Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1."

Transkriptio

1 Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL

2 Käsiteltäviä aiheita Muistin toiminta, rajoitukset ja oppiminen Muistin tukeminen Tarkkaavuuden säätely, ongelmat ja oppiminen Tarkkaavuuden tukeminen

3 Mistä puhumme, kun puhumme muistista? Yksinkertaisimmillaan muistilla tarkoitetaan kykyä tallentaa ja palauttaa mieleen koettuja ja opittuja asioita Muisti on yläkäsite, joka kattaa monimuotoisen joukon tiedonkäsittelyn järjestelmiä ja vaiheita Se on kiinteä osa kaikkea, mitä teemme Muisti sisältää tieto- ja käsitejärjestelmämme Muisti mahdollistaa jatkuvuuden kokemuksen omasta itsestämme

4 Muistia luokitellaan monin tavoin Muistettavan aineksen luonteen perusteella: Tapahtumamuisti (episodinen) Tietomuisti (semanttinen) Taitomuisti (proseduraalinen) Keston mukaan Lyhytkestoinen muisti (työmuisti) Pitkäkestoinen muisti (säilömuisti) Mieleenpainamiskanavan mukaan Kuulonvarainen (kielellinen) muisti Näönvarainen muisti

5 Muistin toiminta Tiedon tallentuminen säilömuistiin Aistiinformaation valikointi Työmuistissa prosessointi Säilömuisti Tiedon haku säilömuistista

6 Lyhytkestoinen muisti Säilytetään tietoa lyhytaikaisesti mielessä Mahtuu vain pieni määrä tietoa (7+- 2 yksikköä) Voidaan aktiivisesti ylläpitää kerralla vain noin 4 yksikköä Kesto noin sekuntia Jälkeen tuleva häirintä vaikuttaa myös kestoon Kielellinen ja näönvarainen lyhytkestoinen muisti

7 Työmuisti Tiedon lyhytaikainen säilyttäminen jonkin toiminnan yhteydessä Tehtävän kannalta olennainen tieto säilyy aktiivisena (esim. lukiessa, laskiessa, päätöksiä tehdessä) Esim. päätöksenteossa tavoitteiden ja vaihtoehtojen ylläpito ja niiden läpikäynti ja arviointi tapahtuvat työmuistin piirissä Työmuistin keskiössä pystytään pitämään noin 4 erillistä yksikköä

8 Työmuisti Tiedon valikointi prosessoinnin kohteeksi on olennainen osa työmuistin toimintaa Työmuistia tarvitaan myös tiedonhakuun säilömuistista, josta nostetaan tietoisuuteen aiemmin opittuja asioita Myös visuaalista työmuistia tarvitaan esimerkiksi ongelmanratkaisussa

9 Työmuisti ja oppiminen Työmuisti vastaanottaa opeteltavan tiedon Työmuistissa prosessoidaan opittavaa tietoa ennen kuin se tallentuu säilömuistiin Tiedon tulee olla kyllin laadukasta ja sitä tulisi kyetä pitämään mielessä niin kauan, että syntyy mielekäs, ymmärrettävä kokonaisuus Mitä paremmin aikaisemmin opittu tieto aktivoituu ja tukee uuden oppimista sitä parempia oppimistulokset ovat Opitun tiedon avulla voidaan yhdistää irrallisia yksiköitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi, mikä auttaa kiertämään työmuistin rajoituksia Tämä mahdollistaa asiantuntijoiden hyvän työmuistisuoriutumisen, kun käytetään heille tuttua materiaalia

10 Säilömuisti Varastoidaan opittu tieto Kapasiteetti on valtava; ihminen voi oppia uutta läpi elämän, päivittäin Asiat voivat säilyä säilömuistissa koko iän Tieto voi olla säilömuistissa hyvin monessa eri muodossa Säilömuistin sisällöt muuttuvat uusien kokemusten myötä

11 Säilömuisti Ikään kuin verkosto, jossa tietty asia voi yhdistyä lähes mihin muuhun asiaan tahansa Tapahtumien jäsentyminen perustuu merkityksiin Yleiset linjat korostuvat yksityiskohtien kustannuksella Säilömuistin rajoitukset liittyvät: Oppimiseen Muistojen luotettavuuteen Kaikki opittu ei säily muistissa sellaisenaan rajattomasti

12 Kuvien muistaminen Kuvista ei aina muisteta täsmällisiä yksityiskohtia, tulkinta ohjaa muistamista On helppo muistaa suunnilleen, millaista merkkiä käytetään taajama-alueesta Visuaalisten yksityiskohtien muistaminen on jo hankalampaa Mikä kuvista on oikea liikennemerkki? (Kuva: Muistikirja; Virpi Kalakoski)

13 Muistista haku Tunnistaminen on usein helpompaa kuin asian palauttaminen mieleen ilman vaihtoehtoja Valmiit vaihtoehdot saattavat myös häiritä oikeiden asioiden aktivoitumista aivoissa (esim. monivalintatehtävät) Tunnistusmuisti on myös altis häiriöille Tiedon tallentumiseen liittyvät tekijät vaikuttavat tiedon hakuun muistista Oppimistilanteessa luodut sana- ja asiayhteydet ovat tehokkaita muistivihjeitä mieleenpalautusvaiheessa

14 Unohtaminen Unohtamisen syyt voivat liittyä kaikkiin muistin vaiheisiin Mieleenpainaminen voi epäonnistua Säilömuistitieto voi ajan myötä hiipua ja häiriintyä Tiedon hakeminen säilömuistista voi epäonnistua Unohtuminen ei tapahdu systemaattisesti aikajärjestyksessä Unohtuminen johtuu myös asioiden sekoittumisesta muistissa Unohtaminenkin on tärkeä osa muistin toimintaa

15 Muistin toimintaan vaikuttavat monet asiat Muistin toimintaan vaikuttavat välillisesti mm.: Mieliala Motivaatio Käsitys omasta muistista Opiskelutaidot Tarkkaavuuden säätely Kuinka paljon ponnistellaan muistamisen eteen tai kuinka aktiivisesti suuntaudutaan ympäristöön ja tiedon käsittelyyn

16 Työmuistin rajoitukset Muistiongelmat liittyvät erityisesti työmuistin rajoituksiin Rajoitukset liittyvät myös tilanteisiin, joissa ei ole mahdollista pitää kaikkea tarvittavaa tietoa huomion kohteena Työmuistin rajoitukset koskevat kaikkia yksilöitä Työmuistin rajoituksia voi kiertää säilömuistitiedon avulla Kapasiteettirajoituksista on myös hyötyä Estävät liiallista aktivoitumista aivoissa Mahdollistavat keskittyneen ja koherentin toiminnan Tarvitaan oppimisessa, jossa on olennaista löytää ympäristön säännönmukaisuuksia

17 Akateemiset taidot ja muisti Lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka edellyttävät muistin hyvää toimintaa Lukiessa tarvitaan työmuistia meneillään olevan lauseen ja kappaleen sisältöjen pitämisessä aktiivisina sekä säilömuistin tietovarastoa, johon uusi tieto liitetään ja jonka käsitejärjestelmien varassa luettua ylipäätään ymmärretään Kirjoittaessa lauseiden muodostaminen edellyttää niin ikään työmuistia sitä enemmän mitä valmiimmaksi lause mielessä kehitellään ennen sen kirjoittamista Koneella kirjoittaminen tukee työmuistia, kun lausetta voi jälkikäteen helpommin muokata, eikä sitä tarvitse muotoilla kerralla valmiiksi tai kumittaa moneen kertaan Kirjoittaessa tekstin sisällöt taas pohjautuvat pitkälti säilömuistissa olevaan tietoon tai uuden tiedon ja vanhan tiedon yhdistämiseen työmuistissa kirjoitusprosessin aikana Matemaattinen ongelmanratkaisu sekä päässälaskut edellyttävät työmuistin tehokasta toimintaa ja säilömuistissa hyvin edustettuna olevaa matemaattista käsitejärjestelmää

18 Oppimisvaikeudet ja muisti Oppimisvaikeuksien yhteydessä muistin toiminta voi olla kehityksellisesti heikkoa Kielellisten erityisvaikeuksien yhteydessä kielellisen aineksen muistamisessa hankaluuksia Hahmotusvaikeuksien yhteydessä kuvallisessa muistamisessa hankaluuksia Lukivaikeuteen liittyy lyhytkestoisen muistin kapeutta ja työmuistiprosessoinnin hankaluuksia sekä prosessoinnin häiriöherkkyyttä Myös ns. merkitykseltään vähäisen aineksen ulkoa oppimisessa vaikeutta, kuten kertotaulu, kuukausien nimet, ihmisten nimet

19 Muisti on altis häiriintymään Muistiongelmia liittyy hyvin monenlaisin tiloihin ja tilanteisiin: Stressi Uupumus Univaje Masennus ja ahdistus Oppimisvaikeudet Yleissairaudet Lääkkeiden vaikutukset Päihteet Ikääntyminen Osa em. tilojen aiheuttamista vaikeuksista on palautuvia, osaan liittyy pysyviäkin muutoksia

20 Mieliala ja muisti Masentuneet valittavat yleisesti arkielämää haittaavia muistamis- ja keskittymisvaikeuksia sekä päätöksenteon hitautta Keski-ikäisten masentuneiden valitukset painottuvat viimeaikaisten tapahtumien muistamiseen, uuden oppimiseen ja arkimuistiin Masennukseen liittyy kognitiivisen suorituskyvyn muutoksia, jotka eivät selity ns. motivaatiotekijöillä Yksilöiden välillä on vaihtelua ja kaikilla heikentymistä ei ole Heikentyminen kohdistuu masennuksessa yleensä uuden aineksen oppimiseen

21 Työelämän vaatimukset muistille Tietotyö lisääntynyt Paljon uuden tiedon omaksumista usein nopeassa aikataulussa Paljon keskeytyksiä ja häiriötekijöitä (sähköposti, puhelut, työtoverit) Keskeytykset aiheuttavat unohdusten lisäksi sekaannuksia Kiire johtaa huomion kiinnittymiseen pinnallisiin seikkoihin tai keskittymisen epäolennaiseen Olennaista on tallettaa työtehtävän tietoaines pitkäkestoisen muistiin ja hyödyntää keskeytyksen jälkeen palautusvihjeitä Järjestelmällisyys ja rauhallisuus auttavat keskeytyksistä selviämistä

22 Työmuistivaikeuksien vaikutuksia Keskittyminen vaikeutuu Vastaanotettu tieto pyyhkiytyy nopeasti pois Uusien asioiden oppiminen vaikeutuu Ongelmien ratkaisu on työläämpää Luetun ymmärtäminen on vaikeampaa Häiriötekijöiden epäsuotuisa vaikutus korostuu Tiedon haku säilömuistista vaikeutuu Monimutkaisten suullisten ohjeiden vastaanottaminen voi olla hankalaa

23 Työmuistin kuntouttaminen Työmuistin laajuus on aivojen hermostollinen ominaisuus Tutkimusten mukaan työmuistia voidaan jossain määrin kuntouttaa Hyöty harjoittelusta on usein tehtävä- tai tilannesidonnaista Työmuistin kuntoutuksessa voidaan tehostaa työmuistin toimintaa aktivoimalla sitä toiminnan ohjauksen avulla Muististrategioiden opettelu Tiedon prosessoinnin aktivointi Kompensaatiokanavien käyttö

24 Muistin toimintaa voidaan tukea: Parantamalla oleellisen hahmottamista Parantamalla keskittymistä ja tarkkaavaisuutta Rauhallisuudella ja kiireen välttämisellä Järjestelmällisyydellä toiminnassa Aikaisemman tiedon aktivoinnilla Hyödyntämällä sisäisiä ja ulkoisia muistitukia

25 Muistituet Muistin toimintaa helpottaa aktiivinen, monipuolinen mieleenpainaminen ja muistista haku Muististrategioita voidaan jakaa ns. sisäisiin ja ulkoisiin Sisäisillä pyritään aktivoimaan muistin toimintaa, jotta mieleenpainaminen tehostuisi Ulkoisilla pyritään tukemaan sisäisen muistin toimintaa Muististrategioiden käyttö tehostaa mieleenpainamista ja antaa muistista haulle vihjeitä mieleenpalautusvaiheessa

26 Esimerkkejä sisäisistä muististrategioista Toistaminen Mielikuvat Assosiaatiot Järjestäminen Kielellinen muokkaus Kielellinen uudelleenmuotoilu

27 Ulkoiset strategiat Tukevat sisäistä muistia Helpottavat arjen hallintaa Ulkoisia strategioita ovat mm.: Muistiinpanot Ympäristön järjestäminen Havaintovihjeet

28 Tarkkaavuuden säätely Tarkkaavuus on huomion kohdentamista johonkin asiaan Tarkkaavaisuus määrittelee, mikä informaatio pääsee tietoisuuteen ja työmuistin käsiteltäväksi Tarkkaavuuden ajatellaan koostuvan kolmesta eri osa-alueesta Tarkkaavuuden suuntaaminen Tarkkaavuuden ylläpitäminen Tarkkaavuuden joustava vaihtaminen Tarkkaavuuden suuntaaminen voi olla tahatonta tai tahdonalaista

29 Tarkkaavuuden säätelyn rajoitteet Kun suuntaamme huomiomme johonkin asiaan, se vähentää muiden asioiden huomioimista Omat tavoitteemme ja motivaatiomme suuntaavat tarkkaavaisuutta Automatisoituneessa toiminnassa tarkkaavuutta pystyy jakamaan monen asian kesken (esim. autolla ajo) Uutta ja vaikeaa tehtävää tehdessä tarkkaavuutta ei pysty yhtä helposti jakamaan Harjoittelemalla tietyt toiminnot automatisoituvat ja kapasiteettia ei tarvita niin paljon tehtävien suorittamiseen; kapasiteettia vapautuu muuhun käyttöön Lukivaikeudessa lukemisen ja kirjoittamisen taidot eivät ole niin automatisoituneet; tarkkaavuutta tarvitaan normaalia enemmän

30 Miten tarkkaavuuden vaikeus voi näkyä oppimisessa? Tarkkaavuuden suuntaamisessa olennaiseen voi olla hankaluutta, jolloin huomio keskittyy oppimisen kannalta epäolennaisiin asioihin Ylläpidon ollessa hankalaa on vaikea ylläpitää tarkkaavuutta riittävän pitkään opeteltavassa asiassa Joustavan tarkkaavuuden vaihtamisen ollessa hankalaa voi ongelmia olla usean asian vuorottaisessa tekemisessä tai tarkkaavuuden jakamista edellyttävissä tilanteissa Oppimisvaikeuksiin liittyy usein toiminnan häiriöherkkyyttä Huomio saattaa kiinnittyä helposti epäolennaisiin asioihin, kuten ulkoa kuuluvaan ääneen, jonka jälkeen on vaikeuksia suunnata huomio käsillä olevaan tehtävään Toiminta saattaa olla myös virhealtista Tarkkaavuusvirheitä paljon myös lukivaikeuden yhteydessä

31 Miten tarkkaavuutta ja keskittymistä voidaan tukea? Ympäristön oikeanlainen järjestäminen ja häiriötekijöiden poistaminen Mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, tehtävien pilkkominen Sopiva tauotus työskentelyssä ja oman vireystilan tarkkailu Parhaan työskentelyajankohdan ja -paikan etsiminen Taukojumppa Rentoutuminen

32 Stressi ja unettomuus Pitkään jatkunut stressi vaikuttaa keskittymiseen Stressitekijöitä tunnistamalla ja vähentämällä voi itse vaikuttaa keskittymisen parantamiseen Pitkään jatkunut krooninen unettomuus vaikuttaa tarkkaavuuteen Väsyneenä on vaikea keskittyä, jo yksinkertaisten asioiden tekeminen saattaa tuntua hankalalta Riittämätön uni vaikuttaa sekä kognitiivisiin toimintoihin että mielialaan

33 Tarkkaavuushäiriö ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder), eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö Toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja työmuistin vaikeuksia Tunne-elämän vaikeudet ja liitännäisoireet Vaikeutta suunnata ja ylläpitää tarkkaavuutta Vaikeus keskittyä lukemaan / seurata keskustelua tai esitystä Häiriöherkkyys Ajatusten harhailu Flegmaattisuus tai ylienergisyys Unihäiriöt tai siirtynyt vuorokausirytmi

34 Kiitos!

35 Lähteet Härmä, M. & Sallinen, M. (2000). Univaje terveysriskinä. Duodecim, 116, Härmä, M. & Sallinen, M. (2006). Uni, terveys ja toimintakyky. Duodecim 22, Kalakoski, Virpi (2007). Muistikirja. Edita, Helsinki. Kalska, Hely (2006). Kun muisti pettää, mikä muisteista pettää? Duodecim, 112, Kalska, H. & Kähkönen, S. (2004). Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa. Duodecim, 120, Koskenvuo, M. (2000). Aiheuttaako stressi somaattisia sairauksia? Duodecim, 116, Krohn E. Häiriöt hallintaan. Yliopisto, 1/

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi tietotyössä

Aivojen hyvinvointi tietotyössä Aivojen hyvinvointi tietotyössä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus TIEKE -seminaari Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna 16.9.2010 Tietotyössä haastetaan

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Miten nuorten ja aikuisten kehitykselliset oppimisvaikeudet ilmenevät työssä ja opiskelussa Kuntoutuspäivät 10.3.2015

Miten nuorten ja aikuisten kehitykselliset oppimisvaikeudet ilmenevät työssä ja opiskelussa Kuntoutuspäivät 10.3.2015 Miten nuorten ja aikuisten kehitykselliset oppimisvaikeudet ilmenevät työssä ja opiskelussa Kuntoutuspäivät 10.3.2015 Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Johanna.nukari@kuntoutussaatio.fi

Lisätiedot

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa

Lisätiedot

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Kaikki oppivat se on vain keinoista kiinni

Kaikki oppivat se on vain keinoista kiinni Kaikki oppivat se on vain keinoista kiinni Teksti ja kuvat Tytti Aarnio Katoavatko kirjaimet? Heittävätkö numerot häränpyllyä? Onko sinun vaikeaa ymmärtää rahan arvoa? Jos kuulostaa tutulta, saatat olla

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Oma oppimisvalmentaja. Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen

Oma oppimisvalmentaja. Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen Oma oppimisvalmentaja Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen Oma oppimisvalmentaja Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen Työryhmä Seija Haapasalo Johanna Korkeamäki Heidi Laurila

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot

Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot Mikko Aro, prof. Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka, Jyväskylän yliopisto Tuija Aro, tutkija, dos. Niilo Mäki Instituutti Tutkitut oppimisvaikeuksien

Lisätiedot

Nuoret ja kriisien kautta hyvään elämään. 13-14.11.2014 Tehyn terveydenhoitajien opintopäivät

Nuoret ja kriisien kautta hyvään elämään. 13-14.11.2014 Tehyn terveydenhoitajien opintopäivät Nuoret ja kriisien kautta hyvään elämään 13-14.11.2014 Tehyn terveydenhoitajien opintopäivät Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt Silve Serenius-Sirve yksikönjohtaja, psykologi Adhd-keskus

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA

TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA opinpesa_punainen_03.indd 1 SISÄLTÖ 1 OPPIMINEN ON MUUTOSTA sivut 1 3 1.1 Oppiminen on tunteita ja asenteita sivu 1 1.2 Oppiminen on muistia ja motivaatiota sivu

Lisätiedot

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Tuki Muuttuneet tarpeet Tarkkaavaisuusongelmat muuttuvat iän myötä Motorinen levottomuus, impulsiivisuus vähenee tarkkaamattomuus ja vaikeudet jäsentää omaa toimintaansa

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Opi Oppimaan hanke (2006 2010) Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen

Opi Oppimaan hanke (2006 2010) Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen Opi Oppimaan hanke (2006 2010) Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen Opi oppimaan hanke Kuntoutussäätiö Oma oppimisvalmentaja Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen Työryhmä: Seija

Lisätiedot

Miten oppimista voi tehostaa?

Miten oppimista voi tehostaa? Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muistiongelmat ja niiden kuntoutuminen

Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muistiongelmat ja niiden kuntoutuminen Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muistiongelmat ja niiden kuntoutuminen AVH-päivät 2012 AVH ja arki 23.10.12 Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Jutta Gröhn Aivoverenkiertohäiriöistä aiheutuvat

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Oppimisen tukeminen lukiossa

Oppimisen tukeminen lukiossa Oppimisen tukeminen lukiossa Raija Pääkkönen FM, Lukion erityisopetuksen lehtori Alppilan lukio ja Helsingin kuvataidelukio raija.paakkonen(at)edu.hel.fi 1 Toimintaympäristö lukiossa Kaikilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Kuinka saada kiire hallintaan?

Kuinka saada kiire hallintaan? Kuinka saada kiire hallintaan? Työterveyspsykologi, PsL Tiina Koivisto Alustuksen runko Kiireen vaikutus hyvinvointiin Kiireessä muisti pätkii ja luovuus kärsii Enemmän vähemmällä tilaa suunnittelulle

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Muisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13

Muisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13 Muisti ja päihteet Silja Runsten, psyk el 11/13 päihdehäiriöt muisti ja ikääntyminen päihteet, kognitio ja muisti alkoholin käyttöön liittyvä muistisairaus Päihteiden käyttö Päihteet = alkoholi ja/tai

Lisätiedot

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Kehittämishanke 2008-2010 Koulutuspäivä 10.4.2010 Tavoitteista Jatkoa Sotkamon esi- ja alkuopetuksen toteutetulle yhteistyölle Yhteisten toimintamallien

Lisätiedot

Lapsen neuropsykologinen tutkimus

Lapsen neuropsykologinen tutkimus AUDIOFONIATRINEN LASTENOSASTO 22 JA FONIATRIAN POLIKLINIKKA, KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN KLINIKKA, HYKS OPERATIIVINEN TULOSYKSIKKÖ Lapsen neuropsykologinen tutkimus Lapsen neuropsykologinen tutkimus

Lisätiedot