillinen palkkaratkaisu vuosille yhdessä kuntien omien sopeutustoimenpiteiden kanssa hidastavat menojen kasvua. Tämä ei kuitenkaan riitä vahvistamaan kuntataloutta, sillä myös kuntien tulojen kasvu hidastuu. Verotulot kasvavat kuluvana vuonna noin 2 prosenttia, vaikka keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi selvästi. Talouskasvu on lähivuosina vaatimatonta, ja niinpä kuntien verotulojen kasvun arvioidaan jäävän keskimäärin 3 prosenttiin. Vuonna 2015 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 2,2 prosenttia. Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimenpiteinä toteutettavat valtionosuusleikkaukset ja rahoitusmuutos, kun vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirtyy kokonaan valtiolle vuoden 2015 alusta. Vuonna 2014 ja 2015 valtionosuuksien taso alenee, ja vuodesta 2016 lähtien valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan runsaat 2 % vuosittain. Kunnallisveroa pienentävät veroperustemuutokset on luvattu kompensoida täysimääräisesti valtionosuuksien korotuksina. Kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus lakkautetaan vuodesta Osana säästötoimenpiteitä valtionavustuksista oppilaitosten perustamiskustannuksiin luovutaan vuodesta 2015 alkaen. Kuntatalouden kestävyyden palauttamiseksi tarvitaan menokehityksen hillintää, tehtävien ja rahoitusmahdollisuuksien tasapainoa sekä kuntatalouden ohjauksen vahvistamista. Nämä toimet sisältyvät maan hallituksen päätökseen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Sen mukaisesti kuntatalouden tasapainottamiseksi kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot ovat vuoden 2017 tasossa yhden miljardin euron pienemmät. Lisäksi verorahoituksen muutoksilla ja kuntien omin toimin mm. tuottavuutta parantamalla on tavoitteena saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Peruspalveluohjelma sisältää mm. seuraavia tulevina vuosina kuntien kustannuksia lisääviä tai valtionosuuksia vähentäviä toimenpiteitä: - Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömyydestä lisääntyy, kun työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömyyden kriteeri laskee 500 päivästä 300 päivään vuoden 2015 alusta lukien, kustannusvaikutus kunnille on ainakin 150 milj. euroa. - Oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen ja esiopetus muutetaan velvoittavaksi vuoden 2015 alusta lukien. Kuntaliiton arvio kokonaiskustannuksista on n. 100 milj. euroa. - Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolmella vuosiviikkotunnilla vuodesta 2016 lukien. Uudistuksen kustannusvaikutusta on toistaiseksi vaikea arvioida. - Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja esitetään korotettavaksi 40 milj. eurolla ja kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja korotettavaksi siten, että tuotto arvioidaan 54 milj. euroksi. Molempien em. toimenpiteiden tuottoarvio vähennettäisiin kuitenkin valtionosuuksista. Kaikkinensa kuntien talouden suunnittelun kannalta lähivuodet sisältävät erittäin paljon epävarmuutta. Varmaa on, että valtion rahoitusvastuu keskeisistä palveluista tulee nykyisestä tasosta edelleen laskemaan. Paineet kuntatalouteen lisääntyvät toisaalta valtionosuusleikkausten ja toisaalta mm. ikääntymisestä johtuvien palvelutarpeiden kasvun myötä. Tämä edellyttää kuntapalveluiden entistä tarkempaa arviointia ja priorisointia. Kunnat joutuvat uudistamaan palvelurakenteita ja ottamaan käyttöön uusia tuloksellisuutta lisääviä toimenpiteitä. Alijäämän kattaminen Kuntalain uudistuksessa kuntien alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennetaan. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Taseen alijäämä tulee vastaisuudessa kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Jos kunta ei saa alijäämäänsä katetuksi säädettynä aikana, kunta joutuu kriisikuntamenettelyyn. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä laissa mainittuna ajanjaksona katetaan. Kuntalain uutta alijäämän kattamissäännöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin, eli alijäämät tulisi kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Jos kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on tilikauden 2015 tilinpäätöksessä yli 500 euroa asukasta kohden, alijäämän tulee olla katettu viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä.

3 3 YLIVIESKAN KAUPUNKI 3 Ylivieskan kaupungin taseessa on kertynyttä alijäämää 7,5 milj. euroa, eli 507 euroa asukasta kohden. Vuoden 2014 tilinpäätöksestä ennustetaan tulevan hieman ylijäämäinen. Tavoitteena on, että taloussuunnitelmaan sisältyvän talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteillä kertynyt alijäämä saadaan katettua vuosien tilinpäätöksissä. Keskeinen tavoite on käyttötalouden nettomenojen kasvun rajaaminen enintään 1-2 prosentin tasolle. Hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteillä ei pystyttäne varmistamaan alijäämän kattamista tavoitteen mukaisesti, koska vuosien tilinpäätöksien tulisi olla keskimäärin 1,5 milj. euroa ylijäämäisiä, mikä ei ole todennäköistä nykyisessä ja lähivuosien ennustetussa taloustilanteessa. Alijäämän kattaminen viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä edellyttää keskimäärin n. 1,1 milj. euron ylijäämäisiä tilinpäätöksiä ja alijäämän kattaminen viimeistään vuoden 2022 tilinpäätöksessä edellyttää keskimäärin n euron ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden lisäksi tarvittaneen uusia toimenpiteitä alijäämän kattamiseksi. Uusista toimenpiteistä päätetään talousarviovalmistelun aikana syksyllä. Ylivieskan kaupungin talouden ja toimintaympäristön kehitys Ylivieskan kaupungin talouden tilanne on edelleen hyvin kireä. Alijäämän lisäksi taloutta rasittaa korkea velkamäärä ja heikko maksuvalmius. Velkaa on noin 56,5 milj. euroa, eli noin euroa asukasta kohden. Maksuvalmiuden turvaamiseksi otetaan jatkuvasti lyhytaikaista lainarahoitusta. Lainarahoituksen korkotaso on toistaiseksi hyvin alhainen, mutta lainojen korot tulevat lähivuosina nousemaan. Ylivieskan kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös oli milj. euroa ylijäämäinen. Myös kuluvan vuoden tilinpäätösennuste osoittaa pientä ylijäämää. Velkamäärän kasvu on kuitenkin jatkunut myös kuluvana vuonna. Ylivieskan käyttötalouden nettomenot ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti tavoitetta (enintään 2 %) nopeammin. Vuonna 2013 toiminnan nettomenojen kasvu oli 4,7 % (vuonna ,9 % ja vuonna ,8 %) Käyttötalousmenojen kasvuvauhti on kestämätön talouden tasapainottamistavoitteiden kannalta, koska verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) kasvu tulee ennusteiden mukaan olemaan heikkoa (n. 2 %/vuosi) suunnitelmakauden aikana. Tavoitteena on, että käyttötalouden nettomenojen kasvu saadaan hidastumaan pysyvästi alle kahden prosentin vuodesta 2015 alkaen. Tulo- ja kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodelle Tuloveroprosentti on nyt 21,50 %, eikä sen korottaminen ole suunnitelmissa vuodelle Ylivieskan myönteisen väkilukukehityksen ennustetaan jatkuvan myös vuosina (noin asukasta/vuosi). Vuonna 2013 Ylivieskan asukasluku kasvoi 215 henkilöllä (+1,5 %) ja oli vuoden 2013 lopussa henkeä. Kesäkuun 2014 lopussa Ylivieskassa oli asukasta (+87). Asukaslukuennuste lähivuosille on seuraava (asukasluku 31.12): v v v v Talouden taantuman seurauksena työttömyys on kasvanut myös Ylivieskassa vuosien aikana. Työllisyystilanteen ennustetaan pysyvän heikkona kuluvana ja vielä ensi vuonna. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 11,3 % ja kesäkuun 2014 lopussa työttömyysaste oli 13,4 %, eli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden kesäkuun lopussa.

4 4 YLIVIESKAN KAUPUNKI 4 Kuntien valtionosuuksia leikataan vuosina yhteensä 6,9 mrd. euroa. Leikkausten vuoksi Ylivieskalta jää saamatta valtionosuuksia yhteensä noin 18,5 milj. euroa kuuden vuoden aikana. Vuositasolla 2015 leikkausten vaikutus on noin 3,8 milj. euroa, eli lähes kahden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaava määrä. Vuodelle 2015 kohdistuu uutta valtionosuusleikkausta noin 300 milj. euroa vuoteen 2014 verrattuna, jonka vaikutus Ylivieskan valtionosuuksiin on noin euroa. Vuoden 2015 talousarviokehys Talousarvion 2015 valmistelua ohjataan kaupunginhallituksen hyväksymällä talousarviokehyksellä. Vuoden 2015 talousarvion alustavat määrärahakohtaiset tavoitekehykset ovat liitteenä. vahvistaa lopulliset sitovat talousarviokehykset vuodelle 2015 kokouksessaan Talousarviokehys tulee olemaan erittäin tiukka ja sen saavuttaminen edellyttää kaikkien talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Mahdollisista uusista sopeuttamistoimenpiteistä päätetään talousarviovalmistelun aikana syksyllä. Talousarviokehykset vuodelle 2015 perustuvat seuraaviin lähtökohtiin ja tavoitteisiin: - Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit pidetään nykyisillä tasoillaan vuonna Nykyisillä veroprosenteilla laskettuna Ylivieskan verotulojen ennustetaan kasvavan vuonna 2015 noin 2,3 prosenttia. - Valtionosuudet määräytyvät uuden valtionosuusjärjestelmän perusteella. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuuksiin tulee merkittäviä leikkauksia, jotka perustuvat maan hallituksen kehyspäätöksiin. Mm. asukasluvun kasvusta johtuen Ylivieskan valtionosuuksien ennustetaan kasvavan vuonna 2015 noin 2 %. Tarkemmat valtionosuuslaskelmat voidaan tehdä vasta syksyllä. - Maksuja ja taksoja korotetaan vähintään kustannusten tason muutosta vastaavasti (korotuksen taso noin 2 %). Vesihuoltolaitoksen talousarvio laaditaan ylijäämäiseksi. Akustiikan ja liikuntakeskuksen toiminnallista tulosta parannetaan edelleen.. - Voimassa olevaan virka- ja työehtosopimukseen perustuen palkkojen sopimusperusteinen korotus vuodelle 2015 on arvioitu keskimäärin puoleksi prosentiksi (+0,5 % vuoden 2014 palkkatasoon). - Toiminta ja palvelutaso sopeutetaan suunnitelmakaudella pysyvästi käytettävissä oleviin tuloresursseihin ja alijäämän kattamisvelvoitteeseen, jolloin palvelujen priorisointia ja painopisteiden määrittelyä joudutaan väistämättä tekemään. - Hallintokuntien tulee jatkuvasti selvittää tuottavuutta parantavia toimintatapojen muutoksia ja tehdä esityksiä niiden käyttöönotosta. - Investointitaso voi olla enintään taloussuunnitelman tavoitetasolla. Teknisten palvelujen lautakunnan tulee tehdä esitys investointien kiireellisyys- ja tärkeysjärjestyksestä. - Velkamäärän kasvu pyritään taittamaan suunnitelmakaudella talouden tasapainottamisohjelman tavoitteiden mukaisesti.

5 5 YLIVIESKAN KAUPUNKI 5 Toiminnalliset tavoitteet vuoden 2015 talousarvioon Toiminnallisten tavoitteiden esittämismuoto on seuraava: Tarkastuslautakunta edellyttää talousarvion valmistelussa yhtenäistä ja selkeää käytäntöä tavoitteiden kirjaamissa ja kehottaa kiinnittämään huomiota tavoitteiden strategianmukaisuuteen, määrään ja arvioitavuuteen. Hallintokunnat sisällyttävät kaupunginhallitukselle toimitettavaan esitykseensä vain valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Tavoitteiden lukumäärä rajataan enintään 2-3 kpl / tarkastelunäkökulma (asiakas, talous, prosessit ja rakenteet, henkilöstö). Tavoitteet johdetaan kaupungin strategiasta ja talouden tasapainottamisohjelmasta ja tavoitteiden tulee olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Tavoitteina esitetään tarkastelunäkökulmittain strateginen tavoite ja talousarviovuoden 2015 tavoite. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten esitetään mittarit. Omille lauta- tai johtokunnalle hallintokunnat voivat esittää lisäksi tarkempia omaan operatiiviseen toimintaan liittyviä tavoitteita. Jäljempänä on yksityiskohtaisempia ohjeita tavoitteiden laadinnalle. Ylivieskan kaupungin visio 2020 ja strategiset tavoitteet Ylivieskan kaupungin strategia uusitaan vuoden 2014 aikana. Strategian laadinta käynnistyy syyskuussa. Voimassa oleva visio ja tavoitteet: Visio 2020 Ylivieska on valtakunnallisesti tunnettu, kehittyvä ja kasvava alueensa keskus, jossa on monipuolinen yritystoiminta, hyvät palvelut, edellytykset viihtyisään asumiseen ja itsensä kehittämiseen. STRATEGISET TAVOITTEET 1) Alueellisen keskusaseman vetovoimaisuuden vahvistaminen yhdessä yrittäjien ja oppilaitosten kanssa. 2) Ylijäämäinen kuntatalous, jonka perustana on taloudellinen ja tehokas palvelurakenne. Palvelutarpeisiin vastataan taloudellisten voimavarojen puitteissa tuottavuutta parantaen. 3) Kaupunkilaisten omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä kansainvälisyyden ymmärtäminen osaksi kilpailukykyä. 4) Yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä edistävä toimintakulttuuri. 5) Hyvinvoinnin ja turvallisuuden ja terveyden huomioiminen kaikissa toiminnoissa. 6) Kaupunkirakenteen aktiivinen ohjaaminen maapolitiikalla ja yhdyskuntasuunnittelulla. 7) Osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä sitä tukeva työyhteisö. 8) Laadukas ja monipuolinen koulutus ja innovointiympäristö.

6 6 YLIVIESKAN KAUPUNKI 6 Talouden tasapainottamisohjelma Kaupunginvaltuusto hyväksyi taloussuunnitelman yhteydessä talouden tasapainottamisohjelman vuosille Talouden tasapainottamisohjelma on taloussuunnitelmaasiakirjan sivuilla Talouden tasapainottamisohjelma on hallintokuntia sitova. Talouden tasapainottamisohjelman toteutumistarkastelu tehdään syksyllä 2014 ja talousarvion 2015 valmistelun aikana päätetään mahdollisista uusista talouden sopeuttamistoimenpiteistä. Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma hyväksyi Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman. Suunnitelma on lähetetty hallintokunnille. edellyttää, että hallintokunnat - Johtavat oman toimenpideohjelmansa asiakirjan perusteella. - Talousarvion yhteydessä esitettäviä toiminnallisia tavoitteita asetettaessa huomioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelman tavoitteet. Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman rakenne Talousarviosta määrätään kuntalain 65 pykälässä. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Talousarviossa on myös valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutumisen seurantaa varten mittarit. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseen määrärahat ja tulotavoitteet ja siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelman rakenteen: 1. kokonaistalouden näkökulma - tuloslaskelma - rahoituslaskelma 2. toiminnan ohjauksen näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Kunnan toiminnan jatkuvuus edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai realisoimalla omaisuuttaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen ja taseen kattamattoman alijäämä on pystyttävä kattamaan. Muuten kunta voi joutua kriisikuntamenettelyyn. Taloussuunnitelmassa on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä kuntalaissa mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitysten muoto Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman toiminnalliset tavoitteet ja muut tekstiosat laaditaan seuraavaa esitysmuotoa noudattaen: Hallintokunnan käyttötalouden esityksen tulee sisältää seuraavat osat: a) Palveluajatus, toimialan perustehtävät

7 7 YLIVIESKAN KAUPUNKI 7 b) Toimialan strategiset menestystekijät c) Toiminta- ja taloussuunnitelma Lyhyt ja tiivis esitys toiminnan painopistealueista ja merkittävistä muutoksista suunnitelmakaudella d) Valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 seuraavasti: Toiminnallisten tavoitteiden kolme esityssaraketta ja sarakeotsikkoa 1. Strateginen tavoite 2. Tavoite Mittari Tavoitteet esitetään neljässä eri näkökulmassa o asiakasnäkökulma o talousnäkökulma o prosessit ja rakenteet näkökulma o henkilöstönäkökulma Tavoitteita esitetään 2-3 / näkökulma Tavoitteiden tulisi täyttää seuraavat edellytykset: - tavoitteita asetetaan kuntalaisten kannalta merkittäville palveluille - tavoitteilla on toimintaa ohjaava merkitys - tavoitteilla on yhteys vuositasolla resursseihin ja ne ovat toteutettavissa niihin talousarviossa osoitetuilla voimavaroilla - organisaatiolla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen - tavoite on todennettavissa - todentamiseen tarvitaan tavoitteita kuvaavia mittareita - sanallisenkin tavoitteen toteutumista pitää voida arvioida e) Tunnusluvut Suoritemääriä ja yksikkökustannuksia koskevat tunnusluvut esitetään vuosille ja vertailutietona ilmoitetaan tilinpäätösvuoden 2013 ja talousarviovuoden 2014 vastaavat tunnusluvut. Pakollisena tunnuslukutietona kaikille toimialoille on henkilöstön määrän kehitys. f) Numeeristen esitysten yksityiskohtaisia perusteluja, jotka esitetään web-taloussuunnitteluohjelmassa määräraha- ja tuloarvioesitysten yhteydessä (esim. henkilöstömuutokset, suuret kalustohankinnat ja tulojen laskentaperusteet). g) Euromääräiset talousarvio- ja suunnitelmaesitykset web- talouden suunnitteluohjelmaan tallennettuna (Huom. pyöristykset 10 euroon vuosi 2015 ja 100 euroon vuodet ). Kaikki talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitysten tekstiosat ja taulukot toimitetaan valmiiksi muotoiltuina Word -dokumentteina sähköpostin liitteenä kaupunginkamreerille. Hallintokuntien esitystekstit ja esitystaulukot tulee voida siirtää suoraan taloussuunnitelma-asiakirjaan ilman erillistä muokkausta. Esityksen tekijän on tarkistettava, että käytetään oikeita fontteja (Times New Roman), fonttikokoa (12, taulukoissa 11) ja asetuksia. Web talouden suunnitteluohjelman käyttäminen Käyttötalouden määräraha- ja tuloarvioesitykset vuosille tehdään edellisten vuosien tapaan web-pohjaisella talouden suunnitteluohjelmalla. Hallintokunnat tallentavat itse kaikki numeeriset talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksensä ohjelmaan. Valmiina vertailutietona ohjelman syöttöpohjissa näkyy tilinpäätöksen 2013 ja talousarvion 2014 vastaavat luvut. Taloussuunnitteluohjelma näyttää muutosprosentin (ta 2015 / ta 2014). Tarvittavat määrärahaesitysten yksityiskohtaiset perustelut tehdään ohjelmassa. Perustelutekstit kirjoitetaan syöttöpohjaan, joka aukeaa hiiren kakkospainikkeella (oikea painike) sarakkeen otsikkokentässä. Ohjelma laskee henkilösivukuluihin tarvittavat määrärahat palkoista ja palkkioista automaattisesti ohjaustietoihin annetuilla prosenteilla. Ohjaustietoihin voidaan viedä vain yksi eläkemak-

8 8 YLIVIESKAN KAUPUNKI 8 suprosentti, joten yleisestä KuELin palkkaperusteisesta eläkemaksuprosentista 17,05 % poikkeavat eläkemaksut (esim. VaEL / osa opettajista) tulee erikseen korjata oikeaksi. Eläkemenoperusteiset maksut kohdistetaan ja budjetoidaan hallintokunnille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Hallintokunta- ja kirjaustasokohtaiset budjetoitavat eläkemenoperusteiset maksut ovat ohjeiden liitteenä. Tarkempia ohjeita asiasta kohdassa: Yksityiskohtaisia laadintaohjeita. Hallintokunnat vievät talouden suunnitteluohjelmaan talousarviovuotta 2015 koskevan esityksensä sarakkeelle TA2015/Muutos ja suunnitelmavuosia 2016 ja 2017 koskevat esityksensä sarakkeille Su2016/Muutos ja Su2017/Muutos. Taloussuunnitteluohjelmaan tulot syötetään etumerkillä (miinusmerkki) ja menot ilman etumerkkiä. Talousarviovuoden 2015 luvut esitetään 10-euroille pyöristettynä (paitsi automaattilaskennan henkilösivukulut) ja taloussuunnitelmavuosien luvut 100-euroille pyöristettynä. Ohjelma laskee automaattisesti em. pyöristykset suunnitelmavuosien henkilösivukuluihin tarvittaviin määrärahoihin. Talouden suunnitteluohjelman käyttöön liittyvissä asioissa yhteyshenkilönä Hetassa toimii kirjanpitäjä Mikko Hippeläinen (puh 715). Taloussuunnitteluohjelman käyttöohjeet on toimitettu aikaisemmin hallintokunnille. Tarvittaessa ohjelman käyttöohjeet ja neuvoja ohjelman käytöstä saa Mikko Hippeläisen lisäksi kaupunginkamreerilta. Investointiesitykset ja henkilöstöesitykset Investointi- ja henkilöstöesityksissä käytetään liitteen mukaisia esityslomakkeita, jotka palautetaan sähköpostin liitteenä. Lisäksi investoinneista on esitettävä muut riittävät perustelut, esim. tilahankkeiden tarveselvitykset. Hankeryhmien muut talonrakennusinvestoinnit, liikennealueet, puistoalueet, liikunta-alueet ja vesihuoltolaitos määrärahoista tulee esittää myös yksityiskohtaiset käyttösuunnitelmat. Investointiosan määrärahoilla hankittavaa käyttöomaisuutta on kaupungin toiminnassa useampana kuin yhtenä tilikautena käytettäväksi hankittava omaisuus, jonka hankinta-arvo on merkittävä. Poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vähintään euron arvoista yksittäisen hyödykkeen tai hyödykeryhmän (esim. ensikertainen kalustaminen, atk-laitteiden ja ohjelmien hankinnat) hankintaa. Talonrakentamisen ja kunnallistekniikan määrärahaesitys tehdään hankekohtaisena (oma sitova määräraha), mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää seuraavan määrärahatason: a) talonrakentaminen euroa b) liikennealueiden ja vesihuoltolaitoksen rakentaminen euroa c) muut investoinnit euroa Yksityiskohtaisia laadintaohjeita Hallintokunnille lähetetään palkkaliite, josta näkyy henkilöstön varsinainen vuosipalkka vuoden 2015 tasoon laskettuna. Vuosipalkassa on mukana lomarahan vaikutus. Sopimuskorotusvaikutukseksi vuodelle 2015 on arvioitu 0,5 %. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa saakka. Palkkaliitteen henkilöstötiedot ovat heinäkuun 2014 tilanteesta, joten tiedot eivät kaikilta osin ole oikeita vuoden 2015 talousarvioon. Palkkaliitteen henkilöstötiedot tulee aina tarkistaa ja tarvittaessa korjata/täydentää hallintokuntien talousarvioesityksiin.

9 9 YLIVIESKAN KAUPUNKI 9 Laskennallinen vuosipalkka (12 kk) vuodelle 2015 voidaan laskea seuraavasti: Viimeisin kuukausipalkka kerrotaan kertoimella 1,005 ja tämän jälkeen vielä luvulla 12,55. Kokouspalkkioihin lasketaan myös 0,5 %:n korotus vuodelle Käytettävät palkkasivukuluprosentit: a) Tili 4150 Sotu-maksu (sairausvakuutusmaksu) 2,15 % b) Tili 4160 Työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % c) Tili 4170 Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu 0,70 % d) Tili 4100 Kuel (palkkaperusteinen maksu) 17,05 % Myös yleissivistävän koulutuksen osalta eläkevakuutusmaksut (KuEL ja VaEL) budjetoidaan tilille 4100 KuEL-maksu (palkkaperusteinen) ja maksuprosenttina käytetään 19,75 %. Suunnitteluohjelman laskema 17,05 %:n maksu korjataan 19,75 %:n mukaiseksi kirjaustason palkkasummasta (ei palkkioista) laskettuna. Kuel-eläkemenoperusteinen maksu (tili 4101) ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu (tili 4102) budjetoidaan KEVA:n ilmoitukseen perustuen euromääräisenä ao. hallintokunnan menoksi aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ohjeiden liitteenä on budjetoitavat eläkemaksujen euromäärät vuodelle 2015 (samat summat viedään myös vuosille 2016 ja 2017). Eläkemenoperusteisella maksulla katetaan se osa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitustarpeesta, joka ylittää palkkaperusteisen ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun tuoton. Se on riippumaton talousarviovuoden palkoista ja perustuu niihin maksussa oleviin eläkkeisiin, jotka ovat karttuneet ennen vuotta Kuntaliiton suosituksen mukaan aiheuttamisperiaatteen mukainen eläkemaksun kohdistaminen on perusteltua erityisesti valtionosuustehtävissä. Sisäisten menojen ja tulojen budjetoinnissa käytetään niille avattuja tilejä. Sisäisten menojen ja tulojen tulee olla aina yhtä suuret. Talouden tasapainottamistavoitteet ja -toimenpiteet koskevat myös sisäisiä menoja. Tekninen palvelukeskus / tilapalveluyksikkö valmistelee kiinteistöjen sisäiset vuokrat ja ja tekee niistä esityksen hallintokunnille ja kaupunginkamreerille mennessä. Vastuuhenkilö rakennuspäällikkö Unto Koskinen. Ruokapalveluyksikkö valmistelee ruokapalvelujen talousarvion ja tekee esityksen määrärahoista hallintokunnille ja kaupunginkamreerille mennessä Vastuuhenkilö ruokapalvelujohtaja Eija Kangasoja Liikelaitos Palvelukeskus Hetan toiminta yhtiöitetään vuoden 2015 alusta. Aikaisemmin sisäisiin toimistopalveluihin (tili 4342) varattu Heta-määräraha varataan ensi vuodesta alkaen ulkoiselle tilille 4303 Palvelujen ostot muilta. Talousarvioesitykseen merkitään sama määräraha, kuin vuoden 2014 talousarvioon on varattu. Muutoksista neuvotellaan tarvittaessa erikseen. Vastuuhenkilö Palvelukeskus Hetan johtaja Jukka Saarela. Maksujen ja taksojen tarkistamisessa tulee ottaa huomioon talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet palvelujen omakatteisuuden nostamisesta. Yleisesti maksuja, taksoja ja vuokria tulee tarkistaa vähintään 2 %. Talousarvio- ja suunnitelmaesitykset tehdään ilman arvonlisäveroa (alv 0 %).

10 10 YLIVIESKAN KAUPUNKI 10 Taloussuunnitelmavuodet 2016 ja 2017 Taloussuunnitelmavuosien 2016 ja 2017 esityksissä kustannustason muutos otetaan huomioon vain palkkojen osalta. Palkkojen vuositason korotusprosenttina käytetään +1,0 % vuodelle 2016 ja +1,0 % vuodelle Muut toimintamenot vuosille 2016 ja 2017 esitetään vuoden 2015 hintatasossa (ei inflaatiokorotusta). Toiminnassa, rakenteissa tai tuloperusteissa tapahtuvat merkittävät muutokset tulee huomioida vuosien 2016 ja 2017 määrärahoissa ja tuloarvioissa. Suunnitelmavuosien esityksiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamisohjelman ja tuottavuuden parantamista toteuttavia toimenpiteitä. Esitysten palauttaminen Hallintokuntien on tallennettava ja toimitettava kaikki talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset viimeistään Kaikki tekstiosat ja -lomakkeet lähetetään sähköpostin liitteinä kaupunginkamreerille. Käyttötalouden numeeriset esitykset perusteluineen tallennetaan suoraan taloussuunnitteluohjelmaan. Hallintokunnat ovat vastuussa siitä, että annetut tiedot ovat oikeita ja virheettömiä. Lisätietoja ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan liittyvistä asioista saa kaupunginkamreerilta. Terho Ojanperä Terho Ojanperä kaupunginjohtaja Kauko Sarkkinen Kauko Sarkkinen kaupunginkamreeri Liitteet - tavoitekehykset vuodelle palkkaliite - budjetoitava eläkemenoperusteinen eläkemaksu - lomakkeet investointi- ja henkilöstöesityksiä varten

11 11 YLIVIESKAN KAUPUNKI 11 VERORAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Toteutuminen Muutos% Talousarvio Muutos Muutos% TA-SUUNN TA-SUUNN VEROTULOT / Tot 14/ta 15 14/ Kunnan tulovero , , Yhteisövero , , Kiinteistövero , , VEROTULOT YHTEENSÄ , , Muutos % (edell. vuoteen) 8,6 2,3 2,3 2,5 3,9 VALTIONOSUUDET Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tal.arvio 2014 Toteut Muutos Tal.arvio 2015 Muutos Muutos TA-SUUNN TA-SUUNN % Tot14/ta 15 % Peruspalvelujen valtionosuus , , Verotuloihin perustuva tasaus , , Järjestelmämuutoksen tasaus ,9 0 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , , Muut valtionosuudet VALT.OSUUDET YHTEENSÄ , , Muutos % 2,7 2,0 0,3 0,7 VERORAHOITUS YHT , , Muutos % 6,4 2,4 2,2 1,7 2,8 Muutos 13/14 Tuloveroprosentti 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 0,00 21,50 21,50 Kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,00 1,05 1,10 1,10 1,10 0,00 1,10 1,10 vakituisten asuinrakennusten 0,55 0,60 0,65 0,65 0,65 0,00 0,65 0,65 muiden asuinrakennusten 1,10 1,10 1,15 1,15 1,15 0,00 1,15 1,15 voimalaitosten 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödyllisen yhteisön 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

12 12 YLIVIESKAN KAUPUNKI 12 TALOUSARVION TAVOITEKEHYS 2015; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT Sisältää talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet KVTES: MUUT MUUTOKSET Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio Palkat (+0,5 %) TALOUDEN TASA- Tavoitekehys Muutos% ja sivukulut PAINOTTAMINEN /2015 Vaalit Tulot Menot Netto Tilintarkastus Tulot Menot Netto ,50 Yleishallinto Tulot ,55 sis. työllistämistoimenpiteet ja Menot ,77 ja yleisen velkaneuvonnan Netto ,05 Elinkeinotoimi Tulot ,00 sis. elinkeinoprojektit ja joukkoliikenteen Menot ,48 tukeminen Netto ,52 Pelastuspalvelut Tulot Ylivieskan kaupungin osuus n. 12,7 % Menot ,79 Netto ,83 Maaseutuelinkeinojen Tulot ,00 kehittäminen Menot ,45 sis. maaseutuhallinnon ostopalvelut Netto ,12 Yhteisötuet Tulot sis. yhteisöosuudet ja-avustukset, Menot ,32 aluekehitys- ja maaseuturahoituksen Netto ,32 LISÄYKSET: MUUT MUUTOKSET Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio Palkat (+0,5 %) TALOUDEN TASA- Ta-kehys Muutos% ja sivukulut PAINOTTAMINEN /2015 Kallion toiminta: Sosiaali- ja terveyspalvelut Tulot Menot Netto ,11 Erikoissairaanhoito Tulot (Ostettu erikoissairaanhoito) Menot Netto ,02 Yhteensä Kallion toiminta ,37 Muut sosiaali- ja terveydenhuollon Tulot ,00 menot (eläkevastuumaksut) Menot ,00 Netto ,58 Pelastustoimi / Tulot ,53 Jokilaaksojen pelastulaitos Menot ,55 Taseyksikkö, sis. nettoinvestoinnit Netto ,00 Yleissivistävä koulutus Tulot ,66 Menot ,02 Netto ,85 Kirjastotoimi Tulot ,00 Menot ,15 Netto ,16 Nuorisotoimi Tulot ,70 Menot ,02 Netto ,45

13 13 YLIVIESKAN KAUPUNKI 13 LISÄYKSET: MUUT MUUTOKSET Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio Palkat (+0,5 %) TALOUDEN TASA- Ta-kehys Muutos% ja sivukulut PAINOTTAMINEN /2015 Kulttuuritoiminta Tulot ,90 Menot ,25 Netto ,42 Musiikkiopiston Tulot ,09 toiminta Menot ,27 Netto ,22 Kansalaisopiston Tulot ,04 toiminta Menot ,10 Netto ,65 Liikuntapalvelut Tulot ,49 Menot ,03 Netto ,90 Tekniset palvelut Tulot ,64 sis. Ruokapalvelut Menot ,21 Netto ,96 Vesihuoltolaitos Tulot ,94 Menot ,03 Netto (tulo) ,64 Jätelautakunta Tulot ,47 Menot ,47 Netto KÄYTTÖTALOUS Tulot ,72 YHTEENSÄ Menot ,93 Netto ,02 ILMAN KALLIOTA Netto ,30 ILMAN KALLIOTA JA PELASTUSL Netto ,29

14 14 YLIVIESKAN KAUPUNKI 14 TULOSLASKELMA KEHYS 2015, tuloveroprosentti 21,50 Ilman Liikelaitos Hetaa TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TOT.ENNUSTE KEHYS MUUTOS MUUTOS % MUUTOS % / 2015 Ta14/Kehys15 Tot14/Kehys15 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot ( + ) ,71 0,85 Omaisuuden my-voitot (+) Toimintamenot ( - ) ,86 0,84 TOIMINTAKATE ,80 1,11 Verotulot ( + ) ,16 2,35 Valtionosuudet ( + ) ,34 2, ,11 2,24 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ( + ) ,00 0,00 Muut rahoitustulot ( + ) ,00-25,00 Korkomenot ( - ) ,00 20,00 Muut rahoitusmenot ( - ) ,00 0,00 VUOSIKATE ,83 20,07 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmapoistot ( - ) ,99 2,56 Arvonalentumiset ( - ) Satunnaiset erät Satunnaiset tulot ( + ) Satunnaiset menot ( - ) TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos/pelastuslaitos (nettoinvestoinnit-poistot) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Vuosikate, % poistoista 106,2 104,3 107,4 125,8 Taseen alijäämä Muutos 14/15: Tuloveroprosentti 21,50 21,50 21,50 21,50 0,00 Kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,05 1,10 1,10 1,10 0,00 vakituisten asuinrakennusten 0,60 0,65 0,65 0,65 0,00 muiden asuinrakennusten 1,10 1,15 1,15 1,15 0,00 voimalaitosten 2,85 2,85 2,85 2,85 0,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 0,00

15 15 YLIVIESKAN KAUPUNKI 15 INVESTOINNIT KEHYS HANKERYHMÄ/ TALOUSARVIO TS KEHYS KEHYS KEHYS HANKE Maa- ja vesialueet Menot Maa-alueiden ostot ja myynnit Tulot Myyntivoitot tuloslaskelmaan Netto Osakkeet ja Menot osuudet Tulot Netto Irtain omaisuus Yhteiset atk-hankinnat Menot Ohjelmat ja laitteistot Aluepelastuslaitos Menot Ajoneuvot ja muu kalusto Tulot Peruskoulut ja lukio Menot Koulujen kalustohankinnat Kirjasto Menot Liikuntapalvelut Menot Kokoustilan uudet kalusteet Tekniset palvelut Menot Ympäristönhoidon koneet Yhteensä Menot Tulot Talonrakentaminen Netto Rahkolan koulu Menot Kust.arvio 0,3 milj. e, v Tulot Lukio Menot Kust.arvio n. 1,0 milj. e, v Tulot Jokirannan koulu (lisätilat) Menot Kust.arvio n. 1,0 milj.e, v Tulot Katajan koulu Menot Kust.arvio n. 1,0 milj. e, v Tulot Ojakylän koulu Menot Kust.arvio n. 0,8 milj. e, v Tulot Vähäkankaan koulu Menot Kust.arvio n. 1,0 milj. e, v Tulot Raudaskosken koulu Menot Peruskorjaus, kust.arvio n. 2,2 milj. e Tulot Jäähalli Menot Kust.arvio n. 3,5 milj. e, v Tulot Liikuntapuiston huoltorakennus Menot Kust.arvio e, v Tulot Muut talonrakennusinvestoinnit Menot Pienet kohteet, päiväkotien korjauksettulot Yhteensä Menot Tulot Netto

16 16 YLIVIESKAN KAUPUNKI 16 HANKERYHMÄ/ TALOUSARVIO TS KEHYS KEHYS KEHYS HANKE Liikennealueet Menot Katujen rakentaminen ja kunn.pito. Tulot Netto Puistoalueet Menot Puistojen rakentaminen ja Tulot kunnostaminen Netto Liikunta-alueet Menot Liikuntapaikkojen rakentaminen ja kp. Tulot Netto Vesihuoltolaitos Menot Vesihuoltolaitosinvestoinnit. Tulot Netto INVESTOINNIT Menot YHTEENSÄ Tulot Netto

17 17 YLIVIESKAN KAUPUNKI 17 RAHOITUSLASKELMA KEHYS 2015 TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO KEHYS MUUTOS KEHYS KEHYS / TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate ( + / - ) Satunnaiset erät ( +/- ) Tulorahoituksen korjauserät ( + / - ) INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot ( - ) Rahoitusosuudet investointimenoihin ( + ) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ( + ) TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Lisäykset ( - ) Vähennykset ( + ) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) Pitkäaik. lainojen vähennys ( - ) Lyhytaikaisten lainojen lis + / väh Muut maksuvalmiuden muutokset VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Lainamäärän muutos Lainat yhteensä Lainat e/asukas Asukasluku