1 (27) Emäkosken silta H-1307 Nokia ERIKOISTARKASTUSRAPORTTI Työnro DI Markku Äijälä TkT Vesa Järvinen

Transkriptio

1 1 (27) Emäkosken silta H-1307 Nokia ERIKOISTARKASTUSRAPORTTI Työnro DI Markku Äijälä TkT Vesa Järvinen

2 2 (27) TIIVISTELMÄ Emäkosken silta on vuonna 1957 valmistunut teräsbetoninen holvisilta. Sillan päällysrakenteena on teräsbetoninen palkkisilta. Sillan jännemitat ovat 8,0+9,0+43,5+9,0+8,0 m ja kokonaispituus 88,8 m. Sillan päällysrakenne on tehty kahdessa osassa ja niiden välissä on erillinen laatta. Sillan hyödyllinen leveys on 22,2 m. Tarkastuksen tarkoituksena oli selvittää sillan rakenteiden tämänhetkinen kunto ja vaurioituminen sekä arvioida vaurioitumisen syitä. Tarkastuksessa keskityttiin erityisesti vedeneristeen uusimistarpeen arviointiin sekä avoimien liikuntasaumalaitteiden aiheuttamien seurannaisvaikutusten arviointiin. Tutkimuksen tuloksia arvioidessa on otettava huomioon, että näytteiden otto sekä eri mittaukset tehdään rakenteista pistemäisesti otantana ja tästä syystä tutkimustuloksiin ja niistä tehtyihin arviointeihin sisältyy epävarmuutta. Mittaukset ja näytteenotto on kuitenkin pyritty kohdentamaan niin, että saadaan riittävän luotettavaa tietoa rakenteiden kunnosta ja niiden mahdollisesta korjaustarpeesta. Sillan pintarakenteet on uusittu vuonna Vedeneristys on tehty itseliimautuvalla kermillä, joka on levitetty kuumentamatta betonikannelle. Sillan alapuolella näkyy laajoilla alueilla kalkkihärmettä, joka on merkki eristeen vuodoista. Tehtyjen tutkimusten mukaan eristys vuotaa, mutta pitkälle edenneitä seurannaisvaikutuksia ei havaittu. Eristeen uusimisen yhteydessä tehty kansilaatan muotoiluvalu on huonosti kiinni alustassaan, joten muotoiluvalu tulee uusia samassa yhteydessä. Päällysrakenteen alapinta on ruiskubetonoitu. Ruiskubetoni on halkeillut, mutta kiinni alustassaan. Kansilaatan alapinnassa ja palkeissa ei havaittu lähitulevaisuudessa korjausta vaativia vaurioita. Holvin yläpinnassa on valuvikoja ja rapautuneita kohtia. Holville tippuu vettä tippuputkista. Pilarien juurissa on paikoin valuvikoja, jotka tulee korjata valamalla. Karbonatisoituminen on edennyt paikoin pilareissa pitkälle ja niiden suojaaminen pinnoittamalla on aiheellista lisävaurioiden vähentämiseksi. Maatukien laakeritasoilla on pitkälle edennyttä pakkasrapautumaa. Laakeritasot tulee korjata valamalla laakerien uusimisen yhteydessä. Pohjoisen maatuen laakeripalkki tulee suojata karbonatisoitumisen aiheuttamien teräskorroosiovaurioiden estämiseksi. Kaiteet eivät ole törmäysturvallista tyyppiä ja ne tulee uusia lähivuosina. Samassa yhteydessä on syytä uusia reunapalkit, vaikka niissä havaittu pakkasrapautuminen onkin vielä alkavaa. Sillan päissä on turkkilevytyyppiset liikuntasaumalaitteet, jotka eivät ole vesitiiviit. Kloridipitoisen veden pääsy laakeritasolle on edesauttanut laakerien ruostumista ja laakeritasojen rapautumista. Laakerit ovat ruostuneet niin pahoin, että ne tulee uusia lähivuosina. Samoin liikuntasaumalaitteet tulee uusia vesitiiviiksi laitteiksi. Sillalle on syytä tehdä peruskorjaus, joka sisältää raportissa esitetyt toimenpiteet. Esitetyillä korjaustoimenpiteillä saadaan parannettua sillan säilyvyysominaisuuksia ja siltapaikan liikenneturvallisuutta oleellisesti. Korjaustyö tulee haittaamaan merkittävästi liikennettä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Harakantie 18 A Espoo Puh Fax TAMPERE Satakunnankatu 23 A Tampere Puh Fax etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: Y-tunnus Kotipaikka Tampere

3 3 (27) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ Tutkimuksen tilaaja Kohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Lähtötiedot Sillan ympäristöolosuhteet Erikoistarkastuksen sisältö PÄÄLLYSRAKENNE Palkiston ja kansilaatan rakenne Kansilaatan yläpinta Yleiset havainnot Raudoituksen korroosio Betonin pakkasrapautuminen Arvio kansilaatan yläpinnan kunnosta Palkit Yleiset havainnot Raudoituksen korroosio Betonin pakkasrapautuminen Arvio palkkien kunnosta Holvi Holvin rakenne Yleiset havainnot Raudoituksen korroosio Betonin pakkasrapautuminen Arvio holvin kunnosta REUNAPALKIT Reunapalkkien rakenne Yleiset havainnot Raudoituksen korroosio Betonin pakkasrapautuminen Arvio reunapalkkien kunnosta ALUSRAKENTEET Maatuet Rakenne Yleiset havainnot betonista Raudoituksen korroosio Betonin pakkasrapautuminen Arvio maatukien kunnosta Välituet Rakenne Yleiset havainnot rakenteista Raudoituksen korroosio Betonin pakkasrapautuminen Arvio välitukien kunnosta KANNEN PINTARAKENTEET Rakenne Vedeneristys A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

4 4 (27) Kohteella tehdyt havainnot Arvio vedeneristyksen kunnosta Päällyste ja suojabetoni Kohteella tehdyt havainnot Arvio päällysteen ja suojabetonin kunnosta SILLAN VARUSTEET JA LAITTEET Kaiteet Liikuntalaitteet Laakerit Liikuntasaumalaitteet Vedenpoistolaitteet Pintavesiputket Tippuputket ja kanavointi Muut varusteet ja laitteet SILTAPAIKAN RAKENTEET Luiskat ja keilat Sillan tulopenkereet Muut rakenteet siltapaikalla Siltapaikan siisteys YHTEENVETO RAKENTEIDEN SÄILYVYYDESTÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUS Yhteenveto vaurioista ja ongelmista Betonirakenteiden säilyvyys Tutkimusten luotettavuus Sillan kantavuus Sillan korjausehdotus Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät LIITTEET: Liite 1: Näytetaulukko 2 s. Liite 2: Paikannuskuva 1 s. Liite 3: Pintarakenteiden avauspöytäkirjat 5 s. Liite 4: Betonipeitemittaukset ja raudoituksen korroosion laajuuden arviointi 4 s. Liite 5: Vetolujuustulokset 2 s. Liite 6: Koriditulokset 2 s. Liite 7: Ohuthieanalyysien tulokset 13 s. Liite 8: Rakennekuvia 11 s. Liite 9: Valokuvia kohteesta 5 s. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

5 5 (27) 1 YLEISTÄ 1.1 Tutkimuksen tilaaja Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu NOKIA Teknisen keskuksen johtaja Simo Latva Yhdyskuntatekniikan päällikkö Tommi Jalkanen 1.2 Kohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Tarkastuksen kohde: Emäkosken silta H-1307 Sijainti: Nokia, Emäkoskentie, tieosoite Alittavat väylät: Nokianvirta Emäkoskentiellä on liikennettä noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi sillalla on kevyen liikenteen väylät. Ajoradan leveys on 12,0 m ja korotettujen jalkakäytävien leveys 5,1 m molemmilla reunoilla. Silta on teräsbetoninen holvisilta. Holviaukon vapaa-aukko on 43,5m. Holvin päällä on teräsbetoninen jatkuva palkkisilta, jossa on neljä aukkoa holvin molemmin puolin, jännemitat sillan suunnassa ovat 8,00 +9,00 +5,50 +5,50 +5,40 +4,00 +(4,04) +4,00 +5,40 +5,50 +5,50 +9,00 +8,00= 78,84 m. Keskimmäinen aukko (4,04 m) on yhtenäinen holvirakenteen kanssa. Sillan hyötyleveys 22,20 m. Sillan kokonaispituus on 88,80 m ja kokonaisleveys on 22,62 m. Silta on valmistunut vuonna Suunnittelukuorma on AII. Sillan vaakageometria on suora ja tuet ovat kohtisuoria päällysrakenteeseen nähden. Sillan rakenne on pääasiassa seuraava: - Sillan keskiaukko on teräsbetoninen holvi, holveja on kaksi vierekkäin - Holvin ylä- ja ulkopuolella on teräsbetoninen jatkuva palkkisilta - Palkkisiltoja on kaksi vierekkäin ja niiden välissä on noin 1,1 m leveä laatta - Pilarit liittyvät sillan päädyissä jäykästi kansipalkkeihin, holvin kohdalla pilarit liittyvät ilmeisesti nivelellisesti palkkeihin. - Pilarien kohdilla on poikkipalkit - Pohjoinen maatuki on teräsbetoninen jalallinen maatuki - Eteläinen maatuki on raudoittamaton massiivinen betonituki - Silta on perustettu kalliolle - Kannen pintarakenne koostuu bitumimatosta, suojabetonista ja asfalttibetonista, jalkakäytävät on pinnoitettu reuna-alueiltaan ohutkerrospäällysteellä - Sillalla on maalattu korkea sillankaide, sälekaide - Sillan molemmissa päissä on teräksiset rullalaakerit - Ajoratojen kohdilla on turkkilevytyyppiset liikuntasaumalaitteet ja kevyen liikenteen väylien kohdilla vesitiiviit muoviset liikuntasaumalaitteet A-Insinöörit Suunnittelu Oy Vihnussilta ERIKOIOSTARKASTUS

6 6 (27) 1.3 Lähtötiedot Kohteesta oli käytettävissä alkuperäisiä suunnitelmia. Alkuperäisten suunnitelmien kopiot olivat himmeitä ja epäselviä. Lisäksi käytettävissä olivat Insinööritoimisto Jorma Huura Ky:n vuonna 1984 tekemä korjaussuunnitelma sekä saman toimiston tekemä Sillantarkastusselostus Silta on peruskorjattu vuonna 1985, jolloin on tehty seuraavat toimenpiteet: - pintarakenteiden uusiminen - kuivatuslaitteiden uusiminen - liikuntasaumalaitteiden uusiminen jalkakäytävien ja pyöräteiden kohdilla - kaiteiden ja kaapelihyllyn kuumasinkitys - luiskien ja keilojen kunnostus Päällysrakenteen raudoituksen korroosiotilanne on selvitetty potentiaalimittauksin. Mittauksista on Savcor-Consulting tehnyt tutkimusraportin ( ). Kyseinen raportti ei ollut käytettävissä tehdyssä erikoistarkastuksessa on selvitetty päällysrakenteiden alapinnan ja alusrakenteiden säilyvyyttä uhkaavat tekijät ja korroosiotilanne. Vuoden 1989 jälkeen on tehty seuraavat toimenpiteet: - palkkien ja kansilaatan katodinen suojaus - päällysrakenteen alapinnan ruiskubetonointi 1.4 Sillan ympäristöolosuhteet Silta sijaitsee Nokian kaupungin sisääntuloväylällä, jonka hoidossa käytetään suolaa säännöllisesti. Sillan alla on sisävesijoki. Silta sijaitsee kaupunkialueella. Kloridirasitusta kohdistuu erityisesti seuraaviin rakenneosiin: - kannen pintarakenteet - reunapalkit ja kansilaatan sivupinta - kaiteet - kansilaatan yläpinta, jos vedeneristys on puutteellinen - maatuet, laakerit ja päällysrakenteen pääty, koska liikuntasaumalaitteet ovat avoimet Muita siltaan kohdistuvia säärasituksia ovat: - tavanomaiset ulkobetonirakenteissa vaikuttavat säärasitukset 1.5 Erikoistarkastuksen sisältö Tässä erikoistarkastuksessa tarkastellaan sillan rakenteiden kuntoa ja vaurioitumista sekä arvioidaan vaurioitumisen syitä. Erityisesti tarkastuksessa keskityttiin avoimien liikuntasaumojen aiheuttamien seurannaisvaikutusten sekä vedeneristeen uusimistarpeen arviointiin. Kenttätutkimukset kohteella tehtiin Erikoistarkastuksen teki A-Insinöörit Suunnittelu Oy (DI Markku Äijälä, RI(AMK) Kari Lehtola ja RI (AMK) Simo Nykänen). Tarkastuksessa käytettiin apuna nostolavaa. Tarkastus tehtiin sillan päältä sekä pääosin sillan eteläpäädystä. Silmämääräisten havaintojen ja vanhojen piirustusten tutkimisen lisäksi selvitettiin näytteenoton sekä kenttä- ja laboratoriotutkimusten avulla mm. seuraavia asioita: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

7 7 (27) - betonin karbonatisoituminen (fenoliftaleiini-indikaattori) - raudoitteiden peitepaksuudet (raudoitemittari Profometer 5) - betonin kloridipitoisuudet - betonin halkeilu, pakkasvaurioituminen, huokoistus yms. (ohuthietutkimus) - betonin vetolujuus - pintarakenteiden ja vedeneristyksen kunto päällysteitä avaamalla Betoninäytteitä otettiin yhteensä 22 kpl ja kloridinäytteitä 26 kpl. Näytteiden irrotuskohdat on esitetty liitteen 1 piirustuksessa. Erikoistarkastuksessa tutkitut rakenteet ovat: - kansilaatan yläpinta - pääpalkit - holvin yläpinta - reunapalkit - maatuet - välituet - pintarakenteet - varusteet ja laitteet - siltapaikan rakenteet Erikoistarkastuksessa ei tutkittu: - kansilaatan alapinta - holvin alapinta - kansilaattojen välinen laatta 2 PÄÄLLYSRAKENNE 2.1 Palkiston ja kansilaatan rakenne Piirustusten perusteella rakenteista voidaan todeta seuraavaa: - Kansilaatan paksuus on pääosin noin 180 mm, ulokkeiden paksuus on 150 mm. - Palkkien kokonaiskorkeus on noin 1000 mm (sis. laatan paksuuden). - Reunaulokkeiden kohdalla kannen yläpinta nousee ylemmäs kuin ajoradalla - Vaadittua betonipeitettä ei ole ilmoitettu suunnitelmissa. - Muiden piirustusten perusteella voidaan olettaa, että raudoituksen lujuusluokka on V40 (harjateräs) tai St37 (pyöröteräs). - Kansilaatan betonin lujuusvaatimus on A-betoni K 300, mikä vastaa nykypäivän lujuusluokkaa K Pääpalkkien pääraudoitus on tehty ylös käännetyillä tangoilla. Pääraudoitus vaihtelee aukoittain. Ilmeisesti pääraudoituksessa on käytetty harjaterästä ja hakateräksinä pyöröteräksiä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

8 8 (27) - Pääpalkkien pääraudoitus vaihtelee jännemitan mukaisesti aukoissa alapinnassa välillä 4Ø15 10 Ø18 ja tuella yläpinnassa välillä 4Ø15 11Ø18. - Palkeissa on nelileikkeiset haat Ø8 k Laattojen pääteräkset ovat palkkien välisellä alueella laatan alapinnassa Ø12 k 160 ja niiden päällä on jakoraudoitus Ø8 k~300, yläpinnassa palkkien kohdalla ylimpänä on pääraudoitus Ø12 k160 ja niiden alla jakoraudoitus Ø8 k~300. Laattojen raudoitus on tehty ylös käännetyillä tangoilla. - Poikkipalkeissa on ylös käännetyt tangot, aukossa 4Ø18 alapinnassa ja tuella 2Ø15 + 2Ø18 yläpinnassa Kohteen alkuperäisiä suunnitelmia on esitelty liitteessä Kansilaatan yläpinta Yleiset havainnot Kansilaatan yläpinnassa on vedeneristeenä kaksinkertainen kumibitumimatto. Eristeen päällä on mm paksu suojabetonikerros, jonka päällä on mm paksu asfalttibetoni. Kevyen liikenteen reunaulokkeiden kohdalla on korjaussuunnitelmien mukaan eristyskerros, 40 mm paksu suojabetonikerros ja 30 mm paksu asfalttibetoni. Kansilaatan alapinnassa näkyi kalkkihärmää laajoilla alueilla. Kansilaatan yläpinnan kuntoa tutkittiin viidestä ajoradan kohdalta tehdystä pintarakenteen avauskohdasta. Kansilaatan yläpintaan on vedeneristyksen uusimisen yhteydessä tehty muotoiluvalu, jonka paksuus avauskohdissa vaihteli välillä 5 35 mm. Poranäytteet katkesivat pääsääntöisesti muotoiluvalun ja kansilaatan rajapinnasta. Tämä kertoo, että muotoiluvalu ei ole tarttunut kunnolla alustaansa. Pintarakenteen avaukset ja näytteidenotto tehtiin ajoratojen kohdilla. Kevyen liikenteen väylien kohdilta ei tehty tutkimuksia. Jalkakäytäville tehty ohutkerrospäällyste oli paikoin irronnut Raudoituksen korroosio Betonin kloridipitoisuus Kansilaatan yläpinnasta otettiin kloridinäytteitä syvyydeltä 0 20 mm (5 kpl) ja mm (5 kpl). Kloridipitoisuus määritettiin otetuista näytteistä laboratoriossa happoliukoisena betonin painosta standardin SFS 5451 mukaisesti. Kansilaatan yläpinnasta tehdyissä mittauksissa syvyydellä 0 20 mm kloridipitoisuus vaihteli välillä <0,01 0,06 paino- % betonin painosta. Syvyydellä mm kloridipitoisuus vaihteli välillä <0,01 0,04 paino- % betonin painosta Betonin pakkasrapautuminen Kansilaatan yläpinnan pakkasrapautumista tutkittiin ohuthietutkimuksilla. Vetolujuuskokeita ei tehty, koska näytteet katkesivat porattaessa eikä niitä voitu koestaa. Ohuthietutkimus A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

9 9 (27) Ohuthietutkimuksia tehtiin 5 kpl kansilaatan yläpinnasta otetuista näytteistä. Ohuthietutkimusten perusteella voidaan muotoiluvalusta todeta seuraavaa: - Betoni on pääosin tiivistä ja tasalaatuista. - Runko- ja sideainestartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin avoimia. - Suojahuokosia esiintyy runsaasti. - Tiivistyshuokosia esiintyy kahdessa näytteessä vähän, kahdessa kohtalaisesti ja yhdessä runsaasti. - Neljässä näytteessä irronnut alustastaan tai lieriönäyte on katkennut kansilaatan ja muotoiluvalun saumasta. - Kolmessa näytteessä on nähtävissä betonin varhaisessa vaiheessa syntynyttä kuivumiskutistumisperäistä mikrosäröilyä. - Tiivistyshuokosten reunoille, suojahuokosiin ja säröihin on kiteytynyt ettringiittiä. - Monin paikoin suojahuokoset ovat täyttyneet ettringiitillä. - Näytteen ES 02-1 muotoiluvalussa on nähtävissä alkavaan pakkasrapautumiseen viittaavaa säröilyä ja halkeilua. - Osassa näytteitä oli merkkejä sideaineksen liukenemisesta (kosteuden kulkeutumisesta betoniin). - Betonia ei voi pitää huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävänä. Ohuthietutkimusten perusteella voidaan alkuperäisestä kansilaatan yläpinnan betonista todeta seuraavaa: - Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. - Runko- ja sideainestartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin avoimia. - Suoja- ja tiivistyshuokosia esiintyy näytteissä vähän tai ei lainkaan. - Näytteessä ES 03-1 on havaittavissa varhaisessa vaiheessa syntynyttä kuivumiskutistumisperäistä mikrosäröilyä. - Neljässä näytteessä on havaittavissa alkavaa pakkasrapautumista. - Säröihin ja huokosten seinämille on kiteytynyt paikoin ettringiittiä. - Betonia ei voi pitää huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävänä Arvio kansilaatan yläpinnan kunnosta Vedeneristys vaikutti pääosin hyväkuntoiselta. Lähellä kansilaatan päätyä tehdyissä avauskohdissa porausreiät kuitenkin täyttyivät vedellä puhdistuksen jälkeenkin. Kansilaatan päädyssä on siis patoutunutta vettä. Betonia ei voida pitää pakkasenkestävänä ja lähitulevaisuudessa on mahdollista, että rakenteisiin syntyy pakkasvaurioita vedeneristeen vuotaessa. Kansilaatan yläpinnan betonissa havaittiin klorideja. Kloridipitoisuus on yhdessä tutkimuskohdassa niin suuri, että se voi käynnistää teräskorroosion. Vedeneristys on uusittu vuonna 1985 ja sen yhteydessä on tehty kansilaatan yläpinnan muotoiluvalu. Nyt tehtyjen tutkimusten alkuperäisen kansilaatan yläpinnassa havaittiin pak- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

10 10 (27) kasrapautumista ja jonkin verran klorideja. Klorideja havaittiin myös pinnasta otetuissa näytteissä, joten myös muotoiluvalussa on klorideja. Muotoiluvalun tartunta kansilaattaan on puutteellinen ja lähes kaikki poranäytteet katkesivat muotoiluvalun alapinnasta. Todennäköisesti tartuntapinnan esikäsittelyssä on epäonnistuttu tai rapautunutta betonia ei ole poistettu kauttaaltaan. Kansilaatan päissä havaittu veden patoutuminen kertoo puutteista sillan kuivatuksessa. Tehtyjen tutkimusten perusteella vedeneristyksessä on vuotoja, mutta pitkälle edenneitä seurannaisvaikutuksia ei vielä havaittu. Alkuperäisessä kansilaatassa havaitut vauriot ovat todennäköisesti tapahtuneet ennen vuonna 1985 tehtyä eristeen uusimista. Muotoiluvalu on huonosti kiinni kansilaatassa ja se tulee uusia seuraavan eristeen uusimisen yhteydessä. Kansilaatan yläpinnan kuntoa ei tutkittu jalkakäytävien kohdilta. Ulokkeiden kohdille tehty (vedeneristyksenä toimiva) ohutkerrospäällyste on paikoin irronnut ja näillä alueilla ei ole tällä hetkellä lainkaan vedeneristystä. Ohutkerrospäällysteen kohdalla kansilaatan vaurioitumista voidaan helposti seurata. 2.3 Palkit Yleiset havainnot Kohteella havaittiin seuraavaa: - Palkit ja kansilaatan alapinta on ruiskubetonoitu. - Ruiskubetoni on monin paikoin halkeillut ja halkeamista näkyy kalkkivuotoja. - Ruiskubetonin halkeamat ovat todennäköisesti kutistuman aiheuttamia. - Kansilaatan ja palkkien raudoitus on katodisesti suojattu. - Ruiskubetoni on pysynyt varsin hyvin kiinni alustassaan, laajoja irtoamakohtia ei havaittu Raudoituksen korroosio Palkeissa ei havaittu korroosiovaurioita, koska ne on aikanaan korjattu ruiskubetonoimalla tehdyssä tutkimuksessa on todettu betonin karbonatisoitumisen edenneen syvälle. Betonin karbonatisoituminen Betonin karbonatisoituminen oli hankala määrittää. Ruiskubetoni on karbonatisoitunut pinnaltaan. Myös ruiskubetonin ja alkuperäisen rakennebetonin rajassa havaittiin vyöhyke, joka ei värjäytynyt fenoliftaleiini-indikaattorilla. Todennäköisesti betonin alkalisuus on rajakohdassa hävinnyt tai tasaantunut. Vuonna 1984 tehdyssä selvityksessä on todettu betonin karbonatisoituneen noin 20 mm syvyyteen ennen ruiskubetonointia. Karbonatisoituminen ei ilmeisesti ole alkuperäisessä rakenteessa edennyt enää ruiskubetonoinnin jälkeen. Keskimääräiset karbonatisoitumissyvyydet ruiskubetonin ulkopinnassa vaihtelivat 6-8 mm:n välillä ja maksimiarvo oli 10 mm. Raudoitteiden betonipeitteet A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

11 11 (27) Mitatuista palkkien raudoitteiden peitepaksuuksista 98 % on yli 35 mm:n syvyydellä ruiskubetonin pinnasta mitattuna. Betonin kloridipitoisuus Palkeista ei otettu kloridinäytteitä. Palkkeihin ei kohdistu ulkoista kloridirasitusta Betonin pakkasrapautuminen Silmämääräisten havaintojen mukaan palkeissa tai kansilaatan alapinnassa ei havaittu betonin pakkasrapautumiseen viittaavia vaurioita. Betonin vetolujuus Palkkien betonista tehtiin kaksi vetokoetta. Näytteiden vetolujuudet olivat 0,3 MPa (ES 11) ja 1,4 MPa (ES 12). Näytteen ES 11 vetolujuus on heikko. Murto on kuitenkin tapahtunut isoa runkoainesraetta myötäillen. Kyseessä on epäjatkuvuuskohta, joten todennäköisesti heikko vetolujuus ei johdu pakkasrapautumisesta. Näytteen ES 12 vetolujuustulos on kohtuullinen. Murto on tapahtunut läheltä pintaa, todennäköisesti ruiskubetonikerroksessa tai rakennebetonin ja ruiskubetonin saumasta. Tulos ei viittaa pakkasrapautumiseen. Ohuthietutkimus Palkin betoninäytteistä tehtiin ohuthietutkimuksia tehtiin 1 kpl. Ohuthietutkimusten perusteella (Näyte ES 13) voidaan todeta ruiskubetonikerroksesta seuraavaa: - Ruiskubetonikerroksen paksuus on n. 21 mm - Ruiskubetoni on tasalaatuista ja tiivistä. - Näyte on katkennut ruisku- ja alusbetonin välisestä saumasta. - Ruiskubetonissa esiintyy vähäistä, suuntautumatonta mikrosäröilyä, joka on arviolta kuivumiskutistumisperäistä. - Pakkasrapautumista tai muuta merkittävää mikrosäröilyä/-halkeilua ei ole nähtävissä. - Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Näytteen ES 13 rakennebetonista voidaan todeta ohuthietutkimuksen perusteella seuraavaa: - Betoni on tasalaatuista ja tiivistä - Betonissa esiintyy melko vähäistä kuivumiskutistumisperäistä mikrosäröilyä. - Suojahuokosia esiintyy vähän. - Huokosten reunoilla on nähtävissä vähäisiä ettringiitti- ja portlandiittikiteytymiä. - Rapautumista tai muuta merkittävää mikrosäröilyä/-halkeilua ei ole nähtävissä. - Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole pakkasenkestävää kosteusrasituksessa Arvio palkkien kunnosta Palkit ja kansilaatan alapinta on ruiskubetonoitu 1980-luvulla. Ennen ruiskubetonointia raudoituksessa on havaittu korroosiota ja karbonatisoituminen on edennyt pitkälle. Ruisku- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

12 12 (27) betonointi ja katodinen suojaus ovat pysäyttäneet vaurioiden etenemisen. Ruiskubetoni antaa alkalisen suojan palkkien ja kansilaatan alapinnan betonille. Ruiskubetonoinnin avulla on terästen peitepaksuudet saatu riittäviksi eikä laajoja korroosiovaurioita ole tulevaisuudessa odotettavissa. Ruiskubetoni on halkeillut, mutta pääosin hyvin kiinni alustassaan. Palkeista otetut vetolujuustulokset ovat alle 1,5 N/mm 2. Tutkimusten perusteella ei kuitenkaan voida olettaa palkeissa esiintyvän pakkasrapautumista. Palkkien betoni ja ruiskubetoni eivät ole pakkasenkestäviä kosteissa olosuhteissa, mutta rakenne on kestänyt vallinneet rasitusolosuhteet ilman merkkejä pakkasrapautumisesta. 2.4 Holvi Holvin rakenne Alkuperäisten suunnitelmien mukaan voidaan holvin rakenteesta todeta seuraavaa: - Holveja on kaksi kappaletta, niiden leveys on noin mm. - Holvien välissä on vapaata tilaa noin mm. - Holvin paksuus on kannoissa 750 mm ja laella 400 mm. - Holvi liittyy jäykästi kiinni kantamuureihin. - Holvin laen kohdalla on betonitäyttö, jonka päällä on pintarakenteet. - Vaadittua betonipeitettä ei ole ilmoitettu suunnitelmissa. - Muiden piirustusten perusteella voidaan olettaa, että raudoituksen lujuusluokka on V40 (harjateräs) tai St37 (pyöröteräs). - Holvin betonin lujuusvaatimus on A-betoni K 300, mikä vastaa nykypäivän lujuusluokkaa K Uloimpina teräksinä ovat haat Ø5, jako pituussuunnassa k400 ja poikkisuunnassa k Holvin pääraudoitus vaihtelee välillä Ø22 k250 (kanta) Ø20 k250 (laki) - Jakoteräkset ovat Ø12 k Yleiset havainnot Kohteen alkuperäisiä suunnitelmia on esitelty liitteessä 8. Näyteanalyyseissä on holvista käytetty nimitystä kaari. Kohteella havaittiin seuraavaa: - Holvin alapinta oli silmämääräisesti arvioituna hyväkuntoinen. - Holvin yläpinnassa oli nähtävissä harvavaluja ja paikallisia rapautumia. - Tippuputkien kautta tuleva vesi valuu holvin päälle. - Holvin yläpintaa oli monin paikoin paikattu ja osa paikkauksista oli irronnut Raudoituksen korroosio Holvin yläpinnassa on näkyvissä paikoin ruostuneita teräksiä. Vauriot ovat pääsääntöisesti valuvikojen kohdilla. Laajoja korroosiovaurioita ei silmämääräisesti havaittu. Betonin karbonatisoituminen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

13 13 (27) Betonin karbonatisoituminen määritettiin holvin yläpinnasta. Karbonatisoitumisen määrittäminen fenoliftaleiinin avulla oli hankalaa. Alapinnasta ei tehty tutkimuksia. Karbonatisoituminen on holvin yläpinnassa tutkimusten mukaan keskimäärin 1 4 mm ja maksimissaan 8 mm. Ohuthietutkimuksessa on tosin todettu karbonatisoitumisen edenneen keskimäärin 15 mm syvyydelle. Vuonna 1984 tehdyissä tutkimuksissa on holvin alapinnan karbonatisoitumissyvyydeksi mitattu 15 mm. Raudoitteiden betonipeitteet Holvin raudoitteiden peitepaksuuksia ei mitattu. Vuonna 1984 tehdyissä tutkimuksissa on todettu holvin yläpinnan raudoitteiden peitepaksuudet erittäin hyviksi. Betonin kloridipitoisuus Holvin yläpinnasta otettiin kaksi kloridinäytettä. Kloridipitoisuus oli 0,00 0,01 paino-% betonin painosta Betonin pakkasrapautuminen Silmämääräisten havaintojen mukaan holvin yläpinnassa oli valuvikoja ja mahdollisesti paikallisia rapautumavaurioita lähinnä tippuputkien alapuolella. Betonin vetolujuus Holvin betonista tehtiin kaksi vetokoetta. Näytteiden vetolujuudet olivat 2,3 ja 1,7 MPa. Vetolujuustulokset ovat hyviä ja niiden perusteella holvissa ei esiinny pitkälle edennyttä pakkasrapautumaa. Vetolujuus täyttää myös yleisen korjausalustan vetolujuusvaatimuksen 1,5 MPa. Ohuthietutkimus Arvio holvin kunnosta Holvin betoninäytteistä tehtiin ohuthietutkimuksia tehtiin 1 kpl. Ohuthietutkimusten perusteella (Näyte ES 21) voidaan todeta seuraavaa: - Betoni on tasalaatuista ja tiivistä. - Runko- ja sideaineksen tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin avoimia runkoaineskappaleita myötäilevien mikrosäröjen ja halkeamien vuoksi. - Betonissa esiintyy voimakasta mikrosäröilyä ja -halkeilua. - Säröt ja halkeamat ovat osittain suuntautumattomia ja haaroittuvia sekä niihin on kiteytynyt ettringiittiä ja karbonaattia. - Mikrosäröily on arviolta osin syntynyt pakkasrapautumisen seurauksena. - Pakkasrapautuminen on arvioitu alkavaksi (orastavaa). - Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Holvin yläpinnan karbonatisoituminen on ollut varsin hidasta. Tehdyissä tutkimuksissa ei havaittu teräskorroosion kannalta kriittisiä kloridipitoisuuksia. Terästen betonipeitteet ovat A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

14 14 (27) 3 REUNAPALKIT hyviä, joten tulevaisuudessa ei holvissa ole odotettavissa laajoja korroosiovaurioita nyt näkyvissä olevien vaurioiden lisäksi. Holvin betonissa havaittiin ohuthietutkimuksessa alkavaa pakkasrapautumista. Betoni ei ole pakkasenkestävää, joten tulevaisuudessa rapautuminen tulee etenemään, jos holvin kosteusrasitus säilyy nykyisellä tasolla. Holvin yläpinnassa merkittävimpänä ongelmana ovat harvavalukohdat sekä pintavesi- ja tippuputkien kautta valuva kloridipitoinen vesi. Näiden yhteisvaikutuksena holvin yläpintaan syntyy aluksi paikallisia pakkasrapautumisvaurioita. Holvin alapinnan kunto todettiin silmämääräisesti arvioiden hyväksi. Vuonna 1984 tehdyssä tarkastuksessa ei ole mainintaa holvin alapinnan säilyvyyttä vaarantavista tekijöistä. 3.1 Reunapalkkien rakenne Piirustusten perusteella rakenteista voidaan todeta seuraavaa: - Reunapalkkien yläpinta on ohutkerrospäällysteen tasossa. - Sillan kallistukset ovat sillan reunalta sisäänpäin, joten sillan valumavedet eivät pääsääntöisesti kulje reunapalkkien yli. - Reunapalkkien korkeus on 300 mm ja leveys 250 mm. - Reunapalkin betonin lujuusvaatimusta ei ole eritelty, se on todennäköisesti sama kuin kannella ja maatuen ulokkeilla eli K300, luokka-a, mikä vastaa nykypäivän lujuusluokkaa K Muiden piirustusten perusteella voidaan olettaa, että raudoituksen lujuusluokka on V40 (harjateräs) tai St37 (pyöröteräs). - Reunapalkkien raudoitusta ei ole esitetty käytettävissä olleissa piirustuksissa. - Kaiteet on kiinnitetty kolokiinnityksellä reunapalkkiin. Kohteen alkuperäisiä suunnitelmia on esitetty liitteessä Yleiset havainnot Kohteella havaittiin seuraavaa: - Reunapalkkien ala- ja pystypinnat on ruiskubetonoitu. - Reunapalkkien yläpinta on päällystetty ohutkerrospäällysteellä. - Silmämääräisesti arvioituna reunapalkissa havaittiin paikallisia vesivuotojälkiä. - Silmämääräisessä tarkastelussa ei havaittu muita merkittäviä vaurioita. - Ruiskubetoni ja ohutkerrospäällyste olivat pääsääntöisesti hyvin kiinni alustassaan. - Kaikki betoninäytteet otettiin itäreunan reunapalkista, koska läntisen reunapalkin kyljessä on kaapelin suojaputki. - Kaiteiden kohdalta puuttuvat kaiteen tippuputket tai tippureiät Raudoituksen korroosio Silmämääräisessä tarkastelussa ei reunapalkeissa havaittu korroosiovaurioita. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

15 15 (27) Betonin karbonatisoituminen Keskimääräiset karbonatisoitumissyvyydet näytteissä ovat 5 7 mm ja maksimisyvyydet mm. Karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin varsin hitaasti. Raudoitteiden betonipeitteet Reunapalkin raudoituksen betonipeitepaksuus oli kauttaaltaan vähintään 30 mm. Teräkset ovat ruiskubetonikerroksen alla. Betonin kloridipitoisuus Reunapalkkien sivupinnasta otettiin kloridinäytteitä syvyydeltä 0 20 mm (3 kpl) ja mm (3 kpl). Kloridipitoisuus oli kaikissa näytteissä <0,01 paino- % betonin painosta Betonin pakkasrapautuminen Silmämääräisessä tarkastuksessa ei havaittu reunapalkeissa pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. Betonin vetolujuus Reunapalkkien betonista tehtiin kaksi vetokoetta. Näytteiden vetolujuudet olivat 0,3 (ES32) ja 1,2 MPa (ES33). Toinen vetolujuusarvo on heikko ja toinen kohtalainen. Niiden perusteella voidaan olettaa rakenteessa olevan pakkasrapautumaa. Muita mahdollisia syitä alhaiseen vetolujuuteen on epäonnistunut ruiskubetonointi tai alkuperäisen betonin heikko laatu. Ohuthietutkimus Ohuthietutkimuksia tehtiin 1 kpl. Näyte ES31 on otettu reunapalkin sivupinnasta. Ohuthietutkimuksen perusteella voidaan todeta seuraavaa: - Betoni on tasalaatuista ja tiivistä - Runko- ja sideaineksen tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin avoimia runkoaineskappaleita myötäilevien mikrosäröjen ja halkeamien vuoksi. - Näytteessä on melko voimakasta mikrosäröilyä ja halkeilua. - Säröihin ja halkeamiin kiteytynyt paikoin portlandiittia ja ettringiittiä, paikoin halkeamat ovat kokonaan umpeutuneita. - Halkeamat ja säröt ovat pääosin suuntautumattomia, paikoin pinnansuuntaisia. - Näytteessä on havaittavissa alkavaa betonin pakkasrapautumista. - Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole pakkasenkestävää kosteusrasituksessa Arvio reunapalkkien kunnosta Reunapalkit on ruiskubetonoitu ala- ja pystypinnoilta ja niiden yläpinta on pinnoitettu ohutkerrospäällystellä. Silmämääräisesti arvioituna reunapalkit ovat hyväkuntoiset. Ruiskube- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

16 16 (27) 4 ALUSRAKENTEET toni antaa raudoitukselle riittävän suojabetonipaksuuden eikä betonissa havaittu klorideja. Reunapalkkien betoni ei ole pakkasenkestävää ja siinä havaittiin alkavaa pakkasrapautumista. Myös reunapalkeista otettujen vetolujuuskokeiden tulokset olivat varsin alhaisia. Reunapalkit ovat kestäneet niihin kohdistuvan rasituksen varsin hyvin. Alkava pakkasrapautuminen ja alhaiset vetolujuusarvot puoltavat kuitenkin reunapalkkien uusimista kaiteen uusimisen yhteydessä. Kaidepylväiden varauskoloista puuttuivat tippuputket. Kaiteen varauskoloihin jäätyvä vesi voi aiheuttaa vaurioita kaiteen kiinnityskohdassa. Mahdollisia vaurioita ovat betonin lohkeamat tai kaidepylvään juuren ruostuminen. 4.1 Maatuet Rakenne Piirustusten perusteella pohjoisesta maatuesta voidaan todeta seuraavaa: - Maatuki on perustettu maanvaraisesti. - Maatuki on ns. jalallista mallia. - Maatuen korkeus peruslaatan alapinnasta laakeritasolle on noin 9,4 m. - Peruslaattoja on kolme kappaletta ja niistä nousee ylös seinämäiset tuet, joiden välissä on vapaata tilaa 6,35 m. - Seinämäisten tukien päällä on laakeritasona toimiva palkki, jonka leveys on 2,0 m, korkeus laakerien kohdalla 1,17 m - Siipimuurien vahvuus on 1,6 m. - Siipimuureissa on 1,6 m leveät ulokkeet, joiden rakenne on vastaava kuin kannen osuudella. - Piirustuksissa on esitetty laakeripalkin, ulokkeen ja seinämäisten tukien raudoitus, todennäköisesti muuten maatuen rakenne on raudoittamatonta betonia. - Laakeripalkki on raudoitettu tukien kohdalla ylösnostetuilla teräksillä. - Laakeripalkin aukon alapinnassa on pääraudoitus 8Ø22 ja yläpinnassa tuella 2Ø15 + 4Ø22, palkki on haoitettu nelileikkeisillä haoilla Ø8 k300 - Siipimuurit ovat jalallista mallia. - Reunapalkit ovat mitoiltaan vastaavat kuin kannessa. - Maatukien siipimuurien päissä on ukkopylväät. - Ulokkeen yläpinnassa on annettu vaadittu betonipeitteen paksuus 25 mm, muita betonipeitevaatimuksia ei ole esitetty. - Betonin lujuusvaatimus on pilareissa (tarkoittanee seinämäisiä tukia) K250, luokka-b, mikä vastaa nykypäivän lujuusluokkaa K Laatan ja palkin osuudella betonin lujuusvaatimus on K300, luokka A, mikä vastaa nykypäivän lujuusluokkaa K Muiden piirustusten perusteella voidaan olettaa, että raudoituksen lujuusluokka on V40 (harjateräs) tai St37 (pyöröteräs). - Piirustusmerkintöjen mukaan maatuessa on käytetty harjaterästä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

17 17 (27) Piirustusten perusteella eteläisestä maatuesta voidaan todeta seuraavaa: - Maatuki on perustettu louhitun kallion varaan. - Maatuki on massiivinen betonirakenne, raudoitus on ainoastaan laakerien ja ulokkeen kohdalla. - Maatuen näkyvän osan korkeus on noin 5,3 m. - Etumuurin vahvuus muuttuu ylöspäin noustessa 3,0 1,6 m. - Siipimuurien vahvuus muuttuu ylöspäin noustessa 2,5 1,3 m. - Laakeritason syvyys on 0,8 m. - Siipimuureissa on 1,8 m leveät ulokkeet, joiden rakenne on vastaava kuin kannen osuudella. - Betonin lujuusvaatimus on maatuessa K250, luokka-b, mikä vastaa nykypäivän lujuusluokkaa K Ulokkeiden osuudella betonin lujuusvaatimus on K300, luokka A, mikä vastaa nykypäivän lujuusluokkaa K30-1. Kohteen alkuperäisiä suunnitelmia on esitetty liitteessä Yleiset havainnot betonista Kohteella havaittiin seuraavaa: - Molempien maatukien laakeritasoilla näkyi liikuntasaumasta tulevaa vesivuotoa sekä runsaasti epäpuhtauksia. - Laakeritasoille on ilmeisesti vuoden 1985 korjauksen yhteydessä tehty kallistusvalut. - Molempien maatukien laakeritasoilla oli pitkälle edennyttä rapautumaa laajoilla alueilla. - Laakeritasojen kallistusvalut ovat monin paikoin lohkeilleet ja rapautuneet sekä irronneet alustastaan. - Pohjoisen maatuen etumuurissa oli ilmeisesti kutistumisen aiheuttamia halkeamia. - Pohjoisen maatuen laakeripalkki on taipunut, todennäköisesti taipuma on tapahtunut jo rakennusvaiheessa. - Pohjoisen maatuen laakeripalkissa oli näkyvissä ruostuneita hakateräksiä. - Pohjoisen maatuen ulokkeessa näkyi laajaa vesivuotoa. - Eteläisen maatuen etupinnassa oli laajoilla alueilla valuvikaa, joka ei kuitenkaan ulottunut kovin syvälle rakenteeseen. - Eteläisen maatuen etupinnassa oli näkyvissä vesivuotoja Raudoituksen korroosio Silmämääräisessä tarkastelussa havaittiin maatukien pinnoilla yksittäisiä näkyviä teräskorroosiovaurioita. Betonin karbonatisoituminen Betonin karbonatisoitumisen tutkimiseksi otettiin viisi näytettä etumuurien etupinnoista. Keskimääräiset karbonatisoitumissyvyydet näytteissä vaihtelivat 4 30 mm:n välillä ja maksimiarvo vaihteli välillä 9 40 mm. Karbonatisoitumisen määrittäminen oli monien näytteiden kohdalla varsin hankalaa fenoliftaleiinin avulla. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

18 18 (27) Karbonatisoituminen on maatuissa edennyt paikoin varsin pitkälle. Raudoitteiden betonipeitteet Mitatuista pohjoisen maatuen laakeripalkin raudoitteista 7 % oli alle 20 mm:n syvyydellä ja yli 30 mm:n syvyydellä oli 73 % mitatuista raudoitteista. Mittauksia tehtiin varsin vähän, koska suurin osa maatukien rakenteista on raudoittamatonta. Betonin kloridipitoisuus Maatukien etumuurien etupinnan betonista otettiin kloridinäytetteet neljästä kohdasta. Näytteet otettiin syvyyksiltä 0 20 mm ja mm (4 + 4 kpl). Kloridipitoisuus määritettiin otetuista näytteistä laboratoriossa happoliukoisena betonin painosta standardin SFS 5451 mukaisesti. Maatukien etumuurien etupinnan betonista tehdyissä mittauksissa kloridipitoisuus oli syvyydellä 0 20 mm 0,02 0,12 paino-% betonin painosta. Syvyydellä mm kloridipitoisuus oli 0,01 0,11 paino-% betonin painosta. Raudoituksen korroosion kannalta kriittisenä pitoisuutena pidetään 0,03 0,07 paino-% betonin painosta mitattuna Betonin pakkasrapautuminen Silmämääräisessä tarkastuksessa havaittiin laakeritasoilla pitkälle edennyttä betonin pakkasrapautumisen aiheuttamaan vaurioitumista. Laakeritasoilta ei otettu näytteitä. Näytteet otettiin etumuureista/laakeripalkin etupinnasta. Betonin vetolujuus Maatukien betonista tehtiin viisi vetokoetta. Näytteiden vetolujuudet vaihtelivat välillä 0,5 2,8 MPa. Kaksi vetolujuustulosta ei täytä korjausalustalle asetettua yleistä vaatimusta (>1,5 MPa). Näytteen ES 51 murto on tapahtunut suurta kiviainesraetta pitkin, joten tulos ei välttämättä kerro pakkasrapautumisesta. Näytteen ES 54 heikohko vetolujuustulos saattaa olla merkki pakkasrapautumisesta tai betonin heikosta laadusta kyseisessä kohdassa Arvio maatukien kunnosta Maatuissa on runsaasti erityyppisiä vaurioita. Vakavimmat vauriot ovat laakeritason rapautumat. Liikuntasaumoilta valuva kloridipitoinen vesi sitoo kosteutta ja nopeuttaa rapautumisen etenemistä. Vauriot tulevat edetessään vaurioittamaan laakerien tuentaa. Kloridipitoisuus on monin paikoin kohonnut ja kohonneita pitoisuuksia mitattiin myös raudoituksen syvydeltä. Laakeritasoilla on maata ja muita epäpuhtauksia. Ne nopeuttavat laakerien ruostumista ja haittaavat sillan liikkeitä. Karbonatisoituminen on edennyt paikoin pitkälle ja laskennallisesti arvioituna 11% eteläisen maatuen laakeripalkin raudoitteista on karbonatisoituneessa betonissa. Lähitulevaisuudessa määrä tulee lisääntymään karbonatisoitumisen edelleen edetessä, tosin hidastuvaa vauhtia. Muilta osin maatukien vauriot eivät ole vakavia. Ulokkeiden ja siipimuurien kuntoa ei tutkittu näytteenoton avulla. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

19 19 (27) 4.2 Välituet Rakenne Piirustusten perusteella rakenteista voidaan todeta seuraavaa: - Sillan päädyissä on pilarit (4 kpl/ pääty), jotka ovat jäykästi kiinni anturalaatassa ja kannen poikkipalkissa. - Lähinnä sillan päätyä olevien pilarien poikkileikkaus on 850 x 650 mm 2. - Holvin kannan kohdalla on vastaavanlaiset jäykästi holvin kantaan ja poikkipalkkiin liittyvät pilarit (4 kpl/ pääty). - Holvin ja kansipalkiston välissä on 32 kpl pilareita, joiden koko on 400 x 360 mm 2 ja 360 x 360 mm 2. - Holvin ja kansipalkkien välissä olevat pilarit ovat nivelellisiä (2 cm impregnoitu korkkilevy pilarin molemmissa päissä). - Pilareiden betonin lujuusvaatimus on K300, luokka-a, mikä vastaa nykypäivän lujuusluokkaa K Peruslaattojen betonin lujuusvaatimus on K200, luokka-b, lisäksi niissä on käytetty säästökiviä. - Pilarien pääteräksinä on käytetty piirustusmerkinnöistä päätellen harjaterästä Ø22 tai Ø15 ja haat pyöröterästä Ø8 tai Ø5. - Muiden piirustusten perusteella voidaan olettaa, että raudoituksen lujuusluokka on V40 (harjateräs) tai St37 (pyöröteräs). Kohteen alkuperäisiä suunnitelmia on esitetty liitteessä Yleiset havainnot rakenteista Kohteella havaittiin seuraavaa: - Pilarien alaosissa oli valuvikoja / rapautumaa ja paikoin pääteräkset olivat näkyvissä. - Eteläpään pilarien alaosat oli mantteloitu betonivalulla edellisten korjausten yhteydessä. - Pilarien yläosat olivat pääsääntöisesti hyväkuntoiset. - Nivelöityjen pilarien liitoskohtia palkkiin oli ruiskubetonoitu. - Vedenalaisia rakenteita ei tarkastettu Raudoituksen korroosio Pilareissa havaittiin paikallisia näkyviä korroosiovaurioita. Betonin karbonatisoituminen Pilareiden betonin karbonatisoituminen on edennyt paikoin varsin pitkälle. Keskimääräiset karbonatisoitumissyvyydet näytteissä vaihtelivat 3 25 mm:n välillä ja maksimiarvot välillä mm. Raudoitteiden betonipeitteet A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

20 20 (27) Mitatuista pilareiden raudoitteista 8 % oli alle 20 mm:n syvyydellä ja yli 30 mm:n syvyydellä oli 70 % mitatuista raudoitteista. Betonipeitteet eivät ole kaikilta osin riittäviä. Betonin kloridipitoisuus Välitukien betonin kloridipitoisuutta ei tutkittu, koska niihin ei kohdistu ulkoista kloridirasitusta Betonin pakkasrapautuminen Silmämääräisessä tarkastuksessa ei havaittu betonin pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. Betonin vetolujuus Pilarien betonista tehtiin kolme vetokoetta. Näytteiden vetolujuudet olivat 1,3, 1,3 ja 2,4 MPa (pilareista). Vetolujuudet ovat kohtuullisen hyviä tai hyviä ja niiden perusteella rakenteessa ei esiinny vaurioita, joilla olisi vaikutusta betonin lujuuteen. Tulokset täyttävät korjausalustalle asetetun yleisen vaatimuksen (>1,5 MPa) Arvio välitukien kunnosta Karbonatisoituminen on paikoin edennyt raudoituksen tasolle. Laskennallisesti arvioituna 4 % pilarien mitatuista raudoitteista on karbonatisoituneessa betonissa. Tulevaisuudessa karbonatisoituneessa betonissa olevan raudoituksen määrä tulee kasvamaan. Tehdyissä tutkimuksissa ei havaittu pakkasrapautumaa pilarien betonissa. Paikalliset valuviat pilarien alaosissa tulee korjata, koska kyseisessä kohdassa pilarin taivutusrasitus on suuri. Tämä koskee erityisesti holvin kannan kohdalla olevia pilareita. 5 KANNEN PINTARAKENTEET 5.1 Rakenne Korjaussuunnitelmien mukaan vedeneristys on kaksinkertainen itseliimautuva kumibitumimatto. Vedeneristeen päällä on suojabetoni. Kulutuskerroksena on nykyisin asfalttibetoni, korjaussuunnitelmassa kulutuskerrokseksi on esitetty valuasfalttia. Kevyen liikenteen väylien kohdilla on vedeneristeen päällä murskesora ja sen päällä asfalttibetoni AB12. Sillan reuna-alueilla ulokkeiden kohdalla on betonirakenteen päällä ainoastaan ohutkerrospäällyste, joka toimii myös vedeneristeenä. 5.2 Vedeneristys Kohteella tehdyt havainnot A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

21 21 (27) Kohteesta tarkastettiin vedeneristeen kunto silmämääräisesti ajoradalta viidestä pintarakenteen avauskohdasta. Avauskohdat olivat sillan ajoradan reunoilla ja niiden sijainti on esitetty liitteessä 2. Avausten yhteydessä tehtiin seuraavia havaintoja: - Vedeneriste oli avauskohdissa ehjä, mutta paikoin huonosti kiinni kansilaatassa. - Kannen alapinnassa havaittiin vesivuotojälkiä laajoilla alueilla. - Sillan pohjoispäässä tehtyihin näyteporausreikiin tuli vettä pitkään porauksen jälkeen, mahdollisesti vesi tuli eristeen alta. - Sillan reunojen ohutkerrospäällyste oli paikoin irronnut alustastaan Arvio vedeneristyksen kunnosta Vedeneristys vaikutti avauskohdissa ehjältä, mutta vesivuodot sillan alapuolella kertovat sen vuodoista. Kansilaatan yläpinnasta otetuissa näytteissä havaittiin merkkejä vedeneristeen vuotojen seurannaisvaikutuksista. Todennäköisesti eristys on tehty itseliimautuvilla kumibitumimatoilla, jotka on kiinnitetty kuumentamatta betonipintaan. Vedeneristyksen kiinnitys alustaan oli paikoin huono. Sillan vedeneristys tulee uusia sillan peruskorjauksen yhteydessä. 5.3 Päällyste ja suojabetoni Kohteella tehdyt havainnot Kohteella tehtiin seuraavanlaisia havaintoja: - Tehtyjen avausten mukaan kannen pintarakenteen kerrokset ovat: vedeneristys, suojabetoni mm ja asfalttibetonipäällyste mm. - Pintarakenteen kokonaispaksuus vaihteli välillä mm. - Asfalttipäällysteessä oli ajoradan kohdalla poikittaisia halkeamia. - Suojabetoni oli tehtyjen avausten perusteella ehjää. - Kahdessa avauskohdassa oli suojabetonin raudoitus ruostunut ilmeisesti kloridien vaikutuksesta (tumma ruostekerros). - Kevyen liikenteen väylien päällystettä ja murskekerrosta ei tutkittu. - Ohutkerrospäällyste oli paikoin irronnut alustastaan. - Ohutkerrospäällyste oli irronnut laajalti asfaltin viereiseltä alueelta. - Reunakivet ovat betoniset Arvio päällysteen ja suojabetonin kunnosta Asfalttibetonipäällyste oli kohtuullisen hyväkuntoinen sekä ajoradalla että kevyen liikenteen väylillä. Ohutkerrospäällyste on paikoin irronnut alustastaan, erityisesti pituussuunnassa päällysteen vierestä. Suojabetonin teräksissä havaittiin kloridikorroosiota. Päällysteet tulee uusia vedeneristeen uusimisen yhteydessä. 6 SILLAN VARUSTEET JA LAITTEET Kohteesta tutkittiin varusteet ja laitteet silmämääräisesti. 6.1 Kaiteet A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

22 22 (27) Kohteella tehdyt havainnot - Sillalla on korkea sälekaide, joka on kiinnitetty kansilaattaan kolokiinnityksellä. - Kaide on ns. kulmateräskaide. - Kaiteiden päissä on teräsbetoniset ukkopylväät. - Sillan pohjoispäässä ajojohde loppuu sillan kohdalla eikä jatku penkereellä. - Sillan eteläpäässä pengerkaiteet on uusittu ja ajojohde tulee yhtenäisesti ukkopylvään ohi sillalle. - Ukkopylväissä on näkyvissä betoniteräksiä. - Kaiteissa ja säleissä oli lieviä taipumia ilmeisesti törmäyksen seurauksena. - Kaiteet on kuumasinkitty vuoden 1985 korjauksen yhteydessä. - Kaidepylväiden juurissa ja joissakin liitoskohdissa havaittiin ruostevaurioita, mutta syöpyminen ei ole edennyt vielä kovin pitkälle. Arvio kaiteiden kunnosta Kulmateräskaiteet eivät ole törmäysturvalliset eikä niiden korjaaminen ole kannattavaa. Kaiteet tulee uusia liikenneturvallisuussyistä lähivuosina uusien ohjeiden mukaisiksi. 6.2 Liikuntalaitteet Laakerit Liikuntasaumalaitteet - Sillan molemmissa päissä on 8 kpl teräksisiä rullalaakereita, yht. 16 kpl. - Laakerit ovat erittäin pahoin ruosteessa varsinkin eteläisellä maatuella. - Laakerit eivät enää mahdollista sillan lämpöliikkeitä. - Laakerien ruostumisen syitä ovat avonaisilta liikuntasaumalaitteilta valuva kloridipitoinen vesi, laakeritason epäpuhtaudet sekä laakerien puutteellinen kunnossapito. - Ruostuminen on edennyt niin pitkälle, että laakerit tulee uusia lähivuosina. - Sillan molemmissa päissä on ajoratojen kohdalla turkkilevytyyppiset liikuntasaumalaitteet. - Kevyen liikenteen väylien kohdilla on muoviset liikuntasaumalaitteet, jotka on käännetty alas reunapalkkien yli ja korotetun kevyen liikenteen väylän sisäreunassa. - Ajoradan liikuntasaumalaitteet eivät ole vesitiiviit ja niiden alapuolella oli laakereissa pitkälle edenneitä ruostevaurioita. - Kevyen liikenteen väylän ja ajoradan rajakohdassa liikuntasaumalaitteen profiili on irronnut ilmeisesti lumenaurauksen yhteydessä. - Turkkilevytyyppiset liikuntasaumalaitteet tulee uusia lähivuosina vesitiiviinä laitteina. 6.3 Vedenpoistolaitteet Pintavesiputket - Sillassa on vuoden 1985 korjauksen yhteydessä haponkestävästä teräksestä tehdyt pintavesiputket. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

23 23 (27) - Pintavesiputkien yläosissa on rei itetyt ritilät. - Osa yläosien ritilöistä on tukossa. - Osa pintavesiputkista on jatkettu alas syöksytorvilla. - Syöksytorvissa on lähes vaakasuoria osuuksia, joten niiden toimivuus on epävarmaa. - Pintavesiputkien toimivuutta tulee parantaa pintarakenteiden uusimisen yhteydessä Tippuputket ja kanavointi - Sillan ajoradan molemmilla reunoilla on tippuputket noin 3 m välein. - Sillan keskellä on holvin läpi tulevat alkuperäiset tippuputket, joiden ympärillä on vesivuotoa. - Tippuputkien välinen osuus on kanavoitu ruostumattomasta teräksestä tehdyllä salaojaprofiililla. - Tippuputkissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. - Pintarakenteiden avausten yhteydessä havaittu veden patoutuminen saattaa olla seurausta liian vähäisestä tippuputkien määrästä. - Pintarakenteiden uusimisen yhteydessä tulee tehdä tarvittavat uudet tippuputket ja uusia holvin laella olevat alkuperäiset tippuputket. - Kanavointi on tehty asianmukaisesti, mutta se tulee joka tapauksessa uusittavaksi pintarakenteiden uusimisen yhteydessä. 6.4 Muut varusteet ja laitteet 7 SILTAPAIKAN RAKENTEET Sillan molemmilla reunoilla on reunapalkkiin kiinnitetyt teräksiset valaisinpylväät (yht. 2 kpl). Valaisinpylväät ovat varsin hyväkuntoiset, mutta erityyppiset kuin vuonna 2008 korjatulla Emäkoskentien osuudella sillan eteläpuolella. Sillan keskellä on teräksinen kaapelihylly, jolla on runsaasti kaapeleita. Lännen puoleisen reunapalkin sivupinnassa on kaapelien suojaputki. Kaukolämpöputket kulkevat sillan alla. Putkia kannattavat konsolit on kiinnitetty sillan rakenteisiin. Kohteesta tutkittiin siltapaikan rakenteet silmämääräisesti Luiskat ja keilat Pohjoispäässä etuluiskassa ei ole erillistä verhousta, vaan luiska on sora- / hiekkapitoista maata. Pohjoispään luiska on painunut runsaasti. Maatuen laakeritason alapuolella on noin 0,5 m korkea tyhjätila. Eteläpäässä ei ole varsinaista etuluiskaa lainkaan. Keilat ovat siltapaikalla jyrkät. Niissä oli näkyvissä veden valumisen ja ihmisten kulkemisen seurauksena syntyneitä jälkiä. Sillan luoteiskulmassa on tukimuurirakenne, jonka raken- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

24 24 (27) teesta ei ollut käytettävissä piirustuksia. Tieluiskaa on samassa kohdassa tuettu myös teräsbetoniluiskalla. Luiska on rapautunut ja sortunut alaosastaan. 7.2 Sillan tulopenkereet Sillan tulopenkereet on korjattu sillan eteläpuolella Emäkoskentien kunnostuksen yhteydessä. Sillan pohjoispäässä tulopenkereissä ei havaittu merkittäviä vaurioita. Sillan eteläpuolella on uusittu pengerkaiteet korkeana sälekaiteena. Sillan pohjoispuolella on molemmilla reunoilla pengerkaiteena vanha huonokuntoinen, matalaksi jäänyt sälekaide. Vanhassa sälekaiteessa ei ole ajojohdetta. 7.3 Muut rakenteet siltapaikalla Sillan eteläpäässä kulkee sillan alta vanha puukuljetin, joka ei ole enää käytössä. Sillan eteläpäässä on katodisen suojauksen ohjauskeskus. 7.4 Siltapaikan siisteys Sillan alapuolella havaittiin monin paikoin töherryksiä. 8 YHTEENVETO RAKENTEIDEN SÄILYVYYDESTÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUS 8.1 Yhteenveto vaurioista ja ongelmista Tehdyn tarkastuksen perusteella merkittävimmät vauriot ja ongelmat sillassa ovat: 1) laakerien erittäin vakavat ruostevauriot 2) turkkilevytyyppiset ei-vesitiiviit liikuntasaumalaitteet ja niiden aiheuttamat seurannaisvaikutukset sillan päissä 3) kulmateräskaiteet, jotka eivät ole törmäyskestävät sekä ukkopylväät ja ajojohteen epäjatkuvuuskohdat 4) vedeneristyksen vuodot ja niiden aiheuttamat seurannaisvaikutukset päällysrakenteessa 5) kevyen liikenteen väylän ohutkerrospäällysteen (vedeneristeen) irtoamat ja niiden aiheuttamat seurannaisvaikutukset 6) maatukien laakeritasojen rapautumavauriot 7) pilarien alaosien valuviat 8) reunapalkkien alkava pakkasrapautuminen 9) etuluiskan eroosiovauriot sillan eteläpäässä 10) luoteiskulman keilan eroosiovauriot ja teräsbetoniluiskan sortuma Tehdyn tarkastuksen perusteella muita vaurioita ja ongelmia ovat: 11) pengerkaiteiden vauriot sillan eteläpäässä 12) maatukien valuviat, halkeamat ja vesivuodot A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

25 25 (27) 8.2 Betonirakenteiden säilyvyys Kansilaatan alapinnassa havaittiin vesivuotojälkiä laajoilla alueilla. Vedeneristys on tehty itseliimautuvilla kumibitumimatoilla, jotka on kiinnitetty alustaan kuumentamatta. Vedeneristys vuotaa, vaikka vaikuttikin avauskohdissa ehjältä. Pitkälle edenneitä seurannaisvaikutuksia ei vielä havaittu. Pintarakenteiden uusimisen yhteydessä tehty muotoiluvalu on huonosti kiinni alustassaan. Paikoin myös muotoiluvalussa esiintyy alkavaa pakkasrapautumista ja kohonneita kloridipitoisuuksia. Palkisto ja kansilaatan alapinta on ruiskubetonoitu vuonna 1989 tai Ruiskubetoni on halkeillut, mutta kiinni alustassaan. Ruiskubetonointi on pysäyttänyt karbonatisoitumisen etenemisen rakennebetonissa. Palkiston ja kansilaatan alapinta on myös katodisesti suojattu. Palkeissa ei havaittu pakkasrapautumisen aiheuttamaa vaurioitumista. Holvin yläpinnassa on valuvikoja monin paikoin. Näissä kohdissa on myös paikoin näkyvissä betoniteräksiä. Lisäksi päällysrakenteelta valuu paikoin vettä holville. Valumakohdilla oli havaittavissa pakkasrapautumista. Karbonatisoituminen on edennyt holvin yläpinnassa varsin pitkälle, mutta terästen ollessa syvällä, sen vaikutus teräskorroosioon on vähäinen. Maatukien laakeritasot ovat pahoin rapautuneet. Laakeritasojen etupinnoissa ei havaittu pitkälle edenneitä vaurioita. Laakeritasoille on valunut kloridipitoista vettä ja myös teräskorroosio on mahdollinen. Liikuntasaumalaitteiden uusiminen vesitiiviinä saumalaitteina poistaisi vaurion syyn. Välitukien pilareissa havaittiin paikoin valuvikoja pilarien alaosissa. Sillan eteläpuolella pilarien alaosat on mantteloitu betonivalulla. Sama korjaus tulisi tehdä myös osaan pohjoispuolen pilareista. Karbonatisoituminen on edennyt pilareissa paikoin varsin syvälle. Betonipeitepaksuudet ovat pääosin hyviä, mutta korroosiovaurioita on odotettavissa tulevaisuudessa ellei karbonatisoitumista hidasteta. 8.3 Tutkimusten luotettavuus Tässä erikoistarkastuksessa tarkastellaan sillan rakenteiden kuntoa ja vaurioitumista sekä arvioidaan vaurioitumisen syitä. Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä pyritään varmistamaan tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä siinä esiintyviä puutteita on tarkasteltu sekä kenttätutkimusten yhteydessä että asiakirjojen perusteella. Tässä tarkastuksessa keskityttiin erityisesti pintarakenteiden kunnon ja mahdollisten vedeneristeen vuotojen seurannaisvaikutuksiin sekä turkkilevytyyppisten liikuntasaumalaitteiden vesivuotojen seurannaisvaikutusten arviointiin. Tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkittavasta rakenteesta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksella varsin hyvä käsitys. 8.4 Sillan kantavuus A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

26 26 (27) Sillasta ei ole tehty kantavuustarkastelua eikä sitä tehty erikoistarkastuksen yhteydessä. Sillan suunnittelukuorma on AII. Kevyen liikenteen väylien kohdalla käytetystä suunnittelukuormasta ei ole mainintaa. Kantavuuden ylittymiseen viittaavia vaurioita ei havaittu. 8.5 Sillan korjausehdotus Tehdyn tarkastuksen perusteella sillan peruskorjaus on tarpeen. Mikäli korjaamista lykätään useita vuosia, vaurioituminen tulee jatkumaan todennäköisesti kiihtyvällä vauhdilla. Sillan peruskorjaukseen ehdotamme sisällytettäväksi seuraavat toimenpiteet: 1) pintarakenteet (vedeneristeet, ohutkerrospäällyste, päällysteet) uusitaan 2) vedeneristyksen alla oleva muotoiluvalu uusitaan 3) sillan reunapalkit uusitaan 4) kaiteet uusitaan 5) laakerit vaihdetaan uusiin kumipesä- tai kumilevylaakereihin 6) laakeritasot korjataan valamalla 7) liikuntasaumalaitteet uusitaan ajoratojen kohdilla vesitiiviinä laitteina, massaliikuntasauman soveltuvuus tulee tarkastaa 8) holvin valuviat korjataan paikkaamalla 9) pilarien alaosat mantteloidaan betonivalulla sillan pohjoispäässä 10) pintavesi- ja tippuputket kunnostetaan, vedenpoisto tehdään siten, että valuva vesi ei tule holville tai holvin yläpinta syväimpregnoidaan 11) pohjoisen maatuen laakeripalkki ruiskubetonoidaan. 12) pilarien ja maatukien betonivauriot korjataan ja rakenteet pinnoitetaan 13) sillan pohjoispään pengerkaiteet uusitaan 14) sillan pohjoispään etuluiskan ja keilojen eroosiovauriot korjataan. Esitettyjen toimenpiteiden alustava kustannusarvio on noin (alv 0 %). Tarkempi kustannusarvio tehdään korjaussuunnittelun yhteydessä. Toimenpiteet 3, 4, 5, 6 ja 7 on syytä tehdä lähivuosina sillan liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Samassa yhteydessä on järkevää tehdä myös muut esitetyt toimenpiteet. Erityisesti pintarakenteiden uusimisen siirtäminen useilla vuosilla pidentää korjaustyöhön kuluvaa aikaa, lisää työnaikaisia liikennehaittoja ja kasvattaa korjauskustannuksia. Korjaustöillä on merkittävä liikennettä haittaava vaikutus. Sillan alkuperäisissä suunnitelmissa ei ole esitetty kevyen liikenteen väylien kohdilla käytettyä suunnittelukuormaa. Lähtökohtaisesti ei korjaustyön aikana voida sallia ajoneuvoliikennettä nykyisten kevyen liikenteen väylien kohdilla. Korjaussuunnittelussa ja korjaustyössä tulee ottaa huomioon sillan kaksi erillistä päällysrakennetta ja niiden välissä oleva laattarakenne. Erityisesti vedeneristeen muodonmuutoskykyyn tulee kiinnittää huomiota. Erillinen päällysrakenne mahdollistaa laakerien vaihdon ilman koko sillan sulkemista liikenteeltä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

27 27 (27) 8.6 Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Kulmateräskaiteet eivät ole törmäysturvalliset. Ukkopylväät eivät ole turvallisia törmäystilanteissa Ajojohteen puuttuminen sillan pohjoispäässä vaikuttaa liikenneturvallisuuteen Tampereella A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY DI Markku Äijälä TkT Vesa Järvinen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Emäkosken silta ERIKOISTARKASTUS

28 Näytteen Rakenneosa Ilmansuunta Silmämääräinen Raudoitteet Karbonatisoituminen Eriste- HUOM! tunnus tarkastelu peitepaksuus, min. ulko-/alapinta sisä-/yläpinta paksuus (mm) ES 01-1 ES 01-2 ES 02-1 ES 02-2 ES 03-1 ES 03-2 ES 04-1 ES 04-2 ES 05-1 Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta pituus (mm) tiivistys (1-5) halk. (mm) ulko-/ alapinta (mm) sisä-/ yläpinta (mm) kesk. (mm) maks. (mm) karb.- kerroin kesk. (mm) 55 3 x Tasausvalu pysynyt kiinni, mutta on huokoista (tiiviys 1), poikittainen halkeama 30 mm syvyydessä 83 3 x Näyte katkennut tasausvalun pintaa myöden, tasausvalu huokoista (tiiviys 1), rajapinnassa täytteisyyttä x Katkennut tasausvalun kohdalta, tasausvalu huokoista (1), mm syvyydellä pahvia tms. vaakahalkeama 30 mm syvyydessä x Katkennut 7 mm tasausvalun alapuolelta, katkeamiskohdassa täytteisyyttä, tasausvalu tiiviimpää kuin muissa kohdissa x Katkennut tasausvalun rajapinnasta. Rajapinnassa täytteisyyttä. Tasausvalun tiiviys 3 ES 05-2 Kansilaatan yläpinta Keskiarvot: maks. (mm) karb.- kerroin Vetolujuus Ohuthie PUH FAX Emäkosken silta Työn:o ES 11 Palkit ,97 x ES 12 Palkit ,11 x ES 13 Palkit ,83 x Keskiarvot: , ES 21 Kaari ,14 x Suuri kivi d~50, halkeama kiven yläreunaa myötäillen ES 22 Kaari ,14 x ES 23 Kaari ,55 x Isohkoja huokosia 11 mm Keskiarvot: , ES 31 Reunapalkit ,83 x Katkennut 50 mm syvyydeltä, katkeamiskohdassa täytteisyyttä. Ohuthie tehty alaosasta ES 32 Reunapalkit ,97 x Katkennut rb rajapinnasta, rb tiiviys 2 ES 33 Reunapalkit ,69 x Ruiskubetonin tiiviys 2, katkaisukohdassa täytteisyyttä Keskiarvot: , ES 41 Pilarit ,42 x Isohkoja huokosia d 8 mm ES 42 Pilarit ,47 x ES 43 Pilarit ,77 x ES 44 Pilarit ,39 x Keskiarvot: , NÄYTETAULUKKO LIITE 1 (1/2)

29 Näytteen Rakenneosa Ilmansuunta Silmämääräinen Raudoitteet Karbonatisoituminen Eriste- HUOM! tunnus tarkastelu peitepaksuus, min. ulko-/alapinta sisä-/yläpinta paksuus (mm) pituus (mm) tiivistys (1-5) halk. (mm) ulko-/ alapinta (mm) sisä-/ yläpinta (mm) kesk. (mm) ES 51 Maatuet ,47 x Pinnassa kalkkivuotojälki, pintaa osin paikattu ruiskubetonilla ES 52 Maatuet ,42 x ES 53 Maatuet ,55 x ES 54 Maatuet ,16 x Pinta epätasainen, kalkkia ES 55 Maatuet ,55 x Keskiarvot: , maks. (mm) karb.- kerroin kesk. (mm) maks. (mm) karb.- kerroin Vetolujuus Ohuthie PUH FAX Näytteen tunnus Rakenneosa CL-pitoisuus (paino-%) ES CL 01-1 Kansilaatan yläpinta 0,01 ES CL 01-2 Kansilaatan yläpinta 0,01 ES CL 02-1 Kansilaatan yläpinta 0,04 ES CL 02-2 Kansilaatan yläpinta 0,01 ES CL 03-1 Kansilaatan yläpinta 0,06 ES CL 03-2 Kansilaatan yläpinta 0,04 ES CL 04-1 Kansilaatan yläpinta 0,00 ES CL 04-2 Kansilaatan yläpinta 0,00 ES CL 05-1 Kansilaatan yläpinta 0,00 ES CL 05-2 Kansilaatan yläpinta 0,00 ES CL 21 Kaari 0,01 ES CL 22 Kaari 0,00 ES CL 31-1 Reunapalkit 0,00 ES CL 31-2 Reunapalkit 0,00 ES CL 32-1 Reunapalkit 0,00 ES CL 32-2 Reunapalkit 0,00 ES CL 33-1 Reunapalkit 0,00 ES CL 33-2 Reunapalkit 0,00 ES CL 51-1 Maatuet 0,02 ES CL 51-2 Maatuet 0,01 ES CL 52-1 Maatuet 0,04 ES CL 52-2 Maatuet 0,02 ES CL 53-1 Maatuet 0,07 ES CL 53-2 Maatuet 0,05 ES CL 54-1 Maatuet 0,12 ES CL 54-2 Maatuet 0,11 Emäkosken silta Työn:o NÄYTETAULUKKO LIITE 1 (2/2)

30 A - A 1:100 B Koskenmäki Nokia 54 CL CL CL CL CL HW = K(60) +77,39 (Pyhäjärven säännöstely) W = K(60) +73,33 ( ) NW = K(60) +75,84 (Pyhäjärven säännöstely) TASOKUVA 1: CL CL CL 33 Nokia CL CL CL CL CL CL CL Koskenmäki CL 53 CL 04 CL CL TUKIMUURI A A A - A 1: EMÄKOSKEN SILTA NÄYTTEENOTTOPAIKAT LIITE 2

31 LIITE 3 SILLAN NIMI: EMÄKOSKEN SILTA PROJ NRO PINTARAKENTEEN AVAUSKOHTA nro ES01 PINTARAKENNE tyyppi paksuus [mm] Tehdyt havainnot Pintakerros AB kerros AB kerros Suojakerros Suojabetoni 30 Teräs pohjalla, pintaruosteessa (cl) Eriste Kumibitumimatto 15 Paksuus yht 110 BETONIN KUNNON ARVIOINTI Tehdyt havainnot Silmämääräinen arvio Tasausvalu pinnassa mm Vasarointi Näyteporaus Näytteet katkesivat porattaessa tasausvalun ja kansilaatan rajapinnasta RAUDOITUS tyyppi halkaisija Tehdyt havainnot Raudoitus 1 Raudoitus 2

32 LIITE 3 SILLAN NIMI: EMÄKOSKEN SILTA PROJ NRO PINTARAKENTEEN AVAUSKOHTA nro ES02 PINTARAKENNE tyyppi paksuus [mm] Tehdyt havainnot Pintakerros AB kerros AB kerros Suojakerros Suojabetoni 40 Eriste Kumibitumimatto 10 Vaikuttaa ehjältä Paksuus yht 105 BETONIN KUNNON ARVIOINTI Tehdyt havainnot Silmämääräinen arvio Tasausvalu pinnassa 5-15 mm Vasarointi Näyteporaus Näytteet katkesivat porattaessa tasausvalun ja kansilaatan rajapinnasta RAUDOITUS tyyppi halkaisija Tehdyt havainnot Raudoitus 1 Raudoitus 2

33 LIITE 3 SILLAN NIMI: EMÄKOSKEN SILTA PROJ NRO PINTARAKENTEEN AVAUSKOHTA nro ES03 PINTARAKENNE tyyppi paksuus [mm] Tehdyt havainnot Pintakerros AB kerros AB kerros Suojakerros Suojabetoni 60 Eriste Kumibitumimatto 10 Vaikuttaa ehjältä Paksuus yht 130 Avauskohta täyttyy vedellä (patoutunutta) porauksen jälkeen, avauskohdan vieressä kanavointi (metallisalaoja) Kanavoinnin ympärystäyttö hyvin vettä läpäisevää materiaalia BETONIN KUNNON ARVIOINTI Tehdyt havainnot Silmämääräinen arvio Vasarointi Näyteporaus RAUDOITUS tyyppi halkaisija Tehdyt havainnot Raudoitus 1 Raudoitus 2

34 LIITE 3 SILLAN NIMI: EMÄKOSKEN SILTA PROJ NRO PINTARAKENTEEN AVAUSKOHTA nro ES04 PINTARAKENNE tyyppi paksuus [mm] Tehdyt havainnot Pintakerros AB kerros AB kerros Suojakerros Suojabetoni 80 Eriste Kumibitumimatto 10 Heikosti kiinni alustassaan Paksuus yht 160 Avauskohta täyttyy vedellä (patoutunutta) porauksen jälkeen BETONIN KUNNON ARVIOINTI Tehdyt havainnot Silmämääräinen arvio Tasausvalun paksuus 35 mm Vasarointi Näyteporaus RAUDOITUS tyyppi halkaisija Tehdyt havainnot Raudoitus 1 Raudoitus 2

35 LIITE 3 SILLAN NIMI: EMÄKOSKEN SILTA PROJ NRO PINTARAKENTEEN AVAUSKOHTA nro ES05 PINTARAKENNE tyyppi paksuus [mm] Tehdyt havainnot Pintakerros AB kerros AB kerros Suojakerros Suojabetoni 55 Teräs pohjalla, pintaruosteessa (cl) Eriste Kumibitumimatto 10 Heikosti kiinni alustassaan Paksuus yht 125 BETONIN KUNNON ARVIOINTI Tehdyt havainnot Silmämääräinen arvio Tasausvalun paksuus 30 mm Vasarointi Näyteporaus RAUDOITUS tyyppi halkaisija Tehdyt havainnot Raudoitus 1 Raudoitus 2

36 PUH FAX Emäkosken silta Työn:o TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 4 (1/4) Pilarit Haat Syvyysalue (mm) Raudoitteita (kpl) Peitepaksuudet 0 % 0 % 2 % 6 % 9 % 13 % 21 % 20 % 11 % 9 % 5 % 4 % Karbonatisoituminen 25 % 25 % 0 % 25 % 25 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 1 % 3 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 25 Haat 20 Peitepaksuudet (%) Syvyysvälit (mm)

37 PUH FAX Emäkosken silta Työn:o TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 4 (2/4) Palkit Haat Syvyysalue (mm) Raudoitteita (kpl) Peitepaksuudet 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 1 % 15 % 20 % 33 % 18 % 12 % Karbonatisoituminen 0 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 40 Haat Peitepaksuudet (%) Syvyysvälit (mm)

38 PUH FAX Emäkosken silta Työn:o TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 4 (3/4) Reunapalkit Haat Syvyysalue (mm) Raudoitteita (kpl) Peitepaksuudet 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 3 % 8 % 17 % 15 % 14 % 43 % Karbonatisoituminen 33 % 67 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 50 Haat 40 Peitepaksuudet (%) Syvyysvälit (mm)

39 PUH FAX Emäkosken silta Työn:o TERÄSKORROOSION LAAJUUDEN ARVIOINTI LIITE 4 (4/4) Maatuet Matalan mt pystyteräkset Syvyysalue (mm) Raudoitteita (kpl) Peitepaksuudet 0 % 0 % 4 % 8 % 16 % 19 % 13 % 12 % 8 % 6 % 10 % 4 % Karbonatisoituminen 60 % 0 % 0 % 0 % 20 % 20 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Raudoituksesta 0 % 0 % 2 % 3 % 5 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % korroosiotilassa Korroosiotilan 0 % 0 % 2 % 5 % 9 % 11 % 11 % 11 % 11 % 11 % 11 % 11 % kumulatiivinen osuus T T T T T T T T T T T T T 25 Matalan mt pystyteräkset 20 Peitepaksuudet (%) Syvyysvälit (mm)

40 Vetolujuuden määritys Ositum Oy Kiilakiventie OULU VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS Kohde Raporttitunnus Menetelmät Vetokokeet suoritettiin laboratoriossa standardin SFS 5455 mukaisesti. Koekappaleet Vetokoekappaleet olivat halkaisijaltaan 50 mm. Tulokset Näyte Rakenneosa Vetolujuus Murtokohta/- tapa N/mm 2 ES11 Palkki 0,2 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee ES11 (uusinta) Palkki 0,3 Ulkopinnasta mm, vino, myötäilee, kivi noin 50 % pinta-alasta ES12 Palkki 1,4 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee ES22 Kaari 2,3 Ulkopinnasta 1-3 mm, suora myötäilee ES23 Kaari 1,7 Ulkopinnasta 4-5 mm, suora, myötäilee ES32 Reunapalkki 0,2 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee ES32 (uusinta) Reunapalkki 0,3 Ulkopinnasta 7-16 mm, suora, myötäilee ES33 Reunapalkki 1,2 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee ES41 Pilari 2,4 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee, ES42 Pilari 1,3 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee ES43 Pilari 0,6 Ulkopinnasta mm, vino, myötäilee ES43 (uusinta) Pilari 1,3 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee, leikkaa

41 Vetolujuuden määritys Näyte Rakenneosa Vetolujuus Murtokohta/- tapa N/mm 2 ES44 Pilari 2,3 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee ES51 Maatuki 0,3 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee, kivi noin 30 % pinta- alasta ES51 (uusinta) Maatuki 0,6 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee, kivi noin 25 % pinta- alasta ES52 Maatuki 1,8 Ulkopinnasta mm, suora, leikkaa ES53 Maatuki 2,8 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee ES54 Maatuki 0,2 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee ES54 (uusinta) Maatuki 0,5 Ulkopinnasta mm, vino, myötäilee ES55 Maatuki 1,8 Ulkopinnasta mm, suora, myötäilee Päiväys Ositum Oy Jaakko Luukkonen Rakennusinsinööri (AMK)

42 Kloridianalyysi 1(2) Ositum Oy Sinikalliontie ESPOO KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS Kohde Tilaaja A-Insinöörit Suunnittelu Oy Markku Äijälä Satakunnankatu TAMPERE markku.aijala@ains.fi Raporttitunnus Menetelmä Tulokset Näytteiden kokonaiskloridipitoisuudet määritettiin laboratoriossa standardin SFS 5451 mukaisesti. Näyte Rakenneosa Cl - (paino -%) ES CL 01-1 Kansilaatan yläpinta 0,01 ES CL 01-2 Kansilaatan yläpinta 0,01 ES CL 02-1 Kansilaatan yläpinta 0,04 ES CL 02-2 Kansilaatan yläpinta 0,01 ES CL 03-1 Kansilaatan yläpinta 0,06 ES CL 03-2 Kansilaatan yläpinta 0,04 ES CL 04-1 Kansilaatan yläpinta < 0,01 ES CL 04-2 Kansilaatan yläpinta < 0,01 ES CL 05-1 Kansilaatan yläpinta < 0,01 ES CL 05-2 Kansilaatan yläpinta < 0,01 ES CL 21 Kaari 0,01 ES CL 22 Kaari < 0,01 ES CL 31-1 Reunapalkit < 0,01 ES CL 31-2 Reunapalkit < 0,01 ES CL 32-1 Reunapalkit < 0,01 ES CL 32-2 Reunapalkit < 0,01 ES CL 33-1 Reunapalkit < 0,01 ES CL 33-2 Reunapalkit < 0,01

43 Kloridianalyysi 2(2) Näyte Rakenneosa Cl - (paino -%) ES CL 51-1 Maatuet 0,02 ES CL 51-2 Maatuet 0,01 ES CL 52-1 Maatuet 0,04 ES CL 52-2 Maatuet 0,02 ES CL 53-1 Maatuet 0,07 ES CL 53-2 Maatuet 0,05 ES CL 54-1 Maatuet 0,12 ES CL 54-2 Maatuet 0,11 Päiväys Espoo Ositum Oy Viveca Lindqvist FM, Geologi, Tutkija Jakelu 1 kpl Ositum Oy:n arkisto 1 kpl Tilaaja

44 OHUTHIETUTKIMUS Tutkimusraportti

45 OHUTHIETUTKIMUS 1(12) YHTEYSTIEDOT Tilaaja A-Insinöörit Suunnittelu Oy Markku Äijälä Satakunnankatu TAMPERE Tutkimuskohde Laboratorio Ositum Oy Sinikalliontie ESPOO Yhteyshenkilö FM, Geologi Viveca Lindqvist Betonilaboratorio Puh , Gsm OHUTHIETUTKIMUS Yleistiedot A-Insinöörit Suunnittelu Oy on toimittanut kohteesta , kahdeksan ( = 50 mm) betonilieriönäytettä ohuthielaboratoriotutkimuksia varten: ES 01-1, ES 02-1, ES 03-1, ES 04-2, ES 05-1, ES 13, ES 21 ja ES 31. Näytteet jaettiin arvostelueriin taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Näytteiden arvosteluerät. Kansilaatan yläpinta Palkki Kaari Reunapalkki ES 01-1 ES 02-1 ES 03-1 ES 04-2 ES 05-1 ES 13 ES 21 ES 31 Näytelieriöistä valmistettiin erikoislaboratoriomenetelmin ohuthieet betonin pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa. Ohuthieen koko on 48 x 23 x 0,03 mm 3. Betoniohuthienäytteet tutkittiin MOTIC BA300Pol polarisaatiomikroskoopilla ja tutkimuksessa käytettiin apuna ASTM C856 standardia.

46 OHUTHIETUTKIMUS 2(12) Tulosyhteenveto Ohuthietutkimustulosten perusteella betonien kuntoa sekä betonien kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä on arvioitu tiivistetysti taulukossa 2. Taulukossa betonien kuntoa on arvioitu asteikolla: hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko. Pakkasrapautumista on kuvattu asteikolla 0-4: 0 = ei rapautumaa, 1 = vähäistä, 2 = orastavaa, 3 = kohtalaista, 4 = voimakasta. Taulukko 2. Ohuthietutkimuksen avulla arvioitu betoninäytteiden kunto (hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko), ja betonin kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä. yp = yläpinta, up = ulkopinta. Näyte Näytteenottopaikka Kunto Krb [mm] Pakkasenkesto/ huokostäytteet Rapautuminen ES 01-1 ES 02-1 ES 03-1 ES 04-2 ES 05-1 Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinta Tasausvalu: hyvä Alusbetoni: tyydyttävä Tasausvalu: tyydyttävä Alusbetoni: hyvä Tasausvalu: hyvä Alusbetoni: tyydyttävä Tasausvalu: tyydyttävä Alusbetoni: tyydyttävä Tasausvalu: tyydyttävä Alusbetoni: tyydyttävä yp: 0-1/0 Ei/Ettringiittiä Tasausvalu: 0 yp: 1-4/2 yp: 0-2/0 yp: 0 yp: 0 Ei/Ettringiittiä ja portlandiittia Ei/Ettringiittiä ja portlandiittia Ei/Ettringiittiä ja portlandiittia Ei/Ettringiittiä ja portlandiittia (alusbetoni yp: 0-8/1) ES 13 Palkki Hyvä up: 4-8/6 Ei/Melko vähän ettringiittiä ja paikoin portlandiittia ES 21 Kaari 0-23 mm välttävä, mm tyydyttävä up:9-25/15 Ei/Halkeamissa ettringiittiä ja karbonaattia ES 31 Reunapalkki Tyydyttävä up: 0-10/1 Ei/Halkeamissa portlandiittia ja ettringiittiä Alusbetoni: 2 Tasausvalu: 2 Alusbetoni: 0 Tasausvalu: 0 Alusbetoni: 2 Tasausvalu: 0 Alusbetoni: 1 Tasausvalu: 0 Alusbetoni: Betonien laatu ja tiiveys Betonit ovat tasalaatuisia ja tiiviitä. Kansilaatan yläpinnan betonit koostuvat tasaus/muotoiluvalusta ja alusbetonista. Kaikkien paitsi näytteen ES 01-1 tasaus/muotoiluvalu on irronnut alustastaan tai lieriönäyte on katkennut tasaus/muotoiluvalun ja alusbetonin sauman tuntumasta. Kunnoltaan kansilaatan yläpinnan, palkin ja reunapalkin betonit ovat hyviä/tyydyttäviä. Kaaren betonin ulkopinta

47 OHUTHIETUTKIMUS 3(12) on kunnoltaan välttävää n. 23 mm syvyydelle, jonka jälkeen betoni on kunnoltaan tyydyttävää. Kansilaatan yläpinnan alusbetonien, näytteen ES 02-1 tasaus/muotoiluvalun betonin sekä kaaren ja reunapalkin betonien runkoaines on pääosin ehjää ja rapautumatonta (paikoin säröillyttä, kuva 1). Muissa tasaus/muotoiluvalujen betoneissa sekä palkin betonissa runkoaines on ehjää ja rapautumatonta. Näytteen ES 01-1 huokoinen tasaus/muotoiluvalu aiheuttaa avoimia runko- ja sideainestartuntoja. Muissa näytteissä runko- ja sideainestartunnat ovat yleisesti ja vähintään pääosin hyvät ja tiiviit. Kaaren ulkopinnassa karbonatisoituminen on edennyt paikoin melko syvälle. Muiden näytteiden osalta sideaineksen karbonatisoituminen on vähäistä. Halkeilu, rapautuneisuus ja pakkaskestävyys Kansilaatan yläpinta Kansilaatan yläpinnan alusbetonissa ES 03-1 sekä tasausvalujen betoneissa ES 04-2 ja 05-1 on nähtävissä arviolta betonin varhaisessa vaiheessa syntynyttä kuivumiskutistumisperäistä mikrosäröilyä (Kuva 2). Säröihin on paikoin kiteytynyt ettringiittiä. Kansilaatan alusbetoneissa ES 01-1, ES 03-1 ja ES 05-1 pakkarapautuminen on arviolta orastavaa ja näytteessä ES 04-2 alkavaa. Tasaus/muotoiluvalussa ES 02-1 on nähtävissä myös orastavaan pakkasrapautumiseen viittaavaa säröilyä ja halkeilua. Pinnansuuntaisiin ja paikoin runkoainesta leikkaaviin säröihin (Kuva 1) on kiteytynyt paikoin ettringiittiä ja osa halkeamista on kokonaan umpeutuneita. Kansilaatan alusbetoneissa ei ole nähtävissä suojahuokosia tai huokosia esiintyy erittäin vähän (ei lisähuokostusta). Tasaus/muotoiluvaluissa pyöreitä suojahuokosia on nähtävissä hyvin runsaasti. Pääosa huokosista on kuitenkin täyttynyt ettringiitillä ja/tai portlandiitilla (Kuva 2). Näytteen ES 01-1 tasaus/muotoiluvalussa esiintyy runsaasti myös epämääräisen muotoisia ja onkalomaisia huokostiloja, jotka voivat edistää kosteuden kulkeutumista betonissa. Näytteiden ES 02-1 ja ES 04-2 tasaus/muotoiluvalun yläpinnassa on nähtävissä viitteitä sideaineksen liukenemisesta ja uudelleen kiteytymisestä huokostiloihin ja rakoihin. Kansilaatan betonien suojahuokosissa ja halkeamissa nähtävät huokostäytteet ovat arviolta syntyneet kosteusrasituksessa ja paisuessaan ne voivat heikentää betonien kestävyyttä. Betonit eivät huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestäviä kosteusrasituksessa. Palkki, kaari ja reunapalkki Palkin ulkopinnan ruiskubetoni on irronnut alustastaan. Näytteessä esiintyy vähäistä ja arviolta kuivumiskutistumisperäistä säröilyä. Reunapalkissa ja kaaressa on nähtävissä voimakasta, pääosin suuntautumatonta ja haaroittuvaa mikrosäröilyä ja halkeilua. Paikoin säröt ja halkeamat leikkaavat runkoainesta ne ovat epäjatkuvia ja pinnansuuntaisia (Kuva 3). Betonien säröihin ja halkeamiin on paikoin kiteytynyt ettringiittiä ja reunapalkin halkeamissa on nähtävissä myös portlandiittia. Halkeamat ovat paikoin kokonaan umpeutuneet (Kuva 4). Säröily ja halkeilu on arviolta osin

48 OHUTHIETUTKIMUS 4(12) kuivumiskutistumisperäistä ja osin pakkasrapautumisen aiheuttamaa. Säröt heikentävät paikoin merkittävästi runko- ja sideainestartuntoja ja paikoin karbonatisoituminen on edennyt syvemmälle halkeamia ja rakoja pitkin (Kuva 4). Palkin betonissa esiintyy suojahuokosia vähän ja huokosiin on kiteytynyt melko vähän ettringiittiä ja paikoin myös portlandiittia. Kaaren ja reunapalkin betoneissa ei ole nähtävissä juuri lainkaan suojahuokosia (ei lisähuokostusta). Betonit eivät huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestäviä kosteusrasituksessa. Näytekohtaiset tutkimustulokset Kansilaatan yläpinta Näyte ES 01-1, Kansilaatan yläpinta. Näytteen pituus on n. 62 mm, josta yläpinnan tasaus/muotoiluvalun osuus on n. 27 mm. Ohuthie on valmistettu näytteen yläpinnasta alkaen n. 46 mm syvyydelle. Tasaus/muotoiluvalu (n. 27 mm) Betoni on melko tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-8,0 mm) koostuu pääasiallisesti hieman kulmikkaista graniitti- ja amfiboliittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko- ja sideaineksen tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit, näytteen yläpinnassa paikoin avoimia. Sideaineksessa ei ole havaittavissa merkittävää karbonatisoitumista. Suojahuokosia ( = 0,04-0,8 mm) esiintyy runsaasti. Huokosissa on nähtävissä ettringiittikiteytymiä. Huokostäytteiden määrä kasvaa kohti tasaus/muotoiluvalun alaosaa, jossa pääosa huokosista on kokonaan/lähes kokonaan täyttyneitä. Tiivistyshuokosia ( < 3,0 mm) esiintyy runsaasti erityisesti tasaus/muotoiluvalun yläosassa. Huokoset ovat pääosin epämääräisen muotoisia ja onkalomaisia, paikoin myös pyöreitä/pyöreähköjä ( > 0,8 mm suuruisia). Tiivistyshuokosten reunoilla on nähtävissä vähäisiä ettringiittikiteytymiä. Tasaus/muotoiluvalun ja alusbetonin saumassa on nähtävissä halkeaman yhteydessä kohtalaisesti pinnansuuntaista säröilyä. Säröt leikkaavat paikoin runkoainesta. Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Runsaat onkalomaiset huokostilat voivat edistää kosteuden kulkeutumista betonissa ja heikentää sen pakkasenkestävyyttä kosteusrasituksessa. Alusbetoni (n. 19 mm) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-21 mm) koostuu pääasiallisesti melko pyöristyneistä graniitti-, amfiboliitti- ja kvartsiittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on pääosin ehjää ja rapautumatonta.

49 OHUTHIETUTKIMUS 5(12) Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko- ja sideaineksen tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit. Sideaines on karbonatisoitunut alusbetonin yläpinnasta alkaen n. 1,0-2,0 mm syvyydelle asti. Näytteessä ei ole nähtävissä pyöreitä suojahuokosia (ei lisähuokostusta). Yksittäisiä epämääräisen muotoisia huokosia ( < 1,5 mm) esiintyy hyvin vähän ja niissä ei ole nähtävissä haitallisia kiteytymiä. Alusbetonissa on nähtävissä pinnansuuntaista, pääosin runkoainesta myötäilevää ja jatkuvaa mikrohalkeilua ja -säröilyä (Kuva 1). Halkeamiin on paikoin kiteytynyt ettringiittiä ja osa halkeamista on kokonaan umpeutuneita. Halkeamat ja säröt ovat voimakkaimpia alusbetonin yläpinnan tuntumassa. Yläpinnassa on nähtävissä viitteitä sideaineksen liukenemisesta kulkeutuminen betoniin). (kosteuden Alusbetoni ei huokosrakenteensa perusteella kosteusrasituksessa. ole arviolta pakkasenkestävää Näyte ES 02-1, Kansilaatan yläpinta. Näytteen pituus on n. 90 mm, josta yläpinnan tasaus/muotoiluvalun osuus on n. 15 mm. Näyte on katkennut n. 10 ja 25 mm syvyydeltä näytteen yläpinnasta alkaen (sahattaessa tasaus/muotoiluvalu irtosi alustastaan saumaa myötäillen). Ohuthie on valmistettu näytteen yläpinnasta alkaen n. 45 mm syvyydelle. Tasaus/muotoiluvalu (n. 15 mm) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-6,0 mm) koostuu pääasiallisesti melko pyöristyneistä graniitti- ja amfiboliittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on pääosin ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on paikoin hieman epätasainen. Runkoja sideaineksen tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin avoimet runkoainesta myötäilevien säröjen ja halkeamien vuoksi. Sideaines on karbonatisoitunut keskimäärin n. 2,0 mm syvyydelle näytteen yläpinnasta alkaen. Suojahuokosia ( = 0,03-0,8 mm) esiintyy runsaasti (erityisesti yli 0,1 mm suuruisia). Huokosten reunoilla on nähtävissä ettringiitti- ja paikoittaisia portlandiittikiteytymiä. Pääosa huokosista on kokonaan/lähes kokonaan täyttyneitä. Tiivistyshuokosia ( < 1,0 mm) esiintyy melko vähän ja ne ovat pääosin pyöreitä/pyöreähköjä ( > 0,8 mm suuruisia) huokostiloja. Tiivistyshuokosten reunoilla on nähtävissä ettringiittikiteytymiä. Tasaus/muotoiluvalussa esiintyy kohtalaisen paljon pääosin pinnansuuntaista mikrosäröilyä ja halkeilua. Säröt ja halkeamat myötäilevät pääosin runkoainesta ja leikkaavat vain yksittäisiä kappaleita. Paikoin halkeamiin on kiteytynyt ettringiittiä. Säröt ovat arviolta ainakin osittain pakkasrapautumisperäisiä.

50 OHUTHIETUTKIMUS 6(12) Sideaineksessa on nähtävissä merkkejä liukenemisesta ja sitä uudelleen kiteytynyt betonin huokostiloihin. Muotoilu/tasausvalun betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Alusbetoni (n. 30 mm) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-25 mm) koostuu pääasiallisesti pyöristyneistä graniitti-, gneissi- ja kvartsiittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko- ja sideaineksen tartunnat ovat hyvät ja tiiviit. Sideaineksessa ei ole havaittavissa merkittävää karbonatisoitumista. Pyöreitä suojahuokosia ei ole nähtävissä (ei lisähuokostusta). Epämääräisen muotoisia huokostiloja ( < 1,0 mm) esiintyy hyvin vähän ja huokosiin on kiteytynyt ettringiittiä. Näytteessä ei ole nähtävissä rapautumista eikä muuta merkittävää mikrosäröilyä/- halkeilua. Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Näyte ES 03-1, Kansilaatan yläpinta. Näytteen pituus on n. 120 mm, josta yläpinnan tasaus/muotoiluvalun osuus on n. 15 mm. Näyte on katkennut n. 12 ja 27 mm syvyydeltä näytteen yläpinnasta alkaen. Näytteen yläpinnassa esiintyy bitumikerros. Ohuthie on valmistettu näytteen yläpinnasta alkaen n. 45 mm. Tasaus/muotoiluvalu (n. 15 mm) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-6,0 mm) koostuu pääasiallisesti melko pyöristyneistä graniitti- ja amfiboliittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko- ja sideaineksen tartunnat ovat hyvät ja tiiviit. Sideaineksessa ei ole havaittavissa karbonatisoitumista. Suojahuokosia ( = 0,03-0,8 mm) esiintyy hyvin runsaasti. Huokosten reunoilla on nähtävissä ettringiitti- ja portlandiittikiteytymiä ja pääosa huokosista on kokonaan/lähes kokonaan täyttyneitä. Tiivistyshuokosia ( < 2,2 mm) esiintyy kohtalaisesti. Pääosin huokoset ovat pyöreähköjä ( > 0,8 mm suuruisia) huokostiloja. Tiivistyshuokosten reunoilla on nähtävissä ettringiitti- ja portlandiittikiteytymiä. Tasaus/muotoiluvalussa ei ole nähtävissä rapautumista eikä muuta merkittävää mikrosäröilyä/-halkeilua.

51 OHUTHIETUTKIMUS 7(12) Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Alusbetoni (n. 30 mm) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-20 mm) koostuu pääasiallisesti melko pyöristyneistä graniitti- ja gneissikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on pääosin ehjää ja rapautumatonta, paikoin mikrosäröt leikkaavat runkoainesta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko- ja sideaineksen tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit. Sideaineksessa ei ole havaittavissa merkittävää karbonatisoitumista (tasaus/muotoiluvalun ja alusbetonin välistä saumaa ympäröivässä sideaineksessa esiintyy yksittäisiä ja osittain karbonatisoituneita alueita). Näytteessä on nähtävissä vain muutamia, yksittäisiä suojahuokosia ( = 0,08-0,2 mm). Huokosten reunoilla on nähtävissä ettringiittikiteytymiä. Tiivistyshuokosia ( < 2,0 mm) esiintyy vähän ja ne ovat pääosin pyöreitä/pyöreähköjä huokostiloja. Huokosissa ei ole nähtävissä merkittäviä haitallisia kiteytymiä. Näytteessä esiintyy pääosin pinnansuuntaista ja runkoainesta myötäilevää säröilyä ja halkeilua. Halkeamat ovat paikoin jatkuvia ja pääosin < 0,2 mm paksuisia. Halkeamiin on paikoin kiteytynyt ettringiittiä. Alusbetonissa on nähtävissä melko vähäistä pintaa vasten kohtisuoraa ja arviolta kuivumiskutistumisperäistä säröilyä. Halkeamia ja säröjä ympäröivässä sideaineksessa on nähtävissä paikoittaista liukenemista. Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Näyte ES 04-2, Kansilaatan yläpinta. Näytteen pituus on n. 144 mm, josta tasausvalun osuus on n mm. Näyte on katkennut n. 40 mm syvyydeltä näytteen yläpinnasta alkaen. Ohuthie on valmistettu näytteen yläpinnasta alkaen n. 43 mm. Tasaus/muotoiluvalu (n. 33 mm) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-8,0 mm) koostuu pääasiallisesti melko pyöristyneistä graniitti- ja amfiboliittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko- ja sideaineksen tartunnat ovat hyvät ja tiiviit. Sideaineksessa ei ole havaittavissa merkittävää karbonatisoitumista. Suojahuokosia ( = 0,03-0,8 mm) esiintyy runsaasti. Huokosten reunoilla on nähtävissä ettringiitti- ja portlandiittikiteytymiä ja pääosa huokosista on kokonaan/lähes kokonaan täyttyneitä. Tiivistyshuokosia ( < 4,5 mm) esiintyy vähän ja ne ovat pääosin pyöreitä/pyöreähköjä ( > 0,8 mm suuruisia) huokostiloja. Tiivistyshuokosten reunoille on kiteytynyt ettringiittiä.

52 OHUTHIETUTKIMUS 8(12) Tasaus/muotoiluvalussa on nähtävissä kohtalaisesti suuntautumatonta ja haaroittuvaa mikrosäröilyä (kuivumiskutistuminen). Säröihin on paikoin kiteytynyt ettringiittiä. Näytteessä ei ole nähtävissä rapautumiseen viittaavaa mikrosäröilyä/-halkeilua. Alapinnassa on nähtävissä viitteitä sideaineksen liukenemisesta. Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Alusbetoni (n. 10 mm) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-30 mm) koostuu pääasiallisesti melko pyöristyneistä graniitti-, gneissi- ja amfiboliittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on pääosin ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko- ja sideaineksen tartunnat ovat hyvät ja tiiviit. Sideaineksessa ei ole havaittavissa karbonatisoitumista. Suojahuokosia ( = 0,04-0,8 mm) esiintyy melko vähän. Pääosa huokosista on täyttynyt kokonaan/lähes kokonaan ettringiitillä ja portlandiitilla. Tiivistyshuokosia ei ole nähtävissä. Näytteessä esiintyy vähäistä, arviolta kuivumiskutistumisperäistä mikrosäröilyä. Pinnansuuntaista, epäjatkuvaa ja paikoin runkoainesta leikkaavaa säröilyä esiintyy melko vähän. Säröily on arviolta alkavan pakkasrapautumisen seurauksena syntynyttä. Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Näyte ES 05-1, Kansilaatan yläpinta. Näytteen pituus on n. 164 mm, josta tasausvalun osuus on n. 30 mm. Näyte on katkennut n. 30 mm syvyydeltä näytteen yläpinnasta alkaen myötäillen tasaus/muotoiluvalun saumaa. Ohuthie on valmistettu näytteen yläpinnasta alkaen n. 43 mm. Tasaus/muotoiluvalu (n. 30 mm) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-8,0 mm) koostuu pääasiallisesti melko pyöristyneistä graniitti- ja amfiboliittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko- ja sideaineksen tartunnat ovat hyvät ja tiiviit. Sideaineksessa ei ole havaittavissa karbonatisoitumista. Suojahuokosia ( = 0,04-0,8 mm) esiintyy runsaasti. Huokosten reunoille on kiteytynyt ettringiittiä ja portlandiittia. Pääosa huokosista on kokonaan/lähes kokonaan täyttyneitä (Kuva 2). Tiivistyshuokosia ( < 1,2 mm) esiintyy kohtalaisesti ja ne ovat pääosin pyöreitä/pyöreähköjä ( > 0,8 mm suuruisia) huokostiloja. Tiivistyshuokosten reunoilla on nähtävissä ettringiittikiteytymiä.

53 OHUTHIETUTKIMUS 9(12) Tasaus/muotoiluvalussa on nähtävissä kohtalaisesti suuntautumatonta ja haaroittuvaa mikrosäröilyä (kuivumiskutistuminen) (Kuva 2). Säröihin on paikoin kiteytynyt ettringiittiä. Näytteessä ei ole nähtävissä rapautumiseen viittaavaa mikrosäröilyä/- halkeilua. Alapinnassa on nähtävissä viitteitä sideaineksen liukenemisesta. Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Alusbetoni (n.13 mm) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-45 mm) koostuu pääasiallisesti melko pyöristyneistä graniitti-, kiilleliuske- ja amfiboliittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko- ja sideaineksen tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit. Sideaineksessa on nähtävissä vähäistä karbonatisoitumista alusbetonin yläpinnasta n. 1,0 mm syvyydelle asti. Halkeamia pitkin karbonatisoituminen on edennyt paikallisesti n. 8,0 mm syvyydelle asti. Pyöreitä suojahuokosia ei ole nähtävissä (ei lisähuokostusta). Tiivistyshuokosia ( < 3,5 mm) esiintyy vähän ja ne ovat pääosin pyöreitä/pyöreähköjä ( > 0,8 mm suuruisia) huokostiloja. Huokosissa ei ole nähtävissä merkittäviä haitallisia kiteytymiä. Alusbetonissa on nähtävissä kohtalaisesti pinnansuuntaista, paikoin epäjatkuvaa ja ettringiittitäytteistä mikrosäröilyä ja halkeilua. Runsaimmin säröilyä esiintyy alusbetonin yläpinnassa lähellä tasaus/muotoiluvalun ja alusbetonin välistä saumaa. Säröt myötäilevät pääosin runkoainesta, mutta leikkaavat yksittäisiä kappaleita. Mikrosäröily on arviolta osittain pakkasrapautumisperäistä. Alusbetonin yläpinnassa esiintyy alueita, joissa on nähtävissä viitteitä sideaineksen liukenemisesta. Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Palkki Näyte ES 13, Palkki. Näytteen pituus on n. 100 mm, josta ulkopinnan ruiskubetonikerroksen osuus on n. 21 mm. Näyte on katkennut ruisku- ja alusbetonin välisestä saumasta, n. 21 mm syvyydeltä näytteen ulkopinnasta alkaen. Näytteessä esiintyy teräs ( = 8,0 mm) n. 38 mm syvyydellä näytteen ulkopinnasta alkaen. Teräksessä on nähtävissä vähäistä, paikallista ruosteisuutta. Ohuthie on valmistettu näytteen ulkopinnasta alkaen n. 44 mm syvyydelle. Ruiskubetoni (n. 21 mm) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-6,0 mm) koostuu pääasiallisesti hieman kulmikkaista graniitti- ja amfiboliittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta.

54 OHUTHIETUTKIMUS 10(12) Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko - ja sideaineksen tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin avoimia runkoaineskappaleita reunustavien huokostilojen vuoksi. Sideaines on karbonatisoitunut näytteen ulkopinnasta alkaen keskimäärin n. 6,0 mm syvyydelle asti. Suojahuokosia ( = 0,06-0,8 mm) esiintyy hyvin vähän. Huokosten reunoilla on nähtävissä paikoin melko vähäisiä ettringiittikiteytymiä. Epämääräisen muotoisia tiivistyshuokosia ( = 0,08-2,6 mm) esiintyy melko runsaasti. Erityisen paljon huokostiloja on nähtävissä näytteen ulkopinnan tuntumassa. Tiivistyshuokosissa ei ole nähtävissä merkittäviä haitallisia kiteytymiä. Huokostilat voivat edistää kosteuden kulkeutumista betoniin. Näytteessä esiintyy hyvin vähäistä, suuntautumatonta mikrosäröilyä, mikä on arviolta kuivumiskutistumisperäistä. Rapautumista tai muuta merkittävää mikrosäröilyä/- halkeilua ei ole nähtävissä. Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Alusbetoni (n. 23 mm) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-30 mm) koostuu pääasiallisesti hieman pyöristyneistä graniitti-, kiilleliuske- ja kvartsiittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko - ja sideaineksen tartunnat ovat hyvät ja tiiviit. Alusbetonissa on nähtävissä vähäistä sideaineksen karbonatisoitumista keskimäärin alle 1,0 mm syvyydelle asti näytteen ulkopinnasta alkaen. Paikoittain karbonatisoituminen on edennyt n. 14 mm syvyydelle asti. Suojahuokosia ( = 0,03-0,8 mm) esiintyy vähän. Huokosten reunoilla on nähtävissä vähäisiä ettringiitti- ja portlandiittikiteytymiä. Pienimmissä huokosissa esiintyy paikoin kiteytymiä enemmän. Tiivistyshuokosia ( = 0,8-2,0 mm) esiintyy vähän. Huokoset ovat pääosin pyöreitä ja pallomaisia. Huokosissa ei ole nähtävissä merkittäviä haitallisia kiteytymiä. Alusbetonissa esiintyy melko vähäistä kuivumiskutistumisperäistä mikrosäröilyä. Rapautumista tai muuta merkittävää mikrosäröilyä/-halkeilua ei ole nähtävissä. Alusbetoni ei huokosrakenteensa perusteella kosteusrasituksessa. ole arviolta pakkasenkestävää Kaari Näyte ES 21, Kaari. Näytteen pituus on n. 85 mm ja näytteestä on porattaessa irronnut porattaessa suuri runkoaineskappale. Ohuthie on valmistettu näytteen ulkopinnasta alkaen n. 45 mm syvyydelle.

55 OHUTHIETUTKIMUS 11(12) Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-45 mm) koostuu pääasiallisesti hieman pyöristyneistä graniitti-, amfiboliitti- ja kiilleliuskekappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on pääosin ehjää ja rapautumatonta, mutta paikoin mikrosäröt ja halkeamat leikkaavat runkoainesta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko - ja sideaineksen tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin avoimia runkoaineskappaleita myötäilevien mikrosäröjen ja halkeamien vuoksi. Sideaines on karbonatisoitunut ohuthienäytteessä keskimäärin n. 15 mm syvyydelle asti ulkopinnasta alkaen, mutta paikoin halkeamia pitkin karbonatisoituminen on edennyt syvemmälle. Suojahuokosia ( = 0,03-0,3 mm) ei esiinny juuri lainkaan (ei lisähuokostusta). Tiivistyshuokosia ( < 1,0 mm) ei ole juurikaan nähtävissä. Näytteessä on nähtävissä muutamia yksittäisiä epämääräisen muotoisia tai pyöreähköjä huokostiloja. Näytteessä esiintyy voimakasta ja pääosin jatkuvaa mikrosäröilyä ja halkeilua. Säröt ja halkeamat ovat osittain suuntautumattomia ja haaroittuvia sekä niihin on kiteytynyt ettringiittiä ja karbonaattia (osa kokonaan umpeutunut). Syvyydellä 8-22 mm esiintyy pääosin pinnansuuntaista ja paikoin runkoainesta leikkaavaa säröilyä ja halkeilua (Kuva 3). Halkeamat ovat pääosin alle 0,1 mm paksuisia. Mikrosäröily on arviolta osin syntynyt pakkasrapautumisen seurauksena. Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Reunapalkki Näyte ES 31, Reunapalkki. Näytteen pituus on n. 62 mm. Ohuthie on valmistettu näytteen ulkopinnasta alkaen n. 45 mm syvyydelle. Betoni on tiivistä ja tasalaatuista. Runkoaines ( = 0,2-30 mm) koostuu pääasiallisesti melko pyöristyneistä graniitti-, amfiboliitti-, ja kvartsiittikappaleista sekä pienemmistä mineraalirakeista. Runkoaines on pääosin ehjää ja rapautumatonta. Sideaines on portlandsementtiä ja hydrataatio on tasainen. Runko - ja sideaineksen tartunnat ovat pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin avoimia runkoaineskappaleita myötäilevien halkeamien ja säröjen vuoksi. Sideaines on karbonatisoitunut ohuthienäytteessä ulkopinnasta alkaen keskimäärin n. 1,0 mm syvyydelle asti. Säröjä myöten karbonatisoituminen on paikoin edennyt syvemmälle (Kuva 4). Suojahuokosia ei esiinny juuri lainkaan (ei lisähuokostusta). Tiivistyshuokosia ( < 1,0 mm) ei ole juurikaan nähtävissä ja ne ovat pääosin pyöreitä/pallomaisia huokostiloja. Huokosissa ei ole nähtävissä merkittäviä haitallisia kiteytymiä. Näytteessä esiintyy melko voimakasta mikrosäröilyä ja halkeilua. Säröihin ja halkeamiin on kiteytynyt paikoin portlandiittia ja ettringiittiä (Kuva 4). Paikoin halkeamat

56 OHUTHIETUTKIMUS 12(12) ovat kokonaan umpeutuneita. Halkeamat ja säröt ovat pääosin suuntautumattomia, paikoin pinnansuuntaisia. Säröt ovat haaroittuvia ja leikkaavat paikoin yksittäisiä runkoaineskappaleita. Näytteen ulkopinnan läheisyydessä on nähtävissä viitteitä sideaineksen liukenemisesta. Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole arviolta pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. ALLEKIRJOITUKSET Tulokset, johtopäätökset, toimenpidesuositukset ja muut tässä raportissa esitetyt lausunnot koskevat vain tätä allekirjoitettua raporttia kokonaisuudessaan ja vain tähän raporttiin sisältyviä näytteitä. Raportin saa kopioida ainoastaan kokonaisuutena. Osien kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Ositum Oy vastaa antamastaan lausunnostaan konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Ositum Oy, Espoo Viveca Lindqvist FM, Geologi, Tutkija Liitteet Jakelu 2 sivua, mikrorakennekuvat 1 kpl tilaaja 1 kpl Ositum Oy:n arkisto

57 LIITE MIKRORAKENNEKUVAT 1(2) Kuva 1. Näyte ES 01-1, kannen yläpinta, alusbetoni. Alusbetonin yläpinnassa esiintyvää runkoainesta leikkaavaa mikrosäröilyä ja halkeilua. Kuvan pidempi sivu on n. 1,8 mm. Kuva 2. Näyte ES 05-1, kannen yläpinta, tasaus/muotoiluvalu. Näytteessä esiintyvää haaroittuvaa mikrosäröilyä sekä täyttyneitä suojahuokosia. Kuvan pidempi sivu on n. 1,8 mm.

58 LIITE MIKRORAKENNEKUVAT 2(2) Kuva 3. ES 21, kaari. Näytteessä esiintyy betonin runkoainesta leikkaavaa mikrosäröilyä. Kuvan pidempi sivu on n. 1,8 mm. Kuva 4. ES 31, reunapalkki. Runkoainesta myötäilevä mikrosärö on täyttynyt portlandiitilla ja ettringiitillä. Sideaineksen karbonatisoituminen on edennyt paikoin syvemmälle betonissa esiintyviä halkeamia pitkin. Kuvan pidempi sivu on n. 1,8 mm.