Esko Karvonen B Sami Koskela, Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy,

Transkriptio

1 Tutkimusselostus 1 (3) Jakelu: As Oy Mäkärä c/o Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy Sami Koskela Tekniikantie ESPOO Tarkastaja, pvm Hyväksyjä, pvm AS OY MÄKÄRÄ SIPOREX-SEINÄTUTKIMUS 1 TILAUS 2 TEHTÄVÄ 3 KOHDE 4 YLEISTÄ Sami Koskela, Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy, Kohteen lämpimien ulkoseinien ja kylmien aitamuurien Siporex-harkkojen rapautumisvaurioiden selvittäminen Kohteessa on yhteensä 17 pientaloa osoitteessa Hakamaankuja 1, Espoo Näytteitä irrotettiin yhteensä 5 kpl eri rakennuksista Contesta Oy:n toimesta. Näytteenottokohdat on merkitty liitteen 1 piirustukseen. Havaituista seinien vaurioista on kuvia liitteessä 2. Laboratoriotutkimukset tehtiin Contesta Oy:n betonilaboratoriossa, mikä toimii Suomen RakMk:n tarkoittamana hyväksyttynä aineenkoetuslaitoksena sekä Mittatekniikan keskuksen akkreditoimana testauslaboratoriona. LIITTEET 1. Näytteenottokohdat, 1 s. 2. Vauriokuvat, 4 s. 3. Ohuthietutkimus, 3 s. Contesta Oy, Y-tunnus Kilterinkuja 2, PL 23, Vantaa, Puh. (09) , Fax. (09) Skräbbölentie 16, Parainen, Puh , Fax

2 Tutkimusselostus 2 (3) 5 NÄYTTEET JA NIISTÄ TEHDYT TUTKIMUKSET Näytteille (ks. kuva 1) tehtiin seuraavat kokeet: näyte D1, aitamuuri (kylmä rakenne), ohuthie ulkopinnasta, puristuslujuus sisäpihan puolelta näytettä näyte L1, aitamuuri (kylmä rakenne), ohuthie ulkopinnasta, puristuslujuus keskeltä muuria näyte H1, huoneistoseinä, ohuthie ulkopinnasta näyte N1, ulkoseinä kylpyhuoneen kohdalta, ohuthie ulkopinnasta näyte T1, huoneistoseinä, vara näyte Kuva 1. Siporex-näytteet

3 Tutkimusselostus 3 (3) 5.1 Ohuthietutkimus Siporexin mikrorakennetutkimusta varten valmistettiin neljä ohuthiettä näytteiden ulkopinnoista. Siporexissa ei havaittu pakkasrapautumaa missään näytteessä. Materiaalin rakenne on lähes särötöntä kaikissa näytteissä. Huokosten seinämillä on paikoin karbonaattikiteytymää kaikissa näytteissä, mikä kertoo kosteuden läsnäolosta materiaalissa. Näytteen L1 (aitamuuri) osa pienistä huokosista on täynnä kiteytymää. Pinnoitteissa havaittiin optisilta ominaisuuksilta asbestia muistuttavia kuituja sekä aitamuurissa että varsinaisen rakennuksen ulkoseinässä. Ohuthietutkimuksen tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä Puristuslujuus Puristuslujuus mitattiin standardin SFS-EN mukaisesti lieriökoolla = 50 mm. Tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Puristuslujuus äyte Puristuslujuus M /m 2 Tiheys kg/m 3 D 1, aitamuuri 3,9 585 L 1, aitamuuri 3, JOHTOPÄÄTÖKSET Aitamuurin siporex-näytteiden puristuslujuus on normaalia ohjetasoa tiheys huomioiden. Ohuthietutkimuksen perusteella siporex ovat kunnossa, vaikka näytteet pääosin on otettu ulkoapäin rapautuneista kohdista. Julkisivuille on tyypillistä paikoin melko tiheäkin halkeilu sekä paikallinen rapautuminen kalkkisuotoineen. Kun materiaalista poistuu vesi haihtumalla, alkavat liukenemistuotteet kiteytyä huokosrakenteeseen kuivumisen seurauksena. Kiteytyessään liukenemistuotteiden tilavuus kasvaa, eli ne paisuvat ja aiheuttavat paisuntapaineen. Paine purkautuu valmiissa rakenteessa sen ulkopintaan aiheuttaen sen rapautumisen, kun materiaalin vetolujuus ylittyy. Asbestianalyysi on tehtävä julkisivujen pinnoitteille ennen korjaustöiden suunnittelua. Kohde vaatii myös perustusten tarkastuksen ja mahdollisesti myös paikoin tehtävän betonitutkimuksen.

4 Tutkimusselostus 1 (1) Esko Karvonen LIITE 1 B-6820

5 Tutkimusselostus 1 (4) LIITE 2 Kuva 1. Näyte rapautuneesta kohdasta, näytteenottokohta D 1 (aitamuuri) Kuva 2. Näyte rapautuneesta kohdasta, näytteenottokohta L 1 (aitamuuri)

6 Tutkimusselostus 2 (4) LIITE 2 Kuva 3. Seinän rapautuminen kylpyhuoneen kohdalla, näytekohta N 1. Kuva 4. Näytekohdassa T 1 pystyhalkeama, T-talon itäsivulla pystyhalkeamia (leve- 1 2 mm) oli noin 1 m:n välein. ys

7 Tutkimusselostus 3 (4) LIITE 2 Kuva 5. Pystyhalkeamat ikkunan alla pohjoispuolella kohdetta Kuva 6. Halkeaman alapuoliset harkot siirtyneet muutaman mm:n ulospäin, S-talo, länsisivu (sisäpihan ulkopuolelta)

8 Tutkimusselostus 4 (4) LIITE 2 Kuva 7. Harkko irronnut paikallisesti. Kuva 8. Rapautumia paikattu

9 Tutkimusselostus 1 (3) LIITE 3 TUTKIMUSTULOKSET 1 OHUTHIETUTKIMUKSET Näytteistä valmistettiin kooltaan noin 55 x 35 mm 2 ja paksuudeltaan noin 25 µm kokoiset ohuthieet kohtisuoraan pintaa vasten petrografista yleistarkastelua varten. Hieitä tarkasteltiin stereo- ja polarisaatiomikroskoopeilla. Säröt ovat leveydeltään 0,01 mm, mikrohalkeamat > 0,01-0,1 mm ja halkeamat > 0,1 mm. Yleistarkastelussa (P. Raivio) tehtiin seuraavia havaintoja: äyte D1, aitamuuri, kylmä seinä, ulkopinta Hienäytteen pituus on 53 mm ja leveys 32 mm, mikä samalla on leveytenä sarjan kaikissa ohuthieissä. Hienäyte muodostuu pinnoitetusta Siporex-kevytbetonista. Pinnoite: Pinnassa on yksiosakerroksinen, katkeillut ja suurimmaksi osaksi puuttuva pinnoitekerros, jonka paksuus on enintään 0,4 mmm, huokosissa enintään 1,2 mm. Pinnoitekerroksen ja alustan tartuntapinnalla tai hieman betonin puolella on parissa kohtaa mikrohalkeilua. Pinnoitekerros on perusmassaltaan läpinäkymätön, sisältää jonkin verran enintään 0,7 mm kokoisia huokosia ja vähän hienojakoista täyteainetta. Pinnoitteessa on yleisesti joiltakin optisilta ominaisuuksiltaan asbestia muistuttavia kuituja. Betoni: Pinnaltaan hieman kulunut kevytbetoni on karbonatisoitunut heikosti ja pienipiirteisen epätasaisesti läpi hienäytteen. Kevytbetonissa esiintyy erittäin runsaasti (40 50 % suuruusluokkaa), tasaisesti jakautuneita, pääasiassa pyöreän muotoisia enintään 1,9 mm kokoisia ilmahuokosia. Paikoin muutama huokonen on kasautunut yhteen. Huokosissa ei havaittu varsinaisia täytekiteytymiä, mutta huokosten seinämillä on paikoin karbonaattikiteytymää kuten sideaineessakin. Sideaine on portlandseossementtiä. Seosaineena esiintyy runsaasti masuunikuonaa. Kevytbetonin kiviaines koostuu pääasiassa kvartsista ja maasälvästä. Kiviaineksen maksimiraekoko hieessä on enintään 0,14 mm. Raemuodoltaan kivirakeet ovat pääasiassa kulmikkaita ja särmikkäitä. Kevytbetoni on lähes särötöntä. Pakkasrapautumisen aiheuttamaa säröilyä ei havaittu.

10 Tutkimusselostus 2 (3) LIITE 3 äyte L1, aitamuuri, kylmä seinä, ulkopinta Hienäytteen pituus on mm. Hienäyte muodostuu pinnoitetusta Siporexkevytbetonista. Pinnoite: Pinnassa on yksiosakerroksinen, katkeillut ja suurimmaksi osaksi puuttuva pinnoitekerros, jonka paksuus on enintään 1,4 mmm. Pinnoitekerros on hyvin tarttunut alustaansa. Pinnoitekerros on sementtipohjainen, läpi karbonatisoitunut, sisältää jonkin verran enintään 0,2 mm kokoisia huokosia ja vähän hienojakoista täyteainetta, pääasiassa kvartsia. Lisäksi kevytbetonia esiintyy enintään 0,2 mm kokoisina sulkeumina kerroksessa. Pinnoitteessa ei havaittu kuituja. Betoni: Pinnaltaan hieman kulunut kevytbetoni on karbonatisoitunut heikosti ja pienipiirteisen epätasaisesti läpi hienäytteen. Kevytbetonissa esiintyy erittäin runsaasti (40 50 % suuruusluokkaa), tasaisesti jakautuneita, pääasiassa pyöreän muotoisia enintään noin 2,3 mm kokoisia ilmahuokosia. Paikoin muutama huokonen on kasautunut yhteen. Huokosissa ei havaittu varsinaisia täytekiteytymiä, mutta huokosten seinämillä on paikoin karbonaattikiteytymää kuten sideaineessakin. Osa pienistä huokosista on täynnä kiteytymiä. Sideaine on portlandseossementtiä. Seosaineena esiintyy runsaasti masuunikuonaa. Kevytbetonin kiviaines koostuu pääasiassa kvartsista ja maasälvästä. Kiviaineksen maksimiraekoko hieessä on enintään 0,13 mm. Raemuodoltaan kivirakeet ovat pääasiassa kulmikkaita ja särmikkäitä. Kevytbetoni on lähes särötöntä. Pakkasrapautumisen aiheuttamaa säröilyä ei havaittu. äyte H1, lämmin seinä, ulkopinta Hienäytteen pituus on mm. Hienäyte muodostuu pinnoitetusta Siporexkevytbetonista. Pinnoite: Pinnassa on neljäosakerroksinen, yhdestä kohtaa katkennut ja noin 1/3-osalta puuttuva pinnoitekerros, jonka yhteispaksuus on 1,6 2,5 mmm. Pinnoitekerrokset ovat hyvin kiinni toisissaan ja alustassaan. Uloin pinnoitekerros on 0,1 1,1 mm paksu, perusmassaltaan läpinäkymätön, sisältää kohtalaisesti enintään 0,2 mm kokoisia huokosia ja jonkin verran hienojakoista täyteainetta sekä enintään 0,4 mm kokoisia huokoisia täyteainepartikkeleita. Toiseksi uloin ja sisin pinnoitekerros ovat samanlaisia, ulompi 0 2 mm ja sisempi 0 0,7 mm paksu, sementtipohjaisia, läpi karbonatisoituneita, sisältävät jonkin verran enintään 0,2 mm kokoisia huokosia ja jonkin verran hienojakoista täyteainetta, pääasiassa kvartsia. Lisäksi kevytbetonia esiintyy enintään 0,3 mm kokoisina sulkeumina pääasiassa toiseksi uloimmassa kerroksessa. Toiseksi sisin pinnoitekerros on 0,1

11 Tutkimusselostus 3 (3) LIITE 3 1,2 mm paksu, perusmassaltaan läpinäkymätön, sisältää kohtalaisesti enintään 0,2 mm kokoisia huokosia ja joitakin enintään 0,8 mm kokoisia huokoisia täyteainepartikkeleita. Uloimmassa pinnoitekerroksessa on yleisesti joiltakin optisilta ominaisuuksiltaan asbestia muistuttavia kuituja, muissa pinnoitteissa ei havaittu kuituja. Betoni: Pinnaltaan hieman kulunut kevytbetoni on karbonatisoitunut heikosti ja pienipiirteisen epätasaisesti läpi hienäytteen. Kevytbetonissa esiintyy erittäin runsaasti (40 50 % suuruusluokkaa), tasaisesti jakautuneita, pääasiassa pyöreän muotoisia enintään noin 2,3 mm kokoisia ilmahuokosia. Paikoin muutama huokonen on kasautunut yhteen. Huokosissa ei havaittu varsinaisia täytekiteytymiä, mutta huokosten seinämillä on paikoin karbonaattikiteytymää kuten sideaineessakin. Sideaine on portlandseossementtiä. Seosaineena esiintyy runsaasti masuunikuonaa. Kevytbetonin kiviaines koostuu pääasiassa kvartsista ja maasälvästä. Kiviaineksen maksimiraekoko hieessä on enintään 0,13 mm. Raemuodoltaan kivirakeet ovat pääasiassa kulmikkaita ja särmikkäitä. Kevytbetonin pinnasta on irronnut enintään 10 mm leveä ja 9 mm syvä. suppilon muotoinen palanen, joka jatkuu 0,1 0,3 mm leveänä halkeamana läpi hienäytteen. Suppilon ja halkeaman seinämillä tavataan paikoin läpinäkymätöntä pinnoitetta enintään 14,5 mm syvyydelle kevytbetonin ulkopinnasta. Kevytbetoni on muuten lähes särötöntä. Pakkasrapautumisen aiheuttamaa säröilyä ei havaittu. äyte 1, lämmin seinä, ulkopinta Hienäytteen pituus on mm. Hienäyte muodostuu kokonaisuudessaan Siporexkevytbetonista. Hienäytteen ulko- ja sisäreunoilta sahattu kevytbetoni on karbonatisoitunut heikosti ja pienipiirteisen epätasaisesti läpi hienäytteen. Kevytbetonissa esiintyy erittäin runsaasti (40 50 % suuruusluokkaa), tasaisesti jakautuneita, pääasiassa pyöreän muotoisia enintään noin 2,3 mm kokoisia ilmahuokosia. Paikoin muutama huokonen on kasautunut yhteen. Huokosissa ei havaittu varsinaisia täytekiteytymiä, mutta huokosten seinämillä on paikoin karbonaattikiteytymää kuten sideaineessakin. Sideaine on portlandseossementtiä. Seosaineena esiintyy runsaasti masuunikuonaa. Kevytbetonin kiviaines koostuu pääasiassa kvartsista ja maasälvästä. Kiviaineksen maksimiraekoko hieessä on enintään 0,18 mm. Yksi satunnainen kivirae on kooltaan 1,4 mm. Raemuodoltaan kivirakeet ovat pääasiassa kulmikkaita ja särmikkäitä. Kevytbetoni on lähes särötöntä. Pakkasrapautumisen aiheuttamaa säröilyä ei havaittu.