PÄÄTÖS ASIA LUVAN HAKIJA. Mty Jaakko, Pirkko ja Seppo Tiura Mäki-Tiurantie Toijala. Liike- ja yhteisötunnus:

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 51/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/437/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee maidontuotannon laajentamista Akaan kaupungissa osoitteessa Mäki-Tiurantie 5 (kiinteistörekisteritunnus ). Mty Jaakko, Pirkko ja Seppo Tiura Mäki-Tiurantie Toijala Liike- ja yhteisötunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee nykyisen lypsykarjapihaton laajentamista 50 lehmäpaikasta 81 lehmäpaikkaan sekä uuden etäsäiliön rakentamista. Ympäristölupaa haetaan 81 lypsylehmälle, 88 hieholle ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Eläinsuoja sijaitsee Akaan kaupungin (20) (entinen Kylmäkosken kunta 310) Tiuran kylässä (471) Mäki-Tiuran tilalla, RN:o 3:44. Etäsäiliö rakennetaan Voutilan tilalle ( ). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Ympäristönsuojelulaki 28, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukaisen laajennuksen on katsottu olevan olennainen muutos. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudan taikka kyseessä on muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan vastaa vähintään 1000 lihasian eläinsuojaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä voimassaoleva ympäristölupa, Dnro 1901Y Tilalle haetaan uutta rakennuslupaa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Lisätoimenpiteeksi hakijan mukaan on valittu typen mittaus typpisalkulla ja 50 %:n kasvupeitteisyys. Mäki-Tiuran tila sijaitsee Sontula-Sotkia-Kurisjärvi kylä- ja haja-asutusalueella. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristölupahakemuksen kohteena oleva lypsykarjanavetta sijaitsee Akaan kaupungin Mäki-Tiuran tilalla osoitteeseen Mäki-Tiurantie 5, Kylmäkoski-Sotkiantien varrella. Tilan vanha, nykyään varastona toimiva kivinavetta on rakennettu vuonna 1894 ja sitä on viimeksi korjattu vuonna Tilan nykyinen makuuparsipihatto on otettu käyttöön vuonna Pihatto sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä päärakennuksesta ja vanhasta kivinavetasta koilliseen Sotkiatien toisella puolella. Talouskeskus eivätkä tilan lannanlevitykseen käytettävissä olevat pellot sijaitse pohjavesialueella. Talouskeskusta lähinnä oleva pohjavesialue (Sontula ) sijaitsee yli kahden kilometrin päässä. Eläinsuoja sijaitsee Nahkialanjärven vesistöalueella (valumaalue ) ja osa pelloista Tarpianjoen alaosan valuma-alueella (35.281). Lähin vesistö on Jalanti, jonne matkaa eläinsuojasta on arviolta 1,5 kilometriä. Lähin asuinrakennus on noin 200 metrin etäisyydellä pihatosta. Rakennettavasta etälietesäiliöstä lähimpään asuinrakennukseen tulee olemaan matkaa noin 200 metriä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilalla on nykyisin 50 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 23 vasikkaa. Tilan kaikki eläimet ovat lietelantajärjestelmän piirissä. Tilalla on 900 m 3 :n ja m 3 :n betoniset kattamattomat lietesäiliöt sekä vanhan käytöstä poistetun navetan yhteydessä oleva 350 m 3 :n betonikannella katettu lietesäiliö. Lietesäiliöt täytetään altapäin ja lietekuilut toimivat valuttamalla. Eläinsuojan lietekuilujen tilavuus on 300 m 3. Lypsy hoidetaan 2 x 7 paikkaisella kalanruotolypsyasemalla. Tilalla työskentelee kaksi ulkopuolista työntekijää. Tila on Valion laatusopimustila.

3 3 Laajennus Uutta lupaa haetaan 81 lypsylehmälle, 88 hieholle ja 30 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Erilaisin järjestelyin eläinsuojasta löytyy tilat haetuille eläinmäärille. Eläinten sijoittelussa voidaan ottaa huomioon poikima- ja sairaskarsinoiden tilat sekä erilliset pikkuvasikoiden karsinat. Laajennus toteutetaan jatkamalla nykyistä eläinsuojaa koilliseen noin 320 m 2 :n laajennusosalla. Laajennusosan lietekuilutilavuus tulee olemaan 100 m 3. Laajennuksen jälkeen maitoa tullaan tuottamaan noin kiloa vuodessa sekä lihaa noin kiloa. Laajennuksen yhteydessä tullaan rakentamaan uusi m 3 :n ns. etäsäiliö osoitteeseen Sontulantie 562 Tiurojen omistamalle Voutilan tilalle. Lannan levitys Hakijan mukaan syntyvä lanta käytetään peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä yhteensä noin 150,31 hehtaaria omaa peltoa. Lannasta levitetään keväällä viikoilla noin %, kesällä viikoilla noin % ja viikkojen aikana 20-40%. Lanta levitetään omalla 17 m 3 :n multaavalla lietevaunulla. Laiduntaminen Mäki-Tiuran tilan eläimiä ei laidunneta. Säilörehu Tilalla tehdään säilörehua tonnia vuodessa esikuivattuna pyöröpaaleihin. Pyöröpaalit avataan rehunkäsittelytilassa, jolloin mahdollisesti paaleista tuleva puristeneste saadaan johdettua lietesäiliöön. Säilörehu valmistetaan biologisesti. Pilaantunut säilörehu kompostoidaan ja levitetään pellolle. Talous- ja jätevedet Tilan talousvesi tulee lähdekaivosta. Karjasuojan nykyiselle karjalle on oma lähdekaivo, jonka vedentuotto hakijan mukaan riittää myös laajennuksen jälkeen. Hakemuksen mukaan maitohuonevesiä syntyy noin 250 m 3 vuodessa, johon määrään sisältyy myös eläinsuojan muut pesuvedet. Eläinsuojan jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Myös eläinsuojan WC-vedet on johdettu lietesäiliöön. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, 2500 l ja 5000 l. Säiliöt sijaitsevat maapohjalla ja ne on varustettu lukituksella, laponestolaitteella ja ylitäytönestimellä. Tilalla on enimmillään 400 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään korjaamorakennuksessa. Kasvinsuojeluaineet hankitaan kaupasta ennen käyttöä, kulloinkin tarvittava määrä. Mahdollisesti ylijäämä säilytetään lukittavassa varastossa (vanha pakastearkku). Eläinten lääkkeet säilytetään eläinsuojassa niille varatussa lukollisessa kaapissa. Rehun säilöntäaineena käytettäviä biologisia säilöntäaineita säilytetään pakastimessa. Lypsylaitteiden pesuaine säilytetään pesurin vieressä navetalla, enimmillään 40 litraa.

4 4 Jätteet Luvan hakijan esittämät tiedot syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja toimituspaikoista. Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen Toimituspaikka kuolleet eläimet 2-3 kpl/ v jätteenkäsittelylaitos Honkajoki Oy kiinteistöjäte järjestetty jätehuolto Loimi-Hämeen jätehuolto paperi ja pahvi paperinkeräys kunnan keräyspiste ongelmajätteet vastaanottopiste Loimi-Hämeen jätehuolto, Ekokem Oy metalli pakataan tynnyriin, romunkeräys romunkerääjä noutaa muovi jätehuolto, kierrätys Loimi-Hämeen jätehuolto, 4H-kerho pilaantunut rehu kompostointi tilalla pelto jalostukseen kelpaamaton maito juotetaan pikkuvasikoille Liikenne Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Teuraseläimiä ja välitysvasikoita kuljetetaan noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Rehua toimitetaan noin kerran kuukaudessa. Kuolleita eläimiä noudetaan 3-4 kertaa vuodessa. Tilalla tapahtuvaa omaa liikennettä on tarpeen mukaan, voimakkainta se on rehunteon ja lannan levityksen yhteydessä. Paras käyttökelpoinen tekniikka Lietelanta levitetään sijoittamalla se suoraan multaimella peltoon. Pihatossa on alipaineinen koneellinen ilmanvaihto. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalla on etukuormaajatraktori, jota voidaan käyttää mm. lietteen valumatilanteessa ojien tukkimiseen ja vallitukseen. Navetan palomääräykset täyttävät niille määrätyt kriteerit. Navetassa on käsisammuttimia, imupainevaunu ja vesisäiliöitä tulipalojen varalle. Öljyvahinkojen varalle on imeytys- ja kutteripurua. Tilalla on kaksi lähdekaivoa. Sähkökatkojen varalle on aggregaatti. Tilalle on laadittu laatukäsikija. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemukseen liittyvät tarkastukset ja täydentäminen Lupahakemuksen liittyvä tarkastuskäynti on tehty Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Akaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja aluehallintoviraston ilmoitustaululla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu paikallislehti Akaan Seudun ilmestyneessä nume-

5 5 rossa. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Akaan kaupungissa osoitteessa Myllytie 3, Toijala. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Akaan kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalta tekniseltä lautakunnalta sekä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. Akaan kaupunginhallitus ei ole antanut asiasta lausuntoa. Akaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Valkeakosken kaupungin ympäristöjaos, joka toteaa lausunnossaan seuraavaa: Ympäristöjaostolla ei ole erityistä huomauttamista hakemuksesta, koska kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen. Eläinsuoja sijaitsee maatalousalueella peltojen keskellä eikä toiminta kiinteistöllä olennaisesti muutu. Eläinmäärän lisäyksestä syntyvä lannan varastointitilavuuden tarve katetaan rakentamalla m 3 :n etälietesäiliö noin kuuden kilometrin päähän Haanojalle. Osa lannanlevityspelloista (osittain) ja todennäköinen lannan kuljetusreitti ovat Sontulan pohjavesialueella ( II-luokka). Toiminnassa pitää pyrkiä minimoimaan lannan kuljetuksesta aiheutuva siisteys- ja muu ympäristöhaitta asutukselle ja pohjavesialueelle. Etälantalan sijaintipaikka tulee olla sellainen, ettei se nyt tai tulevaisuudessa aiheuta kohtuutonta rasitusta asutukselle. Etäsäiliöstä aiheutuvaa mahdollista häiritsevää hajuhaittaa tulee varustautua vähentämään teknisin ratkaisuin. Vesistöjen läheisyydessä on lannanlevityksessä oltava riittävät suojakaistat. Pohjavesialueelle ei saa levittää lantaa. Toiminta tulee kaikilta osin järjestää siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa, vesien tai pohjavesien pilaantumista tai muuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Jätehuollossa ja kemikaalien ja öljyjen varastoinnissa tulee noudattaa mitä Akaan kaupungin jätehuoltomääräyksissä on määrätty. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto, Kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan laajennus, jolla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös. Laajennuksen jälkeen eläinyksiköiden määrä on noin 750 eläinyksikköä. Laajennus toteutetaan jatkamalla eläinsuojaa koilliseen noin 320 m 2 :n laajennusosalla. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen matkaa on noin 200 metriä. Matka ei laajennuksen myötä muutu. Lanta varastoidaan pääosin nykyisissä kattamattomissa m 3 :n säiliöissä ja rakennettavassa m 3 :n etäsäiliössä sekä yhteensä 400 m 3 :n lietekuiluissa. Varastoimistilavuus täyttää vuoden varastoimisaikaa vastaavan tilavuusvaatimuksen. Eläinsuojan toimintaan liittyvistä hajuista ei ole ainakaan ELY -keskukselle valitettu. Naudan lietelannan hyvät hajua pidättävät kuorettumisominaisuudet huomioon ottaen ELY -keskus ei näe tässä tapauksessa ainakaan toistaiseksi tarvetta lietesäiliöiden kattamiseen edes ns. kevytkatteilla. Lannan levitykseen käytettävissä olevaksi peltoalaksi on ilmoitettu 150 hehtaaria. Eläinmäärän edellyttämä vähimmäispeltoala on noin 85 hehtaaria. Hakemuksessa kiinnitti huomiota viikoilla suoritettava suurehko osuus (20-40 %) lannan levityksestä. Ko. viikot

6 6 ovat kasvukauden ulkopuolella. Tällöin lannan levitykseen liittyy huomattavan suuria ravinteiden huuhtoutumisriskejä. Huuhtoutumisesta aiheutuu viljelijälle ravinnetappioita ja vesistöissä ravinteet kiihdyttävät rehevöitymistä. Valtioneuvoston asetuksen 931/2000 (ns. nitraattiasetus) mukaan lantaa ei saa levittää välisenä aikana. Tosin asetukseen sisältyy lievennys, että maan ollessa sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole, lantaa voidaan syksyllä levittää saakka. Syyslevitykseen liittyy myös muita rajoituksia. Lannan syyslevityksen asianmukaisuuden valvonta on osoittautunut käytännössä hyvin vaikeaksi. Tulkintaerimielisyydet erityisesti jälkeen tapahtuvan lannan levityksen osalta ovat yleisiä. Paikoin on muodostunut yleinen käytäntö, että lantaa voidaan aina levittää saakka, jos pelto pystytään levityksen jälkeen kyntämään. Em. nitraattiasetuksen korjaaminen niin, että lannan syyslevitystä vielä selkeämmin rajoitettaisiin tai levitys kokonaan kiellettäisiin, ei ole edistynyt. ELY - keskuksen käsityksen mukaan lupaviranomaisen olisi mahdollista suoraan ympäristönsuojelulakiin perustuen rajoittaa tai jopa kokonaan kieltää lannan syyslevitys. Tämä on luonnollisesti hyvin hidas ja eriarvoisuuteen johtava menettely. Menettely varmasti avaisi asiaa koskevan hiukan hiipuneen keskustelun ja toivottavasti johtaisi ongelmaksi muodostuneen vesiensuojelulle turmiollisen käytännön lopettamiseen tai ainakin merkittävään rajoittamiseen. ELY -keskuksella ei ole muilta osin huomauttamista hakemuksesta. ELY -keskuksen käsityksen mukaan luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa ja ympäristölupa toiminnan harjoittamiseen suunnitellussa laajuudessa voidaan myöntää, vaikka vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvään kohteeseen uusille eläinsuojille ei aivan täytykään. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty muita mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään LSSAVI/437/04.08/2010, , varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine annettuihin lausuntoihin. Hakija toteaa laatimassaan vastineessa (Dnro LSSAVI/437/04.08/2010) seuraavaa: Haluamme tarkentaa selvitystä lannan syyslevityksestä sen verran, että emme ole tarvinneet erityislupaa levittää lietettä minään vuonna päivämäärän jälkeen. Emmekä aio tarvita sitä jatkossakaan, jollei luonnonolot meitä siihen pakota esim. rankkasateet, jolloin kantavuus pelloilta menee hetkellisesti. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Maatalousyhtymä Jaakko, Pirkko ja Seppo Tiuralle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnan laajentamiselle Akaan kaupungin Tiuran kylään kiinteistölle Mäki-Tiura, RN:o 3:44. Ympäristölupa myönnetään enintään 81 lypsylehmän, 88 hiehon ja 30 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjan pitämiselle eläinsuojissa olevien eläinpaikkojen ja hakijan ilmoituksen mukaisesti.

7 7 Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (RNO: 92/10, ) mukaisesti ja toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetut lausunnot ja muistutukset lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Toimintaa varten tulee olla käytettävissä laskennallisesti niin paljon lannan varastointitiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana syntynyt lanta. Ympäristöluvan mukaiselle eläinmäärälle laskettuna lietelannan, pesu- ja jätevesien, puristenesteen sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään m 3. Tilan lantavarastojen, eläinsuojien pohjarakenteiden ja lietekuilujen tulee olla vesitiiviistä materiaalista (vähintään K30-2 luokkaa) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO- C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten rakennettu, ettei lantaa pääse missään tilanteessa valumaan ympäristöön. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja niiden kunto tulee tarkistaa tyhjennysten yhteydessä mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliöt tulee korjata välittömästi. Lannan lastausalueet tulee rakentaa tiiviiksi ja pumppukaivossa on oltava tiivis betoninen kansi. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä lantavaraston korjaamisesta. Lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava niin, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliöiden käytöstä, niiden tyhjennyksistä, lannan kuljetuksista tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu- tai hajuhaittaa. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Lanta, puristeneste, maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Mikäli lantaa toimitetaan käsiteltäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että laitoksella on toimintaa varten ympäristölupa, ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät.

8 8 Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristölupahakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 91 hehtaaria peltoa. Peltopintaalassa tulee myös huomioida valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lannan levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/200, ns. nitraattiasetus) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä tai muita orgaanisia lannoitteita ei saa levittää pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle (ei pohjaveden muodostumisalueelle eikä pohjavesialueen reunavyöhykkeelle), ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen reunavyöhykkeelle (ei muodostumisalueelle), kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi ja levitettävä lantamäärä vastaa enintään yhden satokauden edellyttämää ravinnemäärää. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä vähintään 50 m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä ja syyslevitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Sakokaivo- ja umpikaivolietteet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. WC - vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee käsitellä nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC vedet talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti

9 9 3. Hajuhaittojen vähentäminen Lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei saa aiheutua levityksestä kohtuutonta hajuhaittaa. Levitys tulee tehdä sijoituslevityksenä tai mullata välittömästi levityksen jälkeen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, että tuuliolosuhteet ovat suotuisat naapuriin nähden. Toiminnanharjoittaja vastaa myös käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Lannan levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojan sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 4. Säilörehu Säilörehun varastoinnissa on huolehdittava siitä, että puristenesteestä ei aiheudu maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan ottaa talteen. Puristeneste on kerättävä ja varastoitava tiiviissä säiliössä tai levitettävä suoraan peltoon. Pilaantunut säilörehu voidaan levittää suoraan peltoon multaamalla se välittömästi tai varastoida tiiviillä alustalla niin, että valumia ei pääse syntymään ja käyttää lannoitteena pellolla. 5. Jätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Ongelmajätteet, kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli, muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Jätehuollossa on noudatettava Akaan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Tuotantoon kelpaamaton maito voidaan juottaa pikkuvasikoille, johtaa lietesäiliöön, jolloin se käytetään lannoitteena pellolla tai erilliseen umpisäiliöön ja toimittaa ympäristöluvan omaavalle laitokselle. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kyl-

10 10 mäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Ruhojen ja muun eläinjätteen lyhytaikaistakin (alle 1 vrk) varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta, sateelta ja tuhoeläimiltä suojassa. Varasto tulee sijoittaa niin, että se on naapureihin nähden suotuisa. 7. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt on mennessä sijoitettava allastettuun tilaan tai ne on vaihdettava kaksoisvaippasäiliöiksi siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttoainesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden on oltava tiiviitä, kannellisia ja ne on merkittävä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee säilyttää lukitussa tilassa. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Eläinsuojia, lantavarastoja, polttonestesäiliöitä ja jätehuoltotilojen kuntoa on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntyyn, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /vuosi) - lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - jätteiden laji, määrä toimituspaikat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle

11 11 ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttäen sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä toiminnan muutokset Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ELY - keskuksen valvontaviranomaiselle ja Akaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tilalle on laadittava suunnitelma ympäristöhaittoja aiheuttaviin häiriötilanteisiin varautumisesta mennessä ja se on esitettävä seuraavan vuosiyhteenvedon yhteydessä. Suunnitelma varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin on pidettävä ajan tasalla ja sitä on täydennettävä valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa, erityisesti ympäristön kannalta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Pirkanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamisesta sekä eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutusta ympäristöön. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uutta lupaa tai muutosta ympäristölupaan. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle sekä laajennusosan että lietesäiliön käyttöönotosta hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 14 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupaviranomaisen on tutkittava annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutonkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä

12 12 luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Maatalousyhtymä Jaakko, Pirkko ja Seppo Tiuran eläinsuojatoiminnalle, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Aluehallintovirasto katsoo, että Maatalousyhtymän toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Laajennuksen myötä etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen ei muutu. Koska kyseessä on toiminnan laajentaminen, lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ei edellytetä samoja suojaetäisyyksiä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta. Ympäristöministeriön ohjeessa annetun suosituksen mukaan vanhojen eläinsuojien laajennuksessa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 m ja laajennus tulisi tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Lähimpään naapuriin olevaa noin 200 metrin etäisyyttä voidaan pitää riittävänä. Lannan varastointiin tarvittava lisätilavuus rakennetaan ns. etälietesäiliönä. Pihaton sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Laajennuksen ei voida ennalta arvioida aiheuttavan kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista

13 13 haittaa naapurustolle. Ympäristöluvassa on annettu lupamääräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta aiheutuvia haittoja. Yleisestä siisteydestä huolehtimisesta sekä eläinsuojien sisätiloissa että ulkopuolella on annettu määräys, kuten myös lannan käsittelystä ja levityksestä sekä jätteistä. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, jotta lannan käsittely tai varastointi tilalla ei aiheuttaisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000 nk. nitraattiasetus). Lietteen, maitohuoneen ja muiden pesuvesien ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden varastointitilavuutta. Nitraattiasetuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeen (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastointitilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalista suorien valumien estämiseksi. Nitraattiasetuksen mukaisesti laskettu 12 kk:n lannanvarastointitilavuus turvaa lantavarastojen riittävyyden myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan m 3 lietelannan varastoinnin kokonaistilavuutta lietekuilut mukaan luettuina. Vaadittava lietesäiliötilavuus, m 3, sisältää lietelannan m 3, mahdollisen puristenesteen 75 m 3, avonaisten lietesäiliöiden sadevedet noin 373 m 3 sekä noin 250 m 3 eläinsuojan jätevesiä. Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Muodostuvan lietteen ja puristenesteen arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , jossa arvioidaan esikuivatun säilörehun kyseessä ollessa puristenesteitä syntyvän noin 0,05 m 3 rehutonnia kohden vuodessa. Lietelannan varastointitilavuuden voidaan katsoa olevan riittävä. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannanvarastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (Lupamääräys 1) Pinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny eikä tapahdu ylilannoitusta. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 ha/1,3 lypsylehmää, 1 ha/3, kk:n ikäistä hiehoa, 1 ha/4, kk:n ikäistä lehmävasikkaa ja 1 ha/11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa kohden. Tilalla syntyvän lannan levitykseen käytössä oleva peltomäärä (150,31 ha) on mainitulla tarkkuudella riittävä. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Erityisen tärkeää on, että kuljetuskalusto on asianmukaista ja hyväkuntoista, koska lantaa kuljetetaan yleisillä teillä. Hajuhaittojen estämiseksi tiet on pidettävä puhtaina.

14 14 Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä voi aiheutua vesistöihin ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevittämistä etenkin vesistöjen varsille tulee välttää. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty, joten päätöksessä on annettu määräyksiä lannan levityksestä vaikka tilalla ei tällä hetkellä ole peltoa pohjavesialueella. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on metriä. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. WC - vesiä sekä karjatilojen maitohuoneiden jätevettä koskee talousjätevesiasetus (209/2011), joka edellyttää jätevesien asianmukaista käsittelyä siten että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) mukaan WC vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. (Lupamääräys 2) Lannan käsittelystä ja levityksestä asutukselle aiheutuvaan hajuhaittaa voidaan rajoittaa multaamalla lanta välittömästi ja välttämällä levitystä asuinrakennusten välittömässä läheisyydessä sekä ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu levityspaikkojen läheisyydessä ilmeistä haittaa. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaisainepitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antaminen eläimille. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä ja eläinsuoja ja sen ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 3) Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, joten se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. (Lupamääräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Haittaeläinten, kuten rottien, hiirien ja kärpästen, torjunta tarvittaessa on tärkeää eläinsuojien rakenteiden, hygienian ja yleisen viihtyisyyden kannalta. (Lupamääräys 5)

15 15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pintaja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointiin liittyy huomattavia ympäristöriskejä, joiden minimointi on tärkeää. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen pääsyä ympäristöön. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. (Lupamääräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita, puristenesteiden umpikaivojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu valvontaa ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä varten. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi muun muassa valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa sekä riittävä määrä peltoalaa niin, että lanta voidaan levittää pellolle asianmukaisesti, ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. (Lupamääräys 8) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski, joihin voidaan varautua suunnittelemalla etukäteen toiminta mahdollisessa poikkeustilanteessa. (Lupamääräys 9) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa ottamaan käyttöön uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolon aikana, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. (Lupamääräys 10) Laajennusosan ja lietesäiliön käyttöönottamisesta tehtävä ilmoitus on määrätty tehtäväksi valvonnallisista syistä. Ilmoitus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. (Lupamääräys 11) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävää tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haet-

16 16 tava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviranomaiselle mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito, viimeinen lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Laajennettua toimintaa ei saa aloittaa, ennen kuin tämä lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 22, 27, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (YSA, 169/2000) 1, 5, 15, 16, 17, 18, 19, 21, 22, 23, 30 ja 37 :t Jätelaki (JäteL, 1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Jäteasetus (JäteA, 1390/1993) 7 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL, 26/1920) 3 ja 17 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 17 Tästä päätöksestä peritään maksua 870 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Maksu määräytyy valtioneuvoston aluehallintoviraston maksuista annetun asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon "muu eläinsuoja" kohdan mukaan. Maksun suuruus on 1740 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Akaan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi Ympäristötarkastaja Rea Salminen JAKELU Päätös Mty Jaakko, Pirkko ja Seppo Tiura, Mäki-Tiurantie 5, Toijala Jäljennös päätöksestä Akaan kaupunginhallitus, Myllytie 3, PL 34, Toijala Akaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen, Myllytie 3, PL 34, Toijala Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, PL 297, Tampere Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue, PL 297, Tampere Suomen ympäristökeskus

18 18 Ilmoitus päätöksestä (kuulutus) Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros

19 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

20 PÄÄTÖS Nro 51/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/437/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee maidontuotannon laajentamista Akaan kaupungissa osoitteessa Mäki-Tiurantie 5 (kiinteistörekisteritunnus ). Mty Jaakko, Pirkko ja Seppo Tiura Mäki-Tiurantie Toijala Liike- ja yhteisötunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee nykyisen lypsykarjapihaton laajentamista 50 lehmäpaikasta 81 lehmäpaikkaan sekä uuden etäsäiliön rakentamista. Ympäristölupaa haetaan 81 lypsylehmälle, 88 hieholle ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Eläinsuoja sijaitsee Akaan kaupungin (20) (entinen Kylmäkosken kunta 310) Tiuran kylässä (471) Mäki-Tiuran tilalla, RN:o 3:44. Etäsäiliö rakennetaan Voutilan tilalle ( ). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Ympäristönsuojelulaki 28, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukaisen laajennuksen on katsottu olevan olennainen muutos. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudan taikka kyseessä on muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan vastaa vähintään 1000 lihasian eläinsuojaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa