Rakennettavuusselvitys

Transkriptio

1 Rakennettavuusselvitys Kutvosen huonekalutehdas Herralantie Suonenjoki Kiinteistötunnus ja

2 2 Kohde: Kutvosen huonekalutehdas Herralantie Suonenjoki Kiinteistötunnus ja Projektitunnus: Rakennuksen omistaja ( ) Suonenjoen Teollisuuskiinteistöt Oy Pentti Rossi Tilaaja: Eija Kinnunen Kaavoittaja Suonenjoen kaupunki Tekninen osasto Sairaalapolku 3, PL Suonenjoki eija.kinnunen@suonenjoki.fi Tilaajan yhteyshenkilö: Eija Kinnunen Kaavoittaja Suonenjoen kaupunki Tekninen osasto Sairaalapolku 3, PL Suonenjoki eija.kinnunen@suonenjoki.fi Rakennettavuusselvitys Ri Hannu Kuokkanen Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy Puijonkatu Kuopio hannu.kuokkanen@suunnittleunylund.fi

3 3 Tehtävä: Lyhyt selostus tehtävästä: Rakenneselvitys on tehty Kutvosen kalustetehtaan sopivuudesta asuntotai toimistokäyttöön. Tehtaan pohjoispää on valmistunut 1977 ja eteläpää Rakennus on pilari- palkkirunkoineen, paikallavalettu teräsbetonirunkoinen rakennus. Ulkoseinät ovat sementtitiilestä muurattuja kantavia rakenteita. Selvitys tehdään hyödyntäen valmiiksi avattuja rakenteita. aikataulusta johtuen työ ei pidä sisällään haitta-ainekartoituksia eikä betonirakenteiden kuntotutkimuksia. Selvitys on tehty silmämääräiseen arvioon perustuvana. Rakennetyypit on tehty avatuista rakenteista. Käytettävissä ei ole rakennepiirustuksia eikä dwg. pohjapiirustuksia. Kenttätyö tehtiin Ri Hannu Kuokkasen toimesta Mukana oli Pentti Rossi (Suonenjoen Teollisuuskiinteistöt Oy) Kellariin ja pohjoispäädyn tiloihin ei päästy. Yhteenveto. Rakennus on kokonaisuutena niin heikossa kunnossa, että sen purkaminen on rakennuksen ulkoseinärakenteet ja kantavat rakenteet huomioon ottaen taloudellisesti järkevä toimenpide. Rakennuksen rungon ei sovellu asuntokäyttöön. Kireän aikataulun johdosta ei tehty betonin kuntotutkimuksia. Paikan päällä tehtyjen visuaalisten havaintojen ja haastattelujen perusteella sekä rakentamisajankohta huomioonottaen betonin lujuus on hyvin todennäköisesti heikko. Teräsbetonirakenteissa on käytetty runsaasti täytekiviä. (louhetta). Tämä tekee teräsbetonirakenteesta epähomogeenisen. Kun täytekivi yhdistetään heikkoon betoniin ja epämääräisesti sijoitettuun raudoitukseen rakenteen kantokykyyn ei voida luottaa. Välipohjalaatan raudoituksen on käytetty lattaterästä jonka tartunta betoniin on heikko ja siihen muodostuu teräksen alapinnalle helposti tartuntaa heikentävä kerros tai suoranainen ilmasulkeuma. Asuntokäyttö edellyttäisi välipohjien äänieristyksen parantamista. Välipohjalaatan päälle tehtävä kerroksellinen rakenne on rakennusfysikaalisesti riskirakenne sen takia, että ko. rakenteella ei ole kosteusvauriosietokykyä. Tämä rajoittaa käyttöiän alle viideksikymmeneksi vuodeksi. Pohjoisosan kolmannen kerroksen palkkirakenteissa on näkyvissä leikkaushalkeamia, joista osa menee koko palkin läpi. Palkin kantokyky on menetetty ja sen vuoksi ne on väliaikaisesti tuettu. Eteläosan yläpohja ja ylimmän, kattokerroksen lattia on osittain

4 4 romahtanut. Sekä pohjoisosan ja eteläosan ylin kerros on purettava kantavine rakenteineen, yläpohjineen ja ulkoseinineen. Rakennuksen vanhan osan ja uuden osan liittymäkohdassa on näkyvissä rakennehalkeamia ja ulkoseinähalkeamia, jotka johtuvat rakennuksen perustusten siirtymistä tai kulmamuutoksista. Samalla alueella on sisäpihan puolella nähtävissä ulkoseinässä suuria leikkaushalkeamia ja ulkoseinäkuoren pullistuma. Pullistuma on niin suuri, että ulkoseinäkuori saattaa sortua. Myös kadun puolella on julkisivussa nähtävissä leikkaushalkeamia, jotka johtuvat perustusten siirtymistä. Piippu on niin pahoin vaurioitunut yläosastaan, että siitä saattaa irrota tiiliä. Ulkoseinärakenteet ovat vakavasti vesivaurioituneet. Rakennuksen kellariin ei päästy. Tutkimukset: Haitta-aineselvitykset, jotka on tehtävä purkusuunnittelun pohjaksi. Selvitykset on ulotettava rakenteiden sisään. Selvityksen pohjaksi tarvitaan dwg pohjat. o Asbestikartoitus o PAH yhdisteet o PCB yhdisteet. o Liukoisuustestit. o Kellarin seinärakenteen selvitys ja haitta-ainekartoitus o Kellarin lattian avaus ja haitta-ainekartoitus

5 5 Tutkimukset jotka pitää tehdä, mikäli jatketaan korjaamiseen tähtäävällä polulla: Betonitutkimukset on tehtävä jokaisessa kerroksessa ja erikseen pohjoija eteläosalle. Betonitutkimuksia tehtäessä on huomioitava, että rakenteissa on käytetty säästökiviä. Säästökivien kohdalta ei voida ottaa timanttikairausnäytettä. o Välipohjalaattojen pinnan vetolujuus o Välipohjalaattojen betonin puristuslujuus o Välipohjalaattojen raudoituksen selvitys o Palkkien osalta betonin puristuslujuus o Pilareiden osalta betonin puristuslujuus o Ulkoseinän muuratun rakenteen puristuslujuus o Ulkoseinä ulkokuoren koepurku, jossa nähdään kantavan, muuratun ulkoseinän kunto. halkeamat jne. Tämä on tehtävä vanhalle ja uudelle osalle tarpeeksi kattavasti. o Vanhan ja uuden osan rajalla pohjatutkimus, jonka avulla selvitetään perustamistasot ja perustusten kantavuus. o Betonisokkelin avaus ja rakenteen selvitys Ri Hannu Kuokkanen Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy hannu.kuokkanen@suunnittlunylund.fi Liitteet: Valokuvat 1 40 Rakennetyypit

6 6 Kuva 1. US1. Ulommainen kuori on avattu Kuva 2. US1. Toinen kuori avattuna. Koksikuona valuu seinien välistä

7 7 Kuva 3. US1. Koksikuona Kuva 4. US1. Vaurioitunut ulkoseinä näkyy selkeästi varsinkin ikkunoiden alapuolella.

8 8 Kuva 5. US1

9 9 Kuva 6. Pohjoispään ja eteläpään liittymä. Seinässä on näkyvissä rakenteen liikkumisen aiheuttamia halkeamia. Ulkokuori on pullistunut ulospäin. Leikkaushalkeama on selvästi näkyvissä. Rakennuksen perustukset ovat liikkuneet.

10 10 Kuva 7. Us 2. Ulkokuoressa näkyvissä sammaloitumista. Kuva 8. Pohjois- ja eteläpään liittymä.

11 11 Kuva 9. Rakennuksen eteläpää Kuva 10. US3. Muurausside 5 mm mustaa terästä, joka on ruostesuojattu bitumilla

12 12 Kuva 11. US3 avattuna Kuva 12. Pohjoispään keskialueella välipohja on poistettu. Ulkoseinän kantavat pilasterit on katkaistu ja tuettu teräksisellä ansarakenteella. Käytännössä yläpuolinen, ulkoseinälle sijoittuva teräsbetonipalkki siirtää kuormat aukon molemmille puolille. Teräsansas ei toimi ristikkona.

13 13 Kuva 13. Pohjois-osan keskialue, jonka kohdalla välipohja on poistettu. Ulkoseinän tiilipilastereiden hoikkuus on kasvanut sen jälkeen kun välipohja on poistettu.

14 14 Kuva 14. Katkaistu pääpalkki. Huomio kiinnittyy massiivisiin täytekiviin palkin keskellä. Täytekivinä on käytetty louhittua kiveä, jonka haittapuoliin liittyy sulkeumia kiven alapinnalla. Näin kivi heikentää rakennetta ja tekee siitä epähomogeenisen. Näkyvissä on myös rakenteen pääraudoitus. Yläpinnan pääraudoitus sijoittuu palkin toiseen reunaan yhtenä nippuna. Samoin alapinnan pääraudoitus sijoittuu palkin keskivaiheille. Laatan osalta näkyvissä on pääraudoituksena käytetty lattateräs. Sahattaessa alareuna on lohjennut, mikä viittaa lattateräksen alapinnan tartunnan heikkouteen ja siihen, että betonin vetolujuus on heikko. Kuva 15. Laatan pääteräksenä käytetty lattateräs läheltä kuvattuna

15 15 Kuva 16. Katkaistu palkki. Näkyvissä täytekivenä käytettyä louhetta.

16 16 Kuva 17. Eteläpääty Kuva 18. Kadun puoleinen sivu ja sen vaurioita. Kellarin ikkunat sijoittuvat selvästi maanpinnan alapuolelle.

17 17 Kuva 19. Kellarin maan alapuolelle jääneet ikkunat.

18 18 Kuva 20. Vanhan ja uuden osan liittymä. Piippu on pahoin vaurioitunut ja se muodostaa turvallisuusriskin. Tiilenkappaleita saattaa pudota alas.

19 19 Kuva 21. Ulkoseinän leikkaushalkeamia Kuva 22. Pohjoispääty. Muurattu seinä on osittain maan alapuolella

20 20 Kuva 23. Pohjoispääty. Kuva 24. Pohjoispääty. Ulkoseinämuuraus on maan rajassa.

21 21 Kuva 25. Eteläsiipi. Sisäseinä on käsitelty bitumilla Kuva 26. Eteläsiipi. Palkit ja yläpohja on pinnoitettu bitumipitoisella materiaalilla

22 22 Kuva 27. Välipohja ja ulkoseinän sisäpinta on käsitelty bitumipitoisella materiaalilla Kuva 28. Eteläsiipi, välipohjarakennetta.

23 23 Kuva 29. Eteläpäädyn ylimmäisen kerroksen sortunutta lattiarakennetta.

24 24 Kuva 30. Eteläpäädyn sortunutta yläpohjaa.

25 25 Kuva 31. Eteläpäädyn sortunutta ja tuettua yläpohjaa.

26 26 Kuva 32. Pohjoispäädyn ylimmän kerroksen tuettua yläpohjaa. Kuva 33. pohjoissiiven välipohjaa.

27 27 Kuva 34. Pohjoispäädyn ulkoseinää. Kuva 35. Pohjoisiiven ylimmän kerroksen kantava teräsbetonipalkki on käytännössä katkennut ja menettänyt kantavuutensa. Klassinen leikkaushalkeama.

28 28 Kuva 36. Pohjoispäädyn ylimmän kerroksen teräsbetonipalkin leikkaushalkeama. Rakenne on menettänyt kantavuutensa Kuva 37. Pohjoissiiven ylimmän kerroksen kattoa.

29 29 Kuva 38. Pohjoispäädyn ylimmän kerroksen teräsbetonipalkkinen leikkaushalkeamia. Rakenne on tuettu. Kuva 39. Pohjoispäädyn ullakkokerrosta

30 30 Kuva 40. Pohjoispäädyn ullakkokerrosta.

31

32

33

34

35

36

37