LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS 23.11.2012"

Transkriptio

1 LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS

2 LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS Timo Raiski diplomi-insinööri Pauliina Tammi diplomi-insinööri Tampereella

3 1 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus TUTKIMUSRAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ Tehtävä Kohteen yleistiedot Tehdyt tutkimukset TUTKIMUSTULOKSET Vesitornin betonirakenteet Rakenne Betonin tiiveys ja halkeilu Betonin lujuus Raudoitteiden korroosio Betonin pakkasenkestävyys ja pakkasrapautuminen Kosteus, vesivuodot ja vedeneristys Liikkeet ja muodonmuutokset Muut havainnot Tutkimuslaitteet YHTEENVETO Tutkimuksen luotettavuus Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Rakenteen säilyvyyteen vaikuttavat tekijät Betonin pakkasrapautuminen ja halkeilu Betonin lujuus Raudoitteiden korroosio Rakenteiden kosteustekninen toiminta Muut havainnot TOIMENPIDE-EHDOTUS Toimenpide-ehdotukset ja niiden kustannukset Tornin säilytys vesitornikäytössä Tornin säilytys arkkitehtonisena kohteena Uuden vesisäiliön rakentaminen nykyisen säiliön sisälle LIITTEET... 15

4 2 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus LOVIISAN VESITORNI TÄYDENTÄVÄ KUNTOTUTKIMUS 1 YLEISTÄ 1.1 Tehtävä Työhön kuului vesitornin betonirakenteiden kunnon selvittäminen täydentävällä kuntotutkimuksella, aiemmin tehtyjen tutkimushavaintojen (kuntotutkimus 2001) tarkentaminen sekä tornin korjausmahdollisuuksien selvittäminen. Tarkastus tehtiin Tarkastuksen tekivät DI Timo Raiski ja DI Pauliina Tammi. Tilaajan yhteyshenkilöinä toimii Markku Paakkarinen (puhelin , Loviisan kaupungin teknisestä keskuksesta. 1.2 Kohteen yleistiedot Loviisan vesitorni sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa kallioisella mäellä. Betonirakenteisen vesitornin kokonaiskorkeus on 31,38 m. Jalkaosan korkeus on 20,80 m ja halkaisija 2,90 m. Säiliöosan korkeus on 10,58 m ja halkaisija 10,70 m. Vesitilavuus säiliössä on 600 m 3. Suunnittelijat: Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirén, Helsinki. Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto P. Simula & Co, Helsinki. Rakentaminen: Kohde on valmistunut vuonna Aiemmin tehdyt korjaukset: - Sisäpuolisen vedenerityksen uusiminen ja alustan vaurioiden korjaaminen Runkorakenteen halkeamien injektointi Säiliön ruiskubetonointi Aiemmin tehdyt tutkimukset: - Vesitornin kuntotutkimus 2001 (Insinööritoimisto Jorma Huura Oy) - Jalkaosan ja vesisäiliön liitoskohdassa esiintyvien halkeamien vaikutus rakenteen toimintaan (Erkki Juva Oy, Lausunto ).

5 3 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Tehdyt tutkimukset Täydentävässä kuntotutkimuksessa vesitorni tarkastettiin ulkopuolelta kokonaisuudessaan silmämääräisesti. Lisäksi kohteessa tehtiin seuraavat tutkimukset: - Betonin karbonatisoituminen (17 näytettä). - Betonin suhteellinen kosteus (3 mittausta). - Betonin vetolujuus tartuntavetokokeella (3 mittausta kohteella ja 6 mittausta laboratoriossa). - Ohuthietutkimus (Vahanen Oy, 7 näytettä). Vuoden 2001 kuntotutkimuksen yhteydessä on lisäksi tutkittu mm. betonin kloridipitoisuus, raudoituksen betonipeitejakauma sekä korroosiotila potentiaalimittauksilla. Rakenteiden vauriomekanismeja on selvitetty yleisesti liitteessä 2. 2 TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Vesitornin betonirakenteet Rakenne Tarkastusta varten oli käytettävissä vesitornin pää- ja rakennepiirustuksia. Seuraavassa kuvassa on esitetty säiliön seinän nykyiset rakennekerrokset. Vesitornin rakenteet on esitetty tarkemmin vuonna 2001 laaditussa kuntotutkimusraportissa. Tutkimustuloksissa mainitut rakenneosanimikkeet on esitetty liitteessä 1

6 4 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Betonin tiiveys ja halkeilu Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Vesitornin jalassa olevat pystysuuntaiset halkeamat ulottuvat alhaalta ylös asti ja lähes koko rakenteen läpi. Halkeamat johtuvat todennäköisesti kuivumiskutistumisesta. - Jalan yläosassa olevien vaakasuuntaisten halkeamien syy on todennäköisesti mainittu liukuvalun lopettamisvaiheen muotin nostosta aiheutuneet halkeamat (Erkki Juva Oy, lausunto ). - Ruiskubetonissa on verkkomaista halkeilua. - Ohuthienäytteissä säiliön kohdalla betonissa on säröjä ja mikrohalkeamia. Jalan ja sormen betonissa on kutistumasäröjä. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehdyissä ohuthietutkimuksissa todettiin seuraavaa: - Yhtä säiliön seinän näytettä lukuun ottamatta vesitornin betoni on homogeenista ja tiivistä. - Säiliön seinän, pohjan ja sormen betonissa on kutistumahalkeilua, pakkasrasituksen aiheuttamaa voimakasta halkeilua (ks. kohta 2.1.5) ja alkalikiviainesreaktioiden aiheuttamaa halkeilua (ks. kohta 2.1.5) Betonin lujuus Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Betonin pakkasrapautuminen on heikentänyt betonin puristuslujuutta säiliön betonirakenteiden osalla. - Vesisäiliön betonin vetolujuus on alentunut pakkasrapautumisen aiheuttaman halkeilun seurauksena. Betonin vetolujuus oli säiliön sormien yläosan tasossa 0 N/mm 2, sormien välissä 2,9 N/mm 2 ja jalassa 3,2-4,5 N/mm 2. - Tutkimusten (2001) perusteella betonin pakkasrapautumisen aiheuttamat vauriot eivät ulotu jännitettyyn rakenteeseen. Ohuthietutkimuksissa näiden alueiden betoni on hyväkuntoista. Täydentävän kuntotutkimuksen (2012) perusteella: - Vesitornin betonirakenteiden vetolujuudet olivat seuraavat: o Säiliön katossa 1,7-3,4 N/mm 2 ja keskimäärin noin 2,55 N/mm 2. o Säiliön seinässä 0,2-1,1 N/mm 2 ja keksimäärin noin 0,53 N/mm 2. o Säiliön sormessa 2,9 N/mm 2. o Vesitornin jalassa 1,3-3,2 N/mm 2 ja keskimäärin 2,25 N/mm 2.

7 5 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesitornin säiliön seinien runkobetonin vetolujuusarvot ovat heikkoja useassa kohdassa, mikä viittaa betonin laaja-alaisen rapautumisen myötä syntyneeseen betonin halkeiluun. - Säiliön sormesta tehdyssä mittauksessa betonin vetolujuus on hyvä, mutta mittauskohdan vierestä otetun näytteen ohuthietutkimuksessa betonin kunto luokitellaan välttäväksi halkeilun vuoksi. - Vesitornin jalan vetolujuudet ovat hyviä. Vuosien 2001 ja 2012 tutkimustulokset betonin vetolujuuksien osalta ovat yhtenevät. Säiliön seinien runkobetonin lujuus on laaja-alaisesti heikkoa eikä täytä korjausalustalle yleisesti asetettuja vaatimuksia Raudoitteiden korroosio Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Potentiaalimittausten ja muiden havaintojen perusteella ruiskubetonissa olevan teräsverkon korroosio on käynnissä halkeamien kohdilla. Pintaan jäänyt verkko on ruosteessa sormien kohdalla. - Vesitornin jalassa on iso lohkeama, jonka kohdalla oleva raudoitus on ruosteessa. - Tornin sisäpinnoissa ei havaittu korroosion aiheuttamia vaurioita. - Poranäytteissä olleet teräkset olivat ruosteettomia. - Betonissa ei esiinny merkittäviä määriä klorideja (alle 0,005 %). - Jalassa raudoituksen betonipeitepaksuus on tyypillisesti mm. - Säiliön kohdalta betonipeitteitä ei ruiskubetonin alta mitattu. Täydentävässä kuntotutkimuksessa (2012) raudoitteiden korroosiota ei varsinaisesti tutkittu. Raudoitteiden korroosiotilasta voidaan kuitenkin todeta seuraavaa: - Runkobetonissa olevien raudoitteiden korroosio ei tutkimuksen perusteella ole laaja-alaisesti käynnissä. Betonin runsas halkeilu aiheuttaa kuitenkin korroosioriskin halkeamien kohdalla oleville raudoitteille. - Poranäytteiden perusteella runkobetonissa olleet teräkset olivat ruosteettomia. - Runkobetonin karbonatisoitumisrintama ei ole edennyt johtuen betonin tiiveydestä, kosteudesta ja säiliön osalta ruiskubetonoinnista. Vuosien 2001 ja 2012 tutkimusten perusteella raudoitteiden korroosio ei ole merkittävä uhka rakenteiden säilyvyydelle.

8 6 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Betonin pakkasenkestävyys ja pakkasrapautuminen Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin seuraavaa: - Vesisäiliön kohdalla ruiskubetonissa on kopoja alueita ja taustabetonissa on paikoin pitkälle edennyttä pakkasrapautumista. Pahimmilla vaurioalueilla ruiskubetonin ja taustabetonin välissä on kahden millimetrin rako ja ruiskubetoni roikkuu verkkoraudoituksensa varassa. - Sormien kohdalla ruiskubetoni on paikoin kopoa. - Vesisäiliön katolla ruiskubetoni on kauttaaltaan kopoa ja osittain kokonaan irronnut. Alustabetonissa ei havaittu pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. - Vesisäiliön betonin vetolujuus on paikoin alentunut pakkasrapautumisen seurauksena. - Jalassa ei havaittu pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. - Ohuthietutkimuksessa (2001) havaittiin seuraavaa: o Säiliön betonissa on pitkälle edenneen pakkasrapautumisen aiheuttamaa halkeilua. o Sormen ja jalan betonissa ei havaittu pakkasrapautumisen aiheuttamia vaurioita. o Säiliön betonissa huokostiloissa ja halkeamissa on vesivuotojen seurauksena kiteytynyttä kalkkia. o Sormen ja jalan betonissa huokostilat ovat pääosin täytteettömiä. o Betoni ei ole lisähuokoistettua, joten sen pakkasenkestävyys kosteusrasituksessa on epävarmaa. - Säiliön sisäpuolella pohjan kevytsoraharkko-eristys on rapautunut. Täydentävän kuntotutkimuksen (2012) perusteella betonin pakkasenkestävyydestä ja pakkasrapautumisesta voidaan todeta seuraavaa: - Taustabetonin ja ruiskubetonin välissä on paikoin rakoa jopa 5 mm. - Ohuthietutkimusten perusteella etenkin säiliön seinän ja sormien betonirakenteissa on pakkasrasituksen aiheuttamaa halkeilua (pakkasrapautumista). Säiliön pohjan betonissa on voimakasta suuntautumatonta halkeilua, joka voi olla pakkasrasituksen aiheuttamaa. - Vetolujuusarvojen perusteella säiliön seinän betonin vetolujuus on laajaalaisesti heikentynyt pakkasrapautumisen aiheuttaman halkeilun seurauksena. Lisäksi täydentävässä kuntotutkimuksessa (2012) säiliön betonirakenteissa todettiin alkalikiviainesreaktion aiheuttamaa säröilyä (kemiallista rapautumista). Edellytys alkalikiviainesreaktiolle on, että betonissa on runsaasti alkaleja, vettä ja reaktiivista kiviainesta. Reaktio on kemiallinen ja sen pysäyttäminen kosteusrasituksessa on vaikeaa.

9 7 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vuosien 2001 ja 2012 tutkimusten perusteella vesisäiliön betonirakenteissa on laaja-alaista pakkasrapautumista ja paikoin betonin kemiallista rapautumista. Voidaan todeta, että betonin rapautuminen on edennyt ja laajentunut tutkimusten välillä Kosteus, vesivuodot ja vedeneristys Vuoden 2001 tutkimuksissa havaittiin mm. seuraavaa: - Säiliön ruiskubetonipinnoissa on paljon vuotavia halkeamia. - Säiliön pohjoispuolella ruiskubetonin ja taustabetonin välisessä kahden millimetrin raossa valui vettä. - Vesisäiliön päällä (katolla) ei ole toimivaa vedeneristettä. - Kosteusmittausten perusteella säiliön betonirakenteiden suhteellinen kosteus on erittäin korkea ja se lisää betonin pakkasrapautumisriskiä. - Säiliön sisäpuolella70-luvun lopulla tehty vedeneristys on rikki ainakin altaan pohjasta sekä vesirajasta sekä vesirajan yläpuolelta. - Säiliön sisäpuolella 70 luvun lopulla tehty lämmöneriste (kevytsoraharkko) on täysin vettynyt. - Altaan sisäpuolinen alkuperäinen vedeneristys on lämmöneristeen vaurioalueilla irronnut alustastaan. Täydentävän kuntotutkimuksen (2012) perusteella vesitornin kosteusteknisestä toimivuudesta voidaan todeta seuraavaa: - Säiliössä on yleisesti havaittavissa vesivuotoja ruiskubetonoinnin halkeamien kautta. Vuotokohdissa on paikoin runsaasti saostunutta kalkkia ja mahdollisesti alkaligeeliä.

10 8 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesisäiliön betonisen kattolaatan alapintaan on asennettu lämmöneristeeksi ohut kerros vaahtolasia, joka on verhoiltu alapuolelta laastilla (vahvistettu rappausverkolla). Tutkimusten perusteella vaahtolasi on vettynyttä ja alapuolinen laastikerros on haurastunut kosteusrasituksesta. - Kosteusmittausten perusteella säiliön betonin suhteellinen kosteus on yleisesti koholla (93-98 RH%). - Havaitut vesivuodot johtuvat pääsääntöisesti sisäpuolisten rakenteiden (vedeneristeiden) vaurioista. Osittain vuodot ovat seurausta säiliön ulkopinnan ruiskubetonin ja säiliön runkobetonin halkeilusta (vesi pääsee tunkeutumaan rakenteisiin). Vuosien 2001 ja 2012 tutkimustulosten perusteella vesitornin kosteusteknisessä toiminnassa on paljon puutteita erityisesti vesisäiliön sisäpuolisen vedeneristyksen osalta Liikkeet ja muodonmuutokset Rakenteissa ei ole havaittu rakenteiden liikkeistä tai muodonmuutoksista aiheutuneita vaurioita. Tehtyjen tutkimusten perusteella rakenteissa ei ole havaittavissa sellaisia vaurioita, jotka viittaisivat tornin stabiliteetin heikkenemiseen. Vesisäiliön täyttöastetta on alennettu säiliön seinien runkobetonin vaurioiden vuoksi. Tehtyjen tutkimusten mukaan säiliön jännitetyn pohjalaatan osalla betonin vaurioituminen on vähäistä. Toisaalta jännitettyjen rakenteiden ja jänneterästen kuntoa ei ole tarkastettu rakenneavauksilla. Mikäli betonivauriot etenevät

11 9 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus tai niitä todetaan säiliön pohjalaatan jännitettyjen rakenteiden osalla, on säiliön sortumisvaara todellinen Muut havainnot Vesitornin muiden rakenneosien kuntoa (mm. säiliön lämmöneristeiden kunto) on tarkasteltu vuoden 2001 kuntotutkimusraportissa. 2.2 Tutkimuslaitteet Tutkimuksissa käytettiin seuraavia laitteita: - Betonin karbonatisoituminen tutkittiin poraamalla rakenteesta timanttiporalla lieriöitä (ø 50 mm). Lieriöt halkaistiin ja halkaisupintaan suihkutettiin fenoliftaleiini-indikaattoria. Tutkimus tehtiin ohjeen RILEM CPC18 mukaisesti. - Betonipeitteet mitattiin Proseq Profometer 5 betonipeitemittarilla. - Betonipintojen vetolujuusmittaukset kohteella tehtiin Dyna Z 16- vetolaitteella. Tämän lisäksi betonin vetolujuuksia mitattiin laboratoriossa (Vahanen Oy) standardin SFS 5445 mukaisesti. - Betonin suhteellinen kosteus mitattiin Vaisala HMI 41 -näyttölaitteella ja HMP 44 -anturilla. Betonin suhteellisella kosteudella tarkoitetaan betoniin poratun reiän ilman suhteellista kosteutta (BLY 4/by 31, kohta ). - Betonin pakkasrapautumista ja pakkasenkestävyyttä tutkittiin laboratoriossa (Vahanen Oy) polarisaatio- ja fluorenssimikroskoopilla ohuthienäytteiden avulla. 3 YHTEENVETO 3.1 Tutkimuksen luotettavuus Rakenteen kunnon yleiskuvan arvioimisessa on otettava huomioon, että betoni voi vaihdella paikallisesti, jolloin rakenteiden kunnossa voi esiintyä suurtakin vaihtelua. Tutkimus tehdään otantana, jossa tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella arvioidaan rakenteen kuntoa yleisesti. Tarkastuksen perusteella saatiin riittävästi tietoa jatkotoimenpiteiden määrittämiseksi. Tutkimusten onnistumisesta ja kattavuudesta voidaan todeta seuraavaa: - Jänneteräkset ovat piirustusten perusteella suojaputkessa, joka on jälkikäteen injektoitu. Jänneterästen kuntoa ei tutkittu, koska terästen paikantaminen ruiskubetonoinnin läpi ei onnistu ja riski osua porauksissa jänneteräkseen oli olemassa. Jänneterästen kunto on tarkastettava tarkasti

12 10 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus suunniteltujen rakenneavausten avulla. Samassa yhteydessä on tarkastettava injektoinnin onnistuminen. - Säiliön runkobetonista eri puolilta säiliötä on otettu runsaasti näytteitä, joiden ohuthietutkimusten perusteella betonissa esiintyy voimakasta rapautumista. Ruiskubetonoinnin takia runkobetonin laaja silmämääräinen tarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista. - Säiliön sisäpuolisten rakenteiden kuntoa ei tarkastettu tämän tutkimuksen yhteydessä säiliön kattoa lukuun ottamatta. 3.2 Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Havaittujen betonivaurioiden eteneminen heikentää tornin stabiliteettiä. Varsinkin jännitetyn pohjalaatan rakenteiden mahdollinen vaurioituminen on kriittistä tornin säilyvyyden kannalta. Säiliön ruiskubetonointi on irronnut laajoilla alueilla runkobetonista. Ruiskubetonin ylhäällä pysyminen on laajalti raudoituksensa varassa, mikä aiheuttaa turvallisuusriskin. Betonin rapautuminen johtaa betonin lohkeiluun ja murenemiseen. 3.3 Rakenteen säilyvyyteen vaikuttavat tekijät Tehtyjen tutkimusten (kuntotutkimus 2001, täydentävä kuntotutkimus 2012) perusteella vesitornin säilyvyyden ja käytettävyyden kannalta merkittävin ongelma on säiliön runkorakenteen vaurioituminen betonin pakkasrapautumisen seurauksena. Säiliön betonirakenteiden vaurioituminen on laajaalaista ja havaintojen perusteella vaurioituminen on edennyt tutkimusten välillä Betonin pakkasrapautuminen ja halkeilu Vesisäiliö Tutkimusten mukaan merkittävin heikentävä tekijä vesitornin säilymisen kannalta on säiliön seinien runkobetonin laaja-alainen pakkasrapautuminen sekä kemiallinen rapautuminen (alkalikiviainesreaktio). Rapautumisen myötä betoniin on muodostunut halkeilua ja säröilyä. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan rapautumista on havaittavissa myös säiliön sormien betonissa. Säiliön sormet toimivat jänneterästen kiinnityspisteinä. Säiliön runkobetonissa on myös betonin kutistumahalkeilua.

13 11 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Betonirakenteiden pakkasrapautuminen alkaa tyypillisesti rakenteen ulkopinnasta. Tutkittujen näytteiden perusteella rapautumista on koko näytteen syvyydellä, eli ainakin noin mm syvyydellä ulkopinnasta. Säiliön runkobetonissa pakkasrasituksen aiheuttamaa halkeilua voi esiintyä rakenteen koko syvyydellä, sillä rakenne on lämmöneristeen ulkopuolella ja kosteus rakenteeseen tulee pääasiassa säiliön sisältä. Täydentävässä kuntotutkimuksessa (2012) säiliön runkobetonissa todettiin alkalikiviainereaktion aiheuttamaa kemiallista rapautumista. Reaktio voi alkaa missä syvyydessä rakennetta tahansa ja jatkuu niin kauan kuin reaktioaineita on saatavilla (alkalit, vesi, ja reaktiivinen kiviaines). Säiliön ulkopinnan ruiskubetonointi on paikallisesti irronnut alustastaan osittain runkobetonin rapautumisen myötä (tartunta heikentynyt). Ruiskubetonissa itsessään on myös vuotavia, kalkkihärmäisiä halkeamia. Vesitornin stabiliteetin kannalta on huomioitavaa, että sormien ja pohjalaatan kohdalla olevat jänneteräkset aiheuttavat betoniin suuria jännityksiä, minkä takia näissä rakenteissa ei saa esiintyä vaurioita. Jalkaosa Vesitornin jalkaosassa on lähinnä betonin kutistumasta ja liukuvalumuotin siirrosta johtuvia halkeamia. Jalkaosassa ei tutkimuksissa havaittu betonin pakkasrapautumiseen tai kemialliseen rapautumiseen viittaavia vaurioita Betonin lujuus Säiliön runkobetonin vetolujuus on merkittävästi heikentynyt betonin rapautumisen aiheuttaman halkeilun myötä. Betonin lujuus on laaja-alaisesti alle korjausalustalle asetetun yleisen vaatimustasoa. Jalkaosan betonin lujuus on riittävä korjausten toteuttamiseksi. Korjausalustalle asetettu yleinen vaatimustaso betonin vetolujuudelle on >1,5 N/mm Raudoitteiden korroosio Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että vesitornin runkobetonirakenteiden raudoitteiden korroosio ei ole merkittävä ongelma rakenteiden säilyvyyden kannalta.

14 12 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesisäiliön runkobetonissa olevan raudoituksen betonipeitteistä ei ole laajaa mittaustietoa, koska se sijaitsee ruiskubetonin alla. Näytteiden perusteella terästen betonipeitteissä on vaihtelua, mikä on tyypillistä paikallavalurakenteille. Näyteporausten perusteella raudoitus ei ole ruosteessa. Poranäytteiden perusteella betonin karbonatisoituminen on ollut vähäistä. Tornin jalkaosan raudoituksen betonipeitteet ovat riittävät ja pinnoissa on vain yksittäisiä pieniä vaurioita. Poranäytteiden perusteella betonin karbonatisoituminen on ollut vähäistä. Säiliön ulkopinnan ruiskubetonin raudoitus on paikoin jäänyt pintaan ja on silmin nähden näiltä osin ruosteessa. Tutkimuksissa on myös todettu raudoitteiden olevan ruosteessa halkeamien kohdalla Rakenteiden kosteustekninen toiminta Vesitornin rakenteiden kosteustekninen toiminta on puutteellinen. Vesisäiliön sisäpuolinen vedeneristys on vaurioitunut, mikä aiheuttaa vesivuotoja rakenteiden läpi. Rakenteiden kosteusrasitus on korkea. Lisäksi säiliön sisäpuolinen kevytsoraharkkoeriste on vettynyt, joten sen lämmöneristyskyky on heikentynyt. Harkkoeristys on kahden vedeneristekerroksen välissä, minkä seurauksena se on jatkuvasti märkä. Kevytsoraharkoissa on myös pakkasrapautumista kosteus- ja pakkasrasituksen seurauksena. Vesitornin katolla ei ole toimivaa vedeneristystä. Tämä lisää rakenteiden kosteusrasitusta. Vesisäiliön betonikattolaatan alapintaan on asennettu lämmöneristeeksi ohut kerros vaahtolasia, joka on verhoiltu alapuolelta laastilla (vahvistettu rappausverkolla). Tutkimusten perusteella vaahtolasi on vettynyttä ja alapuolinen laastikerros on haurastunut kosteusrasituksesta. Säiliön seinien ruiskubetonoituja pintoja ei ole pinnoitettu kosteusrasitusta vähentävällä pinnoitteella. Lisäksi ruiskubetonissa on verkkomaista halkeilua ja laajoja kopoja alueita. Betonipintoja pitkin valuvat sadevedet pääsevät tunkeutumaan rakenteisiin Muut havainnot Muiden rakenneosien ja vauriomekanismien osalta havainnot on kirjattu vuoden 2001 kuntotutkimusraporttiin.

15 13 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus TOIMENPIDE-EHDOTUS 4.1 Toimenpide-ehdotukset ja niiden kustannukset Tornin säilytys vesitornikäytössä Tehtyjen tutkimusten (kuntotutkimus 2001, täydentävä kuntotutkimus 2012) perusteella vesitornin rakenteiden vaurioituminen on niin laaja-alaista, että vesitornin korjaaminen vesitornikäyttöön ei ole teknisesti tai taloudellisesti mielekästä. Tärkeimmät perustelut vesitornin käytöstä poistamiselle ovat: - Vesitornin säiliön betonirakenteiden rapautuminen (pakkasrapautuminen, kemiallinen rapautuminen) on laaja-alaista ja pitkälle edennyttä. Betonirakenteiden korjaus niin, että rakenteet kestäisivät säiliön vesimassasta aiheutuvan kuormituksen, on teknisesti vaikeaa ja taloudellisesti kallista. Korjaus edellyttäisi rakenteiden laajamittaista uusimista. - Säiliön betonin vaurioitumista ei voida varmuudella täysin estää. Sekä pakkasrapautuminen että alkalikiviainesreaktio etenevät kosteusrasituksessa. Vauriomekanismit ovat lisäksi luonteeltaan kiihtyviä. Vaurioitumista voitaisiin hidastaa ainoastaan poistamalla sisäpuolelta tuleva kosteusrasitus ja estää ulkopuolelta tulevan kosteuden pääsy rakenteisiin. - Vesitornin säiliölle tehty ruiskubetonointikorjaus on epäonnistunut. Ruiskubetonoinnin säilyttämiseen liittyisi merkittäviä riskejä. - Säiliön pohjalaatan jännitetyn betonirakenteen takia korjaustyö olisi erittäin vaativa. - Korjaustyön onnistumiseen liittyy jännitetyn rakenteen ja vaurioiden laajuuden takia huomattavia riskejä. - Vesitornin tekniikka (putkistot ja sähköt) ovat vanhentuneet. - Mahdollisten korjausten toteuttamiseen liittyisi paljon epävarmuustekijöitä, joita on hankala ennakoida tai arvioida. Korjauksen budjetointi olisi hankalaa Tornin säilytys arkkitehtonisena kohteena Vesitornin säilyttäminen arkkitehtonisena rakennuksena edellyttää lisätutkimuksia säiliön jännitetyn pohjalaatan osalta, korjaussuunnitelman laatimista sekä koekorjausten tekemistä. Koekorjauksella arvioitaisiin mm. säiliön betonin purkutöiden laajuutta ja purkumenetelmän tarkoituksenmukaisuutta.

16 14 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus Vesitornin säilyttäminen arkkitehtonisena rakennuksena voisi olla teknisesti mahdollista, koska vesisäiliön tyhjentämisen myötä tornin kuormitus pienentyisi ja rakenteiden sisäpuolinen kosteusrasitus vähenisi. Tarvittavien korjausten toteuttaminen olisi kuitenkin erittäin kallista ja korjausten onnistumiseen liittyy riskejä. Vesitornin säilyttäminen arkkitehtonisena kohteena edellyttäisi ainakin seuraavia toimenpiteitä (suluissa arvioituja kustannuksia, alv 0%): - Jänneterästen kunnon tarkastaminen rakenneavauksilla ( ). - Tulosten perusteella tehdään kantavuustarkastelu, jossa huomioidaan rakenteiden vauriot ja työn aikainen kuormitus ( ). - Työtä varten tehdään korjaussuunnitelma purkusuunnitelmineen ja koekorjauksineen ( ). - Vesisäiliön sisäpuoliset lämmön- ja vedeneristeet puretaan ( ). - Vesisäiliön jännitetyn pohjalaatan mahdollinen lisätuenta ( ). - Säiliön ulkopinnan ruiskubetonointi puretaan ( ). - Säiliön vaurioitunut runkobetoni puretaan vähintään ulkopinnan raudoituksen taakse vesipiikkaamalla (arvio 40 mm, 530 m 2 ) ( ). - Säiliön ulkopintaan tehdään ruiskubetonointi, joka hierretään sileäksi ( ). Ruiskubetonointi ankkuroidaan kiinni esiinpiikattuun raudoitukseen. - Säiliön katolle tehdään vedeneristys, esim. kermieristys ja suojabetonointi ( ). - Säiliön seinät ja pohja käsitellään vesitiiviillä pinnoitelaastilla ( ). - Työtä varten tehdään vesitornin ympärille ja sisäpuolelle telineet ( ). - Säiliön jalkaosalle tehdään tarvittavat betonikorjaukset ( ) Korjauksissa tulisi lisäksi huomioida vesitornin sisätilojen ilmanvaihto ja mahdollinen lämmitystarve. Alustava arvio korjausten kokonaiskustannuksista huomioiden arvonlisävero, työmaan perustamiskustannukset sekä urakoitsijan kate on noin Lisäksi tornin säilyttämisestä seuraa jatkossakin huolto- ja kunnossapitokustannuksia Uuden vesisäiliön rakentaminen nykyisen säiliön sisälle Eräs korjausvaihtoehto voisi olla uuden vesisäiliön (esim. terässäiliö) rakentaminen nykyisen säiliön sisään. Tässä vaihtoehdossa nykyiset rakenteet tulisi kuitenkin korjata vähintään kohdassa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti. Lisäksi korjauksessa tulisi huomioida uudesta säiliöstä aiheutuvat kuormitukset nykyisille rakenteille. Lisäksi uuden säiliön rakentamisesta sekä putki- ja sähkötöistä muodostuisi merkittäviä lisäkustannuksia.

17 15 Loviisan vesitorni Täydentävä kuntotutkimus Tutkimusselostus LIITTEET 1. Vesitornin yleisleikkaus 2. Betonin vaurioitumisesta ja ominaisuuksista. 3. Näytetiedot ja betonin karbonatisoituminen. 4. Betonin vetolujuus (kohteella tehdyt mittaukset). 5. Betonin kosteuspitoisuus 6. Tutkimusselostus TT732, Vahanen Oy o ohuthietutkimukset o vetolujuusmittaukset

18

19 Loviisan vesitorni BETONIN VAURIOITUMISESTA JA OMINAISUUKSISTA Betonin tiiviys ja halkeilu Betonin lujuus Betonin tiiviys on sen laadullinen ominaisuus, johon eniten vaikuttavat betonimassan w/c-suhde ja massan tiivistäminen. Mitä tiiviimpi betoni sitä paremmin se kestää ulkoista rasitusta. Huokoisuus lisää betonin läpäisevyyttä. Runsas huokoisuus on yleensä merkki rakenteen huonosta laadusta. Betoni on hauras materiaali, johon voi syntyä helposti halkeamia. Betonielementteihin halkeamia voi muodostua joko jo elementin valmistustai asennusvaiheessa tai käytön aikana. Halkeilu vaikuttaa haitallisesti betonin säilyvyyteen. Halkeamat lisäävät betonin läpäisevyyttä, jolloin mm. kosteus ja ilman hiilidioksidi ja muut ilman epäpuhtaudet pääsevät helpommin rakenteeseen. Runsas halkeilu on usein merkki betonin huonosta laadusta. Lohkeilua syntyy yleensä vain jonkin vauriomekanismin seurauksena. Vaurio aiheuttaa betonin sisään painetta, joka lohkaisee betonin pintaa. Yleisin syy lohkeamiin on teräskorroosio. Betonin puristuslujuus ei yleensä ole määräävä tekijä rakenteen säilyvyyden kannalta. Betonin lujuuden on kuitenkin oltava riittävä laastipaikkausten ja pinnoituksen alustaksi, jotta korjaustyö voisi onnistua. Betonin puristuslujuutta voidaan mitata kimmovasaramittauksella. Kimmovasaralla mitatut puristuslujuudet ovat yleensä suurempia kuin nimellislujuus. Lujuuksien vertailussa on otettava huomioon, että nimellislujuudella tarkoitetaan yleensä 28 vrk:n lujuutta. Myös karbonatisoituminen suurentaa betonin pinnasta tehtyjen mittausten arvoja. Toimistomme tekemissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että kimmovasaralla saadaan selvitettyä vanhojen betonirakenteiden puristuslujuuden suuruusluokka keskimäärin ±10 %:n tarkkuudella. Betonin halkeilu vähentää sen vetolujuutta. Merkittävin vetolujuutta heikentävä tekijä on pakkasrapautuminen, joka ilmenee alkuvaiheessa pinnansuuntaisena halkeiluna. Vetolujuuden mittaamisella voidaan arvioida mahdollisia pakkasvaurioita ja betonin soveltuvuutta korjausalustaksi.

20 Loviisan vesitorni Raudoituksen korroosio Raudoituksen korroosio betonirakenteissa aiheuttaa betonin sisään painetta, joka pitkälle edetessään ilmenee betonin halkeiluna ja lohkeiluna. Raudoituksen korroosion käynnistymiseen ja sen nopeuteen vaikuttavat mm. betonin karbonatisoituminen, kosteus-, happi- ja kloridipitoisuus sekä raudoitusta suojaavan betonipeitteen paksuus. Betoni karbonatisoituu ilman hiilidioksidin reagoidessa betonin kalsiumhydroksidin kanssa, jolloin betoni menettää emäksisyytensä ja sitä kautta raudoitusta suojaavan vaikutuksensa. Raudoituksen ollessa karbonatisoituneessa betonissa, olosuhteet raudoituksen korroosiolle ovat yleensä suotuisat ulkona olevissa rakenteissa. Karbonatisoitumisnopeuteen vaikuttavat useat eri tekijät, mutta suurin vaikutus on betonin tiiviydellä ja rakenteen kosteuspitoisuudella. Kloridit ovat vaarallisia teräsbetonirakenteelle, koska ne puhkaisevat raudoitusta suojaavan passiivikalvon, jolloin raudoituksen korroosio käynnistyy nopeasti ja yleensä varsin voimakkaana. Klorideja on käytetty kiihdyttimenä talvibetonoinnissa ja elementtitehtaissa nopeuttamaan muottikiertoa. Klorideja voi tunkeutua myös kovettuneeseen betoniin, mikäli betonipinta altistuu ulkoiselle kloridirasitukselle esim. liukkaudentorjuntasuolojen vaikutuksesta. Kriittisenä kloridipitoisuusarvona pidetään betonin laadusta riippuen 0,03-0,07 % betonin painosta mitattuna. Raudoituksen betonipeite ja sen laatu on yksi eniten rakenteen säilyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Mitä paksumpi ja tiiviimpi raudoituksen betonipeite on, sitä paremmin betoni suojaa raudoitusta (karbonatisoituminen ja kosteusolosuhteet). Mikäli raudoitus on lähellä pintaan, raudoituksen korroosio käynnistyy yleensä nopeasti. Raudoituksen korroosiotilaa voidaan arvioida rakennetta rikkomatta potentiaalimittauksella. Se ei yksistään anna riittävää kuvaa raudoituksen korroosiotilasta, mutta verrattaessa sitä muihin tutkimustuloksiin, saadaan yleensä melko luotettava käsitys asiasta. Potentiaaliarvoja tulkitaan ASTM C standardin mukaan alla olevan taulukon mukaisesti. Numeroarvojen lisäksi tuloksia tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota arvojen vaihteluun ja mahdollisesti rakenteen kosteustilan vaihteluihin. MITTAUSTULOS > -200 mv mv < -350 mv KORROOSIOTILA ei korroosiota (todennäköisyydellä 90 %) korroosio mahdollista korroosio käynnissä (90 % todennäköisyydellä)

tilaus- tai toimituspäivämäärä: (tilaus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriö, Ø 46 mm Näyte 1.1 seinä. Ohuthie ulkopinnasta alkaen.

tilaus- tai toimituspäivämäärä: (tilaus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriö, Ø 46 mm Näyte 1.1 seinä. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. 1 (10) 08.02.2013 Puh. 0207 864 12 Fax 0207 864 800 Ramboll Finland Oy Lauri Harle Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO analyysi: OHUTHIEANALYYSI kohde: Uimahalli näytetunnukset: 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 2.1, 2.2,

Lisätiedot

BETONISEN JULKISIVUN. KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa

BETONISEN JULKISIVUN. KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa BETONISEN JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS 21.12.2012 Raportti 2 (5) KATRIINAN SAIRAALA 21.12.2012 Kiinteistöjen

Lisätiedot

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI 1 (6) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: Wise Group Finland Oy/ Tomi Valkeapää Tilaus-/ toimituspäivä: 13.01.2014 (tilaus) Kohde/ projektinumero: Louhentie 3 Näytetunnukset: 01.OH-RA, 02.OH-RA, 03.OU-RA Näytteiden

Lisätiedot

Kivimäen koulu Julkisivurakenteiden kuntotutkimus 28.2.2012

Kivimäen koulu Julkisivurakenteiden kuntotutkimus 28.2.2012 TUTKIMUS- JA ANALYYSIPALVELUT Kivimäen koulu Julkisivurakenteiden kuntotutkimus 28.2.2012 Raporttitunnus 1280012 Jaakko Luukkonen, insinööri TUTKIMUS- JA ANALYYSIPALVELUT Kivimäenkoulu, Vantaa TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS

KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS 1442 5183/KLORIDI TUTKIMUSRAPORTTI 26.5.2015 1(1) KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS Tilaaja: Ramboll Finland Oy/ Tuomo Siitonen Tilaus-/ toimituspäivä: 8.5.2015 Kohde/ projektinumero: Liedon vesitornin kuntotutkimus

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;

Lisätiedot

Tutkimusseloste TT Lappeenrannan kaupungintalo, edustatori Laboratoriotutkimukset

Tutkimusseloste TT Lappeenrannan kaupungintalo, edustatori Laboratoriotutkimukset Tutkimusseloste TT 1562 Lappeenrannan kaupungintalo, edustatori Laboratoriotutkimukset 1 ( 17 ) Tilaajan tiedot Tilaaja Lappeenrannan kaupunki Osoite Villimiehenkatu 1 Postinumero 53100 Postitoimipaikka

Lisätiedot

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu 1/8 Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä 01.10.2015 Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/8 Sisällys 1.

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Luokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus

Luokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus 1 (4) MUISTIO 16.4.2014 KOTTBY LÅGSTADIESKOLA Pohjolankatu 45 00600 Helsinki Luokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus Tutkimusajankohta 19.2. 27.3.2014 Tilaaja

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo 10.12.2014 Hanna Tuovinen, Vahanen Oy Miksi korjataan? Käyttäjät ovat ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta

Lisätiedot

BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA

BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA 1 BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA Sisältö: Taustaa Alkalikiviainesreaktio ASR

Lisätiedot

BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA

BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA 1 BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA Sisältö: Taustaa Alkalikiviainesreaktio ASR

Lisätiedot

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Vesa Anttila Kehityspäällikkö Rudus Oy Sirotepinnan levitys edellyttää oikeaa ajankohtaa sekä betonia, josta voi imeytyä vettä pinnoitteen

Lisätiedot

VAHINKOKARTOITUSRAPORTTI

VAHINKOKARTOITUSRAPORTTI VAHINKOKARTOITUSRAPORTTI Työnumero:1272940 Kohde: Osoite: Myyrmäen Urheilutalo / Pukuhuoneet ja märkätilat kuntosalin kosteusvaurioituneen seinän linjassa Myyrmäenraitti 4 01600 VANTAA Yhteyshenkilö: Asiakaspalvelu

Lisätiedot

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Julkisivuyhdistyksen Innovaatio 2016 seminaari 12-13.05.2016 Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Sisältö 2 v v v v v Julkisivun yleisimmät vauriomekanismit

Lisätiedot

Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja

Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja Rekolanmäen Koulu Valtimotie 4, 01400 VANTAA Yhteystiedot Tilaaja: Tilaajan edustajat: Kouluisäntä: Päiväkodin johtaja: Vantaan Kaupunki Raimo Eklund, 040 588 6275,

Lisätiedot

Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus.

Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus. 1(5) Tilaaja: Työtilaus: Osoite: Jouni Räsänen, kunossapitoinsinööri Kielotie 13 01300 VANTAA Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus. Jokivarren koulu Sorvatie 11 01480 Vantaa

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

HANGON SATAMA ENGLANNIN MAKASIINI BETONIRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS

HANGON SATAMA ENGLANNIN MAKASIINI BETONIRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS HANGON SATAMA ENGLANNIN MAKASIINI BETONIRAKENTEIDEN 17.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 3 1.4

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 TUTKIMUSSELOSTUS 22500325.069 2016-6-30 Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 Tutkimuskohde: Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa Tilaaja: Ulla Lignell Maankäytön, rakentamisen ja

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207

Lisätiedot

PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 20.1.2006 1 ESITYÖT. 1.1 Pintarakenteet

PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 20.1.2006 1 ESITYÖT. 1.1 Pintarakenteet PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 1 ESITYÖT 1.1 Pintarakenteet Ennen betonikorjaus- tai pinnoitustöiden aloittamista on tilaajan edustajan kanssa käytävä läpi korjattavalla tai pinnoitettavalla alueella olevat

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: Kartoitusaika: Kartoittaja: Juha Kaikkonen Puh:

Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: Kartoitusaika: Kartoittaja: Juha Kaikkonen Puh: Kosteuskartoitusraportti 1(7) VAHINKOTIEDOT Työkohde: Hevoshaan koulu (Asunto) Puh: Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: 0400 615 428 Asukas: Osoite: Puh: Kartoitusaika: 01.11.2005 Kartoittaja: Juha

Lisätiedot

Raportti Työ No:

Raportti Työ No: Sivu 1 / 10 Asunto Oy Hopeakartano SKH isännöinti Oy Tekninen Isännöitsijä Toni Sundberg Beckerintie 8 00410 HELSINKI Raportti Työ No: 759-1418 Kohde: Työ No: Asiakas Asunto Oy Hopeakartano Malminkartanonaukio

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALOPROJEKTI 2013 2015 EAKR-rahoitteinen kehittämisprojekti CLT-pientalon kokeellinen rakennushanke CLT-rakentamisen tiedonkeruuja esittelyhanke CLT-rakenteiden

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Alppitie 5 A 9, 90530 Oulu Kosteuskartoituspäivä 08.06.2016 www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Paavo Havaksen Tie 5 F, 90570 Oulu Y-tunnus 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Ollilantie 1 A 6, 90440 Kempele Kosteuskartoituspäivä 03.12.2014 Paavo Havaksen Tie 5 F FI-90570 Oulu p. 0207 495 674 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

Julkisivun kuntoselvitys

Julkisivun kuntoselvitys Julkisivun kuntoselvitys 10.9.2014 1/8 Julkisivun kuntoselvitys 10.9.2014 Julkisivun kuntoselvitys 10.9.2014 2/8 1. Yleistiedot 1.1 Selvityksen kohde Valkoisenlähteentie 53 01300 Vantaa 1.2 Selvityksen

Lisätiedot

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO 1. ALOITUSPALAVERI 2. BETONIMASSAN VALINTA 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO 1. Aloituspalaveri Ennen jokaisen lattiatyön aloitusta tulee järjestää kaikkien osapuolten (mm. rakennuttaja, suunnittelija, pääurakoitsija,

Lisätiedot

SILTATEKNIIKAN PÄIVÄT

SILTATEKNIIKAN PÄIVÄT SILTATEKNIIKAN PÄIVÄT 24. - 25.1.2017 Betonin lujuus lähtökohdista rakenteisiin 25.1.2017 prof. Anssi Laaksonen Sisältö 1) Taustaa 2) Lujuuden lähtökohdat suunnittelussa 3) Lujuuden vaikutus rakenteen

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 23.6.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS Mäkikatu 5-7 B12 76100 Pieksämäki 1 1. LÄHTÖTIETOJA KOHTEESTA: Omistaja: - Kohteen osoite: Toimeksianto: Mäkikatu 5-7 B12, 76100 Pieksämäki Kosteuskartoitus myyntiä

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 Kohde: Homesojantie 4 as. 5 60800 Ilmajoki Tilaus 5.1.2016: Laskutusosoite: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Rivitalo

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN TRENDIT -korjaustoiminnan muutokset lähitulevaisuudessa

JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN TRENDIT -korjaustoiminnan muutokset lähitulevaisuudessa Julkisivukorjaamisen nykytila ja tulevat trendit Julkisivuyhdistyksen kevätseminaari Helsinki 9.5.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Kosteuskartoitus RS 1

Kosteuskartoitus RS 1 Kosteuskartoitus RS 1 Prästängsgatan 13 E 52 10600 Tammisaari 02.03.2016 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 1 RAJAUKSET Keittiön puolelta ei pystytty tarkastamaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko 1/13 SISÄILMASTOSELVITYS Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat Haagapuisto, Hanko Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/13

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Sivuja:1/5 Vastaanottaja: Padasjoen kunta / Seppo Rantanen Kellosalmentie 30 17501 Padasjoki Raportti Työnumero: 051121701076 Kohde: Toimeksianto: Pappilanmäen koulu Puistotie 8 17500 Padasjoki Kosteuskartoitus

Lisätiedot

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL

Lisätiedot

Kartoittaja: Santeri Väre NCC Anton Ylkänen

Kartoittaja: Santeri Väre NCC Anton Ylkänen Sivu 1/5 Mittausraportti: Päivämäärä: 1.9.2015 Kartoittaja: Santeri Väre 040 149 2006 santeri.vare@wdkuivaus.fi Tilaaja: Laskutus: Kohde: Osoite: Yhteyshenkilö: NCC Anton Ylkänen 050 590 3425 anton.ylkanen@ncc.fi

Lisätiedot

PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI

PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI 9.5.2007 ALUSTATILASELVITYS PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI Ilosjoentie 11 01420 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) Alustatilaselvitys/ Päiväkummun päiväkoti

Lisätiedot

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA

ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA Julkisivuyhdistys 15-vuotisjuhlaseminaari Kalastajatorppa, Hki 18.11.2010 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA Esimakua Eristerappauskirjasta

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO LIITE A NRO 1846 TUTKIMUSSELOSTUKSEEN 1839 FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset Tampere 2010 2(5) Liite A Tampereen teknillisen

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 10 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Piia 040 520 4517 KOHDE: Pitkäkarintie 21 Pitkäkarintie 21 29100 LUVIA Vakuutusyhtiö: Vahinkonumero:

Lisätiedot

RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015. DI Seppo Petrow

RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015. DI Seppo Petrow RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015 DI Seppo Petrow Ruiskubetoni Ruiskubetoni terminä tarkoittaa käytännössä rakentamistapaa, joka sisältää seuraavat osa-alueet: ruiskubetoni materiaalina ruiskubetonointi

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Tullimiehentie 1 F 46, 90560 Oulu Kosteuskartoituspäivä 28.01.2015 Paavo Havaksen Tie 5 F FI-90570 Oulu p. 0207 495 674 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6 1. K & H Korroosiosuoja- ja tartuntalaasti Korroosiosuojaus ja tartuntalaasti samassa, raekoko < 0,5 mm Soveltuu myös tiesuolan vaikutuksille alttiisiin

Lisätiedot

Kosteusmittausraportti

Kosteusmittausraportti Kosteusmittausraportti Betonivalun päällystettävyysmittaukset Mittausvälineistö : Rotronic HygroPalm ilman suht. kosteus ja lämpötilamittari GANN Hydromette HB30 mittari GANN B50 pintakosteudenosoitin

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ VAI ARVAATKO JULKISIVUJEN KORJAUSTARPEEN?

TIEDÄTKÖ VAI ARVAATKO JULKISIVUJEN KORJAUSTARPEEN? JulkisivuROADSHOW 2014 Lappeenranta 1.10.2014 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos TIEDÄTKÖ VAI ARVAATKO JULKISIVUJEN KORJAUSTARPEEN? Tiedätkö vai arvaatko julkisivujen

Lisätiedot

RIIHIPELLON PÄIVÄKOTI Krakankuja 5 01510 VANTAA

RIIHIPELLON PÄIVÄKOTI Krakankuja 5 01510 VANTAA RIIHIPELLON PÄIVÄKOTI 01510 VANTAA KOSTEUS- JA MIKROBIVAURIOT KUNTOTUTKIMUSOHJELMA I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O R A K S Y S T E M S O Y W W W. R A K S Y S T E M S. F I V A L T A K U N N A L L I N

Lisätiedot

Lehtisaaren koulukeskus

Lehtisaaren koulukeskus Lehtisaaren koulukeskus Sisäilmatutkimukset Simo Kinnunen Tuomo Kollanen Sisäilmatutkimus Lehtisaaren koulukeskukseen kuuluu 1964 rakennettu yläkoulurakennus A ja 1949 rakennettu alakoulurakennus B. Lisäksi

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen

Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia Jyrki Kauppinen Esityksen sisältö Yksitoista rakennusvirhettä Mitä seurauksia? Mitä pitäisi tehdä? Lopuksi Pientalon lämmöneristeiden virheellinen asennus Ulkoseinien

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Vantaan kaupungintalo Vantaa

Vantaan kaupungintalo Vantaa Vantaan kaupungintalo Vantaa IKKUNOIDEN KUNNON YLEISSELVITYS 17.6.2011 Korjausrakentaminen ja 1 (9) 1 KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Työn tilaaja Kohde Vantaan kaupunki Tilakeskus, Hankepalvelut/

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Harjoitus 10. Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä. Betoninormit 2004 mukaan BY 50

Harjoitus 10. Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä. Betoninormit 2004 mukaan BY 50 Harjoitus 10 Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä Betoninormit 2004 mukaan BY 50 Lujuusluokat Normit käsittävät lujuusluokat K15 - K100 (100mm 15,5) (C12/15 - C85/100) (100mm 103,0) 3 rakenneluokkaa,

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-25-14.9. Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet Tilaaja: Redi-Talot Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-25-1 (5) Tilaaja Redi-Talot Oy Jarmo Puronlahti Yrittäjäntie 23 18 KLAUKKALA

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ VAI ARVAATKO JULKISIVUJEN KORJAUSTARPEEN?

TIEDÄTKÖ VAI ARVAATKO JULKISIVUJEN KORJAUSTARPEEN? JulkisivuROADSHOW 2015 Oulu 8.10.2015 Jukka Lahdensivu Ramboll Finland Oy Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos TIEDÄTKÖ VAI ARVAATKO JULKISIVUJEN KORJAUSTARPEEN? Tiedätkö vai arvaatko

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS METALLITUOTTEIDEN MAALAUS PINNALLA 2. 27.3.2014 Isto Jokinen 1 MAALAUKSEN TAVOITE Kaikkia tuotteita maalataan haluttaessa muuttaa niiden pinnan sävyä ja kiiltoa ja parannettaessa pinnan pitämistä puhtaana.

Lisätiedot

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02283-09 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2009 Luottamuksellisuus: Julkinen 1 (9) Raportin nimi Betonin korjausaineiden SILKO-kokeet 2009 Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(9) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI 16.3.2016, HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN TAUSTAA JA TAVOITTEET Kosteusteknisen toimivuuden ja kosteudenhallinnan kannalta

Lisätiedot

PÄÄSKYVUOREN KOULU, B-siipi. (Talvitie 10, Turku)

PÄÄSKYVUOREN KOULU, B-siipi. (Talvitie 10, Turku) 1 PÄÄSKYVUOREN KOULU, B-siipi (Talvitie 10, Turku) B-siiven rakennetekninen tutkimus, tutkimustulokset 1.3.2016 2 Kohdetiedot Kohde: Pääskyvuoren koulu, B-siipi Talvitie 10, 20610 Turku Tilaaja: Tilaajan

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot