Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014

Transkriptio

1 Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014 Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 TIIVISTELMÄ Kattavuus: Perusjoukko: Tutkimusmenetelmä: Tutkimusajankohta: EU:n 28 jäsenvaltiota äänioikeusiässä olevaa unionin kansalaista(18 ikävuodesta alkaen / Itävallassa 16 ikävuodesta alkaen) Tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut 30. toukokuuta 27. kesäkuuta 2014, TNS Opinion -verkoston toteuttama JOHDANTO... 3 I. ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS II. ÄÄNESTÄJIEN PROFIILI III. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEIDEN PROFIILI IV. EUROOPPALAISTEN ASENTEET VAALEJA KOHTAAN V. YLEINEN KIINNOSTUS POLITIIKKAA KOHTAAN VI. TIEDONSAANTI JA MIELIKUVAT VAALIKAMPANJASTA Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy EPEurobarometer@europarl.europa.eu 1

2 Huomautus Tämä tutkimus tehtiin äänestyspäivän iltana 2014 (tutkimuksessa käytettiin perinteistä haastattelumenetelmää, jota käytettiin myös vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tehdyssä tutkimuksessa). Tässä vaalien jälkeen toteutetussa tutkimuksessa on käytetty muuttujina sukupuolta, ikää, asuinaluetta sekä Euroopan parlamentin vaaleihin osallistumista ja äänestyspäätöstä. 2

3 JOHDANTO Tausta TNS Opinion toteutti tämän tutkimuksen toukokuussa 2014 pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä selvittämään, mistä syistä eurooppalaiset äänestäjät äänestävät tai jättävät äänestämättä. Tämäntyyppisissä tutkimuksissa on aina otettava huomioon jäsenvaltioiden ja EU:n tilanne sekä kansainvälinen tilanne tutkimuksen tekohetkellä. Euroopan tilannetta ovat jo kuuden vuoden ajan leimanneet ennen kaikkea valuutta-, rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin seuraukset, ja tämä tutkimus on tehty tässä tilanteessa. Lisäksi verrattuna vuoden 2009 parlamenttivaaleihin EU:n poliittinen tilanne on muuttunut huomattavasti: Kroatia on liittynyt Euroopan unionin jäseneksi. Lissabonin sopimuksen uudistusten myötä Euroopan parlamentin jäsenmäärä on nykyään 766 aikaisemman 751:n sijaan. Eurooppa-neuvosto esitti ensimmäistä kertaa ehdokasta komission puheenjohtajaksi Euroopan parlamentin vaalien tuloksen pohjalta. Parlamentti käytti uutta valtaansa ja valitsi Jean-Claude Junckerin komission puheenjohtajaksi 15. heinäkuuta Monissa jäsenvaltioissa Euroopan parlamentin vaalit yhdistettiin valtiovaaleihin: Belgiassa (liittovaltio- ja aluevaalit), Liettuassa (presidentinvaalit), Kreikassa (paikallisvaalit), Saksassa (paikallisvaalit), Irlannissa (paikallisvaalit), Italiassa (maakunta- ja kunnallisvaalit), Maltassa (paikallisvaalit) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (paikallisvaalit). 3

4 TÄRKEIMMÄT TULOKSET 1. Osallistuminen Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti oli 42,54 prosenttia (43 prosenttia vuonna 2009). Keskiarvo tasoittaa huomattavia eroja 28 jäsenvaltion välillä: Belgian (89,6 prosenttia) ja Slovakian (13,1 prosenttia) välillä ero oli 76, 5 prosenttiyksikköä. Seitsemässä valtiossa äänestysprosentti nousi huomattavasti, kuudessa se pysyi lähes muuttumattomana ja viidessätoista äänestysprosentti laski (useimmissa erityisesti vuonna 2004, 2007 ja vuonna 2013 EU:hun liittyneissä jäsenvaltioissa). 2. Syyt äänestämiseen tai äänestämättä jättämiseen Tärkeimmät syyt kansalaisten äänestämiseen ovat samat kuin vuonna 2009: kansalaisvelvollisuuden täyttäminen, äänioikeuden käyttäminen kaikissa vaaleissa, itselle läheiseksi koetun puolueen kannattaminen. Seuraavaksi yleisimmät syyt liittyivät erityisesti EU:hun: EU:n kannattaminen, itsensä tunteminen eurooppalaiseksi tai EU:n kansalaiseksi ja näkemys siitä, että voi saada aikaan muutoksia äänestämällä europarlamenttivaaleissa. Lissabonin sopimuksen myötä voimaantulleiden toimielimiin liittyvien määräysten johdosta 25. toukokuuta 2014 äänioikeuttaan käyttäneille vastaajille annettuun vastausvaihtoehtojen luetteloon oli lisätty uusi vaihtoehto: Halusitte vaikuttaa Euroopan komission puheenjohtajan valintaan. Keskimäärin viisi prosenttia vastaajista valitsi komission puheenjohtajaa koskevan vaihtoehdon kolmesta äänestämisen syitä kartoittavasta vastausvaihtoehdosta. Kiinnostavaa on, että kolmessa maassa tämän vaihtoehdon valitsi yli 10 prosenttia vastaajista: Itävallassa (12 prosenttia), Saksassa (10 prosenttia) ja Luxemburgissa (10 prosenttia). Äänestämättä jättäneiden vastauksissa syiksi mainittiin, kuten vuonna 2009, luottamuksen ja kiinnostuksen puute politiikkaan yleensä. Yleisimmin vastausvaihtoehdoksi valittiin: luottamuksen puute tai tyytymättömyys politiikkaan yleensä, ei ole ylipäänsä kiinnostunut politiikasta, äänellä ei ole vaikutusta tai ääni ei muuta mitään. On syytä korostaa, että ensisijaiset syyt äänestämättä jättämiseen eivät liittyneet EU:ta kohtaan tunnettuun paheksuntaan, johon viittasivat vastausvaihtoehdot: ei ole kiinnostunut Euroopan asioista, ei ole täysin tyytyväinen Euroopan parlamenttiin 4

5 instituutiona, ei tiedä paljoakaan EU:sta, vastustaa Euroopan unionia ja julkisen keskustelun puute. 3. Äänestysperusteet Työttömyys on tärkein Euroopan parlamentin vaaleihin osallistuneiden kansalaisten äänestysperuste. Toiseksi tärkein äänestysperuste on talouskasvu. Kolmanneksi tärkeimmäksi noussut maahanmuutto on nyt selvästi merkittävämpi äänestysperuste EU:ssa kuin vuonna Asenne Euroopan unionia kohtaan Ylivoimainen enemmistö pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. EU:n kansalaisten laaja enemmistö, olipa kyse äänestäneistä tai äänestämättä jättäneistä, tuntee edelleen kiintymystä EU:hun. Ylivoimainen enemmistö eurooppalaisista tuntee olevansa EU:n kansalaisia, vaikka tunne on heikentynyt huomattavasti kriisin ankarimmin koettelemissa maissa. Suurin osa eurooppalaisista sitä vastoin katsoo, että Euroopan parlamentti ei ota riittävästi huomioon heidän huolenaiheitaan, ja näkemys on yleistynyt vuodesta Luottamus toimielimiin on heikentynyt huomattavasti. Itse asiassa luottamus on heikentynyt viidessätoista jäsenvaltiossa vuoteen 2009 verrattuna. Näin on erityisesti kriisin ankarimmin koettelemissa jäsenvaltioissa, kuten Kreikassa, Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa samoin kuin Ranskassa. 5. Vaaleihin kohdistuva mielenkiinto Vastaajien ehdoton enemmistö katsoo, että sillä oli käytössään kaikki tarvittava tieto valinnan tekemiseksi vaaleissa. 6. Vaalikampanjaa koskevat mielikuvat Vuoden 2009 tapaan eurooppalaisilta kysyttiin, oliko heillä muistikuvaa kampanjasta, jossa ihmisiä oli kehotettu äänestämään. Yli kuudella kymmenestä vastaajasta oli muistikuva kampanjasta. 5

6 Keskiarvo tasoittaa huomattavia eroja 28 jäsenvaltion välillä, sillä jäsenvaltioiden tulokset saattavat poiketa jopa 45 prosenttiyksikön verran (Ruotsin 89 prosentin ja Belgia 44 prosentin ero). 7. Sosiodemografiset suuntaukset Tämän yhteenvedon liitteenä on lukijalle tarkoitettu yksityiskohtainen sosiodemografinen analyysi, joka koskee tiettyjä tutkimuksen kysymyksiä. Keskeisiä kehityssuuntauksia ovat: Ero naisten ja miesten äänestysaktiivisuudessa on kasvanut ja on nyt neljä prosenttiyksikköä. Vuonna 2009 ero oli 2 prosenttiyksikköä. Vuoden 2009 tapaan johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt ja itsenäiset ammatinharjoittajat ovat kaikkein aktiivisimpia. Kuitenkin myös opiskelijoiden ja työttömien äänestysaktiivisuus on lisääntynyt. Jälleen kerran nuoret (18 24-vuotiaat) ovat suurin äänestämättä jättäneiden ryhmä, vaikka nimenomaan nuoret suhtautuvat EU:hun kaikkein myönteisimmin. Heikoimmat mielikuvat vaalikampanjasta oli naisilla, vähemmän koulutetuilla sekä kotiäideillä ja -isillä. 6

7 I. ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS A. Äänestysaktiivisuus on pysynyt ennallaan EU:n 28 jäsenvaltiossa Äänestäneiden osuus Euroopan parlamentin vaaleissa 2014 oli 42,54 prosenttia. B. Vaihtelu äänestysaktiivisuudessa jäsenvaltioiden välillä 1 Ero niiden valtioiden välillä, joissa äänestysaktiivisuus oli suurinta (Belgia 89,6 prosenttia, äänestyspakko ja samaan aikaan pidetyt parlamenttivaalit) ja pienintä (Slovakia 13,1 prosenttia), on 76,5 prosenttiyksikköä. C. Äänestysaktiivisuuden kehitys jäsenvaltioittain 2 Vuoteen 2009 verrattuna äänestysaktiivisuus on lisääntynyt huomattavasti seitsemässä maassa: Liettuassa (47,3 prosenttia; +26,3), Kreikassa (60 prosenttia; +7,4), Ruotsissa (51,1 prosenttia; +5,6), Saksassa (48,1 prosenttia; +4,8), Romaniassa (32,4 prosenttia; +4,7), Kroatiassa (25,24 prosenttia; +4,4 3 ) ja Ranskassa (42,4 prosenttia, +1,8). Äänestysaktiivisuus on pysynyt ennallaan (+/ 1 prosenttia) kuudessa jäsenvaltiossa: Belgiassa, Itävallassa, Suomessa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Puolassa. Muissa jäsenvaltioissa äänestysaktiivisuus on laskenut ja eniten se on laskenut Latviassa, jossa äänestysaktiivisuus on laskenut 23,5 prosenttiyksiköllä (äänestysprosentti 30,2 prosenttia). 1 Äänestäminen on pakollista Belgiassa, Kreikassa, Kyproksessa ja Luxemburgissa. 2 Laskelmien tekohetkellä Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan lopullisia tuloksia ei ollut vielä saatavilla. 3 Kroatian kohdalla lukua on verrattu vuoteen

8 II. ÄÄNESTÄJIEN PROFIILI A. Äänestäjät päättivät lähteä vaaliuurnille myöhemmin kuin vuonna 2009 Äänestysajankohdan päättäminen on siirtynyt lähemmäksi vaalipäivää. Valtaosa (45 prosenttia) äänioikeutetuista ilmoittaa äänestäneensä aina samalla tavalla. Tämän vastauksen osuus on kuitenkin vähentynyt viidellä prosenttiyksiköllä (50 prosenttia vuonna 2009). Äänestysajankohdaksi valittiin nyt aiempaa useammin lähempänä vaaleja oleva ajankohta. Äänestäjien osuus, jotka ilmoittivat tehneensä päätöksen vaaleja edeltävän kuukauden (23 prosenttia, +2), viikkojen (14 prosenttia, +1) tai päivien (10 prosenttia, +1), aikana tai vaalipäivänä (7 prosenttia, +1), on noussut hieman. Kansallisella tasolla: Muutamia kuukausia tai muutamia viikkoja ennen vaaleja päätöksensä tehneitä äänestäjiä oli eniten Kreikassa (48 prosenttia), Italiassa (47 prosenttia), Irlannissa ja Ruotsissa (molemmissa 43 prosenttia). Muutamia päiviä ennen vaaleja päätöksensä tehneitä äänestäjiä oli eniten Tšekin tasavallassa (19 prosenttia), Tanskassa ja Alankomaissa (molemmissa 18 prosenttia) sekä Ruotsissa (17 prosenttia). B. Äänestämisen syyt Ilmoitettujen syiden järjestys on pysynyt ennallaan vuodesta Suuri osa äänestäjistä ilmoittaa äänestäneensä, koska se on kansalaisvelvollisuus (41 prosenttia, -6) ja koska he ovat aina äänestäneet tällä tavoin (41 prosenttia, +1). Seuraavaksi yleisimpänä syynä mainittiin äänestyksen olevan keino tukea kannattamaansa poliittista puoluetta (22 prosenttia, -2). Seuraavaksi ilmoitetut syyt liittyivät välittömästi EU:hun: kannatan Euroopan unionia (14 prosenttia, -2) tunnen olevani EU:n kansalainen (13 prosenttia, =); voin saada aikaan muutoksia äänestämällä europarlamenttivaaleissa (12 prosenttia, -7). Seuraavaksi yleisimmin mainituista syistä on syytä panna merkille seuraavat kolme kehityssuuntausta: peruste, jonka mukaan äänestäminen on keino saada aikaan muutoksia, mainittiin harvemmin (12 prosenttia, -7). Sitä vastoin äänestys keinona osoittaa paheksuntaa EU:ta kohtaan (7 prosenttia, +5) tai kansallista hallitusta kohtaan (10 prosenttia, +5) ilmoitettiin perusteeksi aikaisempaa yleisemmin. 8

9 C. Äänestysperusteet Nykyisessä kriisitilanteessa työttömyyttä (45 prosenttia, +8) pidettiin tärkeimpänä äänestysperusteena. Seuraavaksi useimmin mainittu syy oli talouskasvu (40 prosenttia, -1). On syytä panna merkille, että myös vuonna 2009 nämä ilmoitettiin tärkeimmiksi perusteiksi, joskin ne ovat vaihtaneet tärkeysjärjestyksessä keskenään paikkaa. Maahanmuuton (23 prosenttia, +7) osuus äänestysperusteena on kasvanut huomattavasti vuodesta Eläkkeiden tulevaisuuden 22 prosentin osuus on sen sijaan pysynyt ennallaan. Euroopan unionin rooli maailmassa on menettänyt hieman merkitystään (20 prosenttia, -2). Huomattavaa on, että yhtenäisvaluutan osuus nousi viidellä prosentilla ja on nyt 17 prosenttia. Terrorismi (7 prosenttia, -4) sekä ilmastonmuutoksen torjunta (12 prosenttia, -4).menettivät edelleen asemiaan verrattuna vuoteen Kansallisella tasolla: Työttömyys mainittiin perusteena yleisimmin Kreikassa (73 prosenttia, +13), Kyproksessa (67 prosenttia, +28), Espanjassa (66 prosenttia, +1) ja Italiassa (65 prosenttia, +29) eli maissa, joita kriisi on koetellut ankarimmin. Talouskasvu oli yleisin peruste Portugalissa (55 prosenttia, +12), Latviassa (50 prosenttia, -7) ja Liettuassa (49 prosenttia, -5). Maahanmuuton osuus äänestysperusteena nousi 19 jäsenvaltiossa, ja sen osuus kaksinkertaistui esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa (42 prosenttia, +21 prosenttiyksikköä vuodesta 2009) ja Ranskassa (21 prosenttia, +11). 9

10 III. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEIDEN PROFIILI Äänestämättä jättäneiden osuus Euroopan parlamentin vaaleissa 2014 oli 57,46 prosenttia. A. Äänestämättä jättäneiden profiili on pysynyt samana kuin vuonna 2009 Tämän analyysin perusteella voidaan osoittaa, että lähes 20 prosenttia äänestämättä jättäneistä päätti toimia näin vaalipäivänä. Tätä kysymystä koskevien tulosten analysoimiseksi on käytetty vuoden 2009 vaalien jälkeen tehdyn aineistotutkimuksen pohjalta laadittua luokitusta. Vertailu vuoden 2009 tutkimukseen osoittaa, että äänestämättä jättäneiden profiili ei ole muuttunut merkittävästi. 1. Ehdottomasti äänestämättä jättäneet Tähän ryhmään kuuluvat eivät äänestä koskaan. Heidän osuutensa äänestämättä jättäneistä on 24 prosenttia, joka on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Harkitusti äänestämättä jättäneet Tähän ryhmään kuuluvat ne, jotka ilmoittivat tehneensä päätöksen joitakin kuukausia (18 prosenttia, kuten vuonna 2009) tai joitakin viikkoja (13 prosenttia, -2) ennen vaalipäivää. Näiden osuus äänestämättä jättäneistä on kaikkiaan 31 prosenttia (-2). 3. Impulsiivisesti äänestämättä jättäneet Näiden osuus äänestämättä jättäneistä on kaikkiaan 34 prosenttia: tähän ryhmään kuluvat ne, jotka tekivät päätöksen äänestämättä jättämisestä vaaleja edeltävien päivien aikana (15 prosenttia, -1) tai vaalipäivänä (19 prosenttia, +3). 4. Määrittelemättömät äänestämättä jättäneet Määrittelemättömien ryhmään kuuluvien osuus on 11 prosenttia (-2) äänestämättä jättäneistä, eivätkä he osaa sanoa, milloin he olivat päättäneet olla äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Heidän osuutensa on laskenut kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta Kansallisella tasolla: Impulsiivisesti äänestämättä jättäneitä on eniten Tanskassa (57 prosenttia, +15), Alankomaissa (56 prosenttia, +12) ja Ruotsissa (43 prosenttia, -1). 10

11 Merkille pantavaa on, että määrittelemättömiä äänestämättä jättäviä on eniten Yhdistyneessä kuningaskunnassa (23 prosenttia, +6). B. Äänestämättä jättämisen syyt Vaikka tärkein syy jättää äänestämättä on ilmaista luottamuksen puutetta politiikkaan yleensä, kuten vuonna 2009, sen osuus on silti pienentynyt (23 prosenttia, -5). Kansallisella tasolla tämä mainitaan useimmiten syyksi Kyproksessa (56 prosenttia, +12), Espanjassa (41 prosenttia, +17) ja Bulgariassa (38 prosenttia, -7). Sitä vastoin Tanskassa (7 prosenttia), Belgiassa (8 prosenttia) ja Luxemburgissa (9 prosenttia) se mainitaan vain harvoin syyksi. Toiseksi yleisemmäksi syyksi mainitaan kiinnostuksen puute politiikkaan (19 prosenttia, +2) Kansallisella tasolla tämä on yleisin syy Unkarissa (32 prosenttia, +3), Espanjassa (30 prosenttia, +4) ja Portugalissa (27 prosenttia, +4). Tämän jälkeen yleisimpänä syynä mainittiin se, että äänellä ei ole vaikutusta tai ääni ei muuta mitään (14 prosenttia, -3). Kansallisella tasolla vastaus, jonka mukaan äänellä ei ole vaikutusta on yleisin Bulgariassa (29 prosenttia, -2), Kyproksessa (25, +4) ja Latviassa (22%, -16). Sitä vastoin Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (kummassakin 6 prosenttia) sekä Irlannissa (8 prosenttia) se mainittiin syyksi kaikkein harvimmin. On tärkeää huomata, että EU:ta, Euroopan parlamenttia tai parlamentin vaaleja koskevan tiedon puute on vasta yhdeksännellä sijalla, ja sen osuus on 7 prosenttia (-3). Kansallisella tasolla tämä ilmoitettiin yleisimmin syyksi Ruotsissa (22 prosenttia) ja Alankomaissa (15 prosenttia). 11

12 IV. EUROOPPALAISTEN ASENTEET VAALEJA KOHTAAN 1. EU-jäsenyys EU-jäsenyyttä koskeva kysymys ei sisältynyt vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tehtyyn tutkimukseen, ja vertailu toteutettiin erilaisten kevään 2009 jälkeen tehtyjen Eurobarometri-tutkimusten pohjalta. Vastaukset vahvistavat, että tunne kuulumisesta Euroopan unioniin on pysynyt ennallaan: ehdoton enemmistö vastaajista katsoo, että EU:hun kuuluminen on hyvä asia (51 prosenttia). Äänestäneiden ja äänestämättä jättäneiden välillä on kuitenkin eroja: äänestäjistä 65 prosenttia pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana, kun taas äänestämättä jättäneistä näin kokee 42 prosenttia. Eurooppalaisista 29 prosenttia katsoo, että jäsenyys Euroopan unionissa ei ole hyvä eikä huono asia. Näin ajattelee 22 prosenttia äänestäneistä ja 34 prosenttia äänestämättä jättäneistä. Kansallisella tasolla: EU:hun kuulumista pidettiin hyvänä asiana erityisesti Luxembourgissa (78 prosenttia), Belgiassa (69 prosenttia) ja Maltassa (68 prosenttia). Vähiten hyväksyntää se sai Tšekin tasavallassa (27 prosenttia), Italiassa (35 prosenttia) ja Kyproksessa (37 prosenttia). 2. Kiintymys omaan maahan ja Euroopan unioniin Yhdeksän kymmenestä vastaajasta tuntee kiintymystä omaan maahansa (90 prosenttia, -1 prosenttia verrattuna vuoteen 2009). Vastaavasti 62 prosenttia (-2) tuntee olevansa kiintynyt Eurooppaan. On tärkeää huomata, että suurin osa sekä äänestäneistä että äänestämättä jättäneistä tuntee kiintymystä Eurooppaan, joskin suhdeluvut ovat varsin erilaisia näiden kahden ryhmän kesken (72 prosenttia ja 56 prosenttia). Kansallisella tasolla: Kiintymys Eurooppaan on heikointa Kreikassa (41 prosenttia, -12), Kyproksessa (41 prosenttia, -15) ja Italiassa (45 prosenttia, -14). Myös Yhdistynyt kuningaskunta on niiden maiden joukossa, joissa kiintymyksen tunne Eurooppaan on heikointa (47 prosenttia). Tästä huolimatta 12

13 Eurooppaan kiintymystä tuntevien osuus on kasvanut 13 prosentilla vuodesta Tunne Euroopan kansalaisuudesta Vastanneista 63,1 prosenttia (-1) tuntee olevansa Euroopan unionin kansalaisia. Enemmistö vastaajista jakaa tämän näkemyksen, joskin äänestäneiden (72 prosenttia) ja äänestämättä jättäneiden (56 prosenttia) luvut eroavat jonkin verran toisistaan. Kansallisella tasolla: Jäsenvaltioista 24:ssä vastaajien ehdoton enemmistö tuntee olevansa EU:n kansalaisia. Jälleen kerran maissa, joissa kriisi on vaikuttanut voimakkaimmin, lasku on huomattavinta: Kyproksessa (52 prosenttia, -19), Kreikassa (46 prosenttia, -17) ja Italiassa (45 prosenttia, -16). 4. Luottamus EU:n toimielimiin Luottamusta koskevissa vastauksissa on havaittavissa sama laskusuuntaus kuin muissa viime vuosina tehdyissä Eurobarometri-tutkimuksissa. Vastaajista 43 prosenttia ilmoittaa luottavansa toimielimiin. Vuoden 2009 vaalien jälkeen tehdyssä tutkimuksessa heidän osuutensa oli 50 prosenttia. Äänestäneistä 55 prosenttia ja äänestämättä jättäneistä 35 prosenttia ilmoittaa luottavansa toimielimiin. EU:n kansalaisista 52 prosenttia (+12) ilmoittaa, etteivät he luota EU:n toimielimiin. Kansallisella tasolla: Vuodesta 2009 luottamus EU:n toimielimiin on heikentynyt 15 jäsenvaltiossa 27:sta 4. Luottamuksen heikkeneminen on erityisen huomattavaa maissa, joissa kriisin vaikutuksen ovat olleet voimakkaimpia: Italiassa (35 prosenttia, -25), Portugalissa (34 prosenttia, -24), Espanjassa (38 prosenttia, -21), Kyproksessa (48 prosenttia, -18), Kreikassa (39 prosenttia, -12) ja Ranskassa (36 prosenttia, -10). 4 Vuonna 2009 Kroatia ei ollut EU:n jäsenvaltio. 13

14 On merkillepantavaa, että huomattava osuus Puolan (13 prosenttia), Yhdistyneen kuningaskunnan (10 prosenttia) ja Viron (9 prosenttia) kansalaisista ei osaa vastata kysymykseen. 5. Ottaako Euroopan parlamentti kansalaisten huolenaiheet huomioon? Kansalaisten huolenaiheet, jotka kriisin myötä ovat epäilemättä lisääntyneet, ovat sen verran voimakkaita, että ne ilmenevät myös kansalaisten EU:n toimielimiä koskevissa vastauksissa. Vastaajista 54 prosenttia katsoo, että Euroopan parlamentti ei ota riittävästi huomioon Euroopan kansalaisten huolenaiheita. Vuonna 2009 vastaajien osuus oli 41 prosenttia. Äänestäneistä 47 prosenttia katsoo, että Euroopan parlamentti ei ota riittävästi huomioon heidän huolenaiheitaan. Äänestämättä jättäneiden osuus on vastaavasti 59 prosenttia. Sitä vastoin 38 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan parlamentti ottaa riittävästi huomioon heidän huolenaiheensa: 48 prosenttia äänestäneistä ja 31 prosenttia äänestämättä jättäneistä. Kansallisella tasolla: Tunne siitä, että Euroopan parlamentti ei ota riittävästi huomioon kansalaisten huolenaiheita, on laskussa 19 jäsenvaltiossa. Vuodesta 2009 lasku on ollut voimakkainta Espanjassa (27 prosenttia, -26), Kyproksessa (35 prosenttia, -25) ja Slovakiassa (35 prosenttia, -22). Luottamuksen tunne on nousussa kahdeksassa jäsenvaltiossa ja ennen kaikkea Maltassa (63 prosenttia, +5), Saksassa (48 prosenttia, +5) ja Bulgariassa (39 prosenttia, +4). 14

15 V. YLEINEN KIINNOSTUS POLITIIKKAA KOHTAAN Tänä päivänä EU:n kansalaisten ehdoton enemmistö ilmoittaa, että politiikka ei kiinnosta heitä (54 prosenttia). Jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin erittäin merkittäviä eroja, jotka voivat olla jopa 43 prosenttiyksikköä. Tästä huolimatta on syytä huomata, että kiinnostuksen puute koskee 37 prosenttia äänestäneistä ja 68 prosenttia äänestämättä jättäneistä. Kansallisella tasolla: Välinpitämättömyys politiikkaa kohtaan on voimakkainta Kroatiassa (75 prosenttia), Tšekin tasavallassa ja Portugalissa (molemmissa 71 prosenttia) ja Romaniassa (70 prosenttia) Vähiten välinpitämättömyyttä politiikkaa kohtaan esiintyy Tanskassa (32 prosenttia) sekä Luxemburgissa ja Saksassa (molemmissa 33 prosenttia). 15

16 VI. TIEDONSAANTI JA MIELIKUVAT VAALIKAMPANJASTA A. Äänestämisen edellyttämä riittävä tiedonsaanti EU:n kansalaisista 57 prosenttia (+4) on sitä mieltä, että heillä oli kaikki tarvittava tieto, jotta he pystyivät päättämään, ketä äänestää vaaleissa. Tätä mieltä on 75 prosenttia äänestäneistä ja 44 prosenttia äänestämättä jättäneistä. Kansallisella tasolla: Ehdoton enemmistö 26 jäsenvaltiossa 28:sta ilmoittaa, ettei heillä oli kaikki äänestämiseen tarvittava tieto. Myönteistä kehitystä on havaittavissa 16 jäsenvaltiossa, joiden etunenässä ovat Bulgaria (65 prosenttia, +16), Liettua (71 prosenttia, +14) ja Yhdistynyt kuningaskunta (55 prosenttia, +13). Ainoastaan kahdessa maassa, Portugalissa (54 prosenttia, +4) ja Tšekin tasavallassa (53 prosenttia, +5), vastanneiden ehdoton enemmistö ilmoittaa, että heillä ei ollut kaikkea tarvittavaa tietoa. B. Vaalikampanjaa koskevat mielikuvat Kun vastaajilta kysyttiin, oliko heillä muistikuvaa kampanjasta, jossa ihmisiä oli kehotettu äänestämään, 65 prosenttia (-2) vastasi myöntävästi. Sekä äänestäneiden (73 prosenttia) että äänestämättä jättäneiden (58 prosenttia) ehdoton enemmistö vastasi myöntävästi mielikuvia kartoittavaan kysymykseen. Kansallisella tasolla: Keskiarvosta huolimatta jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja, kuten Ruotsin (89 prosenttia) ja Belgian (44 prosenttia) välillä, jossa vaalikampanjan muistavien määrässä oli 45 prosenttiyksikön ero. 16

17 17

18 I. OSALLISTUMINEN 1. Osallistuminen 1) Euroopan keskiarvo Äänestysprosentti eurovaaleissa (% EU) 18

19 2) Kansalliset tulokset Äänestysprosentti eurovaaleissa toukokuuta 2014 (28 jäsenmaassa) 19

20 3) Kansalliset tapahtumat Äänestysprosentti eurovaaleissa toukokuuta 2014 (28 jäsenmaassa) verrattuna edellisiin vaaleihin (%) Kroatian edellisten eurovaalien tulokset ovat vuodelta

21 II. ÄÄNESTYS 1. Äänestämispäätöksen ajankohta 1) Euroopan keskiarvo Vastaajat : kaikki äänestäneet 21

22 Vastaajat : kaikki äänestäneet 22

23 2) Kansalliset tulokset Vastaajat : kaikki äänestäneet 23

24 3) Kansalliset tapahtumat Vastaajat : kaikki äänestäneet 24

25 2. Äänestämisen syyt 1) Euroopan keskiarvo Vastaajat : kaikki äänestäneet 25

28 3. Mitä äänestäessä on pelissä 1) Euroopan keskiarvo Vastaajat : kaikki äänestäneet 28

31 III. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN 1. Äänestämättä jättämispäätöksen ajankohta 1) Euroopan keskiarvo Vastaajat : kaikki äänestämättä jättäneet 31

32 Vastaajat : kaikki äänestämättä jättäneet 32

33 2) Kansalliset tulokset Vastaajat : kaikki äänestämättä jättäneet 33

34 3) Kansalliset tapahtumat Vastaajat : kaikki äänestämättä jättäneet 34

35 2. Äänestämättä jättämisen syyt 1) Euroopan keskiarvo Vastaajat : kaikki äänestämättä jättäneet 35

36 2) Kansalliset tulokset Vastaajat : kaikki äänestämättä jättäneet 36

37 3) Kansalliset tapahtumat Vastaajat : kaikki äänestämättä jättäneet 37

38 IV. EUROOPPAA KOSKEVAT ASENTEET 1. EU-jäsenyys: hyvä vai huono asia? 1) Euroopan keskiarvo 38

39 2) Eurovaaleissa äänestäneet / äänestämättä jättäneet 39

40 3) Kansalliset tulokset 40

41 41

42 2. Kiintymys Eurooppaa kohtaan 1) Euroopan keskiarvo 42

45 4) Kansalliset tapahtumat 45

46 3. Kiintymys omaa maata kohtaan 1) Euroopan keskiarvo 46

50 4. Tunne Euroopan kansalaisuudesta 1) Euroopan keskiarvo 50

54 5. Luottamus EU-toimielimiin 1) Euroopan keskiarvo 54

58 6. Euroopan kansalaisten huolenaiheiden huomioiminen Euroopan parlamentissa 1) Euroopan keskiarvo 58

61 61

63 V. KIINNOSTUS EUROVAALEJA JA POLITIIKKAA KOHTAAN 1. Kiinnostus politiikkaa kohtaan 1) Euroopan keskiarvo 63

67 2. Eurokansanedustajiksi valittujen ehdokkaiden tietämisen merkitys 1) Euroopan keskiarvo 67

71 3. Eurovaaleissa eniten eurokansanedustajia saaneen puolueen tietämisen merkitys 1) Euroopan keskiarvo 71

75 VI. TIEDOT JA ALTISTUMINEN KAMPANJAVIESTEILLE 1. Tietämystaso ennen vaalipäivää 1) Euroopan keskiarvo 75

79 2. Äänestämään kannustavan kampanjan muistaminen 1) Euroopan keskiarvo 79

83 83