JULKISIVUJEN JA PARVEKERAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS SEKÄ VESIKATON KUNTOARVIO

Transkriptio

1 JULKISIVUJEN JA PARVEKERAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS SEKÄ VESIKATON KUNTOARVIO Risupadontie HELSINKI

2 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ...3 KOHTEEN TIEDOT... 3 TILAAJA... 3 TUTKIMUKSEN TEKIJÄ... 3 LYHYT KUVAUS KOHTEESTA... 3 TUTKIMUKSEN AJANKOHTA JA TAVOITE... 3 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA LAAJUUS... 4 TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT APUVÄLINEET... 5 LABORATORIOTUTKIMUKSET... 5 ASIAKIRJATILANNE... 5 RAKENNESELVITYS...6 JULKISIVU... 6 PARVEKKEET VESIKATON RAKENNE VESIKATON SILMÄMÄÄRÄINEN TARKASTELU TUTKIMUSTULOKSET...29 KARBONATISOITUMISSYVYYDET JA TERÄSTEN BETONIPEITEPAKSUUDET KLORIDIPITOISUUS LYIJYANALYYSI ASBESTIANALYYSI VETOKOE OHUTHIEANALYYSI JOHTOPÄÄTÖKSET...34 JULKISIVUT PARVEKKEET VESIKATE KORJAUSEHDOTUKSET...37 JULKISIVUT SOKKELIT PARVEKKEET VESIKATE LIITTEET...40

3 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 3 YLEISTÄ Kohteen tiedot Tilaaja Kohde Lähiosoite Risupadontie 4 Postinumero- ja toimipaikka HELSINKI Rakennusvuosi 1972 Rakennuksia 4 kpl Kerroksia 3 kpl c/o Wisenheimers Oy Isännöitsijä Miki Turkia Hämeentie HELSINKI sähköposti: miki.turkia@wisenheimers.fi puh Tutkimuksen tekijä Insinööritoimisto Raksystems-Anticimex Oy Vetotie 3 A Vantaa Santtu Suvanen, RI AMK puh: santtu.suvanen@racx.fi Lyhyt kuvaus kohteesta Tutkimukset kohdistuvat luvun alussa valmistuneiden kerrostalojen julkisivuihin ja parvekerakenteisiin sekä vesikattoon. Rakennuksen julkisivut ovat maalattuja sandwichbetonielementtejä. Rakennuksissa on 36 kappaletta betonielementtirakenteisia asuntojen parvekkeita. Tutkimuksen ajankohta ja tavoite Rakenteiden kenttätutkimukset tehtiin 26.11, 4.12 ja Kuntotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää julkisivujen ja parvekkeiden sekä vesikaton kunto, korjaustarve ja korjausten kiireellisyys.

4 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 4 Tutkimuksen tavoite ja laajuus Kuntotutkimuksen tarkoitus on selvittää julkisivujen- ja parvekkeiden sekä vesikaton kunto ja korjaustarve sekä esittää korjaussuositukset. Julkisivuille tehtiin seuraavat tutkimukset: - Julkisivuihin liittyvien asiakirjojen ja suunnitelmien tarkastaminen, rakenneselvitys. - Julkisivuista kartoitetaan suojabetonikerrosten vaurioituminen, halkeamat ja muu vaurioituminen sekä elementtisaumojen kunto. - Pistokoeluontoinen betonirakenteiden koputus mahdollisen rapautuman laajuuden kartoittamiseksi. - Rakenteiden ja vaurioiden valokuvaaminen. - Teräksiä suojaavan betonikerroksen paksuuden kartoittaminen julkisivujen ulkopinnoilta porauskappaletta betonijulkisivuista. Poranäytteillä todetaan betonin laatu ja kunto, kuten pakkasvauriot, rapautuminen, sekä betoniterästen kunto. Näytteet porataan julkisivun kohdista joihin on nostokoriautolla pääsy. - Näytteenottokohtien paikkaus sementtilaastilla. Ei pinnoitetta. - Ulkoseinien lämmöneristepaksuuden mittaaminen (porauskohdista). - Ohuthietutkimus 5 betonirakenteiden poranäytteestä. Julkisivujen ohuthieet tehdään lyhyinä näytteinä (max. 48 mm). Ohuthieellä selvitetään mm. betonin pakkasenkestävyys, pakkasrapautuminen ja mikrorakenne. - Betonin vetolujuuden määritys 11 poranäytteestä. Vetokokeilla selvitetään betonin lujuutta ja rapautumisastetta. - Betonin karbonatisoitumissyvyyden määritys kaikista poranäytteistä. - Betonin kloridipitoisuuden määritys, 1 näyte - Elementtisaumamassan lyijypitoisuuden määritys, 1 näyte - Julkisivupinnoitteen asbestipitoisuuden määritys, 1 näyte Parvekkeille tehtiin seuraavat tutkimukset: - Parvekkeisiin liittyvien asiakirjojen ja suunnitelmien tarkastaminen, rakenneselvitys. - Silmämääräisesti tarkastetaan parvekelaattojen kannatukset, vedenpoistojen toimivuudet, parvekelaattojen kallistukset, pintarakenteiden kunto ja paksuus sekä vedeneristysmateriaalin kunto. Lisäksi silmämääräisesti tarkastetaan ja kartoitetaan maalipinnoitteen irtoaminen, suojabetonikerrosten vaurioituminen, halkeamat sekä muu vaurioituminen. - Rakenteiden ja vaurioiden valokuvaaminen. - Teräksiä suojaavan betonikerroksen paksuuden kartoittaminen tarkasteltavista rakenteista porauskappaletta parvekerakenteista. Poranäytteillä todetaan betonin laatu ja kunto, kuten pakkasvauriot, rapautuminen, sekä betoniterästen kunto. Näytteet porataan parvekkeilta, joihin on nostokoriautolla pääsy. - Näytteenottokohtien paikkaus sementtilaastilla. Ei pinnoitetta. - Ohuthietutkimus 6 poranäytteestä. Ohuthieellä selvitetään mm. betonin pakkasenkestävyys, pakkasrapautuminen ja mikrorakenne. Sisältää mikrorakennekuvat. - Betonin vetolujuuden määritys 12 poranäytteestä. Vetokokeilla selvitetään betonin lujuutta ja rapautumisastetta. - Betonin karbonatisoitumissyvyyden määritys kaikista poranäytteistä. - Betonin kloridipitoisuuden määritys, 2 näytettä - Tarvittaessa muut tutkimukset, yksikköhintaluettelon mukaisesti.

5 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 5 Vesikaton kuntoarvio: Kuntoarvio tehdään katolta käsin rakenteita avaamatta. Rakenteita verrataan ensisijaisesti nykyisiin RT-ohjeistoihin. Mikäli on tarvetta tehdä tarkempia tutkimuksia huoneistojen kautta tai rakenteita avaamalla, tulee niistä sopia erikseen. Tehtyjen selvitysten pohjalta laaditaan tarkastusraportti, jossa esitetään mm. havaitut puutteet ja vauriot sekä annetaan toimenpideehdotukset. Vesikattorakenteista tarkastettiin: - katteen mekaaniset vauriot, halkeilu ja repeämät - poimujen ja pussien muodostuminen katteeseen - saumojen aukeaminen - läpivientien tiiveys, ylösnostojen kunto ja riittävyys - räystäsrakenteet - katon kallistukset ja vedenpoiston toimivuus - tilaajan toimittamien yläpohjarakenteiden rakennepiirustusten tarkastelu, rakenneselvitys - rakenteiden ja vaurioiden valokuvaaminen raportointia varten Tutkimuksessa käytetyt apuvälineet - Nostokoriauto - Timanttiporauskalusto, pora Ø 60 mm - Betoniterästen peitesyvyysmittari Profometer 5, Proceq / Semtu Oy - Digitaalikamera - Kirvesmiehen varusteet Laboratoriotutkimukset Rakenteista otettujen näytteiden laboratorioanalyysit suorittivat: Vetolujuuskokeet Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy Vetotie 3A Vantaa Muut tutkimukset WSP Finland Oy Kiviharjunlenkki 1 D OULU Asiakirjatilanne Kohteen rakennesuunnitelmia tilattiin rakennusvalvontaviraston arkistosta tutkimusta varten.

6 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 6 RAKENNESELVITYS Julkisivu Yleistä Rakennuksen julkisivut ovat teräsbetonirakenteisia sandwich-elementtejä. Elementtien ulkopinnat ovat harjattuja, karkeita betonipintoja, jotka ovat maalattuja. Suunnitelmien mukaan elementtien ulkokuorien paksuus on 50mm ja elementtien välissä on mm:n mineraalivillaeriste. Suunnitelmien mukaan ulkokuorien betoni on K-250 betonia. Suunnitelmien mukaan elementtien ansaiden diagonaaliosat ovat ø5mm:n ruostumatonta terästä ja paarteet ovat 6mm:n mustaa terästä. Ulkokuoren raudoituksena on BSTG 13a verkko ja ø6/8mm:m pieliteräkset. Rakennuksen sokkelit ovat paikalla vaakalautamuotilla valettuja maalattuja betonipintoja. Yleisesti lämpötilan ja kosteuden vaihtelut yhdessä tuulikuormien ja vauriomekanismien kanssa aiheuttavat sandwich-elementin ulkokuoren sisä- ja ulkopintojen välille voimakkaita rasituksia ja muodonmuutoseroja. Muodonmuutokset voivat ilmetä betonin halkeiluna, elementtien kaareutumisena sekä kiinnike- ja saumavaurioina.

7 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 7 Julkisivurakenteiden silmämääräinen tarkastelu Tarkastelu tehtiin osittain nostokorista ja osittain maanpinnalta käsin. Tarkastelu päästiin suorittamaan riittävän laajasti ilman merkittäviä esteitä. Sandwich- julkisivuissa ei havaittu merkittävää rapautumiseen viittaavaa kaareutumista. Julkisivuja koputeltaessa ulkokuorissa ei havaittu viitteitä rapautumisesta. On huomioitava, että koputtamalla voidaan todeta vain pitkälle edennyt pintakerroksen rapautuminen. Tutkimuksen havaittiin julkisivuissa paikoitellen lähinnä pieliteräksien korroosion aiheuttamia vaurioita ikkunasmyygeissä ja paikoin elementtien reunoissa. Verkkoraudoituksen näkyviä teräskorroosiovaurioita ei havaittu. Elementtien saumaukset ovat ikääntyneitä ja niissä on havaittavissa monin paikoin epätiiveyskohtia. Elementtien nurkissa on tuuletusputket. Julkisivujen maalipinnoitteet ovat pääasiallisesti vielä tyydyttävässä kunnossa. Yksittäisissä paikoissa elementtien reunoissa maalipinnoitteet irtoilevat. Kohteen ikkunat ovat uusittuja puualumiini-ikkunoita. Ikkunaliittymissä ja pellityksissä ei havaittu merkittäviä puutteita/epätiiveyskohtia. Rakennuksen räystäspellityksiä ei ole varustettu myrskypelleillä. Rakennuksen sokkelit ovat paikallavalettuja vaakakalautamuotilla toteutettuja maalattuja betonipintoja. Sokkeleissa on havaittavissa yksittäisiä pystysuuntaisia halkeamia. Osin halkeamakohtia on paikkakorjattu ja kohtiin ei ole enää korjauksen jälkeen muodostunut halkeamia. Sokkelien maalipinnat ovat yleisesti tyydyttävässä hyvässä kunnossa ja teräskorroosiovaurioita ei havaittu. Sokkelien vierustoilla on asianmukainen sorastus. Sandwich- julkisivujen ja sokkelien välissä on kovat laastisaumat ja liittymissä havaittiin kosteusrasitukseen viittaavaa leväkasvustoa.

8 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 8 Kuva 1. Yleiskuvaa julkisivusta, pohjakerroksen sokkelit ovat paikallavalettuja ja yläkerrokset ovat sandwich- betonielementtejä Kuva 2. Julkisivutekstuuri on harjattu betonipinta

9 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 9 Kuva 3. Betonisokkelit ovat vaakalautamuotilla toteutettuja maalattuja betonipintoja, maalipinnat ovat kunnossa ja teräskorroosiovaurioita ei havaittu Kuva 4. Elementtien saumauksissa on monin paikoin epätiiveyskohtia

10 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 10 Kuva 5. Kohteen ikkunat on uusittu puualumiini-ikkunoiksi, ikkunasmyygeissä on havaittavissa jo yksittäisiä teräskorroosiovaurioita Kuva 6. Pieliteräskorroosiovaurio

11 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 11 Kuva 7. Näytteiden silmämääräisessä tarkastelussa ei havaittu viitteitä rapautumisesta Kuva 8. Vanha räystäspellitys on jätetty alle edellisen kattokorjauksen yhteydessä, myrskypeltiä ei ole

12 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 12 Näytteenotto Julkisivuelementeistä otettiin timanttiporalla (Ø 60 mm) 14 näytekappaletta ja sokkeleista 2 näytettä betonin silmämääräistä arviointia ja laboratoriotutkimuksia varten. Näytteidenottokohdat on esitetty liitteessä 6. Taulukossa 1 on esitetty näytteiden silmämääräiset havainnot ja tutkimustoimenpiteet. Sandwich-elementtien ulkokuorien paksuus vaihteli näytteenottokohdissa välillä 41 60mm. Lämmöneristepaksuus oli näytteenottokohdissa välillä mm. Taulukko 1. Havainnot ja tutkimustoimenpiteet (näytteenottokohdat on esitetty liitteessä 6). Näyte Havainnot Teräs ulkopinna sta [mm] JS1 JS2 JS3 JS4 JS5 JS6 JS7 JS8 JS9 JS10 JS11 JS12 JS13 JS14 SOK1 SOK2 näytteen pituus 50 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 52 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 55 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 45 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 60 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 47 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 52 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 41 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 50 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 68 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 45 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 50 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 57 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 60 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 130 mm UP maalipinnoite näytteen pituus 96 mm UP maalipinnoite Karbonatisoituminen ulko/ yläpinnast a [mm] sisä/ alapinnasta [mm] - (10-20)16 (0-7)3 - (10-15)12 - Ø4/35 (10-22)16 (1-10)3 Ø3/18 Ø6/35 (7-17)12 (0-1) Ø6/30,40 Ø3/42 (7-13)9 (0-16)5 Ø4/25 (6-22)13 (0-2) (7-20)12 (0-4) (8-16) (8-12)10 (0-8)2 Ø4/25, 29 Ø6/38 Ø8/34,50 Ø3/ (5-18)10 (0-2)1 - (20-30)26 (15-25) Tutkimustoimenpiteet Vetolujuus, Vetolujuus, Vetolujuus, Vetolujuus, ohuthie ulkopinnasta, Vetolujuus, Vetolujuus, ohuthie ulkopinnasta, Vetolujuus, ohuthie ulkopinnasta, Vetolujuus, Vetolujuus, ohuthie ulkopinnasta, Vetolujuus, Vetolujuus, ohuthie ulkopinnasta,

13 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 13 Parvekkeet Parvekkeiden rakenne Kohteen parvekkeet ovat elementtirakenteisia teräsbetoniparvekkeita. Parvekkeet ovat julkisivulinjan sisäpuolisia parvekkeita. Parvekkeita on 36 kpl joista 26 on varustettu parvekelasituksilla. Parvekerakenteet on kannatettu osin rakennuksen rungosta ja osin omilla perustuksillaan olevien pieliseinien varaan. Parvekkeiden vedenpoisto tapahtuu suoraan laatan etureunan yli laatan ja kaiteen liittymästä. Parvekelaattojen vedeneristeenä toimii laatan yläpinnan maalipinnoite. Pinnoitteessa on noin 70mm:n seinänostot. Parvekekaiteiden ulkopinnat on profiloituja ja paksuimmasta kohdasta kaiteiden paksuus on 85mm. Parvekekaiteet on kannatettu sivuista pieliseinistä 15mm:n paksuisilla lattateräksillä, jotka on hitsattu kiinni pieliseinissä oleviin teräsosiin. Lisäksi kaiteet on kiinnitetty parvekelaattaan ø10mm:n ruostumattomilla teräksillä. Parvekekaiteiden pääasiallisena raudoituksena ovat BSTG 13 verkko ja 2ø8 pieliteräkset. Parvekelaattojen paksuus on suunnitelmien mukaan 150mm. Parvekelaattojen pääasiallisena raudoituksena on laatan pituussuunnassa ø8 k200 ja poikittaissuunnassa ø6 k250. Parvekepieliseinien paksuus on 120/150mm ja pieliteräksinä on käytetty 8mm:n harjateräksiä. Suunnitelmissa ei havaittu mainintaa vaadittavista suojabetonipeitepaksuuksista. Parvekelinjojen kattona toimii rakennuksen vesikate. Parvekerakenteiden silmämääräinen tarkastelu Parvekelaatan yläpinnan kallistukset ovat kohtuullisia ja niillä osin ei havaittu merkittäviä puutteita. Laattojen vesieristeenä toimivien yläpintojen osalla havaittiin yleisesti kulumista ja maalipintojen hilseilyä. Maalipinnoitteiden suojaava vaikutus on heikentynyt. Yksittäisessä parvekkeessa laatan yläpinta on laatoitettu. Parvekkeiden vedenpoisto on yleisesti puutteellisella tasolla ja sade ja sulamisvedet rasittavat erityisesti lasittamattomissa parvekkeissa parvekelaattojen etureunoja. Parvekekaiteiden yläkiinnitysosat ovat yleisesti korroosiotilassa ja osin kiinnitysteräsosien päällä ollut suojabetonikerros on irronnut. Muilta osin parvekerakenteissa havaittiin vain yksittäisiä teräskorroosiovaurioita pielien etureunoissa, kaiteiden alareunoissa ja laattojen etunurkissa. Koputtelemalla tehdyssä tarkastelussa parvekerakenteissa ei havaittu viitteitä rapautumisesta. Huomattavaa on, että koputtelemalla voidaan havaita vain pitkälle edennyt pintakerroksen rapautuminen. Porattujen näytteiden silmämääräisessä tarkastelussa ei havaittu viitteitä rapautumisesta. Parvekepieliseinien ja ulkoseinien sandwich- elementtien välisissä elastisissa saumoissa havaittiin yleisesti epätiiveyskohtia.

14 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 14 Nurkkaparvekkeiden parvekelaatat ulottuvat nurkissa pieliseinän ulkopintaan asti ja pieliseinien ja laattojen liittymissä on kovat laastisaumat. Laattojen päädyissä on havaittavissa paikoin halkeamia. Parvekkeiden taustaseinät ovat puurankarunkoisia ja paneeliverhoiltuja. Taustaseinien puuverhoilujen maalipinnat ovat tehtyjen havaintojen mukaan yleisesti tyydyttävässä kunnossa. Kuva 9. Yleiskuvaa parvekerakenteista, parvekkeet ovat julkisivulinjan sisässä olevia elementtiparvekkeita

15 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 15 Kuva 10. Laatan vesieristepinnoite on nostettu ylös noin 70mm pieliseiniä vasten, laatta on kallistettu etureunaa kohti Kuva 11. Parvekkeiden vedenpoisto tapahtuu suoraan laatan etureunan yli, laatan alapinnoissa on vedenpoistourat, vedenpoistojärjestely rasittaa laattojen etureunoja

16 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 16 Kuva 12. Laatan etureunoissa havaittiin yksittäisiä teräskorroosiovaurioita, muilla osin laatan alapintojen maalipinnat ovat tyydyttävässä kunnossa Kuva 13. Kaiteiden yläkiinnitysosat ovat yleisesti korroosiotilassa ja pieliseinien etureunoissa havaittiin yksittäisiä betoniteräskorroosiovaurioita

17 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 17 Kuva 14. Kaiteissa havaittiin vain yksittäisiä teräskorroosiovaurioita, alapinnan pieliteräs on korroosiotilassa Kuva 15. Pieliseinien liittymäsaumat julkisivuihin ovat yleisesti auki

18 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 18 Kuva 16. Parvekelaatat ulottuvat pieliseinien ulkopintaan asti nurkkaparvekkeissa

19 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 19 Näytteenotto parvekerakenteista Parvekerakenteista porattiin 18 näytekappaletta betonin silmämääräistä arviointia ja laboratoriotutkimuksia varten. Taulukossa 2 on esitetty näytteiden silmämääräiset havainnot ja tutkimustoimenpiteet. Näytteidenottokohdat on esitetty liitteessä 6. Taulukko 2. Parvekenäytteet, niiden tutkimustoimenpiteet ja karbonatisoitumissyvyydet. Näyte Havainnot Teräs ulko- Karbonatisoituminen Tutkimustoimenpiteet /yläpinnasta [mm] ulko-/yläpinnasta [mm] sisä-/alapinnasta [mm] L1 näytteen pituus 145 mm pinnat maalattu Ø6/75, 85, 100 (4-8)6 (6-20)12 Vetolujuus, L5 näytteen pituus 137 mm pinnat maalattu Ohuthie alapinnasta, L3 näytteen pituus 145 mm pinnat maalattu - (2-12)4 (2-8)5 Vetolujuus, L4 näytteen pituus 140 mm pinnat maalattu Ø8/90 (1-10)4 (3-9)5 Vetolujuus, L5 näytteen pituus 140 mm pinnat maalattu Ø6/35 Ø10/ Ohuthie alapinnasta, K1 näytteen pituus 82 mm pinnat maalattu - (2-15)9 (5-12)7 Vetolujuus, K2 näytteen pituus 84 mm pinnat maalattu - (2-10)4 (2-10)6 Vetolujuus, K3 näytteen pituus 83 mm pinnat maalattu Ø4/27, Ohuthie ulkopinnasta, K4 näytteen pituus 85 mm pinnat maalattu Ø4/40 (3-10)6 (2-5)3 Vetolujuus, K5 näytteen pituus 85 mm pinnat maalattu Ø10/30 Ø4/40 (1-13)3 (3-10)5 Vetolujuus,

20 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 20 K6 näytteen pituus 87 mm pinnat maalattu Ø4/38,42 (3-16)10 (2-6)4 Vetolujuus, K7 näytteen pituus 87 mm pinnat maalattu 1 3 Ohuthie ulkopinnasta, P1 näytteen pituus 120 mm pinnat maalattu - (3-10)6 (2-10)5 Vetolujuus, P2 näytteen pituus 153 mm pinnat maalattu - (10-20)15 (10-15)12 Vetolujuus, P3 näytteen pituus 152 mm pinnat maalattu - (8-22)13 (8-18)12 Vetolujuus, P4 näytteen pituus 153 mm pinnat maalattu Ohuthie ulkopinnasta, P5 näytteen pituus 152 mm pinnat maalattu - (12-22)16 (10-16)13 Vetolujuus, P6 näytteen pituus 122 mm pinnat maalattu Ohuthie ulkopinnasta,

21 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 21 Vesikaton rakenne Rakenne on esitetty kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella. Kohteeseen on tehty arviolta noin 20 vuotta sitten kattokorjaus, jossa oletettavasti vanhan kattorakenteen päälle on asennettu laakerivillakerros ja uudet kattohuovat. Uudet räystäspellitykset on asennettu vanhojen räystäspeltien päälle. Vedenpoisto tapahtuu tasakattoiselle rakenteelle tyypillisesti sisäpuolisena vedenpoistona kattokaivojen kautta. Rakenneavauksia ei kohteessa tehty, katon rakenne on oletettavasti: kangasvahvisteinen huopakate laakerivilla vanha huopakate kallistusvalu kevytsora kantava rakenne Vesikaton silmämääräinen tarkastelu Vesikattojen tarkastus suoritettiin vesikatoilta käsin. Katoilla on havaittavissa paikoin lievää lammikoitumista lähinnä räystäiden reunojen osalla ja läpivientien vierustoilla. Vesikatteen kallistukset ovat loivia, mutta vedenpoisto toimii kuitenkin kohtuullisesti. Tasakattojen minimikaltevuus tulisi olla vähintään 1:80. Kattohuovassa on havaittavissa yksittäisiä repeytymiä läpivientien juurissa. Muilla osin katteessa ja katteen saumoissa ei havaittu epätiiveyskohtia. Katteessa ei havaittu myöskään haitallisia poimuja eikä pusseja. Katteen pinta on kulunut ja vahvikekankaat ovat yleisesti näkyvissä. Kattojen vedenpoisto tapahtuu 100mm:n kuparisien kattokaivojen kautta. Kaivot on varustettu leveillä roskasihdeillä. Kaivojen ja kattohuopien liittymissä ei havaittu epätiiveyskohtia. Yläpohjarakenteen tuuletus tapahtuu räystäsrakenteiden ja rakennuksien keskilinjalla olevien alipainetuulettimien kautta. Kohteen vesikatoille on kulku alkuperäisien turvakiskoilla varustettujen talotikkaiden kautta. Talotikkaissa on havaittavissa yleisesti ruostejälkiä. Kohteen räystäspellityksien kiinnitykset on toteutettu harvakseltaan, mutta irronneita räystäspeltejä ei havaittu. Räystäsnostojen korkeus on noin mm. Muilta osin katon pellitykset ovat oletettavasti alkuperäisiä. Alkuperäisiltä osin pellityksien maalipinnat ovat haalistuneita ja niissä on jo yleisesti ruostejälkiä. Niillä osin kun rakennuksen vierustalla on runsaasti puustoa, räystäspellityksien vierustoilla on yleisesti sammalkasvustoa. Tutkimuskäynnin yhteydessä havaittiin C- talon katolla irronnut tarkastusluukun kansi, joka asennettiin käynnin yhteydessä paikoilleen. Niin ikään C- talon katolla havaittiin, että huippuimurin kiinnityssalvat olivat auki.

22 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 22 Kuva 17. Yleiskuvaa vesikatolta, vesikatteena on huopakate

23 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 23 Kuva 18. Kattojen kallistukset ovat pääosin asianmukaisia, vedenpoisto tapahtuu kattokaivojen kautta Kuva 19. Vedenpoisto tapahtuu kuparisien kattokaivojen kautta

24 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 24 Kuva 20. Katoilla on paikoin havaittavissa lievää lammikoitumista Kuva 21. Räystäspellityksien kiinnikejako on harva,

25 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 25 Kuva 22. Katon keskilinjan tuuletusta on parannettu alipainetuulettimilla Kuva 23. Porrashuoneiden katoissa on kattoikkunat, rikkoutuneita kupuja ei havaittu

26 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 26 Kuva 24. Läpivientien pellityksien maalipinnat ovat yleisesti haalistuneita ja niissä on ruostejälkiä, C- talon IVluukun salvat olivat tutkimushetkellä auki Kuva 25. Läpivientien juurissa on havaittavissa paikoin repeytymiä

27 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 27 Kuva 26. Läpivientien juurissa on havaittavissa paikoin avautuneita saumoja Kuva 27. Tutkimuskäynnin yhteydessä havaittiin irronnut kansi, joka asennettiin paikoilleen

28 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 28 Kuva 28. Alkuperäisissä talotikkaissa on havaittavissa ruostejälkiä, tikkaat on varustettu turvakiskoilla

29 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 29 TUTKIMUSTULOKSET Karbonatisoitumissyvyydet ja terästen betonipeitepaksuudet Taulukoissa 3-7 on esitetty koekappaleista mitatut karbonatisoitumissyvyydet ja pinnoilta mitatut terästen betonipeitepaksuudet syvyysvyöhykkeisiin jaoteltuina. Mikäli teräksiä sijaitsee karbonatisoituneella vyöhykkeellä, on teräskorroosio mahdollinen. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että karbonatisoitumissyvyys on mitattu melko pienestä näytemäärästä ja on siten vain suuntaa antava. Taulukko 3. Julkisivuelementit, ulkopinta Syvyysalue (mm) > 25 Osuus peitepaksuushavainnoista (%) Osuus karbonatisoitumissyvyyshavainnoista (%) 0 21,4 57,2 21,4 0 0 Mittaustuloksista laskennallisesti arvioiden karbonatisoitumisrintama on saavuttanut vain 0,2 % betoniteräksistä julkisivuelementtien ulkopinnoissa. Taulukko 4. Sokkelit, ulkopinta Syvyysalue (mm) > 25 Osuus peitepaksuushavainnoista (%) 1,4 1,4 0 2,8 11,3 83,1 Osuus karbonatisoitumissyvyyshavainnoista (%) Mittaustuloksista laskennallisesti arvioiden karbonatisoitumisrintama on saavuttanut 58,5 % betoniteräksistä sokkelien ulkopinnoissa. Taulukko 5. Parvekelaatat, alapinta Syvyysalue (mm) > 25 Osuus peitepaksuushavainnoista (%) 0 4,6 3,1 1,5 13,8 77 Osuus karbonatisoitumissyvyyshavainnoista (%) Mittaustuloksista laskennallisesti arvioiden karbonatisoitumisrintama on saavuttanut 3,1 % betoniteräksistä parvekelaattojen alapinnoissa. Taulukko 6. Parvekekaiteet, ulkopinta Syvyysalue (mm) > 25 Osuus peitepaksuushavainnoista (%) ,9 12,2 82,9 Osuus karbonatisoitumissyvyyshavainnoista (%) 33,3 66, Mittaustuloksista laskennallisesti arvioiden karbonatisoitumisrintama ei ole saavuttanut betoniteräksiä parvekekaiteiden ulkopinnoissa.

30 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 30 Taulukko 7. Parvekepielet, ulkopinta Syvyysalue (mm) > 25 Osuus peitepaksuushavainnoista (%) ,7 12,8 79,5 Osuus karbonatisoitumissyvyyshavainnoista (%) ,7 33,3 0 0 Mittaustuloksista laskennallisesti arvioiden karbonatisoitumisrintama on saavuttanut 1,3 % betoniteräksistä parvekepielien ulkopinnoissa. Kloridipitoisuus Julkisivu- ja parveke-elementtien betonin kokonaiskloridipitoisuus määritettiin betonistandardin SFS 5451 mukaisesti. Tulokset on esitetty taulukossa 8 ja mittausraportti on liitteenä 1. Taulukko 8. Kloridipitoisuudet Tunnus kloridi pieli Rakenneosa Kloridipitoisuus betonin painosta (%) Parvekepieli alle 0,01 kloridi kaide Parvekkeen kaide alle 0,01 kloridi js Sandwich ulkokuori alle 0,01 Lyijyanalyysi Kloridipitoisuuden kriittisenä arvona voidaan pitää 0,03 0,07 p-%:a (lähde: by 42). Mikäli kloridipitoisuus ylittää tämän raja-arvon, kasvaa teräskorroosioriski selvästi. Näytteissä ei todettu poikkeavaa kloridipitoisuutta. Lyijyanalyysin tulokset on esitetty taulukossa 9 ja tutkimusraportti on liitteenä 2. Lyijypitoisuus on määritetty XRF-tekniikalla. Taulukko 9. Lyijyanalyysin tulokset Näyte Rakenneosa Lyijypitoisuus (mg/kg) julkisivu saumamassa ± 340 Näytteen saumamassa JS lyijypitoisuus ylittää ympäristöviranomaisten määrittelemän rajaarvon (lyijy 1500 mg/kg). Purku suoritetaan työterveysviranomaisten/ paikallisen ympäristökeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä ongelmajätteenä.

31 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 31 Asbestianalyysi Asbestianalyysin tulokset on esitetty taulukossa 10 ja tutkimusraportti on liitteenä 3. Analyysi on tehty elektronimikroskoopilla. Taulukko 10. Asbestianalyysin tulokset Näyte Rakenneosa Tulos JS10 maalipinnoite, Sandwich ulkokuori Ei sisällä asbestia Vetokoe Näytteen perusteella julkisivujen maalipinnoite ei sisällä asbestia joten maalipinnoitteiden poisto voidaan tehdä rutiinityömenetelmin. Rakenteista porattujen koekappaleiden vetolujuudet määritettiin standardin SFS 5445 mukaisesti. Tulokset on esitetty taulukossa 11 ja mittausraportti on liitteenä 4. Taulukko 11. Näytteiden vetolujuudet Tunnus Rakenneosa Vetolujuus [MN/m2] Murtokohta/tapa L1 parvekkeen laatta 2,7 YP 80 mm, leikaten/myötäen L3 parvekkeen laatta 2,4 YP 95 mm, leikaten/myötäen L4 parvekkeen laatta 2,3 YP 90 mm, teräksen kohdalta, leikaten/myötäen K1 parvekekaide 2,5 UP 70 mm, leikaten/myötäen K2 parvekekaide 3,2 UP 50 mm, leikaten/myötäen K4 parvekekaide 3,6 UP 30 mm, leikaten/myötäen K5 parvekekaide 2,7 K6 parvekekaide 3,1 UP 35 mm, teräksen kohdalta, leikaten/myötäen UP 40 mm, teräksen kohdalta, leikaten/myötäen P1 parvekepieli 3,0 UP 45 mm, leikaten/myötäen P2 parvekepieli 2,9 UP 120 mm, leikaten/myötäen P3 parvekepieli 2,1 UP 95 mm, leikaten/myötäen P5 parvekepieli 2,0 UP 105 mm, leikaten/myötäen JS1 sandwich ulkokuori 3,7 UP 30 mm, leikaten/myötäen JS2 sandwich ulkokuori 4,5 UP 35 mm, leikaten/myötäen JS3 sandwich ulkokuori 4,7 Liimaus petti osittain JS4 sandwich ulkokuori 4,4 UP 35 mm, teräksen kohdalta, leikaten/myötäen JS6 sandwich ulkokuori 4,8 UP 20 mm, leikaten/myötäen JS7 sandwich ulkokuori 4,0 UP 30 mm, leikaten/myötäen JS9 sandwich ulkokuori 3,7 UP 25 mm, leikaten/myötäen JS11 sandwich ulkokuori 4,9 UP 20 mm, leikaten/myötäen JS12 sandwich ulkokuori 4,4 UP 35 mm, leikaten/myötäen JS14 sandwich ulkokuori 2,9 UP 35 mm, teräksen kohdalta, leikaten/myötäen SOK1 sokkeli ulkokuori 1,9 UP 60 mm, leikaten/myötäen

32 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 32 Vetolujuusarvoja < 1,0 MN/m2 voidaan pitää tyypillisinä rapautuneille betoninäytteille ja 1,5 MN/m2 ylittävissä näytteissä ei yleensä ole merkittävää rapautumaa (lähde: by 42). Näytteiden vetolujuuksien perusteella rakenteissa ei ole rapautumista. Ohuthieanalyysi Ohuthietutkimukset tehtiin standardin ASTM C856 mukaisesti. Näytteet tutkittiin Olympus SZ3060 stereomikroskoopilla ja Nikon E400 POL polarisaatiomikroskoopilla. Hieen koko oli 48 x 25 x 0,03 mm. Näytteiden kuntoa arvioitiin asteikolla hyvä-tyydyttävä-välttävä-heikko. Tulokset näytteittäin ovat esitetty taulukossa 12. Tarkemmin näytekohtaiset tulokset on esitetty liitteenä 5 olevassa tutkimusraportissa. Taulukko 12. Näytteiden kuntoarviointi ohuthietutkimuksen perusteella. Tunnus Näytteenottokohta Kuntoluokka Pakkasrapautuneisuus L2 parvekelaatta/alapinta hyvä ei rapautumista L5 parvekelaatta/alapinta hyvä ei rapautumista K3 kaide/ulkopinta 0-12 mm tyydyttävä, mm hyvä ei rapautumista K7 kaide/ulkopinta hyvä ei rapautumista P4 parvekepieli/ulkopinta hyvä ei rapautumista P6 parvekepieli/ulkopinta hyvä ei rapautumista JS5 ulkokuori/ulkopinta hyvä ei rapautumista JS8 ulkokuori/ulkopinta hyvä ei rapautumista JS10 ulkokuori/ulkopinta hyvä ei rapautumista JS13 ulkokuori/ulkopinta 0-1 mm vällttävä, 1-48 mm hyvä vähäistä rapautumaa SOK2 sokkeli/ulkopinta tyydyttävä ei rapautumista

33 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 33 Betonien laatu on hyvä ja niiden tiivistys on pääosin onnistunut. Karbonatisoituminen ei yleensä ulotu syvälle betoniin paitsi sokkelin ulkopinnassa, jossa se on saavuttanut terässyvyyden. Huokosrakenteen perusteella näytteiden betonit eivät ole pakkasenkestäviä kosteusrasituksessa. Pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita ei ole lukuun ottamatta näytteen JS13 ulkopinnassa (pintarapautumaa 0-1 mm), mikä heikentää kunnon välttäväksi Kaiteen (näyte K3) ulkopinnassa on betonin kovettumisen jälkeen syntynyt mikrosärö, mikä heikentää kunnon tyydyttäväksi Betoneissa ei ole haitallisia sekundäärisiä kiteytymiä. Pinnoitteet ovat kiinni betonissa, niiden kunto on hyvä.

34 Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 34 JOHTOPÄÄTÖKSET Julkisivut Julkisivut ovat karkeita maalipinnoitettuja sandwich-betonielementtejä. Ulkokuorien paksuus on suunnitelmien mukaan 50mm ja näytteenoton perusteella 41-60mm. Ulkokuoret on sidottu sisäkuoriin ansailla, joiden diagonaaliosat ovat ruostumatonta terästä ja paarteet ovat mustaa rautaa. Rakennuksen sokkelit ovat paikallavalettuja lautamuottipintoja ja sokkelien ulkopinnat ovat maalipinnoitettuja. Kenttätutkimuksessa julkisivuelementtien ulkokuorissa ei havaittu merkittävää kaareutumista. Koputtelemalla tehdyssä tarkastelussa ja vetolujuuskokeissa ei havaittu viitteitä rapautumisesta. Julkisivuissa on havaittavissa yksittäisiä teräskorroosiovaurioita pieliteräksien osalla. Elementtien saumauksissa havaittiin monin paikoin epätiiveyskohtia. Saumamassat ovat jo menettäneet elastisuuttaan ja massojen tartunnoissa elementtipintoihin havaittiin puutteita. Julkisivujen maalipinnat ovat pääasiallisesti vielä tyydyttävässä kunnossa, mutta paikoin elementtien reunoissa on havaittavissa hilseilyä. Sokkelien maalipinnat ovat yleisesti tyydyttävässä hyvässä kunnossa ja sokkeleissa ei havaittu teräskorroosiovaurioita. Sokkeleissa olleita halkeamia on paikkakorjattu ja paikkakorjaukset ovat kestäneet. Ohuthietuloksien julkisivunäytteiden kuntoluokat olivat pääasiallisesti hyviä ja näytteissä ei esiintynyt rapautumista. Ainoastaan näytteen JS13 aivan ulkopinnassa on havaittavissa pintarapautumaa, mikä heikentää pinnan kunnon välttäväksi. Julkisivuelementtien betoni on suojahuokostamatonta, eikä se siten ole huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Ohuthietutkimuksessa betonin huokostiloissa ei havaittu säilyvyyden kannalta haitallisia kiteymiä. Betonin karbonatisoitumisrintama on näytekohtien ja betoniteräksien mitattujen peitesyvyyksien perusteella saavuttanut julkisivuissa vasta yksittäisiä teräksiä. Sokkeleissa karbonatisoitumisrintama on laskennallisesti saavuttanut peräti 58,5 % ulkopinnan teräksistä. Karbonatisoitumisella tarkoitetaan ilman hiilidioksidin aiheuttamaa betonin ulkopinnasta etenevää neutralisoitumista. Karbonatisoituneella vyöhykkeellä betoniteräksien korroosio on kosteusrasituksessa mahdollista. Julkisivubetonin kloridipitoisuus oli laboratoriotuloksen mukaan alhainen, joten se ei lisää korroosioriskiä. Julkisivujen elementtisaumamassa sisältää raja-arvot ylittävässä määrin lyijyä mikä on huomioitava tulevissa korjauksissa. Elementtien välissä on tehtyjen havaintojen perusteella keskimäärin 70-80mm:n urittamaton lämmöneriste. Lämmöneristepaksuus ei vastaa nykyisiä vaatimuksia.