OPISKELIJOIDEN OPPIMINEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTELMÄSSÄ. Tutkijatohtori Anne Virtanen

Transkriptio

1 OPISKELIJOIDEN OPPIMINEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTELMÄSSÄ Tutkijatohtori Anne Virtanen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman ja valtionavustushankkeiden kehittämisseminaari Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki Opiskelijoiden oppimista työssä tarkastelevan väitöskirjan tutkimuskysymykset (Virtanen 2013) 1) Mitä opiskelijat oppivat työssä? Taitoina Ammatillisen identiteetin kehittymisenä 2) Miten opiskelijat oppivat työssä? Mitkä tekijät selittävät opiskelijoiden oppimista työssä? 3) Onko koulutusalojen välillä eroja siinä, mitä ja miten opiskelijat työssä oppivat? Virtanen, A Opiskelijoiden oppiminen ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen järjestelmässä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 473. Saatavilla muodossa: 9_vaitos pdf?sequence=1 1

2 Moninaiset aineistot ja menetelmät Tavoitteena kokonaisvaltainen kuva opiskelijoiden oppimisesta työssä Kaksi kyselylomakeaineistoa Helsingin aineisto: Helsingin kaupungin ammatillisten oppilaitosten viimeisen opintovuoden opiskelijat arvioivat työssäoppimistaan (N=1282, n=531) Keski-Suomen aineisto: Taitava Keski-Suomi arviointitutkimuksen työssäoppimisen osuus viimeisen opintovuoden opiskelijat arvioivat työssäoppimistaan (N=1824, n=1072) Yhdistetty aineisto (N=3106, n=1603) Haastatteluaineisto Pilottiaineisto: Viimeisen opintovuoden opiskelijat (n=6) arvioivat työssäoppimistaan ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutumistaan pilottivaiheessa Artikkelimuotoinen väitöskirja 1) Virtanen, A., Tynjälä, P. & Collin, K Characteristics of workplace learning among Finnish vocational students. Vocations and Learning 2 (3), ) Virtanen, A., Tynjälä, P. & Stenström, M-L Field-specific educational practices as a source for students vocational identity formation. Teoksessa S. Billett, C. Harteis & A. Eteläpelto (toim.) Emerging perspectives of workplace learning. Rotterdam: Sense Publishers, ) Virtanen, A. & Tynjälä, P Students experiences of workplace learning in Finnish VET. European Journal of Vocational Training 44, ) Collin, K., Paloniemi, S., Virtanen, A. & Eteläpelto, A Constraints and challenges of learning and construction of identities at work. Vocations and Learning 1 (3), ) Virtanen, A., Tynjälä, P. & Eteläpelto, A Factors promoting vocational students learning at work: Study on student experiences. Journal of Education and Work 27 (1),

3 Opiskelijoiden oppiminen työssä oppimistuloksina 1/2 (Virtanen, Tynjälä & Collin 2009) Työssäoppimisjaksojen oppimistulokset taitojen oppimisena (min. 1, maks. 5): 1) Itsenäistymisen kokemukset ) Ammatilliset taidot ) Oppimistaidot ) Yhteistyötaidot ) Itsearviointitaidot ) Ajattelutaidot ) Kommunikaatiotaidot ) Negatiivisten asioiden oppiminen 2.13 Opiskelijoiden oppiminen työssä oppimistuloksina 2/2 (Virtanen, Tynjälä & Stenström 2008) Työssäoppimisjaksojen oppimistulokset ammatillisen identiteetin kehittymisenä: Opiskelijoiden ammatillisen identiteetin kehittyminen on persoonallisempaa kuin aiempi tutkimuskirjallisuus antaa olettaa. Opiskelijalle kehittyy tietoisuus omasta osaamisesta ja sen puutteista (kriittinen reflektio). Opiskelija ymmärtää oman osaamisen edelleen kehittämisen tärkeyden (kehittämisorientaatio). Vasta kolmantena tulee ammatillisen identiteetin kehittymisen sosiaalinen puoli, alaan samastumisen kokemukset (ammatillisen identiteetin vahvistuminen). Ammatillisen identiteetin kehittymistä kuvaavat tulokset eivät vahvuudeltaan ole yhtä vahvoja kuin taitojen oppimista kuvaavat tulokset. 3

4 Työssä oppimisen piirteet työntekijöillä ja opiskelijoilla (Virtanen, Tynjälä & Collin 2009) Koulutusalakohtainen työssäoppiminen Opiskelijoiden oppimistulokset työssäoppimisjaksoilla TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSSÄ OPPIMISEN PIIRTEET OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄ OPPIMISEN PIIRTEET 1) Satunnaista, informaalia 1) Oppimiseen tähtäävää toimintaa 2) Kokemuksellista 2) Kokemuksellista 3) Kontekstisidonnaista 3) Kontekstisidonnaista (=koulutusalakohtaista) 4) Sosiaalista, jaettua 4) Ennemmin yksin kuin yhdessä muiden kanssa Taitojen oppimisena (Virtanen, Tynjälä & Collin 2009) Ammatillisen identiteetin kehittymisenä (Virtanen, Tynjälä & Stenström 2008) TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA itsenäistymisen kokemuksia oppimistaitoja yhteistyötaitoja ajattelutaitoja kommunikaatiotaitoja kriittistä reflektiota kehityksellistä orientaatiota - Eniten negatiivista asennetta työtä kohtaan KAUPAN JA HALLINNON ALA ammatillisia taitoja itsearviointitaitoja ammatillisen identiteetin vahvistumista MARATA - Eniten kommunikaatiotaitoja - Eniten negatiivisia asioita SOSIAALI- JA TERVEYSALA - Eniten itsenäistymisen kokemuksia - Eniten ammatillisia taitoja - Eniten oppimistaitoja - Eniten yhteistyötaitoja - Eniten itsearviointitaitoja - Eniten ajattelutaitoja negatiivisia asioita - Eniten ammatillisen identiteetin vahvistumista - Eniten kriittistä reflektiota - Eniten kehityksellistä orientaatiota negatiivista asennetta työtä kohtaan 4

5 Tavoitteiden asettaminen työssäoppimisjaksoille (Virtanen 2014) Ohjauksen ja arvioinnin muodot työssäoppimisjaksoilla (Virtanen 2014) Työyhteisökokemukset (Collin, Paloniemi, Virtanen & Eteläpelto 2008) Koulutuksen ja työelämän rajapinta (Virtanen 2014) Koulutusalat työssäoppimisen erilaisina ympäristöinä TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA oman työn arviointia keskustelua opettajan kanssa aktiivisin työyhteisöjäsenyys - Heikoin integraatio kouluoppimisen ja työssä oppimisen välillä - Heikoin yhteys koulun ja työelämän välillä KAUPAN JA HALLINNON ALA asetettu tavoitteita työssäoppimisjaksoille keskustelua muiden työntekijöiden kanssa - Aktiivisin työyhteisöjäsenyys MARATA keskustelua työpaikkaohjaajan kanssa sosiaalista ja vuorovaikutuksellista tukea SOSIAALI- JA TERVEYSALA - Eniten asetettu tavoitteita työssäoppimisjaksoille - Eniten keskustelua työpaikkaohjaajan kanssa - Eniten oman työn arviointia - Eniten keskusteluja muiden työntekijöiden kanssa - Eniten keskusteluja opettajan kanssa - Eniten sosiaalista ja vuorovaikutuksellista tukea - Vahvin integraatio kouluoppimisen ja työssä oppimisen välillä - Vahvin yhteys koulun ja työelämän välillä Tekniikan ja liikenteen alan sekä sosiaali- ja terveysalan työssäoppimisen käytännöt Laadullisten aineistojen näkökulma Opiskelijat (Virtanen, Tynjälä & Stenström 2008) Opettajat ja työpaikkaohjaajat (Virtanen, Tynjälä & Stenström 2010; Virtanen, Stenström & Tynjälä 2012) TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA - Epäsystemaattisia, pirstaleisia ja opettajajohtoisia - Pirstaleisia, opettajajohtoisia, perinteisiä (=alalle sosiaalistaminen) - Työssäoppimista pidetään hyvänä käytäntönä; työelämä ei kuitenkaan ole tosipaikan tullen valmis joustamaan opettaja puun ja kuoren välissä (työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen vaatimukset vs. työelämän joustamattomuus=kiire, hektisyys) SOSIAALI- JA TERVEYSALA - Reflektiivisiä, kehittymistä korostavia - Systemaattisia, keskustelevia, jatkuvasti kehittyviä - Opettajilla ja työpaikkaohjaajilla on yhteinen näkemys ja tavoite: opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen 5

6 Työelämäpedagogiset käytännöt tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla (Virtanen, Tynjälä & Stenström 2010) Tekniikan ja liikenteen alalla selviytyy hyvä tyyppi (Virtanen 2013) Tässä hetkessä elävä tekniikan ja liikenteen ala: Jos osaa oikein hyvin reflektoida eikä saa sitä seinää syntymään, mestari sanoo, että saat mennä takaisin kouluun reflektoimaan. Jatkuvasti itseään kehittävä sosiaali- ja terveysala: Kaiken tekemisen ydin on opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen. Tekniikan ja liikenteen ala: Opiskelija päätyy työpaikalla helposti, varsinkin opintojen alkupuolella, juoksupojan asemaan; jokaisen on aloitettava työtehtävät hierarkian alimmalta tasolta. Opiskelijan sosiaalisilla taidoilla on huomattava merkitys hänen työssäoppimisen onnistumiselle. Työpaikkaohjaajat: Opiskelijan selviäminen työyhteisössä on ensisijaisesti kiinni hänen sosiaalisista taidoistaan ja vasta myöhemmin ammatillisilla taidoilla alkaa olla merkitystä. Aloitekyvyn ja yhteistyötaitojen merkitys: Jos opiskelija on koko ajan kysymässä, mitä hänen pitää tehdä, niin hänet tulkitaan aloitekyvyttömäksi. Tekniikan ja liikenteen alan opiskelijathan arvioivat olevansa tyytyväisimpiä saamaansa ohjaukseen työpaikalla. Opettajat tunnistavat edellä kuvaillun toimintatavan; pyrkivät tukemaan arkoja ja ujoja opiskelijoita varsinkin työssäoppimisjaksojen alussa. TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA UUSINTAA TÄNÄ PÄIVÄNÄKIN VANHAA SOSIAALISTAMISEN KULTTUURIA, JONKA EDESSÄ KOULU NÄYTTÄÄ OLEVAN JOKSEENKIN ASEETON. 6

7 Sosiaali- ja terveysalalla tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua (Virtanen 2013; Virtanen, Tynjälä & Stenström 2010) Sosiaali- ja terveysala: Oppimisen ympäristö turvallinen: opiskelija toimii koko ajan saman työpaikkaohjaajan kanssa (työparina). Yksilöllinen ohjaus; uskaltaa kysyä myös ns. tyhmiä kysymyksiä Sekä opettajien että työpaikkaohjaajien puhe opiskelijoista: Opiskelijoiden ymmärretään olevan nuoria, joiden ammatillinen kasvu on vasta käynnistymässä. Jotkut opiskelijat tarvitsevat ohjausta enemmän kuin toiset. Yhteistyö työpaikkaohjaajien ja opettajien välillä toimii mutkattomasti. Yhteenveto (Virtanen 2013) Työssäoppiminen on tehokas ja monipuolinen käytäntö oppia ja kehittyä ammatillisesti. Ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuvilla näyttää olevan myös valmiuksia oppia uutta ja kehittää itseään tärkeitä taitoja tämän päivän työelämässä. Motivoiva järjestelmä: motivoi juuri niitä opiskelijoita, jotka eivät koulun penkillä istumista tai teorian opiskelua koe mielekkäänä Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus ja keskeyttämisprosentti MUTTA: Valtavat koulutusalaerot työssäoppimisen toteuttamisessa ja toteutumisessa. Työssäoppiminen rakentuu kunkin alan käytäntöjen, traditioiden ja kulttuurien varaan eri koulutusalojen opiskelijoilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia oppia ja kehittyä ammatillisesti työssäoppimispaikoilla. Onnistuneimpaan toteutustapaan sosiaali- ja terveysalan malli tukeutuen voidaan osoittaa tämän hetken onnistunein tapa siitä, miten opiskelijoiden oppimista työpaikalla tulisi järjestää. 7

8 Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimista työssä selittävät tekijät (Virtanen, Tynjälä & Eteläpelto 2014) Regressiomalli sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työssä oppimista selittävistä tekijöistä Selittäjinä: 1) Opiskelijaan liittyvät yksilölliset tekijät (mm. työkokemus, motivationaaliset orientaatiot) 2) Työpaikkaan liittyvät sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät (mm. opiskelijoiden työyhteisökokemukset, työpaikan koko) 3) Koulutukselliset käytännöt työssäoppimisen toteuttamiseen liittyen (mm. tavoitteellisuus, ohjaus ja arviointi) Selitettävä: Opiskelijoiden itsearvioitu oppiminen ja ammatillinen kehittyminen työssäoppimisjaksoilla Iso yhdistelmämuuttuja taitojen oppimista ja ammatillisen identiteetin kehittymistä mittaavista muuttujista Ohjattu, kouluun vahvasti integroitu ja tekemisen salliva työ kokeilunhaluista opiskelijaa opettaa (Virtanen 2013) Sosiaali- ja terveysalan malli (selitysaste 50 %): 1) Yksilöllisen ohjauksen saatavuus 2) Kouluoppimisen ja työssä oppimisen integraatio 3) Aktiivinen työyhteisöjäsenyys 4) Keksimisorientaatio 5) Keskustelut työpaikkaohjaajan kanssa 6) Tavoitteiden asettaminen työssäoppimisjaksolle 7) Keskustelut opettajien kanssa Opiskelijan oppiminen työelämässä ei ole hänestä itsestään kiinni, vaan se on seurausta työpaikan toimintatavoista ja pedagogisista ratkaisuista työssäoppimisen toteuttamisessa. (Virtanen, Tynjälä & Eteläpelto 2014) 8

9 Yhteystiedot Tutkijatohtori, KT Anne Virtanen Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Sähköposti: Lehdistötiedotteita: Reflektoimalla ei synny seinää; Opettaja 39 / 2013: Opiskelijoiden oppiminen työssä ei ole vain heistä itsestään kiinni; väitöstiedote 6/2013 (JY): Muut esityksen laatimisen pohjana käytetyt lähteet Virtanen, A Koulutusalat työssäoppimisen erilaisina oppimisympäristöinä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 16 (1), Virtanen, A., Stenström, M-L. & Tynjälä, P Työssäoppimisen ohjauskäytänteet sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Paperi esitetty AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä Suomi, Tampere. Virtanen, A., Tynjälä, P. & Stenström, M-L Koulutusalojen työelämäpedagogiset käytännöt opiskelijoiden ammatillisen identiteetin rakentumisen perustana. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro,