Työpaikka oppimisympäristönä opiskelu koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla
|
|
- Joonas Lahtinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työpaikka oppimisympäristönä opiskelu koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla NeMo2-tutkimushanke , Tampere Heta Rintala Laura Pylväs Eija Lehtonen #nemo2
2 Päivän kulku Miksi reformi? Ja millainen työpaikka on hyvä oppimisympäristö? Heta Rintala Kahvitauko (noin klo 13.20) Opiskelijoiden itseohjautuvuuden ja osallisuuden tukeminen oppilaitoksessa ja työpaikalla Laura Pylväs Ammatillinen opettaja ja työelämäyhteistyö Eija Lehtonen Loppukoonti
3 NeMo2-tutkimushanke Osa-alueet: 1) Ammatillinen opettaja ja työelämäosaaminen 2) Työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagogiikka 3) Opiskelijan itsesäätelyvalmiudet ammatillisen osaamisen kehittymisessä Rahoitus: Tampereen kaupungin oppisopimusrahasto
4 NeMo1- ja NeMo2-hankkeiden aineistot Kvantitatiivinen tutkimus Survey-aineisto (N=1559): Vastaajina ammatillisen koulutuksen opiskelijat (oppisopimusopiskelijat n=305) Vastaajista naisia 914 (58,6 %), miehiä 645 (41,4 %), vastaajien ikä vaihteli välillä vuotta (M=25.4, SD=11.609) Kvalitatiivinen tutkimus Haastatteluaineistot: 1) WorldSkills -kilpailijat, verrokkityöntekijät, työnantajat (N=54) 2) Oppisopimusjohtajat (N=10) 3) Haastatteluaineisto työpaikoilta (N=40): 10 työpaikkaa, jokaisesta haastateltu yhtä työnantajaa, oppisopimusopiskelijaa, työpaikkakouluttajaa ja kollegaa, aloina sosiaalija terveysala sekä tekniikan ala (metalliala, rakennusala) 4) Haastatteluaineisto ammatillisesta koulutuksesta (N=72): oppisopimusopiskelijat (n=15), oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen opiskelijat (n=18), työpaikkakouluttajat (n=14), kollegat (n=12), ammatilliset opettajat (n=13), aloina sosiaali- ja terveysala, tekniikan ala, liiketalous
5
6 Työpaikka oppimisympäristönä miksi? Ilmiöt Akateeminen noste (ns. academic drift / academisation) Akateemisten perinteiden jäljittely nähdään tavoiteltavana, lopulta käytännölliseksi tarkoitettu tieto erkanee käytännöstä (Harwood, 2010) Työelämälähtöinen oppiminen ja työllistettävyys voidaan nähdä ilmiön vastailmiönä (Virolainen & Stenström, 2014) Työn murros Megatrendien (globalisaatio, automatisaatio, robotisaatio ) seurauksena työpaikkoja syntyy ja häviää, rutiininomaista tai fyysistä työtä tekevillä on muita suurempi riski päätyä matalapalkka-aloille tai työttömäksi Myös Suomessa työmarkkinat polarisoituvat, jolloin yhä useampi on pieni- tai korkeapalkkaisissa tehtävissä, korkeakoulutus nähdään yhä tärkeämpänä (esim. Asplund ym. 2015; Maczulskij & Kauhanen, 2016) Rintala, H., & Nokelainen P. (2018). Työn murros haastaa ammatillisen koulutuksen. Talous&Yhteiskunta, 46(2),
7 Työpaikka oppimisympäristönä miksi? Koulutuspolitiikka Elinikäinen oppiminen Yksilön mahdollisuus oppia ja uudelleenkouluttautua, toisaalta myös yksilön vastuu omasta oppimisesta ja sopeutumisesta yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin (Saari, 2016) Nuoriso- ja työllisyyspolitiikka Oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen merkittävä osa Euroopan unionin työllisyys- ja nuorisopolitiikkaa, keskiössä nuorten pääsy työelämään (European Commission, 2015)
8 Työpaikka oppimisympäristönä miksi? Koulutuspolitiikka Nuoriso- ja työllisyyspolitiikka Tänä vuonna Euroopan neuvoston suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen puitteista (European Commission, 2018) Mitä koulutuksen laatu on? Vastaavuutta rahalle (tehokkuus yhdistettynä laadukkuuteen, mittarit) Toimintavarmuutta, häiriöttömyyttä, tasalaatuisuutta (koulutus nähdään prosessina, jossa tavoitteena häiriöttömyys ja tasalaatuisuus, millainen tuote tavoiteltava?) Tarkoitukseen sopivuutta (etukäteen asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, esim. opetuksen sopivuus asiakkaan tarpeisiin tai oppilaitoksen toiminnallisten tavoitteiden täyttyminen) Muutosta, vaikuttamista toimintaan (opiskelijoissa tapahtuva muutos (= oppiminen) tai organisaation tuloksellisuuden parantaminen) Poikkeuksellisen korkeakouluokkaista toimintaa (voidaan tunnistaa, mutta ei mitata) (Hämäläinen, 1993; Saarinen, 1993 ja Raivola, 1998 Ojalan ja Vartiaisen (2006) mukaan)
9 Työpaikka oppimisympäristönä miksi? Oppiminen Asiantuntijuuden kehittyminen edellyttää yksilöltä teoreettista ja käytännöllistä tietoa ja itsesäätelytietoa (metakognitio, reflektiivinen tieto) sekä näiden integrointia (Tynjälä, 2008) Oppiminen työssä on myös vahvasti yhteisöllistä, asiantuntijuuden kehittymistä voidaan tarkastella myös osallistumisena käytäntöyhteisöjen toimintaan (Lave & Wenger, 1991)
10 Työpaikka oppimisympäristönä on Oppimisen näkökulmasta merkittävä Opiskelijat kokevat oppivansa erityisesti työpaikalla ja -yhteisössä (esim. Rintala, Nokelainen, & Pylväs, 2017) Lisäksi tarvitaan myös oppilaitosta, jossa työssä opittua voidaan täydentää ja laajentaa (esim. Aarkrog, 2005; Harris, Simons, Willis, & Carden, 2003) Opiskelijalle haastava Opiskelijalta edellytetään aktiivista roolia, itseohjautuvuutta ja motivaatiota (esim. Pylväs, Nokelainen, & Rintala, 2017) Opiskelija on ainakin aluksi yhteisön ulkokehällä, mahdollisuus vähittäiseen siirtymiseen kohti täysivaltaista jäsenyyttä? (esim. Akkerman & Bakker, 2012) Oppimismahdollisuuksiltaan vaihteleva Aluekohtaisia eroja (esim. Aho & Mäkiaho, 2014) Merkittäviä alakohtaisia eroja (alan perinteet, työnkuvat, työturvallisuus jne.) (ks. esim. Virtanen, 2013) Suuria työpaikkakohtaisia eroja (esim. jaottelu oppimista mahdollistaviin ja rajoittaviin oppimisympäristöihin) (Fuller & Unwin, 2004)
11 Työpaikka oppimisympäristönä 4 casea Oppisopimus: sosiaali- ja terveysala Hoivakoti Ei mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen, rutiinien seuraaminen Ei sosiaalista tukea: ideoiden hylkääminen, lannistuminen Oppiminen pinnallisesti strukturoitu Oppilaitos: sosiaali- ja terveysala Useat yhteisöt Mahdollisuus harjoitella taitoja, pääsy vaativampiin tehtäviin Vahva sosiaalinen tuki, mallintaminen Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen Opetussuunnitelma muutettu konkreettisiksi tehtäviksi Oppisopimus: rakennusala Suuri yritys, jossa selkeä työnjako ja hierarkia (ei-toivottu työ) Mahdollisuus harjoitella tehtäväkohtaisia taitoja itsenäisesti, ei mahdollisuuksia tarkkailla, oppiminen yrityksen ja erehdyksen kautta Ei tehtävien poluttamista, ohjausta tai suunnittelua Oppilaitos: maanrakennusala Pääasiassa perheyrityksessä Mahdollisuus työskennellä autonomisesti Suunnittelematon opintopolku: asiakkaiden tarpeet määrittävät Yrityskohtaisia vaatimuksia oppilaitokselle
12 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvät käytännöt Havainnointi, harjoittelu, yhdessä työskentely, selittäminen, reflektoinnin tukeminen, materiaalit Vastuiden ja roolien määrittely Ohjaus Työpaikkaohjaajan ja työyhteisön toteuttama monipuolinen ohjaus ja sosiaalinen tuki Työelämäpedagogiikka Osallistuminen Opiskelijan mahdollisuus osallistua työyhteisön toimintaan ja merkitykselliseen työhön Työnkuvan, tehtävien määrittely Sopiva itsenäisyys, vastuu Pohdinta Millaisia alakohtaisia eroja näihin käytäntöihin liittyy opiskelijan, työpaikan tai esim. ammatillisen opettajan näkökulmasta? Osallisuus Opiskelijan odotusten ymmärtäminen ja niihin vastaaminen Opiskelijan tunne kuulumisesta työyhteisöön, työyhteisön hyväksyntä ja opiskelijan tunnustaminen työyhteisön jäsenenä Tuki, kannustava ympäristö Rintala, H., Pylväs, L., & Nokelainen, P. (2017). Oppisopimusopiskelijan osallisuus työyhteisössä. Teoksessa A. Toom, M. Rautiainen, & J. Tähtinen (toim.), Toiveet ja todellisuus kasvatus osallisuutta ja oppimista rakentamassa (ss ). Suomen kasvatustieteellinen seura. 12
13 Opiskelijan itsesäätely ja itseohjautuvuus
14 Oppimisen edellytykset opiskelijalta? Ohjaus Osallistuminen Opiskelija - itsesäätely Havainnointi, harjoittelu, yhdessä työskentely, selittäminen, reflektoinnin tukeminen, materiaalit Vastuiden ja roolien määrittely Työpaikkaohjaajan ja työyhteisön toteuttama monipuolinen ohjaus ja sosiaalinen tuki Opiskelijan mahdollisuus osallistua työyhteisön toimintaan ja merkitykselliseen työhön Työnkuvan, tehtävien määrittely Sopiva itsenäisyys, vastuu Osallisuus Opiskelijan odotusten ymmärtäminen ja niihin vastaaminen Opiskelijan tunne kuulumisesta työyhteisöön, työyhteisön hyväksyntä ja opiskelijan tunnustaminen työyhteisön jäsenenä Tuki, kannustava ympäristö
15 Itsesäätely Ammatillinen osaaminen: teoreettisen tiedon, käytännöllisen tiedon ja itsesäätelytiedon integraatio (Virtanen & Tynjälä, 2008; Collin & Tynjälä, 2003) Kyvykkäiden oppijoiden on tutkimuksen mukaan todettu tarkkailevan ja hallitsevan kolme itsesäätelyn osa-aluetta (Kitsantas & Zimmerman, 2002; Zimmerman, 1989, 1998; Zimmerman & Kitsantas, 2005) Motivaatio auttaa suuntaamaan kiinnostusta, näkemään vaihtoehtoja ja tekemään päätöksiä, pitkäjänteisyys päätösten toteuttamisessa (mm. Corno, 1989) ja itsereflektio kokemusten ja ajatusprosessien arvioinnissa (mm. Bandura, 1986).
16 halu oppia, aloitteellisuus, kiinnostus ammattialaa kohtaan MOTIVAATI O Itsesäätely osana ammatillista osaamista oman osaamisen tarkkailu, osaamistason ymmärtäminen PITKÄ-JÄNT EISYYS ITSEARVIOINTI Periksi-antamatt omuus, tarkkuus, huolellisuus, keskittyminen
17 Itsesäätelyn tukeminen Suhtautuminen omaan osaamiseen, oppimiseen ja ympäristöön Onnistumisten/epäonnistumisten käsittely -> omiin kykyihinsä luottavat henkilöt pitkäjänteisempiä pyrkiessään kohti tavoitteita (Bandura, 1986; Weiner, 1974) Oman osaamistason tunnistaminen Tehtävien vaativuuden arviointi ja tavoitteiden asettaminen Oppimisprosessin seuraaminen ja arviointi Oppimiseen vaikuttaneiden tekijöiden tarkastelu (alakohtaisen osaamisen rinnalla) Keskeisiä kysymyksiä: Milloin tavoitteet saavutettu? Miten suoritusta arvioidaan? Mitkä tavoitteet on saavutettu? Mitä asiasisältöjä opin? Mitkä asiat vaikuttivat oppimisprosessiin? (mm. Zimmerman, 2000)
18 Koska on välillä niit tilanteita, et siel lukee oppisopimus-papereissa et tämmösiä ja tämmösiä tavotteita olis ja sit sä mietit et eihän ne kohdennu yhtään tänne. Mut jos sul ois aikaa, niin sä pystyisit vähän lähteen rakentaan niitä. (työpaikkakouluttaja)
19 Minäki oon näyttäny kädestä pitäen että miten se menee. Ja oon siinä lähellä kertomassa ohjeita koko ajan. Ja arvioin sitte että voinko jäädä vähän sivumpaan siitä. En oo äänessä enää, oon vaan lähellä. Ja annan palautteen sitten ku se on valmis se työ. (työpaikkakouluttaja)
20 Oppimisen säätely: osallistuminen 1. Tarve tuntea itsensä päteväksi -> palautteen tärkeä merkitys 2. Tarve sosiaaliseen osallistumiseen -> kiinnostus opiskelijan työskentelyyn 3. Tarve tuntea olevansa autonominen ja voivansa vaikuttaa asioihin (Deci & Ryan, 2000) Oppimisen säätelyn ja kognitiivisten kykyjen vahvistaminen oppijat myös tiedonlähteinä ja tuottajina Yhteisöllinen tiedonrakentaminen ja innovatiivinen tietoyhteisö edistävät dynaamisen asiantuntijuuden kehittymistä (Hakkarainen, Palonen, & Paavola, 2002) Keskeisiä kysymyksiä: Millaista (positiivista) palautetta opiskelija saa osaamisestaan? Ketkä osoittavat kiinnostusta opiskelijan oppimista ja osaamista kohtaan? Miten opiskelija itse näkee kuuluvansa/osallistuvansa työyhteisön toimintaan ja ohjaustilanteisiin?
21 Ehkä siinäki se et ohjaajan pitää mun mielest pystyy antaan välillä rauha ja sitä tilaa ehkä tehä jopa niit virheitä. Et ei saa olla liian läsnäkään myöskään. Ja antaa vähän sitä, ainaki mulle sitä ajatteluaikaa ja hajurakoo. (opso-opiskelija)
22 Avaimia itseohjautuvuuteen. Valmiudet motivaation, tunteiden ja tiedollisten prosessien säätelyyn. Ymmärrys oppimisstrategioiden ja oppimistulosten välisestä yhteydestä. Aktiivisuus, tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys erilaisten oppimisstrategioiden hyödyntämisessä. Kyky oppimisen säätelyyn yhdessä muiden toimijoiden kanssa Myös opiskelijoille pedagogisia työkaluja voidakseen toimia itse omina opettajinaan pitkän ja muuttuvan työuran varrella.
23 Ammatillinen opettaja ja työelämäyhteistyö
24 Ammatillisten opettajien rooleja työelämäyhteistyössä Rajoittunut toimijuus Nöyrä ja alistuva asenne, konfliktien välttäminen Laaja-alainen toimijuus Ylpeys omasta työstä ja ammattitaidosta, rohkeus ja halu puuttua, työelämäyhteistyö omaa työtä rikastava tekijä Moniulotteinen toimijuus Tutkii työelämän tarpeita ja kehittää omaa työtään sen mukaan, sillanrakentajana koulutuksen ja työelämän välissä Tilanteittain vaihteleva toimijuus Oman ammatillisen osaamisen korostaminen -> kunnioituksen saavuttaminen, työelämäyhteistyö oman ammatillisen kehittymisen välineenä, toisaalta ei näe roolia työelämän käytäntöjen kehittäjänä Suhteen mukaan muotoutuva toimijuus Rooli vaihtelee sen mukaan, miten näkee oman suhteensa työpaikkaan: varovaisuus aktiivinen kehittävä ote (Vähäsantanen, Saarinen & Eteläpelto 2009)
25 Ammatillinen opettaja työpaikalla järjestettävän koulutuksen tukijana Ammatillinen opettaja Havainnointi, harjoittelu, yhdessä työskentely, selittäminen, reflektoinnin tukeminen, materiaalit Vastuiden ja roolien määrittely Ohjaus Työpaikkaohjaajan ja työyhteisön toteuttama monipuolinen ohjaus ja sosiaalinen tuki Osallistuminen Opiskelijan mahdollisuus osallistua työyhteisön toimintaan ja merkitykselliseen työhön Työnkuvan, tehtävien määrittely Sopiva itsenäisyys, vastuu Opiskelijan odotusten ymmärtäminen ja niihin vastaaminen Osallisuus Opiskelijan tunne kuulumisesta työyhteisöön, työyhteisön hyväksyntä ja opiskelijan tunnustaminen työyhteisön jäsenenä Tuki, kannustava ympäristö
26 Työpaikalla tapahtuvan ohjauksen tukeminen Uskallus ottaa asioita puheeksi Se vaatii tietenkin rohkeutta tarttua asioihin. Sitä et uskaltaa sanoa, mut myöskin kykyä kuunnella. [ ] Mut sitten jos ilmenee jotain, niin sit myös ottaa se asia esille. Mä en oo sinisilmäinen et mä uskon [ ] että ihmisten kokemukset voi olla niin erilaisia. Et joku muu on voinu kokee jonkun tilanteen ihan jollain toisel tavalla. Ehkä siinäkin auttaa elämänkokemus että on jo nähny monenlaista. Avoimin mielin pitää olla. Ja sit kunnioitus kuitenkin että muutkin osaa jotain kuin minä. (Ope, sote-5) Keskeisiä kysymyksiä: Opettajan rooli työpaikkaohjaajan ja työyhteisön tukena? Opettajan mahdollisuudet vaikuttaa ohjauksen laatuun? Vastuiden ja roolien määrittely?
27 Tuki palautteen antamisessa ja muissa ohjauksen käytännöissä Mä ihan kysyn puolin ja toisin että mitäs palautetta heillä ois toisilleen annettavaksi, heillä voi olla että he puhuvat paljonkin, ja se sit kyllä siitä haistaakin että minkälainen [naurahtaa] yhteistyö heillä on. Mut sit jos on niin että he ei paljon palautetta anna puolin ja toisin niin siinä on sit vähän pakko antaa ees vähän kun tulee ope joka sanoo että miten menee ja mikä menee hyvin ja mitä toivosit lisää tai mitä toivosit vähemmän. (Ope, sote-2)
28 Ohjauksen tukemista haastavia tekijöitä Resurssit Pelko ottaa asioita puheeksi Kokemus ettei voi ottaa asioita puheeksi Työnantajan haluttomuus yhteistyöhön jos opiskelija tuo mulle tietoon että esimerkiks työpaikalla ei anneta käyttää aikaa tutkintosuoritusten suunnitteluun tai arviointiin tai ei toteuteta näyttöjä. [ ] Niin, se että mä lähtisin työpaikalle haastamaan sitä työnantajaa niin se on aina se oppisopimusopiskelija joka kärsii. Että se siin on vähän se hankaluus et se osuu aina sen nilkkaan jos sitä työnantajaa lähdetään viemään tilille siitä omast toiminnasta. Että ollaan vähän niin ku kädettömiä niissä tilanteissa. (Ope, lita-4)
29 Osallistumisen tukeminen Järjestelmään liittyvä osaaminen opintojen kokonaisuus, tavoitteet, tutkintosuoritukset Tietysti sen opetussuunnitelman hallintaa et mitä ne käytännössä tarkottaa. Elikä se, et mitä on sitä koulun puolta että mitä siinä tutkinnon osassa tarkottaa se että mitä on vähintään osattava (Ope, lita-1) Keskeisiä kysymyksiä: Opiskelijan osallistuminen työhön ja työyhteisön toimintaan? Monipuolinen työnkuva, sopiva itsenäisyys ja vastuu ammatillisen opettajan mahdollisuus vaikuttaa?
30 Opiskelijan ja työpaikan tarpeiden tunnistaminen ja yhteensovittaminen Se että kuuntelee niit työpaikan toiveita ja mitä heil on kerrottavaa. Ja että osaa selkeesti tuoda sitten esille sen mitä se tutkinto vaatii ja mitä se heiltä [työnantajana] vaatii. (Ope, lita-3) Siinäkin yrittää olla semmonen, ettei vaan jäykästi jotain sääntöjä tökötä siihen et nyt näin mennään vaan yrittää luovia myös työnantajan toiveiden mukaan et kaikki olis vähän tyytyväisii. (Ope, sote-4)
31 Tietämättömyyden voi kääntää vahvuudeksi rohkeus puuttua Mähän en oo ollu koskaan päiväkodis töissä niin mun on kauheen helppo mennä päiväkotiin kun mul ei oo semmost asetelmaa että mä tietäisin kaikki. [...] Mä havainnoin siel koko ajan. Esimerkiksi eilen yhdessä päiväkodissa, voin ihmetellä että miten tää nyt tälleen on opiskelijan kans, et miks hänen pitää yhtäkkii hypätä tonne ja tonne. Et miksei hän voi nyt olla tässä ja keskittyy näihin tavoitteisiin. Ja must tuntuu et jos mä oisin vaikka lastentarhaopettaja, et jos mä oisin heidän kollegansa niin mä en tiedä oisko se yhtä helppoo mulle. Mut nyt mä ajattelen et mä oon vähän niin ku muulta planeetalta, niin mä voin viestittää ihan mitä tahansa. [naurahtaa] Mä koen sen rikkautena. (Ope, sote-5)
32 Osallisuuden tukeminen Ammatin vastaaminen opiskelijan odotuksiin oman (tuoreen) työkokemuksen ja työelämäyhteistyön tuottama tietoisuus ammatista Jos mun pitäis opettaa sitä kasvatustieteen maisterin tutkinnolla jossa pääaine on ollu erityispedagogiikka, [...] niin emmä tiiä mitä mä opettaisin. Kyl mä ajattelen et se et on itsellä vahva työelämäosaaminen niin se on ammatillises oppilaitokses kyllä tosi tärkee asia. (Ope, sote-5) Keskeisiä kysymyksiä: Ammatin vastaaminen opiskelijan odotuksiin? Työpaikan tarjoamien oppimismahdollisuuksien vastaaminen odotuksiin? Työpaikan tuki, kannustava ympäristö työyhteisön tukeminen?
33 Työelämäyhteistyön avaimia Verkostoituminen, suhteiden rakentaminen työelämään Oma käytännön työkokemus työelämäyhteistyön tukena Vuorovaikutustaidot Pedagogiset taidot Uskallus ottaa asioita puheeksi, rohkeus puuttua Me ei olla mitään kynnysmattoja mille kaikki käy [naurahtaa], kun ei kerran voi käydä, täytyy olla jämäkkä mut kauheen ystävällinen ja yhteistyökykyinen. (Ope, sote-2) Tässä mennään koulu ja sitte nää firmat, ollaan samaa verkostoa, se on hirveen tärkee. (Ope, rak-3)
34 Julkaisuja Mikkonen, S., Pylväs, L., Rintala, H., Nokelainen, P., & Postareff, L. (2017). Guiding workplace learning in vocational education and training: A literature review. Empirical Research in Vocational Education and Training, 9(9). Nokelainen, P., Rintala, H., & Pylväs, L. (2018). Apprentices' Adaption and Innovation Styles in relation to Dimensions of Workplaces as Learning Environments. In Moreno Herrera, L., Teräs, M., & Gougoulakis, P. (eds.), Emerging issues in vocational education & training: Voices from cross-national research (pp ). Stockholm: Stockholm University Press. Pylväs, L., Rintala, H., & Nokelainen, P. (2017). Integration for holistic development of apprentices competences in Finland. Accepted for publication in S. Choy, G-B. Warvik, V. Lindberg, & I. Berglund (Eds.), Integration of vocational education and training experiences: Purposes, practices and principles. Springer Singapore. Pylväs, L., Nokelainen, P., & Rintala, H. (2017). Apprenticeship training representatives perceptions and experiences of workplace learning, guidance and expertise. Vocations and Learning. Rintala, H., Mikkonen, S., Pylväs, L., Nokelainen, P., & Postareff, L. (2015). Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ohjausta edistävät ja estävät tekijät. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 17(4),9 21. Rintala, H., Pylväs, L., & Nokelainen, P. (2017). Oppisopimusopiskelijan osallisuus työyhteisössä. Teoksessa A. Toom, M. Rautiainen, & J. Tähtinen (toim.), Toiveet ja todellisuus kasvatus osallisuutta ja oppimista rakentamassa (ss ). Suomen kasvatustieteellinen seura. Rintala, H., Nokelainen, P., & Pylväs, L. (2017). Katsaus oppisopimuskoulutukseen instituutiona Saksassa, Englannissa ja Suomessa. Kasvatus, 48(2),
35 Lähteet Aarkrog, V. (2005). Learning in the workplace and the significance of school-based education: A study of learning in a Danish vocational education and training programme. International Journal of Lifelong Education, 24(2), Aho, S., & Mäkiaho, A. (2004). Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen. Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus. Raportit ja selvitykset 2014:8. Helsinki: Opetushallitus. Akkerman, S. F., & Bakker, A. (2012). Crossing boundaries between school and work during apprenticeships. Vocations and Learning, 5(2) Asplund, R.& Kauhanen, A., & Vanhala, P. (2015). Ammattirakenteet murtuvat - Mihin työntekijät päätyvät ja miksi? ETLA B 268. Helsinki: Taloustieto Oy. Bandura, A. (1986). Social foundations of thought and action: A social cognitive theory. Collin, K., & Tynjälä, P. (2003). Integrating theory and practice? Employees and students experiences of learning at work. Journal of Workplace Learning, 15(7/8), Corno, L. (1989). Self-regulated learning: A volitional analysis. In B. J. Zimmerman, & D. H. Schunk (Eds.), Self-regulated learning and academic achievement (pp ). New York, NY: Springer. European Commission (2015). High-performance apprenticeships & work-based learning: 20 guiding principles. Haettu osoitteesta European Commission (2018). Neuvoston suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (2018/C 153/01). Haettu osoitteesta Hakkarainen, K, Palonen, T, & Paavola, S. (2002). Kolme na ko kulmaa asiantuntijuuden tutkimiseen. Psykologia, 37, 6, Harris, R., Simons, M., Willis, P., & Carden, P. (2003). Exploring complementarity in on- and off-job training for apprenticeships. International Journal of Training and Development, 7(2), Harwood, J. (2010). Understanding academic drift: On the institutional dynamics of higher technical and professional education. Minerva, 48(4),
36 Lähteet Kitsantas, A., & Zimmerman, B. J. (2002). Comparing self-regulatory processes among novice, non-expert, and expert volleyball players: A microanalytic study. Journal of Applied Sport Psychology, 14(2), Lave, K., & Wenger, E. (1991). Situated learning. Legitimate peripheral participation. Cambridge: Cambridge University Press. Maczulskij, T., & Kauhanen, M. (2016), Työmarkkinoiden polarisaatio ja työvoiman liikkuvuus mihin rutiininomaista työtä tekevät työntekijät päätyvät? Kansantaloudellinen aikakauskirja, 112, Ojala, I., & Vartiainen, P. (2006). Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehitta mistoiminnan vaikuttavuuden benchmarking- arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 9:2006. Haettu osoitteesta Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2000). Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being, 55(1), Saari, A. (2016). Elinikäinen oppiminen ja yksilöivä valta. Aikuiskasvatus, xx(1), Tynjälä, P. (2008). Perspectives into learning at the workplace. Educational Research Review, 14(3), Valtioneuvoston kanslia (VNK) (2016). Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi Päivitys Hallituksen julkaisusarja 2/2016. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Virolainen, M., & Stenström, M-L. (2014). Finnish vocational education and training in comparison: Strenghts and weaknesses. International Journal for Research in Vocational Education and Training, 1(2), Virtanen, A Opiskelijoiden oppiminen ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen järjestelmässä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 473. Vähäsantanen, K., Saarinen, J. & Eteläpelto, A. (2009). Between school and working life: Vocational teachers agency in boundary-crossing settings. International Journal of Educational Research, 48(6), Virtanen, A., & Tynjälä, P. (2008). Students experiences of workplace learning in Finnish VET. European Journal of Vocational Training, 44(2),
37 Lähteet Weiner, B. (1974). Achievement motivation and attribution theory. Morristown, NJ: General Learning Press. Zimmerman, B. J. (1989). A social cognitive view of self-regulated academic learning. Journal of Educational Psychology, 81(3), Zimmerman, B. J. (1998). Academic studying and the development of personal skill: A self-regulatory perspective. Educational Psychologist, 33(3), Zimmerman, B. J. (2000). Attaining self-regulation: A social cognitive perspective. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of selfregulation (pp ). San Diego: Academic Press. Zimmerman, B. J., & Kitsantas, A. (2005). The hidden dimension of personal competence: Self-regulated learning and practice. In A. J. Elliot, & C. S. Dweck (Eds.), Handbook of competence and motivation (pp ). New York, NY: Guilford Publications.
Työpaikasta oppimisympäristöksi: hyvät käytännöt
Työpaikasta oppimisympäristöksi: Työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvät käytännöt NeMo2-tutkimushanke 4.10.2017, Joensuu Heta Rintala (heta.rintala@tut.fi) Eija Lehtonen (eija.lehtonen@staff.uta.fi) #nemo2
LisätiedotAmmatillisen osaamisen kehittyminen oppisopimuskoulutuksessa
Ammatillisen osaamisen kehittyminen oppisopimuskoulutuksessa Nemo-seminaari, 26.9.2016 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Laura Pylväs, Tampereen yliopisto (laura.pylvas@staff.uta.fi) Petri
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen tutkimus Työpaikka oppimisympäristönä Opiskelijan ohjaus ja ammatillinen kasvu työpaikalla
Oppisopimuskoulutuksen tutkimus Työpaikka oppimisympäristönä Opiskelijan ohjaus ja ammatillinen kasvu työpaikalla Tutkimushankkeen johtaja prof. Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi Kasvatustieteiden
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotOpiskelijoiden kokemuksia oppisopimuskoulutuksen oppimisympäristöistä
Opiskelijoiden kokemuksia oppisopimuskoulutuksen oppimisympäristöistä Heta Rintala, Tampereen teknillinen yliopisto heta.rintala@tut.fi Petri Nokelainen, Tampereen teknillinen yliopisto petri.nokelainen@tut.fi
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta
Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta Eija Lehtonen eija.lehtonen@omnia.fi / eija.e.lehtonen@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Teoreettinen viitekehys
LisätiedotNeMo - Oppisopimuskoulutus ja muuttuvat ammattitaitovaatimukset (2014-2017) MAE - Ohjaus oppisopimuskoulutuksessa
NeMo - Oppisopimuskoulutus ja muuttuvat ammattitaitovaatimukset (2014-2017) MAE - Ohjaus oppisopimuskoulutuksessa (2015-2018) Tutkimushankkeen johtaja prof. Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi Kasvatustieteiden
LisätiedotAmmatillinen asiantuntijuus
Ammatillinen asiantuntijuus Laura Pylväs, Petri Nokelainen, Heta Rintala Tampereen teknillinen yliopisto & Tampereen yliopisto Osahanke 6: Tulevaisuuden työelämä ja työssä tapahtuva oppiminen Taidot Työhön
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotTuulahduksia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Kevättapaaminen oppisopimuksen äärellä
Tuulahduksia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta Kevättapaaminen oppisopimuksen äärellä 3.5.2017 Ohjelma 13.00 Avaussanat: professori Petri Nokelainen, TTY 13.15 Yhteistä työskentelyä ja keskustelua tutkimusteemojen
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotErasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita
Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen
LisätiedotOPISKELIJOIDEN OPPIMINEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTELMÄSSÄ. Tutkijatohtori Anne Virtanen 10.10.2014
OPISKELIJOIDEN OPPIMINEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTELMÄSSÄ Tutkijatohtori Anne Virtanen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotMiten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotHanketreffit Lahdessa 27-28.2014 Työpaikkakouluttajan ammatillinen kasvu. 27.10.2014 Miia Ojalainen 31.10.2014 Miia Ojalainen
Hanketreffit Lahdessa 27-28.2014 Työpaikkakouluttajan ammatillinen kasvu 27.10.2014 Miia Ojalainen Oppisopimuskoulutus ja muuttuvat ammattitaitovaatimukset. Tutkimusprojektin johtaja prof. Petri Nokelainen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOhje työpaikkaohjaajalle
Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATTIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO MARIAN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotTyön ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.
Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä
LisätiedotTyöelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
LisätiedotECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa
ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET
LisätiedotDIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere
DIGIOPE-selvitys Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö 16.5.2017 Tampere Sanna Ruhalahti ja Virve Kentta @somesanna #AMdiginyt #xbreikki #AMdiginyt Vastaajat
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotAMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN
AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotTyöpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tilastotietoja (OKM / AVI) Materiaalia vaikuttamistyöhön Synergiaseminaari 10. 11.10.2017 Reetta Pietikäinen tieto- ja laatupäällikkö www.tpy.fi
LisätiedotOpiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa
Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-
LisätiedotOpetussuunnitelmat ja osaaminen
Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
LisätiedotInnovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?
Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten? Åpopäivät 8.2.2019 Taru Konst & Minna Scheinin Miksi muutosta tarvitaan? Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän elinaikanaan N. 65
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotMonikulttuurisuus näyttötutkinnoissa
Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotAmmatillisen osaamisen ja työelämäyhteistyön rakentaminen opintojen aikana Zoomin koulutustilaisuudet syksyllä 2017
Ammatillisen osaamisen ja työelämäyhteistyön rakentaminen opintojen aikana Zoomin koulutustilaisuudet syksyllä 2017 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö ja tavoitteet:
LisätiedotTuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus
TEKEEKÖ HARJOITUS MESTARIN? Futurex seminaari 6.6.2011 Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus Taituruus ilmenee: Hyvin organisoituneena ja käyttökelpoisena tietämyksenä taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotOpinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta
Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotNuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto
Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto 23.11.2017 Nuorten ja aikuisten yhdessä oppiminen Reformi kannustaa yhdessä oppimiseen Yksi laki, jossa lähtökohtana
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotAsiantuntijuus yliopistoopetuksen
Asiantuntijuus yliopistoopetuksen tavoitteena? Anneli Eteläpelto Aikuiskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen laitos e-mail: anneli.etelapelto@cc.jyu.fi (Aikuis)kasvatuksen asiantuntijuuden
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotKansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotNeMo-hankkeiden loppuseminaari
NeMo-hankkeiden loppuseminaari 13.2.2019 Päivän kulku 12.15-12.30 Avaussanat, professori Petri Nokelainen 12.30-13.00 Opiskelija ja oppimisen säätely ammatillisessa koulutuksesssa Laura Pylväs 13.00-13.30
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotMiten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen
Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos OHTY / TAO Alustus TAO-seminaarissa 29.4.2011 Tutkimuskohteena opiskelijoiden
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotURAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN
URAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN Joensuu 1.9.2017 KT Helena Kasurinen KT Helena Kasurinen SISÄLTÖ Ohjauksen tehtävä Urasuunnittelutaidot ja toimijuus Ura- ja elämänsuunnittelu Ohjaus
LisätiedotTyöpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen opiskelun eri vaiheissa, CASE- yhteenveto
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen opiskelun eri vaiheissa, CASE- yhteenveto HAKEUTUMISVAIHE Työpaikan etsintä ja sen valinta Opiskelijan soveltuvuuden arviointi Yhteydenotot työpaikkoihin (s-posti,
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Ylijohtaja Mika Tammilehto 7.5.2019 TYÖN MURROS ON JO TODELLISUTTA Teknologinen kehitys muuttaa talouden toimintalogiikoita ja rakenteita, ammatti- ja tehtävärakenteita,
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotKuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta
Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotTutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus
Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-
LisätiedotAmmatillinen reformi ja opettaja
Ammatillinen reformi ja opettaja Lauri Kurvonen OAJ 26.9.2018 26.9.2018 1 Sisällys Opettajan työn ydintehtävät Reformin tuki ja toteutus Toimintaympäristön muutokset Lähde: Kunnas 2005 Opettajan työssä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotTutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotMestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa
Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
Lisätiedot10.10.2014. Oppisopimuskoulutuksen tutkimus. Ammattikasvatuksen tutkimus. Työpaikkalähtöinen oppiminen. Tutkimuksen lähtökohtia
Ammattikasvatuksen tutkimus Oppisopimuskoulutuksen tutkimus Prof. Petri Nokelainen Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen (MoVE) 2007-2008, OKM Ammatillisen
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset
Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotMiten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?!
Miten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?! Anne Virtanen*, Johanna Pöysä-Tarhonen*, Piia Näykki**, Päivi Häkkinen* & Sanna Järvelä**! *Jyväskylän yliopisto,
LisätiedotMä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista
Mä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista Jatkoväylä - sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä
Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotOhjaus ja monikulttuurisuus
Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen
LisätiedotKirjasto oppimisympäristönä
Kirjasto oppimisympäristönä Kirjastopedagogiikan seminaari 28.10.15 I Asiakas elinikäisenä oppijana II Opettamisesta ohjaukseen pedagogiikan rooli ja muodot III Kirjastot oppimisen tiloina Anu Haapala
LisätiedotOppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla
OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla
LisätiedotOsaamisidentiteetti ja ammattilaiseksi kasvaminen Sari Miettinen, Projektiasiantuntija Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Osaamisidentiteetti ja ammattilaiseksi kasvaminen 15.1.2018 Sari Miettinen, Projektiasiantuntija Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden tutkimuskeskus Pohjoismaiden suurin tulevaisuudentutkimukseen
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Minna-Liisa Myllylä, suunnittelija, OSAO minna-liisa.myllyla@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena ryhmälle:
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotVAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
Lisätiedot