Tapaus FI/2009/0900: Tukkutason laajakaistapalvelut Suomessa

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SG-Greffe (2009) D/2294 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN Helsinki, Finland Vastaanottaja: Rauni Hagman Pääjohtaja Faksi: Arvoisa pääjohtaja Hagman, Asia: Tapaus FI/2009/0900: Tukkutason laajakaistapalvelut Suomessa Direktiivin 2002/21/EY 1 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu lausunto I. MENETTELY Komissio kirjasi 20. maaliskuuta 2009 tapausnumerolla FI/2009/0900 Suomen kansallisen sääntelyviranomaisen, Viestintäviraston, ilmoituksen tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoista Suomessa 2. Kansallinen kuuleminen 3 järjestettiin helmikuuta Yhteisön tason kuuleminen päättyy 20. huhtikuuta Viestintävirastolta pyydettiin lisätietoja 1. huhtikuuta Vastaus saatiin 6. huhtikuuta Puitedirektiivin 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti muilla kansallisilla sääntelyviranomaisilla ja komissiolla on mahdollisuus antaa lausuntonsa ilmoitetusta toimenpideluonnoksesta kyseiselle sääntelyviranomaiselle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi), EYVL L 108, , s. 33. Markkina 5 komission suosituksessa 2007/879/EY, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla, EUVL L 344, , s. 65. Puitedirektiivin 6 artiklan mukainen. Commission européenne, B-1049 Bruxelles / Europese Commissie, B-1049 Brussel - Belgia. Puhelin: (+32-2)

2 II. TOIMENPIDELUONNOKSEN KUVAUS II.1. Taustaa Viestintävirasto on aiemmin ilmoittanut tukkutason laajakaistamarkkinat Suomessa tapausnumeroilla FI/2004/0062, FI/2006/0548 ja FI/2008/0848. Viimeksi mainitussa ilmoituksessa Viestintävirasto määritteli markkinan siten, että siihen kuuluvat myös DSL-tekniikalla, kuitutekniikalla, kaapeliverkon kautta ja kiinteän langattoman verkon (FWA) kautta tarjottavat palvelut. Se yksilöi alueellisesti jakautuneet maantieteelliset markkinat, jotka muodostuvat 31:n perinteisen kiinteän verkon teleyrityksen paikallisista toimialueista. Joillakin kolmen vakiintuneen operaattorin toimialueista Viestintävirasto erotti maantieteelliset alimarkkinat, jotka muodostuvat 25:stä kunnasta, joiden alueella vakiintuneilla operaattoreilla ei sen mielestä enää ollut huomattavaa markkinavoimaa. Viestintävirasto ehdotti tämän vuoksi sääntelyn purkamista näissä kunnissa, samoin kuin kahdella muulla toimialueella, joilla HMV-asemaa ei todettu. Se kuitenkin katsoi, että 26:lla paikallisella vakiintuneella operaattorilla koko toimialueillaan ja kolmella muulla operaattorilla toimialueillaan lukuun ottamatta niitä kuntia, joissa katsotaan esiintyvän kilpailua on edelleen HMV-asema. Viestintävirasto ehdotti näin muodoin käyttöoikeuden myöntämiseen, avoimuuteen ja syrjimättömyyteen liittyviä velvoitteita, mutta ei muita hinnoitteluun liittyviä velvoitteita. Sen jälkeen kun komissio oli esittänyt vakavat epäilynsä maantieteellisten markkinoiden määrittelyn ja viiden operaattorin HMVaseman toteamisen suhteen ja aloittanut toisen selvitysvaiheen, Viestintävirasto peruutti ilmoituksensa sääntelyn purkamisesta toimialueilla tai osassa niistä. Niiden paikallisten toimialueiden osalta, joilla Viestintävirasto edelleen totesi HMV-aseman, komissio esitti huomioita kaapeliverkkojen sisällyttämisestä merkityksellisen markkinan määritelmään sekä määritellyn hintavalvontavelvoitteen puuttumisesta säännellyltä bittivirtatuotteelta. II.2. Toimenpideluonnoksen kuvaus II.2.1. Markkinamäärittely Ilmoitettu toimenpideluonnos koskee tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoita Suomessa. Viestintävirasto määrittelee merkityksellisen tuotemarkkinan muodostuvan edellisen ilmoituksensa ja suosituksen mukaisesti verkkoyrityksen palveluyritykselle tarjoamista tukkutason bittivirtapohjaisista tai ominaisuuksiltaan näitä vastaavista palveluista, jotka mahdollistavat laajakaistadatan välittämisen molempiin suuntiin. Markkinaan kuuluvat tukkutason laajakaistapalvelut ja bittivirtapohjaisia palveluita vastaavat laajakaistadatan välittämisen mahdollistavat palvelut tekniikasta riippumatta. Viestintäviraston mukaan markkinaan kuuluvat datasiirtopalvelun lisäksi Internet-palveluun tarvittavat, datasiirtopalvelun tarjoajan omaa käyttöään varten asentamat verkon välityskykyä parantavat laitteet, eli DSLAM-laitteet ja ATM-/Ethernet-kytkimet. Viestintävirasto katsoo merkitykselliseen markkinaan kuuluviksi myös DSL-tekniikalla, kuitutekniikalla, kaapelitelevisioverkon kautta ja kiinteän langattoman verkon (FWA) kautta tarjottavat laajakaistapalvelut. Kesäkuun 2008 lopulla kaikista vähittäistason laajakaistaliittymistä Suomessa 11 % oli kaapelimodeemiliittymiä ja noin 1 % kiinteän langattoman verkon liittymiä. Ilmoituksessaan ja vastauksessaan komission tietopyyntöön joulukuussa 2008 Viestintävirasto mainitsi vahvan kasvun ja epäsuorat hinnoittelurajoitteet kaapelimodeemilaajakaistan ja taajamien ulkopuolella kiinteän langattoman verkon laajakaistan osalta. Viestintävirasto mainitsi myös suorat hinnoittelurajoitteet, jotka johtuvat Digita Oy:n kiinteän langattoman verkon tukkutason 2

3 laajakaistatuotteen saatavuudesta ja myös kaapelitelevisioverkkopohjaisen tukkutason laajakaistatuotteen teknisestä toteutettavuudesta. Omaan laajakaistapalvelujen tarjontaan tarkoitetun eriytettyjen tilaajayhteystuotteiden tarjonnan ja/tai omien verkkotuotteiden käytön kuulumisesta markkinaan Viestintävirasto mainitsee tällaisten operaattorien tukkutarjontapotentiaalin sekä sen, että eriytetyillä tilaajayhteyksillä toimivat operaattorit ovat jo monilla alueilla vuokranneet bittivirtatuotteita kolmansille osapuolille 4. Vaikka markkinamäärittely on teknologisesti avoin, Viestintävirasto ei katso, että matkaviestintäverkon mobiililaajakaistaliittymät aiheuttaisivat tarkastellulla aikavälillä riittävästi potentiaalista kilpailua kiinteän puhelinverkon laajakaistaliittymille, jotta olisi perusteltua sisällyttää ne samaan merkitykselliseen markkinaan 5. Viestintävirasto ehdottaa lisäksi, kuten vuoden 2008 ilmoituksessaankin, että tilaajaliittymän siirtokapasiteetti sisällytetään tähän merkitykselliseen markkinaan, jolloin markkinaan sisältyvät kaikki laajakaistatukkutuotteen vuokralle ottajan käytössä tarvitsemat tilaajayhteystuotteen osat, eli yhteyden loppukäyttäjälle asti 6. Maantieteelliset markkinat ovat jakautuneet alueellisesti ja noudattelevat pitkälti kiinteitä paikallisia puhelinpalveluja tarjoavien teleyritysten perinteisiä toimialuerajoja. Perinteisellä toimialueella tarkoitetaan sitä aluetta, jolla asianomaisella teleyrityksellä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen saakka. Viestintävirasto katsoo myös, että joidenkin teleyritysten perinteisillä toimialueilla voi olla mahdollista erottaa maantieteellisiä alimarkkinoita, joilla markkinaolosuhteet voivat poiketa alueen muista olosuhteista, koska niillä toimii useita verkko-operaattoreita, mikä voi alentaa tukku- ja vähittäishintoja näillä alueilla. Se analysoi kilpailua näillä alueilla HMV-analyysin yhteydessä. II.2.2. Huomattavan markkinavoiman (HMV) toteaminen Viestintävirasto aikoo nimetä 32 operaattoria HMV-yrityksiksi omilla tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoillaan Ilmoituksen mukaan kaikista teleyritysten ulkopuolisille tahoille vuokraamista bitstream-yhteyksistä noin 8 % on vuokrattu vaihtoehtoisilta tarjoajilta. Mobiililaajakaista on tällä hetkellä toiseksi yleisin laajakaistaliittymätyyppi; sellaisia on noin 16 % kaikista laajakaistaliittymistä. Viestintävirasto kuitenkin toteaa, että mobiililaajakaistaliittymät eivät ole aikaansaaneet hinnoittelullaan sellaista epäsuoraa hinnoittelurajoitetta kiinteän verkon laajakaistaliittymille, että ne kuuluisivat samaan markkinaan. Se lisää myös, että mobiililaajakaistaliittymiä käytetään ensisijassa tavoitettavuuden parantamiseksi kodin ulkopuolella ja että ne tällä hetkellä pikemminkin täydentävät kuin korvaavat kiinteän verkon liittymiä. Viestintävirasto toteaa, että aiemman markkinamäärittelyn mukaisen laajakaistatukkupalvelun tuotteistaminen kahdeksi erikseen hinnoitelluksi tuotteeksi ei ole edistänyt kilpailua markkinoilla riittävästi, eikä hinnoittelu ole ollut riittävän läpinäkyvää. AinaCom Oy, Alajärven Puhelinosuuskunta, DNA Palvelut Oy, Elisa Oyj, Etelä-Satakunnan Puhelin Oy, Eurajoen Puhelin Osk, Forssan Seudun Puhelin Oy, Härkätien Puhelin Oy, Iisalmen Puhelin Oy, Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, Jakobstadsnejdens Telefon Ab, Kajaanin puhelinosuuskunta, Karis Telefon Ab, Keikyän Puhelin Osk, Kimito Telefonaktiebolag, Kokkolan Puhelin Oy, Kymen Puhelin Oy, Laitilan Puhelin Osk, Loviisan Puhelin Oy, Mariehamns Telefon Ab, Mikkelin Puhelin Oyj, Outokummum Puhelin Oy, Pargas Telefon - Paraisten Puhelin Oy, Pohjanmaan Puhelin Oy, Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Salon Seudun Puhelin Oy, Savonlinnan Puhelin Oy, Telekarelia Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Vaasan Läänin Puhelin Oy, Vakka-Suomen Puhelin Oy, Ålands Telefonandelslag. 3

4 Viestintävirasto käytti muun muassa seuraavia kriteereitä arvioidessaan huomattavaa markkinavoimaa näillä markkinoilla: markkinaosuudet 8 ja potentiaalinen kilpailu 9, markkinoilletulon esteet, vähittäis- ja tukkuhinnoittelun kehittyminen 10 sekä muut tekijät, kuten tasapainottava ostajanvoima, yrityksen koko, tekninen etulyöntiasema, vertikaalinen integraatio, vaikeasti toisinnettavan infrastruktuurin hallinta jne. Analysoituaan kilpailuolosuhteita kiinteän verkon vakiintuneiden operaattoreiden toimialueilla olevissa kunnissa Viestintävirasto tulee siihen johtopäätökseen, että markkinaolosuhteet voidaan jakaa neljään kategoriaan. Neljä potentiaalista aluekategoriaa, joilla voi vallita erilaiset markkinaolosuhteet, ovat seuraavat: 1. Alueet, joilla perinteisellä teleyrityksellä on edelleen monopoli laajakaistatukkutuotteen markkinalla ja kilpailu vähittäistasolla on hyvin vähäistä. 2. Alueet, joilla kunnan alueella sijaitsevilla keskitinalueilla on korkeintaan yhden kilpailevan verkko-operaattorin laitteita. Lisäksi alueella voi olla kattava langaton laajakaistaverkko. Kilpailu laajakaistavähittäismarkkinoilla on alkanut, mutta laajakaistatukkutuotteen vuokralle anto on edelleen edellytys kilpailevan laajakaistatarjonnan muodostumisessa. 3. Alueet, joilla toimii omalla verkolla kaksi tai useampia kilpailijoita vähintään yhdellä kunnan alueella sijaitsevista keskitinalueista. Kunnan alueella saattaa olla tämän lisäksi kattavaa langatonta laajakaistatarjontaa. Laajakaistan vähittäisja/tai tukkumarkkinoilla hintataso on kuitenkin maan keskimääräistä tasoa korkeampi tai HMV-yrityksen laajakaistatukkutuotteen hinnoittelu ei mahdollista tehokkaan kilpailijan markkinoille tuloa kaikkien tarjolla olevien laajakaistanopeusluokkien osalta. 4. Alueet, joilla laajakaistamarkkinoilla toimii omalla DSL-verkolla useampia toimijoita. Kunnan alueella sijaitsee vähintään yksi keskitinalue, jossa vähintään kolmella kilpailijalla on omaa DSL-verkkoa 11 tai vähintään kahdella kilpailijalla on omaa DSL-verkkoa ja kunnan alueella on maantieteellisesti kattavaa langatonta laajakaistatarjontaa. Lisäksi kunnan alueella laajakaistaliittymien vähittäishinnoittelu on Suomen keskimääräistä hintatasoa edullisempaa. Myös laajakaistatukkutuotteen hinnoittelu on Suomen keskimääräistä tasoa edullisempaa ja tehokas kilpailija voi tulla markkinoille laajakaistatukkutuotetta Viestintäviraston mukaan perinteisten toimijoiden markkinaosuus on kolmansille osapuolille vuokrattujen laajakaistatukkutuotteiden markkinoilla yli 75 % (pois lukien yritykset, jotka eivät vuokraa kolmansille osapuolille lainkaan). Jos mukaan lasketaan sekä perinteisten toimijoiden että markkinoille tulleiden yritysten oma käyttö, on perinteisten toimijoiden markkinaosuus tällöinkin kaikilla toimialueilla yli 60 % ja suurimmassa osassa tapauksista yli 80 %. Viestintäviraston mukaan mobiilidatapalvelut voivat luoda potentiaalista kilpailua laajakaistapalvelujen vähittäismarkkinoilla, mutta ainakin tukkumarkkinoilla niiden merkitys on toistaiseksi hyvin vähäinen. Vuoden 2007 aikana markkinoille tulleiden mobiilidatapalvelujen ei voida katsoa vaikuttaneen kilpailuolosuhteisiin laajakaistapalvelujen tukkumarkkinoilla, koska mobiiliverkkoyritykset eivät tarjoa kilpailevaa tukkutuotetta mobiiliverkossa eivätkä loppukäyttäjät ole juuri korvanneet kiinteän verkon tai kiinteän langattoman laajakaistaverkon liittymiään mobiililaajakaistaliittymillä. Vähittäishinnat ovat vuonna 2006 nousseet 256 kbit/s ja 512 kbit/s nopeusluokissa ja vuoden 2008 aikana 1 Mbit/s ja 2 Mbit/s nopeusluokissa. Tukkuhintojen viimeaikainen kehitys on ollut lievästi laskeva, joskin yritys- ja aluekohtaiset erot ovat huomattavia. Viestintäviraston mukaan tällöin myös näillä kilpailevilla yrityksillä on mahdollisuus antaa vuokralle laajakaistatukkutuotetta uusille markkinoille tuleville teleyrityksille HMV-yrityksen tavoin. 4

5 käyttäen kaikissa nopeusluokissa. HMV-yrityksen laajakaistatukkutuotteen hinta ei saa myöskään olla korkeampi kuin tämän yrityksen alueella voimassa oleva tukkutuotetta vastaavan laajakaistaliittymän vähittäishinta. Lisäksi HMVyrityksen laajakaistatukkutuotteiden markkinaosuus tarkasteltavassa kunnassa ei saa ylittää 50 prosenttia. Markkina-analyysissään Viestintävirasto katsoo, että ei ole mahdollista erottaa mitään toimialuetta tai alimarkkinaa, joka täyttäisi neljännen kategorian kriteerit. Tämän seurauksena se aikoo nimetä 32 operaattoria HMV-yrityksiksi omilla tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoillaan. II.2.3. Sääntelylliset velvoitteet Toimenpideluonnoksellaan Viestintävirasto aikoo asettaa seuraavat velvoitteet: velvollisuus antaa vuokralle osa tilaajayhteyden siirtokapasiteetista ja laitetiloja; avoimuusvelvollisuus eli velvollisuus julkaista toimitusehdot ja hinnasto; ja syrjimättömyysvelvollisuus hinnoittelun ja muiden ehtojen osalta. Viestintävirasto ei kaavaile muita hinnoitteluun liittyviä velvoitteita. Nämä velvoitteet tulevat voimaan 8 kuukauden kuluttua Viestintäviraston päätöksen antamispäivästä, mikä mahdollistaa velvoitetuille yhtiölle laajakaistan tukkutuotteen muutoksesta mahdollisesti johtuvien järjestelmien päivittämisen. Tällä siirtymäkaudella sovelletaan annetuissa Viestintäviraston päätöksissä asetettuja velvoitteita. III. LAUSUNTO Komissio on tutkinut ilmoituksen sekä Viestintäviraston toimittamat lisätiedot ja antaa seuraavan lausunnon 12 : Kaapelitelevisioverkkojen sisällyttäminen markkinamääritelmään Komissio on tyytyväinen siitä, että Viestintävirasto sisällyttää merkitykselliseen markkinaan myös kuitutekniikalla toteutetut laajakaistaliittymät, mutta pyytää sitä, kuten aiemmissakin lausunnoissaan, harkitsemaan uudelleen kaapelitelevisioverkon avulla toteutettujen liittymien sisällyttämistä markkinamääritelmään. Ensinnäkään yksikään kaapelioperaattori ei tarjoa tukkutason laajakaistaliittymiä Suomessa, mikä antaisi ymmärtää, että kaapeliverkon tuotteet eivät muodosta suoraa rajoitetta DSL-pohjaisten palvelujen tarjonnalle. Toiseksi komissio haluaa epäsuorien rajoitteiden osalta korostaa, että jos heikot rajoitteet otetaan automaattisesti huomioon markkinamäärittelyvaiheessa, riskinä on, että todellinen markkinavoima tukkutasolla aliarvioidaan, kun omaan tarjontaan perustuvat markkinaosuudet otetaan kaikkien vertikaalisesti integroitujen kilpailijoiden osalta huomioon, vaikka ne eivät todellisuudessa rajoittaisikaan vakiintuneen operaattorin markkinakäyttäytymistä. On erittäin tärkeää, että erityisesti vertikaalisesti integroituneiden yritysten muodostaman rajoitteen laajuus ja suuruus arvioidaan analyysissa oikein. Kun 12 Puitedirektiivin 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 5

6 epäsuoraa korvattavuutta arvioidaan SSNIP-hintatestillä (pieni mutta tuntuva hintojen pysyvä korotus), on näin ollen osoitettava seuraavat seikat: i) Internet-palveluntarjoajien olisi tukku- ja vähittäishinnan suhteen vuoksi pakko siirtää hypoteettinen tukkuhinnan nousu kuluttajahintoihin voimatta kantaa korotusta itse; ii) vähittäistasolla olisi epäsuorista rajoitteista johtuen vähittäispalvelujen osalta riittävästi kysynnän korvattavuutta, jotta tukkutason hinnan nosto ei kannattaisi; ja iii) Internet-palveluntarjoajien asiakkaat eivät merkittävässä määrin siirtyisi käyttämään hypoteettisen, vertikaalisesti integroituneen monopoliyrityksen vähittäistarjontaa, erityisesti ellei viimeksi mainittu korota omia vähittäishintojaan. Viestintäviraston ilmoituksissa (tapaukset FI/2008/0848 ja FI/2009/0900) ja sen komission tietopyyntöihin antamissa vastauksissa toimitettujen tietojen pohjalta komissio epäilee epäsuorien rajoitteiden vahvuutta tässä tapauksessa. Erityisesti on epävarmaa, onko DSL-laajakaistapalvelujen ja kaapelitelevisioverkon laajakaistapalvelujen välillä riittävästi vähittäistason kysynnän korvaavuutta. Viestintäviraston kuluttajatutkimuksen mukaan vain pieni osa asiakkaista (17 %) ilmaisi halukkuutensa siirtyä kaapeliverkkotuotteeseen nykyisen tuotteen hinnan noustessa 5 10 prosenttia. Joka tapauksessa tukkutason laajakaistapalveluihin pohjautuvien kaapeliverkkoliittymien jättäminen markkinan ulkopuolelle ei olisi muuttanut HMV-johtopäätöstä eikä johtanut erilaiseen sääntelylliseen lopputulokseen. Näin ollen komissio katsoo, että koska johtopäätös markkinan tarkasta sisällöstä ei tässä tapauksessa ole olennainen tekijä HMV-arvion ja sääntelyllisten velvoitteiden asettamisen kannalta, kysymys kaapelitelevisioverkkopohjaisten laajakaistaliittymien sisällyttämisestä markkinamääritelmään voidaan jättää avoimeksi. Hintasääntelyn puuttuminen Komissio pyytää Viestintävirastoa vielä harkitsemaan hintavelvoitteen asettamista, koska sen puuttuminen aiheuttaa riskin, että käyttöoikeussääntely käytännössä mitätöityy, jos vakiintuneet operaattorit voivat asettaa hintansa kilpailtua hintaa korkeammalle tasolle. Se, että markkinavalvonnalla voidaan puuttua mahdollisiin kilpailuongelmiin, esim. hintaruuvikäytänteisiin, ei sulje pois tässä tapauksessa ennakkosääntelyn mahdollisuutta. Maantieteellisten alimarkkinoiden määrittely sääntelyn mahdollista tulevaa purkamista varten Komissio panee merkille, että Viestintävirasto erittelee neljä erilaista kriteerikategoriaa alueille, joilla Viestintäviraston mukaan voi esiintyä erilaisia kilpailuolosuhteita. Tältä osin komissio haluaisi huomauttaa, että sääntelyviranomaisten olisi kilpailuoikeuden periaatteiden mukaisesti markkina-analyysissään määriteltävä ensin merkityksellinen maantieteellinen markkina ja analysoitava niitä alueita, joilla kilpailuolosuhteet ovat ajan mittaan samankaltaiset tai riittävän homogeeniset. Lisäksi maantieteellisten alimarkkinoiden määrittelyn on perustuttava rakenteellisten ja markkinakäyttäytymistekijöiden perusteelliseen analyysiin. Tähän pitäisi sisällyttää paitsi rakenteellisia indikaattoreita, kuten kilpailijoiden määrä tietyllä 6

7 keskitinalueella, myös muita mahdollisesti merkityksellisiä tekijöitä, kuten kyseisten alueiden koko/asukastiheys sen toteamiseksi, että vaihtoehtoisten operaattoreiden läsnäolo on kestävällä pohjalla, sekä markkinaosuuksien jakautuminen ja niiden kehittyminen ajan mittaan yksittäisillä keskitinalueilla. Merkityksellisiä käyttäytymiseen liittyviä indikaattoreita olisivat hinnoittelun, hintatrendien ja hinta-erojen alustava analyysi sekä kaupallisten strategioiden ja tuote-/palveluvalikoimien välillä todetut erot eri alueilla 13. Viestintäviraston olisi myös tarkasteltava näitä käyttäytymiselementtejä ei vain suhteessa Suomen keskimääräiseen hintatasoon vaan myös suhteessa naapurialueisiin, jotta voitaisiin selkeästi yksilöidä niiden alueiden rajat, joilla kilpailuolosuhteet ovat erilaiset. Lisäksi on tärkeää tutkia kaikkien tällaisten yksilöityjen markkinarajojen vakautta ajan mittaan. Viestintävirasto analysoi joitakin näistä rakenteellisista ja käyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä pelkästään HMV-analyysin yhteydessä. Koska se kuitenkin päätyy siihen johtopäätökseen, että kilpailuolosuhteet ovat samat kullakin perinteisten teleoperaattoreiden toimialueista, merkityksellisen maantieteellisen markkinan kunnollisen määritelmän ja analyysin puuttumisesta ei ole haittaa tämän katsauksen lopputuleman kannalta. Jos Viestintävirasto aikoo tulevaisuudessa purkaa sääntelyä tietyillä maantieteellisillä alueilla neljännessä kategoriassa esitettyjen kriteerien perusteella, sen on otettava huomioon, että pelkkä vaihtoehtoisten verkkojen läsnäolo yhdellä puhelinkeskusalueella (MDF) tai keskitinalueella (joka ei aina välttämättä kata kunnan koko maantieteellistä aluetta), vakiintuneen operaattorin alle 50 % markkinaosuus ja kansallista tasoa alhaisemmat hinnat eivät välttämättä sinänsä tyhjentävästi ilmaise todellisen kilpailun laajuutta ja asiakkaiden (tukku- /vähittäisasiakkaat) valinnanvaraa kyseisellä keskitinalueella tai koko kyseisessä kunnassa. Viestintäviraston olisi pikemminkin osoitettava, tällä tällainen kilpailu on kyseisellä alueella tarpeeksi dynaamista ja kestävää rajoittamaan riittävästi vakiintuneen operaattorin hinnoitteluun liittyvää ja kaupallista käyttäytymistä näkyvällä tavalla, jotta asiakkailla on riittävä suoja kyseisellä sääntelykaudella. Puitedirektiivin 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti Viestintäviraston on otettava muiden kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission lausunnot mahdollisimman laajasti huomioon ja se voi hyväksyä lopullisen toimenpideluonnoksen ja toimittaa sen tällöin komissiolle. Komission kanta tähän nimenomaiseen ilmoitukseen ei rajoita sen mahdollisia kantoja muihin ilmoitettuihin toimenpideluonnoksiin. Suosituksen 2008/850/EY kohdan mukaisesti komissio julkaisee tämän asiakirjan verkkosivuillaan. Komissio ei pidä asiakirjaan sisältyvää aineistoa luottamuksellisena. Pyydämme teitä ilmoittamaan komissiolle 15 kolmen työpäivän kuluessa tämän asiakirjan vastaanottamisesta, mikäli katsotte, että tämä asiakirja sisältää liikesalaisuuksia Ks. komission lausunnot tapauksissa ES/2008/0805, AT/2008/0757 ja UK 2007/733. Komission suositus 2008/850/EY, annettu 15 päivänä lokakuuta 2008, ilmoituksista, määräajoista ja kuulemisista, joista säädetään direktiivin 2002/21/EY 7 artiklassa, EUVL L 301, , s. 23. Pyynnöt on lähetettävä joko sähköpostitse osoitteeseen INFSO-COMP-ARTICLE7@ec.europa.eu tai faksilla numeroon

8 koskevien yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisesti luottamuksellista tietoa, jota toivotte poistettavaksi ennen julkaisemista 16. Pyydämme teitä perustelemaan pyyntönne. Kunnioittavasti Komission puolesta Philip Lowe Pääjohtaja 16 Komissio voi tiedottaa yleisölle arviointinsa tuloksesta ennen tämän kolmen päivän ajan päättymistä. 8