Havaitseminen. Maistuisiko? Söisitkö yhtä mielelläsi harmaita kuin vihreitä tai punaisia hedelmiä? Tai mustia hampurilaisia? Miksi näin on?
|
|
- Niko Sala
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PS3 KERTAUSSETTI
2 Havaitseminen Maistuisiko? Söisitkö yhtä mielelläsi harmaita kuin vihreitä tai punaisia hedelmiä? Tai mustia hampurilaisia? Miksi näin on?
3 Havaitseminen Aistien avulla ihminen havainnoi maailmaa Aistitiedon käsittelyssä on kaksi reittiä: rinnakkainen ja hierarkkinen. Rinnakkaisuus tarkoittaa, että ärsykkeitä käsitellään eri puolilla aivoja samanaikaisesti. Eri aivoalueiden solut ovat erikoistuneet tietynlaisen tiedon käsittelyyn. Hierarkkisuus tarkoittaa, että tietoa käsitellään monella eri tasolla. Osa aivojen alueista käsittelee tietoa karkeammalla tasolla, kun osa puolestaan analysoi pienimpiäkin vivahteita. Havaitsemiseen vaikuttavat skeemojen luomat odotukset, motiivit, mieliala ja tarkkaavaisuus.
4 Kontekstin merkitys Havaitseminen Konteksti eli havaitsemistilanne vaikuttaa havaintoomme. Havaitseminen voi olla skeemojen tai aistitiedon ohjaamaa. Muutossokeudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa havaitsija ei huomaa suuriakaan muutoksia ympäristössään. Aiemmat skeemat vastaavista tilanteista ohjaavat havaintoja, eikä aistien kautta tulevaan informaatioon keskitytä tarpeeksi. Näköharhat eli illuusiot asettavat haasteita havaitsemiskyvyllemme.
5 Kontekstin merkitys Havaitseminen
6 Kontekstin merkitys Havaitseminen
7 Havaitseminen Konstanssi eli pysyvyys Havaintokonstanssilla tarkoitetaan havainnon pysyvyyttä Esimerkiksi pitkä ihminen tulkitaan edelleen pitkäksi, vaikka hän seisoisikin kaukana ja siten näyttäisi pienemmältä.
8 Havaitseminen Konstanssi eli pysyvyys
9
10 Havaitseminen Konstanssi eli pysyvyys Konstanssi voi liittyä esimerkiksi kokoon, kirkkauteen, väriin, muotoon ja ääneen. Konstanssi-ilmiössä huomataan, että havainnot muodostuvat sekä ärsykelähtöisen havainnoinnin perusteella että skeemojen ohjaamana. Havaintokonstanssit helpottavat arkipäivän elämää, mutta ne johtavat toisinaan harhaan.
11 Havaitseminen Sensorisen deprivaation kokeet Havaitsemista on tutkittu esimerkiksi sensorisen deprivaation kokeilla. Niissä koehenkilöt eristettiin lähes kaikista ärsykkeistä useiksi tunneiksi. Kokeiden perusteella on ajateltu, että ihmiset tarvitsevat havaitsemisen avulla saatuja ärsykkeitä.
12 Tarkkaavaisuus voi suuntautua tahattomasti tai tahdonalaisesti Havainnon kohteesta voi tulla tietoiseksi vain, jos tarkkaavaisuus suuntautuu siihen. Tarkkaavaisuus on kuin portinvartija: säätelee havainto- ja muistitiedon pääsyä tietoisuuteen. Cocktailkutsuilmiö = kyky valikoida yksi ärsyke muiden joukosta
13 Tiedon valikointi tarkkaavaisuuden kohteeksi voi olla Tahatonta: Orientaatio- eli suuntautumisreaktio: tarkkaavaisuuden automaattinen siirtyminen voimakkaaseen tai merkitykselliseen ärsykkeeseen Auttaa selviytymään hengissä. Toistuvaan ärsykkeeseen totutaan eli habituoidutaan. Omien odotusten ja toiveiden mukainen tarkkaavaisuuden suuntaaminen Tahdonalaista: Valikoiva tarkkaavaisuus: kyky säädellä, mitä tietoa käsittelee tietoisuudessa Jaettu tarkkaavaisuus: kyky jakaa tarkkaavaisuus useamman kohteen kesken
14 Kuulotieto valikoituu eri vaiheissa tehtävän vaikeudesta riippuen Valikoivaa tarkkaavaisuutta alettiin tutkia 1950-luvulla dikoottisen kuuntelun kokeilla. Kumpaankin korvaan eri tarina tehtävänä toisen tarinan varjostaminen Valikoivan tarkkaavaisuuden suuntaaminen jompaankumpaan korvaan osoittautui helpoksi. Tiedon varhainen valikointi: valikoinnin perustana fysikaaliset piirteet (esim. äänenkorkeus) Tehtävä vaikeutui, jos fysikaalisia vihjeitä ei ollut tarjolla (esim. sama ääni kummallakin tarinalla) tiedon valikointi merkityksen perusteella tiedonkäsittelyjärjestelmä kuormittuu
15 Näköaistissa tarkkaavaisuus toimii valonheittimen tavoin Valokeila voidaan suunnata eri kohteisiin ja sen kokoa voidaan muuttaa Voidaan luoda laaja, epätarkka yleissilmäys tai keskittyä tarkasti rajatun alueen yksityiskohtiin. Neglect- eli huomioimattomuusoireyhtymä Kyvyttömyys suunnata tarkkaavaisuutta näkökentän toiseen, yleensä vasempaan, puoliskoon Taustalla tarkkaavaisuutta suuntaavan (oikean) päälaenlohkon alueen vaurio
16 Jaettu tarkkaavaisuus mahdollistaa monen asian tekemisen yhtä aikaa Jaettua tarkkaavaisuutta on selitetty resurssiteorian avulla: Tarkkaavaisuus on resurssi, jota on rajallinen määrä voi jakaa halutussa suhteessa eri tehtävien kesken. Vaikeaa tai tärkeää tehtävää varten tarvitaan enemmän resursseja. Moniresurssiteoria täydentää resurssiteoriaa ja korostaa, että erilaisia tehtäviä varten on eri tarkkaavaisuusresurssit. Erityyppisiä resursseja vaativia tehtäviä on helpompi yhdistää.
17 Tahdonalainen tiedonkäsittely voi automatisoitua Uuden taidon harjoittelu edellyttää tahdonalaista tiedonkäsittelyä. Kerrallaan pystyy käsittelemään hyvin rajallista tietomäärää hitaasti. Vaatii paljon tarkkaavaisuusresursseja Tiedonkäsittely on joustavaa. Harjoittelun myötä tehtävän suoritus voi muuttua automaattiseksi. Automaattinen tiedonkäsittely ei ole joustavaa. Stroop-ilmiö: vaikeus estää automatisoituneita toimintatapoja Saavuttaako harjoittelulla kyvyn jakaa tarkkaavaisuutta vai siirtää tarkkaavaisuutta nopeasti tehtävästä toiseen?
18 Valppaus on tarkkaavaisuuden ylläpitämistä samassa asiassa. Valppautta heikentävät esim. tehtävien rutiininomaisuus ja yksitoikkoisuus motivaation hiipuminen väsymys ylirasituksesta johtuva vireystilan lasku. Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD) on yleisin tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmista yleisempi pojilla neurobiologinen kehityksellinen häiriö osin perinnöllinen, mutta myös ympäristötekijät vaikuttavat. Mistä hoito koostuu? Yhdestä tai useammasta osasta: Psykoedukaatio Perhetyö Käyttäytymishoito Toimintaterapia Psykoterapia Lääkehoito (Aiheesta lisää Käypä hoito / ADHD, uositukset/suositus?id=hoi50061)
19 Muisti tekee elämästä mielekkään Muistia tarvitaan kaikessa ihmisen toiminnassa. oppiminen, sosiaaliset suhteet, identiteetti, persoonallisuus jne. Muistiin painuu vain osa havainnoista. Muistin toiminnan tunteminen auttaa kehittämään oppimista ja ehkäisemään unohtamista.
20 Sensorinen eli aistimuisti Sensorisissa muisteissa tieto häviää nopeasti. Ikonimuistissa näköhavainnot säilyvät vain pienen hetken. Kaikumuistiin äänet jäävät hetkeksi ikään kuin kaikumaan.
21
22 Työmuisti Fonologinen silmukka käsittelee puhetta ja tekstiä. Visuospatiaalisessa lehtiössä käsitellään näkömielikuvia ja asioiden avaruudellisia suhteita. Episodisessa puskurissa ylläpidetään hetken ajan kaikkea tapahtumaan liittyvää tietoa. Keskusyksikkö ohjaa työmuistin osajärjestelmien toimintaa.
23
24 Säilömuisti Säilömuisti jaetaan asiamuistiin ja taitomuistiin. Asiamuisti jakautuu tietomuistiin ja elämäntapahtumamuistiin. Muistissa asiat kytkeytyvät toisiinsa. Tätä voidaan kuvata semanttisella verkolla. Ihmisen kyky muistaa on konstruktiivista, eli muistiin tallentuu tietoa aiempien tietojen ja kokemusten pohjalta.
25 Muistitutkimuksia Frederic Bartlett kehitti skeeman käsitteen. Skeemojen avulla yksittäisiä tietoja jäsennetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Elizabeth Loftus on tutkinut valemuistojen muodostumista kolarikokeilla.
26 Oppimista ja muistia voidaan tehostaa Asian pysyminen työmuistissa vaatii jatkuvaa kertaamista. Ylläpitokertailu voi auttaa asian pysymistä työmuistissa ja helpottaa asian siirtymistä säilömuistiin. Työstävä kertaaminen on tehokkain tapa siirtää asioita säilömuistiin. Oppimisvaikeudet liittyvät usein työmuistin erilaisiin rajoituksiin.
27 Tietäminen ja osaaminen voivat olla tiedostamatonta Implisiittinen muisti Opitut taidot ilmenevät epäsuorasti ihmisen toiminnassa: vaikea selittää muille osaamistaan. Esim. Oman äidinkielen kielioppia vaikea selittää toiselle, vaikka puhuu kieltä oikein. Eksplisiittinen muisti Pystyy kertomaan oppimistaan asioista muille. Esim. asiamuistin tiedot ja elämäntapahtumien muistaminen
28 Aivokuorella sijaitsevat asiamuistin tiedot hajautetusti. Hippokampus toimii nopeana tiedon väliaikaisena varastona, ohjaa muistijälkien syntymistä ja liittyy avaruudellisen hahmottamisen muistamiseen. Mantelitumake on yhteydessä voimakkaiden, tunnepitoisten muistojen syntymiseen. Tyvitumakkeet, pikkuaivot ja aivokuoren liiketoimintoja säätelevät alueet vastaavat taitomuistiin liittyvistä asioista. Otsalohkon etuosat vastaavat työmuistin toiminnoista, mutta ovat samalla kytkeytyneenä muihin aivoalueisiin.
29 Muistihäiriöiden syitä ja seurauksia Muistihäiriöitä eli amnesioita aiheuttavat aivovauriot ja hermoston sairaudet. Anterogradisessa amnesiassa (eteenpäin suuntautuva) potilas ei kykene muistamaan uusia asioita. Retrogradisessa amnesiassa (taaksepäin suuntautuva) vanhat asiat katoavat muistista. Muistia vaurioittavia sairauksia: Korsakovin oireyhtymä, Alzheimerin tauti, dementia (taustalla jokin muu sairaus)
30
31
32 Ajattelun avulla selvitään arjesta Ajattelu on kognitiivista toimintaa, joka on monesti tiedostamatonta ja automatisoitunutta. Ajattelua on päättely päätöksenteko ongelmanratkaisu. Ajatteluun vaikuttavat havaintotoiminnot sekä tarkkaavaisuuden ja työmuistin rajoitukset.
33 Deduktiivinen ja induktiivinen päättely Deduktiivisessa päättelyssä sovelletaan yleisiä sääntöjä yksittäistapaukseen. Induktiivisessa päättelyssä tehdään yleistyksiä yksittäistapauksista. Päättely on virheille altista, ja virheellisiä käsityksiä on vaikea muuttaa.
34 Kieli, ajattelu ja oppimiskyky ovat ihmiselle ominaista Käsitteiden avulla luokitellaan asioita ja kommunikoidaan muiden kanssa. Käsitteet järjestävät säilömuistin tietoa hierarkkisesti. Kielellisiä toimintoja käsitellään aivoissa monilla alueilla. Erityisesti vasen aivopuolisko on keskeinen kielellisille kyvyille. Miksi kannattaa tehdä opeteltavista asioista käsitekarttoja? Miksi muiden käsitekarttoja ei kannata suoraan kopioida?
35 Asiantuntijaksi kehittyy harjoittelemalla! Ekspertit vs. noviisit Jonkin alan huippuasiantuntijaa nimitetään ekspertiksi. Noviisilla tarkoitetaan vasta-alkajaa.
36 Asiantuntijaksi kehittyy harjoittelemalla! Ekspertiksi kehittyminen Huippuosaaminen perustuu opittuihin tietoihin ja taitoihin ja niiden hyödyntämiseen tehokkaasti uusissa tehtävissä. Mieltämisyksiköt auttavat jäsentämään irralliset asiat kokonaisuuksiksi. Mieltämisyksiköt laajenevat harjoittelun myötä. Synnynnäiset valmiudet auttavat, mutta ekspertiksi kehittyminen vaatii ahkeraa harjoittelua.
37 Ongelmanratkaisu Albert Einsteinin on kerran sanonut: Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Mitä tämä lause kertoo ongelmanratkaisusta? Miten ongelmanratkaisu etenee?
38 Ongelmanratkaisu Psykologisissa tutkimuksissa ongelmat ovat yleensä tarkasti määriteltyjä. Arkielämässä ongelmat ovat usein epämääräisiä ja laajoja. Erilaisiin tilanteisiin sovelletaan erilaisia ongelmanratkaisukeinoja: yrityksen ja erehdyksen menetelmä keinojen ja lopputuloksen analysointi taaksepäin työstämisessä lähdetään liikkeelle päämäärästä analogian hyödyntäminen: ongelma ja sen ratkaisu ovat vastaavat kuin jossakin toisessa ongelmassa uuden näkökulman löytäminen jumiutuneessa tilanteessa oivaltaminen
39 Päätöksenteko Päätöksentekoon vaikuttavat tietojen lisäksi tunteet. Nyrkkisäännöt eli heuristiikat altistavat virheille: ne saattavat johtaa päätöksentekoerheisiin.
Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotTyömuisti on säilömuistin aktivoitunut osa
Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotAMMATILLINEN HARKINTA
AMMATILLINEN HARKINTA Satu Aittomäki 3/15/2017 Toimintaterapian harjoittelu 1 Ammatillinen/Käytännön päättely/harkinta/päätöksenteko Clinical Reasoning Ammatillinen harkinta on Ajatteluprosessi, jota ammattilaiset
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotMuistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi
Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotMikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?
Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mitä kaikkea ihminen voi oppia? Mitä uusia asioita tai taitoja haluaisit oppia elämäsi aikana? Oppiminen 1. Muistele tilannetta, jossa koit oppimisen
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotVinkkejä psykologian kertauskurssille. Kristiina Holm & Vesa Åhs Motiivi
Vinkkejä psykologian kertauskurssille Kristiina Holm & Vesa Åhs Motiivi Kertausvinkki 1 PS2 Kertausta Kirjoitusharjoitus Jokainen luonnostelee itsenäisesti esseetehtävän vastausrungon sekä kirjoittaa vastauksen
LisätiedotPerusliikuntataitojen kehittäminen
Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotMonimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotRakastavatko aivosi liikuntaa?
Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotMitä on taitovalmennus?
Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotPsykologia. Opetuksen tavoitteet
Psykologia Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka, syksy 2005
S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento 4: Ihmisen toiminta Luennon rakenne 1. Havaitsemisen perusteita 2. Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 3. Emootiot ja tunteet 4. Uuden laitteen käytön
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotTyöpaja 1: Neurokognitiiviset erityispiirteet työelämässä vahvuuksia vai haasteita?
Työpaja 1: Neurokognitiiviset erityispiirteet työelämässä vahvuuksia vai haasteita? Työllistymisen mahdollisuudet seminaari HAMK:ssa 30.8.2017 Mari Huhtiniemi psykologi (PsM), opettaja, neuropsykiatrinen
LisätiedotKognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia
Kognitiivinen kehitys Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia Sisäiset mallit kokemusten pohjalta toimintakaaviot lapsi ymmärtää ympäristöään toimimalla siinä mielikuvat mielessä tapahtuva
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotMuistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti
LisätiedotVirikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto
Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotAjatuksia oppimisesta
Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotIkääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011
Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri
Lisätiedot4.2.2003 Raino Vastamäki 1
4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotMuisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry
Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotHyvinvointia työstä
Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotPelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS
LisätiedotHabits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotPS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet 1. Johdatus kognitiiviseen psykologiaan 2. Aivot ja hermosto 3. Havaitseminen - tiedon vastaanotto 4. Muisti - tiedon säilyttäminen 5. Unet ja nukkuminen 1. JOHDATUS
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotAivojen hyvinvointi työssä
Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli
LisätiedotLoikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen
Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere
LisätiedotLähtökohdat puheenvuorolle
Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotJukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu
Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotTyömuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.
Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.2014 Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL 3.2.2014 1 Käsiteltäviä
LisätiedotTaitoharjoittelusta ja - valmentamisesta. Sami Kalaja
Taitoharjoittelusta ja - valmentamisesta Täydellinen tekniikka on se, joka katoaa: se ei enää ole tiellä. Emme ole lainkaan tietoisia siitä. Seuraamme palloa, heilautamme mailaa rytmissä ja kaikki muu
LisätiedotSisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25
Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen
LisätiedotHELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA
HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa
LisätiedotLUENTO 3. Toiminnan kehä
LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä
LisätiedotTinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen
Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan
LisätiedotPakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)
Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee
LisätiedotMiten selvitä matematiikasta? Tutkitusti hyviä opiskelutaitovinkkejä
Miten selvitä matematiikasta? Tutkitusti hyviä opiskelutaitovinkkejä Panu Erästö Matemaatikko-tilastotieteilijä (Ph.D) Opettaja/pedagogi/opetuksen kehittäjä Kaikilla on edellytykset Usko omiin kykyihin
LisätiedotVaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja
Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa
LisätiedotKASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p
KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotLiikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta
Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Sari Kukkamaa Neuropsykologi (OYS Neurokirurgia) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan käyttäytymistiedejäsen Psykologiliiton liikennepsykologian
LisätiedotTampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:
Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007 Sukunimi Henkilötunnus Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET Kysymys 1 Kysymys 2 Kysymys 3 / 30p / 30p / 27p Yhteensä / 87p Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat
Lisätiedot