LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS
|
|
- Aleksi Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS
2 LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS Timo Raiski diplomi-insinööri Pauliina Tammi diplomi-insinööri Tampereella
3 1 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus TUTKIMUSRAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ Tehtävä Kohteen yleistiedot Tehdyt tutkimukset TUTKIMUSTULOKSET Vesitornin betonirakenteet Rakenne Betonin tiiveys ja halkeilu Betonin lujuus Raudoitteiden korroosio Betonin pakkasenkestävyys ja pakkasrapautuminen Kosteus, vesivuodot ja vedeneristys Liikkeet ja muodonmuutokset Muut havainnot Tutkimuslaitteet YHTEENVETO Tutkimuksen luotettavuus Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Rakenteen säilyvyyteen vaikuttavat tekijät Betonin pakkasrapautuminen ja halkeilu Betonin lujuus Raudoitteiden korroosio Rakenteiden kosteustekninen toiminta Muut havainnot TOIMENPIDE-EHDOTUS Toimenpide-ehdotukset ja niiden kustannukset Tornin säilytys vesitornikäytössä Tornin säilytys arkkitehtonisena kohteena Uuden vesisäiliön rakentaminen nykyisen säiliön sisälle LIITTEET... 15
4 2 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS 1 YLEISTÄ 1.1 Tehtävä Työhön kuului vesitornin betonirakenteiden kunnon selvittäminen täydentävällä kuntotutkimuksella, aiemmin tehtyjen tutkimushavaintojen (kuntotutkimus 2001) tarkentaminen sekä tornin korjausmahdollisuuksien selvittäminen. Tarkastus tehtiin Tarkastuksen tekivät DI Timo Raiski ja DI Pauliina Tammi. Tilaajan yhteyshenkilöinä toimii Markku Paakkarinen (puhelin , markku.paakkarinen@loviisa.fi) Loviisan kaupungin teknisestä keskuksesta. 1.2 Kohteen yleistiedot Loviisan vesitorni sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa kallioisella mäellä. Betonirakenteisen vesitornin kokonaiskorkeus on 31,38 m. Jalkaosan korkeus on 20,80 m ja halkaisija 2,90 m. Säiliöosan korkeus on 10,58 m ja halkaisija 10,70 m. Vesitilavuus säiliössä on 600 m 3. Suunnittelijat: Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirén, Helsinki. Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto P. Simula & Co, Helsinki. Rakentaminen: Kohde on valmistunut vuonna Aiemmin tehdyt korjaukset: - Sisäpuolisen vedenerityksen uusiminen ja alustan vaurioiden korjaaminen Runkorakenteen halkeamien injektointi Säiliön ruiskubetonointi Aiemmin tehdyt tutkimukset: - Vesitornin kuntotutkimus 2001 (Insinööritoimisto Jorma Huura Oy) - Jalkaosan ja vesisäiliön liitoskohdassa esiintyvien halkeamien vaikutus rakenteen toimintaan (Erkki Juva Oy, Lausunto ).
5 3 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Tehdyt tutkimukset Täydentävässä kuntotutkimuksessa vesitorni tarkastettiin ulkopuolelta kokonaisuudessaan silmämääräisesti. Lisäksi kohteessa tehtiin seuraavat tutkimukset: - Betonin karbonatisoituminen (17 näytettä). - Betonin suhteellinen kosteus (3 mittausta). - Betonin vetolujuus tartuntavetokokeella (3 mittausta kohteella ja 6 mittausta laboratoriossa). - Ohuthietutkimus (Vahanen Oy, 7 näytettä). Vuoden 2001 kuntotutkimuksen yhteydessä on lisäksi tutkittu mm. betonin kloridipitoisuus, raudoituksen betonipeitejakauma sekä korroosiotila potentiaalimittauksilla. Rakenteiden vauriomekanismeja on selvitetty yleisesti liitteessä 2. 2 TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Vesitornin betonirakenteet Rakenne Tarkastusta varten oli käytettävissä vesitornin pää- ja rakennepiirustuksia. Seuraavassa kuvassa on esitetty säiliön seinän nykyiset rakennekerrokset. Vesitornin rakenteet on esitetty tarkemmin vuonna 2001 laaditussa kuntotutkimusraportissa. Tutkimustuloksissa mainitut rakenneosanimikkeet on esitetty liitteessä 1
6 4 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Betonin tiiveys ja halkeilu Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Vesitornin jalassa olevat pystysuuntaiset halkeamat ulottuvat alhaalta ylös asti ja lähes koko rakenteen läpi. Halkeamat johtuvat todennäköisesti kuivumiskutistumisesta. - Jalan yläosassa olevien vaakasuuntaisten halkeamien syy on todennäköisesti mainittu liukuvalun lopettamisvaiheen muotin nostosta aiheutuneet halkeamat (Erkki Juva Oy, lausunto ). - Ruiskubetonissa on verkkomaista halkeilua. - Ohuthienäytteissä säiliön kohdalla betonissa on säröjä ja mikrohalkeamia. Jalan ja sormen betonissa on kutistumasäröjä. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehdyissä ohuthietutkimuksissa todettiin seuraavaa: - Yhtä säiliön seinän näytettä lukuun ottamatta vesitornin betoni on homogeenista ja tiivistä. - Säiliön seinän, pohjan ja sormen betonissa on kutistumahalkeilua, pakkasrasituksen aiheuttamaa voimakasta halkeilua (ks. kohta 2.1.5) ja alkalikiviainesreaktioiden aiheuttamaa halkeilua (ks. kohta 2.1.5) Betonin lujuus Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Betonin pakkasrapautuminen on heikentänyt betonin puristuslujuutta säiliön betonirakenteiden osalla. - Vesisäiliön betonin vetolujuus on alentunut pakkasrapautumisen aiheuttaman halkeilun seurauksena. Betonin vetolujuus oli säiliön sormien yläosan tasossa 0 N/mm 2, sormien välissä 2,9 N/mm 2 ja jalassa 3,2-4,5 N/mm 2. - Tutkimusten (2001) perusteella betonin pakkasrapautumisen aiheuttamat vauriot eivät ulotu jännitettyyn rakenteeseen. Ohuthietutkimuksissa näiden alueiden betoni on hyväkuntoista. Täydentävän kuntotutkimuksen (2012) perusteella: - Vesitornin betonirakenteiden vetolujuudet olivat seuraavat: o Säiliön katossa 1,7-3,4 N/mm 2 ja keskimäärin noin 2,55 N/mm 2. o Säiliön seinässä 0,2-1,1 N/mm 2 ja keksimäärin noin 0,53 N/mm 2. o Säiliön sormessa 2,9 N/mm 2. o Vesitornin jalassa 1,3-3,2 N/mm 2 ja keskimäärin 2,25 N/mm 2.
7 5 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesitornin säiliön seinien runkobetonin vetolujuusarvot ovat heikkoja useassa kohdassa, mikä viittaa betonin laaja-alaisen rapautumisen myötä syntyneeseen betonin halkeiluun. - Säiliön sormesta tehdyssä mittauksessa betonin vetolujuus on hyvä, mutta mittauskohdan vierestä otetun näytteen ohuthietutkimuksessa betonin kunto luokitellaan välttäväksi halkeilun vuoksi. - Vesitornin jalan vetolujuudet ovat hyviä. Vuosien 2001 ja 2012 tutkimustulokset betonin vetolujuuksien osalta ovat yhtenevät. Säiliön seinien runkobetonin lujuus on laaja-alaisesti heikkoa eikä täytä korjausalustalle yleisesti asetettuja vaatimuksia Raudoitteiden korroosio Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Potentiaalimittausten ja muiden havaintojen perusteella ruiskubetonissa olevan teräsverkon korroosio on käynnissä halkeamien kohdilla. Pintaan jäänyt verkko on ruosteessa sormien kohdalla. - Vesitornin jalassa on iso lohkeama, jonka kohdalla oleva raudoitus on ruosteessa. - Tornin sisäpinnoissa ei havaittu korroosion aiheuttamia vaurioita. - Poranäytteissä olleet teräkset olivat ruosteettomia. - Betonissa ei esiinny merkittäviä määriä klorideja (alle 0,005 %). - Jalassa raudoituksen betonipeitepaksuus on tyypillisesti mm. - Säiliön kohdalta betonipeitteitä ei ruiskubetonin alta mitattu. Täydentävässä kuntotutkimuksessa (2012) raudoitteiden korroosiota ei varsinaisesti tutkittu. Raudoitteiden korroosiotilasta voidaan kuitenkin todeta seuraavaa: - Runkobetonissa olevien raudoitteiden korroosio ei tutkimuksen perusteella ole laaja-alaisesti käynnissä. Betonin runsas halkeilu aiheuttaa kuitenkin korroosioriskin halkeamien kohdalla oleville raudoitteille. - Poranäytteiden perusteella runkobetonissa olleet teräkset olivat ruosteettomia. - Runkobetonin karbonatisoitumisrintama ei ole edennyt johtuen betonin tiiveydestä, kosteudesta ja säiliön osalta ruiskubetonoinnista. Vuosien 2001 ja 2012 tutkimusten perusteella raudoitteiden korroosio ei ole merkittävä uhka rakenteiden säilyvyydelle.
8 6 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Betonin pakkasenkestävyys ja pakkasrapautuminen Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin seuraavaa: - Vesisäiliön kohdalla ruiskubetonissa on kopoja alueita ja taustabetonissa on paikoin pitkälle edennyttä pakkasrapautumista. Pahimmilla vaurioalueilla ruiskubetonin ja taustabetonin välissä on kahden millimetrin rako ja ruiskubetoni roikkuu verkkoraudoituksensa varassa. - Sormien kohdalla ruiskubetoni on paikoin kopoa. - Vesisäiliön katolla ruiskubetoni on kauttaaltaan kopoa ja osittain kokonaan irronnut. Alustabetonissa ei havaittu pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. - Vesisäiliön betonin vetolujuus on paikoin alentunut pakkasrapautumisen seurauksena. - Jalassa ei havaittu pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. - Ohuthietutkimuksessa (2001) havaittiin seuraavaa: o Säiliön betonissa on pitkälle edenneen pakkasrapautumisen aiheuttamaa halkeilua. o Sormen ja jalan betonissa ei havaittu pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. o Säiliön betonissa huokostiloissa ja halkeamissa on vesivuotojen seurauksena kiteytynyttä kalkkia. o Sormen ja jalan betonissa huokostilat ovat pääosin täytteettömiä. o Betoni ei ole lisähuokoistettua, joten sen pakkasenkestävyys kosteusrasituksessa on epävarmaa. - Säiliön sisäpuolella pohjan kevytsoraharkko-eristys on rapautunut. Täydentävän kuntotutkimuksen (2012) perusteella betonin pakkasenkestävyydestä ja pakkasrapautumisesta voidaan todeta seuraavaa: - Taustabetonin ja ruiskubetonin välissä on paikoin rakoa jopa 5 mm. - Ohuthietutkimusten perusteella etenkin säiliön seinän ja sormien betonirakenteissa on pakkasrasituksen aiheuttamaa halkeilua (pakkasrapautumista). Säiliön pohjan betonissa on voimakasta suuntautumatonta halkeilua, joka voi olla pakkasrasituksen aiheuttamaa. - Vetolujuusarvojen perusteella säiliön seinän betonin vetolujuus on laajaalaisesti heikentynyt pakkasrapautumisen aiheuttaman halkeilun seurauksena. Lisäksi täydentävässä kuntotutkimuksessa (2012) säiliön betonirakenteissa todettiin alkalikiviainesreaktion aiheuttamaa säröilyä (kemiallista rapautumista). Edellytys alkalikiviainesreaktiolle on, että betonissa on runsaasti alkaleja, vettä ja reaktiivista kiviainesta. Reaktio on kemiallinen ja sen pysäyttäminen kosteusrasituksessa on vaikeaa.
9 7 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vuosien 2001 ja 2012 tutkimusten perusteella vesisäiliön betonirakenteissa on laaja-alaista pakkasrapautumista ja paikoin betonin kemiallista rapautumista. Voidaan todeta, että betonin rapautuminen on edennyt ja laajentunut tutkimusten välillä Kosteus, vesivuodot ja vedeneristys Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Säiliön ruiskubetonipinnoissa on paljon vuotavia halkeamia. - Säiliön pohjoispuolella ruiskubetonin ja taustabetonin välisessä kahden millimetrin raossa valui vettä. - Vesisäiliön päällä (katolla) ei ole toimivaa vedeneristettä. - Kosteusmittausten perusteella säiliön betonirakenteiden suhteellinen kosteus on erittäin korkea ja se lisää betonin pakkasrapautumisriskiä. - Säiliön sisäpuolella70-luvun lopulla tehty vedeneristys on rikki ainakin altaan pohjasta sekä vesirajasta sekä vesirajan yläpuolelta. - Säiliön sisäpuolella 70 luvun lopulla tehty lämmöneriste (kevytsoraharkko) on täysin vettynyt. - Altaan sisäpuolinen alkuperäinen vedeneristys on lämmöneristeen vaurioalueilla irronnut alustastaan. Täydentävän kuntotutkimuksen (2012) perusteella vesitornin kosteusteknisestä toimivuudesta voidaan todeta seuraavaa: - Säiliössä on yleisesti havaittavissa vesivuotoja ruiskubetonoinnin halkeamien kautta. Vuotokohdissa on paikoin runsaasti saostunutta kalkkia ja mahdollisesti alkaligeeliä.
10 8 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesisäiliön betonisen kattolaatan alapintaan on asennettu lämmöneristeeksi ohut kerros vaahtolasia, joka on verhoiltu alapuolelta laastilla (vahvistettu rappausverkolla). Tutkimusten perusteella vaahtolasi on vettynyttä ja alapuolinen laastikerros on haurastunut kosteusrasituksesta. - Kosteusmittausten perusteella säiliön betonin suhteellinen kosteus on yleisesti koholla (93-98 RH%). - Havaitut vesivuodot johtuvat pääsääntöisesti sisäpuolisten rakenteiden (vedeneristeiden) vaurioista. Osittain vuodot ovat seurausta säiliön ulkopinnan ruiskubetonin ja säiliön runkobetonin halkeilusta (vesi pääsee tunkeutumaan rakenteisiin). Vuosien 2001 ja 2012 tutkimustulosten perusteella vesitornin kosteusteknisessä toiminnassa on paljon puutteita erityisesti vesisäiliön sisäpuolisen vedeneristyksen osalta Liikkeet ja muodonmuutokset Rakenteissa ei ole havaittu rakenteiden liikkeistä tai muodonmuutoksista aiheutuneita vaurioita. Tehtyjen tutkimusten perusteella rakenteissa ei ole havaittavissa sellaisia vaurioita, jotka viittaisivat tornin stabiliteetin heikkenemiseen. Vesisäiliön täyttöastetta on alennettu säiliön seinien runkobetonin vaurioiden vuoksi. Tehtyjen tutkimusten mukaan säiliön jännitetyn pohjalaatan osalla betonin vaurioituminen on vähäistä. Toisaalta jännitettyjen rakenteiden ja jänneterästen kuntoa ei ole tarkastettu rakenneavauksilla. Mikäli betonivauriot etenevät
11 9 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus tai niitä todetaan säiliön pohjalaatan jännitettyjen rakenteiden osalla, on säiliön sortumisvaara todellinen Muut havainnot Vesitornin muiden rakenneosien kuntoa (mm. säiliön lämmöneristeiden kunto) on tarkasteltu vuoden 2001 kuntotutkimusraportissa. 2.2 Tutkimuslaitteet Tutkimuksissa käytettiin seuraavia laitteita: - Betonin karbonatisoituminen tutkittiin poraamalla rakenteesta timanttiporalla lieriöitä (ø 50 mm). Lieriöt halkaistiin ja halkaisupintaan suihkutettiin fenoliftaleiini-indikaattoria. Tutkimus tehtiin ohjeen RILEM CPC18 mukaisesti. - Betonipeitteet mitattiin Proseq Profometer 5 betonipeitemittarilla. - Betonipintojen vetolujuusmittaukset kohteella tehtiin Dyna Z 16- vetolaitteella. Tämän lisäksi betonin vetolujuuksia mitattiin laboratoriossa (Vahanen Oy) standardin SFS 5445 mukaisesti. - Betonin suhteellinen kosteus mitattiin Vaisala HMI 41 -näyttölaitteella ja HMP 44 -anturilla. Betonin suhteellisella kosteudella tarkoitetaan betoniin poratun reiän ilman suhteellista kosteutta (BLY 4/by 31, kohta ). - Betonin pakkasrapautumista ja pakkasenkestävyyttä tutkittiin laboratoriossa (Vahanen Oy) polarisaatio- ja fluorenssimikroskoopilla ohuthienäytteiden avulla. 3 YHTEENVETO 3.1 Tutkimuksen luotettavuus Rakenteen kunnon yleiskuvan arvioimisessa on otettava huomioon, että betoni voi vaihdella paikallisesti, jolloin rakenteiden kunnossa voi esiintyä suurtakin vaihtelua. Tutkimus tehdään otantana, jossa tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella arvioidaan rakenteen kuntoa yleisesti. Tarkastuksen perusteella saatiin riittävästi tietoa jatkotoimenpiteiden määrittämiseksi. Tutkimusten onnistumisesta ja kattavuudesta voidaan todeta seuraavaa: - Jänneteräkset ovat piirustusten perusteella suojaputkessa, joka on jälkikäteen injektoitu. Jänneterästen kuntoa ei tutkittu, koska terästen paikantaminen ruiskubetonoinnin läpi ei onnistu ja riski osua porauksissa jänneteräkseen oli olemassa. Jänneterästen kunto on tarkastettava tarkasti
12 10 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus suunniteltujen rakenneavausten avulla. Samassa yhteydessä on tarkastettava injektoinnin onnistuminen. - Säiliön runkobetonista eri puolilta säiliötä on otettu runsaasti näytteitä, joiden ohuthietutkimusten perusteella betonissa esiintyy voimakasta rapautumista. Ruiskubetonoinnin takia runkobetonin laaja silmämääräinen tarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista. - Säiliön sisäpuolisten rakenteiden kuntoa ei tarkastettu tämän tutkimuksen yhteydessä säiliön kattoa lukuun ottamatta. 3.2 Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Havaittujen betonivaurioiden eteneminen heikentää tornin stabiliteettiä. Varsinkin jännitetyn pohjalaatan rakenteiden mahdollinen vaurioituminen on kriittistä tornin säilyvyyden kannalta. Säiliön ruiskubetonointi on irronnut laajoilla alueilla runkobetonista. Ruiskubetonin ylhäällä pysyminen on laajalti raudoituksensa varassa, mikä aiheuttaa turvallisuusriskin. Betonin rapautuminen johtaa betonin lohkeiluun ja murenemiseen. 3.3 Rakenteen säilyvyyteen vaikuttavat tekijät Tehtyjen tutkimusten (kuntotutkimus 2001, täydentävä kuntotutkimus 2012) perusteella vesitornin säilyvyyden ja käytettävyyden kannalta merkittävin ongelma on säiliön runkorakenteen vaurioituminen betonin pakkasrapautumisen seurauksena. Säiliön betonirakenteiden vaurioituminen on laajaalaista ja havaintojen perusteella vaurioituminen on edennyt tutkimusten välillä Betonin pakkasrapautuminen ja halkeilu Vesisäiliö Tutkimusten mukaan merkittävin heikentävä tekijä vesitornin säilymisen kannalta on säiliön seinien runkobetonin laaja-alainen pakkasrapautuminen sekä kemiallinen rapautuminen (alkalikiviainesreaktio). Rapautumisen myötä betoniin on muodostunut halkeilua ja säröilyä. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan rapautumista on havaittavissa myös säiliön sormien betonissa. Säiliön sormet toimivat jänneterästen kiinnityspisteinä. Säiliön runkobetonissa on myös betonin kutistumahalkeilua.
13 11 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Betonirakenteiden pakkasrapautuminen alkaa tyypillisesti rakenteen ulkopinnasta. Tutkittujen näytteiden perusteella rapautumista on koko näytteen syvyydellä, eli ainakin noin mm syvyydellä ulkopinnasta. Säiliön runkobetonissa pakkasrasituksen aiheuttamaa halkeilua voi esiintyä rakenteen koko syvyydellä, sillä rakenne on lämmöneristeen ulkopuolella ja kosteus rakenteeseen tulee pääasiassa säiliön sisältä. Täydentävässä kuntotutkimuksessa (2012) säiliön runkobetonissa todettiin alkalikiviainereaktion aiheuttamaa kemiallista rapautumista. Reaktio voi alkaa missä syvyydessä rakennetta tahansa ja jatkuu niin kauan kuin reaktioaineita on saatavilla (alkalit, vesi, ja reaktiivinen kiviaines). Säiliön ulkopinnan ruiskubetonointi on paikallisesti irronnut alustastaan osittain runkobetonin rapautumisen myötä (tartunta heikentynyt). Ruiskubetonissa itsessään on myös vuotavia, kalkkihärmäisiä halkeamia. Vesitornin stabiliteetin kannalta on huomioitavaa, että sormien ja pohjalaatan kohdalla olevat jänneteräkset aiheuttavat betoniin suuria jännityksiä, minkä takia näissä rakenteissa ei saa esiintyä vaurioita. Jalkaosa Vesitornin jalkaosassa on lähinnä betonin kutistumasta ja liukuvalumuotin siirrosta johtuvia halkeamia. Jalkaosassa ei tutkimuksissa havaittu betonin pakkasrapautumiseen tai kemialliseen rapautumiseen viittaavia vaurioita Betonin lujuus Säiliön runkobetonin vetolujuus on merkittävästi heikentynyt betonin rapautumisen aiheuttaman halkeilun myötä. Betonin lujuus on laaja-alaisesti alle korjausalustalle asetetun yleisen vaatimustasoa. Jalkaosan betonin lujuus on riittävä korjausten toteuttamiseksi. Korjausalustalle asetettu yleinen vaatimustaso betonin vetolujuudelle on >1,5 N/mm Raudoitteiden korroosio Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että vesitornin runkobetonirakenteiden raudoitteiden korroosio ei ole merkittävä ongelma rakenteiden säilyvyyden kannalta.
14 12 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesisäiliön runkobetonissa olevan raudoituksen betonipeitteistä ei ole laajaa mittaustietoa, koska se sijaitsee ruiskubetonin alla. Näytteiden perusteella terästen betonipeitteissä on vaihtelua, mikä on tyypillistä paikallavalurakenteille. Näyteporausten perusteella raudoitus ei ole ruosteessa. Poranäytteiden perusteella betonin karbonatisoituminen on ollut vähäistä. Tornin jalkaosan raudoituksen betonipeitteet ovat riittävät ja pinnoissa on vain yksittäisiä pieniä vaurioita. Poranäytteiden perusteella betonin karbonatisoituminen on ollut vähäistä. Säiliön ulkopinnan ruiskubetonin raudoitus on paikoin jäänyt pintaan ja on silmin nähden näiltä osin ruosteessa. Tutkimuksissa on myös todettu raudoitteiden olevan ruosteessa halkeamien kohdalla Rakenteiden kosteustekninen toiminta Vesitornin rakenteiden kosteustekninen toiminta on puutteellinen. Vesisäiliön sisäpuolinen vedeneristys on vaurioitunut, mikä aiheuttaa vesivuotoja rakenteiden läpi. Rakenteiden kosteusrasitus on korkea. Lisäksi säiliön sisäpuolinen kevytsoraharkkoeriste on vettynyt, joten sen lämmöneristyskyky on heikentynyt. Harkkoeristys on kahden vedeneristekerroksen välissä, minkä seurauksena se on jatkuvasti märkä. Kevytsoraharkoissa on myös pakkasrapautumista kosteus- ja pakkasrasituksen seurauksena. Vesitornin katolla ei ole toimivaa vedeneristystä. Tämä lisää rakenteiden kosteusrasitusta. Vesisäiliön betonikattolaatan alapintaan on asennettu lämmöneristeeksi ohut kerros vaahtolasia, joka on verhoiltu alapuolelta laastilla (vahvistettu rappausverkolla). Tutkimusten perusteella vaahtolasi on vettynyttä ja alapuolinen laastikerros on haurastunut kosteusrasituksesta. Säiliön seinien ruiskubetonoituja pintoja ei ole pinnoitettu kosteusrasitusta vähentävällä pinnoitteella. Lisäksi ruiskubetonissa on verkkomaista halkeilua ja laajoja kopoja alueita. Betonipintoja pitkin valuvat sadevedet pääsevät tunkeutumaan rakenteisiin Muut havainnot Muiden rakenneosien ja vauriomekanismien osalta havainnot on kirjattu vuoden 2001 kuntotutkimusraporttiin.
15 13 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus TOIMENPIDE-EHDOTUS 4.1 Toimenpide-ehdotukset ja niiden kustannukset Tornin säilytys vesitornikäytössä Tehtyjen tutkimusten (kuntotutkimus 2001, täydentävä kuntotutkimus 2012) perusteella vesitornin rakenteiden vaurioituminen on niin laaja-alaista, että vesitornin korjaaminen vesitornikäyttöön ei ole teknisesti tai taloudellisesti mielekästä. Tärkeimmät perustelut vesitornin käytöstä poistamiselle ovat: - Vesitornin säiliön betonirakenteiden rapautuminen (pakkasrapautuminen, kemiallinen rapautuminen) on laaja-alaista ja pitkälle edennyttä. Betonirakenteiden korjaus niin, että rakenteet kestäisivät säiliön vesimassasta aiheutuvan kuormituksen, on teknisesti vaikeaa ja taloudellisesti kallista. Korjaus edellyttäisi rakenteiden laajamittaista uusimista. - Säiliön betonin vaurioitumista ei voida varmuudella täysin estää. Sekä pakkasrapautuminen että alkalikiviainesreaktio etenevät kosteusrasituksessa. Vauriomekanismit ovat lisäksi luonteeltaan kiihtyviä. Vaurioitumista voitaisiin hidastaa ainoastaan poistamalla sisäpuolelta tuleva kosteusrasitus ja estää ulkopuolelta tulevan kosteuden pääsy rakenteisiin. - Vesitornin säiliölle tehty ruiskubetonointikorjaus on epäonnistunut. Ruiskubetonoinnin säilyttämiseen liittyisi merkittäviä riskejä. - Säiliön pohjalaatan jännitetyn betonirakenteen takia korjaustyö olisi erittäin vaativa. - Korjaustyön onnistumiseen liittyy jännitetyn rakenteen ja vaurioiden laajuuden takia huomattavia riskejä. - Vesitornin tekniikka (putkistot ja sähköt) ovat vanhentuneet. - Mahdollisten korjausten toteuttamiseen liittyisi paljon epävarmuustekijöitä, joita on hankala ennakoida tai arvioida. Korjauksen budjetointi olisi hankalaa Tornin säilytys arkkitehtonisena kohteena Vesitornin säilyttäminen arkkitehtonisena rakennuksena edellyttää lisätutkimuksia säiliön jännitetyn pohjalaatan osalta, korjaussuunnitelman laatimista sekä koekorjausten tekemistä. Koekorjauksella arvioitaisiin mm. säiliön betonin purkutöiden laajuutta ja purkumenetelmän tarkoituksenmukaisuutta.
16 14 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesitornin säilyttäminen arkkitehtonisena rakennuksena voisi olla teknisesti mahdollista, koska vesisäiliön tyhjentämisen myötä tornin kuormitus pienentyisi ja rakenteiden sisäpuolinen kosteusrasitus vähenisi. Tarvittavien korjausten toteuttaminen olisi kuitenkin erittäin kallista ja korjausten onnistumiseen liittyy riskejä. Vesitornin säilyttäminen arkkitehtonisena kohteena edellyttäisi ainakin seuraavia toimenpiteitä (suluissa arvioituja kustannuksia, alv 0%): - Jänneterästen kunnon tarkastaminen rakenneavauksilla ( ). - Tulosten perusteella tehdään kantavuustarkastelu, jossa huomioidaan rakenteiden vauriot ja työn aikainen kuormitus ( ). - Työtä varten tehdään korjaussuunnitelma purkusuunnitelmineen ja koekorjauksineen ( ). - Vesisäiliön sisäpuoliset lämmön- ja vedeneristeet puretaan ( ). - Vesisäiliön jännitetyn pohjalaatan mahdollinen lisätuenta ( ). - Säiliön ulkopinnan ruiskubetonointi puretaan ( ). - Säiliön vaurioitunut runkobetoni puretaan vähintään ulkopinnan raudoituksen taakse vesipiikkaamalla (arvio 40 mm, 530 m 2 ) ( ). - Säiliön ulkopintaan tehdään ruiskubetonointi, joka hierretään sileäksi ( ). Ruiskubetonointi ankkuroidaan kiinni esiinpiikattuun raudoitukseen. - Säiliön katolle tehdään vedeneristys, esim. kermieristys ja suojabetonointi ( ). - Säiliön seinät ja pohja käsitellään vesitiiviillä pinnoitelaastilla ( ). - Työtä varten tehdään vesitornin ympärille ja sisäpuolelle telineet ( ). - Säiliön jalkaosalle tehdään tarvittavat betonikorjaukset ( ) Korjauksissa tulisi lisäksi huomioida vesitornin sisätilojen ilmanvaihto ja mahdollinen lämmitystarve. Alustava arvio korjausten kokonaiskustannuksista huomioiden arvonlisävero, työmaan perustamiskustannukset sekä urakoitsijan kate on noin Lisäksi tornin säilyttämisestä seuraa jatkossakin huolto- ja kunnossapitokustannuksia Uuden vesisäiliön rakentaminen nykyisen säiliön sisälle Eräs korjausvaihtoehto voisi olla uuden vesisäiliön (esim. terässäiliö) rakentaminen nykyisen säiliön sisään. Tässä vaihtoehdossa nykyiset rakenteet tulisi kuitenkin korjata vähintään kohdassa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti. Lisäksi korjauksessa tulisi huomioida uudesta säiliöstä aiheutuvat kuormitukset nykyisille rakenteille. Lisäksi uuden säiliön rakentamisesta sekä putki- ja sähkötöistä muodostuisi merkittäviä lisäkustannuksia.
17 15 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus LIITTEET 1. Vesitornin yleisleikkaus 2. Betonin vaurioitumisesta ja ominaisuuksista. 3. Näytetiedot ja betonin karbonatisoituminen. 4. Betonin vetolujuus (kohteella tehdyt mittaukset). 5. Betonin kosteuspitoisuus 6. Tutkimusselostus TT732, Vahanen Oy o ohuthietutkimukset o vetolujuusmittaukset
18
19 Loviisan vesitorni BETONIN VAURIOITUMISESTA JA OMINAISUUKSISTA Betonin tiiviys ja halkeilu Betonin lujuus Betonin tiiviys on sen laadullinen ominaisuus, johon eniten vaikuttavat betonimassan w/c-suhde ja massan tiivistäminen. Mitä tiiviimpi betoni sitä paremmin se kestää ulkoista rasitusta. Huokoisuus lisää betonin läpäisevyyttä. Runsas huokoisuus on yleensä merkki rakenteen huonosta laadusta. Betoni on hauras materiaali, johon voi syntyä helposti halkeamia. Betonielementteihin halkeamia voi muodostua joko jo elementin valmistustai asennusvaiheessa tai käytön aikana. Halkeilu vaikuttaa haitallisesti betonin säilyvyyteen. Halkeamat lisäävät betonin läpäisevyyttä, jolloin mm. kosteus ja ilman hiilidioksidi ja muut ilman epäpuhtaudet pääsevät helpommin rakenteeseen. Runsas halkeilu on usein merkki betonin huonosta laadusta. Lohkeilua syntyy yleensä vain jonkin vauriomekanismin seurauksena. Vaurio aiheuttaa betonin sisään painetta, joka lohkaisee betonin pintaa. Yleisin syy lohkeamiin on teräskorroosio. Betonin puristuslujuus ei yleensä ole määräävä tekijä rakenteen säilyvyyden kannalta. Betonin lujuuden on kuitenkin oltava riittävä laastipaikkausten ja pinnoituksen alustaksi, jotta korjaustyö voisi onnistua. Betonin puristuslujuutta voidaan mitata kimmovasaramittauksella. Kimmovasaralla mitatut puristuslujuudet ovat yleensä suurempia kuin nimellislujuus. Lujuuksien vertailussa on otettava huomioon, että nimellislujuudella tarkoitetaan yleensä 28 vrk:n lujuutta. Myös karbonatisoituminen suurentaa betonin pinnasta tehtyjen mittausten arvoja. Toimistomme tekemissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että kimmovasaralla saadaan selvitettyä vanhojen betonirakenteiden puristuslujuuden suuruusluokka keskimäärin ±10 %:n tarkkuudella. Betonin halkeilu vähentää sen vetolujuutta. Merkittävin vetolujuutta heikentävä tekijä on pakkasrapautuminen, joka ilmenee alkuvaiheessa pinnansuuntaisena halkeiluna. Vetolujuuden mittaamisella voidaan arvioida mahdollisia pakkasvaurioita ja betonin soveltuvuutta korjausalustaksi.
20 Loviisan vesitorni Raudoituksen korroosio Raudoituksen korroosio betonirakenteissa aiheuttaa betonin sisään painetta, joka pitkälle edetessään ilmenee betonin halkeiluna ja lohkeiluna. Raudoituksen korroosion käynnistymiseen ja sen nopeuteen vaikuttavat mm. betonin karbonatisoituminen, kosteus-, happi- ja kloridipitoisuus sekä raudoitusta suojaavan betonipeitteen paksuus. Betoni karbonatisoituu ilman hiilidioksidin reagoidessa betonin kalsiumhydroksidin kanssa, jolloin betoni menettää emäksisyytensä ja sitä kautta raudoitusta suojaavan vaikutuksensa. Raudoituksen ollessa karbonatisoituneessa betonissa, olosuhteet raudoituksen korroosiolle ovat yleensä suotuisat ulkona olevissa rakenteissa. Karbonatisoitumisnopeuteen vaikuttavat useat eri tekijät, mutta suurin vaikutus on betonin tiiviydellä ja rakenteen kosteuspitoisuudella. Kloridit ovat vaarallisia teräsbetonirakenteelle, koska ne puhkaisevat raudoitusta suojaavan passiivikalvon, jolloin raudoituksen korroosio käynnistyy nopeasti ja yleensä varsin voimakkaana. Klorideja on käytetty kiihdyttimenä talvibetonoinnissa ja elementtitehtaissa nopeuttamaan muottikiertoa. Klorideja voi tunkeutua myös kovettuneeseen betoniin, mikäli betonipinta altistuu ulkoiselle kloridirasitukselle esim. liukkaudentorjuntasuolojen vaikutuksesta. Kriittisenä kloridipitoisuusarvona pidetään betonin laadusta riippuen 0,03-0,07 % betonin painosta mitattuna. Raudoituksen betonipeite ja sen laatu on yksi eniten rakenteen säilyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Mitä paksumpi ja tiiviimpi raudoituksen betonipeite on, sitä paremmin betoni suojaa raudoitusta (karbonatisoituminen ja kosteusolosuhteet). Mikäli raudoitus on lähellä pintaan, raudoituksen korroosio käynnistyy yleensä nopeasti. Raudoituksen korroosiotilaa voidaan arvioida rakennetta rikkomatta potentiaalimittauksella. Se ei yksistään anna riittävää kuvaa raudoituksen korroosiotilasta, mutta verrattaessa sitä muihin tutkimustuloksiin, saadaan yleensä melko luotettava käsitys asiasta. Potentiaaliarvoja tulkitaan ASTM C standardin mukaan alla olevan taulukon mukaisesti. Numeroarvojen lisäksi tuloksia tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota arvojen vaihteluun ja mahdollisesti rakenteen kosteustilan vaihteluihin. MITTAUSTULOS > -200 mv mv < -350 mv KORROOSIOTILA ei korroosiota (todennäköisyydellä 90 %) korroosio mahdollista korroosio käynnissä (90 % todennäköisyydellä)
WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719
6142/06 1 (8) WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719 OHUTHIETUTKIMUS Yleistiedot näytteistä Tutkimukset WSP TutkimusKORTES Oy on ottanut kohteesta
Lisätiedottilaus- tai toimituspäivämäärä: (tilaus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriö, Ø 46 mm Näyte 1.1 seinä. Ohuthie ulkopinnasta alkaen.
1 (10) 08.02.2013 Puh. 0207 864 12 Fax 0207 864 800 Ramboll Finland Oy Lauri Harle Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO analyysi: OHUTHIEANALYYSI kohde: Uimahalli näytetunnukset: 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 2.1, 2.2,
LisätiedotBETONISEN JULKISIVUN. KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa
BETONISEN JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS 21.12.2012 Raportti 2 (5) KATRIINAN SAIRAALA 21.12.2012 Kiinteistöjen
LisätiedotEsko Karvonen 18.5.2010 B-6820. Sami Koskela, Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy, 30.3.2010
Tutkimusselostus 1 (3) Jakelu: As Oy Mäkärä c/o Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy Sami Koskela Tekniikantie 12 02150 ESPOO Tarkastaja, pvm Hyväksyjä, pvm AS OY MÄKÄRÄ SIPOREX-SEINÄTUTKIMUS 1 TILAUS 2
LisätiedotKivimäen koulu Julkisivurakenteiden kuntotutkimus 28.2.2012
TUTKIMUS- JA ANALYYSIPALVELUT Kivimäen koulu Julkisivurakenteiden kuntotutkimus 28.2.2012 Raporttitunnus 1280012 Jaakko Luukkonen, insinööri TUTKIMUS- JA ANALYYSIPALVELUT Kivimäenkoulu, Vantaa TUTKIMUSSELOSTUS
LisätiedotLABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI
1 (6) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: Wise Group Finland Oy/ Tomi Valkeapää Tilaus-/ toimituspäivä: 13.01.2014 (tilaus) Kohde/ projektinumero: Louhentie 3 Näytetunnukset: 01.OH-RA, 02.OH-RA, 03.OU-RA Näytteiden
LisätiedotCase: Martinlaakson uimahalli
Case: Martinlaakson uimahalli RIL Rakennusten sortumat miten estetään Kuparisali Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja Turvallisuussyistä Martinlaakson uimahalli on suljettu rakennustutkimuksen ajaksi! www.vantaa.fi
LisätiedotSorvatie 11, 01480 Vantaa
RAPATUN JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS OHUTHIENÄYTTEILLÄ JOKIVARREN KOULU Sorvatie 11, 01480 Vantaa ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS 21.12.2012 Raportti 2 (5) JOKIVARREN KOULU 21.12.2012 Kiinteistöjen
LisätiedotTikkutehtaan savupiippu
Ote kuntoselvityksestä / Raksystems Insinööritoimisto Oy Tikkutehtaan savupiippu 1 RAKENNESELVITYS Rakenteet Savupiipun jalustana on näkyviltä osin paikalla betonista valettu sokkeliosuus. Sokkelin alapuolisen
LisätiedotKLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS
1442 5183/KLORIDI TUTKIMUSRAPORTTI 26.5.2015 1(1) KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS Tilaaja: Ramboll Finland Oy/ Tuomo Siitonen Tilaus-/ toimituspäivä: 8.5.2015 Kohde/ projektinumero: Liedon vesitornin kuntotutkimus
LisätiedotTutkimusseloste TT Lappeenrannan kaupungintalo, edustatori Laboratoriotutkimukset
Tutkimusseloste TT 1562 Lappeenrannan kaupungintalo, edustatori Laboratoriotutkimukset 1 ( 17 ) Tilaajan tiedot Tilaaja Lappeenrannan kaupunki Osoite Villimiehenkatu 1 Postinumero 53100 Postitoimipaikka
LisätiedotKIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely
KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;
LisätiedotKorjattavien pintojen esikäsittelyt
06.02.2018 1 Betonirakenteiden korjaaminen Esikäsittelyt ja laastipaikkauksen periaatteet 06.02.2018 2 Korjattavien pintojen esikäsittelyt Korjattavien pintojen on oltava puhtaita Lujuudeltaan heikko betoni
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS 1 (12) Tekninen vastuuhenkilö: Nro , Tilaus: Teemu Männistö Koronakatu ESPOO
TUTKIMUSSELOSTUS 1 (12) Tilaaja: Aaro Kohonen Oy Tilaus: Teemu Männistö Koronakatu 2 02210 ESPOO Saap.pvm: 29.03.2007 Kohde: Martinlaakson koulu Tehtävä: Betonin mikrorakennetutkimus ohuthieestä, 12 kpl;
LisätiedotYLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET
LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus
LisätiedotKatriinan sairaala, huoltorakennus Knaapinkuja 01760 Vantaa. p. 040 843 02 88. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno Viranomaisten merkintöjä
K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.no Asia Katriinan sairaala, huoltorakennus Knaapinkuja 01760 Vantaa Asiakirjan sisältö Julkisivujen
LisätiedotTT-LAATTOJEN HALKEAMAT SELVITYS. Kimokujan koulu ja kirjasto Kimokuja 5 01200 Vantaa . 1 (21) 1920640 27.4.2011. Sisältö. Projekti VANTAAN KAUPUNKI
. 1 (21) Sisältö TT-LAATTOJEN HALKEAMAT SELVITYS Projekti VANTAAN KAUPUNKI Kimokujan koulu ja kirjasto Kimokuja 5 01200 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com
LisätiedotBETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA
FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto
LisätiedotLattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012
Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. 2 TUTKIMUSTULOKSET 3 2.1 Julkisivut 3 2.2 Sokkelit 9 2.3 Pilarit 11 2.4 Betoniportaat ja betonikaide 12
VUOSAAREN ALA-ASTEEN KOULU JULKISIVURAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS 12.4.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 2 1.1 Yleistiedot 2 1.2 Tehtävä 2 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus
LisätiedotErikoistarkastusselostus
Valtatien 6 parantaminen nelikaistaisena välillä Kärki Mansikkala, Lappeenranta, Joutseno ja Imatra Siltojen erikoistarkastukset Erikoistarkastusselostus Hartikkalan alikulkukäytävä, KaS-1052 O: SISÄLLYSLUETTELO:
LisätiedotBetonirakenteiden kemialliset vauriot
Hannu Pyy, TkL, Erityisasiantuntija, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Betonirakenteiden kemialliset vauriot 3/18/2019 Fysikaaliset ja kemialliset betonivaurioita aiheuttavat tekijät Pakkasrasitus Betonin karbonatisoituminen
LisätiedotBETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT
BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT Betonilaborantti ja -myllärikurssi Jarkko Klami, Asiantuntija (FM) VTT Expert Services Oy Menetelmät Useita eri menetelmiä ja optisia laitteita, riippuen mitä halutaan
LisätiedotTAPIOLAN UIMAHALLI, YLEISÖKATSOMOA KANNATTELEVIEN TASAUS- JA PUSKUALTAIDEN PURISTUSLUJUUDEN LISÄTUTKIMUS
Tutkimusselostus 1 (3) Jakelu: Heikki Kääriäinen Tilapalvelut-liikelaitos PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Laatija, pvm Tarkastaja, pvm heikki.kaariainen@espoo.fi TAPIOLAN UIMAHALLI, YLEISÖKATSOMOA KANNATTELEVIEN
LisätiedotENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS
ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila
LisätiedotMittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14.
Sivuja:1/10 Vastaanottaja: Gun Adamsson Mittauspöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari Pintamittaus Tutkimus pvm: 14.8.15 Raportointi pvm: 14.815 Yhteyshenkilö: Gun Adamsson Tutkijat:
LisätiedotKartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi
Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,
LisätiedotENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin
Lisätiedot1 (27) Emäkosken silta H-1307 Nokia ERIKOISTARKASTUSRAPORTTI 22.10.2009. Työnro 424516. DI Markku Äijälä TkT Vesa Järvinen
1 (27) Emäkosken silta H-1307 Nokia ERIKOISTARKASTUSRAPORTTI 22.10.2009 Työnro 424516 DI Markku Äijälä TkT Vesa Järvinen 2 (27) TIIVISTELMÄ Emäkosken silta on vuonna 1957 valmistunut teräsbetoninen holvisilta.
LisätiedotBetonirakenteiden korjaaminen Halkeamien korjaus
06.02.2018 1 Betonirakenteiden korjaaminen Halkeamien korjaus 06.02.2018 2 Halkeamien korjaaminen Halkeilu heikentää rakenteen kantavuutta ja säilyvyyttä Suuret halkeamat voivat alentaa rakenteen taivutus-
LisätiedotENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki
LisätiedotBETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT
BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT Your industry, our focus BETONILABORANTTI JA - MYLLÄRIKURSSI JARKKO KLAMI Menetelmät Useita eri menetelmiä ja optisia laitteita, riippuen mitä halutaan selvittää ja millainen
LisätiedotYRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS
3.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä ja lähtötilanne 3 1.3 Aikaisemmat korjaukset ja tutkimukset 3 2 KOSTEUSKARTOITUKSEN TULOKSET 4 2.1 Havainnot
LisätiedotBETONIPINTOJEN KORJAUS JA MAALAUS
BETONIPINTOJEN KORJAUS JA MAALAUS Betonipinnat Betonia on pinnoitettu ja pinnoitetaan: Suojaamaan rakennetta, betonia sekä rakenneteräksiä Pakkasrapautumista vastaan Rakenneterästen korroosiota vastaan
LisätiedotBETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA
BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA 1 BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA Sisältö: Taustaa Alkalikiviainesreaktio ASR
LisätiedotMaalattujen kiviainespintojen hoito ja huolto Betonipinnat ulkona
Maalattujen kiviainespintojen hoito ja huolto Betonipinnat ulkona Yleistä Ulkotiloissa betonia käytetään mm. kiinteistön julkisivuissa, tukimuureissa, sokkeleissa ja parvekkeissa. Betonijulkisivu Pääsääntöisesti
LisätiedotBETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA
BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA 1 BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA Sisältö: Taustaa Alkalikiviainesreaktio ASR
LisätiedotVESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS
VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa
LisätiedotKosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella
Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston
LisätiedotKiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys Standardit: SFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013
Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden
Lisätiedot02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila
LisätiedotKARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013
KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...
LisätiedotBetonirakenteen vedeneristäminen. Xypex käyttökohteita
Betonirakenteen vedeneristäminen Xypex käyttökohteita Xypex menetelmän pääpiirteet Aikaa säästävä ratkaisu työmaaolosuhteissa Ei voida vaurioittaa tai puhkaista, tuote on kaikkialla betonimatriisissa Pysyvä
Lisätiedotkunnonhallinta Vesitornien ja alavesisäiliöiden Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinnan osaaminen
Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta Heikki Kapanen Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinnan osaaminen Vesitornien ja alavesisäiliöiden omistus ja kunnonhallinta on hajautunut ympäri
LisätiedotAs Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO
As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne
LisätiedotBetonisokkeli ja tiiliulkoverhous tutkimusraportti Kuuhankaveden koulu A ja Y osa Hankasalmi
2017 Betonisokkeli ja tiiliulkoverhous tutkimusraportti Kuuhankaveden koulu A ja Y osa Hankasalmi POHJOLAN KIINTEISTÖKARTOITUS OY Hakatie 6 42800 Haapamäki Y tunnus: 2746980 2 etunimi.sukunimi@pohjolankk.fi
LisätiedotWSP TUTKIMUSKORTES OY
TIIVISTELMÄ Vantaalla sijaitsevan Katriinan vanhan sairaalan julkisivurappauksen ja parvekkeiden kuntotutkimus. Kuntotutkimuksen on tilannut Pekka Wallenius Vantaan kaupungin tilakeskuksesta. Tutkittu
LisätiedotKERROKSELLISEN TIILIULKOSEINÄRAKENTEEN KUNTOTUTKIMUKSET, KORJAUSTARPEEN ARVIOINTI JA VAIKUTUKSET SISÄILMAAN
KERROKSELLISEN TIILIULKOSEINÄRAKENTEEN KUNTOTUTKIMUKSET, KORJAUSTARPEEN ARVIOINTI JA VAIKUTUKSET SISÄILMAAN Ronja Saarinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy TAUSTATIETO Helsingin kaupungin diplomityöhanke, Vahanen
LisätiedotMateriaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu
1/8 Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä 01.10.2015 Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/8 Sisällys 1.
LisätiedotHANGON SATAMA ENGLANNIN MAKASIINI BETONIRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS
HANGON SATAMA ENGLANNIN MAKASIINI BETONIRAKENTEIDEN 17.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 3 1.4
LisätiedotENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI
Martinkyläntie 5 01620 VANTAA Raportointi pvm: 22.2.2012 ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Työ A12162 KOHDE: ASUNNOT: Martinkyläntie 5 01620 VANTAA/Myllymäen koulu Liikuntasali ja pukuhuonetilat TILAAJA: Reino
LisätiedotKOSTEUSMITTAUS 18.10.2013. Laatija: Kari Löyttymäki 040-3130094 NOUSIAISTEN ALUN URHEILUTALO. Urheilutie 19 21270 NOUSIAINEN
KOSTEUSMITTAUS 18.10.2013 Pohjakuva Mittauspöytäkirja Rakennekuvat Valokuvat Laatija: Kari Löyttymäki 040-3130094 Kohde: Osoite: NOUSIAISTEN ALUN URHEILUTALO Urheilutie 19 21270 NOUSIAINEN Puhelin: Reima
LisätiedotENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,
LisätiedotAsunto Oy Marianlinna Mariankatu 15 15110 Lahti
23.12.2008 Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus Asunto Oy Marianlinna Mariankatu 15 15110 Lahti Tilaaja: Asunto Oy Marianlinna Mariankatu 15 15110 Lahti c/o Isännöitsijä Markku Jussila Päijät-Hämeen
LisätiedotLattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat
Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Vesa Anttila Kehityspäällikkö Rudus Oy Sirotepinnan levitys edellyttää oikeaa ajankohtaa sekä betonia, josta voi imeytyä vettä pinnoitteen
LisätiedotRaportti Työnumero:
Sivuja:1/7 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Peter Backman Raportti Kohde: Toimeksianto: Kvarnbergsgatan 18 06100 Borgå Kartoitus Tutkimus pvm: 7.8.2015 Läsnäolijat: Tomas Backman Raportointi pvm: 24.8.2015
LisätiedotKottby lågstadie Pohjolankatu Helsinki. Kattorakenteen kuntotutkimus
Kattorakenteen kuntotutkimus Kottby lågstadie Pohjolankatu 45 00600 Helsinki Raportin päiväys 16.2.2015 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakenteenkuntotutkimus
LisätiedotKuntotutkimuksen pääperiaatteet, vaiheet ja sisällön suunnittelu
Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikko Rauhanen, SiltaExpert Oy Kuntotutkimuksen pääperiaatteet, vaiheet ja sisällön suunnittelu 3/18/2019 Kuntotutkimuksen sisältöön vaikuttavat tekijät Sisällön
LisätiedotFahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos
Julkisivuyhdistyksen Innovaatio 2016 seminaari 12-13.05.2016 Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Sisältö 2 v v v v v Julkisivun yleisimmät vauriomekanismit
LisätiedotBetoniteollisuus ry Jussi Mattila 2/48
Jussi Mattila Toimitusjohtaja BETONIRAKENTEIDEN KORJAUS JA RAKENNUSFYSIIKKA Pätevöityskurssi 16.1.2018 ULKOBETONIRAKENTEET JA NIIDEN VAURIOTAVAT Jussi Mattila 1/48 Jussi Mattila 2/48 PERUSKÄSITTEISTÖÄ
LisätiedotRaportti Työnumero:
Sivuja:1/5 Vastaanottaja: Porvoon Tilapalvelut Raportti Kohde: Toimeksianto: Mika Waltarinkatu 12 06100 Porvoo Kartoitus Tutkimus pvm: 16.6.2016 Läsnäolijat: Hans Bergman / Porvoon Tilapalvelut Kim Laaksonen
LisätiedotVakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti
TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)
LisätiedotRaportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015
As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus
LisätiedotHarjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys
Harjoitus 7 Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Kovetuvan betonin lämpötilan kehityksen laskenta Alkulämpötila Hydrataatiolämpö
LisätiedotTARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA
TARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA 1 TARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA Sisältö: Johdanto Aineisto Tulokset Päätelmät 2 SILLAT SUOMESSA Liikenneviraston hallinnoimia siltoja
LisätiedotJokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus.
1(5) Tilaaja: Työtilaus: Osoite: Jouni Räsänen, kunossapitoinsinööri Kielotie 13 01300 VANTAA Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus. Jokivarren koulu Sorvatie 11 01480 Vantaa
LisätiedotS I S Ä I L M A T U T K I M U S
Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 6.6.2011 S I S Ä I L M A T U T K I M U S Simonkallion Koulu Simonkalliontie 1, 01350 Vantaa 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3
LisätiedotBetonin korjausaineiden SILKOkokeet
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01277-14 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2014 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tuoteryhmien koeohjelmat...
LisätiedotRaportti Työnumero:
Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies Raportti Kohde: Toimeksianto: Mika Waltarinkatu 12 06100 Porvoo Kosteuskartoitus Tutkimus pvm: 21.3, 23.3 ja 29.3.2016 Läsnäolijat: Jens Ståhls
LisätiedotPÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia
LisätiedotTutkimusselostus 2 (5)
Tutkimusselostus 2 (5) 6 KOHTEEN TIETOJA Uimahalli on valmistunut vuonna 1965 ja siihen on tehty peruskorjaus ja laajennus vuonna 2005, jonka yhteydessä halliin rakennettiin mm. uusia altaita sekä kuntosali.
LisätiedotLuokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus
1 (4) MUISTIO 16.4.2014 KOTTBY LÅGSTADIESKOLA Pohjolankatu 45 00600 Helsinki Luokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus Tutkimusajankohta 19.2. 27.3.2014 Tilaaja
LisätiedotKaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007
Vesivahingon kosteuskartoitus Tarkastuskohde: Kaivokselan päiväkoti Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa Tilaaja: Krohn Mikko Vantaan Kaupunki PL 6007 Vahinkonumero: Tarkastaja: Hannu Peltola 040-538 7944 Tarkastuspvm:
LisätiedotLapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo
Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo 10.12.2014 Hanna Tuovinen, Vahanen Oy Miksi korjataan? Käyttäjät ovat ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta
Lisätiedot192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi
1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie
LisätiedotVapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa
Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:
LisätiedotKosteuskartoituksen mittauspöytäkirja
Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja Rekolanmäen Koulu Valtimotie 4, 01400 VANTAA Yhteystiedot Tilaaja: Tilaajan edustajat: Kouluisäntä: Päiväkodin johtaja: Vantaan Kaupunki Raimo Eklund, 040 588 6275,
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS HÄMEENKYLÄN KOULU, VARISTONTIE 3, VANTAA KOSTEUSKARTOITUS
TUTKIMUSSELOSTUS KOSTEUSKARTOITUS HÄMEENKYLÄN KOULU, VARISTONTIE 3, VANTAA 25.11.2015 Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 2 2 YLEISTÄ KOHTEESTA 2 3 HAVAINNOT JA MITTAUKSET KOHTEESSA 2 3.1 PINTAKOSTEUSKARTOITUS 2 3.2
LisätiedotBetonilattiat ja pinnoittaminen 2013 15.3.2013
Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 Pinnoituscaset Sami Niemi Rakennusfysikaaliset asiantuntijapalvelut Pinnoituksen onnistuminen Epäonnistumisia liian usein Välillä toimii aivan märälläkin Välillä irtoaa,
Lisätiedot1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS
Jari Lehesvuori 1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS TÄSSÄ TUTKIMUKSESSA SELVITETÄÄN, ONKO 50-LUVULLA RAKENNETUN JA 80- LUVULLA PERUSKORJATUN
LisätiedotJänneterästen katkeamisen syyn selvitys
1 (3) Tilaaja Onnettomuustutkintakeskus, Kai Valonen, Sörnäisten rantatie 33C, 00500 Helsinki Tilaus Sähköpostiviesti Kai Valonen 4.12.2012. Yhteyshenkilö VTT:ssä Johtava tutkija Jorma Salonen VTT, PL
LisätiedotTAPIOLAN UIMAHALLI ULKOALTAIDEN JA ULKOHYPPYTORNIN KUNTOTUTKIMUS
Tutkimusselostus 1 (5) Jakelu: Heikki Kääriäinen Tilapalvelut-liikelaitos PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI heikki.kaariainen@espoo.fi Laatija, pvm Tarkastaja, pvm TAPIOLAN UIMAHALLI ULKOALTAIDEN JA ULKOHYPPYTORNIN
LisätiedotPiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 20.1.2006 1 ESITYÖT. 1.1 Pintarakenteet
PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 1 ESITYÖT 1.1 Pintarakenteet Ennen betonikorjaus- tai pinnoitustöiden aloittamista on tilaajan edustajan kanssa käytävä läpi korjattavalla tai pinnoitettavalla alueella olevat
LisätiedotULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400
LisätiedotJÄNNERAUDOITTEET. Sisältö 5.2.2014. Jännityskorroosio rakenteellinen näkökulma 5.2.2014 TkT Anssi Laaksonen
JÄNNERAUDOITTEET Jännityskorroosio rakenteellinen näkökulma 5.2.2014 TkT Anssi Laaksonen Sisältö 1) Jännitetyistä betonirakenteista 2) Jännityskorroosiosta 3) Rakenteen toiminta 4) Arviointimenettely 5)
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS. Sisäilma- ja kosteustekniset tutkimukset. 1 Lähtötiedot. 2 Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö. 3 Rakenteet
TUTKIMUSSELOSTUS Jukka Saari, Ulla Lignell Vantaan kaupunki, Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa jukka.saari@vantaa.fi, ulla.lignell@vantaa.fi Sisäilma- ja kosteustekniset tutkimukset Kohde: Rekolan koulun
Lisätiedot192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä
K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa
LisätiedotBetonirakenteen vedeneristäminen. Xypex käyttökohteita
Betonirakenteen vedeneristäminen Xypex käyttökohteita Xypex menetelmän pääpiirteet Aikaa säästävä ratkaisu työmaaolosuhteissa Ei voida vaurioittaa tai puhkaista, tuote on kaikkialla betonimatriisissa Pysyvä
LisätiedotVALOKUVAT LIITE 1 1(8)
VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia
LisätiedotSisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus
Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1
LisätiedotKARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/
Asematie 7 01300 Vantaa 1710/6416 26.3.2018 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 KÄYTETTY MITTAKALUSTO... 4 MITTAUSPÖYTÄKIRJA... 5 YHTEENVETO... 7 3 KOHDETIEDOT
LisätiedotVAHINKOKARTOITUSRAPORTTI
VAHINKOKARTOITUSRAPORTTI Työnumero:1272940 Kohde: Osoite: Myyrmäen Urheilutalo / Pukuhuoneet ja märkätilat kuntosalin kosteusvaurioituneen seinän linjassa Myyrmäenraitti 4 01600 VANTAA Yhteyshenkilö: Asiakaspalvelu
LisätiedotMAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1
MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2
LisätiedotBETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN
BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN 1 BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN Sisältö: Raudoitus ja betonin maksimiraekoko Betonin vastaanotto
LisätiedotOjoisten lastentalo, Hämeenlinna Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset
Ojoisten lastentalo, Hämeenlinna Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.8.2017 Raportti 2 (6) Sisällysluettelo 1 Uusi osa, alapohjan kosteusmittaukset... 1 1.1 Tutkimuksen
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT Suhteituksella tarkoitetaan betonin osaaineiden (sementti, runkoaine, vesi, (lisäaineet, seosaineet)) yhdistämistä niin, että sekä tuore betonimassa että kovettunut betoni saavuttavat
LisätiedotSISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS
SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS Hangon kaupunki - Halmstadintalo - keittiön ja päiväkotitilojen mikrobinäytteenotot 22.11.2017 1 / 11 Sisällysluettelo Yleistiedot... 3 Kohde... 3 Tilaaja... 3 Tutkimuksen
LisätiedotVarilan kuntoradan putkisilta
4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien
LisätiedotSatomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA
17.3.2006 KOSTEUSVAURIOKARTOITUSRAPORTTI Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB Consult Oy Ab, Helsinki Timo Salonen (GSM 040 5111 453) Rakennusarkkitehti KOSTEUSVAURIOKARTOITUS/
Lisätiedot