LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS 23.11.2012"

Transkriptio

1 LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS

2 LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS Timo Raiski diplomi-insinööri Pauliina Tammi diplomi-insinööri Tampereella

3 1 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus TUTKIMUSRAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ Tehtävä Kohteen yleistiedot Tehdyt tutkimukset TUTKIMUSTULOKSET Vesitornin betonirakenteet Rakenne Betonin tiiveys ja halkeilu Betonin lujuus Raudoitteiden korroosio Betonin pakkasenkestävyys ja pakkasrapautuminen Kosteus, vesivuodot ja vedeneristys Liikkeet ja muodonmuutokset Muut havainnot Tutkimuslaitteet YHTEENVETO Tutkimuksen luotettavuus Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Rakenteen säilyvyyteen vaikuttavat tekijät Betonin pakkasrapautuminen ja halkeilu Betonin lujuus Raudoitteiden korroosio Rakenteiden kosteustekninen toiminta Muut havainnot TOIMENPIDE-EHDOTUS Toimenpide-ehdotukset ja niiden kustannukset Tornin säilytys vesitornikäytössä Tornin säilytys arkkitehtonisena kohteena Uuden vesisäiliön rakentaminen nykyisen säiliön sisälle LIITTEET... 15

4 2 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS 1 YLEISTÄ 1.1 Tehtävä Työhön kuului vesitornin betonirakenteiden kunnon selvittäminen täydentävällä kuntotutkimuksella, aiemmin tehtyjen tutkimushavaintojen (kuntotutkimus 2001) tarkentaminen sekä tornin korjausmahdollisuuksien selvittäminen. Tarkastus tehtiin Tarkastuksen tekivät DI Timo Raiski ja DI Pauliina Tammi. Tilaajan yhteyshenkilöinä toimii Markku Paakkarinen (puhelin , Loviisan kaupungin teknisestä keskuksesta. 1.2 Kohteen yleistiedot Loviisan vesitorni sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa kallioisella mäellä. Betonirakenteisen vesitornin kokonaiskorkeus on 31,38 m. Jalkaosan korkeus on 20,80 m ja halkaisija 2,90 m. Säiliöosan korkeus on 10,58 m ja halkaisija 10,70 m. Vesitilavuus säiliössä on 600 m 3. Suunnittelijat: Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirén, Helsinki. Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto P. Simula & Co, Helsinki. Rakentaminen: Kohde on valmistunut vuonna Aiemmin tehdyt korjaukset: - Sisäpuolisen vedenerityksen uusiminen ja alustan vaurioiden korjaaminen Runkorakenteen halkeamien injektointi Säiliön ruiskubetonointi Aiemmin tehdyt tutkimukset: - Vesitornin kuntotutkimus 2001 (Insinööritoimisto Jorma Huura Oy) - Jalkaosan ja vesisäiliön liitoskohdassa esiintyvien halkeamien vaikutus rakenteen toimintaan (Erkki Juva Oy, Lausunto ).

5 3 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Tehdyt tutkimukset Täydentävässä kuntotutkimuksessa vesitorni tarkastettiin ulkopuolelta kokonaisuudessaan silmämääräisesti. Lisäksi kohteessa tehtiin seuraavat tutkimukset: - Betonin karbonatisoituminen (17 näytettä). - Betonin suhteellinen kosteus (3 mittausta). - Betonin vetolujuus tartuntavetokokeella (3 mittausta kohteella ja 6 mittausta laboratoriossa). - Ohuthietutkimus (Vahanen Oy, 7 näytettä). Vuoden 2001 kuntotutkimuksen yhteydessä on lisäksi tutkittu mm. betonin kloridipitoisuus, raudoituksen betonipeitejakauma sekä korroosiotila potentiaalimittauksilla. Rakenteiden vauriomekanismeja on selvitetty yleisesti liitteessä 2. 2 TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Vesitornin betonirakenteet Rakenne Tarkastusta varten oli käytettävissä vesitornin pää- ja rakennepiirustuksia. Seuraavassa kuvassa on esitetty säiliön seinän nykyiset rakennekerrokset. Vesitornin rakenteet on esitetty tarkemmin vuonna 2001 laaditussa kuntotutkimusraportissa. Tutkimustuloksissa mainitut rakenneosanimikkeet on esitetty liitteessä 1

6 4 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Betonin tiiveys ja halkeilu Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Vesitornin jalassa olevat pystysuuntaiset halkeamat ulottuvat alhaalta ylös asti ja lähes koko rakenteen läpi. Halkeamat johtuvat todennäköisesti kuivumiskutistumisesta. - Jalan yläosassa olevien vaakasuuntaisten halkeamien syy on todennäköisesti mainittu liukuvalun lopettamisvaiheen muotin nostosta aiheutuneet halkeamat (Erkki Juva Oy, lausunto ). - Ruiskubetonissa on verkkomaista halkeilua. - Ohuthienäytteissä säiliön kohdalla betonissa on säröjä ja mikrohalkeamia. Jalan ja sormen betonissa on kutistumasäröjä. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehdyissä ohuthietutkimuksissa todettiin seuraavaa: - Yhtä säiliön seinän näytettä lukuun ottamatta vesitornin betoni on homogeenista ja tiivistä. - Säiliön seinän, pohjan ja sormen betonissa on kutistumahalkeilua, pakkasrasituksen aiheuttamaa voimakasta halkeilua (ks. kohta 2.1.5) ja alkalikiviainesreaktioiden aiheuttamaa halkeilua (ks. kohta 2.1.5) Betonin lujuus Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Betonin pakkasrapautuminen on heikentänyt betonin puristuslujuutta säiliön betonirakenteiden osalla. - Vesisäiliön betonin vetolujuus on alentunut pakkasrapautumisen aiheuttaman halkeilun seurauksena. Betonin vetolujuus oli säiliön sormien yläosan tasossa 0 N/mm 2, sormien välissä 2,9 N/mm 2 ja jalassa 3,2-4,5 N/mm 2. - Tutkimusten (2001) perusteella betonin pakkasrapautumisen aiheuttamat vauriot eivät ulotu jännitettyyn rakenteeseen. Ohuthietutkimuksissa näiden alueiden betoni on hyväkuntoista. Täydentävän kuntotutkimuksen (2012) perusteella: - Vesitornin betonirakenteiden vetolujuudet olivat seuraavat: o Säiliön katossa 1,7-3,4 N/mm 2 ja keskimäärin noin 2,55 N/mm 2. o Säiliön seinässä 0,2-1,1 N/mm 2 ja keksimäärin noin 0,53 N/mm 2. o Säiliön sormessa 2,9 N/mm 2. o Vesitornin jalassa 1,3-3,2 N/mm 2 ja keskimäärin 2,25 N/mm 2.

7 5 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesitornin säiliön seinien runkobetonin vetolujuusarvot ovat heikkoja useassa kohdassa, mikä viittaa betonin laaja-alaisen rapautumisen myötä syntyneeseen betonin halkeiluun. - Säiliön sormesta tehdyssä mittauksessa betonin vetolujuus on hyvä, mutta mittauskohdan vierestä otetun näytteen ohuthietutkimuksessa betonin kunto luokitellaan välttäväksi halkeilun vuoksi. - Vesitornin jalan vetolujuudet ovat hyviä. Vuosien 2001 ja 2012 tutkimustulokset betonin vetolujuuksien osalta ovat yhtenevät. Säiliön seinien runkobetonin lujuus on laaja-alaisesti heikkoa eikä täytä korjausalustalle yleisesti asetettuja vaatimuksia Raudoitteiden korroosio Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Potentiaalimittausten ja muiden havaintojen perusteella ruiskubetonissa olevan teräsverkon korroosio on käynnissä halkeamien kohdilla. Pintaan jäänyt verkko on ruosteessa sormien kohdalla. - Vesitornin jalassa on iso lohkeama, jonka kohdalla oleva raudoitus on ruosteessa. - Tornin sisäpinnoissa ei havaittu korroosion aiheuttamia vaurioita. - Poranäytteissä olleet teräkset olivat ruosteettomia. - Betonissa ei esiinny merkittäviä määriä klorideja (alle 0,005 %). - Jalassa raudoituksen betonipeitepaksuus on tyypillisesti mm. - Säiliön kohdalta betonipeitteitä ei ruiskubetonin alta mitattu. Täydentävässä kuntotutkimuksessa (2012) raudoitteiden korroosiota ei varsinaisesti tutkittu. Raudoitteiden korroosiotilasta voidaan kuitenkin todeta seuraavaa: - Runkobetonissa olevien raudoitteiden korroosio ei tutkimuksen perusteella ole laaja-alaisesti käynnissä. Betonin runsas halkeilu aiheuttaa kuitenkin korroosioriskin halkeamien kohdalla oleville raudoitteille. - Poranäytteiden perusteella runkobetonissa olleet teräkset olivat ruosteettomia. - Runkobetonin karbonatisoitumisrintama ei ole edennyt johtuen betonin tiiveydestä, kosteudesta ja säiliön osalta ruiskubetonoinnista. Vuosien 2001 ja 2012 tutkimusten perusteella raudoitteiden korroosio ei ole merkittävä uhka rakenteiden säilyvyydelle.

8 6 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Betonin pakkasenkestävyys ja pakkasrapautuminen Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin seuraavaa: - Vesisäiliön kohdalla ruiskubetonissa on kopoja alueita ja taustabetonissa on paikoin pitkälle edennyttä pakkasrapautumista. Pahimmilla vaurioalueilla ruiskubetonin ja taustabetonin välissä on kahden millimetrin rako ja ruiskubetoni roikkuu verkkoraudoituksensa varassa. - Sormien kohdalla ruiskubetoni on paikoin kopoa. - Vesisäiliön katolla ruiskubetoni on kauttaaltaan kopoa ja osittain kokonaan irronnut. Alustabetonissa ei havaittu pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. - Vesisäiliön betonin vetolujuus on paikoin alentunut pakkasrapautumisen seurauksena. - Jalassa ei havaittu pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. - Ohuthietutkimuksessa (2001) havaittiin seuraavaa: o Säiliön betonissa on pitkälle edenneen pakkasrapautumisen aiheuttamaa halkeilua. o Sormen ja jalan betonissa ei havaittu pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. o Säiliön betonissa huokostiloissa ja halkeamissa on vesivuotojen seurauksena kiteytynyttä kalkkia. o Sormen ja jalan betonissa huokostilat ovat pääosin täytteettömiä. o Betoni ei ole lisähuokoistettua, joten sen pakkasenkestävyys kosteusrasituksessa on epävarmaa. - Säiliön sisäpuolella pohjan kevytsoraharkko-eristys on rapautunut. Täydentävän kuntotutkimuksen (2012) perusteella betonin pakkasenkestävyydestä ja pakkasrapautumisesta voidaan todeta seuraavaa: - Taustabetonin ja ruiskubetonin välissä on paikoin rakoa jopa 5 mm. - Ohuthietutkimusten perusteella etenkin säiliön seinän ja sormien betonirakenteissa on pakkasrasituksen aiheuttamaa halkeilua (pakkasrapautumista). Säiliön pohjan betonissa on voimakasta suuntautumatonta halkeilua, joka voi olla pakkasrasituksen aiheuttamaa. - Vetolujuusarvojen perusteella säiliön seinän betonin vetolujuus on laajaalaisesti heikentynyt pakkasrapautumisen aiheuttaman halkeilun seurauksena. Lisäksi täydentävässä kuntotutkimuksessa (2012) säiliön betonirakenteissa todettiin alkalikiviainesreaktion aiheuttamaa säröilyä (kemiallista rapautumista). Edellytys alkalikiviainesreaktiolle on, että betonissa on runsaasti alkaleja, vettä ja reaktiivista kiviainesta. Reaktio on kemiallinen ja sen pysäyttäminen kosteusrasituksessa on vaikeaa.

9 7 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vuosien 2001 ja 2012 tutkimusten perusteella vesisäiliön betonirakenteissa on laaja-alaista pakkasrapautumista ja paikoin betonin kemiallista rapautumista. Voidaan todeta, että betonin rapautuminen on edennyt ja laajentunut tutkimusten välillä Kosteus, vesivuodot ja vedeneristys Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Säiliön ruiskubetonipinnoissa on paljon vuotavia halkeamia. - Säiliön pohjoispuolella ruiskubetonin ja taustabetonin välisessä kahden millimetrin raossa valui vettä. - Vesisäiliön päällä (katolla) ei ole toimivaa vedeneristettä. - Kosteusmittausten perusteella säiliön betonirakenteiden suhteellinen kosteus on erittäin korkea ja se lisää betonin pakkasrapautumisriskiä. - Säiliön sisäpuolella70-luvun lopulla tehty vedeneristys on rikki ainakin altaan pohjasta sekä vesirajasta sekä vesirajan yläpuolelta. - Säiliön sisäpuolella 70 luvun lopulla tehty lämmöneriste (kevytsoraharkko) on täysin vettynyt. - Altaan sisäpuolinen alkuperäinen vedeneristys on lämmöneristeen vaurioalueilla irronnut alustastaan. Täydentävän kuntotutkimuksen (2012) perusteella vesitornin kosteusteknisestä toimivuudesta voidaan todeta seuraavaa: - Säiliössä on yleisesti havaittavissa vesivuotoja ruiskubetonoinnin halkeamien kautta. Vuotokohdissa on paikoin runsaasti saostunutta kalkkia ja mahdollisesti alkaligeeliä.

10 8 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesisäiliön betonisen kattolaatan alapintaan on asennettu lämmöneristeeksi ohut kerros vaahtolasia, joka on verhoiltu alapuolelta laastilla (vahvistettu rappausverkolla). Tutkimusten perusteella vaahtolasi on vettynyttä ja alapuolinen laastikerros on haurastunut kosteusrasituksesta. - Kosteusmittausten perusteella säiliön betonin suhteellinen kosteus on yleisesti koholla (93-98 RH%). - Havaitut vesivuodot johtuvat pääsääntöisesti sisäpuolisten rakenteiden (vedeneristeiden) vaurioista. Osittain vuodot ovat seurausta säiliön ulkopinnan ruiskubetonin ja säiliön runkobetonin halkeilusta (vesi pääsee tunkeutumaan rakenteisiin). Vuosien 2001 ja 2012 tutkimustulosten perusteella vesitornin kosteusteknisessä toiminnassa on paljon puutteita erityisesti vesisäiliön sisäpuolisen vedeneristyksen osalta Liikkeet ja muodonmuutokset Rakenteissa ei ole havaittu rakenteiden liikkeistä tai muodonmuutoksista aiheutuneita vaurioita. Tehtyjen tutkimusten perusteella rakenteissa ei ole havaittavissa sellaisia vaurioita, jotka viittaisivat tornin stabiliteetin heikkenemiseen. Vesisäiliön täyttöastetta on alennettu säiliön seinien runkobetonin vaurioiden vuoksi. Tehtyjen tutkimusten mukaan säiliön jännitetyn pohjalaatan osalla betonin vaurioituminen on vähäistä. Toisaalta jännitettyjen rakenteiden ja jänneterästen kuntoa ei ole tarkastettu rakenneavauksilla. Mikäli betonivauriot etenevät

11 9 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus tai niitä todetaan säiliön pohjalaatan jännitettyjen rakenteiden osalla, on säiliön sortumisvaara todellinen Muut havainnot Vesitornin muiden rakenneosien kuntoa (mm. säiliön lämmöneristeiden kunto) on tarkasteltu vuoden 2001 kuntotutkimusraportissa. 2.2 Tutkimuslaitteet Tutkimuksissa käytettiin seuraavia laitteita: - Betonin karbonatisoituminen tutkittiin poraamalla rakenteesta timanttiporalla lieriöitä (ø 50 mm). Lieriöt halkaistiin ja halkaisupintaan suihkutettiin fenoliftaleiini-indikaattoria. Tutkimus tehtiin ohjeen RILEM CPC18 mukaisesti. - Betonipeitteet mitattiin Proseq Profometer 5 betonipeitemittarilla. - Betonipintojen vetolujuusmittaukset kohteella tehtiin Dyna Z 16- vetolaitteella. Tämän lisäksi betonin vetolujuuksia mitattiin laboratoriossa (Vahanen Oy) standardin SFS 5445 mukaisesti. - Betonin suhteellinen kosteus mitattiin Vaisala HMI 41 -näyttölaitteella ja HMP 44 -anturilla. Betonin suhteellisella kosteudella tarkoitetaan betoniin poratun reiän ilman suhteellista kosteutta (BLY 4/by 31, kohta ). - Betonin pakkasrapautumista ja pakkasenkestävyyttä tutkittiin laboratoriossa (Vahanen Oy) polarisaatio- ja fluorenssimikroskoopilla ohuthienäytteiden avulla. 3 YHTEENVETO 3.1 Tutkimuksen luotettavuus Rakenteen kunnon yleiskuvan arvioimisessa on otettava huomioon, että betoni voi vaihdella paikallisesti, jolloin rakenteiden kunnossa voi esiintyä suurtakin vaihtelua. Tutkimus tehdään otantana, jossa tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella arvioidaan rakenteen kuntoa yleisesti. Tarkastuksen perusteella saatiin riittävästi tietoa jatkotoimenpiteiden määrittämiseksi. Tutkimusten onnistumisesta ja kattavuudesta voidaan todeta seuraavaa: - Jänneteräkset ovat piirustusten perusteella suojaputkessa, joka on jälkikäteen injektoitu. Jänneterästen kuntoa ei tutkittu, koska terästen paikantaminen ruiskubetonoinnin läpi ei onnistu ja riski osua porauksissa jänneteräkseen oli olemassa. Jänneterästen kunto on tarkastettava tarkasti

12 10 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus suunniteltujen rakenneavausten avulla. Samassa yhteydessä on tarkastettava injektoinnin onnistuminen. - Säiliön runkobetonista eri puolilta säiliötä on otettu runsaasti näytteitä, joiden ohuthietutkimusten perusteella betonissa esiintyy voimakasta rapautumista. Ruiskubetonoinnin takia runkobetonin laaja silmämääräinen tarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista. - Säiliön sisäpuolisten rakenteiden kuntoa ei tarkastettu tämän tutkimuksen yhteydessä säiliön kattoa lukuun ottamatta. 3.2 Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Havaittujen betonivaurioiden eteneminen heikentää tornin stabiliteettiä. Varsinkin jännitetyn pohjalaatan rakenteiden mahdollinen vaurioituminen on kriittistä tornin säilyvyyden kannalta. Säiliön ruiskubetonointi on irronnut laajoilla alueilla runkobetonista. Ruiskubetonin ylhäällä pysyminen on laajalti raudoituksensa varassa, mikä aiheuttaa turvallisuusriskin. Betonin rapautuminen johtaa betonin lohkeiluun ja murenemiseen. 3.3 Rakenteen säilyvyyteen vaikuttavat tekijät Tehtyjen tutkimusten (kuntotutkimus 2001, täydentävä kuntotutkimus 2012) perusteella vesitornin säilyvyyden ja käytettävyyden kannalta merkittävin ongelma on säiliön runkorakenteen vaurioituminen betonin pakkasrapautumisen seurauksena. Säiliön betonirakenteiden vaurioituminen on laajaalaista ja havaintojen perusteella vaurioituminen on edennyt tutkimusten välillä Betonin pakkasrapautuminen ja halkeilu Vesisäiliö Tutkimusten mukaan merkittävin heikentävä tekijä vesitornin säilymisen kannalta on säiliön seinien runkobetonin laaja-alainen pakkasrapautuminen sekä kemiallinen rapautuminen (alkalikiviainesreaktio). Rapautumisen myötä betoniin on muodostunut halkeilua ja säröilyä. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan rapautumista on havaittavissa myös säiliön sormien betonissa. Säiliön sormet toimivat jänneterästen kiinnityspisteinä. Säiliön runkobetonissa on myös betonin kutistumahalkeilua.

13 11 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Betonirakenteiden pakkasrapautuminen alkaa tyypillisesti rakenteen ulkopinnasta. Tutkittujen näytteiden perusteella rapautumista on koko näytteen syvyydellä, eli ainakin noin mm syvyydellä ulkopinnasta. Säiliön runkobetonissa pakkasrasituksen aiheuttamaa halkeilua voi esiintyä rakenteen koko syvyydellä, sillä rakenne on lämmöneristeen ulkopuolella ja kosteus rakenteeseen tulee pääasiassa säiliön sisältä. Täydentävässä kuntotutkimuksessa (2012) säiliön runkobetonissa todettiin alkalikiviainereaktion aiheuttamaa kemiallista rapautumista. Reaktio voi alkaa missä syvyydessä rakennetta tahansa ja jatkuu niin kauan kuin reaktioaineita on saatavilla (alkalit, vesi, ja reaktiivinen kiviaines). Säiliön ulkopinnan ruiskubetonointi on paikallisesti irronnut alustastaan osittain runkobetonin rapautumisen myötä (tartunta heikentynyt). Ruiskubetonissa itsessään on myös vuotavia, kalkkihärmäisiä halkeamia. Vesitornin stabiliteetin kannalta on huomioitavaa, että sormien ja pohjalaatan kohdalla olevat jänneteräkset aiheuttavat betoniin suuria jännityksiä, minkä takia näissä rakenteissa ei saa esiintyä vaurioita. Jalkaosa Vesitornin jalkaosassa on lähinnä betonin kutistumasta ja liukuvalumuotin siirrosta johtuvia halkeamia. Jalkaosassa ei tutkimuksissa havaittu betonin pakkasrapautumiseen tai kemialliseen rapautumiseen viittaavia vaurioita Betonin lujuus Säiliön runkobetonin vetolujuus on merkittävästi heikentynyt betonin rapautumisen aiheuttaman halkeilun myötä. Betonin lujuus on laaja-alaisesti alle korjausalustalle asetetun yleisen vaatimustasoa. Jalkaosan betonin lujuus on riittävä korjausten toteuttamiseksi. Korjausalustalle asetettu yleinen vaatimustaso betonin vetolujuudelle on >1,5 N/mm Raudoitteiden korroosio Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että vesitornin runkobetonirakenteiden raudoitteiden korroosio ei ole merkittävä ongelma rakenteiden säilyvyyden kannalta.

14 12 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesisäiliön runkobetonissa olevan raudoituksen betonipeitteistä ei ole laajaa mittaustietoa, koska se sijaitsee ruiskubetonin alla. Näytteiden perusteella terästen betonipeitteissä on vaihtelua, mikä on tyypillistä paikallavalurakenteille. Näyteporausten perusteella raudoitus ei ole ruosteessa. Poranäytteiden perusteella betonin karbonatisoituminen on ollut vähäistä. Tornin jalkaosan raudoituksen betonipeitteet ovat riittävät ja pinnoissa on vain yksittäisiä pieniä vaurioita. Poranäytteiden perusteella betonin karbonatisoituminen on ollut vähäistä. Säiliön ulkopinnan ruiskubetonin raudoitus on paikoin jäänyt pintaan ja on silmin nähden näiltä osin ruosteessa. Tutkimuksissa on myös todettu raudoitteiden olevan ruosteessa halkeamien kohdalla Rakenteiden kosteustekninen toiminta Vesitornin rakenteiden kosteustekninen toiminta on puutteellinen. Vesisäiliön sisäpuolinen vedeneristys on vaurioitunut, mikä aiheuttaa vesivuotoja rakenteiden läpi. Rakenteiden kosteusrasitus on korkea. Lisäksi säiliön sisäpuolinen kevytsoraharkkoeriste on vettynyt, joten sen lämmöneristyskyky on heikentynyt. Harkkoeristys on kahden vedeneristekerroksen välissä, minkä seurauksena se on jatkuvasti märkä. Kevytsoraharkoissa on myös pakkasrapautumista kosteus- ja pakkasrasituksen seurauksena. Vesitornin katolla ei ole toimivaa vedeneristystä. Tämä lisää rakenteiden kosteusrasitusta. Vesisäiliön betonikattolaatan alapintaan on asennettu lämmöneristeeksi ohut kerros vaahtolasia, joka on verhoiltu alapuolelta laastilla (vahvistettu rappausverkolla). Tutkimusten perusteella vaahtolasi on vettynyttä ja alapuolinen laastikerros on haurastunut kosteusrasituksesta. Säiliön seinien ruiskubetonoituja pintoja ei ole pinnoitettu kosteusrasitusta vähentävällä pinnoitteella. Lisäksi ruiskubetonissa on verkkomaista halkeilua ja laajoja kopoja alueita. Betonipintoja pitkin valuvat sadevedet pääsevät tunkeutumaan rakenteisiin Muut havainnot Muiden rakenneosien ja vauriomekanismien osalta havainnot on kirjattu vuoden 2001 kuntotutkimusraporttiin.

15 13 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus TOIMENPIDE-EHDOTUS 4.1 Toimenpide-ehdotukset ja niiden kustannukset Tornin säilytys vesitornikäytössä Tehtyjen tutkimusten (kuntotutkimus 2001, täydentävä kuntotutkimus 2012) perusteella vesitornin rakenteiden vaurioituminen on niin laaja-alaista, että vesitornin korjaaminen vesitornikäyttöön ei ole teknisesti tai taloudellisesti mielekästä. Tärkeimmät perustelut vesitornin käytöstä poistamiselle ovat: - Vesitornin säiliön betonirakenteiden rapautuminen (pakkasrapautuminen, kemiallinen rapautuminen) on laaja-alaista ja pitkälle edennyttä. Betonirakenteiden korjaus niin, että rakenteet kestäisivät säiliön vesimassasta aiheutuvan kuormituksen, on teknisesti vaikeaa ja taloudellisesti kallista. Korjaus edellyttäisi rakenteiden laajamittaista uusimista. - Säiliön betonin vaurioitumista ei voida varmuudella täysin estää. Sekä pakkasrapautuminen että alkalikiviainesreaktio etenevät kosteusrasituksessa. Vauriomekanismit ovat lisäksi luonteeltaan kiihtyviä. Vaurioitumista voitaisiin hidastaa ainoastaan poistamalla sisäpuolelta tuleva kosteusrasitus ja estää ulkopuolelta tulevan kosteuden pääsy rakenteisiin. - Vesitornin säiliölle tehty ruiskubetonointikorjaus on epäonnistunut. Ruiskubetonoinnin säilyttämiseen liittyisi merkittäviä riskejä. - Säiliön pohjalaatan jännitetyn betonirakenteen takia korjaustyö olisi erittäin vaativa. - Korjaustyön onnistumiseen liittyy jännitetyn rakenteen ja vaurioiden laajuuden takia huomattavia riskejä. - Vesitornin tekniikka (putkistot ja sähköt) ovat vanhentuneet. - Mahdollisten korjausten toteuttamiseen liittyisi paljon epävarmuustekijöitä, joita on hankala ennakoida tai arvioida. Korjauksen budjetointi olisi hankalaa Tornin säilytys arkkitehtonisena kohteena Vesitornin säilyttäminen arkkitehtonisena rakennuksena edellyttää lisätutkimuksia säiliön jännitetyn pohjalaatan osalta, korjaussuunnitelman laatimista sekä koekorjausten tekemistä. Koekorjauksella arvioitaisiin mm. säiliön betonin purkutöiden laajuutta ja purkumenetelmän tarkoituksenmukaisuutta.

16 14 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesitornin säilyttäminen arkkitehtonisena rakennuksena voisi olla teknisesti mahdollista, koska vesisäiliön tyhjentämisen myötä tornin kuormitus pienentyisi ja rakenteiden sisäpuolinen kosteusrasitus vähenisi. Tarvittavien korjausten toteuttaminen olisi kuitenkin erittäin kallista ja korjausten onnistumiseen liittyy riskejä. Vesitornin säilyttäminen arkkitehtonisena kohteena edellyttäisi ainakin seuraavia toimenpiteitä (suluissa arvioituja kustannuksia, alv 0%): - Jänneterästen kunnon tarkastaminen rakenneavauksilla ( ). - Tulosten perusteella tehdään kantavuustarkastelu, jossa huomioidaan rakenteiden vauriot ja työn aikainen kuormitus ( ). - Työtä varten tehdään korjaussuunnitelma purkusuunnitelmineen ja koekorjauksineen ( ). - Vesisäiliön sisäpuoliset lämmön- ja vedeneristeet puretaan ( ). - Vesisäiliön jännitetyn pohjalaatan mahdollinen lisätuenta ( ). - Säiliön ulkopinnan ruiskubetonointi puretaan ( ). - Säiliön vaurioitunut runkobetoni puretaan vähintään ulkopinnan raudoituksen taakse vesipiikkaamalla (arvio 40 mm, 530 m 2 ) ( ). - Säiliön ulkopintaan tehdään ruiskubetonointi, joka hierretään sileäksi ( ). Ruiskubetonointi ankkuroidaan kiinni esiinpiikattuun raudoitukseen. - Säiliön katolle tehdään vedeneristys, esim. kermieristys ja suojabetonointi ( ). - Säiliön seinät ja pohja käsitellään vesitiiviillä pinnoitelaastilla ( ). - Työtä varten tehdään vesitornin ympärille ja sisäpuolelle telineet ( ). - Säiliön jalkaosalle tehdään tarvittavat betonikorjaukset ( ) Korjauksissa tulisi lisäksi huomioida vesitornin sisätilojen ilmanvaihto ja mahdollinen lämmitystarve. Alustava arvio korjausten kokonaiskustannuksista huomioiden arvonlisävero, työmaan perustamiskustannukset sekä urakoitsijan kate on noin Lisäksi tornin säilyttämisestä seuraa jatkossakin huolto- ja kunnossapitokustannuksia Uuden vesisäiliön rakentaminen nykyisen säiliön sisälle Eräs korjausvaihtoehto voisi olla uuden vesisäiliön (esim. terässäiliö) rakentaminen nykyisen säiliön sisään. Tässä vaihtoehdossa nykyiset rakenteet tulisi kuitenkin korjata vähintään kohdassa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti. Lisäksi korjauksessa tulisi huomioida uudesta säiliöstä aiheutuvat kuormitukset nykyisille rakenteille. Lisäksi uuden säiliön rakentamisesta sekä putki- ja sähkötöistä muodostuisi merkittäviä lisäkustannuksia.

17 15 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus LIITTEET 1. Vesitornin yleisleikkaus 2. Betonin vaurioitumisesta ja ominaisuuksista. 3. Näytetiedot ja betonin karbonatisoituminen. 4. Betonin vetolujuus (kohteella tehdyt mittaukset). 5. Betonin kosteuspitoisuus 6. Tutkimusselostus TT732, Vahanen Oy o ohuthietutkimukset o vetolujuusmittaukset

18

19 Loviisan vesitorni BETONIN VAURIOITUMISESTA JA OMINAISUUKSISTA Betonin tiiviys ja halkeilu Betonin lujuus Betonin tiiviys on sen laadullinen ominaisuus, johon eniten vaikuttavat betonimassan w/c-suhde ja massan tiivistäminen. Mitä tiiviimpi betoni sitä paremmin se kestää ulkoista rasitusta. Huokoisuus lisää betonin läpäisevyyttä. Runsas huokoisuus on yleensä merkki rakenteen huonosta laadusta. Betoni on hauras materiaali, johon voi syntyä helposti halkeamia. Betonielementteihin halkeamia voi muodostua joko jo elementin valmistustai asennusvaiheessa tai käytön aikana. Halkeilu vaikuttaa haitallisesti betonin säilyvyyteen. Halkeamat lisäävät betonin läpäisevyyttä, jolloin mm. kosteus ja ilman hiilidioksidi ja muut ilman epäpuhtaudet pääsevät helpommin rakenteeseen. Runsas halkeilu on usein merkki betonin huonosta laadusta. Lohkeilua syntyy yleensä vain jonkin vauriomekanismin seurauksena. Vaurio aiheuttaa betonin sisään painetta, joka lohkaisee betonin pintaa. Yleisin syy lohkeamiin on teräskorroosio. Betonin puristuslujuus ei yleensä ole määräävä tekijä rakenteen säilyvyyden kannalta. Betonin lujuuden on kuitenkin oltava riittävä laastipaikkausten ja pinnoituksen alustaksi, jotta korjaustyö voisi onnistua. Betonin puristuslujuutta voidaan mitata kimmovasaramittauksella. Kimmovasaralla mitatut puristuslujuudet ovat yleensä suurempia kuin nimellislujuus. Lujuuksien vertailussa on otettava huomioon, että nimellislujuudella tarkoitetaan yleensä 28 vrk:n lujuutta. Myös karbonatisoituminen suurentaa betonin pinnasta tehtyjen mittausten arvoja. Toimistomme tekemissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että kimmovasaralla saadaan selvitettyä vanhojen betonirakenteiden puristuslujuuden suuruusluokka keskimäärin ±10 %:n tarkkuudella. Betonin halkeilu vähentää sen vetolujuutta. Merkittävin vetolujuutta heikentävä tekijä on pakkasrapautuminen, joka ilmenee alkuvaiheessa pinnansuuntaisena halkeiluna. Vetolujuuden mittaamisella voidaan arvioida mahdollisia pakkasvaurioita ja betonin soveltuvuutta korjausalustaksi.

20 Loviisan vesitorni Raudoituksen korroosio Raudoituksen korroosio betonirakenteissa aiheuttaa betonin sisään painetta, joka pitkälle edetessään ilmenee betonin halkeiluna ja lohkeiluna. Raudoituksen korroosion käynnistymiseen ja sen nopeuteen vaikuttavat mm. betonin karbonatisoituminen, kosteus-, happi- ja kloridipitoisuus sekä raudoitusta suojaavan betonipeitteen paksuus. Betoni karbonatisoituu ilman hiilidioksidin reagoidessa betonin kalsiumhydroksidin kanssa, jolloin betoni menettää emäksisyytensä ja sitä kautta raudoitusta suojaavan vaikutuksensa. Raudoituksen ollessa karbonatisoituneessa betonissa, olosuhteet raudoituksen korroosiolle ovat yleensä suotuisat ulkona olevissa rakenteissa. Karbonatisoitumisnopeuteen vaikuttavat useat eri tekijät, mutta suurin vaikutus on betonin tiiviydellä ja rakenteen kosteuspitoisuudella. Kloridit ovat vaarallisia teräsbetonirakenteelle, koska ne puhkaisevat raudoitusta suojaavan passiivikalvon, jolloin raudoituksen korroosio käynnistyy nopeasti ja yleensä varsin voimakkaana. Klorideja on käytetty kiihdyttimenä talvibetonoinnissa ja elementtitehtaissa nopeuttamaan muottikiertoa. Klorideja voi tunkeutua myös kovettuneeseen betoniin, mikäli betonipinta altistuu ulkoiselle kloridirasitukselle esim. liukkaudentorjuntasuolojen vaikutuksesta. Kriittisenä kloridipitoisuusarvona pidetään betonin laadusta riippuen 0,03-0,07 % betonin painosta mitattuna. Raudoituksen betonipeite ja sen laatu on yksi eniten rakenteen säilyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Mitä paksumpi ja tiiviimpi raudoituksen betonipeite on, sitä paremmin betoni suojaa raudoitusta (karbonatisoituminen ja kosteusolosuhteet). Mikäli raudoitus on lähellä pintaan, raudoituksen korroosio käynnistyy yleensä nopeasti. Raudoituksen korroosiotilaa voidaan arvioida rakennetta rikkomatta potentiaalimittauksella. Se ei yksistään anna riittävää kuvaa raudoituksen korroosiotilasta, mutta verrattaessa sitä muihin tutkimustuloksiin, saadaan yleensä melko luotettava käsitys asiasta. Potentiaaliarvoja tulkitaan ASTM C standardin mukaan alla olevan taulukon mukaisesti. Numeroarvojen lisäksi tuloksia tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota arvojen vaihteluun ja mahdollisesti rakenteen kosteustilan vaihteluihin. MITTAUSTULOS > -200 mv mv < -350 mv KORROOSIOTILA ei korroosiota (todennäköisyydellä 90 %) korroosio mahdollista korroosio käynnissä (90 % todennäköisyydellä)

WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719

WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719 6142/06 1 (8) WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719 OHUTHIETUTKIMUS Yleistiedot näytteistä Tutkimukset WSP TutkimusKORTES Oy on ottanut kohteesta

Lisätiedot

BETONISEN JULKISIVUN. KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa

BETONISEN JULKISIVUN. KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa BETONISEN JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS 21.12.2012 Raportti 2 (5) KATRIINAN SAIRAALA 21.12.2012 Kiinteistöjen

Lisätiedot

Kivimäen koulu Julkisivurakenteiden kuntotutkimus 28.2.2012

Kivimäen koulu Julkisivurakenteiden kuntotutkimus 28.2.2012 TUTKIMUS- JA ANALYYSIPALVELUT Kivimäen koulu Julkisivurakenteiden kuntotutkimus 28.2.2012 Raporttitunnus 1280012 Jaakko Luukkonen, insinööri TUTKIMUS- JA ANALYYSIPALVELUT Kivimäenkoulu, Vantaa TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Esko Karvonen 18.5.2010 B-6820. Sami Koskela, Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy, 30.3.2010

Esko Karvonen 18.5.2010 B-6820. Sami Koskela, Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy, 30.3.2010 Tutkimusselostus 1 (3) Jakelu: As Oy Mäkärä c/o Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy Sami Koskela Tekniikantie 12 02150 ESPOO Tarkastaja, pvm Hyväksyjä, pvm AS OY MÄKÄRÄ SIPOREX-SEINÄTUTKIMUS 1 TILAUS 2

Lisätiedot

Sorvatie 11, 01480 Vantaa

Sorvatie 11, 01480 Vantaa RAPATUN JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS OHUTHIENÄYTTEILLÄ JOKIVARREN KOULU Sorvatie 11, 01480 Vantaa ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS 21.12.2012 Raportti 2 (5) JOKIVARREN KOULU 21.12.2012 Kiinteistöjen

Lisätiedot

Case: Martinlaakson uimahalli

Case: Martinlaakson uimahalli Case: Martinlaakson uimahalli RIL Rakennusten sortumat miten estetään Kuparisali Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja Turvallisuussyistä Martinlaakson uimahalli on suljettu rakennustutkimuksen ajaksi! www.vantaa.fi

Lisätiedot

Katriinan sairaala, huoltorakennus Knaapinkuja 01760 Vantaa. p. 040 843 02 88. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno Viranomaisten merkintöjä

Katriinan sairaala, huoltorakennus Knaapinkuja 01760 Vantaa. p. 040 843 02 88. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.no Asia Katriinan sairaala, huoltorakennus Knaapinkuja 01760 Vantaa Asiakirjan sisältö Julkisivujen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. 2 TUTKIMUSTULOKSET 3 2.1 Julkisivut 3 2.2 Sokkelit 9 2.3 Pilarit 11 2.4 Betoniportaat ja betonikaide 12

SISÄLLYSLUETTELO. 2 TUTKIMUSTULOKSET 3 2.1 Julkisivut 3 2.2 Sokkelit 9 2.3 Pilarit 11 2.4 Betoniportaat ja betonikaide 12 VUOSAAREN ALA-ASTEEN KOULU JULKISIVURAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS 12.4.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 2 1.1 Yleistiedot 2 1.2 Tehtävä 2 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto

Lisätiedot

TT-LAATTOJEN HALKEAMAT SELVITYS. Kimokujan koulu ja kirjasto Kimokuja 5 01200 Vantaa . 1 (21) 1920640 27.4.2011. Sisältö. Projekti VANTAAN KAUPUNKI

TT-LAATTOJEN HALKEAMAT SELVITYS. Kimokujan koulu ja kirjasto Kimokuja 5 01200 Vantaa . 1 (21) 1920640 27.4.2011. Sisältö. Projekti VANTAAN KAUPUNKI . 1 (21) Sisältö TT-LAATTOJEN HALKEAMAT SELVITYS Projekti VANTAAN KAUPUNKI Kimokujan koulu ja kirjasto Kimokuja 5 01200 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

Erikoistarkastusselostus

Erikoistarkastusselostus Valtatien 6 parantaminen nelikaistaisena välillä Kärki Mansikkala, Lappeenranta, Joutseno ja Imatra Siltojen erikoistarkastukset Erikoistarkastusselostus Hartikkalan alikulkukäytävä, KaS-1052 O: SISÄLLYSLUETTELO:

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

1 (27) Emäkosken silta H-1307 Nokia ERIKOISTARKASTUSRAPORTTI 22.10.2009. Työnro 424516. DI Markku Äijälä TkT Vesa Järvinen

1 (27) Emäkosken silta H-1307 Nokia ERIKOISTARKASTUSRAPORTTI 22.10.2009. Työnro 424516. DI Markku Äijälä TkT Vesa Järvinen 1 (27) Emäkosken silta H-1307 Nokia ERIKOISTARKASTUSRAPORTTI 22.10.2009 Työnro 424516 DI Markku Äijälä TkT Vesa Järvinen 2 (27) TIIVISTELMÄ Emäkosken silta on vuonna 1957 valmistunut teräsbetoninen holvisilta.

Lisätiedot

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14.

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14. Sivuja:1/10 Vastaanottaja: Gun Adamsson Mittauspöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari Pintamittaus Tutkimus pvm: 14.8.15 Raportointi pvm: 14.815 Yhteyshenkilö: Gun Adamsson Tutkijat:

Lisätiedot

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

WSP TUTKIMUSKORTES OY

WSP TUTKIMUSKORTES OY TIIVISTELMÄ Vantaalla sijaitsevan Katriinan vanhan sairaalan julkisivurappauksen ja parvekkeiden kuntotutkimus. Kuntotutkimuksen on tilannut Pekka Wallenius Vantaan kaupungin tilakeskuksesta. Tutkittu

Lisätiedot

kunnonhallinta Vesitornien ja alavesisäiliöiden Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinnan osaaminen

kunnonhallinta Vesitornien ja alavesisäiliöiden Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinnan osaaminen Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta Heikki Kapanen Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinnan osaaminen Vesitornien ja alavesisäiliöiden omistus ja kunnonhallinta on hajautunut ympäri

Lisätiedot

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS 3.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä ja lähtötilanne 3 1.3 Aikaisemmat korjaukset ja tutkimukset 3 2 KOSTEUSKARTOITUKSEN TULOKSET 4 2.1 Havainnot

Lisätiedot

BETONIPINTOJEN KORJAUS JA MAALAUS

BETONIPINTOJEN KORJAUS JA MAALAUS BETONIPINTOJEN KORJAUS JA MAALAUS Betonipinnat Betonia on pinnoitettu ja pinnoitetaan: Suojaamaan rakennetta, betonia sekä rakenneteräksiä Pakkasrapautumista vastaan Rakenneterästen korroosiota vastaan

Lisätiedot

HANGON SATAMA ENGLANNIN MAKASIINI BETONIRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS

HANGON SATAMA ENGLANNIN MAKASIINI BETONIRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS HANGON SATAMA ENGLANNIN MAKASIINI BETONIRAKENTEIDEN 17.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 3 1.4

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

Maalattujen kiviainespintojen hoito ja huolto Betonipinnat ulkona

Maalattujen kiviainespintojen hoito ja huolto Betonipinnat ulkona Maalattujen kiviainespintojen hoito ja huolto Betonipinnat ulkona Yleistä Ulkotiloissa betonia käytetään mm. kiinteistön julkisivuissa, tukimuureissa, sokkeleissa ja parvekkeissa. Betonijulkisivu Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Asunto Oy Marianlinna Mariankatu 15 15110 Lahti

Asunto Oy Marianlinna Mariankatu 15 15110 Lahti 23.12.2008 Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus Asunto Oy Marianlinna Mariankatu 15 15110 Lahti Tilaaja: Asunto Oy Marianlinna Mariankatu 15 15110 Lahti c/o Isännöitsijä Markku Jussila Päijät-Hämeen

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

JÄNNERAUDOITTEET. Sisältö 5.2.2014. Jännityskorroosio rakenteellinen näkökulma 5.2.2014 TkT Anssi Laaksonen

JÄNNERAUDOITTEET. Sisältö 5.2.2014. Jännityskorroosio rakenteellinen näkökulma 5.2.2014 TkT Anssi Laaksonen JÄNNERAUDOITTEET Jännityskorroosio rakenteellinen näkökulma 5.2.2014 TkT Anssi Laaksonen Sisältö 1) Jännitetyistä betonirakenteista 2) Jännityskorroosiosta 3) Rakenteen toiminta 4) Arviointimenettely 5)

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus.

Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus. 1(5) Tilaaja: Työtilaus: Osoite: Jouni Räsänen, kunossapitoinsinööri Kielotie 13 01300 VANTAA Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus. Jokivarren koulu Sorvatie 11 01480 Vantaa

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Vesa Anttila Kehityspäällikkö Rudus Oy Sirotepinnan levitys edellyttää oikeaa ajankohtaa sekä betonia, josta voi imeytyä vettä pinnoitteen

Lisätiedot

PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 20.1.2006 1 ESITYÖT. 1.1 Pintarakenteet

PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 20.1.2006 1 ESITYÖT. 1.1 Pintarakenteet PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 1 ESITYÖT 1.1 Pintarakenteet Ennen betonikorjaus- tai pinnoitustöiden aloittamista on tilaajan edustajan kanssa käytävä läpi korjattavalla tai pinnoitettavalla alueella olevat

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 15.3.2013

Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 15.3.2013 Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 Pinnoituscaset Sami Niemi Rakennusfysikaaliset asiantuntijapalvelut Pinnoituksen onnistuminen Epäonnistumisia liian usein Välillä toimii aivan märälläkin Välillä irtoaa,

Lisätiedot

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015 As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus

Lisätiedot

KOSTEUSMITTAUS 18.10.2013. Laatija: Kari Löyttymäki 040-3130094 NOUSIAISTEN ALUN URHEILUTALO. Urheilutie 19 21270 NOUSIAINEN

KOSTEUSMITTAUS 18.10.2013. Laatija: Kari Löyttymäki 040-3130094 NOUSIAISTEN ALUN URHEILUTALO. Urheilutie 19 21270 NOUSIAINEN KOSTEUSMITTAUS 18.10.2013 Pohjakuva Mittauspöytäkirja Rakennekuvat Valokuvat Laatija: Kari Löyttymäki 040-3130094 Kohde: Osoite: NOUSIAISTEN ALUN URHEILUTALO Urheilutie 19 21270 NOUSIAINEN Puhelin: Reima

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys 1 (3) Tilaaja Onnettomuustutkintakeskus, Kai Valonen, Sörnäisten rantatie 33C, 00500 Helsinki Tilaus Sähköpostiviesti Kai Valonen 4.12.2012. Yhteyshenkilö VTT:ssä Johtava tutkija Jorma Salonen VTT, PL

Lisätiedot

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Harjoitus 7 Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Kovetuvan betonin lämpötilan kehityksen laskenta Alkulämpötila Hydrataatiolämpö

Lisätiedot

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01277-14 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2014 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tuoteryhmien koeohjelmat...

Lisätiedot

VAHINKOKARTOITUSRAPORTTI

VAHINKOKARTOITUSRAPORTTI VAHINKOKARTOITUSRAPORTTI Työnumero:1272940 Kohde: Osoite: Myyrmäen Urheilutalo / Pukuhuoneet ja märkätilat kuntosalin kosteusvaurioituneen seinän linjassa Myyrmäenraitti 4 01600 VANTAA Yhteyshenkilö: Asiakaspalvelu

Lisätiedot

S I S Ä I L M A T U T K I M U S

S I S Ä I L M A T U T K I M U S Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 6.6.2011 S I S Ä I L M A T U T K I M U S Simonkallion Koulu Simonkalliontie 1, 01350 Vantaa 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007 Vesivahingon kosteuskartoitus Tarkastuskohde: Kaivokselan päiväkoti Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa Tilaaja: Krohn Mikko Vantaan Kaupunki PL 6007 Vahinkonumero: Tarkastaja: Hannu Peltola 040-538 7944 Tarkastuspvm:

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

RAPORTTI LAUTTASAAREN KARTANO HELSINKI JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KUNTOTUTKIMUS 21.11.2011

RAPORTTI LAUTTASAAREN KARTANO HELSINKI JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KUNTOTUTKIMUS 21.11.2011 RAPORTTI LAUTTASAARN KARTANO HLSINKI JULKISIVUJN JA PARVKKIDN KUNTOTUTKIMUS VAHANN OY Linnoitustie 5, FI-02600 spoo +358 20 769 8698 Kuntotutkimusraportti 2 (23) TIIVISTLMÄ Toimeksianto käsitti n kaikkien

Lisätiedot

Erikoistarkastusselostus

Erikoistarkastusselostus Valtatien 6 parantaminen nelikaistaisena välillä Kärki Mansikkala, Lappeenranta, Joutseno ja Imatra Siltojen erikoistarkastukset Erikoistarkastusselostus Mälkiän risteyssilta, KaS776 Lasse Minkkinen, diplomiinsinööri

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI (ote raportista 26.6.2015) LIELAHDEN ENTISEN METSÄ BOARD OYJ:N KÄYTÖSTÄ POISTETTU SAVUPIIPPU

TARKASTUSRAPORTTI (ote raportista 26.6.2015) LIELAHDEN ENTISEN METSÄ BOARD OYJ:N KÄYTÖSTÄ POISTETTU SAVUPIIPPU TEOLLISUUSPIIPPUJEN HUOLTO-, KORJAUS- JA PURKUTYÖT, SEKÄ KORKEIDEN JA VAIKEIDEN KOHTEIDEN RAKENTAMIS-, ASENTAMIS- JA KIINTEISTÖHUOLTOTYÖT TARKASTUSRAPORTTI (ote raportista 26.6.2015) LIELAHDEN ENTISEN

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN TRENDIT -korjaustoiminnan muutokset lähitulevaisuudessa

JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN TRENDIT -korjaustoiminnan muutokset lähitulevaisuudessa Julkisivukorjaamisen nykytila ja tulevat trendit Julkisivuyhdistyksen kevätseminaari Helsinki 9.5.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52

Lisätiedot

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

Julkisivun kuntoselvitys

Julkisivun kuntoselvitys Julkisivun kuntoselvitys 10.9.2014 1/8 Julkisivun kuntoselvitys 10.9.2014 Julkisivun kuntoselvitys 10.9.2014 2/8 1. Yleistiedot 1.1 Selvityksen kohde Valkoisenlähteentie 53 01300 Vantaa 1.2 Selvityksen

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

Raportti Työnumero: 051321701024

Raportti Työnumero: 051321701024 Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Sami Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Raportti Työnumero: 051321701024 Kohde: Toimeksianto: Okt Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Home-epäilyn tutkiminen Tutkimus pvm: 13.9.2013

Lisätiedot

PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA. 20.01.2015 Sivu 1/7. Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala. Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala

PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA. 20.01.2015 Sivu 1/7. Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala. Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala 20.01.2015 Sivu 1/7 Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala PERUSKORJAUS HS-Tec Oy Nallekarhuntie 13, 36100 Kangasala puh. 0500-624808, faksi (Fax.nro)

Lisätiedot

ORIMATTILAN URHEILUTALO, BETONIRAKENNETUTKIMUKSIA

ORIMATTILAN URHEILUTALO, BETONIRAKENNETUTKIMUKSIA Tutkimusselostus 1 (11) Jakelu: Tarkastaja, pvm Orimattilan kaupunki Tilapalvelu, Jarmo Koskinen Erkontie 9 PL46 16301 ORIMATTILA Hyväksyjä, pvm Korvaa raportin C-9960 4.11.2015 (lisätty saumausmassa-analyysit)

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Antti Laine 040-865 5890

Antti Laine 040-865 5890 Tilaaja Kohde Antti Kämäräinen Myyrmäen Huolto Oy Patotie 2 01600 VANTAA 040-524 3890 As Oy Myyrinranta Koskikuja 7 E-F kellari, päiväkoti ja väestönsuoja 01600 VANTAA Päiväkoti: Liisa Filppula 09-8393

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)

Lisätiedot

sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4

sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02113-15 Betonin halkeamien injektointiaineiden, imeytysaineiden ja sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kohde Suomen kasarmit Varastorakennus 20 Vuorikatu, Hämeenlinna

Kohde Suomen kasarmit Varastorakennus 20 Vuorikatu, Hämeenlinna 1 1. KOHTEEN TIEDOT Kohde Vuorikatu, Hämeenlinna Tilaaja Asko Taskila, Senaatti-kiinteistöt Myyntipäällikkö Kehityskiinteistöt PL 237 (Lintulahdenkatu 5 A) 00531 Helsinki gsm. 040 511 2157 2. TEKNINEN

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

VOIDAANKO ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIIN VAIKUTTAA JULKISIVUKORJAUKSILLA?

VOIDAANKO ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIIN VAIKUTTAA JULKISIVUKORJAUKSILLA? Ympäristö- ja yhdyskuntamessut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut Messukeskus, Hki 11.10.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos VOIDAANKO ILMASTONMUUTOKSEN

Lisätiedot

Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja

Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja Rekolanmäen Koulu Valtimotie 4, 01400 VANTAA Yhteystiedot Tilaaja: Tilaajan edustajat: Kouluisäntä: Päiväkodin johtaja: Vantaan Kaupunki Raimo Eklund, 040 588 6275,

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET

RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET CO 2 OL Bricks, avoin seminaari Helsinki 9.5.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT

Lisätiedot

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA 17.3.2006 KOSTEUSVAURIOKARTOITUSRAPORTTI Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB Consult Oy Ab, Helsinki Timo Salonen (GSM 040 5111 453) Rakennusarkkitehti KOSTEUSVAURIOKARTOITUS/

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

JULKISIVUJEN JA PARVEKERAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS SEKÄ VESIKATON KUNTOARVIO

JULKISIVUJEN JA PARVEKERAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS SEKÄ VESIKATON KUNTOARVIO JULKISIVUJEN JA PARVEKERAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS SEKÄ VESIKATON KUNTOARVIO Risupadontie 4 00640 HELSINKI Kuntotutkimusraportti, julkisivut, parvekkeet ja vesikate 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ...3 KOHTEEN

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO 1. ALOITUSPALAVERI 2. BETONIMASSAN VALINTA 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO 1. Aloituspalaveri Ennen jokaisen lattiatyön aloitusta tulee järjestää kaikkien osapuolten (mm. rakennuttaja, suunnittelija, pääurakoitsija,

Lisätiedot

RIMATEX OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS "#$%&'(!)*! +++,"#$%&'(,-#!

RIMATEX OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS #$%&'(!)*! +++,#$%&'(,-#! RIMATE OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS "#$%&'()* +++,"#$%&'(,-# "#$%&'()* +++,"#$%&'(,-# "#$%&'(&%)*(+++ +++ KARTOITUKSEN TILAAJA Nimi: Osoite: Kimmo Laipio Kruununtie 5 B 3, 02180 Espoo Puhelin: 0407798309

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus päivittyy kuntotutkimus Miia Pitkäranta FT [mikrobiologi],

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Elimäenkatu 15, liikekiinteistö 00510 HELSINKI. Tarkastuskohde: Vahinkonumero:

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Elimäenkatu 15, liikekiinteistö 00510 HELSINKI. Tarkastuskohde: Vahinkonumero: Tutkimusraportti Rakenteiden kosteusmittaus Tarkastuskohde: Vahinkonumero: Elimäenkatu 15, liikekiinteistö 00510 HELSINKI Tarkastaja: Jani Streng 040 827 7549 Tarkastuspvm: 4.12.2007 KTS-05, Tarkastuspöytäkirja

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Kosteuden. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos

Kosteuden. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Kosteuden monitorointimenetelmät i ti t TkL Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Esitelmän sisältö Kosteuden

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON KUNTOTARKASTUS 27.12.2014 ASUNTO OY KIRKONROTTA KAIVOMESTARINKATU 6 02770 ESPOO

JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON KUNTOTARKASTUS 27.12.2014 ASUNTO OY KIRKONROTTA KAIVOMESTARINKATU 6 02770 ESPOO VESIKATON KUNTOTARKASTUS 27.12.2014 ASUNTO OY KIRKONROTTA 02770 ESPOO 2/55 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTOTUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Tutkimuksen laatija... 3 1.3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Betonin halkeamien injektointiaineiden,

Betonin halkeamien injektointiaineiden, TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00007-11 Betonin halkeamien injektointiaineiden, imeytysaineiden ja sulkuaineiden SILKO-kokeet 2011 Luottamuksellisuus: Julkinen 1 (10) Raportin nimi Betonin halkeamien injektointiaineiden,

Lisätiedot

TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT 25.5.

TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT 25.5. TOIMENPIDE-EHDOTUS KAIKUKATU 5 / SÖRNÄISTEN RANTATIE 19 B- JA F-LOHKOT ALUSTAVAT RAKENNE-, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISET PERIAATERATKAISUT Sisällysluettelo Toimenpide-ehdotus 2 (11) 1 Tutkimusten yleistiedot...

Lisätiedot

RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015. DI Seppo Petrow

RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015. DI Seppo Petrow RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015 DI Seppo Petrow Ruiskubetoni Ruiskubetoni terminä tarkoittaa käytännössä rakentamistapaa, joka sisältää seuraavat osa-alueet: ruiskubetoni materiaalina ruiskubetonointi

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Toteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975

Toteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975 Toteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975 WORKSHOP BETONIRAKENTAMISEN UUDET MÄÄRÄYKSET JA STANDARDIT Erityisasiantuntija, diplomi-insinööri

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA Rakenteiden kosteusmittaus Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA Tilaaja: Elina Väänänen Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy PL 5202 70701 Kuopio Tarkastaja: Mika Holm 040-760 2737

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ratkaisut, kiviainespinnat 5.3.2015. Valtteri Vaarsalo, RI amk

Korjausrakentamisen ratkaisut, kiviainespinnat 5.3.2015. Valtteri Vaarsalo, RI amk Korjausrakentamisen ratkaisut, kiviainespinnat 5.3.2015 Valtteri Vaarsalo, RI amk Taustaa Saimaan AMK 2011, Lappeenranta YIT, työmaamestari, korjausrakennuskohteet Sweco Asiantuntijapalvelut Oy (ent. Finnmap

Lisätiedot

Insinööritoimisto Sulin Official Distributor 1. Lisäsuojaa Xypex lisäaineellistetulla betonilla terästen ruostumista vastaan

Insinööritoimisto Sulin Official Distributor 1. Lisäsuojaa Xypex lisäaineellistetulla betonilla terästen ruostumista vastaan 1 Lisäsuojaa Xypex lisäaineellistetulla betonilla terästen ruostumista vastaan Xypex Admix lisäaine sekä Xypex Concentrate pintakäsittelytuote ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja ja luotettavia tuoteratkaisuja

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot