Kemialliset altisteet Tunnistatko altistumisriskit? Rauno Pääkkönen, TkT Tmi Rauno Pääkkönen

Transkriptio

1 Kemialliset altisteet Tunnistatko altistumisriskit? Rauno Pääkkönen, TkT Tmi Rauno Pääkkönen

2 Oma tausta A-insinöörit suunnittelu Opettaja TAMK TTY ym. KHO Kesätöitä Työterveyslaitos Armeija Puolustusvoimat Yrittäjä konsultti Maa- ja metsätalous Vuosi

3 Kemialliset tekijät, johdanto Jauhopöly, puupöly, hiekka- ja kiviaineksissa esiintyvä kvartsi, allergisoivat metallit, isosyanaatti- ja epoksiyhdisteet sekä erilaiset liuotinaineet yleisiä teollisilla työpaikoilla. Uudet työtavat tuovat mukanaan uusia altistumistilanteita. vanhojen viemäriputkien pinnoittaminen epoksiyhdisteillä tai rakennekynsien tekeminen. Työhygieenisten altisteiden riskinarviointi vaatii ammattitaitoa. Harvalla työpaikalla on riittävä asiantuntemus yhteistyö työterveyshuollon ja tarvittaessa erityisten työhygienian asiantuntijoiden kanssa voi olla tarpeen Työn pirstaloitumisen ja yhteisten työpaikkojen lisääntymisen myötä myös yritysten välinen yhteistyö ja tiedottaminen korostuvat altistumisen ehkäisyssä.

4 Kemialliset tekijät, tilanne 2010 luvulla Kemikaaleille altistumisessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Jauhopöly, styreeni ja typpioksiduuli ovat edelleen merkittävimpiä altisteita. Pölyn ja liuotinaineiden aiheuttamiksi koetut haitat teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla ovat vähentyneet. Kemikaaleille altistuu jossakin määrin edelleen noin miljoona työntekijää (Perkiö-Mäkelä ym. 2012).

5 Kemikaaliriskien ja riskien hallinnan kokeminen työpaikoilla vuorovaikutussuhteiden ja viestinnän näkökulmasta Ghazanfari, Sara Diplomityö. Aalto yliopisto 2017, Kemikaalihaitat ja -riskit koetaan edelleen suurena huolenaiheena Ilmiöitä ovat monikemikaali- ja hajuherkkyys Kokemisessa havaittiin suurta hajontaa Huoli riskeistä oli olemassa, mutta oli paljon, jotka eivät kokeneet niistä huolta eikä haittaa. Hajuhaittoja koettiin usein. Maaleista ja niiden ohenteista koettiin eniten toimintakykyä lamauttavia oireita. Turvallisuuden tunne oli säilynyt ja lähes kaikki kokivat työkykynsä erittäin hyväksi. Eniten luotettiin johtoon, toiseksi eniten viestintään ja vähinten työterveyshuoltoon. Luottamus viestintään, johtoon ja omat vaikutusmahdollisuudet olivat yhteydessä riskien kokemiseen. Sen sijaan luottamus työterveyshuoltoon ei vaikuttanut riskien kokemiseen. Merkittävällä osalla ei ollut selkeää käsitystä johdon ja työterveyshuollon roolista.

6 Kemikaalikampanja Euroopassa 18 % tutkituista työntekijöistä altistui kemiallisille tekijöille tai aineille ainakin neljäsosan työajastaan. Altistuvien määrässä ei ole ollut suurta eroa luvulla Kampanja käynnistyy virallisesti Heurekassa

7 Kemikaalien käyttö Mitä vaaralliset aineet ovat? kaasumaisia, nesteitä tai kiinteän olomuodon omaavia kuten aerosoleja, huuruja ja höyryjä, joilla voi olla haitallisia terveydellisiä vaikutuksia.

8 Altistuminen ja sairaudet Altistuminen on yhdistelmä voimakkuutta/pitoisuutta ja aikaa, esimerkiksi 30 ppm päivän keskiarvo hiilimonoksidille Akuutit vaikutukset Pitkän ajan kuluessa syntyvät vaikutukset Ammattitaudit ja työperäiset sairaudet Ärsyttävyys, epäviihtyisyys, häiritsevyys c E = c dt t

9 Kemiallisten tekijöiden vaikutuksista Hengityselimiin kohdistuvat; astma, nuha, asbestoosi, silikoosi Hermovaikutukset; leukemia, keuhkosyöpä, mesoteliooma Myrkytykset, ihosairaudet, perinnölliset vaikutukset, allergiat Turvallisuusriskit; tulipalo, tukehtuminen, kuumuus Syöpää aiheuttavat aineet Ärsytys, epäviihtyisyys, hajut

10 Ammattitaudit/kemialliset tekijät Altistelähtöinen näkökulma Ammattitaudit 2013/TTL Ammattitaudit 2013/TTL 2015 taudit+epäilyt todetut taudit osuus % melu tärinä kemialliset tekijät biologiset tekijät toistuva yksipuolinen työliike psykososiaalinen kuormitus 1 0 muut yhteensä melu kemialliset tekijät toistuva yksipuolinen työliike muut tärinä biologiset tekijät psykososiaalinen kuormitus

11 Ammattitaudit päätautiryhmittäin Työterveyslaitos Mitä nousukausi tekee - Miten sairastutaan - Miten koetaan

12 Teknologiateollisuus, metalli ja pro: Työsuojelukysely

13 Onko työterveyshuolto tehnyt työpaikkaselvityksen, jossa on huomioitu myös kemikaaliasiat? Kallio ym. 2017

14 Työturvallisuuslaki ja muut säännökset Koponen M, Loikala A & Säämänen: Kemialliset tekijät hallintaan työpaikalla. Työterveyslaitos, Helsinki 2018

15 Riskin tunnistaminen, arviointi ja hallinta Työnantajan rooli Aineiden haitalliset ominaisuudet Käytön lopettaminen tai aineiden korvaaminen Tiedottaminen ja tiedon saanti aineiden toimittajalta Altistumisen voimakkuus, tapa ja kesto ja altistuvien määrä Olosuhteet Ohjearvot Torjuntatoimenpiteet ja suojaimet Työterveyshuollon ohjeet Työntekijät Olla selvillä altistumisesta Käyttää annettuja torjuntatoimenpiteitä ja suojaimia Ylläpitää riskien hallintakulttuuria

16 Kemiallisten aineiden varoitusmerkit

17 Kemikaaliportaat Terwoert ym. 2016

18 Kemikaalien riskinhallinta Koponen M, Loikala A & Säämänen: Kemialliset tekijät hallintaan työpaikalla. Työterveyslaitos, Helsinki 2018

19 Erityistä huolta aiheuttavat aineet ja luokitukset Koponen M, Loikala A & Säämänen: Kemialliset tekijät hallintaan työpaikalla. Työterveyslaitos, Helsinki 2018

20 Tarkastelunäkökulmia vaarat ja riskit prosessilähtöinen toiminta- ja työmenetelmät työntekijät, suunnittelijat turvallisuuslähtöinen johtaminen Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos riskilähtöinen riskinarviointi, ts- ja tth-henkilöstö ulkopuolinen konsultti tai asiantuntija Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työtapoihin Rauno Pääkkönen aika

21 Milloin kemiallisia altisteita mitataan? o vakavia terveyshaittoja aiheuttavat aineet (syöpävaaralliset aineet, lisääntymisterveydelle haitalliset, erittäin myrkylliset aineet) ja herkistävät aineet mm. ASA-rekisteröinti, erityisäitiysvapaa o yleensä kun altistumista ei tunneta ja sen arvioidaan olevan yli 10 % HTP:stä riskinarviointi o seurantamittauksia, kun altistuminen ei vähäistä SFS-EN 689: yli 10 % HTP:sta o erilaisten oireiden, koettujen haittojen, epäilyjen yhteydessä torjuntatoimien yhteydessä (ennen jälkeen tilanne) o REACH altistumisskenarioita laadittaessa 8_08

22 Apuvälineitä ja työkaluja Kampanjaesite OIRA ja muut pienyritysten riskinarvioinnit COSHH Essentials, torjunnan tarve ja arviointi Stoffenmanager, kemikaalien käyttö ja arviointi EMKG riskin hallinta KemiGuiden pienyritysten riskien arviointi Käyttöturvallisuustiedotteet Syöpävaarallisten aineiden arviointi HTP-arvot ASA-rekisteri

23 Kolme tärkeää sanaa matkalla turvallisuuteen Tieto Me tiedämme? Aukko? Tahto Haluammeko parempaa työhyvinvointia ja haluammeko todella muutosta tilanteeseen? Taidot Pystymmekö päättämään, mitä haluamme tehdä?

24 Näkökulma Riskiä ei voida hyväksyä Lakisääteinen taso Yleinen taso Terveysriski on hyväksyttävä Terveysriski on mitätön Tavoitetaso häiritsemättömyys - -tuottavuus -tehokkuus -hyvinvointi vaaralliset aineet, kuten kemialliset tai biologiset tekijät mukaan lukien karsinogeenit säteily mukaan lukien ionisoiva säteily ja auringosta tuleva ultraviolettisäteily fyysiset tekijät kuten tärinä, melu, taakkojen nostaminen käsin ja istumatyö työn organisointiin liittyvät ja psykososiaaliset riskitekijät kuten vuorotyö ja stressi.

25 Biologiset tekijät VNa 933/2017 Tartuntavaaraa osoittava merkki Biologiset tekijät tai terävät instrumentit Luokittelu: Biologiset tekijät jaetaan neljään ryhmään niiden aiheuttaman vaaran mukaan seuraavasti: 1) 1 ryhmään kuuluva biologinen tekijä ei todennäköisesti aiheuta sairautta ihmiselle eikä vaaraa työntekijän terveydelle; 2) 2 ryhmään kuuluva biologinen tekijä voi aiheuttaa ihmiselle sairauden, joka on hoidettavissa, johon on yleensä käytettävissä tehokas ehkäisykeino ja joka ei todennäköisesti leviä väestöön, mutta voi aiheuttaa työntekijän terveydelle vaaran; 3) 3 ryhmään kuuluva biologinen tekijä voi aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden, joka on hoidettavissa, johon on yleensä käytettävissä tehokas ehkäisykeino ja joka voi levitä väestöön ja aiheuttaa työntekijän terveydelle vakavan vaaran; 4) 4 ryhmään kuuluva biologinen tekijä aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden, johon ei yleensä ole tehokasta hoitoa eikä ehkäisykeinoa ja jonka todennäköisyys leviämisestä väestöön on suuri ja jonka aiheuttama vaara työntekijän terveydelle on vakava.

26 Biologiset tekijät 2 Vaarojen arvioinnissa huomioon otettavat seikat Työnantajan on otettava vaarojen arvioinnissa huomioon erityisesti: 1) terveydelle vaarallisten tai mahdollisesti vaarallisten biologisten tekijöiden 3 :n mukainen luokittelu; 2) altistumisen todennäköisyys, luonne, määrä ja kesto; 3) vaaroille erityisen alttiit työntekijät; 4) työsuojeluviranomaisen biologisten tekijöiden valvomiseksi antamat ohjeet ja suositukset; 5) tiedot työn mahdollisesti aiheuttamista allergia- tai myrkytysoireista ja sairauksista. Työnantajan on annettava opetusta ja ohjausta erityisesti: 1) altistumisen mahdollisista terveysvaaroista sekä toimenpiteistä altistumisen ehkäisemiseksi; 2) hygieenisistä vaatimuksista; 3) suojavälineiden ja suojavaatetuksen käytöstä; 4) siitä, mitä työntekijöiden on vaaratilanteissa tehtävä ja miten vaaratilanteet voidaan estää; 5) toimenpiteistä, joihin tämän asetuksen soveltaminen antaa aihetta.

27 Fysikaaliset tekijät Melu ja tärinä altistuu ajoittain yli 85 db melulle kaivosteollisuus, maa- ja metsätalous, metsäteollisuus ja rakentaminen ovat merkittävimmät toimialat, missä melulle ja tärinälle altistutaan usein samanaikaisesti Säteilyt ja valaistus Paljon pelkoa ja huolta haitoista Lämpöolot ja ilmastointi Lämpöolojen osalta kylmyydelle altistuvia henkilöitä on noin Kylmyyden ja vedon koetaan haittaavan 32 % kyselyyn vastanneista

28 Ilmastoinnin tarve Lämmitys tai jäähdytys Epäpuhtauksien poisto Epäpuhtauslähteiden laimentaminen Raittiin ilman tuominen Sovelluksia Tulipalojen ja räjähdysten estäminen Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet terveyshaittojen estämiseksi Lämmön ja kosteuden säätö lämpöviihtyvyyden takia Rauno Pääkkönen

29 Fyysiset kuormitustekijät Fyysisille kuormitustekijöille altistuneiden työntekijöiden osuus on vähentynyt vuodesta 2009 vuoteen Istumisen määrä työssä on vähentynyt, mutta edelleen joka neljäs istuu pääosan työajastaan. Raskaita, yli 25 kg:n taakkoja käsitellään yleisimmin sosiaali- ja terveysalalla. Useille fyysisille kuormitustekijöille miehet altistuvat etenkin rakentamisessa, teollisuustöissä ja maataloudessa, ja naiset kuljetuksessa ja varastoinnissa. Fyysisesti raskas työ, hankalat työasennot, raskaiden taakkojen käsittely, samanlaisina toistuvat käden työliikkeet, käden voimankäyttö ja jatkuva istuminen lisäävät työhön liittyvien liikuntaelinvaivojen vaaraa.

30 Työtapaturmat Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) ennakkoarvion mukaan vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2016 yhteensä arviolta noin palkansaajille sattunutta työpaikkatapaturmaa. Vuonna 2016 kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tapaturmataajuus oli ennakkoarvion mukaan noin 29 työpaikkatapaturmaa/miljoona työtuntia. Ennakkoarvion mukaan työpaikkatapaturmissa kuoli palkansaajaa. Työ- ja terveys 2012 haastattelututkimuksen mukaan työtapaturmaan joutui joka kymmenes työntekijä. Joka kahdestoista työntekijä koki väkivaltaa tai sen uhkaa. Toimialoittain tarkasteltuna eniten tapaturmia sattui maa- ja metsätaloudessa ja rakentamisessa, joissa joka viides vastaaja oli joutunut työtapaturmaan. Rakentamisessa tapaturmat ovat nousseet vuodesta 2009, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkittävä vastaajien vähäisen lukumäärän vuoksi.

31 Oireileva henkilö toimistossa Huom: työsuojelun toimintaohjelma pitää tehdä myös toimistoon oireiden syitä: home, kosteus Pöly Hajut hälinä, valaistus kuumuus, vetoisuus, ilmastointi kiusaaminen, stressi, väkivallan uhka, uupumus, masennus työasennot kotiolot, vapaa-aika, harrastukset työkaverien kotieläimet, hajusteet, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, elintavat, vajaakuntoisuus työajat Rauno Pääkkönen

32 Kiitos! 32