Tourujoen pato- ja kanavarakenteet

Transkriptio

1 [Kirjoita t eksti] Kirjastokatu KUOPIO puh TUTKIMUSSELOSTUS Tourujoen pato- ja kanavarakenteet

2 1 TIIVISTELMÄ Tutkittavat rakenteet ovat Tourujoen vanhan paperitehtaan voimalaitoksen luvulla rakennettuja paikallavalettuja teräsbetonisia pato- ja kanavarakenteita. Tällä hetkellä rakenteet omistaa Jyväskylän energia ja voimalaitos on käytössä. Jyväskylän kaupunki on tehnyt päätöksen voimalaitoksen sulkemisesta, jolloin kanavarakenteet siirtyvät Jyväskylän kaupungin omistukseen. Kuntotutkimus liittyy alueen käytön suunnitteluun (Tourujoen yleissuunnitelma, Kankaan alueen asemakaava) ja toimii päätöksentekoa tukevana lähtötietona. Kuntotutkimusta tehtäessä ei ollut tiedossa, mikä vaihtoehto kanavan käytölle valitaan ja miten rakennetta tullaan jatkossa muuttamaan tai käyttämään. Rakennussuunnitelma-aineistoa ei ole löytynyt eivätkä rakenteiden raudoitus tai suunnittelun lähtökohdat näin ollen ole tiedossa. Yläkanavan seinien betoni on tasalaatuista ja betonityön laatu hyvä. Betonin puristuslujuus todennäköisesti ylittää merkittävästi suunnittelulujuuden ja sisäinen vetolujuus on todennäköisesti riittävä estämään nopeasti etenevän vaurioitumisen myös tulevaisuudessa. Betoni ei kuitenkaan arviolta ole huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävää kosteusrasituksessa ja huokoset ovat umpeutuneet ettringiitillä. Betonipeitteet ovat yleisesti riittäviä. Rakenteen raudoitus on arviolta ikäkauden rakenteille tyypillisesti optimoitu. Nykytilanteessa yläkanavan seinämissä ei havaittu kestävyyspuutteisiin viittaavia maanpaineen aiheuttamia vaurioita. Tulvakanavan seinien betoni on tasalaatuista, betonityön laatu erinomaista ja rapautumisen aiheuttamat vauriot ovat rakenteen ikään nähden vähäisiä, silmämääräisesti rapautumista / kulumista on havaittavissa vain vedenvaihtelualueilla sekä pohjalaatassa. Betonin sisäinen vetolujuus on todennäköisesti riittävä estämään nopeasti etenevät pakkasrapautumisen vauriot. Betonipeitteet ovat yleisesti alhaisia ja karbonatisoituminen on saavuttanut osan teräksistä. Pinnoissa on havaittavissa yleisesti pinnassa olevien terästen yksittäistä ruostumista. Ruostuminen ei kuitenkaan todennäköisesti merkittävästi lisäänny lähitulevaisuudessa karbonatisoitumisen hidastumisen myötä. Kestävyyspuutteisiin viittaavia vaurioita ei havaittu. Yläkanavan sulkurakenteen (settipato) ja säännöstelypadon (porttipato) vauriot ovat yleisesti muuta kanavarakennetta vastaavia. Settipadon huoltosillassa on vakavaa pääterästen ruostumista. Säännöstelypadon seinämässä havaittiin yksi mahdollisesti maanpaineen aiheuttama halkeama. Mikäli rakenteisiin ei tehdä rakenneteknisiä muutoksia, voidaan rakenteen säilyvyyttä seurata ja tarvittaessa puuttua vaurioitumiseen toimenpitein tulevaisuudessa. Nykytilanteessa raskaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen ei ole ajankohtaista. Mikäli rakenteisiin tehdään muutoksia (kuormitus ja rasitusten muutokset), vaihtoehtojen vertailemiseksi on suositeltavaa, että asiaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti geoteknisestä ja rakenneteknisestä näkökulmasta ottaen huomioon rakenteen säilyvyyttä parantavat toimenpiteet sekä kustannusvaikutus. Elinikätavoitteen 50 vuotta saavuttaminen ei ole varmuudella mahdollista ilman raskaita toimenpiteitä.

3 2 Sisällysluettelo 1 Tutkimuksen kohde ja lähtötiedot Tutkittavat rakenteet Tutkimuksen tavoite Lähtötiedot Tilaaja Konsultin yhteystiedot Suoritetut tutkimukset Tutkimustoimenpiteet Tutkimusvälineet Rakenteiden aistinvarainen yleisarviointi Yläkanava ja siihen liittyvät patorakenteet Yläkanavan sulku Yläkanava Silta Säännöstelypato Tulvakanava Muut rakenteet Tutkimustulokset Karbonatisoituminen ja betonipeitteet Kloridirasitus Betoniterästen jako ja koot Betonin vetolujuus Puristuslujuus Mikrorakennetutkimukset Haitta-ainetutkimukset Yhteenveto Johtopäätökset rakenteiden kunnosta Toimenpide-ehdotukset ja kustannusarvio... 45

4 Liitteet LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 Kloridianalyysi Ramboll Finland Oy Vetolujuus Ohuthieanalyysi Puristuslujuus Raskasmetallianalyysi Tutkimuskartta yläkanava Tutkimuskartta tulvakanava 3

5 4 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Tutkittavat rakenteet Tutkittavat rakenteet ovat Tourujoen vanhan paperitehtaan voimalaitoksen luvulla rakennettuja paikallavalettuja teräsbetonisia pato- ja kanavarakenteita. Tällä hetkellä rakenteet omistaa Jyväskylän energia ja voimalaitos on käytössä. Jyväskylän kaupunki on tehnyt päätöksen voimalaitoksen sulkemisesta, jolloin kanavarakenteet siirtyvät Jyväskylän kaupungin omistukseen. Rakenteet voidaan jakaa seuraaviin osakokonaisuuksiin: yläkanavan sulku (massiiviset teräsbetoniseinät, huoltosilta, settipato) yläkanava (pituus sulusta säännöstelypatoon on noin 140 m, teräsbetoninen kourumainen kanavarakenne) silta (teräspalkkisilta, puukansi, massiiviset maatuet, jotka toimivat myös yläkanavan seininä, ylittävä väylä on vähäliikenteinen katu) säännöstelypato (massiiviset teräsbetoniseinät, huoltosilta, voimalaitosputken pään rakenteet, teräksinen sulkuportti) tulvakanava (pituus säännöstelypadosta kanavan päähän on noin 82 m, teräsbetoninen kourumainen kanavarakenne) voimalaitoksen putki ja voimalaitos (ei tutkittavia rakenteita). Lähtötietoaineiston perusteella rakenteet on perustettu kantavan pohjamaan, massanvaihdon ja paikallisesti kallion varaan. Kuva 1. Tutkimuskohteen karttakuva. Rakenteet sijaitsevat Jyväskylän keskustan läheisyydessä, Kankaan alueella. Alueella on asuinrakentamista. 1.2 Tutkimuksen tavoite Kuntotutkimus liittyy alueen käytön suunnitteluun (Tourujoen yleissuunnitelma, Kankaan alueen asemakaava) ja toimii päätöksentekoa tukevana lähtötietona.

6 5 Kuntotutkimusta tehtäessä ei ollut tiedossa, mikä vaihtoehto kanavan käytölle valitaan ja miten rakennetta tullaan jatkossa muuttamaan tai käyttämään. Rakenne tutkittiin kokonaisvaltaisesti, painottaen kuitenkin yleissuunnitelmassa esillä ollutta vaihtoehtoa, jossa yläkanavan idänpuoleinen seinä olisi purettava rakenne ja muut säilytettäviä. Tutkimusselostuksen johtopäätöksissä verrataan tilanteen säilymistä nykyisellään tähän vaihtoehtoon. 1.3 Lähtötiedot Lähtötietoina tarkastukselle olivat vuonna 1987 piirretyt rakenteen mittapiirustukset sekä aiemmat tarkastusraportit. Kuntoarviot on tehty 2003 (Tieliikelaitos ) ja 2013 (Ramboll Finland Oy ) Alkuperäistä suunnitelma-aineistoa (rakennesuunnitelma) ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt. Kanavarakenteen raudoitus ja suunnittelun lähtökohdat eivät näin ollen ole tiedossa. Kuva 2. Yläkanavan leikkaus vuonna 1987 piirretyistä mittapiirustuksista. Kuva 3. Leikkaukset sillan ja säännöstelypadon kohdalla. Kuva 4. Tulvakanavan leikkaukset ala- ja yläpäissä.

7 6 Kuva 5. Yleiskuva yläkanavan sulkuportista. Settipato rakennettiin tarkastusta varten. Kuva 6. Yleiskuva yläkanavasta kohti sulkuporttia. Seinäpintojen muotteina on käytetty levyjä.

8 7 Kuva 7. Yleiskuva yläkanavasta sillan kohdalta kohti säännöstelypatoa ja voimalaitosputken päätä. Kanavan alapäässä oli paljon jätettä ja tarkastuksen aikana noin 30 cm vettä. Kuva 8. Yleiskuva säännöstelypadon portista tulvakanavan puolelta.

9 8 Kuva 9. Yleiskuva tulvakanavan rakenteesta kohti kanavan suuaukkoa. Seinäpintojen muotteina on käytetty levyjä. Tulvakanavan alaosassa oli maapadon takia vettä. Tältä osin rakenne tarkastettiin pelkästään silmämääräisesti. 1.4 Tilaaja Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus Anne Laita PL 223, Jyväskylä (Hannikaisenkatu 17) 1.5 Konsultin yhteystiedot Tarkastuksen päätarkastajana toimi ins. (AMK) Janne Korhonen. Päätarkastajan yhteystiedot: Janne Korhonen Ramboll Finland Oy Kirjastokatu KUOPIO p

10 9 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Tutkimustoimenpiteet Ramboll Finland Oy teki kuntotutkimuksen Laboratoriotutkimuksia tekivät Ramboll Finland Oy (kloridipitoisuudet, vetokokeet) ja Labroc Oy (ohuthietutkimukset, puristuslujuuden testaaminen lieriönäytteistä sekä raskasmetallianalyysit). Rakenteista tehtiin seuraavat tutkimukset: Betonipeitemittaukset (Betonipeite kertoo kuinka syvällä teräs on rakenteen sisällä). Betonin karbonatisoituminen. (Karbonatisoituminen on betonin neutraloitumista (ph-arvo alenee) ja betoni menettää teräksiä korroosiolta suojaavan vaikutuksen. Karbonatisoitumisen eteneminen on ajan funktiona hidastuva ilmiö (karbonatisoitumissyvyys x [mm] = kt 0,5 )). Betonin puristuslujuus lieriönäytteistä, 13 kpl. Betonin vetolujuus lieriönäytteistä, 33 kpl (Vetolujuus paljastaa rakenteessa mahdolliset pakkasrapautumat ja kertoo betonin laadusta). Kloriditutkimukset (Kloridit yhdessä veden kanssa aiheuttavat terästen korroosiota jopa karbonatisoitumattomassa betonirakenteessa). Betonin mikrorakennetutkimus, 22 kpl ohuthienäytteitä (Mikrorakennetutkimuksella selvitetään näytteen mikrorakennekoostumusta ja sisäisiä vaurioita). Teräksisten pato- ja suojakaiderakenteiden maaleista tehtiin raskasmetallianalyysit 2 kpl (Raskasmetallit ovat ympäristölle haitallisia purkumateriaaleja). 2.2 Tutkimusvälineet Tutkimukset tehtiin Ramboll Finland Oy:n laatujärjestelmän mukaisesti. Tutkimuksissa käytettiin seuraavia tutkimuslaitteita: Betonipeitteet mitattiin Proceq profoscope sekä profometer 650 AI betonipeitemittareilla. Terästen jakoa mitattiin maatutkalaitteella, handysearch. Betonin karbonatisoituminen tutkittiin leikkaamalla rakenteesta timanttiporalla näytepala ja tutkimalla halkaisupinta PH-indikaattorilla. Betonin vetolujuus mitattiin Dyna Z 16 vetolaitteilla laboratoriossa. Näytteet porattiin timanttiporalla WEKA DK16. Kloridipitoisuusmääritys RCT-500 testauslaitteella.

11 10 3 RAKENTEIDEN AISTINVARAINEN YLEISARVIOINTI 3.1 Yläkanava ja siihen liittyvät patorakenteet Yläkanavan sulku Yläkanavan sulku on ns. settipato, joka koostuu seuraavista rakenteista: kanavan suuntaiset massiiviset teräsbetoniseinät siipimuurit settiseinän urat ja teräsvälppä huoltosilta. Padon raudoituksesta, suunnittelulujuudesta, perustamistavasta tai rakennevahvuuksista ei ole tietoa. Huoltosillan laatan vahvuus on 300 mm. Padon betonirakenteista tehtiin seuraavia havaintoja: padon seinämien betoni on tasalaatuista, betonityön laatu hyvä ja rapautumisen aiheuttamat vauriot ovat rakenteen ikään nähden vähäisiä silmämääräisesti rapautumista on havaittavissa vain vedenvaihtelualueilla huoltosillan kansilaatan alapinnassa on vakavaa ruostumista. Kuva 10. Settipato rakennettiin tarkastusta varten. Pato saatiin pitämään melko hyvin, joskin pientä vuotoa esiintyi.

12 11 Kuva 11. Huoltosilta oli päältäpäin hyväkuntoinen. Betonipinnoilla on sammaloitumista, joka sitoo kosteutta ja edistää pakkasrapautumista. Kuva 12. Huoltosillan kansilaatan alapinnassa on vakavaa pääterästen ruostumista. Roskauran vedenpoistoputkien ympärillä on vesivuotoa.

13 12 Kuva 13. Padon seinärakenteet olivat hyväkuntoiset. Betonipinnoissa vedenvaihtelualueilla on vähäistä rapautumista / kulumista. Kuva 14. Rakenteissa on paikallisia valuvikoja (muottilautaa), jotka ovat aiheuttaneet yksittäisiä lohkeamia.

14 Yläkanava Yläkanava on kourumainen teräsbetoninen kanavarakenne. Taustojen maanpinta ulottuu seinien yläpintoihin. Kanavan pituus on noin 140 m yläsulusta säännöstelypatoon ja seinien korkeus nousee kohti säännöstelypatoa noin 3,2 metristä 4,5 metriin. Kanavan leveys on 6,0 m. Seinämien vahvuus kasvaa kohti pohjalaattaa ( mm) ja alaosissa on noin 550 x 200 mm viisteet. Pohjalaatan vahvuus on noin 500 mm. Kanavan raudoituksesta, suunnittelulujuudesta ja tarkasta perustamistavasta ei ole tietoa. Yläkanavan betonirakenteista tehtiin seuraavia havaintoja: kanavan seinien betoni on tasalaatuista, betonityön laatu erinomaista ja rapautumisen aiheuttamat vauriot ovat rakenteen ikään nähden vähäisiä silmämääräisesti rapautumista / kulumista on havaittavissa vain vedenvaihtelualueilla noin 1,2 m seinien yläpinnasta sekä pohjalaatassa betonipinnoissa ei ole havaittavissa betoniterästen ruostumista eikä merkittävää halkeilua liikuntasaumat on toteutettu kumiprofiilein viisteen poranäytteessä oli muottilautaa, jota saattaa esiintyä paikallisesti viisterakenteessa koko yläkanavan matkalla seinän maanvastaista taustapintaa ei ole vedeneristetty, täyttö on hiekkaa tai luonnonsoraa luiskat on verhoiltu ns. kivilaattaverhouksena, verhous on peittynyt kasvustoon. Kuva 15. Idänpuoleinen seinä kohti säännöstelypatoa.

15 14 Kuva 16. Lännenpuoleinen seinä. Betonipinnat ovat erittäin siistejä. Seinien alaosien muottipintoina on paikoin käytetty raakalautaa. Kuva 17. Liikuntasaumarakennetta tutkittiin tekemällä avaus poraamalla. Liikuntasaumat on toteutettu kumiprofiilein. Ratkaisu on ollut toimiva.

16 15 Kuva 18. Taustan rakenne selvitettiin länsiseinään tehdyllä läpipoirauksella. Taustapintaa ei ole vedeneristetty ja täyttö on hiekkaista luonnonsoraa. Kuva 19. Luiskaverhous on paikoin näkyvissä, mutta pääosin peittynyt sammaleeseen ja kasvustoon. Tukimuurin yläpinnoissa on sammalta.

17 Silta Kanavan lähellä säännöstelypatoa ylittävä silta on puukantinen teräspalkkisilta. Vapaa-aukko on kanavan leveys 6 m. Sillan alusrakenteet ovat massiiviset teräsbetoniset maatuet, joiden sisäpinnat toimivat kanavan seininä. Ylittävä katu on Kankaankatu, jonka liikennemäärät ovat vähäisiä (pääasiassa kevyttä liikennettä). Hyödyllinen leveys on 8,4 m ja kannen pituus 8,6 m. Sillan rakennusvuosi ei ole tiedossa. Suunnitelma-aineistoa tai tietoa sillan kantavuudesta ei ole. Sillasta tehtiin seuraavia havaintoja: sillan teräksiset palkit, 8 kpl, ovat hyvässä kunnossa ja ruostuminen on vähäistä kaiteissa on paikallista ruostumista, pengerkaiteet sekä ajojohteet puuttuvat ja kaiteiden päistä puuttuu viisteet (vaikutus liikenneturvallisuuteen) kaiteet on kiinnitetty reunaan asennettuun pieneen teräspalkkiin, kiinnityksen törmäyskestävyys on mahdollisesti puutteellinen kannen reunoissa on teräslevyllä verhoillut suisteparrut puukannen päätysaumat vuotavat ja valuttavat vettä alusrakenteille puukansi on harva ja vuotaa vettä poikkipalkeille sekä pääkannattimille laakeripalkissa ei ole huomioitu liikuntasaumaa ja seinämä yläosa on haljennut sillan nurkasta. Kuva 20. Puukannen vesivuodot rasittavat poikki- ja pääkannattimia. Vakavia vaurioita ei kuitenkaan havaittu. Kansilaatan päätysaumat vuotavat molempien saumojen leveydeltä.

18 17 Kuva 21. Puukansi on tehty vinoon ja lappeelleen naulatuista lankuista. Päätysaumat ovat avoimet. Kaiteiden päistä puuttuu viisteet. Kuva 22. Kaiteista puuttuu ajojohteet ja kiinnitys saattaa olla puutteellinen. Kaidetta ei ole suunniteltu ajoneuvon aiheuttamalla törmäykselle.

19 Säännöstelypato Säännöstelypato on ns. porttipato, joka koostuu seuraavista rakenteista: kanavan suuntaiset massiiviset teräsbetoniseinät padon molemmin puolin laskuportin sähköistetyt nostorakenteet ja teräksinen laskuportti huoltosilta. Säännöstelypadon kohdalla on voimalaitoksen vedenottoputken pää, jonka edessä on välppä. Putken suuaukko on kammiomainen rakenne, jolla on kansilaatta ja huoltoluukku. Voimalaitosputken pään rakenteiden tarkastus rajoitettiin näkyviin pintoihin. Padon ja voimalaitosputken pään raudoituksesta, suunnittelulujuudesta, perustamistavasta tai rakennevahvuuksista ei ole tietoa. Padon betonirakenteista tehtiin seuraavia havaintoja: padon seinämien betoni on tasalaatuista, betonityön laatu hyvä ja rapautumisen aiheuttamat vauriot ovat rakenteen ikään nähden vähäisiä rakenteessa on joitakin pieniä valuvikoja silmämääräisesti rapautumista on havaittavissa vain vedenvaihtelualueilla portti ei sulkeudu tiiviisti ja porttiurien reunoissa on rapautumista huoltokanavan puoleisessa seinämässä on mahdollisesti maanpaineen aiheuttama vaakahalkeama huoltosillan kansilaatan alapinnassa on vuoto- ja valumajälkiä. Kuva 23. Vasemmalla voimalaitoksen vedenottoputken pään välppä ja oikealla tulvakanavan säännöstelyportti.

20 19 Kuva 24. Seinämän ja voimalaitosputken suuaukon liittymiskohdassa on valuvikoja. Kuva 25. Seinämä alaosassa on muottilautaa. Laudoitus avattiin eikä sen alla näkynyt ruostumista. Portin vieressä on vanha suljettu läpivienti, jonka saumat vuotavat.

21 20 Kuva 26. Portti ei sulkeudu tiiviisti ja porttiurien reunoissa on rapautumista. Teräksisessä nostoportissa on ruostumista. Kuva 27. Huoltosillan ja voimalaitosputken pään kansilaatoissa on merkkejä alkavasta rapautumisesta.

22 21 Kuva 28. Avattu huoltoluukku. Kuva 29. Huoltosillan kansilaatan alapinnassa on vesivuoto- ja valumajälkiä. Laatan reunoista puuttuu valumisen estävät tippu-urat. Betoniterästen ruostuminen käynnistyy kun karbonatisoituminen saavuttaa teräkset.

23 22 Kuva 30. Tulvakanavan puoleisten seinämien alaosissa ja pohjalaatassa on alkavaa rapautumista / kulumista. Kuva 31. Idänpuoleisessa muurissa on vaakahalkeama, joka kääntyy kanavan seinän kohdalla viistosti ylös. Halkeama on mahdollisesti maanpaineen aiheuttama.

24 Tulvakanava Tulvakanava on kourumainen teräsbetoninen kanavarakenne, joka viettää paikoin jyrkästi kohti voimalaitosta. Taustojen maanpinta ulottuu paikoin seinän yläosaan, mutta keskimäärin seinän yläosasta on näkyvissä noin metri. Kanavan pituus on noin 82 m säännöstelypadosta kanavarakenteen päähän ja seinien korkeus vaihtelee noin 2,5 metristä 5,4 metriin. Kanavan leveys kasvaa 3,0 metristä kohti kanavan suuta 4,5 metriin. Seinämien vahvuus kasvaa kohti pohjalaattaa ( mm). Korkeimmalla kohdalla kanavan päässä seinärakenteen vahvuus on suurempi. Pohjalaatan vahvuus on noin 225 mm. Kanavan päässä on rakenteen ylittävä huoltosilta ja 6,5 metriä pitkät siipimuurit. Kanavan raudoituksesta, suunnittelulujuudesta ja tarkasta perustamistavasta ei ole tietoa. Tulvakanavan betonirakenteista tehtiin seuraavia havaintoja: kanavan seinien betoni on tasalaatuista, betonityön laatu erinomaista ja rapautumisen aiheuttamat vauriot ovat rakenteen ikään nähden vähäisiä silmämääräisesti rapautumista / kulumista on havaittavissa vain vedenvaihtelualueilla noin 0,2 m pohjalaatasta sekä pohjalaatassa betonipinnoissa on havaittavissa lähellä pintaa olevien yksittäisten terästen ruostumista ja paikoin valuvikoja ja pienehköjä lohkeamia liikuntasaumat on toteutettu kumiprofiilein seinän maanvastaista taustapintaa ei todennäköisesti ole vedeneristetty pohjalaatan alla on kevytsora betonipinnoissa on paikoin töherryksiä.

25 24 Kuva 32. Tulvakanavan alkuosa kuvattuna kohti voimalaitosta. Yläpinnat ovat sammaloituneet. Kuva 33. Loppuosa kuvattuna kohti kanavan päätä.

26 25 Kuva 34. Keskivaiheilla on putki, jonka käyttötarkoitus ei ole tiedossa. Betonipinta on lohkeillut putken ympäriltä. Kuva 35. Yksittäistä pinnassa olevien terästen ruostumista esiintyy yleisesti. Seinän ja pohjalaatan liitoksessa on rapautumista ja paikoin koloja.

27 26 Kuva 36. Nurkan kolo kanavan alaosassa. Pohjalaatassa muuta pintaa pidemmälle edennyttä rapautumista kohdassa, jossa kanava alkaa levetä ja laskee jyrkästi. Kuva 37. Pinnassa olevien terästen ruostumista esiintyy myös seinien taustoilla.

28 27 Kuva 38. Siipimuurit ja huoltosilta. Kanavan päässä noin 15 metrin matkalla valuu seinämän taustalta ruosteenväristä vettä pitkin kanavan lännenpuoleista seinämää. Taustamaa on kosteikkoa Muut rakenteet Muista rakenneosista (varusteet, kaapeli- ja putkihyllyt) tehtiin seuraavia havaintoja: kaikki kanavarakenteen teräksiset tikkaat ovat pahoin ruostuneet, kiinnikkeet ovat irti eikä tikkaiden käyttö ole turvallista, tästä syystä kanavaan tippuessa poispääsy saattaa olla vaikeaa (turvallisuusriski) kanavan läheisyydessä ei havaittu pintapelastuskalustoa (turvallisuuspuute) kaapeli / putkihyllyt ovat epämääräisiä ja niiden kantavuus saattaa olla heikko patojen varusteet ovat paikoin ruostuneet kanavarakenne on suojattu turva-aidoin eikä tarkoituksetonta putoamisvaaraa ole.

29 28 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Karbonatisoituminen ja betonipeitteet Betonin karbonatisoituessa ilman hiilidioksidin vaikutuksesta sen teräksiä korroosiolta suojaava vaikutus häviää. Karbonatisoituminen on ajan myötä hidastuva ilmiö, jonka nopeutta voidaan kuvata karbonatisoitumiskertoimella. = ä Alkuperäinen rakenne on valmistunut noin vuonna eli rakenteen ikä on keskimäärin noin 70 vuotta. Karbonatisoituminen on vastaavan aikakauden taitorakenteisiin verrattuna hidasta. Rakenteen iän myötä karbonatisoitumisen voidaan olettaa hidastuneen merkittävästi. Sade- ja muissa kosteusrasitetuissa rakenteissa karbonatisoituminen on kuivia pintoja hitaampaa. Taulukko 1. Yläkanavan karbonatisoituminen. Rakenneosa 19.1 Yläkanavan sulku, sillakkeen yläpinta 1.2 Yläkanavan sulku, länsiseinä vedenpinnan alla 2.1 Yläkanavan sulku, itäseinä vedenvaihtelualue 4.1 Yläkanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue 5.1 Yläkanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue 5.3 Yläkanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue 7.1 Yläkanava, länsiseinä, vedenpinnan alla 7.5 Yläkanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue 8.2 Yläkanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue 8.3 Yläkanava, länsiseinä, vedenpinnan alla 9.2 Yläkanava, länsiseinä, vedenpinnan alla V1 Yläkanava, itäseinä, vedenvaihtelualue V3 Yläkanava, itäseinä, vedenpinnan alla 10.1 Säännöstelypato, länsiseinä yläkanavan puolella, vedenvaihtelualue Karbonatisoitumissyvyys [mm] Karbonatisoitumissyvyys keskimäärin [mm] Karbonatisoitumiskerroin [mm/ vuosi], max , , , , , , , , , , , , , ,60

30 Säännöstelypato, ,84 länsiseinä yläkanavan puolella, vedenpinnan alla 11.1 Säännöstelypato, ,60 itäseinä yläkanavan puolella, vedenvaihtelualue N4 Säännöstelypato, 1 1 0,12 itäseinän tausta, kuiva N6 Yläkanava, itäseinä, ,72 korotettu osa säännöstelypadon päässä, kuiva 6.2 Yläkanava, pohjalaatta ,60 Yläkanavan ja kanavan puoleisten patorakenteiden seinien betonipeitteet vaihtelevat pääosin välillä mm, paikoin myös välillä mm. Säännöstelypadon pinnoissa betonipeitteet olivat paikoin jopa 80 mm. Betonipeitteitä voidaan pitää riittävinä karbonatisoitumisen ollessa hyvin vähäistä. Yksittäisten terästen korroosio saattaa olla käynnissä, mutta ruostuneita teräksiä ei havaittu. Kaavio 1. Esimerkki peitemittauksesta kohdassa, jossa betonipeitteet ovat pääosin 40 mm, mutta paikoin jopa alle 20 mm. Syvemmällä näkyvät betoniteräkset ovat mahdollisesti pohjalaatasta nousevia teräksiä ja pinnemmassa olevat jakoteräksiä. Kaavio 2. Esimerkki peitemittauksesta kohdassa (sillan maatuki), jossa betonipeitteet olivat pääosin 40 mm.

31 30 Taulukko 2. Tulvakanavan karbonatisoituminen Rakenneosa N5 Säännöstelypato / voimalaitosputken kammio, kansilaatan yläpinta 12.2 Säännöstelypato, itäseinä tulvakanavan puolella, vedenvaihtelualue 13.2 Säännöstelypato, länsiseinä tulvakanavan puolella, vedenvaihtelualue 14.2 Tulvakanava, itäseinä, vedenvaihtelualue 14.3 Tulvakanava, itäseinä kuiva 15.2 Tulvakanava, länsiseinä, kuiva 16.1 Tulvakanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue 16.2 Tulvakanava, länsiseinä, kuiva 17.2 Tulvakanava, itäseinä, vedenvaihtelualue 17.3 Tulvakanava, itäseinä kuiva 18.2 Tulvakanava, itäseinän taustapinta, kuiva Karbonatisoitumissyvyys [mm] Karbonatisoitumissyvyys keskimäärin [mm] Karbonatisoitumiskerroin [mm/ vuosi], max , , , , , , , , , , ,24 Tulvakanavan puolella pintojen betonipeitteet ovat selvästi alhaisempia, pääosin mm ja karbonatisoituminen on saavuttanut osan teräksistä. Pinnoissa on havaittavissa yleisesti yksittäistä ruostumista. Ruostuminen ei kuitenkaan todennäköisesti merkittävästi lisäänny lähitulevaisuudessa karbonatisoitumisen hidastumisen myötä.

32 31 Kaavio 3. Esimerkki peitemittauksesta kohdassa, jossa betonipeitteet ovat yleisesti alhaisia. Kaavio 4. Esimerkki peitemittauksesta kohdassa, jossa betonipeitteet ovat yleisesti alhaisia, mutta paikoin syvempiä. 4.2 Kloridirasitus Kanavarakenteen betonin kloridipitoisuus tutkittiin porajauhenäytteistä (happoliukoinen kloriditesti, Ramboll Finland Oy): Taulukko 3. Alusrakenteen kloridipitoisuudet Näyte nro 1a 1b 1c 2a 2b 2c 3a 3b 3c 4a 4b 4c Näytteen ottopaikka Näytteenottosyvyys [mm] Yläkanavan sulku Yläkanavan länsiseinä Säännöstelypato Tulvakanava Kloridipitoisuus [CL paino- %] <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Rakenteisiin ei kohdistu kloridirasitusta. Betoniin ei myöskään ole lisätty klorideja valmistusvaiheessa (kiihdyttimet).

33 4.3 Betoniterästen jako ja koot 32 Yläkanavan länsiseinän betoniterästen jakoa tutkittiin handysearchmaatutkalaitteella. Koska kanavan suunnitelmia ei ole käytettävissä, pyrittiin raudoituksesta saamaan tietoa mahdollisia rakenteellisia tarkasteluja varten. Kaavio 5. Maatutkalaitteen skannaus pystyteräksistä kanavan läntisen seinän alkupäässä. Kaavio 6. Maatutkalaitteen skannaus pystyteräksistä kanavan läntisen seinän keskivaiheilla.

34 33 Kaavio 7. Maatutkalaitteen skannaus vaakateräksistä kanavan läntisen seinän keskivaiheilla. Seinän sisäpinnassa betoniterästen jako pystysuunnnassa on keskimäärin noin mm. Vaakasuuntainen jako on keskimäärin noin mm. Taustapinnan vastaisia teräksiä (ja pohjalaatasta nousevia teräksiä) tai niiden jakoa ei pystytty todentamaan riittävän luotettavasti terästen pienen koon takia. Läpiporauksen perusteella raudoitus on samalla linjalla kuin sisäpinnassa ja todennäköisesti jako vastaa sisäpintojen jakoa. Terästen koko tarkistettiin poraamalla rakenteesta läpinäyte. Kaikkien havaittujen terästen halkaisija on noin 10 mm. Raudoitus on arviolta aikakautensa rakenteille ominaisesti minimiraudoitus. Raudoituksen riittävyys on arvioitava tarkemmin, mikäli rakenteeseen tehdään kuormitusta muuttavia toimenpiteitä. Nykytilanteessa yläkanavassa ei havaittu maanpaineen aiheuttamia halkeamia tai muita kestävyyspuutteisiin viittaavia vaurioita.

35 4.4 Betonin vetolujuus 34 Vedenvaihtelualueella tarkoitetaan aluetta, jossa vedenpinta vaihtelee ja rakenne altistuu useampaan jäätymis-sulamiskertaan sekä veden virtauksen / jään aiheuttamalle kulumiselle. Vedenvaihtelualueen näytteenottokohdat on maalattu taulukkoon punertavalla. Uusintakokeet on tehty liimaamalla ensimmäisen vetokokeen murtopinta kiinni. Uusintaveto on suoritettu jos murtuminen on tapahtunut alle 1,50 MPa vetovoimalla. Yläkanavasta ja kanavan patorakenteista tehtiin taulukon 4 mukaisia vetokokeita laboratoriossa. Kokeet on tehty Æ50 mm koekappaleisiin. Näytteenottopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 6 Yläkanavan näytteenottokartta. Taulukko 4. Yläkanavan vetolujuudet. Rakenneosa ja sijainti Vetolujuus [MPa] Murtosyvyys [mm] 19.1 Yläkanavan sulku, 3, mm huoltosillan yläpinta 1.2 Yläkanavan sulku, länsiseinä vedenpinnan alla 1.2 UUSINTA 0,98 1, mm 3-5 mm 2.1 Yläkanavan sulku, itäseinä vedenvaihtelualue 2.1 UUSINTA 1,20 1, mm mm 4.1 Yläkanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue 1, mm 2-13 mm 4.1 UUSINTA 1, Yläkanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue NÄYTE LYHENNETTY 20 mm 3, mm 5.1 Yläkanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue 5.3 Yläkanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue 5.3 UUSINTA 7.1 Yläkanava, länsiseinä, vedenpinnan alla 7.1 UUSINTA 7.5 Yläkanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue 8.2 Yläkanava, länsiseinä, vedenvaihtelualue 8.3 Yläkanava, länsiseinä, vedenpinnan alla 8.3 UUSINTA 9.2 Yläkanava, länsiseinä, vedenpinnan alla 9.2 UUSINTA V1 Yläkanava, itäseinä, vedenvaihtelualue 1, mm 0, mm 1, mm 1, mm 2, mm 1, mm 1, mm 0, mm 1, mm 1, mm 1, mm 1, mm

36 35 V3 Yläkanava, itäseinä, vedenpinnan alla V3 UUSINTA 10.1 Säännöstelypato, länsiseinä yläkanavan puolella, vedenvaihtelualue 10.1 UUSINTA 10.3 Säännöstelypato, länsiseinä yläkanavan puolella, vedenpinnan alla 10.3 UUSINTA 10.4 Säännöstelypato, länsiseinä yläkanavan puolella, vedenpinnan alla NÄYTE LYHENNETTY 20 mm 11.1 Säännöstelypato, itäseinä yläkanavan puolella, vedenvaihtelualue 11.1 UUSINTA N4 Säännöstelypato, itäseinän tausta, kuiva N6 Yläkanava, itäseinä, korotettu osa säännöstelypadon päässä, kuiva 6.2 Yläkanava, pohjalaatta 6.2 UUSINTA 0,31 1,02 1,28 1,67 0, mm 0-1 mm 1-9 mm 2-15 mm 5-11 mm 0, mm 3, mm 0, mm 1, mm 3, mm 1, mm 0,84 1, mm 4-15 mm Yläkanavan betonipintojen vetolujuudet ovat rasitetuissa pinnoissa heikkoja ja vetolujuuden merkittävä alentuminen viittaa pakkasrapautumiseen. Murtuminen tapahtuu yleisesti alle 15 mm syvyydestä, pääosin aivan pinnasta. Murtopinnat seuraavat ohuthieanalyyseissä havaittuja pinnan suuntaisia pakkasrapautumisen aiheuttamia säröjä ja kiviainesten pintoja. Syvemmällä vetolujuudet ovat hyviä, jopa yli 3 MPa (sisäinen vetolujuus varmistettiin näytteistä 4.2 ja 10.4 sahaamalla pinta 20 mm syvyyteen).

37 36 Tulvakanavan ja tulvakanavan puoleisista säännöstelypadon rakenteesta tehtiin taulukon 5 mukaisia vetokokeita laboratoriossa. Näytteenottopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 7 Tulvakanavan näytteenottokartta. Taulukko 5. Tulvakanavan vetolujuudet. Rakenneosa ja sijainti Vetolujuus [MPa] Murtosyvyys [mm] N2 Säännöstelypato, 2, mm, myötää huoltosillan kansilaatan yläpinta N5 Säännöstelypato / 1, mm, myötää voimalaitosputken kammio, kansilaatan yläpinta 12.2 Säännöstelypato, 2, mm, myötää itäseinä tulvakanavan puolella, vedenvaihtelualue 13.2 Säännöstelypato, 2, mm, leikkaa länsiseinä tulvakanavan puolella, vedenvaihtelualue 14.2 Tulvakanava, itäseinä, vedenvaihtelualue 3, mm, leikkaa / myötää 14.3 Tulvakanava, itäseinä 1, mm, myötää kuiva 15.2 Tulvakanava, länsiseinä, 1, mm, myötää kuiva 16.1 Tulvakanava, länsiseinä, 2, mm, myötää vedenvaihtelualue 16.2 Tulvakanava, länsiseinä, 3, mm, myötää kuiva 17.2 Tulvakanava, itäseinä, 3, , myötää vedenvaihtelualue 17.3 Tulvakanava, itäseinä 3, , myötää kuiva 18.2 Tulvakanava, itäseinän taustapinta, kuiva 3, mm, myötää Yläkanavan betonipintojen vetolujuudet ovat pääosin hyviä eikä viitteitä merkittävästä pakkasrapautumisesta vielä ole. Kuivissa betonipinnoissa ja syvemmällä betonissa vetolujuudet ovat jopa yli 3 Mpa.

38 4.5 Puristuslujuus 37 Betonirakenteiden puristuslujuuden mittaus tehtiin ~Æ85 mm lieriönäytteistä laboratoriossa (Labroc Oy). Tulokset vaihtelivat seuraavasti: Taulukko 6. Puristuslujuus. Rakenneosa Tiheys [kg/m 3 ] Tulos* [MPa] 1.1 Yläkanavan sulun länsiseinä ,0 2.2 Yläkanavan sulun länsiseinä 3.1 Yläkanavan länsiseinä, viiste , ,5 7.3 Yläkanavan länsiseinä ,0 8.5 Yläkanavan länsiseinä ,0 LÄPI-1 Yläkanavan länsiseinä ,0 V-5 Yläkanavan itäseinä ,5 9.3 Yläkanavan länsiseinä sillan kohdalla N3 Säännöstelypadon itäseinän yläosa 10.5 Säännöstelypadon itäseinä 12.1 Säännöstelypadon itäseinä tulvakanavan puolella Säännöstelypadon länsiseinä tulvakanavan puolella , , , , , Tulvakanavan itäseinä , Tulvakanavan länsiseinä ,0 *150 mm särmäisen kuution lujuus (RakMk osa B4 kohta ) Kanava- ja patorakenteiden puristuslujuudet ovat erittäin hyviä ja todennäköisesti ylittävät suunnittelulujuuden (ei tiedossa) merkittävästi. Koekappaleita on 3 14 kpl à vertailulujuus Kk = 65,5 MPa (Kk = f cmin +4) Tiheyden perusteella betoni on laadukasta ja tiivistyminen on onnistunut hyvin.

39 4.6 Mikrorakennetutkimukset 38 Yläkanavaan, yläkanavan sulkurakenteisiin ja yläkanavan puoleisiin säännöstelypadon betonirakenteisiin tehtiin yhteensä 19 kpl ohuthieanalyysejä: Taulukko 7. Yläkanavan ohuthieanalyysien yhteenveto.

40 39 Taulukko 8. Yläkanavan ohuthieanalyysien yhteenveto jatkuu. Näytteenottosijainnit on esitetty liitteessä 6. Vedenvaihtelualueen näytteet on eritelty yhteenvetotaulukkoon punaisella viivalla näytetunnuksen alla. Betonilaadun voidaan todeta yleisesti olevan hyvä / erinomainen: betoni on tasalaatuista ja tiivistä, kiviaineen kontaktit ovat tiiviit sideaineen laatu on pääosin hyvä karbonatisoituminen on ollut hidasta. Betoni ei ole huokoistettua tai huokoistus on puutteellinen ja olemassa olevat huokoset ovat pääosin umpeutuneet ettringiitillä. Betoni ei ole huokosrakenteensa perusteella arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Rakenteiden ikään (70 vuotta) nähden vaurioituminen on kuitenkin vähäistä ja betonin sisäinen vetolujuus on todennäköisesti riittävä estämään nopeasti etenevät pakkasrapautumisen vauriot myös tulevaisuudessa. Huokosiin kertynyt ettringiitti saattaa kuitenkin nopeuttaa pakkasrapautumista tulevaisuudessa, etenkin mikäli tilannetta muutetaan ja aiemmin pinnan alla olleet betonipinnat altistuvat entistä tiheämmälle jäätymis-sulamis-syklille. Nykytilanteessa veden pinnan alla olevien betonipintojen rapautuminen (pinnan suuntainen säröily) on edennyt yleisesti noin 3 mm eikä tätä syvemmällä ole vaurioita. Vetolujuuden mittaustulokset viittaavat samaan. Vedenvaihtelualueilla noin puolissa näytteistä ei ole lainkaan pakkasrapautumisen aiheuttamaa säröilyä, mutta silmämääräisesti pinnoissa on merkittävää rapautumista (runkoaines on näkyvissä, rapautumisen syvyys arviolta noin 10 mm). Näissä näytteissä pinta on jo rikkoutunut todennäköisesti rapautumisen sekä virtauksen tai jään liikkeiden yhteisvaikutuksesta. Seinärakenteen läpi poratussa näytteessä LÄPI-2 on myös ettringiittikiteytymiä. Takapintaa ei ole vedeneristetty. Varmaksi ei voida sanoa, onko taustapinnan

41 40 kosteusrasitus rakenteen läpi suotunutta kosteutta vai taustatäytöstä tullutta. Taustapinnassa ei havaittu rapautumista. Pohjalaatassa (näyte 6.1) rapautuminen on edennyt seinäpintoja syvemmällä, noin 20 mm:iin. Tulvakanavan ja tulvakanavan puoleisiin säännöstelypadon betonirakenteisiin tehtiin yhteensä 7 kpl ohuthieanalyysejä: Taulukko 9. Tulvakanavan ohuthieanalyysien yhteenveto. Näytteenottosijainnit on esitetty liitteessä 7. Vedenvaihtelualueen näytteet on eritelty yhteenvetotaulukkoon punaisella viivalla näytetunnuksen alla. Betonilaadun voidaan todeta yleisesti olevan hyvä / erinomainen: betoni on tasalaatuista ja tiivistä, kiviaineen kontaktit ovat tiiviit sideaineen laatu on pääosin hyvä karbonatisoituminen on ollut hidasta. Betoni ei ole huokoistettua tai huokoistus on puutteellinen ja olemassa olevat huokoset ovat osin umpeutuneet ettringiitillä. Betoni ei ole huokosrakenteensa perusteella arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Betonin sisäinen vetolujuus on todennäköisesti riittävä estämään nopeasti etenevät pakkasrapautumisen vauriot myös tulevaisuudessa. Vedenvaihtelualueilta poratuissa näytteissä ei ole lainkaan pakkasrapautumisen aiheuttamaa säröilyä. Näissä näytteissä pinta on jo rikkoutunut todennäköisesti

42 41 rapautumisen sekä virtauksen tai jään liikkeiden yhteisvaikutuksesta (rapautumisen syvyys noin 10 mm). Kuivista kohdista poratuissa näytteissä on jonkin verran ettringiittikiteytymiä (saderasitus, rasitus tulvakanavan käytön aikana). Pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita ei kuitenkaan havaittu. Pohjalaatassa rapautumista on 2-4 mm. Paikoin rapautuminen näyttäisi kuitenkin edenneen pidemmälle, arviolta noin 20 mm:iin. 4.7 Haitta-ainetutkimukset Säännöstelypadon ja sillankaiteiden teräsosien maalit tutkittiin haitta-aineiden purkumateriaalien käsittelyn suunnittelemiseksi. Sillankaiteissa maalit ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvot lyijyn ja sinkin osalta. Säännöstelypadon sulkulaitteiden maalipinnoissa on vaarallisen jätteen raja-arvot ylittävä määrä sinkkiä.

43 42 5 YHTEENVETO 5.1 Johtopäätökset rakenteiden kunnosta Yläkanavan sulku Mittaustulosten ja silmämääräisten havaintojen perusteella voidaan yläkanavan sulkurakenteesta (settipato) arvioida seuraavaa: Sulun seinämissä ja siipimuureissa, vedenvaihtelualuilla on todennäköisesti rapautumisen, virtauksen ja jään liikkeiden yhteisvaikutuksesta syntynyttä kulumaa / rapautumista. Rapautuminen rajoittuu pintaan, noin 10 mm syvyyteen. Sulun seinämissä, nykytilanteessa normaalisti vedenpinnan alla olevissa betonipinnoissa on pintaosien vähäistä rapautumista. Betonipinnoissa on pieniä valuvikoja. Huoltosillan kansilaatan alapinnassa on kosteusrasituksen ja todennäköisesti karbonatisoitumisen mahdollistamaa pääterästen ruostumista. Ruostuminen vaarantaa rakenteen säilyvyyden / kantavuuden. Yläkanava Yläkanavan osalta johtopäätöksissä verrataan tilanteen säilymistä nykyisellään yleissuunnittelussa esillä olleeseen vaihtoehtoon, jossa yläkanavan idänpuoleinen seinä olisi purettava rakenne ja muut säilytettäviä. Tutkimustulosten ja silmämääräisten havaintojen perusteella voidaan yläkanavarakenteesta arvioida seuraavaa: Kanavan seinien betoni on tasalaatuista, betonityön laatu erinomaista ja rapautumisen aiheuttamat vauriot ovat rakenteen ikään nähden vähäisiä. Yläkanavan seinämissä, vedenvaihtelualuilla on todennäköisesti rapautumisen, virtauksen ja jään liikkeiden yhteisvaikutuksesta syntynyttä kulumaa / rapautumista noin 10 mm syvyyteen. Tätä syvemmällä vaurioitumista (suuntautunutta säröilyä) ei juurikaan ole. Yläkanavan seinämissä, nykytilanteessa normaalisti vedenpinnan alla olevissa betonipinnoissa on vähäistä rapautumista noin 3-5 mm syvyyteen. Alanurkan viisteen poranäytteessä oli muottilautaa, jota saattaa esiintyä paikallisesti viisterakenteessa koko yläkanavan matkalla. Betoni ei ole huokoistettua tai huokoistus on puutteellinen ja olemassa olevat huokoset ovat pääosin umpeutuneet ettringiitillä. Betoni ei ole huokosrakenteensa perusteella arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Huokosiin kertynyt ettringiitti saattaa nopeuttaa pakkasrapautumista tulevaisuudessa, etenkin mikäli tilannetta muutetaan ja aiemmin vedenpinnan alla olleet betonipinnat altistuvat tiheämmälle jäätymis-sulamis-syklille. Vedenvaihtelualueella, joka on jo altistunut suuremmille rasituksille, ei kuitenkaan ole yleisesti pintaa syvempää, 10 mm rapautumista. Rakenteiden ikään (70 vuotta) nähden vaurioituminen on kuitenkin vähäistä. Tästä voidaan arvioida, että betonin sisäinen vetolujuus on todennäköisesti riittävä estämään nopeasti etenevät pakkasrapautumisen vauriot.

44 43 Silta Seinärakenteen taustapintaa ei ole vedeneristetty. Taustapinnasta saattaa suotua pakkasrapautumisen mahdollistavaa kosteutta ja pakkasrapautuminen on mahdollista, vaikka nykyään vedenvastainen pinta olisi tulevaisuudessa kuiva ja suojattu esim. impregnoimalla. Karbonatisoituminen on yleisesti vähäistä ja betonipeitteet riittäviä. Betoniterästen korroosio ei uhkaa rakenteen säilyvyyttä lähitulevaisuudessa. Mikäli rasitusolosuhteet muuttuvat, käyttöikätavoitteen yli 50 vuotta ilman toimenpiteitä (taustan vedeneristys, kuivatusjärjestelmä, ulkopinnan suojaaminen tai ulkopinnan suojaaminen mantteloimalla), ei voida todeta varmuudella täyttyvän. Rakenteen raudoitus on arviolta ikäkauden rakenteille tyypillisesti optimoitu (minimiraudoitus). Betonin puristuslujuudet ylittävät merkittävästi suunnittelulujuuden. Nykytilanteessa yläkanavan seinämissä ei havaittu kestävyyspuutteisiin viittaavia maanpaineen aiheuttamia vaurioita. Rakenteeseen tehtäviä muutoksia on kuitenkin säilyvyyden lisäksi arvioitava rakenne- ja geoteknisestä näkökulmista. Mikäli rakenteeseen ei tehdä rakenneteknisiä muutoksia, voidaan rakenteen säilyvyyttä seurata ja tarvittaessa puuttua vaurioitumiseen toimenpitein tulevaisuudessa. Nykytilanteessa raskaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen ei ole ajankohtaista. Mittaustulosten ja silmämääräisten havaintojen perusteella voidaan kanavan ylittävästä puukantisesta ja teräspalkkisesta siltarakenteesta arvioida seuraavaa: Sillan teräksiset palkit ovat hyvässä kunnossa eikä vakavaa ruostumista esiinny. Teräspinnoissa on vähäistä pistemäistä ruostumista. Puinen kansilaatta on harva ja vesivuodot rasittavat puisia poikkikannattimia sekä pääkannattimia. Maatukien betonipinnoissa on muuta yläkanavarakennetta vastaavaa vähäistä vaurioitumista. Mikäli sillan päällysrakenne uusitaan, on maatukien käyttöä harkittava rakenneteknisestä näkökulmasta. Kantavien maatukirakenteiden raudoitus, rakennevahvuudet ja perustamistapa eivät ole tiedossa. Kaiteissa on paikallista ruostumista, pengerkaiteet sekä ajojohteet puuttuvat ja kaiteiden päistä puuttuu viisteet. Kaiteet on kiinnitetty reunaan asennettuun pieneen teräspalkkiin, kiinnityksen törmäyskestävyys on mahdollisesti puutteellinen. Sillankaiteissa maalit ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvot lyijyn ja sinkin osalta. Puutteet, joilla on vaikutusta liikenneturvallisuuteen, tulisi korjata mahdollisimman pian. Säännöstelypato Mittaustulosten ja silmämääräisten havaintojen perusteella voidaan säännöstelypadon (porttipato) ja siihen liittyvistä betonirakenteista arvioida seuraavaa: Padon seinämissä on muuta kanavarakennetta vastaavaa vähäistä rapautumista.

45 44 Tulvakanavan puoleisessa itäisessä korkeassa seinämässä on mahdollisesti maanpaineen aiheuttama halkeama. Halkeama vaarantaa betoniterästen säilyvyyden (ruostuminen on mahdollista halkeaman kohdalla). Yläkanavan ja voimaliitosputken kammiorakenteen liitoskohdassa on valuvikoja. Portti ei sulkeudu tiiviisti ja porttiurien reunoissa on rapautumista. Teräksisessä nostoportissa on ruostumista. Huoltosillan kansilaatan alapinnassa on merkkejä kosteusrasituksesta. Kosteusrasitus tulisi poistaa yläkanavan sulkua vastaavien seurannaisvaurioiden estämiseksi. Tulvakanava Tutkimustulosten ja silmämääräisten havaintojen perusteella voidaan tulvakanavarakenteesta arvioida seuraavaa: Kanavan seinien betoni on tasalaatuista, betonityön laatu erinomaista ja rapautumisen aiheuttamat vauriot ovat rakenteen ikään (70 vuotta) nähden vähäisiä, silmämääräisesti rapautumista / kulumista on havaittavissa vain vedenvaihtelualueilla noin 0,2 m pohjalaatasta sekä pohjalaatassa. Betoni ei ole huokosrakenteensa perusteella arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa, mutta betonin sisäinen vetolujuus on todennäköisesti riittävä estämään nopeasti etenevät pakkasrapautumisen vauriot myös tulevaisuudessa. Seinän alanurkassa on paikoin syöpymiä / valuvikoja. Näissä kohdissa ruostuminen on mahdollista. Betonipeitteet ovat yleisesti alhaisia ja karbonatisoituminen on saavuttanut osan teräksistä. Pinnoissa on havaittavissa yleisesti yksittäistä pinnassa olevien terästen ruostumista. Ruostuminen ei kuitenkaan todennäköisesti merkittävästi lisäänny lähitulevaisuudessa karbonatisoitumisen hidastumisen myötä. Koska osa betoniteräksistä kuitenkin on jo karbonatisoituneessa betonissa, voidaan säilyvyyttä parantaa vähentämällä kosteusrasitusta impregnoimalla tai pinnoittamalla. Näillä toimenpiteillä on suotuisa vaikutus myös rakenteen säilyvyyden kannalta pakkasrasituksessa. Kuitenkin on huomioitava, että osa seinärakenteista on taustatäytön alla ja taustatäytöstä rakenteeseen pääsevä kosteus saattaa olla riittävää ruostumisprosessin jatkumiseksi. Kanavan päässä taustan kosteikosta valuu vettä muuten kuiville betonipinnoille. Tämän kosteusrasituksen poistaminen esim. ojittamalla kosteikko, on suositeltavaa. Taustapinnoissa on paikoin töherryksiä. Muut varusteet ja rakenteet Kaikki kanavarakenteen teräksiset tikkaat ovat pahoin ruostuneet, kiinnikkeet ovat irti eikä tikkaiden käyttö ole turvallista, tästä syystä kanavaan tippuessa poispääsy saattaa olla vaikeaa (turvallisuusriski). Kanavarakenne on kuitenkin suojattu turva-aidoin eikä tarkoituksetonta putoamisvaaraa ole. Kaapeli- ja putkihyllyt ovat epämääräisiä ja niiden kantavuus saattaa olla heikko.

46 45 Patojen teräksiset nostolaitteet ja muut varusteet ovat paikoin ruostuneet. Pintapelastuskaluston puuttuminen on turvallisuuspuute (pelastusrengas, köysi, heittoliina, keksi ja pelastustikkaat kanavan molemmin puolin). 5.2 Toimenpide-ehdotukset ja kustannusarvio Mikäli rakenne- ja siihen aiheutuvat kuormitukset säilyvät nykyisellään, ehdotetaan betonirakenteisiin seuraavia korjaustoimenpiteitä (sekä toimenpiteitä, joilla parannetaan rakenteiden säilyvyyttä): Yläkanavan sulku saderasitettujen pintojen (yläpinnat ja kuivat pinnat) puhdistaminen ja suojaaminen impregnoimalla vähäisten valuvikojen korjaaminen paikkaamalla ilman muottia huoltosillan ruostumisvaurioiden korjaaminen, raudoituksen lisääminen ja valaminen muottien avulla huoltosillan roskauran tippuputkien uusiminen riittävän pitkinä tippulistojen lisääminen huoltosillan reunoille. Yläkanava Silta yläkanavan saderasitettujen pintojen (seinien yläpinnat) puhdistaminen ja suojaaminen impregnoimalla kanavarakenteen (seinät, pohjalaatta) kunnon seuraaminen tulevaisuudessa esim. 10 vuoden välein tehtävin kuntoarvion, joita tulisi täydentää kohdistetulla näytteenotolla. sillankaiteiden uusiminen puisen kansilaatan uusiminen puisten poikkikannattimien kunnon tutkiminen kansilaatan uusimisen yhteydessä, uusiminen tarvittaessa maatuen halkeaman korjaaminen injektoimalla sillan kantavuus ei ole tiedossa, vähintään päällysrakenteen kantavuus tulisi selvittää ja kantavuuden ylittävät liikennekuormat kieltää. Säännöstelypato saderasitettujen pintojen (yläpinnat ja kuivat pinnat) puhdistaminen ja suojaaminen impregnoimalla vähäisten valuvikojen ja ruostumisvaurioiden paikkaaminen ilman muottia tulvakanavan puoleisen seinän halkeaman korjaaminen injektoimalla, seinämän seuraaminen tulevaisuudessa halkeamien tai mahdollisten siirtymien lisääntymisen osalta huoltosillan ruostumisvaurioiden korjaaminen paikkaamalla tippuputkien teko huoltosillan roskauraan tippulistojen lisääminen huoltosillan reunoille. Tulvakanava

47 46 tulvakanavan näkyvien pintojen puhdistaminen ja suojaaminen impregnoimalla ruostumisvaurioiden korjaaminen paikkaamalla ja betoniterästen korroosiosuojaus seinän alanurkan kolojen paikkaaminen koko seinän matkalle valettavalla pienellä betonisella viisteellä valuman aiheuttaman kosteusrasituksen estäminen kanavan päässä esim. ojittamalla kosteikko kanavarakenteen (seinät, pohjalaatta) kunnon seuraaminen tulevaisuudessa esim. 10 vuoden välein tehtävin kuntoarvion, joita tulisi täydentää kohdistetulla näytteenotolla. Muut varusteet ja laitteet tikkaiden uusiminen töherrysten poistaminen teräksisten patorakenteiden puhdistaminen ja uusintamaalaus (huomioitava haitta-aineet) putki- ja kaapelikannattajien kartoittaminen ja tarvittaessa uusiminen. Näiden korjaustöiden karkea kustannusarvio on n (alv 0 %). Vaihtoehdoista on poistettu suojaaminen pinnoittamalla, vaikka se olisi todennäköisesti impregnointia tehokkaampi suojaustapa. Pinnoittaminen vaikuttaa pinnan ulkoasuun. Kustannusarvion laskentaan on käytetty sillantarkastuskäsikirjan hintatietoja. Tulevaisuuden tarkastuksia, suunnittelua tai mahdollisesti tulevaisuudessa tehtäviä raskaampia toimenpiteitä ei ole huomioitu. Yleissuunnitelmassa esillä olleen yläkanavan idänpuoleisen seinän purkamisen ja läntisen seinän tukemisen osalta voidaan rakenteen säilymisen kannalta arvioida seuraavaa: Seinän maanpainekuorman keventäminen massanvaihdolla ja mahdollisesti muutoin tukemalla: o Elinikätavoitteen 50 vuotta saavuttaminen voidaan hyvällä varmuudella saavuttaa vain taustan aukikaivulla ja vedeneristämällä taustapinta. o Tällöin seinän rakennetekninen kestävyys voidaan varmistaa vahvistamalla seinämää tai rakentamalla taustalle kokonaan kuormat kantava uusi tukimuuri (erillinen rakennetekninen tarkastelu). Mikäli seinämä vahvistetaan, sen kantavuus ei vaarannu vaurioitumisen edetessä. o Seinän taustapinnan vedeneristämisellä pakkasrapautumisen mahdollisesti aiheuttama vaurioituminen todennäköisesti hidastuu merkittävästi. o Vaihtoehto on kustannuksiltaan korkeampi ja kaivutöiden takia suuritöinen.

48 47 Toisen esillä olleen vaihtoehdon, seinän tukemisen maa-ankkurein osalta, voidaan arvioida että: o Elinikätavoitteen 50 vuotta saavuttaminen ilman rakenteen näkyvään pintaan tehtäviä muutoksia (manttelointi), on epävarmaa. Rakenteen säilyvyydeksi voidaan varmuudella arvioida noin vuotta. o Rakenteen kosteusrasitusta ei voida täysin poistaa (taustapintaa ei ole vedeneristetty) ja rapautuminen tulee jatkumaan. o Rakenteen rapautuminen on kuitenkin todennäköisesti hidasta betonin hyvän laadun ja korkean vetolujuuden ansioista. o Kohtia, joihin maa-ankkurit asennetaan, on todennäköisesti vahvistettava (erillinen rakennetekninen tarkastelu). o Vaihtoehto on mahdollisesti melko järkevä elinkaarikustannuksia tarkasteltaessa. Seinän purkaminen ja luiskan tukeminen uudella tukimuurilla o Uusi rakenne voidaan suunnitella merkittävästi pidemmälle elinkaarella (100 vuotta). o Uudesta rakenteesta voidaan suunnitella esteettisesti näyttävämpi. o Elinkaarikustannuksia tarkasteltaessa uuden rakentaminen on todennäköisesti kannattavaa. Vaihtoehtojen vertailemiseksi on suositeltavaa, että asiaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti geoteknisestä ja rakenneteknisestä näkökulmasta ottaen huomioon rakenteen säilyvyyttä parantavat toimenpiteet sekä kustannusvaikutus. Kuopio Päätarkastaja ja raportin laatija: Janne Korhonen Laatuvastaava: Marko Savolainen

49 TUTKIMUSSELOSTUS (1) BETONINÄYTTEIDEN KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS Tutkija: Janne Korhonen, Ramboll Finland Oy janne.korhonen@ramboll.fi Kohde: Tourujoen pato- ja kanavarakenteet Tutkimusaika: Mittauslaitteisto: RCT-500 kloriditestauslaitteisto. Näytteet porausjauhenäytteitä. Tulokset: Alusrakenne Näyte Näytteen ottopaikka nro 1a 1b 1c Näytteenottosyvyys [mm] Yläkanavan sulku Kloridipitoisuus [CL paino- %] <0,01 <0,01 <0,01 2a 2b 2c 3a 3b 3c 4a 4b 4c Yläkanavan länsiseinä Säännöstelypato Tulvakanava <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Tulkinta: Happoliukoisesti mitattuna betonin kloridipitoisuuden kriittisinä raja-arvoina voidaan pitää 0,03 0,07 paino- % SILKO mukaan. Kuopio Janne Korhonen Ramboll Finland Oy Kirjastokatu 4 Puhelin Faksi Sähköposti KUOPIO etunimi.sukunimi@ramboll.fi

50 1 (5) BETONIN VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS BETONIN VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS Tutkija: Kohde: Tutkimus: Lauri Harle Ramboll Finland Oy Tourunjoen kanava- ja patorakenteet Betonin vetolujuuden määritys poralieriöistä Ø 50 mm. Näytteenottoaika ja näytteenottaja: , Lauri Harle, Ramboll Finland Oy Janne Korhonen, Ramboll Finland Oy Jyri Koskinen, Ramboll Finland Oy Tutkimusaika ja - suorittaja: ja Lauri Harle, Ramboll Finland Oy Mittauslaitteisto: Menetelmä: Dyna Z16 LEO1 vetolaite, vetonappi Ø 50 mm. Dyna Z16 LEO1 vetolaite kalibroitu Koetulokset ovat voimassa käyttäessä laitteen osoittamaa vähennystä X * 1,0-0,02, jossa X on laitteen antama tulos. Standardi SFS 5445 (Betoni. Vetolujuus). Tulokset: Näyte Näytteen pituus [mm] V1 90 Rakenneosa Yläkanava, itäseinä, vv-alue Vetolujuus [MN/m 2 ] Murtokohta ja - tapa 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. Poikkeama Murtopinnassa kalkkeutumaa. V3 83 V3 uusinta 83 Yläkanava, itäseinä, vedenpinnan alla UUSINTA 0, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 1, mm seinäpinnasta, pääosin leikkaa. N1 77 N4 85 Säännöstely pato, kansilaatan yläpinta Säännöstely pato, itäseinän kuiva pinta 2, mm yläpinnasta, pääosin myötäilee. 3, mm seinäpinnasta, pääosin leikkaa. Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6 Puhelin Faksi Sähköposti ESPOO etunimi.sukunimi@ramboll.fi

51 N5 84 Säännöstely pato, laatan yläpinta 2 (5) BETONIN VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS , mm yläpinnasta, pääosin myötäilee. N uusinta 71 Yläkanavan itäseinän yläosa säännöstelyp adolla Sulku, länsiseinä, vedenpinnan alla UUSINTA 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 0, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. Murtopinnassa kalkkeutumaa. Murtopinnassa kalkkeutumaa Sulku, itäseinä, vvalue 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. Murtopinnassa kalkkeutumaa. 2.1 uusinta 67 UUSINTA 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee uusinta 74 Yläkanava, länsiseinä, vv-alue UUSINTA 1, mm seinäpinnasta, pääosin leikkaa. 1, mm seinäpinnasta, pääosin leikkaa. Murtopinnassa 2 kpl Ø12 terästä Yläkanava, länsiseinä, vv-alue 3, mm seinäpinnasta, pääosin leikkaa. Näytettä lyhennetty 20 mm näytteen pinnasta Yläkanava, länsiseinä, vv-alue 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. Murtopinnassa kalkkeutumaa uusinta 82 Yläkanava, länsiseinä, vedenpinnan alla UUSINTA 0, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. Murtopinnassa kalkkeutumaa. Murtopinnassa kalkkeutumaa. Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6 Puhelin Faksi Sähköposti ESPOO etunimi.sukunimi@ramboll.fi

52 3 (5) BETONIN VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS Yläkanava, pohjalaatta 0, mm yläpinnasta, pääosin myötäilee. Murtopinnassa kalkkeutumaa. 6.2 uusinta 48 UUSINTA 1, mm yläpinnasta, pääosin myötäilee. Murtopinnassa kalkkeutumaa uusinta 70 Yläkanava, länsiseinä, vedenpinnan alla UUSINTA 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 2, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. Murtopinnassa kalkkeutumaa. Murtopinnassa kalkkeutumaa Yläkanava, länsiseinä, vv-alue 1, mm seinäpinnasta, pääosin leikkaa. Murtopinnassa kalkkeutumaa Yläkanava, länsiseinä, vv-alue 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee uusinta 82 Yläkanava, länsiseinä, vedenpinnan alla UUSINTA 0, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. Murtopinnassa kalkkeutumaa. Murtopinnassa kalkkeutumaa uusinta 79 Yläkanava, länsiseinä, vedenpinnan alla UUSINTA 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee uusinta 95 Säännöstely pato, länsiseinä yläkanavan puolella, vvalue UUSINTA 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. Murtopinnassa kalkkeutumaa. Murtopinnassa kalkkeutumaa. Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6 Puhelin Faksi Sähköposti ESPOO etunimi.sukunimi@ramboll.fi

53 4 (5) BETONIN VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS uusinta 89 Säännöstely pato, länsiseinä yläkanavan puolella, vedenpinnan alla UUSINTA 0, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 0, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. Murtopinnassa kalkkeutumaa. Murtopinnassa suuria huokosia uusinta 84 Säännöstely pato, länsiseinä yläkanavan puolella, vedenpinnan alla Säännöstely pato, itäseinä yläkanavan puolella, vedenpinnan alla UUSINTA 3, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 0, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. Näytettä lyhennetty 20 mm näytteen pinnasta. Murtopinnassa kalkkeutumaa Säännöstely pato, itäseinä tulvakanava n puolella, vedenpinnan alla Säännöstely pato, länsiseinä tulvakanava n puolella, vedenpinnan alla Tulvakanava, itäseinä, vvalue 2, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 2, mm seinäpinnasta, pääosin leikkaa. 3, mm seinäpinnasta, 50% myötäilee ja 50% leikkaa Tulvakanava, itäseinä, kuiva 1, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6 Puhelin Faksi Sähköposti ESPOO etunimi.sukunimi@ramboll.fi

54 Tulvakanava, länsiseinä, kuiva Tulvakanava, länsiseinä, vv-alue Tulvakanava, länsiseinä, kuiva Tulvakanava, itäseinä, vvalue Tulvakanava, itäseinä, kuiva 5 (5) BETONIN VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS , mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 2, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 3, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 3, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 3, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee Tulvakanava, itäseinän taustapinta, kuiva Sulku, sillakkeen kansilaatan yläpinta Vetolujuudet on korjattu kalibrointi vähennyksellä. 3, mm seinäpinnasta, pääosin myötäilee. 3, mm yläpinnasta, pääosin myötäilee. Espoossa Laatinut: Lauri Harle Tarkastanut: Janne Korhonen Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6 Puhelin Faksi Sähköposti ESPOO etunimi.sukunimi@ramboll.fi

55 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: Ramboll Finland Oy/ Janne Korhonen Näytetunnukset: N2, V-2, V-4, LÄPI-2, 1.3, 1.4, 5.2, 6.1, 7.4, 8.1, 8.4, 9.1, 10.2, 11.2, 12.3, 14.1, 15.1, 17.1, 18.1, Laatta, 19.2, 72 Menetelmä: Tilaus-/toimituspäivä: Näytteiden materiaali, muoto ja koko: Betoni, poralieriöt Ø 50/80 mm Kohde/projektinumero: Tourujoen pato- ja kanavarakenteet Näytepreparaatti: Ohuthie 48 tai 76 mm x 25 mm (paksuus 0,020-0,025 mm) Tilaajan toimittamat näytteet tutkittiin Nikon SMZ-745T stereomikroskoopilla ja Nikon Eclipse Ci POL polarisaatiomikroskoopilla. Analyysissä sovellettiin standardia ASTM C Näytteenotosta vastaa tilaaja. Ohuthieet on valmistettu tilaajan osoittamasta näytepinnasta pintaa vastaan kohtisuoraan. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOSTEN ARVIOINTI / YHTEENVETO: Taulukossa on arvioitu näytteiden kuntoa asteikolla: HYVÄ, TYYDYTTÄVÄ, VÄLTTÄVÄ ja HEIKKO. Karbonatisoituminen on mitattu ohuthieestä ja/tai fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta. Rapautuneisuutta on kuvattu asteikolla 0-4: 0 - ei rapautumaa, 1 - vähäistä, 2 - orastavaa, 3 - kohtalaista, 4 - voimakasta. Näyte: Rakenneosa/ ohuthiepinta: N2 kansilaatta/ yläpinta V-2 seinä / ulkopinta V-4 seinä / ulkopinta LÄPI-2 seinä / ulkopinta 1.3 seinä / ulkopinta 1.4 seinä / ulkopinta 5.2 seinä / ulkopinta Kunto: Huokostus/ huokostäytteet: hyvä 1-3/2 ei/hieman ettringiittiä ulkopinnasta 3 mm tyydyttävä, muuten hyvä ulkopinnasta 3 mm tyydyttävä, muuten hyvä 2-4/3 ei/runsaasti ettringiittiä 6-13/8 ei/runsaasti ettringiittiä hyvä 2-4/3 ei/runsaasti ettringiittiä ulkopinnasta 3 mm tyydyttävä, muuten hyvä 3-15/10 ei/runsaasti ettringiittiä hyvä 3-4/3 ei/kohtalaisesti ettringiittiä ulkopinnasta 3 mm tyydyttävä, muuten hyvä 5-10/8 ei/runsaasti ettringiittiä Karbonatisoituminen minmax/ka.(mm): Rapautuneisuus: LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

56 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Näyte: Rakenneosa/ ohuthiepinta: 6.1 laatta / yläpinta 7.4 seinä / ulkopinta 8.1 seinä / ulkopinta 8.4 seinä / ulkopinta 9.1 seinä / ulkopinta 10.2 seinä / ulkopinta 11.2 seinä / ulkopinta 12.3 seinä / ulkopinta 14.1 seinä / ulkopinta 15.1 seinä / ulkopinta 17.1 seinä / ulkopinta 18.1 seinä / ulkopinta Laatta pohjalaatta / yläpinta Kunto: Huokostus/ huokostäytteet: tyydyttävä 10-14/12 ei/runsaasti ettiringiittiä, jonkin verran kalsiumhydroksidia ulkopinnasta 2 mm tyydyttävä, muuten hyvä 8-12/10 ei/runsaasti ettringiittiä hyvä 6-12/10 ei/jonkin verran ettringiittiä ulkopinnasta 3 mm tyydyttävä, muuten hyvä ulkopinnasta 3 mm tyydyttävä, muuten hyvä 10-12/11 ei/runsaasti ettringiittiä 3-8/6 ei/runsaasti ettringiittiä hyvä 4-7/6 ei/runsaasti ettringiittiä ulkopinnasta 4 mm tyydyttävä, muuten hyvä 10-16/14 ei/runsaasti ettringiittiä hyvä 7-14/10 ei/jonkin verran ettringiittiä hyvä 1-2/1 ei/jonkin verran ettringiittiä Karbonatisoituminen minmax/ka.(mm): Rapautuneisuus: hyvä 1-10/4 ei/ei merkittäviä 0 hyvä 1-4/2 ei/jonkin verran ettringiittiä hyvä 0-9/2 ei/jonkin verran ettringiittiä yläpinnasta 4 mm välttävä, muuten hyvä 5-10/8 ei/runsaasti ettringiittiä LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

57 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Näyte: Rakenneosa/ ohuthiepinta: Kunto: Huokostus/ huokostäytteet: Karbonatisoituminen minmax/ka.(mm): Rapautuneisuus: 19.2 sillakkeen yläpinta yläpinnasta 2 mm tyydyttävä, muuten hyvä ulkopinnasta 2 mm tyydyttävä, muuten hyvä 1-3/2 ei/jonkin verran ettringiittiä 1 72 seinä / ulkopinta 4-12/9 ei/runsaasti ettringiittiä 1 - näytteet ovat pääosin hyvässä kunnossa, havaitut rapautumisvauriot ovat lievähköjä ja rajoittuvat pääsääntöisesti rakenteiden ulko-/yläpintoihin muutaman millimetrin syvyydelle, ainoastaan yläkanavan pohjalaatassa lievähköjä rapautumisvaurioita on havaittavissa syvemmälläkin betonissa - betoni on vauriotumattomilla osilla tasalaatuista ja tiivistä, kiviaineen kontaktit ovat tiiviit - sideaineen laatu on pääosin hyvä, ulko- ja yläpinnoissa sideaine on kosteusrasituksen seurauksena osassa näytteitä muuttunutta - karbonatisoituminen ei ole edennyt syvälle betoniin - näytteisiin sattuneet teräkset ovat hyvässä kunnossa - betonit eivät ole huokostettuja tai huokostus on puutteellinen, lisäksi merkittävä osa huokosista on umpeutunut kiteytymistä, huokosrakenteen perusteella arvioituna betonit eivät ole pakkasenkestäviä kosteissa olosuhteissa - huokosiin on useimmissa näytteissä kiteytynyt runsaasti haitallista ja kosteusrasitusta indikoivaa ettringiittiä LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

58 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) TULOKSET: Näyte: N2 Rakenneosa: Säännöstelypadon sillakkeen kansilaatan yläpinta Lieriönäytteen pituus: 68 mm Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - yläpinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt yläpinnassa 1-3 mm, keskimäärin 2 mm Ohuthiepinta: Yläpinta (ohuthie 48 mm) Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on jonkin verran, nämä ovat tasaisesti jakautuneet - kiviaine on pyöristynyttä ja osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 14 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt hieman ettringiittiä Rapautuneisuus/säröily: - halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

59 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläkanavan vasen seinä, vedenvaihtelualue Näyte: V-2 Lieriönäytteen pituus: 75 mm Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 2-4 mm, keskimäärin 3 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 75 mm) Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on vähän - kiviaine on pyöristynyttä ja osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 16 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,2 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - ulkopinnassa on rapautumista 1-3 mm syvyydelle (pinnansuuntaista mikrosäröilyä, sideaineen löyhtymistä) - muuta halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

60 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläkanavan vasen seinä, vedenpinnan alla Näyte: V-4 Lieriönäytteen pituus: 75 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 75 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 6-13 mm, keskimäärin 8 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 14 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,2 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - ulkopinnassa on rapautumista 2-3 mm syvyydelle (pinnansuuntaista mikrosäröilyä, sideaineen löyhtymistä) - muuta halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

61 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläkanavan oikea seinä, maanvastainen pinta Näyte: LÄPI-2 Lieriönäytteen pituus: 135 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 76 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 2-4 mm, keskimäärin 3 mm - ulkopinnasta 72, 86 ja 93 mm etäisyydellä olevat teräkset (Ø 12, 10 ja 10 mm) ovat hyvässä kunnossa, korroosiota ei ole, terästen tartunnat ovat osittain avoimet hieman puutteellisen tiivistämisen seurauksena Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on pääosin hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on vähän, terästyksen yhteydessä paikallisesti onkalomaista huokostilaa - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 20 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,2 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

62 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläsulun oikea seinä, vedenpinnan alla Näyte: 1.3 Lieriönäytteen pituus: 80 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 48 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 3-15 mm, keskimäärin 10 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 20 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,2 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - ulkopinnassa on rapautumista 1-3 mm syvyydelle (pinnansuuntaista mikrosäröilyä, sideaineen löyhtymistä) - muuta halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

63 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläsulun oikea seinä, vedenvaihtelualue Näyte: 1.4 Lieriönäytteen pituus: 70 mm Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 3-4 mm, keskimäärin 3 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 76 mm) Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 18 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on jonkin verran - huokosiin on kiteytynyt kohtalaisen runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,1 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

64 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläkanavan oikea seinä, vedenpinnan alla Näyte: 5.2 Lieriönäytteen pituus: 65 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 65 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 5-10 mm, keskimäärin 8 mm - sisäpinnassa on ruosteeton painauma teräksestä Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 2,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 12 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,2 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - ulkopinnassa on rapautumista 1-3 mm syvyydelle (pinnansuuntaista mikrosäröilyä, sideaineen löyhtymistä) - muuta halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

65 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläkanavan pohjalaatan yläpinta Näyte: 6.1 Lieriönäytteen pituus: 58 mm Ohuthiepinta: Yläpinta (ohuthie 48 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - yläpinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt yläpinnassa mm, keskimäärin 12 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 2,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 12 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,3 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä, osaan huokosista on kiteytynyt myös kalsiumhydroksidia Rapautuneisuus/säröily: - yläpinnassa on rapautumista 2 mm syvyydelle (pinnansuuntaista mikrosäröilyä, sideaineen löyhtymistä) - noin 20 mm etäisyydellä yläpinnasta on pinnansuuntainen heikohko mikrosärö (leveys 0,01 mm), tämän ohella on havaittavissa suuntatumatonta heikohkoa mikrosäröilyä (leveys 0,01 mm tai alle), tämä ei ole jatkuvaa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

66 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläkanavan oikea seinä, vedenvaihtelualue / kuiva Näyte: 7.4 Lieriönäytteen pituus: 95 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 76 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 8-12 mm, keskimäärin 10 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 20 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on jonkin verran - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,2 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - ulkopinnassa on rapautumista 1-2 mm syvyydelle (pinnansuuntaista mikrosäröilyä, sideaineen löyhtymistä) - muuta halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

67 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläkanavan oikea seinä, vedenvaihtelualue Näyte: 8.1 Lieriönäytteen pituus: 60 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 60 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 6-12 mm, keskimäärin 10 mm - ulkopinnasta 50 mm etäisyydellä on ruosteeton painauma teräksestä Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 12 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on jonkin verran - huokosiin on kiteytynyt kohtalaisen runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,1 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

68 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläkanavan oikea seinä, vedenpinnan alla Näyte: 8.4 Lieriönäytteen pituus: 90 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 76 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa mm, keskimäärin 11 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on suhteellisen hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on kohtalaisesti, nämä ovat tasaisesti jakautuneet - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 24 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on jonkin verran - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,3 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - ulkopinnassa on rapautumista 2-3 mm syvyydelle (pinnansuuntaista mikrosäröilyä, sideaineen löyhtymistä) - muuta halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

69 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläkanavan oikea seinä sillan kohdalla, vedenpinnan alla Näyte: 9.1 Lieriönäytteen pituus: 115 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 76 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 3-8 mm, keskimäärin 6 mm - ulkopinnasta 76 mm etäisyydellä oleva teräs (Ø 12 mm) on hyvässä kunnossa, korroosiota ei ole Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 4,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 20 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on jonkin verran - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,2 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - ulkopinnassa on rapautumista 2-3 mm syvyydelle (pinnansuuntaista mikrosäröilyä, sideaineen löyhtymistä) - muuta halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

70 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Säännöstelypadon oikea seinä, vedenvaihtelualue Näyte: 10.2 Lieriönäytteen pituus: 100 mm Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 4-7 mm, keskimäärin 6 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 76 mm) Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 4,0 mm) on vähän - kiviaine on pyöristynyttä ja osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 16 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on jonkin verran - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,2 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

71 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Säännöstelypadon vasen seinä, vedenpinnan alla Näyte: 11.2 Lieriönäytteen pituus: 100 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 76 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa mm, keskimäärin 14 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 12 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,2 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - ulkopinnassa on rapautumista 4 mm syvyydelle (pinnansuuntaista mikrosäröilyä, sideaineen löyhtymistä) - muuta halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

72 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Säännöstelypadon vasen seinä tulvakanavan puolella, kuiva Näyte: 12.3 Lieriönäytteen pituus: 87 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 48 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 7-14 mm, keskimäärin 10 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 2,0 mm) on jonkin verran - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 18 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt jonkin verran ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,1 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

73 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Tulvakanavan vasen seinä, vedenvaihtelualue Näyte: 14.1 Lieriönäytteen pituus: 75 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 75 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnasta 20 mm etäisyydellä oleva teräs (Ø 10 mm) on hyvässä kunnossa, korroosiota ei ole - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 1-2 mm, keskimäärin 1 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 4,0 mm) on jonkin verran - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 28 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt jonkin verran ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,1 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

74 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Tulvakanavan vasen seinä, kuiva Näyte: 15.1 Lieriönäytteen pituus: 86 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 48 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnasta 36 mm etäisyydellä oleva teräs (Ø 10 mm) on hyvässä kunnossa, korroosiota ei ole - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 1-10 mm, keskimäärin 4 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 2,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 14 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosissa ei ole havaittavissa merkittäviä kiteytymiä Rapautuneisuus/säröily: - halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

75 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Tulvakanavan vasen seinä, vedenvaihtelualue Näyte: 17.1 Lieriönäytteen pituus: 65 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 76 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnasta 18 ja 32 mm etäisyydellä olevat teräkset (Ø 12 mm) ovat hyvässä kunnossa, korroosiota ei ole - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 1-4 mm, keskimäärin 2 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 4,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 12 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt jonkin verran ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,1 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

76 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Tulvakanavan vasen seinä, ulkopinta Näyte: 18.1 Lieriönäytteen pituus: 70 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 48 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnasta 34 mm etäisyydellä oleva teräs (Ø 10 mm) on hyvässä kunnossa, korroosiota ei ole - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 0-9 mm, keskimäärin 2 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 2,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 16 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on jonkin verran - huokosiin on kiteytynyt jonkin verran ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,1 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

77 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Tulvakanavan pohjalaatta Näyte: Laatta Lieriönäytteen pituus: 255 mm Ohuthiepinta: Yläpinta (ohuthie 76 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi, näytteen alaosa on kevytbetonia, betonin ja kevytbetonin välinen tartunta on hyvä - betoniosuuden paksuus on 225 mm - yläpinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt yläpinnassa 5-10, keskimäärin 8 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 20 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,2mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - yläpinnassa 2-4 mm syvyydellä on kohtalaisen voimakas pinnansuuntainen särö (leveys 0,8 mm), tälle syvyydelle on havaittavissa myös sideaineen löyhtymistä - muuta halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

78 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläsulun sillakkeen yläpinta Näyte: 19.2 Lieriönäytteen pituus: 75 mm Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - yläpinnassa likaa ja sammalkasvustoa - karbonatisoituminen on edennyt yläpinnassa 1-3, keskimäärin 2 mm Ohuthiepinta: Yläpinta (ohuthie 48 mm) Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 3,0 mm) on vähän - kiviaine on kulmikasta ja osin pyöristynyttä (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 20 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt jonkin verran ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,1 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - yläpinnassa on rapautumista 2 mm syvyydelle (pinnansuuntaista mikrosäröilyä, sideaineen löyhtymistä) - muuta halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

79 /OH TUTKIMUSRAPORTTI Tourujoen pato- ja kanavarakenteet (25) Rakenneosa: Yläkanavan oikea seinä, vedenvaihtelualue/veden pinnan alla Näyte: 72 Lieriönäytteen pituus: 85 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta (ohuthie 48 mm) Yleistiedot: - näyte ei ulotu rakenteen läpi - ulkopinnassa likaa - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 4-12 mm, keskimäärin 9 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on tasalaatuista - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 4,0 mm) on vähän - kiviaine on pyöristynyttä ja osin kulmikasta (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 12 mm, kiviaine on ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän - huokosiin on kiteytynyt runsaasti ettringiittiä, osa läpimitaltaan alle 0,2 mm kokoisista huokosista on umpeutunut ettringiitistä Rapautuneisuus/säröily: - ulkopinnassa on rapautumista 2 mm syvyydelle (pinnansuuntaista mikrosäröilyä, sideaineen löyhtymistä) - muuta halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa Tapani Arola tutkija, FM puh Jussi Myllykangas tutkija, FM LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

80 PURISTUSLUJUUSLUJUUS Tilaaja: Ramboll Finland Oy Janne Korhonen Näytetunnukset: N3, V-5, LÄPI-1, 1.1, 2.2, 3.1, 7.3, 8.5, 10.5, 12.1, 13.1, 14.5, 16.3, 9.3 Pintakosteustila testaushetkellä: Kuiva 57188/PURISTUSLUJUUS TUTKIMUSRAPORTTI (2) Tilaus-/toimituspäivä: Näytteiden muoto ja mitat: Poralieriöt ø 84,8 85,6 mm Näytteenottopäivämäärä: Kohde/projektinumero: Tourujoen pato- ja kanavarakenteet Arvioitu runkoaineen maksimiraekoko: mm Testauspäivämäärä: Menetelmä: Puristuslujuuskoe suoritettiin tilaajan toimittamista näytteistä laboratoriossa standardin SFS-EN mukaisesti. Koekappaleiden puristuspinnat on tasoitettu hiomalla siten, että pituuden ja halkaisijan suhde on 1,0. Kokeessa käytetty puristustestauskone on Controls Automax 55-C46D02. Puristuslujuuskokeen mittausepävarmuus on ± 1,5 %. Laite on kalibroitu 08/2017. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: Näyte Rakenneosa/näytetiedot Halkaisija Tiheys Voima Tulos Poikkeama [mm] [kg/m 3 ] [kn] [MPa] N3 Säännöstelypadon oikean 84, ,4 76,7 - seinän yläosa V-5 Yläkanavan vasen seinä 85, ,8 72,1 - LÄPI-1 Yläkanavan oikea seinä 85, ,4 68,1-1.1 Yläsulun oikea seinä 85, ,9 61,5-2.2 Yläsulun vasen seinä 85, ,6 56,6-3.1 Yläsulun oikea seinä (viiste) 85, ,2-7.3 Yläkanavan oikea seinä 85, ,2 78,1-8.5 Yläkanavan oikea seinä 85, , Säännöstelypadon vasen 85, ,1 65,8 - seinä 12.1 Säännöstelypadon vasen 85, ,8 60,8 - seinä tulvakanavan puolella 13.1 Säännöstelypadon vasen 85, ,5 71,5 - seinä tulvakanavan puolella 14.5 Tulvakanavan vasen seinä 85, , Tulvakanavan oikea seinä 85, ,3 68,8-9.3 Yläkanavan oikea seinä sillan kohdalla, vedenpinnan alla 85, ,5 65,5 - Petri Perätalo tutkija, laboratorioanalyytikko Puh LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

81 57188/PURISTUSLUJUUS TUTKIMUSRAPORTTI (2) LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

82 57188/RM /1 RASKASMETALLIANALYYSI Näytteenottaja: Janne Korhonen Tilaaja: Kohde: Ramboll Finland Oy Tourujoen pato- ja kanavarakenteet Tilauspäivä: Projektinumero: Toimituspäivä: Menetelmät: Tilaajan toimittaman näytteen raskasmetallianalyysi tehtiin XRF-analysaattorilla, Bruker S1 TITAN. Laite on kalibroitu 2014 (Geochem General - kalibrointi). Tulokset on ilmoitettu kolmen mittauspisteen keskiarvona. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: Näyte RM2: RM2 Näyte RM1: RM1 Sillankaiteen maali Säännöstelypadon sulkulaitteiden maalit [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] Yhdiste Antimoni (2500) < 100 < 100 Arseeni (1000) < 100 < 100 Kadmium (100) 100 < 100 Koboltti (1000) < 100 < 100 Kromi (1000) < 100 < 100 Kupari (2500) < 100 < 100 Nikkeli (1000) Lyijy (1500/2500**) Sinkki (2500) Vanadiini (10 000) 660 < 100 * Vaarallisen jätteen raja-arvot mg/kg, ylittävät tulokset on lihavoitu (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007). ** RATU : rakennusmateriaalien raja-arvo 1500 mg/kg. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007: maa-aineksen raja-arvo 2500 mg/kg. Näytteiden RM1 ja RM2 raskasmetallipitoisuuksissa havaittiin ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia. Näytteet tulee käsitellä vaarallisena jätteenä. Suositellaan ottamaan yhteyttä paikalliseen jäteviranomaiseen ennen jätteen loppusijoitusta. Anssi Riekki Tutkija, laboratorioanalyytikko LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

83

84