MARKKINA-ANALYYSI KIINTEÄSTÄ PUHELINVERKOSTA NOUSEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINOILLA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARKKINA-ANALYYSI KIINTEÄSTÄ PUHELINVERKOSTA NOUSEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINOILLA"

Transkriptio

1 Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No /934/2007 MARKKINA-ANALYYSI KIINTEÄSTÄ PUHELINVERKOSTA NOUSEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 LÄHTÖKOHDAT MARKKINA-ANALYYSILLE Viestintämarkkinalain (393/2003) 17 1 momentin mukaan n on kilpailutilanteen selvittämiseksi tehtävä markkina-analyysi merkityksellisiksi määritellyistä tukku- ja vähittäismarkkinoista säännöllisin väliajoin. Merkityksellisiä viestintämarkkinoita määriteltäessä viestintämarkkinalain 16 velvoittaa a ottamaan huomioon EY:n komission suosituksen ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 1. on tehnyt edellisen markkina-analyysin kiinteästä puhelinverkosta nousevan liikenteen markkinoilla vuonna on markkina-analyysin perusteella tuolloin todennut, että 45 alueellisella teleyrityksellä 2 on huomattava markkinavoima kyseessä olevilla markkinoilla. 2 JULKINEN KUULEMINEN 2.1 Kansallinen kuuleminen varasi teleyrityksille sekä teleyrityksiä ja käyttäjiä edustaville tahoille tilaisuuden esittää käsityksensä viraston huomattavaa markkinavoimaa kiinteästä puhelinverkosta nousevan liikenteen markkinoilla koskevasta markkina-analyysistä. Määräaika lausuntojen antamiselle päättyi sai 7 kappaletta asiaa koskevia lausuntoja. DNA Oy ja Elisa Oyj pitävät lausunnoissaan hyvänä sitä, että poistaa kustannussuuntautuneisuutta, kustannuslaskentajärjestelmän käyttöä ja eriyttämistä koskevat velvoitteet nousevan liikenteen markkinalla. Elisa Oyj pyytää a lisäksi selvittämään, milloin sääntelystä kyseessä olevalla markkinalla voitaisiin kokonaan luopua. Finnet-liitto ry pitää myönteisenä sitä, että nousevan liikenteen markkinan HMV-velvoitteita kevennetään. Liiton mukaan kuitenkin kaikki velvoitteet liiton jäsenyritysten osalta olisi tullut poistaa. Finnet-liiton näke- 1 Komission suositus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, EYVL L 114, , s Alajärven Puhelinosuuskunta, Auria Networks Oy, Elisa Networks Oy, Etelä-Satakunnan Puhelin, Eurajoen Teleosuuskunta, Forssan Seudun Puhelin Oy, Hämeen Puhelin Oy, Härkätien Puhelin Oy, Iisalmen Puhelin Oy, Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, Jakobstadsnejdens Telefon Ab, Kajaanin Puhelinosuuskunta, Karis Telefon Ab - Karjaan Puhelin Oy, Keikyän Puhelinosuuskunta, Kesnet Oy, Kimito Telefonaktiebolag, Kokkolan Puhelin Oy, KPY Verkot Oy, Kymen Puhelin Oy, Laitilan Puhelinosuuskunta, Lohjan Puhelin Oy, Lounet Oy, Loviisan Puhelinosuuskunta, Lännen Puhelin Oy, Länsilinkki Oy, Mariehamns Telefon Ab, Mikkelin Puhelin Oyj, Oulun Puhelin Oyj, Outokummun Puhelin Oy, Pargas Telefon Ab - Paraisten Puhelin Oy, Pohjanmaan PPO Oy, Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Päijät-Hämeen Puhelin Oyj, Riihimäen Puhelin Oy, Salon Seudun Puhelin Oy, Satakunnan Puhelin Oy, Savonlinnan Puhelin Oy, Sonera Carrier Networks Oy, Soon Net Oy, Telekarelia Oy, Telepohja Oy, Tikka Networks Oy, Vaasan Läänin Puhelin Oy, Vakka-Suomen Puhelin Oy, Ålands Telefonandelslag PB 313, FI P.O. Box 313, FI-00181

2 2 (24) 2.2. Kansainvälinen kuuleminen myksen mukaan matkapuhelut ovat täysin kiinteän verkon puheluja korvaavia palveluja. TeliaSonera Finland Oyj:n näkemyksen mukaan tilaajayhteyksien tai kiinteiden yhteyksien rakentaminen tai vuokraaminen korvaava on vaihtoehto nousevan liikenteen ostamiselle silloin, kun palveluja toteutetaan yritysasiakkaille. Myös kotitalousasiakkaille on rakennettu langattomia tai kuituyhteyksiä. TeliaSonera pitää virheellisenä n tulkintaa siitä, että alenevien volyymien vuoksi nousevien yksikkökustannusten takia kohonneet hinnat olisivat osoitus kilpailun puutteesta. Velvoitteiden osalta TeliaSonera pitää positiivisena sitä, että velvoitteita kevennetään ja kaikkia kiinteän verkon verkkoyrityksiä säännellään symmetrisin velvoittein. TDC Song Oy:n mielestä nousevan liikenteen hintakehityksen pitää olla samaa tasoa kuin laskevan liikenteen ja noudattaa laskevan liikenteen hintaa. Tällöin nousevan liikenteen markkinoita ei tarvitse säännellä yhtä tiukasti kuin laskevaa liikennettä. TDC Songin mukaan n esittämät muutokset HMV-velvoitteisiin edistävät markkinoiden toimimista edellä esitetyllä tavalla. lla on TDC Songin mukaan oltava kuitenkin valmius puuttua markkinalla tapahtuviin hintamuutoksiin, jos markkinoilla esiintyy ylihinnoittelua tai muita häiriöitä. Kilpailuvirasto on pääosin samaa mieltä n puheluiden vähittäismarkkinoita koskevista näkemyksistä ja pitää myönteisenä sitä, että on luopunut kustannussuuntautuneisuutta koskevasta velvoitteesta. antoi komissiolle tiedoksi n markkina-analyysit huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkkosta nousevan liikenteen ja kiinteään puhelinverkkoon laskevan liikenteen sekä transit-palvelujen markkinoilla. Komissio antoi direktiivin 2002/21/EY 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun lausuntonsa Komissiolla ei ollut kommentoitavaa n kiinteästä puhelinverkosta nousevan liikenteen markkinaa koskevasta markkinaanalyysistä. 3 KIINTEÄN VERKON PUHEPALVELUJEN VÄHITTÄISMARKKINAT JA KILPAILUONGELMAT Kilpailu ja hintakehitys kiinteän verkon puhepalveluissa Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen 3 perusteella on nähtävissä, että kiinteän puhelinverkon puheluiden hinnat eivät ole laskeneet. Tutkimuksessa on selvitetty kotitalouksien puheviestinnän maksujen muutoksia. Matkapuhelujen hintataso pysyi vuonna 2006 muuttumattomana kaikkien tutkittujen matkapuhelinoperaattoreiden tärkeimpien matkapuhelujen osalta. Kiinteän puhelinverkon puheluissa paikallispuhelujen hinnat nousivat noin 3,8 % ja kaukopuhelujen noin 3,4 %. Ulkomaanpuhelujen hinnat säilyivät ennallaan. Paikallistoiminnassa on otettu huomioon puhelujen lisäksi myös liittymien perusmaksut, jotka 3 Suomen telemaksujen hintataso Liikenne- ja viestintäministeriö,, 2007.q 00181

3 3 (24) pysyivät vuonna 2006 muuttumattomina. Kuvassa 1 on esitetty puheviestinnän hintaindeksin kehitys vuodesta 1995 vuoteen Kaukopuhelupalveluissa ja erityisesti paikallistoiminnassa hintakehitys on ollut voimakkaasti nouseva. Ulkomaanpuhelujen osalta hintataso laski kilpailun avauduttua, mutta on tällä vuosituhannella ollut vakaata. Kiinteän verkon operaattorit hinnoittelevat niin sanotut lähipuhelut eli operaattorin oman verkon lankaliittymien väliset puhelut suhteessa hyvin edullisiksi. Myös matkaviestin- ja VoIP-operaattoreilla on käytössään hinnoittelumalleja, joissa operaattorin omien liittymien väliset sisäiset puhelut ovat edullisia tai ilmaisia. Kuva 1. Puheviestinnän hintakehitys Lähde: Suomen telemaksujen hintataso Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 17/2007. Kysyntä ja tarjonta puhepalvelujen vähittäismarkkinoilla Vähittäismarkkinoilla tarkastellaan niitä asiakkaita, joilla on jo olemassa oleva liittymä, jolla voi soittaa puheluja. Tällöin tarkastelussa ovat mukana ne asiakkaat, joilla on joko pelkkä kiinteän puhelinverkon liittymä tai tämän lisäksi myös matkaviestin ja/tai laajakaistaliittymä. Näiden asiakkaiden kiinteän puhelinverkon liittymäoperaattorin tarjoamien puhepalvelujen osalta korvaavuus vähittäismarkkinoilla voisi tulla kyseeseen lähinnä matkapuhelujen, VoIP-puhelujen tai kiinteän verkon operaattorivalinnan osalta. Nousevan liikenteen tukkumarkkinan kannalta tarkastellaan periaatteessa yksittäisen puhelun soittamisen vaihtoehtoja tilanteessa, jossa asiakkaalla on vaihtoehtoisia soittotapoja mahdollistavia liittymiä. Liittymän hankinta ei sisälly tähän tarkasteluun. Myös EU:n komission suosituksessa merkityksellisistä markkinoista vähittäistason puhelinliittymät ja puhepalvelut muodostavat omat erilliset relevantit markkinansa. Kiinteän verkon puhepalvelujen vähittäismarkkinoille tulo voidaan periaatteessa toteuttaa ainakin seuraavilla tavoilla: a) avaamalla yleinen operaattoritunnus, b) tarjoamalla puheluja ESV-sopimuksen avulla (verkkoyritys laskuttaa paikallisverkkomaksun), c) tarjoamalla puheluja ESV-sopimuksen avulla niin, että puheluja tarjoava palveluoperaattori laskuttaa oman paikallisverkkomaksunsa 00181

4 4 (24) d) tarjoamalla perinteisen teleyrityksen verkossa liittymää joko numeron siirrettävyyden avulla tai uudella numerolla (tilaajayhteyden vuokraus) e) laajakaistapalveluntarjoaja alkaa tarjota VoIP-puheluja laajakaistaliittymän päällä Näistä vaihtoehdot a - c edellyttävät nousevan liikenteen tukkutuotteiden ostamista liittymän tarjonneelta teleyritykseltä. n teettämien kuluttajatutkimusten 4 perusteella vuonna 2005 lankapuhelinliittymä oli hieman yli puolella kotitalouksista. Määrä oli vuoden 2006 lopulla tehdyssä tutkimuksessa laskenut noin 10 prosenttiyksikköä (38 %). Suurimmassa osassa niistä kotitalouksista, joissa on kiinteä puhelinliittymä, on myös matkapuhelin (89 %). Pelkästään lankapuhelimen varassa on vain 11 prosenttia kotitalouksista. Laajakaistaliittymä on noin kolmella neljästä kotitaloudesta, joilla on kiinteän puhelinverkon liittymä. Merkittävä osa niistä kotitalouksista, joissa on lankapuhelin, suunnittelee siitä luopumista lähitulevaisuudessa (32 % vuonna 2005). Kiinteän puhelinverkon puhepalvelujen merkitys Suomessa on viime vuosina vähentynyt matkaviestinnän voimakkaan kasvun myötä. Sekä kiinteän puhelinverkon liittymämäärät että puheluvolyymit ovat laskeneet. Kiinteän verkon puheluvolyymien laskuun on vaikuttanut osaltaan myös dial up -internetliikenteen väheneminen laajakaistaliittymien yleistymisen myötä. Kiinteän puhelinverkon ja matkaviestinverkon liittymämäärien ja puheluvolyymien kehitys on esitetty liitteessä 1. Toistaiseksi kuitenkin ainoastaan kiinteässä verkossa olevilla HMV-yrityksillä on Viestintämarkkinalain perusteella velvollisuus tarjota puhe- ja tiedonsiirtopalveluja yleispalveluna ennalta rajoittamattomalle asiakasryhmälle. Viisi prosenttia kiinteän verkon puhelinliittymän omaavista kotitalouksista oli kuluttajatutkimuksen perusteella vaihtanut liittymänsä toisen palveluntarjoajan liittymäksi. Yritysasiakkaiden osalta kiinteän verkon liittymiä oli vielä huomattavasti enemmän käytössä eli vuoden 2005 telepalvelujen käyttötutkimuksen mukaan 35 % yrityksistä oli työntekijällä vain lankapuhelin, sekä lankapuhelin että matkapuhelin oli 33 % työntekijöistä. Yrityksen soittamista puheluista 49 % soitettiin lankapuhelimesta. Vuoden 2006 kuluttajatutkimuksen mukaan puhelukohtaisen operaattorivalinnan mahdollisuudesta oli tietoisia puhelulajista riippuen noin 40 % vastaajista, joilla oli kiinteän verkon puhelinliittymä. ESV-sopimuksen eri puhelulajeista oli tehnyt puhelulajista riippuen noin 10 %. (Vuonna 2005 vastaava luku oli vajaat 20 %.) Tämän lisäksi 13 % vastaajista ei tiennyt oliko heillä ESV-sopimusta. Operaattoritunnusta käytti hieman yli 10 % kiinteän verkon liittymällä puheluja soittava. (Vuonna 2005 vastaava luku oli noin 15 %.) Operaattoritunnuksen käyttö oli suosituinta soitettaessa ulkomaan puheluita. Viimeisen vuoden aikana kiinteän verkon puhelujen tarjoajaa oli vaihtanut noin 4 % kotitalouksista, joilla oli käytössään kiinteän verkon liittymä. 4 Kts. n telepalveluiden käyttötutkimus 2005 ja Tutkimukset löytyvät n internetsivuilta osoitteista: UTKIMUS_2005_RAPORTTI.pdf ja

5 5 (24) Puheluhintojen näkökulmasta matkapuhelut ja kiinteän verkon puhelut ovat lähentyneet toisiaan. Kuten kuvasta 1 nähdään, matkapuheluhinnat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana laskeneet merkittävästi kun taas kiinteän verkon puhepalvelujen hinnat ovat olleet nousussa. Paikallispuhelut ovat edelleen selvästi edullisempia kuin matkapuhelut, kaukopuheluissa hintaero riippuu muun muassa puhelun pituudesta ja operaattorista, mutta keskimääräisellä 3-5 minuutin puhelulla hintaero on yleisesti hyvin pieni. Puhelut matkapuhelimiin ovat selvästi kalliimpia kiinteän verkon liittymästä kuin toisesta matkapuhelimesta soitettaessa. Ulkomaanpuhelut ovat samanhintaisia riippumatta siitä, soitetaanko puhelu kiinteällä puhelimella tai matkapuhelimella, koska myös matkapuhelimesta soitetuissa ulkomaanpuheluissa voidaan käyttää operaattorivalintaa. Ulkomaanpuheluissa hintaeroa tulee ainoastaan siitä, soitetaanko kiinteän verkon liittymään vai matkaviestinliittymään kohdemaassa. Internetin käyttöä analogisella tai ISDN-modeemilla ei kaikissa tapauksissa voi käytännössä korvata matkapuhelimella. Modeemilla tapahtuva Internet-käyttö on edelleen noin neljäsosalle kiinteän puhelinliittymän omistajista merkittävä syy kiinteän puhelinliittymän säilyttämiseen. Tällöin Internet-käyttö niin vähäistä tai satunnaista, etteivät he tarvitse laajakaistaliittymää tai alueella ei ole saatavilla laajakaistaliittymiä. Matkapuheluita voidaan ainakin osittain pitää kiinteän verkon puheluita korvaavina vähittäismarkkinoilla. Kuitenkin on joitakin kuluttajaryhmiä, jotka edelleen käyttävät viestintään ainoastaan kiinteää puhelinta. Lisäksi monien niiden kuluttajien osalta, joilla on kiinteä puhelin käytössä, matkapuhelin on lähinnä täydentävä. Kysynnän korvaavuus toimii pääsääntöisesti vain toiseen suuntaan. Kuluttajat vaihtavat hinta- ja muista syistä kiinteän puhelinverkon liittymiä pelkkään matkaviestinliittymään, mutta eivät päinvastoin. Kiinteän verkon liittymät ja matkaviestinliittymät ovatkin enemmän toisiaan täydentäviä kuin toisiaan korvaavia. Myös se, että kiinteän verkon vähittäishinnat nousevat, viittaa enemmänkin siihen, etteivät kiinteän verkon operaattorit varsinaisesti kilpaile matkaviestinoperaattoreiden kanssa asiakkaista. Kiinteän verkon operaattorit yrittävät tarjota puhepalveluja kiinteässä verkossa ja saada palvelun tarjonnan edellyttämän kiinteän verkon kustannukset katettua olemassa olevilta asiakkailta, mistä seuraa asiakasmäärien laskiessa nouseva hintakehitys. Laajakaistaliittymä on tällä hetkellä yli puolella kotitalouksista. Laajakaistaliittymän omistajista noin viidennes on kokeillut Internet-puheluja. n telepalvelututkimusten perusteella käyttäjät ovat olleet varsin tyytyväisiä käyttämiinsä VoIP-sovelluksiin sekä käytettävyyden että äänen laadun osalta. Internet-puhelujen käyttö on kuitenkin edelleen vielä varsin vähäistä eikä ole juuri lisääntynyt vuoden aikana. Näin ollen kiinteän verkon puheliikenteen markkinoille voidaan tulla myös tarjoamalla asiakkaalle VoIP-liittymä 5. Tässä tarkoitettu VoIP-liittymä on määritelty tarkemmin n VoIP-muistiossa 6. VoIP-liittymällä tarkoitetaan yleisesti saatavilla olevaa puhelinpalvelua (PATS) 7, jonka avulla voidaan ottaa ja vastaanottaa kotimaan- ja ulkomaanpuheluja sekä käyttää hätäpalveluja kansallisessa tai kansainvälisessä numerointisuunnitelmassa olevan numeron tai numeroiden avulla. VoIP-liittymä voi myös 5 VoIP=Voice over IP PATS=Publicly Available Telephone Service 00181

6 6 (24) olla vaeltava (nomadic) siten, että samaa liittymää ja numeroa on mahdollista käyttää mistä tahansa internetliittymästä riippumatta liittymän sijainnista. Ongelmat laajakaistayhteydessä tai suurten tiedonsiirtomäärien lataaminen puhelun aikana voivat vaikuttaa palvelun laatuun. Voidaan kuitenkin todeta, että tällainen VoIP-liittymä pääosin vastaa tekniseltä käytettävyydeltään perinteistä PSTN-puhelinliittymää. VoIP-puhelujen käyttö ei juurikaan poikkea tavallisen kiinteän puhelinverkon puhelimen käytöstä silloin, kun VoIP-puheluihin käytetään perinteisen kaltaista kiinteää tai langatonta pöytäpuhelinta, joka on kytketty suoraan tai pelkän sovittimen kautta ADSL-modeemiin. Merkittävin ero perinteiseen verrattuna on se, että VoIP-liittymä toimii vain Internetyhteyden ollessa päällä. Siksi liittymä ei myöskään toimi automaattisesti sähkökatkosten aikana. Käytettäessä tietokonetta ja sen mikrofonia ja kaiuttimia myös tietokoneen on oltava päällä puhelujen soittamiseksi ja vastaanottamiseksi. Kiinteän puhelinverkon liittymä voidaan toteuttaa VoIP-tekniikalla myös niin, että loppukäyttäjä ei edes tiedä käyttävänsä VoIP-tekniikkaa. Tällöin puhe ohjataan liittymästä IP-verkkoon laajakaistakeskittimeen sijoitetun sovitinkortin kautta. VoIP-tekniikkaa käytetään tällä hetkellä enimmäkseen tarjottaessa yrityksille kiinteän verkon puhepalveluja. Kotitalouksien käytössä VoIPpalvelut eivät ole vielä yleistyneet. Kotitalouksien käyttämien VoIPliittymien määrä on pysynyt vuodesta 2004 asti noin liittymän tasolla. Esimerkiksi TeliaSonera lopetti Puhekaista-palvelunsa tarjonnan vuonna Syyt VoIP-liittymien alhaiseen suosioon verrattuna joihinkin muihin maihin perustuu pitkälti matkaviestinliittymien suosioon ja hintatasoon suhteessa kiinteän verkon puheluihin. Kiinteän verkon liittymät korvataan pääsääntöisesti matkaviestinliittymillä, eikä erilliselle VoIP-liittymälle nähdä tarvetta. Yhtenä syynä teleyritykset ovat lausunnoissaan maininneet myös VoIP-päätelaitteiden heikon käytettävyyden verrattuna matkapuhelimiin. Useat teleyritykset ovat kyselyvastauksissaan ilmoittaneet, että tulevaisuudessa VoIP on mielekkäin tapa kiinteän verkon puhelupalvelujen tarjoamiseen erityisesti kilpailevien yritysten toimialueilla. VoIP-liittymän tarjoamisen kustannukset vaihtelevat riippuen siitä, kuinka paljon omaa verkkoa markkinoille tulevalla yrityksellä on käytettävissä. Tällä hetkellä Suomen markkinoilla on muutamia ilman merkittävää omaa kiinteän puhelinverkon verkkoinfrastruktuuria toimivia VoIP-palveluntarjoajia. Yrityksillä on IP-puhelujen välittämiseen ja hallinnointiin käytettävä SIPpalvelin, ja ne yhteenliittävät palvelunsa perinteiseen lankaverkkoon ja matkaviestinverkkoon muulta verkkoyritykseltä ostamansa PSTNgateway tukkupalvelun kautta. Loppuasiakkaan näkökulmasta VoIPliittymän hinnoittelu on usein toteutettu siten, että puhelut toisiin saman tarjoajan liittymiin ovat ilmaisia. Verkostohyödyt ja markkinoille tulo Kilpailtaessa tietyn kiinteän verkon yrityksen toimialueen asiakkaista, uusi toimija ei pysty tarjoamaan asiakkaille vastaavaa verkostohyötyä kuin alueen perinteinen toimija. Lähipuhelut ja paikallispuhelut yhdessä muodostavat noin puolet kiinteässä verkossa soitetuista puheluista 8. Kun kil- 8 Lähde: Tilastokeskus, Televiestintä Paikallispuhelinverkosta lähteneet puheluminuutit yhteensä olivat 5 370, 2 miljoonaa, josta paikallispuhelujen osuus oli 2 597,9 miljoonaa

7 7 (24) pailija tulee tarjoamaan alueelle puhelinliittymiä, sen paikallisverkossa oleva asiakaskunta ei ole riittävä, jotta liittymän hankkiminen lähipuheluiden soittamiseksi olisi uudelle asiakkaalle kannattavaa. Kaikki teleyritykset eivät tarjoa erikseen lähipuheluita, joten myös osa paikallispuheluista on teleyrityksen verkon sisäisiä puheluita. Uusi toimija kohtaa markkinoille tulon tavasta riippumatta kustannuksia, jotka tekevät perinteisen toimijan liittymään soittamisesta huomattavasti tämän sisäpuheluhintaa kalliimpia. Esimerkkinä näistä voidaan mainita telealueen sisäinen transit sekä terminointi. Myös VoIP-tarjoaja on muiden kuin omien asiakkaidensa välisen liikenteen hinnoittelussa riippuvainen PSTNyhdysliikennehinnoista vastaavalla tavalla kuin perinteisiä nousevan liikenteen tukkupalveluita hyödyntävä yritys. Verkostohyöty on ongelmallinen uuden toimijan markkinoille tulon näkökulmasta, koska VoIPpalveluntarjoajan oman palvelimen kautta kulkevat ilmaiseksi hinnoittelut puhelut eivät ainakaan markkinoille tulon alkuvaiheessa tuo kuluttajalle merkittävää hyötyä markkinoille tulleen yrityksen vähäisestä asiakasmäärästä johtuen. Ainakin alkuvaiheessa valtaosa kuluttajan puheluista suuntautuu muihin kuin markkinoille tulleen VoIP-palveluntarjoajan liittymiin. Verkostohyödyt voivat toisaalta myös madaltaa kynnystä laajentaa toimintaa uusille maantieteellisille markkinoille. Mikäli yrityksellä on hallinnassaan matkaviestinverkkoa tai valtakunnallista runkoverkkoa ja näissä verkoissa on jo paljon liittymiä, on uudella tulijalla verkostohyötyä suhteessa paikalliseen perinteiseen toimijaan, joka ostaa liikenteen näihin verkkoihin toisilta teleyrityksiltä. Tällainen uusille maantieteellisille markkinoille toimintaansa laajentava toimija, saattaa pystyä tarjoamaan muita kuin paikallis- ja lähipuheluita perinteistä toimijaa kannattavammin. Myös VoIP-tarjoajan oma verkko muodostaa tälle maantieteellisestä alueesta riippumattoman joukon liittymiä, joihin VoIP-tarjoaja pystyy tarjoaman lähipuheluita vastaavia puheluita eli puheluita ilman, että joutuu käyttämään näiden tuottamiseen toiselta teleyritykseltä hankittavia yhteenliittämismarkkinoiden tukkutuotteita. Yhteenveto Vähittäismarkkinoilla puheluiden korvaavuudesta voidaan todeta, että sekä matkapuheluita että VoIP-puheluita voidaan ainakin osalle loppuasiakkaista (sekä kuluttaja- että yritysasiakkaista) pitää kiinteän verkon puhepalveluita korvaavina. Kuitenkin on olemassa edelleen käyttäjäryhmiä ja käyttötarkoituksia, joille kiinteän PSTN-verkon puhepalvelut ovat ainoa vaihtoehto. 4 RELEVANTIT MARKKINAT KIINTEÄSTÄ PUHELINVERKOSTA NOUSEVAN LIIKENTEEN OSALTA 4.1 Relevantit hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on nouseva liikenne kiinteästä puhelinverkosta. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisältyy EY:n komission suositukseen 9 ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (mark- 9 Komission suositus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, EYVL L 114, , s

8 8 (24) kina n:o 8). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 velvoittaa a ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksellisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Nousevan liikenteen palvelu on yksi teleyritysten verkkopalveluista ja liittyy televerkkojen ja -palvelujen yhteenliittämiseen. Yhteenliittäminen on edellytys sille, että telepalvelujen käyttäjät voivat harjoittaa televiestintää ja käyttää toisten teleyritysten palveluita. Viestintämarkkinalain 43 1 momentin mukaan nousevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodostetaan teleyrityksen puhelinverkosta toisen teleyrityksen puhelinverkkoon. Nouseva liikenne on liikennettä kutsuvan tilaajan liittymästä yhteenliittämispisteeseen. Periaatekuva nousevasta liikenteestä on esitetty kuvassa 2. Yhteenliittämispiste Kauttakulkutason keskus Paikallistason keskus Puhelinkeskitin Kuva 2. Periaatekuva nousevasta liikenteestä. Loppuasiakas Nousevan liikenteen hyödykemarkkinaan katsotaan kuuluvaksi nouseva liikenne teleyrityksen kiinteästä puhelinverkosta sekä nousevan liikenteen toteuttamiselle välttämättömät yhteenliittämistuotteet ja palvelut. Se, millä tekniikalla tilaajayhteys on toteutettu, ei vaikuta nousevan liikenteen relevantin hyödykemarkkinan markkinamäärittelyyn. Kun teleyritys tulee tarjoamaan puhepalveluita kiinteän verkon liittymiin, yrityksen tulee tehdä YKM-kytkentä ja avata yleinen tai puhelulajikohtaiset operaattoritunnukset. Kaikki nämä ovat kertaluontoisia ja verkkokohtaisia investointeja eli mikäli palveluoperaattori haluaa tarjota puheluita yleisellä operaattoritunnuksella kaikkiin kiinteän verkon liittymiin Suomessa, tulee kyseiset kytkennät ja operaattoritunnusten avaukset sekä niihin liittyvät maksut suorittaa kunkin kiinteän verkon yrityksen osalta. Kun puhepalveluja tarjotaan pelkästään yleisen operaattoritunnuksen avulla, kiinteän verkon liittymästä puheluita soittava asiakas voi käyttää kyseisen palveluoperaattorin palveluita valitsemalla puhelukohtaisesti kyseisen palveluntarjoajan operaattoritunnuksen, jolloin puhelun ohjautuu tämän palveluntarjoajan verkkoon. ESV-sopimuksella puhelujen tarjoaminen edellyttää edellä kuvattujen operaattoritunnusten avausten lisäksi liittymä- ja puhelulajikohtaisten ESV-kytkentöjen tekemistä. Tällöin puhelinliittymän tarjonnut palveluoperaattori perii puheluista paikallisverkkomaksun ja ESV-sopimuksella 00181

9 9 (24) puheluja tarjoava palveluoperaattori saa puhelukohtaisen palvelumaksun. Mikäli teleyritys haluaa tarjota puheluita ns. päästä-päähän hinnoiteltuna, sen tulee tehdä edellä mainittujen ESV-kytkentöjen lisäksi sopimus access-liikenteen ostosta. Ilman access-liikenteen ostamista puhelinliittymän tarjonnut palveluoperaattori veloittaa puhelusta paikallisverkkomaksun. 4.2 Kysynnän ja tarjonnan korvattavuus tukkumarkkinoilla Kysynnän korvattavuus Kysynnän korvattavuudella tarkoitetaan ostajan mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa tai tuotetta. Kysynnän korvattavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla, onko markkinoilla kilpailevia tuotteita, joihin asiakkaat voivat vaihtaa, jos kyseisen tuotteen hinta nousee merkittävällä (noin 5-10 %) ja pysyvällä tavalla. Tarjonnan korvattavuudella tarkoitetaan muiden kuin kyseisten tuotteiden valmistajien tai palvelujen tarjoajien mahdollisuutta heti tai lyhyellä aikavälillä siirtyä näiden tuotteiden valmistukseen tai palvelujen tarjontaan ilman huomattavia kustannuksia. Tarjonnan korvattavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla kilpailevien yritysten markkinoille tuloa, jos arvioitavan tuotteen hinta nousee merkittävällä ja pysyvällä tavalla. Kiinteästä verkosta nousevan liikenteen markkina on tukkutason markkina, joten kysynnän ja tarjonnan korvattavuutta arvioidaan puhepalveluja loppuasiakkaille tarjoavan palveluoperaattorin näkökulmasta. Perinteisen toimijan verkossa kilpailijan toimesta puhelinliittymän tarjoaminen on mahdollista vuokraamalla tilaajayhteyttä ja mahdollisesti kiinteää yhteyttä perinteiseltä toimijalta omaan puhelinkeskukseen asti. Numeron siirrettävyys on kasvattanut tilaajayhteyttä vuokraamalla tarjottujen puhelinliittymien tarjontaa kilpailevissa verkoissa varsinkin yritysasiakkaiden keskuudessa. Mikäli kilpailijalla on alueella omaa DSLverkkoa, voi kilpailija kytkeä tilaajayhteyden suoraan omassa DSLAM:ssaan sijaitsevaan sovitinkorttiin. Kilpailija voi tällöin siirtää puheen omassa IP-verkossaan ja välttyä näin muiden kuin tilaajayhteystukkutuotteiden vuokraamiselta. Vuokratessaan perinteiseltä toimijalta tilaajayhteyden markkinoille tullut yritys voi tarjota asiakkaalle puhelinliittymän vastaavalla tavalla, kuin jos liittymä tarjottaisiin yrityksen omassa verkossa. Uusi markkinatoimija ei tällöin osta perinteiseltä toimijalta nousevan liikenteen palveluita. Markkinoille tulo tilaajayhteyttä vuokraamalla vaatii kuitenkin muiden verkkotuotteiden vuokraamista perinteiseltä toimijalta tai vastaavasti mittavia investointeja omiin verkkoelementteihin. Markkinoille tulija joutuu tässä tapauksessa investoimaan omaan puhelinkeskittimeen, minkä lisäksi sen on tyypillisesti maksettava perinteiselle toimijalle laitepaikkavuokra ja vuokra paikallistason kiinteästä yhteydestä. Käytännössä tilaajayhteyden vuokraaminen on relevantti markkinoille tulon keino niiden toimijoiden osalta, joilla on käytössään kattava puhelinkeskus- ja runkoverkko ja jotka tarjoavat saman tilaajayhteyden avulla myös laajakaistapalveluita. n näkemyksen mukaan markkinoille tulo tilaajayhteyden vuokraamisella pelkästään kiinteän verkon puhepalvelujen markkinoille on monissa tapauksista kannattamatonta. Varsinkin uusille toimijoille, joilla ei toimintansa alkuvaiheessa ole juuri

10 10 (24) Tarjonnan korvattavuus kaan omaa verkkoinfrastruktuuria, markkinoille tulo ostamalla kiinteän verkon nousevan liikenteen tukkutuotteita on usein ainoa relevantti vaihtoehto. Lisäksi kilpailijan on mahdollista rakentaa omaa tilaajayhteysverkkoa ja kiinteää puhelinverkkoa alueelle tarjotakseen liittymiä ja sen jälkeen puheluja omiin liittymiinsä. Tämä edellyttää kuitenkin erittäin suuria investointeja eikä käytännössä ole mitenkään liiketaloudellisesti realistinen markkinoille tulon keino. Mikäli kilpailija tarjoaa tilaajalle jo laajakaistaliittymää, voi tämä ryhtyä tarjoamaan myös VoIP-puhepalveluja laajakaistaliittymän päällä. Ns. unmanaged VoIP-puhepalvelujen tarjonta on mahdollista myös toisen palveluntarjoajan laajakaistaliittymän välityksellä. Loppukäyttäjät korvaavat kiinteän verkon liittymänsä usein matkaviestinliittymällä. Matkaviestinpalveluja tarjoavat vertikaalisesti integroituneet matkaviestinverkko- ja palveluyritykset sekä itsenäiset palveluyritykset, jotka vuokraavat verkkokapasiteettia verkkoyrityksiltä. Matkapuhepalvelujen tarjoaminen voidaan siten toteuttaa tekemällä palveluoperaattorisopimus verkkoyrityksen kanssa. Matkaviestinverkkoon pääsyn markkina on todettu kilpailulliseksi n huomattavan markkinavoiman päätöksessä Matkaviestinpalveluoperaattorisopimukset tehdään tyypillisesti koskemaan kaikkia matkaviestinverkon palveluita kuten puheliikenne, SMS- MMS- ja dataliikennepalveluita. Näin ollen matkaviestinverkon palveluoperaattorisopimus mahdollistaa huomattavasti laajemman palveluvalikoiman tarjoamisen loppuasiakkaille kuin kiinteän verkon nousevan liikenteen tukkupalvelujen ostaminen. Lisäksi on syytä huomata, että palveluoperaattorisopimus koskee sekä liittymää että puheluja ja sen avulla tarjotaan myös vähittäistasolla kokonaisuutta, jossa liittymän ja puhelut tarjoaa sama teleyritys. Kiinteän verkon nousevan liikenteen tukkumarkkinoilla kyse on puhepalvelujen tarjonnan mahdollistavista tukkutuotteista ilman puhelinliittymää, jolloin puhelut voi tarjota myös muu kuin liittymän tarjonnut teleyritys. Teleyritysten näkemykset matkaviestinverkkopalvelujen korvaavuudesta eroavat merkittävästi. Osan mielestä palveluoperaattorisopimus on täysin korvaava vaihtoehto kiinteän verkon tukkupalvelujen ostamiselle. Vastaavasti jotkut ovat sitä mieltä, että matkaviestinverkon erilainen palveluvalikoima merkitsee kyseisten palvelujen kuulumista eri markkinalle. Kilpaileva teleyritys, jolla on omaa PSTN-verkkoa alueella ja jolla on joko omaa tilaajayhteysverkkoa tai joka on vuokrannut käyttöönsä tilaajayhteyksiä ja tarjoaa puhelinliittymiä, voi tarjota kolmannelle osapuolelle mahdollisuuden puhepalvelujen tarjontaan omista liittymistään lähtevien puhelujen osalta tuotteistamalla nousevan liikenteen tukkutuotteet, kuten ensisijaisverkkovalinnan tukkutuotteet ja operaattoritunnukset. PSTN-verkon lisäksi kilpailija on voinut myös investoida PSTNgatewayhyn ja siirtää puheensa edelleen IP-verkossa. Tällöin kilpailija voi tarjota kolmannelle osapuolelle nousevan liikenteen palveluita toteuttaen ne gatewayn jälkeen IP-verkon avulla. Vaadittavat investoinnit ovat kuitenkin niin merkittäviä, että tukkutuotteiden hintojen noustessa

11 11 (24) prosenttia, kilpailijan ei olisi kannattavaa tehdä kyseisiä investointeja voidakseen tarjota ainoastaan nousevan liikenteen tukkupalveluja. Yhteenveto kysynnän ja tarjonnan korvattavuudesta 4.3 Maantieteelliset markkinat Kiinteän verkon puheliikenteen markkinoille tulon keinona PSTN-verkon nousevan liikenteen tukkupalvelut ovat edelleen tärkeässä asemassa tarjottaessa puhepalveluja loppuasiakkaille. Edellä esitellyt korvaavat toteuttamisvaihtoehdot ovat jossain määrin käytössä, mutta niitä tarkastellaan lähinnä potentiaalista kilpailua kiinteän puhelinverkon nousevan liikenteen tukkutuotteille tuovina tuotteina. Nousevan liikenteen relevanttiin hyödykemarkkinaan katsotaan siten kuuluvaksi nouseva liikenne teleyrityksen kiinteästä puhelinverkosta sekä nousevan liikenteen toteuttamiselle välttämättömät yhteenliittämistuotteet ja palvelut. Tietyn teleyrityksen verkossa olevista liittymistä nousevan liikenteen markkinoille tulolle onkin selkeästi edelleen olemassa suuria ja pysyväisluonteisia rakenteellisia esteitä. Markkinoiden ei voida myöskään odottaa tarkasteltavalla muutaman vuoden aikajänteellä kehittyvän siihen suuntaan, että markkinoille tulon esteet riittävässä määrin poistuisivat. Relevantit maantieteelliset markkinat ovat nousevan liikenteen osalta Suomessa jakautuneet alueellisesti ja noudattavat pääosin kiinteitä paikallisia puhelinpalveluja tarjoavien teleyritysten perinteisiä toimialuerajoja ja siten kiinteän puhelinverkon kattamaa aluetta. Perinteisellä toimialueella tarkoitetaan sitä aluetta, jolla teleyrityksellä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen saakka. Vuoden 1994 alusta lukien teleyritykset ovat voineet rakentaa verkkojaan myös oman perinteisen toimialueensa ulkopuolelle. Tästä huolimatta jokainen entinen paikallismonopoli tai sen seuraaja on edelleen kiistaton markkinajohtaja, jolla on edelleen kattavin kiinteä puhelinverkko ja eniten kiinteän puhelinverkon liittymiä omalla perinteisellä toimialueellaan ja siten ylivoimaiset edellytykset kiinteän verkon tukkutason puhepalvelujen tarjontaan. Jos teleyritys haluaa tarjota kiinteästä puhelinverkosta nousevan liikenteen avulla puheensiirtopalveluja tietyn verkkoyrityksen perinteisellä toimialueella, täytyy sen hankkia nousevan liikenteen palvelu kyseisellä alueella toimivalta verkkoyritykseltä. Kyseiseltä toimialueelta nousevaa liikennettä ei ole mahdollista korvata joltain toiselta alueelta nousevalla liikenteellä. Paikallisten teleyritysten kiinteä puhelinverkko on pääosiltaan rakennettu ennen vuotta 1994 yritysten alueellisten monopoliasemien aikana. Myös vuoden 1994 jälkeen valtaosa verkon rakentamisesta on kohdistunut kunkin yrityksen omalle toimialueelle, sillä n keräämien markkinatietojen perusteella vain reilu prosentti kaikista käytössä olevista metallijohtimisista tilaajayhteyksistä oli vuoden 2005 lopussa kilpailevien yritysten rakentamia 10. Nousevaa liikennettä kiinteästä sijaintipaikasta voi tarjota vain se teleyritys, jolla on hallinnassaan tilaajayhteys kyseiseen sijaintipaikkaan ja puhelinkeskus kyseisellä alueella. 10 Kts. n markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteän puhelinverkon tilaajayhteyksiin pääsyn markkinoilla (dnro 1383/935/2006).:

12 12 (24) Kiinteästä puhelinverkosta nousevan liikenteen markkinat rajoittuvat näin ollen alueille, joilla paikallisilla teleyrityksillä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen saakka. 5 MARKKINAVOIMAN TARKASTELU 5.1 Kiinteän verkon nousevan liikenteen tukkuhinnoittelu Toimiakseen kiinteän verkon puhepalvelujen markkinoilla markkinoille tuleva yritys ostaa yleensä yleisen operaattoritunnuksen avauksen kyseisen verkko-operaattorin verkkoon ja tekee ESV-kytkennän kaikille liikennelajeille tarjotakseen perinteisen toimijan kanssa yhdenvertaista palvelua. Edelleen halutessaan tarjota puheluita kokonaishinnoiteltuna yritys avaa access-liikenteen kyseisen verkko-operaattorin verkkoon. Alla olevassa kuviossa 3 on laskettu keskimääräinen HMV-operaattorien nousevan liikenteen hinta 3 minuutin pituiselle puhelulle. Kolmen minuutin puhelu vastaa keskimääristä puhelua kiinteässä verkossa ja huomioi lähes kaikkien operaattorien käyttämän hinnoittelumallin, jossa puhelulla on sekä avausmaksu että muuttuva minuuttiperusteinen hinta. Liitteessä 2 on esitetty kiinteän verkon nousevan liikenteen hinnat toukokuun 2007 alun tilanteessa. Liitteessä 3 on esitetty edelliseen tarkasteluajankohtaan ( ) verrattuna tapahtuneet hintamuutokset. Muutamat yritykset ovat nostaneet nousevan liikenteen hintojaan. Hinnankorotuksia on kuitenkin lukumääräisesti vähemmän ja ne ovat suuruudeltaan pienempiä kuin laskevan liikenteen hintamuutokset vastaavana seurantajaksona. Myös pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna nousevan liikenteen hintakehitys on ollut laskevan liikenteen hintakehitystä maltillisempaa. Nousevan liikenteen tukkuhinta keskim. 3 min puhelu (snt) 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1, Vuosi Kuvio 3. Nousevan liikenteen keskimääräisen tukkuhinnan kehitys. (Tarkasteluajankohta kunkin vuoden toukokuu.) Tukkuhintojen nousu on linjassa kuviossa 1 esitetyn vähittäishintakehityksen kanssa. Uusia ESV-kytkentöjä markkinatulokkaiden kanssa tehdään yhä harvemmin ja nousevan liikenteen määrä pienenee, joten nousevan liikenteen tukkuhinnat nousevat kysynnän vähentyessä ja verkko

13 13 (24) yritykset pyrkiessään ylläpitämään nykyistä tuottotasoa mahdollisimman korkeiden tukkuhintojen kautta. Nousevan liikenteen tukkuhinnoittelu koostuu volyymiperusteisen liikenteen hinnoittelun lisäksi useasta osatekijästä, joista osa on luonteeltaan kiinteitä, kertaluonteisia maksuja. Seuraavassa on esitetty nousevan liikenteen palveluita ja niiden keskimääräisiä tukkuhintoja Suomessa. YKM-liitäntä 1 Numerosuuntien avaaminen (perusmaksu) Numerosuuntien avaaminen (maksu/numerosuunta) 2 Yleisen operaattoritunnuksen avaaminen ( /tunnus) 3 Access-välityksen käyttöönotto (per numerosuunta) ESV-kytkentä per puhelulaji per liittymä ,2 1 Osa teleyrityksistä perii kertakorvauksen lisäksi kuukausimaksua 2 Osalla teleyrityksistä maksu on telealuekohtainen 3 Osalla teleyrityksistä maksu on telealuekohtainen. Osa operaattoreista perii myös keskuskohtaisen perusmaksun yleisen operaattoritunnuksen avaamiselle. 4 Keskiarvohinta yksittäisliittymälle, kun avaus tehdään OTUS-järjestelmän kautta. Avaaminen faxilla tai sähköpostilla kalliimpaa. Taulukko 1. Keskimääräinen hintataso nousevan liikenteen kertaluonteisista tukkumaksuista. 5.2 Markkinaosuudet ja niiden kehitys Vuonna 2004 tehdyn kiinteän puhelinverkon nousevan liikenteen markkinaa koskevan markkina-analyysin perusteella kunkin alueellisen verkkoyrityksen markkinaosuus nousevassa liikenteessä oli erittäin merkittävä. Valtaosa yrityksistä hallitsi käytännössä kaikkea omalta alueeltaan nousevaa liikennettä 11. Nyt tehtyä uutta markkina-analyysiä varten keräsi teleyrityksiltä tiedot nousevasta liikenteestä vuodelta n saamien tietojen mukaan minkään yksittäisen teleyrityksen markkinaosuudessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia edelliseen analyysiin verrattuna. Jokaisen perinteisen teleyrityksen markkinaosuus on edelleen erittäin suuri, vähintään 70 % ja pääsääntöisesti %, kaikesta oman HMV-alueensa kiinteästä verkosta nousevasta liikenteestä. Muiden nousevan liikenteen tukkutuotteiden markkinaa alueen perinteinen teleyritys hallitsee käytännössä kokonaan. Näin korkeat markkinaosuudet luovat jo sinällään vahvan olettaman huomattavasta markkinavoimasta. Kiinteän verkon puheliikenteen markkinoiden markkinaosuudet vaihtelevat eri liikennemuotojen välillä. Kuitenkin nousevan liikenteen tukkupalvelujen kiinteät kertaluontoiset kustannukset ovat niin suuret, että ESVnumerosuunnat on tyypillisesti avattu kaikille liikennelajeille. Kullakin perinteisellä teleyrityksellä on myös vähintään 80 % markkinaosuus oman alueensa kiinteän puhelinverkon liittymistä. Myös kiinteän verkon puhelujen vähittäismarkkinoilla perinteisillä teleyrityksillä on edelleen hyvin vahvat asemat ja jokaisen perinteisen teleyrityksen markkinaosuus puheluissa on vähintään 80 %. 5.3 Markkinavoima nykyisten tukkuasiakkaiden hinnoittelussa 11 Seuraavien Turun ja Porin telealueella (02-suuntanumeroalue) toimivien verkkoyritysten kiinteiden verkkojen yhteenliittäminen tapahtuu keskitetysti Länsilinkki Oy:n kautta: Härkätien Puhelin Oy, Eurajoen Puhelin Osk, Kemiön Puhelin Oy, Laitilan Puhelin, Lännen Puhelin Oy, Paraisten Puhelin Oy, Satakunnan Puhelin Oy, Salon Seudun Puhelin Oy ja Vakka- Suomen Puhelin Oy. Edellä mainitut yhtiöt ovat valtuuttaneet Länsilinkki Oy:n tekemään puolestaan yhteenliittämissopimukset sekä hinnoittelemaan yhteenliittämistuotteita ja -palveluita. Koska relevantit maantieteelliset markkinat rajautuvat yksittäisen paikallisen kiinteän puhelinverkon kattamalle alueelle, toimii Länsilinkki Oy 9 relevantilla markkinalla. Teleyritykset, joiden yhteenliittämisestä Länsilinkki Oy huolehtii, ovat yhtiön osakkaita

14 14 (24) 5.4 Potentiaalinen kilpailu Uusia ESV-kytkentöjen avauksia tehdään sekä vähittäis- että tukkutasolla yhä harvemmin, mikä on suoraan seurausta kiinteän verkon liittymien suosion laskusta. Kuitenkin usealla toimijalla on voimassa oleva sopimus kaikkien paikallisten puhelinyhtiöiden nousevan liikenteen tukkupalveluista ja edelleen omia vähittäisasiakkaita (kuluttaja- ja yritysasiakkaita), joiden puhepalvelut perustuvat tukkutuotteisiin. Kiinteän verkon perinteisillä puhelinyhtiöillä on sääntelemättömässä tilanteessa mahdollisuus nostaa nousevan liikenteen tukkuhintoja. Lisäksi perinteisillä puhelinyhtiöillä ei olisi velvoitetta tarjota nousevan liikenteen tukkutuotteita, kuten ESV-kytkentöjä. ESV-sopimuksia tarjoavat pienet palveluyritykset eivät voi reagoida hinnannostoihin tarjoamalla nykyisille asiakkailleen esimerkiksi matkaviestinverkon palveluja. Muilla kuin määriteltyyn relevanttiin markkinaan kuuluvin tavoin toteutettu potentiaalinen kiinteän verkon puhepalvelujen tukkumarkkinoille tulo voi rajoittaa perinteisen toimijan hinnoittelua. Jo aiemmin kysynnän korvattavuuden yhteydessä tarkasteltu tilaajayhteyden ja kiinteiden yhteyden vuokraus voidaan katsoa potentiaaliseksi kilpailuksi nousevan liikenteen tukkumarkkinalle. Käytännössä kuitenkin sekä tilaajayhteyksien tukkumarkkinat että kiinteään puhelinverkkoon nousevan liikenteen tukkumarkkinan ovat hyvin pitkälti samojen teleyritysten hallinnassa, joten tilaajayhteyksien kautta syntyvällä potentiaalisella kilpailulla ei ole juurikaan vaikutusta nousevan liikenteen tukkutuotteiden hinnoitteluun. Potentiaalista kilpailua kiinteän puhelinverkon nousevan liikenteen tukkumarkkinoille voisi periaatteessa tuoda myös esimerkiksi VoIPpalvelutarjoajan tuotteistamat tukkutuotekokonaisuudet, kuten kiinteään kuukausihintaan tuotteistetut tukkupaketit. Tällaisia tukkupalveluita ei kuitenkaan n saamien tietojen mukaan markkinoilla ole. Kiinteän verkon VoIP-tarjonnan lisäksi puhepalveluja voidaan tarvittaessa tarjota myös langattomissa laajakaistaverkoissa. Langattomien verkkojen avulla voidaan periaatteessa toteuttaa sekä kiinteä, sijaintipaikkaan sidottu puhelinyhteys että matkaviestinliittymä. Toistaiseksi matkaviestinliittymän tarjoaminen on lain mukaan mahdollista GSM- ja UMTSverkkojen lisäksi Flash-OFDM -verkossa 12. Esimerkiksi Digitan 450- verkkoon palveluoperaattoriksi ryhtynyt TeliaSonera on ilmoittanut, että Flash-OFDM -verkossa voi tarjota laajakaistayhteyksien lisäksi myös internet-puhepalveluja 13. Sitä millaisia nousevan liikenteen markkinan kanssa kilpailevia tukkutason palveluja näissä verkoissa voisi mahdollisesti tarjota on tässä vaiheessa kuitenkin mahdotonta arvioida. Potentiaalisen kilpailun vaikutus tukkumarkkinoiden hinnoitteluun Potentiaalisen kilpailun arvioinnissa merkityksellistä on tarkastella mahdollisen, tulevaisuudessa tapahtuvan markkinoille tulon vaikutuksia perinteisen teleyrityksen hinnoitteluun arviointihetkellä. 12 n VoIP kannanotossa (Dnro 879/529/2006) todetaan, että WLAN-, WLL- ja WiMAX-tekniikoilla toteutettujen langattomien laajakaistaverkkojen status viestintämarkkinalain verkkoryhmittelyssä on lähtökohtaisesti pelkkä viestintäverkko tai yleinen viestintäverkko, koska ne eivät ole lain sääntelytarkoitusten ja määritelmien takia luontevasti puhelinverkkoja (joita ovat kiinteät puhelinverkot ja matkaviestinverkot) eivätkä joukkoviestintäverkkoja. 13 TeliaSonera Oyj:n lehdistötiedote

15 15 (24) Nousevan puheliikenteen tukkupalveluiden hinnoittelu on säilynyt kaikkien perinteisten puhelinyhtiöiden osalta joko vakioisena tai nousevana, vaikka vaihtoehtoisia infrastruktuureja vähittäispalveluita on ollut jo pitkään tarjolla. Puhelinyhtiöt eivät kilpaile kiinteän verkon puhepalveluiden hinnoilla sen enempää vähittäismarkkinoilla kuin tukkumarkkinoillakaan. Kuitenkin ESV-sopimukseen ja operaattorivalintaan perustuvia palveluita tarjotaan edelleen. Lisäksi monien olemassa olevien kuluttaja- ja yritysasiakkaiden puhepalvelut perustuvat kyseisten tukkutuotteiden tarjontaan ja liikenne on edelleen taloudellisesti merkittävää. Näin ollen perinteisillä puhelinyhtiöillä on edelleen markkinavoimaa nousevan liikenteen tukkupalveluiden hinnoitteluun, eivätkä vaihtoehtoiset teknologiat rajoita niiden hinnoittelua. 5.5 Muut tekijät 5.6 Yhteenveto markkina-analyysistä Komission markkina-analyysiä koskevien ohjeiden kohdassa 78 mainittuja markkinavoiman arviointikriteerejä ovat edellä käsiteltyjen markkinaosuuden ja tasapainottavan neuvotteluvoiman puuttumisen tai heikkouden lisäksi yrityksiin liittyvät ominaisuudet, kuten yrityksen koko, vaikeasti toisinnettavan infrastruktuurin hallinta, tekninen etulyöntiasema tai paremmuus, helppo tai etuoikeutettu mahdollisuus hyödyntää pääomamarkkinoita ja rahoituslähteitä, tuotteiden/palveluiden monipuolisuus, mittakaavaedut, tuotevarioinnin edut, vertikaalinen integraatio tai pitkälle kehittynyt jakelu- ja myyntiverkosto. Muita tekijöitä ovat potentiaalisen kilpailun puuttuminen ja laajentumisen esteet. n näkemyksen mukaan yhdelläkään suomalaisella kiinteän verkon verkkoyrityksellä ei yllä mainittujen yrityksiin liittyvien tekijöiden suhteen voida katsoa olevan sellaista asemaa, että se olennaisesti vähentäisi kyseisen yrityksen markkinavoimaa yksittäisestä kiinteästä puhelinverkosta nousevan liikenteen markkinoilla. Markkina-analyysin perusteella katsoo, ettei yksittäisestä kiinteästä puhelinverkosta nousevan liikenteen markkinoilla ole tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät aiempien, tehtyjen päätösten muuttamista yritysten huomattavaa markkinavoimaa koskevan arvioinnin osalta. Näin ollen toteaa, että seuraavilla teleyrityksillä on edelleen huomattava markkinavoima kiinteästä puhelinverkosta nousevan liikenteen markkinoilla omalla perinteisellä toimialueellaan: AinaCom Oy 14 Alajärven Puhelinosuuskunta DNA Oy 15 Elisa Oyj 16 Etelä-Satakunnan Puhelin Oy Eurajoen Puhelin Osk Forssan Seudun Puhelin Oy 14 Hämeen Puhelin Oy sulautui alkaen AinaCom Oy:öön. 15 Vuonna 2004 annettujen HMV-päätösten mukaisesti HMV-asema oli KPY Palvelut Oy:llä, Lohjan Puhelin Oy:llä, Lännen Puhelin Oy Liiketoiminnalla, Oulun Puhelin Oyj:llä, Päijät-Hämeen Puhelin Oyj:llä sekä Satakunnan Puhelin Oy:llä. Nämä yritykset fuusioituivat DNA Oy:hyn. 16 Vuonna 2004 annettiin HMV-päätökset erikseen Elisa Networks Oy:lle, Kesnet Oy:lle, Riihimäen Puhelin Oy:lle, SoonNet Oy:lle ja Tikka Networks Oy:lle. Mainitut yritykset ovat nykyisin sulautuneet osaksi Elisa-konsernia. Elisa Oyj:tä käsitellään markkina-analyysissä yhtenä kokonaisuutena, jonka toimialue käsittää näiden sulautuneiden yhtiöiden toimialueet

16 16 (24) Härkätien Puhelin Oy Iisalmen Puhelin Oy Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy Jakobstadsnejdens Telefon Ab Kajaanin Puhelinosuuskunta Karis Telefon Ab Keikyän Puhelinosuuskunta Kimito Telefonaktiebolag Kokkolan Puhelin Oy Kymen Puhelin Oy Laitilan Puhelin Osk Lounet Oy Loviisan Puhelin Oy Länsilinkki Oy Mariehamns Telefon Ab Mikkelin Puhelin Oyj Outokummun Puhelin Oy Pargas Telefon Ab - Paraisten Puhelin Oy Pohjanmaan Puhelin Oy Pohjois-Hämeen Puhelin Oy Salon Seudun Puhelin Oy Savonlinnan Puhelin Oy Telekarelia Oy TeliaSonera Finland Oyj 17 Vaasan Läänin Puhelin Oy Vakka-Suomen Puhelin Oy Ålands Telefonandelslag Telepohja Oy:n liiketoiminta päättyi Telepohja Oy:n teleliiketoiminnat siirrettiin osaksi omistajayhtiöiden, Oulun Puhelin Oyj:n 18 ja Pohjanmaan Puhelin Oy:n, teleliiketoimintaa. Näiden yritysten huomattavan markkinavoiman velvollisuudet koskevat myös entisen Telepohja Oy:n nousevaa liikennettä siltä osin kuin ne ovat mahdollisesti ottaneet verkon ja kyseisen liikenteen järjestämisen hoitaakseen. 6 HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYSTEN VELVOLLISUUDET Edellä mainittuja huomattavan markkinavoiman yrityksiä koskevat viestintämarkkinalain 18 :n nojalla seuraavat velvollisuudet: 1. Yhteenliittämisvelvollisuus, VML 39.2 Yhtiöllä on velvollisuus liittää viestintäverkko tai viestintäpalvelu yhteen toisen teleyrityksen viestintäverkon tai viestintäpalvelun kanssa. 2. Toimitusehtojen ja hinnaston julkaisuvelvollisuus, VML 33 Yhtiöllä on velvollisuus julkaista nousevan liikenteen sekä kaikkien nousevan liikenteen välittämisen toteuttamiselle välttämättömien yhteenliittämistuotteiden ja -palvelujen toimitusehdot ja hinnastot. Toimitusehdot 17 Vuonna 2004 annettiin HMV-päätökset Auria Networks Oy:lle ja Sonera Carrier Networks Oy:lle. Kyseiset yritykset ovat nykyisin sulautuneet osaksi TeliaSonera Finland Oyj:tä. 18 Oulun Puhelin Oyj fuusioitui osaksi DNA Oy:tä

17 17 (24) ja hinnastot on julkaistava yhtiön internet-sivuilla ja pidettävä lisäksi pyynnöstä toisen teleyrityksen saatavissa paperimuodossa. 3. Hinnoittelua ja muita ehtoja koskevat velvollisuudet, VML 37 ja 84 Yhtiöllä on velvollisuus hinnoitella nousevan liikenteen markkinaan sisältyvistä tukkutason tuotteista ja palveluista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat syrjimättömiä, sekä muutoinkin noudattaa syrjimättömiä ehtoja. Perustelut velvollisuuksille Kukin alueellinen perinteinen toimija hallitsee kiinteään puhelinverkkoon liittyneiden loppuasiakkaiden liittymistä nousevaa liikennettä perinteisellä toimialueellaan. Jotta verkkoon liittyneet loppuasiakkaat voisivat käyttää mahdollisimman monen telepalveluyrityksen palveluja, kyseisille yrityksille on tarpeen asettaa yhteenliittämisvelvollisuus. Asetettu yhteenliittämisvelvollisuus on jo aikaisemman lainsäädännön ja n aiempien huomattavan markkinavoiman päätösten mukainen vakiintunut velvoite, joka on mahdollista toteuttaa käytettävissä oleva kapasiteetti huomioon ottaen. Koska on asettanut yhteenliittämisvelvollisuuden, yritysten on noudatettava VML ja 45 :n säännöksiä, jos yhteenliittämisvelvollisuuden sisällöstä ei muutoin päästä sopimukseen. Asetetusta yhteenliittämisvelvollisuudesta seuraa, että yritysten on noudatettava 44 :ssä säädettyä määräalennusten kieltoa. Osapuolet eivät voi keskinäisellä sopimuksella poiketa 44 :n säännöksestä. Julkaisuvelvollisuudet ovat tarpeen yhteenliittämistä koskevien sopimusneuvottelujen edistämiseksi ja ne helpottavat yhteenliittämisehtojen kohtuullisuuden ja syrjimättömyyden valvontaa. Ilman syrjimättömyysvelvoitetta verkkoyrityksellä olisi mahdollisuus käyttää huomattavaa markkinavoimaansa hinnoittelemalla verkkonsa käyttö kilpailevaa teleyritystä syrjivästi tai käyttämällä kilpailevia teleyrityksiä syrjiviä ehtoja. Julkaisu- ja hinnoitteluvelvollisuudet kohdistuvat nousevan liikenteen lisäksi sellaisiin palveluihin ja tuotteisiin, joita ilman nousevan liikenteen välittäminen ei olisi mahdollista. Kyseisistä palveluista ja tuotteista ei voida esittää tyhjentävää luetteloa, sillä nousevan liikenteen välittämiseksi välttämättömät tuotteet ja palvelut riippuvat teleyrityksen käyttämästä tekniikasta. ottaa tarvittaessa yksittäistapauksessa kantaa siihen, kohdistuvatko julkaisu- ja hinnoitteluvelvollisuudet johonkin tiettyyn tuotteeseen tai palveluun. Hinnoitteluvelvollisuutta kaventaa viestintämarkkinalain 43, jonka 1 momentin mukaan teleyrityksen on hinnoiteltava erikseen toiselta teleyritykseltä perittävä korvaus puhelinverkon käytöstä yhteyden muodostamiseen silloin, kun yhteys muodostetaan teleyrityksen puhelinverkosta toisen teleyrityksen puhelinverkkoon. 2 momentin mukaan nousevaa liikennettä ei tarvitse kuitenkaan hinnoitella erikseen silloin, kun yhteys muodostetaan kiinteästä puhelinverkosta saman telealueen kiinteään puhelinverkkoon paitsi, jos yhteys on valittu tunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. Teleyrityksen on siis käytännössä hinnoiteltava nousevan liikenteen korvauksin telealueen ulkopuolelle suuntautuva liikenne siltä osin kuin korvaus peritään toiselta teleyritykseltä

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 828/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos koskee 2. Tiivistelmä AinaCom Oy, Alajärven Puhelinosuuskunta,

Lisätiedot

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 4.1.2008 3/934/2008 Elisa Oyj PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT Elisa Oyj Viestintämarkkinalain

Lisätiedot

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 30.1.2008 252/934/2008 DNA Palvelut Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT DNA Palvelut Oy

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

Päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla

Päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla Päätös 1 (6) Dnro: 31.5.2013 828/9411/2012 Päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla 1. Teleyritykset, joita päätös koskee 2. Tiivistelmä

Lisätiedot

/9411/2012. Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

/9411/2012. Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 25.1.2013 829/9411/2012 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (15) Sisältö 1 Lähtökohdat huomattavan markkinavoiman tarkastelulle...

Lisätiedot

25.1.2013 828/9411/2012. Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

25.1.2013 828/9411/2012. Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 25.1.2013 828/9411/2012 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (32) Sisältö 1 Lähtökohdat huomattavan markkinavoiman tarkastelulle...

Lisätiedot

/9411/2012. Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla

/9411/2012. Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla 31.5.2013 828/9411/2012 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla 2 (31) Sisältö 1 Lähtökohdat huomattavan markkinavoiman tarkastelulle...

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI KIINTEIDEN YHTEYKSIEN PAIKALLISOSIEN TUKKUMARKKINOILLA

MARKKINA-ANALYYSI KIINTEIDEN YHTEYKSIEN PAIKALLISOSIEN TUKKUMARKKINOILLA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 9.11.2009 142/9411/2009 1 (18) MARKKINA-ANALYYSI KIINTEIDEN YHTEYKSIEN PAIKALLISOSIEN TUKKUMARKKINOILLA 1. LÄHTÖKOHDAT HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN TARKASTELULLE 2.

Lisätiedot

8.1.2008 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN MATKAVIESTIN- VERKKOON LASKEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINALLA AHVENANMAAN ALUEELLA

8.1.2008 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN MATKAVIESTIN- VERKKOON LASKEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINALLA AHVENANMAAN ALUEELLA 739/937/2007 1 (17) Viestintämarkkinat ja -palvelut Markkinaselvitysyksikkö MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN MATKAVIESTIN- VERKKOON LASKEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINALLA AHVENANMAAN

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

POHJOIS-HÄMEEN PUHELIN OY:n YHTEENLIITTÄMISHINNASTO

POHJOIS-HÄMEEN PUHELIN OY:n YHTEENLIITTÄMISHINNASTO POHJOIS-HÄMEEN PUHELIN OY:n YHTEENLIITTÄMISHINNASTO Voimassa 1.1.2014 lukien Hinnasto sisältää Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n kiinteän televerkon yhteenliittämispalvelujen maksut operaattoriasiakkaille. Hinnaston

Lisätiedot

YHTEENLIITTÄMISHINNASTO Voimassa 1.3.2004 lukien

YHTEENLIITTÄMISHINNASTO Voimassa 1.3.2004 lukien SONERA CARRIER NETWORKS Oy:n YHTEENLIITTÄMISHINNASTO Voimassa 1.3.2004 lukien Hinnasto sisältää TeliaSonera Finland Oyj-konserniin (Soneran) kuuluvan kiinteän televerkon yhteenliittämispalvelujen maksut

Lisätiedot

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36 Sivu 1 (9) LL/AJ 21.12.2015 TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36 Hinnasto sisältää Länsilinkki Oy:n (Y-tunnus 0853251-1 ja teleyritystunniste 23) vahvistamat televerkko-operaattoripalvelujen

Lisätiedot

Anvia Oyj. Yhteenliittämishinnasto

Anvia Oyj. Yhteenliittämishinnasto 1(10) Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Yhteenliittämishinnasto Voimassa 1.3.2012 alkaen toistaiseksi 2(10) SISÄLLYSLUETTELO YHTEENLIITTÄMISHINNASTO... 3 1. TELEVERKKOJEN YHTEENLIITTÄMISMAKSUT... 3 1.1

Lisätiedot

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO 1 TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO Hinnasto sisältää Ikaalisten- Parkanon Puhelin Osakeyhtiön vahvistamat televerkko-operaattoripalvelujen maksut. Hinnaston maksut kattavat myös Yhtiön televerkkoihin

Lisätiedot

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste)

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Elisa Oyj:n Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Voimassa 1.7.2006 alkaen Hinnaston yleiset ehdot 1. Oikeus hintojen muutoksiin pidätetään. 2. Hinnastossa mainitut maksut ovat

Lisätiedot

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 10.8.2015 Liite 1 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (34) Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Lähtökohdat huomattavan

Lisätiedot

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 15.1.2015 Liite 1 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (34) Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Lähtökohdat huomattavan

Lisätiedot

PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN MATKAVIESTINVERKKOON LASKEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINALLA

PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN MATKAVIESTINVERKKOON LASKEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINALLA 20.8.2008 1962/934/2007 TDC Oy Finland PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN MATKAVIESTINVERKKOON LASKEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINALLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE TDC Oy Finland (jäljempänä

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Dnro: 15.1.2015 21/961/2015 1 (21) Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1 Teleyritys jota päätös koskee 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO 1 (8) Versio 04 TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO Hinnasto sisältää Eurajoen Puhelin Osk:n, Y-tunnus 0132319-4 televerkkooperaattoripalvelujen maksut. Hinnaston maksut kattavat myös Yhtiön televerkkoihin

Lisätiedot

Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto

Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto Voimassa 1.1.2015 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (PSP) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisille teleoperaattoreille

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Arvoisa pääjohtaja Sihvonen-Punkka,

EUROOPAN KOMISSIO. Arvoisa pääjohtaja Sihvonen-Punkka, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 2.10.2013 C(2013) 6598 final Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FI-00180 Helsinki Suomi Vastaanottaja: Asta Sihvonen-Punkka Pääjohtaja Faksi: +358 295 390 270 Arvoisa pääjohtaja

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ. Viestintäviraston suosituksia 314/2008 S

PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ. Viestintäviraston suosituksia 314/2008 S 15.2.2008 PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ n suosituksia 314/2008 S Suositus 314/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät Pekka Sillanmäki KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä

Lisätiedot

Päätös 1 (9) Dnro KKV/258/14.00.10/2016 Julkinen versio 4.4.2016

Päätös 1 (9) Dnro KKV/258/14.00.10/2016 Julkinen versio 4.4.2016 Päätös 1 (9) 1 Asia... 2 2 Asian vireilletulo... 2 3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta... 2 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi... 2 4.1 Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn... 2

Lisätiedot

KIINTEÄN VERKON KOTIMAAN OPERAATTORIHINNASTO

KIINTEÄN VERKON KOTIMAAN OPERAATTORIHINNASTO 1.5.2015 1 (6) KIINTEÄN VERKON KOTIMAAN OPERAATTORIHINNASTO Hinnasto sisältää DNA Oy:n kiinteän verkon operaattorimaksut Voimassa 1.5.2015 alkaen 1.5.2015 2 (6) Sisällys 1 YLEISET EHDOT... 3 2 YHTEENLIITTÄMISPAIKAT

Lisätiedot

Tapaus FI/2008/0848: Tukkutason laajakaistapalvelut Suomessa

Tapaus FI/2008/0848: Tukkutason laajakaistapalvelut Suomessa EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.12.2008 SG-Greffe (2009) D/1 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki, Finland Rauni Hagman Pääjohtaja Faksi: +358 969 666 37 Arvoisa pääjohtaja Hagman, Asia: Tapaus

Lisätiedot

1 (9) YLEISKUVAUS Julkinen DNA OY:N KIINTEÄN VERKON YHTEENLIITTÄMISHINNASTO. Voimassa alkaen

1 (9) YLEISKUVAUS Julkinen DNA OY:N KIINTEÄN VERKON YHTEENLIITTÄMISHINNASTO. Voimassa alkaen 1 (9) 1.1.2014 DNA OY:N KIINTEÄN VERKON YHTEENLIITTÄMISHINNASTO Voimassa 1.1.2014 alkaen 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENLIITTÄMISPISTEET... 3 2 TELEVERKKOJEN YHTEENLIITTÄMINEN... 3 2.1 Keskusliitäntä...

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Päätös huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen. matkaviestinverkkoonsa laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla.

Päätös huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen. matkaviestinverkkoonsa laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla. Dnro: 10.8.2015 19/961/2015 1 (34) Päätös huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1 Teleyritys jota päätös koskee Elisa Oyj 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

Televiestintäkysely 2008

Televiestintäkysely 2008 Televiestintäkysely 2008 Kerätyt tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaisesti luottamuksellisia. Yritysten rakenteet 00022 TILASTOKESKUS SÄHKÖINEN LOMAKE OSOITTEESSA: http://sol.itella.net/tele Yrityksen

Lisätiedot

asema omaan matkaviestinverkkoonsa laskevan puheliikenteen

asema omaan matkaviestinverkkoonsa laskevan puheliikenteen Dnro: 15.1.2015 19/961/2015 1 (27) Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1 Teleyritys jota päätös koskee 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO 1 TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO Hinnasto sisältää Ikaalisten- Parkanon Puhelin Osakeyhtiön vahvistamat televerkko-operaattoripalvelujen maksut. Hinnaston maksut kattavat myös Yhtiön televerkkoihin

Lisätiedot

Anvia / Vaasan Läänin Puhelin Oy

Anvia / Vaasan Läänin Puhelin Oy Vaasan Läänin Puhelin Oy Teleoperaattorihinnasto 1.1.2009 HINNASTO 1(8) Anvia / Vaasan Läänin Puhelin Oy Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto Voimassa 1.1.2009 alkaen toistaiseksi Seinäjoki Vaasa

Lisätiedot

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Markkinakatsaus 2013 Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Sisällysluettelo Johdanto... 3 Telemarkkinoiden mittasuhteet... 4 Liikevaihdon kehitys... 6 Kuluttajaliittymää kohden kertyneet tulot (ARPU)...

Lisätiedot

24.1.2005 1291/539/2004 VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA

24.1.2005 1291/539/2004 VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA 24.1.2005 1291/539/2004 Song Networks Oy PL 100 00094 SONG VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA 1. ASIAN VIREILLE TULO 2. SONGIN VASTAUS Song Networks

Lisätiedot

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueilla 03, 09, 013, 014 ja 019. Voimassa 1.3.2007 alkaen

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueilla 03, 09, 013, 014 ja 019. Voimassa 1.3.2007 alkaen :n Yhteenliittämishinnasto telealueilla 03, 09, 013, 014 ja 019 Voimassa 1.3.2007 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 HINNASTON YLEISET EHDOT...1 2 TELEVERKKOJEN YHTEENLIITTÄMINEN...2 2.1 YHDYSJOHTOLIITÄNTÄ...2

Lisätiedot

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (5) Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA

3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA 3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA 2 (41) SISÄLLYSLUETTELO: 1. LÄHTÖKOHDAT HUOMATTAVA MARKKINAVOIMAN TARKASTELULLE...

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 23 (Nakkila)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 23 (Nakkila) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1830/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 23 (Nakkila) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

3.12.2012 349/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA KIINTE- ÄÄN VERKKOON PÄÄSYN TUKKUMARKKINOILLA

3.12.2012 349/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA KIINTE- ÄÄN VERKKOON PÄÄSYN TUKKUMARKKINOILLA 3.12.2012 349/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA KIINTE- ÄÄN VERKKOON PÄÄSYN TUKKUMARKKINOILLA 2 (25) SISÄLLYSLUETTELO: 1. LÄHTÖKOHDAT HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN TARKASTELULLE...

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 34 (Kangasniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 34 (Kangasniemi) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1705/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 34 (Kangasniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa Muistio 1 (5) Dnro: 2.12.2013 1196/940/2013 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue Muhos 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan

Lisätiedot

Asetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta

Asetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta Raportti 1 (5) Dnro: 29.11.2017 1310/922/2017 Selvitys tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta Tietoyhteiskuntakaaren yleispalvelusääntelyllä taataan kaikille tietyt perustasoiset viestintäpalvelut

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Kempele

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Kempele Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1250/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Kempele 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 31 (Heinävesi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 31 (Heinävesi) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1702/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 31 (Heinävesi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

GSM VERKKOON PÄÄTTYVÄN LIIKENTEEN VÄLITTÄMINEN GSM GATEWAY LAITTEIDEN AVULLA

GSM VERKKOON PÄÄTTYVÄN LIIKENTEEN VÄLITTÄMINEN GSM GATEWAY LAITTEIDEN AVULLA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 3.5.2004 100/532/2004 Jakelussa mainitut Viestintäviraston kyselyt teleyrityksille 5.2.2004 ja 6.2.2004 GSM VERKKOON PÄÄTTYVÄN LIIKENTEEN VÄLITTÄMINEN GSM GATEWAY

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

3 Yrityskaupan osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

3 Yrityskaupan osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta Päätös 1 (8) 1 Asia 2 Asian vireilletulo 1. Yrityskaupan hyväksyminen DNA Oy / TDC Oy Finland ja TDC Hosting Oy. 2. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ( KKV ) on 30.4.2014 ilmoitettu järjestely, jossa DNA

Lisätiedot

Markkina-analyysi Lappi Sodankylä (85) -hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Lappi Sodankylä (85) -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 18.1.2013 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1736/9520/2012 Markkina-analyysi Lappi Sodankylä (85) -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS. annettu 11/02/2003,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS. annettu 11/02/2003, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, 11/02/2003 C(2003)497. KOMISSION SUOSITUS annettu 11/02/2003, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Viestintäviraston päätös markkina-analyysi- ja HMV-päätösluonnosten perusteena olevien tietojen luovuttamista koskevassa asiassa

Viestintäviraston päätös markkina-analyysi- ja HMV-päätösluonnosten perusteena olevien tietojen luovuttamista koskevassa asiassa Päivämäärä/Datum/Date Nro/Nr/No. 30.3.2012 349/9411/2011 350/9411/2011 Elisa Oyj Viite Ref. Ref. Asia Ärende Subject Viestintäviraston päätös markkina-analyysi- ja HMV-päätösluonnosten perusteena olevien

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1316/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Savonlinna 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Savon Kuopio -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Savon Kuopio -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 31.5.2016 1272/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Savon Kuopio -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 5 (RAASE- PORI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 5 (RAASE- PORI) 1223/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 5 (RAASE- PORI) Markkina-analyysi koskee Uudenmaan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Raasepori IIIb -hanke.

Lisätiedot

Määräyksen 56 perustelut ja soveltaminen. Kustannuslaskentajärjestelmän tarkastuksesta teleyrityksessä

Määräyksen 56 perustelut ja soveltaminen. Kustannuslaskentajärjestelmän tarkastuksesta teleyrityksessä x.x.2014 Määräyksen 56 perustelut ja soveltaminen Kustannuslaskentajärjestelmän tarkastuksesta teleyrityksessä MPS 56 MPS 56 1 (8) SISÄLLYS A-OSA KESKEISET MUUTOKSET JA MUUTOSHISTORIA... 2 1 Muutokset...

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S 12.5.2008 Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely n suosituksia 315/2008 S Suositus 315/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 12.5.2008 Asiakirjan

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus 1 LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Puhepalvelu... 3 2.1.1 Puhepalvelun rajoitukset... 4 2.2 Puhelinnumerot... 5 2.3 Lankapuhelinsovitin

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINOISTA

MARKKINA-ANALYYSI TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINOISTA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 27.11.2006 1384/935/2006 MARKKINA-ANALYYSI TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINOISTA 1 LÄHTÖKOHDAT MARKKINA-ANALYYSILLE Viestintämarkkinalain (393/2003) 17 1

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1707/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

HINNASTO 1 (6) Luottamuksellinen YHTEENLIITTÄMISHINNASTO OPERAATTOREILLE Tämä hinnasto on voimassa alkaen.

HINNASTO 1 (6) Luottamuksellinen YHTEENLIITTÄMISHINNASTO OPERAATTOREILLE Tämä hinnasto on voimassa alkaen. HINNASTO 1 (6) YHTEENLIITTÄMISHINNASTO OPERAATTOREILLE 0 Tämä hinnasto on voimassa alkaen. HINNASTO 1 (6) TELEVERKKOJEN YHTEENLIITTÄMINEN Verkkojen yhteenliittämistoimenpiteet ja liittymät hinnoitellaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Määräys PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYDESTÄ. Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006

Määräys PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYDESTÄ. Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006 1 (6) Määräys PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYDESTÄ Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 52 ja 129

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 689/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 Markkina-analyysi koskee Uudenmaan maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Bromarv-Tenhola -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo 106 (Maaninka) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo 106 (Maaninka) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 29.2.2016 1769/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo 106 (Maaninka) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 37

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 37 Sivu 1 (9) LL/AJ 19/12 2016 TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 37 Hinnasto sisältää Länsilinkki Oy:n (Y-tunnus 0853251-1 ja teleyritystunniste 23) vahvistamat televerkko-operaattoripalvelujen

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Pohjanmaa hankealue Alavus

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Pohjanmaa hankealue Alavus Analyysi 1 (5) Dnro: 29.9.2017 992/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Pohjanmaa hankealue Alavus Taustaa Markkina-analyysi koskee Etelä-Pohjanmaan liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta

HMV-sääntelyn tiekartta HMV-sääntelyn tiekartta Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Taustaa... 4 2.1 Huomattavan markkinavoiman sääntelyyn vaikuttava lainsäädäntö ja ohjeistus 5 2.2 Yhteenveto HMV-sääntelystä ja hinnoittelumenetelmistä

Lisätiedot

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD ,3 Bryssel, 24. marraskuuta 1999.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD (XURRSDQ NRPLVVLR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ O\K\HQ PDWNDQ NLLQWHLGHQ \KWH\NVLHQ KLQQRLWWHOXVWD

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Analyysi 27.2.2015 Dnro: 1202/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

Tämä analyysi korvaa päivätyn analyysin /9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI)

Tämä analyysi korvaa päivätyn analyysin /9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI) Analyysi 1 (7) Tämä analyysi korvaa Dnro: 28.10.2011 päivätyn analyysin. 14.1.2016 1081/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI) Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) 1025/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Pohjanmaan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Karijoki

Lisätiedot