Korjattavien pintojen esikäsittelyt

Transkriptio

1 Betonirakenteiden korjaaminen Esikäsittelyt ja laastipaikkauksen periaatteet Korjattavien pintojen esikäsittelyt Korjattavien pintojen on oltava puhtaita Lujuudeltaan heikko betoni on poistettava Alustassa on oltava tartunnan kannalta sopiva karkeusaste Alustassa on oltava sopiva kosteustila Kaikista työvaiheista on hyväksytettävä mallit Korjaussuunnittelija määrittää menetelmät ja tavoitteena olevan laadun

2 Korjattavassa pinnassa ei saa olla Tartuntaa heikentävää tai irtoavaa ainesta: pölyä, vanhaa pinnoitetta rasvaa, likaa sementtiliimakalvoa Korjaamattomia halkeamia Vesivuotoa Ruosteisia teräksiä Betonipintojen esikäsittelyn vaiheet Heikkolaatuisen betonin poisto Raudoituksen paljastaminen ja puhdistaminen Korjauskohdan muotoilu Tartuntapintojen karhennus ja puhdistaminen Halkeamien käsittely Vesivuotojen pois johtaminen, rajoittaminen tai tukkiminen

3 Betonin poistaminen Vaurioituneen betonin poistaminen Rakenteen osan purkaminen Koko rakenteen purkaminen Betonin lujuuden vaikutus työmenetelmään

4 Betonin poisto-, karhennus- ja puhdistusmenetelmät By 41 Taulukko Betonin poisto-, karhennus- ja puhdistusmenetelmät By 41 Taulukko 3.4

5 Raudoituksen paljastaminen, By 41, TERÄSTEN ESIKÄSITTELY Puhdistus ja käsittelemättä jättäminen Puhdistus ja käsittely sementtipohjaisella korroosion-estolaastilla Puhdistus ja käsittely epoksipinnoitteella (harvinainen) Käsittely ehdottomasti alkalin kestävillä tuotteilla Tarpeettomien terästen poisto, suunnittelijan ohjeet

6 Teräksen suojaus sementtipohjaisella korroosiosuojauslaastilla Varmistaa teräksen ympäristön säilymisen alkaalisena rakenteen jäljellä olevan käyttöiän ajan Sisältää korroosioinhibiittoreita Teräksen suojaus epoksipinnoitteella Tiivis ja tehokas suojaus estää korroosiota aiheuttavan aineen pääsyn teräksen pinnalle Vesi, kloridit, happi yms. Riskinä rajakohdat (pistekorroosio) Korjauskohdan muotoilu, Silko

7 Korjauskohdan muotoilu Korjauskohdan muotoilu

8 Tartuntapinnan karhentaminen, suurpainevesipesu, yli 400 bar Tartuntapinnan karhentaminen, suurpainevesipesu, yli 400 bar (vanhalla pinnalla sementtiliimakerros)

9 Tartuntapinnan karhentaminen, suurpainevesipesu Vesisuihkupuhdistus on paras alustan käsittelymenetelmä pintalaattaa varten Tunnistaa ja poistaa heikon materiaalin Kastelee

10 Sirotepinnan korjaus kovabetonikerroksella Vaurioituneen sirotepinnan poisto ja alustan esikäsittelytavat Jyrsintä Hionta Sinkous Näiden esikäsittelytapojen eri yhdistelmät Tartuntapinnan karhentaminen, jyrsintä

11 Tartuntapinnan karhentaminen, jyrsintä ristiin Tartuntapinnan karhentaminen, jyrsintä + sinkous

12 Tartuntapinnan karhentaminen, timanttihionta Tartuntapinnan karhentaminen, sinkopuhallus

13 Tartuntapinnan karhentaminen, sinkopuhallus 3 kertaan Tartuntapinnan karhentaminen, kenttäkoetuloksia 2014 tartuntalujuus (koekohteen alustan betoni K40) Koealustalle valettu kovabetoni 20 mm, jonka tartuntaa käsitellylle alustalle testattiin Alustan pinta jyrsitty Väkivaltainen käsittely, jättää alustan pintaan säröjä Ei sovellu yksin käsittelyksi jos vaaditaan suurta tartuntalujuutta Mitä karkeampi jyrsintä, sen rikkonaisempi alusta, lisäkäsittelyt saattavat parantaa tulosta Yhteen suuntaan jyrsintä, tartuntavetolujuus 0,8 1,7 MPa (ka. 1,2 MPa) Kahteen suuntaan jyrsintä, tartuntavetolujuus 1,1 1,8 MPa (ka. 1,4 MPa) Murto vetokokeessa pääasiassa alustan puolella (=alustan vetolujuus) Ristiin jyrsintä ei parantanut alustan lujuutta Alustan vetolujuudet jyrsityllä alustalla heikoimmillaan jopa < 0,5 MPa (kokemuksia muualta)

14 Tartuntapinnan karhentaminen, kenttäkoetuloksia 2014 alustan vetolujuus (koekohteen alustan betoni K40) Koealustalle valettu kovabetoni 20 mm, jonka tartuntaa käsitellylle alustalle testattiin Alustan pinta jyrsitty yhteen suuntaan + timanttihiottu Tartuntavetolujuus 0,8 1,5 MPa (ka. 1,2 MPa) Murto vetokokeessa pääasiassa alustan puolella (=alustan vetolujuus) Hionta ei parantanut tulosta Alustan pinta jyrsitty yhteen suuntaan + sinkopuhallettu Tartuntavetolujuus 1,1 2,2 MPa (ka. 1,9 MPa) Murto vetokokeessa pääasiassa alustan puolella (=alustan vetolujuus) Sinkopuhallus paransi tulosta selvästi verrattuna pelkkään jyrsintään tai jyrsittyyn + hiottuun pintaan verrattuna Tartuntapinnan karhentaminen, kenttäkoetuloksia 2014 alustan vetolujuus (koekohteen alustan betoni K40) Koealustalle valettu kovabetoni 20 mm, jonka tartuntaa käsitellylle alustalle testattiin Alustan pinta timanttihiottu Lähinnä sementtiliiman poisto, pinta ei juuri karhene Tartuntavetolujuus 1,3 1,7 MPa (ka. 1,4 MPa) Murto vetokokeessa pääasiassa alustan puolella (=alustan vetolujuus) Alustan pinta sinkopuhallettu Karhennus kevyt, sementtiliima poistettu, hieno kiviaines näkyviin Tartuntavetolujuus 2,4 2,9 MPa (ka. 2,6 MPa) Murto vetokokeessa pääasiassa alustan puolella (=alustan vetolujuus)

15 Tartuntapinnan karhentaminen, sinkopuhallus Tartuntapinnan esikäsittely Alustan vetolujuus tarkistetaan, suunnittelija asettaa vaatimuksen Esikostutus (vanha karbonatisoitunut betoni: imu herätettävä 1 2 vrk aikaisemmin) Kostutus, heti pinnoituspäivän aamuna, uusittava tarvittaessa työn edetessä Tartunta-aineiden käyttö? Ei useinkaan tarpeellista. Joskus heikentävät tartuntaa. Valittava huolellisesti. Koekorjaus varmistaa valinnan.

16 Alustan kosteus LAADUNVARMISTUS Perustuu tavanomaisiin laadunvarmistusmenetelmiin Ruiskubetoniohjeet Injektointi Vertailu ennakkokoetuloksiin Korjaustuotteille vaatimuksia: Puristuslujuudelle / Tartuntalujuudelle Pakkassuolarasituksen kestävyydelle Karbonatisoitumisnopeudelle Kutistumiselle

17 KELPOISUUDEN TOTEAMINEN Ainetta rikkomattomat menetelmät Silmämääräinen arvio Vasarakoputus Kimmovasara Ultraäänimittaus Olosuhdeseuranta Terästen taustat KELPOISUUDEN TOTEAMINEN Ainetta rikkovat menetelmät Näyteporaus (kerrospaksuudet, lujuusominaisuudet, vesitiiveys, pakkasenkestävyys ) Yksi- tai kaksipuolinen vetokoe (alusta, täytöt, pintakerrokset) Erikoistutkimukset (ohuthietutkimus)

18 VETOKOKEET, vetolujuus, tartuntavetolujuus Kaksipuolinen vetokoe rakennenäytteestä laboratoriossa VETOKOKEET, vetolujuus, tartuntavetolujuus Yksipuolinen vetokoe, suoraan rakenteesta. Vetokohta rajataan timanttiporauksella testattavan kerroksen läpi alustaan asti. Pintaan liimataan vetolevy Kuormitusnopeus 0,05 ±0,01 N /mm2 s, kuormitus keskeisesti pituusakselin suuntaisena