TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET"

Transkriptio

1 1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET KOHDERAPORTTI: Mt 272 Ämttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa Porin tuhkatie Markku Juvankoski Harri Kivikoski Espoo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOERAKENNUSKOHTEEN YLEISKUVAUS SUUNNITELLUT RAKENTEET TUHKIEN OMINAISUUKSIEN SELVITYS LABORATORIOSSA Geoinsinöörit Oy:n tutkimusohjelma IVO:n suorittamat ennakkokokeet VTT:n stabiloidulle lentotuhkalle suorittamat laboratoriokokeet Pohjamaan ja suodatinhiekan routanousukokeet KOHTEEN RAKENTAMINEN RAKENNUSAIKAINEN LAADUNVALVONTA Laadunvalvontatoimenpiteet Tiivistysominaisuudet Tiivistetyn massan tiiviysaste Stabiloitujen massojen lujuuskokeet Kantavuusseuranta Kerrospaksuudet ja pinnan tasaisuus SEURANTAMITTAUKSET Instrumentointi Pohjavesi Pakkasmäärä Roudan syvyys ja routanousu Rakennenäytteet Kuivatilavuuspaino ja vesipitoisuus in situ Kantavuus Tasaisuus Vauriot YHTEENVETO Uusiomateriaaliklinikan aikaiset seurantamittaukset TPPT-projektin aikaiset seurantamittaukset...71 Pakkasmäärä...71 Pohjavesi...71 Roudan syvyys ja routanousu...71 Kantavuus...72 Rakennenäytteet...76 Kuivatilavuuspaino ja vesipitoisuus in situ...77 Tasaisuus...77 Vauriot...78

3 3 Alkusanat Tässä työraportissa on esitetty Ympäristögeotekniikkaohjelman Uusiomateriaaliklinikan koerakennuskohteen MUK-11, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa, Ämttöö- Poikeljärvi, mt 272, keskeisimmät rakenteen suunnitteluun, rakennusaikaiseen laadunvalvontaan ja kohteen jälkiseurantaan liittyvät tulokset. Raportissa on lisäksi esitetty kohteen jakavassa kerroksessa käytetyllä stabiloidulla lentotuhkalla Tekesin Sivutuotteet maa- ja tierakenteissa - Käyttökelpoisuuden osoittaminen, osaprojektissa 3: Kuormitetuissa maarakenteissa käytettävien sidottujen uusiomateriaalien pitkäaikaiskäyttäytymisen tutkiminen laboratoriossa, saatuja tuloksia niiltä osin, kuin ne tätä kirjoitettaessa ovat olleet käytettävissä. Kohde on siirretty kesällä 1998 TPPT-tutkimusohjelman koerakenteiden seurantaohjelmaan. Tässä työraportissa on käsitelty TPPT-tutkimusohjelmassa tehdyt seurantamittaukset kesältä 1998 lähtien. 1. KOERAKENNUSKOHTEEN YLEISKUVAUS

4 4 Koerakennuskohde, Porin tuhkatie, kuuluu osana Ämttöö-Poikeljärvi välille suunniteltuun uuteen tieyhteyteen, ns. Porin pohjoisen satamatien jatkeeseen. Tämän vuosina rakennettun tien kokonaispituus on 9,6 km. Tällä tiellä on kesällä 1997 rakennettu Tekesin Ympäristögeotekniikka ohjelman Uusiomateriaaliklinikkaan kuuluvana koerakennushankkeena osuus, jossa koerakennusmateriaaleina on käytetty IVO:n Meri-Porin voimalaitoksen tuhkia, lentotuhkaa ja pohjatuhkaa. Kohteeseen kuuluu kolme tuhkarakenteista maantieosuutta (yhteensä 55 m), maantiehen liittyvä paikallistieosuus (6 m) ja yksityistieosuus (11 m). Kesällä 1998 koerakennuskohde ja rakennettava vertailuosuus siirtyivät TPPT-projektin seurantaan. Lentotuhkaa on käytetty päätien koeosuudella ja kahden liittymän koeosuuksilla jakavassa kerroksessa sementillä stabiloituna. Pohjatuhkan ja lentotuhkan seosta on käytetty lisäksi liittymien kantavassa kerroksessa sementillä stabiloituna ja pohjatuhkaa sellaisenaan liittymien suodatinkerroksessa. Porin satamatien tuhkaosuuden työselitys on laadittu tuhkan tuottajan, IVO:n, tiehankeen pääurakoitsijan eli tuhkarakenteen tilaajan, Tielaitos, Porin urakointiyksikön ja paikallisen konsultin, Geoinsinöörit Oy:n yhteistyönä. Tierakenteiden urakoinnista vastasi YIT-Yhtymä Oy, Insinöörirakentaminen, IVO:n toimeksiannosta. Koerakenne sijottuu kohteessa sekä leikkauspohjille että penkereille. Leikkauskohdissa pohjamaa on etupäässä moreenia (hksrmr-sahkmr). Pengerretyillä (moreenipenger leikkauksista saaduilla massoista) alueilla maapinnassa on ollut myös ohuehkoja (~ 1 m) hienorakeisia maakerroksia. Liittymät on rakennettu osin 2-4 m paksuille jyrkkäreunaisille penkereille. Tie- ja rakennussunnitelmassa on tien päällysrakenneluokaksi valittu 2 AB (poikkileikkaus 8/7). Tien liikennemääräksi on ennustettu 13 ajon./vrk vuonna 22. Raskaan liikenteen osuus on 25 %. Tien ohjenopeus on 8 km/h. 2. SUUNNITELLUT RAKENTEET

5 5 Kohteeseen suunnitellun normaalin päällysrakenteen, eli vuonna 1998 rakennettavan tuhkarakenteen vertailurakenteen (vertailurakenne 2) rakennekerrokset on esitetty taulukossa 1. Tavoitekantavuudeksi suunnitelmassa on esitetty jakavan kerroksen päältä E 2 = 9 MPa ja kantavan kerroksen päältä E 2 = 16 MPa. Tavoitekantavuudeksi valmiin vertailurakenteen päältä tulee 263 MPa, kun pohjamaan kantavuutena laskelmissa on käytetty 1 MPa. Tuhkarakennealueiden välissä olevissa kallioleikkauksissa rakenne koostuu murskatusta kalliosta, kalliomurskeesta ja asfalttipäällysteestä (vertailurakenne 1). Taulukko 1. Kohteen normaalirakenteiden rakennekerrokset. Vertailurakenne 2 Materiaali Paksuus päällyste AB+ABK 11 cm (6 cm + 5 cm) sitomaton kantava kerros KaM 25 cm jakava kerros KaM 45 cm suodatinkerros hk 3 cm yht. 111 cm Vertailurakenne 1 päällyste AB 5 cm sitomaton kantava kerros KaM cm kalliomurske cm kallio Vaihtoehtoinen rakenne Geoinsinöörit Oy:n laatiman suunnitelmaselostuksen (Tutkimukset ja vaihtoehtoinen suunnitelma , muutos A ) mukaan lento- ja pohjatuhkaa voidaan käyttää korvaavina materiaaleina seuraavin edellytyksin: - Lentotuhkarakenne on stabiloitava sementillä tavoitepuristuslujuuden 3 MPa saavuttamiseksi. Lisäksi on ennen pakkaskauden alkua saavutettava 2 MPa:n puristuslujuus. Käytännössä tuhkarakenteen luotettavin tekoaika on huhtikuun alusta syyskuun loppuun. - Massan komponentit on sekoitettava pakkosekoittimella (asemasekoitusmenetelmä). Kostutuksessa voidaan käyttää merivettä. - Tavoitepuristuslujuuksiin pääseminen edellyttää tavanomaisiin materiaaleihin verrattuna huolellisempaa ja tehokkaampaa massan tiivistystä. Vaihtoehtoisten rakenteiden tyyppipoikkileikkaukset on mitoitettu staattisella Odemarkin mitoitusmenetelmällä, jossa tuhkamateriaaleilla käytettävät moduulit on ilmoitettu valituiksi puristuslujuuksien perusteella alan kirjallisuudesta saatujen riippuvuussuhteiden perusteella. Päätiellä (rakennetyyppi 2) ja liittymissä (rakennetyyppi 3) käytettäväksi suunnitellut rakenteet on esitetty taulukoissa 2 ja 3 (muutokset kantavuuksiin ja tiiviysasteisiin tehty A ). Kantavan kerroksen päältä tuhkarakenteiden kantavuustavoitteet ovat yli kaksinkertaiset Tielaitoksen tavanomaiselle rakenteelle asettamaan kantavuustavoitteeseen nähden.

6 6 Taulukko 2. Päätiellä käytettäväksi suunniteltu ja käytetty tuhkarakenne (rakennetyyppi 2). Rakenne Materiaali Paksuus E-moduuli Tavoite- Vaatimus kantavuus mm MN/m 2 MN/m 2 kulutuskerros AB sidottu kant. BST jakava LT+YSE 6 % 5 (25+25) tiiviysaste 92 % suodatinkangas käyttöluokka 2 suodatin kerr. hk tiiviysaste 92 % pohjamaa 1 yht. 1 Liittymien kantavassa ja liittymien ja päätien jakavassa kerroksessa käytettyjen tuhkien ohella lentotuhkaa on käytetty kohteessa täytejauheena päätien bitumistabiloidussa kantavassa kerroksessa (kalliomurskeen rakeisuuden korjaus) ja asfaltin täytejauheena. Lisäksi liittymissä on käytetty pohjatuhkaa sellaisenaan suodatinkerroksen materiaalina. Taulukko 3. Liittymissä käytettäväksi suunniteltu ja käytetty tuhkarakenne (rakennetyyppi 3). Rakenne Materiaali Paksuus E-moduuli Tavoite- Vaatimus kantavuus mm MN/m 2 MN/m 2 kulutuskerros AB liimaus bitumiemulsio sidottu kant. PT+LT+YSE tiiviysaste 95 % 5 % puristuslujuus 6 MPa jakava LT+YSE 6 % 5 (25+25) tiiviysaste 92 % suodatinkangas käyttöluokka 2 suodatin kerr. pohjatuhka tiiviysaste 92 % pohjamaa 1 yht. 15 Päätien toteutetut koeosuudet on esitetty kuvassa 1.

7 7 Mt 272 Ämttöö - Poikeljärvi plv koeosuudet 1 m Pl. 34 Pl. 566 Pl. 66 Pl. 849 Pl. 885 Pl. 12 Pl.134 Tuhkarakenne: Vertailurakenne 1: Vertailurakenne 2: AB 16 Sidottu kantava BST Jakava LT+YSE 6 % Suodatinkangas Suodatinhiekka Pohjamaa Yht. 5 mm 15 mm 5 mm 3 mm 1 mm AB Kantava KaM -5 kalliomurske Kallio 5 mm 15 mm mm AB + ABK Kantava KaM Jakava KaM Suodatinhiekka Pohjamaa Yht. 11 (6+5) mm 25 mm 45 mm 3 mm 111 mm Kuva 1. Päätien toteutetut koeosuudet.

8 8 3. TUHKIEN OMINAISUUKSIEN SELVITYS LABORATORIOSSA 3.1 Geoinsinöörit Oy:n tutkimusohjelma Ennen rakenteiden valintaa ja mitoitusta tuhkien ominaisuudet selvitettiin Geoinsinöörit Oy:n laatimassa tutkimusohjelmassa. Tutkimusohjelman lähtökohtana oli lentotuhkan käyttö sementillä stabiloituna jakavassa kerroksessa sekä lentotuhkan ja pohjatuhkan käyttö sementillä stabiloituna kantavassa kerroksessa. Tavoitepuristuslujuudeksi 28 vrk ikäiselle jakavan kerroksen massalla oli asetettu 3 MPa ja kantavan kerroksen massalla 6 MPa. Ohjelmassa oli varauduttu myös varastoidun kostutetun lentotuhkan käyttöön kuivan lentotuhkan ohella. Geoinsinöörit Oy:n tutkimusohjelmassa suoritettiin seuraavat määritykset ja kokeet: - kuivan ja kostean lentotuhkan seossuhteen määrittely jakavan kerroksen massaan - lentotuhkan ja pohjatuhkan seossuhteen määrittely kantavaan kerrokseen - optimaalisen seossuhteen määritys em. seoksiin - routanousukokeet molemmille massatyypeille - stabiloitujen koekappaleiden säänkestävyyskokeet (jäädytys-sulatuskokeet). Kaikille massoille on määritetty maksimikuivatilavuuspainot Proctor -kokeessa. Massojen tiiviysastevaatimuksena laboratoriokeissa on ollut 92 %. Puristuslujuusmääritykset on tehty kahta rinnakkaisnäytettä käyttäen. Laboratoriokokeet on suoritettu TTKK Geotekniikan laitoksella ja Rakennusgeologian laitoksella. Puristuslujuusmääritykset on suoritettu siirtymäohjattuina siirtymänopeuden ollessa 1.5 mm/min. Jakavan kerroksen massan seossuhteiden valinnassa käytetty sementtipitoisuus oli 4 % tuhkan kuivamassasta. Kostean ja kuivan tuhkan seossuhteet tutkituisssa seoksissa olivat 1/, 95/5, 9/1, 85/15, 8/2 ja /1. Pelkästään kostutetun tuhkan lujittumista selvitettiin myös 6 % ja 8 % sementtipitoisuuksilla. Sementtilisäyksen ollessa 4 % massojen kuivatilavuuspainot vaihtelivat vain vähän ( kn/m 3 ), samoin optimivesipitoisuudet ( %). Suurimmillaan 28 vrk puristuslujuus oli 2 % kuivaa tuhkaa (suurin tutkittu seosmäärä) sisältävällä seoksella 1.66 MPa. Pelkästään kuivaa tuhkaa käytettäessä kuivatilavuuspaino oli suurempi (15.35 kn/m 3 ) ja optimivesipitoisuus alhaisempi (15. %). Kuivan tuhkan puristuslujuus 4 % sementtilisäyksellä oli 2.16 MPa. Pelkästään kosteaa tuhkaa käytettäessä puristuslujuudet olivat eri sementtimäärillä 1.26 MPa (4 %), 1.89 MPa (6 %) ja 2.53 MPa (8 %). Kuivasta tuhkasta tehdyillä näytteillä (sementtiä 6 % ja 4 %) suoritettujen jäädytyssulatuskokeiden (1 jäädytys-sulatussykliä) jälkeen määritetty puristuslujuuksien alenema oli 9 % ja 23 % (YSE 6 %) ja 35 % ja 7 % (YSE 4 %) vertailunäytteisiin nähden. Vertailupuristuslujuudet olivat 2.33 MPa (6 %) ja 2.16 MPa (4 %). Kantavan kerroksen massan seosuhteiden valinnassa käytetty sementtipitoisuus oli 5 % tuhkien kuivamassasta. Lentotuhkan ja pohjatuhkan seossuhteet tutkituisssa seoksissa olivat 7/3, 6/4, 5/5, 4/6 ja 3/7. Seoksen L4/P6 lujittumista selvitettiin myös 3 %, 4 % ja 6 % sementtipitoisuuksilla. Sementtilisäyksen ollessa 5 % massojen kuivatilavuuspainot vaihtelivat vain vähän ( kn/m 3 ), samoin optimivesipitoisuudet ( %). Suurimmillaan 28 vrk puristuslujuus oli seoksella L4/P6 7.2 MPa. Muilla seossuhteilla (YSE 5 %) puristuslujuudet olivat MPa. Seossuhteella L4/P6 puristuslujuuden ajallinen kehitys oli 3.96 MPa (7 vrk), 5.71 MPa (14 vrk), 7.2 MPa (28 vrk) ja 7.55 MPa (64 vrk). Samalla seossuhteella puristuslujuudet olivat eri sementtimäärillä 4.61 MPa (3 %), 5.39 MPa (4 %), 5.39 MPa (5 %) ja 7.27 MPa (6%).

9 9 Suurimmat 28 vrk:n puristuslujuudet antaneista massoista tehdyillä näytteillä (L4/P6 YSE 5 % ja L7/P3 YSE 3 %) suoritettujen jäädytys-sulatuskokeiden (1 jäädytys-sulatussykliä) jälkeen määritetty puristuslujuuksien alenema oli 2 % ja 27 % (YSE 5 %) ja 2 % ja 14 % (YSE 3 %) vertailunäytteisiin nähden. Vertailupuristuslujuudet olivat 7.2 MPa (YSE 5 %) ja 3.57 MPa (YSE 4 %). Routanousukokeissa, jotka suoritettiin kuivalla stabiloidulla (sementtiä 4 % ja 6 % ) lentotuhkalla ja stabiloiduilla lentotuhka-pohjatuhka seoksilla (L7/P3) ja L4/P6) ei havaittu tapahtuvan routimisesta aiheutuvaa koekappaleen pinnan kohoamista. Ennen kaksiportaisena suoritettua routanousukoetta 28 vrk:n ikäisiä näytteitä kyllästettiin 6 vrk:n ajan. Näytteiden vesipitoisuudet ennen kyllästämistä olivat lentotuhkalla %, kyllästämisen jälkeen % ja routanousukokeen jälkeen %. Pohjatuhka/lentotuhkaseoksilla vesipitoisuudet olivat vastaavasti %, % ja %. Näytteiden tiiviysasteet lentotuhkanäytteillä olivat % ja pohjatuhka/lentotuhkaseoksilla %. Näiden routanousukokeiden lisäksi SGT Oy on keväällä 1997 suorittanut Meri-Porin voimalaitoksen lentotuhkilla routanousukokeita. Siilotuhkan segregaatiopotentiaaliksi on näissä kokeissa saatu <.1 mm 2 /Kh, kuukauden kasavarastoidulle lentotuhkalle.2 mm 2 /Kh ja kasavarastoidulle sementtistabiloidulle (3 %) lentotuhkalle.1 mm 2 /Kh. Suoritetun laboratoriokoeohjelman perusteella on suunnitelmaselostuksen yhteenvedossa todettu, että tavoitteiksi asetettu puristuslujuus jakavassa kerroksessa saavutetaan parhaiten kuivalla lentotuhkalla 6 % sementtilisäyksellä. Routimattomuus lentotuhkarakenteessa edellyttää puolestaan 2 MPa puristuslujuutta. Kantavassa kerroksessa lento/pohjatuhkaseoksella L4/P6 päästään edellytettyyn 6 MPa puristuslujuuteen 5 % sementtilisäyksellä. Jo 3 % pohjatuhkan lisäyksellä päästään yli 5 MPa puristuslujuuteen. 3.2 IVO:n suorittamat ennakkokokeet Ennen rakennusvaihetta IVO suoritti Meri-Porin voimalaitoksen tuhkasiilosta otetulla lentotuhkalla tiivistyvyyden sekä lujuuskehityksen määritykset. Tutkimustulokset on esitetty IVO:n raporteissa TECH-G31-17 ( ; otettu näyte) ja TECH-G31-21 ( ; saapunut näyte). Maksimikuivatilavuuspainoksi saatiin otetulla näytteellä 1.59 t/m 3 ja optimivesipitoisuudeksi 15. %. Tuhkan lujuuden kehitys määritettiin 7 ja 28 vrk:n iässä optimivesipitoisuuteen ja % tiiviyteen tiivistetyistä näytteistä. Puristuslujuudeksi saatiin 7 vrk:n iässä 1.2 MPa ja 28 vrk:n iässä 1.9 MPa. Pelkällä lentotuhkalla saapuneella näytteellä saatiin maksimikuivatiheydeksi 1.32 t/m 3 ja optimivesipitoisuudeksi 23.1 %. Sementillä (CEM IIA 6 %) stabiloidun lentotuhkan lujuuskehitys määritettiin optimivesipitoisuudessa % tiiviysasteeseen tiivistetyillä näytteillä 3, 7 ja 28 vrk:n iässä kolmea rinnakkaisnäytettä käyttäen. Puristuslujuuden keskiarvot olivat 1.1 MPa (3 vrk), 1.7 MPa (7 vrk) ja 2.7 MPa (28 vrk). Aikaisempaan lentotuhkanäytteeseen ( ) nähden lentotuhkan tiivistäminen vaati suuremman työmäärän. Lentotuhkan optimivesipitoisuus oli myös 8 %- yksikköä suurempi ja maksimikuivatiheys.27 t/m 3 pienempi. Aikaisemmalla näytteellä ( ) saavutettu 28 vrk puristuslujuus oli ilman sementtiä 1.9 MPa (D=96 %). Pienemmän optimivesipitoisuuden omaavalla tuhkalla on vuonna 1995 saatu sementin kanssa puristuslujuudeksi 8.8 MPa (D=95 %, YSE 6 %, ikä 3 vrk). Erot saavu-

10 1 tetuissa puristuslujuuksissa ovat suuret, ja raportissa (TECH-G31-21) onkin todettu, että voimalaitokselta tuotetaan ainakin kahta tiivistettävyydeltään ja lujittumisominaisuuksiltaan erilaista lentotuhkaa. Ennakkokokeena on suoritettu myös ennen ko. kohteen rakentamisessa käytettävällä sekoituslaitteistolla selvitys käytettävän sekoitusajan vaikutuksesta sementin sekoittumisesta lentotuhkaan (IVO, Tutkimusselostus U-6645, ). Stabiloituista lentotuhkanäytteistä valmistettujen ohuthieiden mikroskooppisen yleistarkastelun perusteella on todettu, ettei sekoitusajalla (3 s, 45 s ja 6 s) näyttänyt olevan vaikutusta sementin sekoittumiseen. Sen sijaan huokostilan määrä näytti kasvavan sekoitusajan kasvaessa. Lentotuhkaan sekoittumattominen sementtiagglomeraattirakeiden (pääosin φ 1 mm) oli luokkaa < 1 % 3-45 s sekoitusajalla ja 1-2 % 6 s sekoitusajalla. Sekoitusajan ollessa 3 s näytteessä oli vain satunnaisia ilmasulkeutumia, 45 s sekoitusajalla ilmasulkeutumien yhteismäärä oli 2-3 % ja 6 s sekoitusajalla luokkaa 5 %. 3.3 VTT:n stabiloidulle lentotuhkalle suorittamat laboratoriokokeet Porin tuhkatien jakavassa kerroksessa käytettyä sementillä stabiloitua IVO:n Meri- Porin voimalaitoksen lentotuhkaa on käytetty testimateriaalina TEKES:in Ympäristögeotekniikka-ohjelman rahoittamassa uusiomateriaalien tutkimusprojektissa Sivutuotteet maa- ja tierakenteissa - käyttökelpoisuuden osoittaminen. Tämän tutkimusprojektin osaprojektissa 3, Kuormitetuissa maarakenteissa käytettävien sidottujen uusiomateriaalien pitkäaikaiskäyttäytymisen tutkiminen laboratoriossa, stabiloidulla lentotuhkalla on suoritettu laajoja tutkimuksia, jotka ovat käsittäneet joukon tavanomaisiksi luokiteltavia määrityskokeita, kuten dynaamisen jäykkyysmoduulin, puristus- ja vetolujuuden, lämmönjohtavuuden ja vedenläpäisevyyden määritykset sekä pakkasenkestävyyden ja routaparametrien määritykset. Näiden kokeiden lisäksi on stabiloidun lentotuhkan käyttäytyminen on määritetty ko. osaprojektissa TPPTohjelman tavoitteiden mukaisesti kehitetyillä kahdella täysin uudella koetyypillä. Uudet koetyypit ovat käsittäneet materiaalin haurauden ja taivutuskapasiteetin määrittämisen. Hauraus on materiaalin halkeiluherkkyyttä kuvaava suure ja koe suoritetaan väsytyskokeena kimmoisalla alustalla olevalla palkkinäytteellä. Taivutuskapasiteetti puolestaan kuvaa materiaalin sitkeyttä epätasaista painumaa ja routanousua vastaan. Taivutuskapasiteetin määritys suoritetaan pitkäaikaisena pakkotaivutuskokeena. Näiden VTT:n Yhdyskuntatekniikassa suoritettujen kokeiden kuvaukset ja tulokset on esitetty täydellisinä ko. osaprojektin raportisssa. Tässä yhteydessä on esitetty eri kokeissa saatujen tulosten pääkohdat. Osaprojektissa 3 läpiviedyllä koeohjelmalla on testattu TPPT-ohjelmassa laadittuja uusiotuotteille korkealuokkaisssa tierakenteissa asetettavia alustavia tavoitearvoja. Nämä tavoitearvot ja menetelmät niiden määrittämiseksi on myös esitetty em. osaprojektin raportissa. Ennen VTT:n laboratoriokokeissa käytettyjen näytteiden valmistuksen aloittamista suoritettiin lentotuhkan ja sementin (6 % tuhkan kuivapainosta) seoksella parannettu Proctorkoe seoksen optimivesipitoisuuden ja maksimikuivatilavuuspainon määrittämiseksi. Seoksen optimivesipitoisuudeksi saatiin w opt = 25. % ja maksimikuivatilavuuspainoksi γ d = kn/m 3. Kokeissa käytetyt näytteet valmistettiin optimivesipitoisuudessa 9-94 % tiiviysasteisiin. Stabiloidun lentotuhkan dynaaminen jäykkyysmoduuli määritettiin 28 ja 18 vuorokauden ikäisillä eri kosteustiloja edustavilla näytteillä. Valmitusvesipitoisuudessa olevilla näytteillä (moduulit 3 näytteen keskiarvoja) saatiin dynaamiseksi moduuliksi 28 vuorokauden iässä n. 14 MPa. Yhden vuorokauden vesiupotuksen jälkeen näyt-

11 11 teiden moduuliksi (koestusikä 28 vrk) saatiin 16 MPa ja 7 vrk vesiupotuksen jälkeen n. 21 MPa. Koestusiässä 18 vrk valmistusvesipitoisuudessa olevien näytteiden moduuliksi saatiin 23 MPa ja kyllästetyillä näytteillä samoin 23 MPa. 18 vuorokauden ikäisillä näytteillä näytteen vesipitoisuudella ei siis enää ollut vaikutusta dynaamiseen moduuliin, vaan moduulit olivat lähes samat sekä valmistuskosteudessa että kyllästetyillä näytteillä, kun 28 vrk iässä kosteammilla näytteillä saavutettiin suurempia moduulin arvoja kuin valmistuskosteudessa olevilla näytteillä. Stabiloidulla lentotuhkalla suoritettujen puristuskokeiden tulokset on koottu taulukkoon 4. Taulukossa on esitetty näytteiden puristuslujuudet, kokoonpuristumat sekä jännitys-muodonmuutoskäyrältä määritetyt staattiset muodonmuutosmoduulit kolmen kokeen keskiarvona. Näytteet on koestettu tiivistysvesipitoisuudessa, lukuunottamatta 28 vuorokauden ikäisinä koestettuja märkiä (1 vuorokauden vesiupotus) näytteitä ja 28 vrk ja 18 vrk iässä koestettuja kyllästettyjä näytteitä (7 vuorokauden vesiupotus), joilla vedenkestävyyskokeet suoritettiin. Taulukko 4. Stabiloitujen lentotuhkanäytteiden puristuslujuus, kokoonpuristuma, staattinen jäykkyysmoduuli, tiivistysvesipitoisuus ja tiiviysaste (arvot kolmen näytteen keskiarvoja). Koestusikä, vrk Kosteustila Puristuslujuus, MPa Kokoonpuristuma, % Staat. jäykk. moduuli, MPa Tiiviysaste, % Vesipitoisuus, % 7 vrk valmistuskosteus 1,49 1, ,4 22,7 28 vrk valmistuskosteus 2,18 1, ,7 22,2 28 vrk märkä 2,17, ,4 32,5 28 vrk kyllästetty 2,45, ,5 32,8 9 vrk valmistuskosteus 3,21 1, ,5 21,9 18 vrk valmistuskosteus 3,48, ,1 24, 18 vrk kyllästetty 2,35, ,5 33,1 Stabiloidun lentotuhkan 7 vrk:n puristuslujuus valmistuskosteudessa oli n. 68 % 28 vrk puristuslujuudesta. Koestusiän 28 vrk lujuudesta puristuslujuus kasvoi n kertaiseksi 9 vrk:n ikään mennessä ja n. 1.6-kertaiseksi 18 vrk ikään mennessä. Murtotilan keskimääräinen muodonmuutos pysyi myös eri ikäisissä näytteissä n. 1 % tasolla, ollen kuitenkin 18 vuorokauden ikäisellä näytteellä mitatuista arvoista pienin. Vastaavasti staattisen moduulin arvo oli 7 vrk ikäisellä näytteellä n. 77 % 28 vuorokauden moduulin arvosta. Koestusiästä 28 vrk staattinen moduuli kasvoi 9 vrk:n ikään mennessä n kertaiseksi ja 18 vrk:n ikään mennessä n. 2.1-kertaiseksi. Koestusiässä 28 vrk näytteen lyhyt- tai pitkäaikaisella kostutuksella ei ollut merkittävää vaikutusta näytteen puristuslujuuteen. Suurin puristuslujuus saatiin kyllästetyllä näytteellä, jonka tiiviysaste tosin oli myös vastaavan ikäisten näytteiden suurin. Sensijaan eripituiset kostutusajat alensivat murtotilassa mitattua murtopuristumaa ja 1 viikon kyllästysajan jälkeen murtokokoonpuristuman oli enää n. 64 % valmistusvesipitoisuudessa mitatusta murtopuristuman arvosta. Kostuttamisen ja kyllästämisen myötä staattisessa moduulissa oli havaittavissa vastaavaa kasvua kuin dynaamisenkin moduulin osalla: lyhytaikaisen kostutuksen jälkeen staattinen moduuli oli n. 21 % ja pitkäaikaisen kyllästyksen jälkeen n. 84 % valmistusvesipitoisuudessa määritettyä staattista moduulia suurempi. Koestusiässä 18 vrk näytteen kyllästäminen sen sijaan vaikutti näytteen puristuslujuutta alentavasti sekä samanikäiseen valmistusvesipitoisuudessa olevan näytteen (alentuminen n. 3 %), että 28 vrk ikäisen kyllästetyn näytteen (alentuminen alle 5

12 12 %) puristuslujuuteen nähden. Staattinen jäykkyysmoduuli oli myös 18 vrk ikäisellä näytteellä alempi kuin 28 vrk ikäisellä kyllästetyllä näytteellä (alentuminen 1 %) tai 18 vrk ikäisellä valmistuskosteudessa olevalla näytteellä (alentuminen 21 %). Syksyllä 1997 maastosta tien rakennekerroksista otettujen näytteiden vesipitoisuudet vastaavat suuruusluokaltaan kyllästettyjen näytteiden vesipitoisuuksia. Stabiloidun lentotuhkan vetolujuus määritettiin ns. Brasiliankokeena 28 vuorokauden ikäisillä näytteillä. Vetolujuudeksi saatiin kolmen näytteen keskiarvona 29 kpa. Stabiloitujen lentotuhkanäytteiden jäädytys-sulatuskokeet aloitettiin näytteiden ollessa 28 vuorokauden ikäisiä. Silmämäärin tarkasteltuina näytteet kestivät kaksi ensimmäistä jäädytys-sulatussykliä moitteitta. Sen sijaan kolmannen jäädytyssyklin aikana kaikki kokeessa käytetyt kolme näytettä katkesivat suhteellisen siististi näytteen keskikohdasta, eli massa ei tämän ikäisenä kestänyt toistuvaa jäätymistä ja sulamista. Stabiloidun lentotuhkan routivuus määritettiin 28 vuorokauden lujittumisen jälkeen routanousukokeella. Routanousukoe suoritettiin ns. vakiolämpötilakokeena kolmessa vaiheessa siten, että näytettä kuormitettiin 2, 19.6 ja 2 kpa kuormituksilla. Kunkin vaiheen välissä näyte sulatettiin ja kuormitettiin 19.6 kpa kuormituksella. Routanousukokeessa käytetyn näytteen tiiviysaste oli D = 9.1 %. Routanousukokeessa saatiin stabililoidun lentotuhkan segregaatiopotentiaaliksi keskimäärin 1 mm 2 /Kh ja routanousuhteeksi %. Segregaatiopotentiaalin SP suuruuteen perustuvan routivuuskriteerin perusteella materiaali on lievästi routivaa, jos SP on välillä mm 2 /Kh. Jäätyneessä näytteessä oli havaittavissa myös ohuiden jäälinssien muodostumista n. 1 cm välein. Stabiloidun lentotuhkan vedenläpäisevyys määritettiin 28 vuorokauden ikäisellä materiaalilla kahta rinnakkaisnäytettä käyttäen. Kokeessa käytetiin lieriön muotoisia n. 1.5 cm korkuisia näytteitä. Kummankin näytteen vedenläpäisevyys määritettiin kolmea eri suuruista paine-erogradienttia käyttäen. Materiaalin keskimääräinen vedenläpäisevyys oli k=2,*1-7 m/s. Stabiloidun lentotuhkan lämmönjohtavuus määritettiin sulana ja jäätyneenä kahdesta näytteestä lämmönjohtavuustikulla. Stabiloidun lentotuhkan sulan tilan lämmönjohtavuus vaihteli välillä λ s = W/Km, keskiarvon ollessa λ s =.69 W/Km. Tuhkan jäätyneen tilan lämmönjohtavuus vaihteli välillä λ j = W/Km, keskiarvon ollessa λ j =.76 W/Km. Tiiviysasteella ei ollut juurikaan vaikutusta materiaalilla saatuun lämmönjohtavuuden arvoon. Palkkinäytteillä suoritettujen kokeiden tuloksia ei ole esitetty tässä yhteydessä, koska tulosten tulkinta on vielä kesken. 3.4 Pohjamaan ja suodatinhiekan routanousukokeet Pohjamaan routivuusominaisuudet selvitettiin tielinjalta otetusta materiaalista (moreeni, pl 4). Myös käytettävän suodatinhiekan routivuus määritettiin samasssa yhteydessä. Viatek-Yhtiöt Oy:n, (Tiehanke Ämttöö-Poikeljärvi, Pohjamaan routakokeet, Loppuraportti ) suorittamissa routanousukokeissa maamateriaalit on tiivistetty luonnontilaisessa vesipitoisuudessaan (hiekka 1.9 % ja moreeni 8.6 %) n. 92 % tiiviysasteeseen (hiekan kuivatilavuuspaino kokeessa 172 kg/m 3 ja moreenin 226 kg/m 3 ). Vakiolämpötilakokeena suoritetuissa routanousukokeissa suodatinhiekan segregaatiopotentiaaliksi saatiin SP =.16 mm 2 /Kh, minkä perusteella materi-

13 13 aalia on routimatonta. Moreenin segregaatiopotentiaaliksi saatiin SP = 1.3 mm 2 /Kh, minkä perusteella se luokitellaan keskinkertaisesti routivaksi materiaaliksi. 4. KOHTEEN RAKENTAMINEN Koerakennuskohteen tuhkaosuus rakennettiin kesä-heinäkuussa Kohteeseen kuuluu kolme maantieosuutta (yhteensä 55 m), maantiehen liittyvä paikallistieosuus (6 m) ja yksityistieosuus (11 m). Kohteessa käytettyjen massojen sekoitus suoritettiin massojen kuljetustarpeen vähentämiseksi voimalaitoksen lentotuhkasiilon viereen pystytetyssä sekoitusasemassa. Sementin tasaisen leviämisen varmistamiseksi sekoitus suoritettiin asemasekoituksena annostoimisella pakkosekoittimella, jossa sekoitettavan kerta-annoksen koko on 3 m 3. Sekoittimella pystyttiin annoskohtaisesti säätämään eri aineosien, pohjatuhkan, lentotuhkan, sementin ja veden määrä. Massan valmistuksessa käytettiin vesijohtovettä. Sementin tasainen jakautuminen massaan varmistettiin edellä esitetyillä mikroskooppitutkimuksilla.

14 14 Sekoitusasemalta massa kuljetettiin kohteeseen, jossa kuormat tyhjennettiin penkereen päätyyn ja levitettiin telepuskutraktorilla. Tuhkan tiivistettävyydessä esiintyvien vaihteluiden johdosta kohteessa suoritettiin oikean tiivistystavan ja työmäärän selvittämiseksi koetiivistys. Koetiivistyksessä kokeiltiin kaikkiaan 25 eri tiivistystapaa, joissa selvitettiin parhaan tiivistystavan löytämiseksi eri kaluston, kalustoyhdistelmien ja ylityskertojen vaikutusta työn lopputulokseen ja optimoitiin tiivistystapaa. Rakentamisvaiheessa lentotuhkakerroksen levitys- ja kuljetuskaluston aiheuttama esitiivistys viimeisteltiin ensin raskaalla sileävalssisella täryjyrällä (paino 12 t) kahta ylityskertaa käyttäen. Lopputiivistys suoritettiin kumipyöräjyrällä (paino 12 t). Kumipyöräjyräyksessä käytettiin 6-1 ylityskertaa. Jakavan kerroksen stabiloitu lentotuhka (rakennetun kerroksen kokonaispaksuus 5 mm) tiivistettiin kahdessa kerroksessa (25 mm + 25 mm). Pölyämisen ja mahdollisen liettymisen estämiseksi tuhkarakenteen pinta peitettiin välittömästi seuraavalla kiviaineskerroksella tai muovikalvolla. 5. RAKENNUSAIKAINEN LAADUNVALVONTA 5.1 Laadunvalvontatoimenpiteet Rakennusaikaisina laadunvalvontatoimenpiteinä suoritettiin kohteessa - stabiloidun massan tiivistysominaisuuksien, maksimikuivatilavuuspainon ja optimivesipitoisuuden, seuranta parannetulla Proctorkokeella keskimäärin joka kolmas työpäivä - tiivistetyn massan vesipitoisuuden ja saavutetun tiiviysasteen seuranta vesivolymetrikokein 5 m välein kustakin tiivistettävästä kerroksesta - lujuuden kehityksen seuranta stabiloidusta massasta n. 1 m välein otetusta massasta tehtyjen puristuslujuuskoekappaleiden avulla - kantavuusseuranta jakavan kerroksen päältä erikseen jokaisesta tuhkarakennekerroksesta kaistakohtaisesti 5 m välein tehdyin levykuormituskokein ja - kerrospaksuuksien ja pinnan tasaisuuden ja kaltevuuden seuranta rakennekerroksen ala- ja yläpinnan vaaituksin.

15 Tiivistysominaisuudet Stabiloidun massan tiivistysominaisuudet, maksimi kuivatiheys ja optimivesipitoisuus, määritettiin rakentamisen aikana parannetulla Proctorkokeella viidesti. Stabiloidun lentotuhkamassan tiivistysominaisuuksissa esiintyi suurta vaihtelua. Suoritetuissa Proctorkokeissa massan maksimikuivatilavuuspaino vaihteli välillä kn/m 3 ja optimivesipitoisuus välillä %. Jakavassa kerroksessa käytetyllä massalle työn aikana määritetyt maksimikuivatilavuuspainot ja optimivesipitoisuudet on esitetty kuvissa 2 ja 3. Samoissa kuvissa on esitetty myös työvuoroittaiset keskimääräiset rakenteessa toteutuneet tilavuuspainot ja tiivistysvesipitoisuudet. Rakentamisessa käytetty lentotuhka poikkesi kahdesti ( ja ) myös väriltältään (ruskea) ja näin myös hyvin todennäköisesti ominaisuuksiltaan (normaalista) harmaasta lentotuhkasta. Tästä ruskeasta lentotuhkasta ei ole Proctorkokeen tuloksia. Liittymissä käytetyn kantavan kerroksen (lentotuhka/pohjatuhka L4/P6 + sementti 5 %) maksimikuivatilavuuspainoksi saatiin 13.5 kn/m 3 ja optimivesipitoisuudeksi 23.2 %. Pohjatuhka kuitenkin murskaantui Proctorkokeessa, mikä vääristää koetulosta. 16, 14, Tilavuuspaino, kn/m3 12, 1, 8, 6, 4, Max. kuivatilavuusp, kn/m3 Työvuoron ka. tilavuusp., kn/m3 2,, Aika Kuva 2. Jakavan kerroksen rakentamisaikaiset tiivistysominaisuusmääritykset (Proctorkokeen maksimikuivatilavuuspaino) ja rakenteessa toteutuneet tilavuuspainot (työvuorojen keskiarvo).

16 16 3, 25, Vesipitoisuus, % 2, 15, 1, w opt, % Työvuoron ka. w, % 5,, Aika Kuva 3. Jakavan kerroksen rakentamisaikaiset tiivistysominaisuusmääritykset (Proctorkokeen optimivesipitoisuus) ja rakenteessa toteutuneet vesipitoisuudet (työvuorojen keskiarvot). 5.3 Tiivistetyn massan tiiviysaste Tiivistetyn massan vesipitoisuutta ja saavutettua tiiviysastetta seurattiin noin 5 m välein kustakin tiivistettävästä kerroksesta. Liittymän Y2 jakavassa kerroksessa saavutettiin kolmessa eri työvuorossa keskimäärin 89 %, 88 %, ja 91 % tiiviysasteet ja liittymän P1 jakavassa kerroksessa 89 % (yksi työvuoro). Kantavassa kerroksessa (pohjatuhka-lentotuhka -seos) saavutettiin liittymässä Y2 87 % tiiviysaste ja liittymässä P1 79 % tiiviysaste (molemmissa 1 työvuoro). Kantavan kerroksen tiiviysasteet on määritetty työn aikana suoritettuun (edellä esitettyyn) Proctorkokeeseen nähden, jossa pohjatuhkan murskautumisen todettiin mahdollisesti vääristävän tuloksia. Työvuoroittaiset päätien jakavan kerroksen massan saavutettujen tilavuuspainojen ja vesipitoisuuksien keskiarvot on esitetty edellä kuvissa 2 ja 3. Päätien jakava kerros tehtiin kahdeksassa työvuorossa. Näissä saavutetut työvuoroittaiset keskimääräiset tiiviysasteet olivat 9 %, (ei määritystä), 94 %, 87 %, 84 %, 89 %, 9 % ja 93 %. Toisen työvuoron tiiviysastetta ei ole määritetty siinä käytetystä erilaisesta lentotuhkasta johtuen (ruskea tuhka). Viidennessä työvuorossa tiiviysaste (D=84 %) on alhainen, koska tiivistys jätettiin vajaaksi (pl 7-78) kaivamattomista sivuojista johtuvan pettävän maapohjan takia. Myös tässä työvuorossa tuhka oli normaalista poikkeavaa jakavan kerroksen alaosassa (ruskea tuhka pl 75-85). Päätien jakavan kerroksen tiiviysastemääritysten tulokset on esitetty kuvassa 4. Kuvassa on esitetty myös massasta mitatut vesipitoisuudet. Vaikka ruskeasta tuhkasta puuttuvien tiivistysominaisuuksien tutkimusten takia saavutettua tiiviysastetta ei voida määrittää, on massan vesipitoisuudet ja tilavuuspainot mitattu normaalisti myös näistä kohdista.

17 17 1, 9, Tiivistysvesipitoisuus ja tiiviysaste, % 8, 7, 6, 5, 4, w, % vas alempi kerros w, % oik alempi D, % vas alempi D, % oik alempi w, % vas yläkerros w, % oik ylä D, % vas ylä D, % oik ylä 3, Tiivistyskerroksen alaosa pl 45-5 ja tavanomaisesta poikkeava 2, ruskea tuhka, pl 7-78 vajaa tiivistys pettävän tiepohjan takia. 1, PL Kuva 4. Päätien jakavan kerroksen tiiviysaste- ja tiivistysvesipitoisuusmääritysten tulokset. Kohteessa sekä päätiellä että liittymissä jakavasta kerroksesta määritetyt tiiviysasteet eri työvuoroissa vaihtelivat välillä %. Jakavan kerroksen toteutuneeksi tiivisasteeksi saadaan 9 %, kun keskiarvo lasketaan kaikista tiiviysastemäärityksistä, lukuunottamatta eri tuhkasta rakennettuja ja pehmeän pohjan vuoksi tiivistykseltään vajaaksi jätettyjä alueita. Kantavan kerroksen (pohjatuhka/lentotuhka) toteutuneeksi tiiviysasteeksi saadaan vastaavasti keskimäärin 82 %. Jakavan kerroksen tiiviysastevaatimukseksi on suunnitelmassa esitetty 92 % ja kantavan kerroksen tiiviysastevaatimukseksi 95 %. Jakavassa kerroksessa saavutettu keskimääräinen tiiviysaste jäi siis suunnitelmissa esitettyä tiiviysastevaatimusta n. 2 %-yksikköä alhaisemmaksi. Ainoastaan kahdessa työvuorossa kaikkiaan 12:sta työvuorosta tiiviysaste ylitti vaatimustason (92 %). Myös kantavan kerroksen tiiviysaste jäi alle vaatimustavoitteen kaikissa työvuoroissa. 5.4 Stabiloitujen massojen lujuuskokeet Rakennusaikana jakavasta ja kantavasta kerroksesta otettiin n. 1 m välein massaa, joista massojen lujuuskehityksen seurantaa varten tehtävät puristuslujuuskoekappaleet valmistettiin (Geoinsinöörit Oy). Massoista valmistettujen koekappaleiden puristuslujuuksia määritettiin 3, 7, 28, 64 ja 128 vuorokauden iässä yhteensä lähes 7 koekappaleesta. Liittymien Y2 ja P1 kantavan kerroksen materiaalista tehtyjen näytteiden puristuslujuus oli keskimäärin 4.1 MPa 28 vuorokauden iässä. Liittymien jakavan kerroksen materiaalista tehtyjen näytteiden keskimääräinen puristuslujuus oli vastaavasti 5.4 MPa. Myös päätien jakavan kerroksen materiaalista tehdyistä näytteistä saatiin keskimääräiseksi 28 vuorokauden puristuslujuudeksi 5.4 MPa. Eri kerrosten materiaaleista tehtyjen näytteiden keskimääriset puristuslujuudet sekä mitattujen puristuslujuuksien pienimmät ja suurimmat arvot on esitetty kuvassa 4. Liittymien kantavasta kerroksesta on puristuslujuudet mittattu kunakin ajankohtana

18 18 (3, 7, 28 vrk) 4 koekappaleesta. Näillä koestusajoilla saadut puristuslujuuden arvot olivat vastaavasti keskimäärin 1,81 MPa, 3,45 MPa ja 4,7 MPa. Jakavasta kerroksesta koestettujen näytekappaleiden lukumäärät olivat 14 (3 vrk), 18 (7 vrk), 1 (28 vrk), 4 (64 vrk) ja 8 (128 vrk). Koestusaikoja vastaavat puristuslujuudet olivat vastaavasti 2,44 MPa, 3,99 MPa, 5,39 MPa, 6,66 MPa ja 6,63 MPa. Liittymien jakavan kerroksen puristuslujuudet olivat lähes samat kuin päätiellä 28 vrk asti, johon liittymien näytteiden lujuuskehitystä seurattiin. Jakavan kerroksen näytteitä voidaan kuitenkin pitää ylitiivistettyinä maastossa saavutettuun tiiviysasteeseen nähden, koska näytteiden keskimääräinen tiiviysaste oli 98.1 % (maasto 9 %). Kantavasta kerroksesta tehtyjen näytteiden keskimääräinen tiiviysaste oli 12.3 %, joten Proctorkokeessa saatua maksimikuivatilavuuspainon arvoa ei voi pitää kovin luotettavana. Tästä päätellen myös kantavan kerroksen todellinen tiiviysaste lienee ollut mitattuja, alhaiseksi jääneitä (keskimäärin 82 %), arvoja suurempi. Kuvassa 5 on esitetty myös Geoinsinöörit Oy:n vaihtoehtosuunnitelmassa eri massoille esitetyt tavoitepuristuslujuudet. Tavoitepuristuslujuus 28 vrk ikäiselle jakavan kerroksen massalla on 3 MPa ja kantavan kerroksen massalla 6 MPa. Kuvassa on lisäksi esitetty VTT:n sidottujen uusiomateriaalien pitkäaikaiskäyttäytymisen tutkimuksessa ko. materiaalilla valmistusvesipitoisuudessa määritettyjen puristuslujuuskokeiden tulokset sekä kohteesta syksyllä 1997 rakenteesta porattujen näytteiden puristuslujuusmääritysten tulokset (IVO:n puristuslujuusmääritykset). Geoinsinöörit Oy:n laadunvalvontamittauksissa puristuslujuus on määritetty voimaohjattuina puristusvoiman nousunopeudella 2.5 kn/s. IVO:n puristuslujuuskokeissa voiman nousunopeus on ollut 5 kn/s. VTT:n suorittamat puristuslujuusmääritykset on tehty siirtymäohjattuina puristusnopeudella 1 mm/min. Koekappaleiden koko kaikissa tapauksissa on ollut sama, korkeus ja halkaisija n. 1 mm. Lujuuden kehitystä varten tehtyjen näytteiden mukaan jakavan kerroksen puristuslujuusvaatimus näyttäisi siis saavutetun jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Näytteiden tiiviysaste on kuitenkin ollut keskimäärin 98.1 %, joten näytteet ovat olleet ylitiivistettyjä rakenteessa toteutuneeseen tiiviyteen nähden. VTT:n koetulosten ja rakenteesta otettujen koekappaleiden puristuslujuuksien mukaan vaadittu puristuslujuus on saavutettu vasta myöhemmin, mutta kuitenkin ennen pakkaskauden alkua. Kantavan kerroksen lujuuskehitys on massasta tehtyjen näytteiden havaintojen mukaan ollut jakavan kerroksen lujuuskehitystä heikompaa. Kantavan kerroksen näytteiden keskimääräinen tiiviysaste on ollut 12.3 %, joten Proctorkokeessa suoritettu tiivistäminen on todennäköisesti jäänyt rakeiden rikkoutumisen välttämiseksi liian alhaiseksi. Kantavan kerroksen tavoitteena ollutta lujuustasoa (6 MPa) ei ole saavutettu 28 vrk:n ikäisenä, eikä rakenteesta otettujen koekappaleiden mukaan edes loppusyksyllä, vaan materiaalin puristuslujuus on jäänyt tasolle n. 4 MPa.

19 19 1, 9, Kantava ka., liitt. 8, 7, Kantava min. liitt. Kantava max. liitt. Puristuslujuus, MPa 6, 5, 4, 3, 2, 1, Jakava ka., liitt. Jakava min. liitt. Jakava max. liitt. Jakava ka., päätie Jakava min. päätie Jakava max. päätie Pitkäaik. projekti, valm. vesipit. Pitkäaik. projekti, kyllästetty Tavoite 28 vrk jakava Tavoite 28 vrk kantava, Aika, vrk Jakava rakennekoekappaleet Kantava rakennekoekappaleet Kuva 5. Stabiloidun lentotuhkan lujuuden kehittyminen tielinjalta otetussa ja erikseen tiivistetyssä massassa sekä VTT:n sidottujen materiaalien tutkimusprojektissa, jossa massa on sekoitettu laboratoriossa (3 näytteen keskiarvot). Rakennenäytteiden puristuskokeiden keskiarvot (16 näytettä jakava; 8 näytettä kantava). Suunnitelman mukaiset tavoitepuristuslujuudet. 5.5 Kantavuusseuranta Stabiloitujen tuhkakerrosten kantavuuskehitystä seurattiin kerrosten päältä tehdyillä levykuormituskokeilla. Levykuormituskokeet tehtiin kerrosten päältä erikseen jokaisesta tuhkarakennekerroksesta kaistakohtaisesti noin 5 m välein. Liittymien jakavan kerroksen kantavuuden kehittymistä seurattiin heti tiivistämispäivästä 3 vuorokauden ikäiseksi. Tiivistyspäivänä suoritetuissa levykuormituskokeissa jakavalla kerroksella saatiin keskimääräiseksi kantavuudeksi E 2 = 44 MPa ja tiivistystä seuraavana päivänä E 2 = 69 MPa. Kahden vuorokauden kuluttua tiivistämisestä kantavuus oli keskimäärin E 2 = 193 MPa ja kolmen vuorokauden kuluttua E 2 = 289 MPa. Jakavalle kerrokselle asetettu kantavuusvaatimus (9 MPa) saavutettiin 2 vrk iässä ja jakavalle kerrokselle suunnitelmissa esitetty tavoitekantavuus (26 MPa) 2-3 vrk:n iässä. Jakavan kerroksen pinnalta suoritettujen mittausten keskimääräinen tiiviyssuhde oli E 2 /E 1 = Liittymien jakavasta kerroksesta eri ikäisinä (aika laskettu ko. kohdan tiivistämisestä) suoritettujen levykuormituskokeiden tulokset on esitetty kuvassa 6. Kuvassa on esi-

20 2 tetty myös jakavan kerroksen kantavuusvaatimus ja ko. kerrokselle suunniteltu tavoitekantavuus. Levykuormituskokeen E2, MPa Määritysikä, vrk 2 3 E2, MPa Jakavan tavoitekantavuus, MPa Jakavan kantavuusvaatimus, MPa Kuva 6. Kantavuuden kehitys liittymien jakavassa kerroksessa. Päätien jakavan kerroksen kantavuuden kehitystä seurattiin 1 vrk iästä 9 vrk:n ikään saakka. Keskimääräiseksi kantavuudeksi saatiin 1-2 vrk:n iässä E 2 = 169 MPa, 3-5 vrk:n iässä E 2 = 36 MPa ja 7-9 vrk iässä E 2 = 312 MPa. Jakavalle kerrokselle asetettu kantavuusvaatimus (9 MPa) saavutettiin jo 1 vrk iässä ja jakavalle kerrokselle suunnitelmissa esitetty tavoitekantavuus (162 MPa) 2 vrk:n iässä. Kaikissa yli 2 vrk ikäisinä tai sitä vanhempina suoritetuissa kokeissa mitatut kantavuudet ylittivät kerroksen tavoitekantavuuden. Päätien jakavan kerroksen pinnalta suoritettujen mittausten keskimääräinen tiiviyssuhde oli E 2 /E 1 = 2.26, mihin vaikuttaa kaksi mittauksissa saatua E 2 /E 1 > 4 olevaa tiiviyssuhdetta kaikkiaan 18 mittauksesta. Päätien jakavasta kerroksesta eri ikäisinä (aika laskettu ko. kohdan tiivistämisestä) suoritettujen levykuormituskokeiden tulokset on esitetty kuvassa 7. Kuvassa on esitetty myös jakavan kerroksen kantavuusvaatimus ja ko. kerrokselle suunniteltu tavoitekantavuus. 4 Levykuormotuskokeen E2, MPa Määritysikä, vrk 8 9 E2, MPa Jakavan tavoitekantavuus, MPa Jakavan kantavuusvaatimus, MPa

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki

Mt 718 Vöyri. Kohderaportti TPPT 32 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Mt 718 Vöyri Harri Kivikoski Jari Pihlajamäki VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kohderaportti TPPT 32 Espoo, 4.12.21 Mt 718 Vöyrin koerakennuskohde

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla Henry Gustavsson Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Georakentaminen Taustaa Muurlassa Salon lähellä on jäljellä Vt1 moottoritien

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen.

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen. 1 22342 Suodatinrakenteet 22342.1 Suodatinrakenteen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään.

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin

Lisätiedot

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Kirsi Koivisto, Ramboll Finland Oy SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI JA MELUN LEVIÄMINEN Kivikko

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Pt Temmes. Kohderaportti TPPT 38 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 38 Espoo, 4.12.21 Pt 18629 Temmes Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO LIITE A NRO 1846 TUTKIMUSSELOSTUKSEEN 1839 FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset Tampere 2010 2(5) Liite A Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Tausta. Materiaalit ja menetelmät

Tausta. Materiaalit ja menetelmät 1 Liisa Manner 12.12.2007 Valio Oy T&K, PL 30, 00039 Valio Tuula Sontag Strohm Kari Thessler Elintarviketeknologian laitos, Agnes Sjöbergin katu 2, 00014 Helsingin yliopisto Tausta Työn tavoitteena oli

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vaahtolasimurske rakentamisessa

Vaahtolasimurske rakentamisessa Vaahtolasimurske rakentamisessa Jarmo Pekkala, diplomi-insinööri Myyntipäällikkö, Uusioaines Oy jarmo.pekkala@uusioaines.com Vaahtolasimurske on lasista valmistettua kevytkiviainesta. Sitä käytetään rakentamisessa

Lisätiedot

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden

Lisätiedot

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi,

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, kesä 2016 Laskuharjoitus 5, Kotitehtävien palautus laskuharjoitusten

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KYTÖMAA KYTÖMAA, KERAVA

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KYTÖMAA KYTÖMAA, KERAVA Työ nro.0.0 RAKENNETTAVUUSSEVITYS KERAVAN KAUPUNKI KYTÖMAA KYTÖMAA, KERAVA TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata A, 0 PIRKKAA PUH 0-8 * Pohjatutkimukset FAX 0-8 * Pohjarakennussuunnittelu 0-tara-pvm.doc

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Kuntatekniikka YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Infrasuunnittelu Oy D1010 19.5.2014 YLEISSUUNNITELMA SISÄLLYS YLEISTÄ 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Kustannusarviot 2 2 MITOITUS

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi

Lisätiedot

Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä

Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Timo Saarenketo ja Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Tiehallinnon selvityksiä 44/2002 Timo Saarenketo Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi DI Antti Kalliainen Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Taustaa Koekohde Mittausajoneuvo Mittaustulokset

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos

Lisätiedot

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman

Lisätiedot

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012 Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-25-14.9. Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet Tilaaja: Redi-Talot Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-25-1 (5) Tilaaja Redi-Talot Oy Jarmo Puronlahti Yrittäjäntie 23 18 KLAUKKALA

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät 25.1.2017 Jouni Punkki, Betoniviidakko Oy Esityksen sisältöä Esitellään kaksi Liikenneviraston Betoniviidakko Oy:llä teettämää

Lisätiedot

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus 2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus Yleiskuvaus Tällä toiminnolla määritetään väylän päällysrakenteet. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös rehabilitaatiossa rehabilitaatio. Käyttäjä voi myös helposti määrittää

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti 14.9.2016 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Diplomityö valmistui loppuvuonna 2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

InfraRYL, mikä muuttuu?

InfraRYL, mikä muuttuu? InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonin kesäkokous, Tampere 10.8.2012 Suomen Betoniyhdistys ry Betonilaboratorio tutkii Kolmas osapuoli edellyttää betonista tutkittavan Puristuslujuus Notkeus

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

0,91 137,00 (2005=100) 1.4.2014 Laskelman kustannukset yhteensä: 960 900

0,91 137,00 (2005=100) 1.4.2014 Laskelman kustannukset yhteensä: 960 900 KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Projektipäällikkö: Aluekerroin: Kustannusindeksi: Päivämäärä:

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot