TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET"

Transkriptio

1 1 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET-TUTKIMUSOHJELMA RA3 KOERAKENTEIDEN RAKENTAMINEN, SEURANTA JA TULOKSET KOHDERAPORTTI: Mt 272 Ämttöö, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa Porin tuhkatie Markku Juvankoski Harri Kivikoski Espoo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOERAKENNUSKOHTEEN YLEISKUVAUS SUUNNITELLUT RAKENTEET TUHKIEN OMINAISUUKSIEN SELVITYS LABORATORIOSSA Geoinsinöörit Oy:n tutkimusohjelma IVO:n suorittamat ennakkokokeet VTT:n stabiloidulle lentotuhkalle suorittamat laboratoriokokeet Pohjamaan ja suodatinhiekan routanousukokeet KOHTEEN RAKENTAMINEN RAKENNUSAIKAINEN LAADUNVALVONTA Laadunvalvontatoimenpiteet Tiivistysominaisuudet Tiivistetyn massan tiiviysaste Stabiloitujen massojen lujuuskokeet Kantavuusseuranta Kerrospaksuudet ja pinnan tasaisuus SEURANTAMITTAUKSET Instrumentointi Pohjavesi Pakkasmäärä Roudan syvyys ja routanousu Rakennenäytteet Kuivatilavuuspaino ja vesipitoisuus in situ Kantavuus Tasaisuus Vauriot YHTEENVETO Uusiomateriaaliklinikan aikaiset seurantamittaukset TPPT-projektin aikaiset seurantamittaukset...71 Pakkasmäärä...71 Pohjavesi...71 Roudan syvyys ja routanousu...71 Kantavuus...72 Rakennenäytteet...76 Kuivatilavuuspaino ja vesipitoisuus in situ...77 Tasaisuus...77 Vauriot...78

3 3 Alkusanat Tässä työraportissa on esitetty Ympäristögeotekniikkaohjelman Uusiomateriaaliklinikan koerakennuskohteen MUK-11, Kivihiilituhkan käyttö tierakenteissa, Ämttöö- Poikeljärvi, mt 272, keskeisimmät rakenteen suunnitteluun, rakennusaikaiseen laadunvalvontaan ja kohteen jälkiseurantaan liittyvät tulokset. Raportissa on lisäksi esitetty kohteen jakavassa kerroksessa käytetyllä stabiloidulla lentotuhkalla Tekesin Sivutuotteet maa- ja tierakenteissa - Käyttökelpoisuuden osoittaminen, osaprojektissa 3: Kuormitetuissa maarakenteissa käytettävien sidottujen uusiomateriaalien pitkäaikaiskäyttäytymisen tutkiminen laboratoriossa, saatuja tuloksia niiltä osin, kuin ne tätä kirjoitettaessa ovat olleet käytettävissä. Kohde on siirretty kesällä 1998 TPPT-tutkimusohjelman koerakenteiden seurantaohjelmaan. Tässä työraportissa on käsitelty TPPT-tutkimusohjelmassa tehdyt seurantamittaukset kesältä 1998 lähtien. 1. KOERAKENNUSKOHTEEN YLEISKUVAUS

4 4 Koerakennuskohde, Porin tuhkatie, kuuluu osana Ämttöö-Poikeljärvi välille suunniteltuun uuteen tieyhteyteen, ns. Porin pohjoisen satamatien jatkeeseen. Tämän vuosina rakennettun tien kokonaispituus on 9,6 km. Tällä tiellä on kesällä 1997 rakennettu Tekesin Ympäristögeotekniikka ohjelman Uusiomateriaaliklinikkaan kuuluvana koerakennushankkeena osuus, jossa koerakennusmateriaaleina on käytetty IVO:n Meri-Porin voimalaitoksen tuhkia, lentotuhkaa ja pohjatuhkaa. Kohteeseen kuuluu kolme tuhkarakenteista maantieosuutta (yhteensä 55 m), maantiehen liittyvä paikallistieosuus (6 m) ja yksityistieosuus (11 m). Kesällä 1998 koerakennuskohde ja rakennettava vertailuosuus siirtyivät TPPT-projektin seurantaan. Lentotuhkaa on käytetty päätien koeosuudella ja kahden liittymän koeosuuksilla jakavassa kerroksessa sementillä stabiloituna. Pohjatuhkan ja lentotuhkan seosta on käytetty lisäksi liittymien kantavassa kerroksessa sementillä stabiloituna ja pohjatuhkaa sellaisenaan liittymien suodatinkerroksessa. Porin satamatien tuhkaosuuden työselitys on laadittu tuhkan tuottajan, IVO:n, tiehankeen pääurakoitsijan eli tuhkarakenteen tilaajan, Tielaitos, Porin urakointiyksikön ja paikallisen konsultin, Geoinsinöörit Oy:n yhteistyönä. Tierakenteiden urakoinnista vastasi YIT-Yhtymä Oy, Insinöörirakentaminen, IVO:n toimeksiannosta. Koerakenne sijottuu kohteessa sekä leikkauspohjille että penkereille. Leikkauskohdissa pohjamaa on etupäässä moreenia (hksrmr-sahkmr). Pengerretyillä (moreenipenger leikkauksista saaduilla massoista) alueilla maapinnassa on ollut myös ohuehkoja (~ 1 m) hienorakeisia maakerroksia. Liittymät on rakennettu osin 2-4 m paksuille jyrkkäreunaisille penkereille. Tie- ja rakennussunnitelmassa on tien päällysrakenneluokaksi valittu 2 AB (poikkileikkaus 8/7). Tien liikennemääräksi on ennustettu 13 ajon./vrk vuonna 22. Raskaan liikenteen osuus on 25 %. Tien ohjenopeus on 8 km/h. 2. SUUNNITELLUT RAKENTEET

5 5 Kohteeseen suunnitellun normaalin päällysrakenteen, eli vuonna 1998 rakennettavan tuhkarakenteen vertailurakenteen (vertailurakenne 2) rakennekerrokset on esitetty taulukossa 1. Tavoitekantavuudeksi suunnitelmassa on esitetty jakavan kerroksen päältä E 2 = 9 MPa ja kantavan kerroksen päältä E 2 = 16 MPa. Tavoitekantavuudeksi valmiin vertailurakenteen päältä tulee 263 MPa, kun pohjamaan kantavuutena laskelmissa on käytetty 1 MPa. Tuhkarakennealueiden välissä olevissa kallioleikkauksissa rakenne koostuu murskatusta kalliosta, kalliomurskeesta ja asfalttipäällysteestä (vertailurakenne 1). Taulukko 1. Kohteen normaalirakenteiden rakennekerrokset. Vertailurakenne 2 Materiaali Paksuus päällyste AB+ABK 11 cm (6 cm + 5 cm) sitomaton kantava kerros KaM 25 cm jakava kerros KaM 45 cm suodatinkerros hk 3 cm yht. 111 cm Vertailurakenne 1 päällyste AB 5 cm sitomaton kantava kerros KaM cm kalliomurske cm kallio Vaihtoehtoinen rakenne Geoinsinöörit Oy:n laatiman suunnitelmaselostuksen (Tutkimukset ja vaihtoehtoinen suunnitelma , muutos A ) mukaan lento- ja pohjatuhkaa voidaan käyttää korvaavina materiaaleina seuraavin edellytyksin: - Lentotuhkarakenne on stabiloitava sementillä tavoitepuristuslujuuden 3 MPa saavuttamiseksi. Lisäksi on ennen pakkaskauden alkua saavutettava 2 MPa:n puristuslujuus. Käytännössä tuhkarakenteen luotettavin tekoaika on huhtikuun alusta syyskuun loppuun. - Massan komponentit on sekoitettava pakkosekoittimella (asemasekoitusmenetelmä). Kostutuksessa voidaan käyttää merivettä. - Tavoitepuristuslujuuksiin pääseminen edellyttää tavanomaisiin materiaaleihin verrattuna huolellisempaa ja tehokkaampaa massan tiivistystä. Vaihtoehtoisten rakenteiden tyyppipoikkileikkaukset on mitoitettu staattisella Odemarkin mitoitusmenetelmällä, jossa tuhkamateriaaleilla käytettävät moduulit on ilmoitettu valituiksi puristuslujuuksien perusteella alan kirjallisuudesta saatujen riippuvuussuhteiden perusteella. Päätiellä (rakennetyyppi 2) ja liittymissä (rakennetyyppi 3) käytettäväksi suunnitellut rakenteet on esitetty taulukoissa 2 ja 3 (muutokset kantavuuksiin ja tiiviysasteisiin tehty A ). Kantavan kerroksen päältä tuhkarakenteiden kantavuustavoitteet ovat yli kaksinkertaiset Tielaitoksen tavanomaiselle rakenteelle asettamaan kantavuustavoitteeseen nähden.

6 6 Taulukko 2. Päätiellä käytettäväksi suunniteltu ja käytetty tuhkarakenne (rakennetyyppi 2). Rakenne Materiaali Paksuus E-moduuli Tavoite- Vaatimus kantavuus mm MN/m 2 MN/m 2 kulutuskerros AB sidottu kant. BST jakava LT+YSE 6 % 5 (25+25) tiiviysaste 92 % suodatinkangas käyttöluokka 2 suodatin kerr. hk tiiviysaste 92 % pohjamaa 1 yht. 1 Liittymien kantavassa ja liittymien ja päätien jakavassa kerroksessa käytettyjen tuhkien ohella lentotuhkaa on käytetty kohteessa täytejauheena päätien bitumistabiloidussa kantavassa kerroksessa (kalliomurskeen rakeisuuden korjaus) ja asfaltin täytejauheena. Lisäksi liittymissä on käytetty pohjatuhkaa sellaisenaan suodatinkerroksen materiaalina. Taulukko 3. Liittymissä käytettäväksi suunniteltu ja käytetty tuhkarakenne (rakennetyyppi 3). Rakenne Materiaali Paksuus E-moduuli Tavoite- Vaatimus kantavuus mm MN/m 2 MN/m 2 kulutuskerros AB liimaus bitumiemulsio sidottu kant. PT+LT+YSE tiiviysaste 95 % 5 % puristuslujuus 6 MPa jakava LT+YSE 6 % 5 (25+25) tiiviysaste 92 % suodatinkangas käyttöluokka 2 suodatin kerr. pohjatuhka tiiviysaste 92 % pohjamaa 1 yht. 15 Päätien toteutetut koeosuudet on esitetty kuvassa 1.

7 7 Mt 272 Ämttöö - Poikeljärvi plv koeosuudet 1 m Pl. 34 Pl. 566 Pl. 66 Pl. 849 Pl. 885 Pl. 12 Pl.134 Tuhkarakenne: Vertailurakenne 1: Vertailurakenne 2: AB 16 Sidottu kantava BST Jakava LT+YSE 6 % Suodatinkangas Suodatinhiekka Pohjamaa Yht. 5 mm 15 mm 5 mm 3 mm 1 mm AB Kantava KaM -5 kalliomurske Kallio 5 mm 15 mm mm AB + ABK Kantava KaM Jakava KaM Suodatinhiekka Pohjamaa Yht. 11 (6+5) mm 25 mm 45 mm 3 mm 111 mm Kuva 1. Päätien toteutetut koeosuudet.

8 8 3. TUHKIEN OMINAISUUKSIEN SELVITYS LABORATORIOSSA 3.1 Geoinsinöörit Oy:n tutkimusohjelma Ennen rakenteiden valintaa ja mitoitusta tuhkien ominaisuudet selvitettiin Geoinsinöörit Oy:n laatimassa tutkimusohjelmassa. Tutkimusohjelman lähtökohtana oli lentotuhkan käyttö sementillä stabiloituna jakavassa kerroksessa sekä lentotuhkan ja pohjatuhkan käyttö sementillä stabiloituna kantavassa kerroksessa. Tavoitepuristuslujuudeksi 28 vrk ikäiselle jakavan kerroksen massalla oli asetettu 3 MPa ja kantavan kerroksen massalla 6 MPa. Ohjelmassa oli varauduttu myös varastoidun kostutetun lentotuhkan käyttöön kuivan lentotuhkan ohella. Geoinsinöörit Oy:n tutkimusohjelmassa suoritettiin seuraavat määritykset ja kokeet: - kuivan ja kostean lentotuhkan seossuhteen määrittely jakavan kerroksen massaan - lentotuhkan ja pohjatuhkan seossuhteen määrittely kantavaan kerrokseen - optimaalisen seossuhteen määritys em. seoksiin - routanousukokeet molemmille massatyypeille - stabiloitujen koekappaleiden säänkestävyyskokeet (jäädytys-sulatuskokeet). Kaikille massoille on määritetty maksimikuivatilavuuspainot Proctor -kokeessa. Massojen tiiviysastevaatimuksena laboratoriokeissa on ollut 92 %. Puristuslujuusmääritykset on tehty kahta rinnakkaisnäytettä käyttäen. Laboratoriokokeet on suoritettu TTKK Geotekniikan laitoksella ja Rakennusgeologian laitoksella. Puristuslujuusmääritykset on suoritettu siirtymäohjattuina siirtymänopeuden ollessa 1.5 mm/min. Jakavan kerroksen massan seossuhteiden valinnassa käytetty sementtipitoisuus oli 4 % tuhkan kuivamassasta. Kostean ja kuivan tuhkan seossuhteet tutkituisssa seoksissa olivat 1/, 95/5, 9/1, 85/15, 8/2 ja /1. Pelkästään kostutetun tuhkan lujittumista selvitettiin myös 6 % ja 8 % sementtipitoisuuksilla. Sementtilisäyksen ollessa 4 % massojen kuivatilavuuspainot vaihtelivat vain vähän ( kn/m 3 ), samoin optimivesipitoisuudet ( %). Suurimmillaan 28 vrk puristuslujuus oli 2 % kuivaa tuhkaa (suurin tutkittu seosmäärä) sisältävällä seoksella 1.66 MPa. Pelkästään kuivaa tuhkaa käytettäessä kuivatilavuuspaino oli suurempi (15.35 kn/m 3 ) ja optimivesipitoisuus alhaisempi (15. %). Kuivan tuhkan puristuslujuus 4 % sementtilisäyksellä oli 2.16 MPa. Pelkästään kosteaa tuhkaa käytettäessä puristuslujuudet olivat eri sementtimäärillä 1.26 MPa (4 %), 1.89 MPa (6 %) ja 2.53 MPa (8 %). Kuivasta tuhkasta tehdyillä näytteillä (sementtiä 6 % ja 4 %) suoritettujen jäädytyssulatuskokeiden (1 jäädytys-sulatussykliä) jälkeen määritetty puristuslujuuksien alenema oli 9 % ja 23 % (YSE 6 %) ja 35 % ja 7 % (YSE 4 %) vertailunäytteisiin nähden. Vertailupuristuslujuudet olivat 2.33 MPa (6 %) ja 2.16 MPa (4 %). Kantavan kerroksen massan seosuhteiden valinnassa käytetty sementtipitoisuus oli 5 % tuhkien kuivamassasta. Lentotuhkan ja pohjatuhkan seossuhteet tutkituisssa seoksissa olivat 7/3, 6/4, 5/5, 4/6 ja 3/7. Seoksen L4/P6 lujittumista selvitettiin myös 3 %, 4 % ja 6 % sementtipitoisuuksilla. Sementtilisäyksen ollessa 5 % massojen kuivatilavuuspainot vaihtelivat vain vähän ( kn/m 3 ), samoin optimivesipitoisuudet ( %). Suurimmillaan 28 vrk puristuslujuus oli seoksella L4/P6 7.2 MPa. Muilla seossuhteilla (YSE 5 %) puristuslujuudet olivat MPa. Seossuhteella L4/P6 puristuslujuuden ajallinen kehitys oli 3.96 MPa (7 vrk), 5.71 MPa (14 vrk), 7.2 MPa (28 vrk) ja 7.55 MPa (64 vrk). Samalla seossuhteella puristuslujuudet olivat eri sementtimäärillä 4.61 MPa (3 %), 5.39 MPa (4 %), 5.39 MPa (5 %) ja 7.27 MPa (6%).

9 9 Suurimmat 28 vrk:n puristuslujuudet antaneista massoista tehdyillä näytteillä (L4/P6 YSE 5 % ja L7/P3 YSE 3 %) suoritettujen jäädytys-sulatuskokeiden (1 jäädytys-sulatussykliä) jälkeen määritetty puristuslujuuksien alenema oli 2 % ja 27 % (YSE 5 %) ja 2 % ja 14 % (YSE 3 %) vertailunäytteisiin nähden. Vertailupuristuslujuudet olivat 7.2 MPa (YSE 5 %) ja 3.57 MPa (YSE 4 %). Routanousukokeissa, jotka suoritettiin kuivalla stabiloidulla (sementtiä 4 % ja 6 % ) lentotuhkalla ja stabiloiduilla lentotuhka-pohjatuhka seoksilla (L7/P3) ja L4/P6) ei havaittu tapahtuvan routimisesta aiheutuvaa koekappaleen pinnan kohoamista. Ennen kaksiportaisena suoritettua routanousukoetta 28 vrk:n ikäisiä näytteitä kyllästettiin 6 vrk:n ajan. Näytteiden vesipitoisuudet ennen kyllästämistä olivat lentotuhkalla %, kyllästämisen jälkeen % ja routanousukokeen jälkeen %. Pohjatuhka/lentotuhkaseoksilla vesipitoisuudet olivat vastaavasti %, % ja %. Näytteiden tiiviysasteet lentotuhkanäytteillä olivat % ja pohjatuhka/lentotuhkaseoksilla %. Näiden routanousukokeiden lisäksi SGT Oy on keväällä 1997 suorittanut Meri-Porin voimalaitoksen lentotuhkilla routanousukokeita. Siilotuhkan segregaatiopotentiaaliksi on näissä kokeissa saatu <.1 mm 2 /Kh, kuukauden kasavarastoidulle lentotuhkalle.2 mm 2 /Kh ja kasavarastoidulle sementtistabiloidulle (3 %) lentotuhkalle.1 mm 2 /Kh. Suoritetun laboratoriokoeohjelman perusteella on suunnitelmaselostuksen yhteenvedossa todettu, että tavoitteiksi asetettu puristuslujuus jakavassa kerroksessa saavutetaan parhaiten kuivalla lentotuhkalla 6 % sementtilisäyksellä. Routimattomuus lentotuhkarakenteessa edellyttää puolestaan 2 MPa puristuslujuutta. Kantavassa kerroksessa lento/pohjatuhkaseoksella L4/P6 päästään edellytettyyn 6 MPa puristuslujuuteen 5 % sementtilisäyksellä. Jo 3 % pohjatuhkan lisäyksellä päästään yli 5 MPa puristuslujuuteen. 3.2 IVO:n suorittamat ennakkokokeet Ennen rakennusvaihetta IVO suoritti Meri-Porin voimalaitoksen tuhkasiilosta otetulla lentotuhkalla tiivistyvyyden sekä lujuuskehityksen määritykset. Tutkimustulokset on esitetty IVO:n raporteissa TECH-G31-17 ( ; otettu näyte) ja TECH-G31-21 ( ; saapunut näyte). Maksimikuivatilavuuspainoksi saatiin otetulla näytteellä 1.59 t/m 3 ja optimivesipitoisuudeksi 15. %. Tuhkan lujuuden kehitys määritettiin 7 ja 28 vrk:n iässä optimivesipitoisuuteen ja % tiiviyteen tiivistetyistä näytteistä. Puristuslujuudeksi saatiin 7 vrk:n iässä 1.2 MPa ja 28 vrk:n iässä 1.9 MPa. Pelkällä lentotuhkalla saapuneella näytteellä saatiin maksimikuivatiheydeksi 1.32 t/m 3 ja optimivesipitoisuudeksi 23.1 %. Sementillä (CEM IIA 6 %) stabiloidun lentotuhkan lujuuskehitys määritettiin optimivesipitoisuudessa % tiiviysasteeseen tiivistetyillä näytteillä 3, 7 ja 28 vrk:n iässä kolmea rinnakkaisnäytettä käyttäen. Puristuslujuuden keskiarvot olivat 1.1 MPa (3 vrk), 1.7 MPa (7 vrk) ja 2.7 MPa (28 vrk). Aikaisempaan lentotuhkanäytteeseen ( ) nähden lentotuhkan tiivistäminen vaati suuremman työmäärän. Lentotuhkan optimivesipitoisuus oli myös 8 %- yksikköä suurempi ja maksimikuivatiheys.27 t/m 3 pienempi. Aikaisemmalla näytteellä ( ) saavutettu 28 vrk puristuslujuus oli ilman sementtiä 1.9 MPa (D=96 %). Pienemmän optimivesipitoisuuden omaavalla tuhkalla on vuonna 1995 saatu sementin kanssa puristuslujuudeksi 8.8 MPa (D=95 %, YSE 6 %, ikä 3 vrk). Erot saavu-

10 1 tetuissa puristuslujuuksissa ovat suuret, ja raportissa (TECH-G31-21) onkin todettu, että voimalaitokselta tuotetaan ainakin kahta tiivistettävyydeltään ja lujittumisominaisuuksiltaan erilaista lentotuhkaa. Ennakkokokeena on suoritettu myös ennen ko. kohteen rakentamisessa käytettävällä sekoituslaitteistolla selvitys käytettävän sekoitusajan vaikutuksesta sementin sekoittumisesta lentotuhkaan (IVO, Tutkimusselostus U-6645, ). Stabiloituista lentotuhkanäytteistä valmistettujen ohuthieiden mikroskooppisen yleistarkastelun perusteella on todettu, ettei sekoitusajalla (3 s, 45 s ja 6 s) näyttänyt olevan vaikutusta sementin sekoittumiseen. Sen sijaan huokostilan määrä näytti kasvavan sekoitusajan kasvaessa. Lentotuhkaan sekoittumattominen sementtiagglomeraattirakeiden (pääosin φ 1 mm) oli luokkaa < 1 % 3-45 s sekoitusajalla ja 1-2 % 6 s sekoitusajalla. Sekoitusajan ollessa 3 s näytteessä oli vain satunnaisia ilmasulkeutumia, 45 s sekoitusajalla ilmasulkeutumien yhteismäärä oli 2-3 % ja 6 s sekoitusajalla luokkaa 5 %. 3.3 VTT:n stabiloidulle lentotuhkalle suorittamat laboratoriokokeet Porin tuhkatien jakavassa kerroksessa käytettyä sementillä stabiloitua IVO:n Meri- Porin voimalaitoksen lentotuhkaa on käytetty testimateriaalina TEKES:in Ympäristögeotekniikka-ohjelman rahoittamassa uusiomateriaalien tutkimusprojektissa Sivutuotteet maa- ja tierakenteissa - käyttökelpoisuuden osoittaminen. Tämän tutkimusprojektin osaprojektissa 3, Kuormitetuissa maarakenteissa käytettävien sidottujen uusiomateriaalien pitkäaikaiskäyttäytymisen tutkiminen laboratoriossa, stabiloidulla lentotuhkalla on suoritettu laajoja tutkimuksia, jotka ovat käsittäneet joukon tavanomaisiksi luokiteltavia määrityskokeita, kuten dynaamisen jäykkyysmoduulin, puristus- ja vetolujuuden, lämmönjohtavuuden ja vedenläpäisevyyden määritykset sekä pakkasenkestävyyden ja routaparametrien määritykset. Näiden kokeiden lisäksi on stabiloidun lentotuhkan käyttäytyminen on määritetty ko. osaprojektissa TPPTohjelman tavoitteiden mukaisesti kehitetyillä kahdella täysin uudella koetyypillä. Uudet koetyypit ovat käsittäneet materiaalin haurauden ja taivutuskapasiteetin määrittämisen. Hauraus on materiaalin halkeiluherkkyyttä kuvaava suure ja koe suoritetaan väsytyskokeena kimmoisalla alustalla olevalla palkkinäytteellä. Taivutuskapasiteetti puolestaan kuvaa materiaalin sitkeyttä epätasaista painumaa ja routanousua vastaan. Taivutuskapasiteetin määritys suoritetaan pitkäaikaisena pakkotaivutuskokeena. Näiden VTT:n Yhdyskuntatekniikassa suoritettujen kokeiden kuvaukset ja tulokset on esitetty täydellisinä ko. osaprojektin raportisssa. Tässä yhteydessä on esitetty eri kokeissa saatujen tulosten pääkohdat. Osaprojektissa 3 läpiviedyllä koeohjelmalla on testattu TPPT-ohjelmassa laadittuja uusiotuotteille korkealuokkaisssa tierakenteissa asetettavia alustavia tavoitearvoja. Nämä tavoitearvot ja menetelmät niiden määrittämiseksi on myös esitetty em. osaprojektin raportissa. Ennen VTT:n laboratoriokokeissa käytettyjen näytteiden valmistuksen aloittamista suoritettiin lentotuhkan ja sementin (6 % tuhkan kuivapainosta) seoksella parannettu Proctorkoe seoksen optimivesipitoisuuden ja maksimikuivatilavuuspainon määrittämiseksi. Seoksen optimivesipitoisuudeksi saatiin w opt = 25. % ja maksimikuivatilavuuspainoksi γ d = kn/m 3. Kokeissa käytetyt näytteet valmistettiin optimivesipitoisuudessa 9-94 % tiiviysasteisiin. Stabiloidun lentotuhkan dynaaminen jäykkyysmoduuli määritettiin 28 ja 18 vuorokauden ikäisillä eri kosteustiloja edustavilla näytteillä. Valmitusvesipitoisuudessa olevilla näytteillä (moduulit 3 näytteen keskiarvoja) saatiin dynaamiseksi moduuliksi 28 vuorokauden iässä n. 14 MPa. Yhden vuorokauden vesiupotuksen jälkeen näyt-

11 11 teiden moduuliksi (koestusikä 28 vrk) saatiin 16 MPa ja 7 vrk vesiupotuksen jälkeen n. 21 MPa. Koestusiässä 18 vrk valmistusvesipitoisuudessa olevien näytteiden moduuliksi saatiin 23 MPa ja kyllästetyillä näytteillä samoin 23 MPa. 18 vuorokauden ikäisillä näytteillä näytteen vesipitoisuudella ei siis enää ollut vaikutusta dynaamiseen moduuliin, vaan moduulit olivat lähes samat sekä valmistuskosteudessa että kyllästetyillä näytteillä, kun 28 vrk iässä kosteammilla näytteillä saavutettiin suurempia moduulin arvoja kuin valmistuskosteudessa olevilla näytteillä. Stabiloidulla lentotuhkalla suoritettujen puristuskokeiden tulokset on koottu taulukkoon 4. Taulukossa on esitetty näytteiden puristuslujuudet, kokoonpuristumat sekä jännitys-muodonmuutoskäyrältä määritetyt staattiset muodonmuutosmoduulit kolmen kokeen keskiarvona. Näytteet on koestettu tiivistysvesipitoisuudessa, lukuunottamatta 28 vuorokauden ikäisinä koestettuja märkiä (1 vuorokauden vesiupotus) näytteitä ja 28 vrk ja 18 vrk iässä koestettuja kyllästettyjä näytteitä (7 vuorokauden vesiupotus), joilla vedenkestävyyskokeet suoritettiin. Taulukko 4. Stabiloitujen lentotuhkanäytteiden puristuslujuus, kokoonpuristuma, staattinen jäykkyysmoduuli, tiivistysvesipitoisuus ja tiiviysaste (arvot kolmen näytteen keskiarvoja). Koestusikä, vrk Kosteustila Puristuslujuus, MPa Kokoonpuristuma, % Staat. jäykk. moduuli, MPa Tiiviysaste, % Vesipitoisuus, % 7 vrk valmistuskosteus 1,49 1, ,4 22,7 28 vrk valmistuskosteus 2,18 1, ,7 22,2 28 vrk märkä 2,17, ,4 32,5 28 vrk kyllästetty 2,45, ,5 32,8 9 vrk valmistuskosteus 3,21 1, ,5 21,9 18 vrk valmistuskosteus 3,48, ,1 24, 18 vrk kyllästetty 2,35, ,5 33,1 Stabiloidun lentotuhkan 7 vrk:n puristuslujuus valmistuskosteudessa oli n. 68 % 28 vrk puristuslujuudesta. Koestusiän 28 vrk lujuudesta puristuslujuus kasvoi n kertaiseksi 9 vrk:n ikään mennessä ja n. 1.6-kertaiseksi 18 vrk ikään mennessä. Murtotilan keskimääräinen muodonmuutos pysyi myös eri ikäisissä näytteissä n. 1 % tasolla, ollen kuitenkin 18 vuorokauden ikäisellä näytteellä mitatuista arvoista pienin. Vastaavasti staattisen moduulin arvo oli 7 vrk ikäisellä näytteellä n. 77 % 28 vuorokauden moduulin arvosta. Koestusiästä 28 vrk staattinen moduuli kasvoi 9 vrk:n ikään mennessä n kertaiseksi ja 18 vrk:n ikään mennessä n. 2.1-kertaiseksi. Koestusiässä 28 vrk näytteen lyhyt- tai pitkäaikaisella kostutuksella ei ollut merkittävää vaikutusta näytteen puristuslujuuteen. Suurin puristuslujuus saatiin kyllästetyllä näytteellä, jonka tiiviysaste tosin oli myös vastaavan ikäisten näytteiden suurin. Sensijaan eripituiset kostutusajat alensivat murtotilassa mitattua murtopuristumaa ja 1 viikon kyllästysajan jälkeen murtokokoonpuristuman oli enää n. 64 % valmistusvesipitoisuudessa mitatusta murtopuristuman arvosta. Kostuttamisen ja kyllästämisen myötä staattisessa moduulissa oli havaittavissa vastaavaa kasvua kuin dynaamisenkin moduulin osalla: lyhytaikaisen kostutuksen jälkeen staattinen moduuli oli n. 21 % ja pitkäaikaisen kyllästyksen jälkeen n. 84 % valmistusvesipitoisuudessa määritettyä staattista moduulia suurempi. Koestusiässä 18 vrk näytteen kyllästäminen sen sijaan vaikutti näytteen puristuslujuutta alentavasti sekä samanikäiseen valmistusvesipitoisuudessa olevan näytteen (alentuminen n. 3 %), että 28 vrk ikäisen kyllästetyn näytteen (alentuminen alle 5

12 12 %) puristuslujuuteen nähden. Staattinen jäykkyysmoduuli oli myös 18 vrk ikäisellä näytteellä alempi kuin 28 vrk ikäisellä kyllästetyllä näytteellä (alentuminen 1 %) tai 18 vrk ikäisellä valmistuskosteudessa olevalla näytteellä (alentuminen 21 %). Syksyllä 1997 maastosta tien rakennekerroksista otettujen näytteiden vesipitoisuudet vastaavat suuruusluokaltaan kyllästettyjen näytteiden vesipitoisuuksia. Stabiloidun lentotuhkan vetolujuus määritettiin ns. Brasiliankokeena 28 vuorokauden ikäisillä näytteillä. Vetolujuudeksi saatiin kolmen näytteen keskiarvona 29 kpa. Stabiloitujen lentotuhkanäytteiden jäädytys-sulatuskokeet aloitettiin näytteiden ollessa 28 vuorokauden ikäisiä. Silmämäärin tarkasteltuina näytteet kestivät kaksi ensimmäistä jäädytys-sulatussykliä moitteitta. Sen sijaan kolmannen jäädytyssyklin aikana kaikki kokeessa käytetyt kolme näytettä katkesivat suhteellisen siististi näytteen keskikohdasta, eli massa ei tämän ikäisenä kestänyt toistuvaa jäätymistä ja sulamista. Stabiloidun lentotuhkan routivuus määritettiin 28 vuorokauden lujittumisen jälkeen routanousukokeella. Routanousukoe suoritettiin ns. vakiolämpötilakokeena kolmessa vaiheessa siten, että näytettä kuormitettiin 2, 19.6 ja 2 kpa kuormituksilla. Kunkin vaiheen välissä näyte sulatettiin ja kuormitettiin 19.6 kpa kuormituksella. Routanousukokeessa käytetyn näytteen tiiviysaste oli D = 9.1 %. Routanousukokeessa saatiin stabililoidun lentotuhkan segregaatiopotentiaaliksi keskimäärin 1 mm 2 /Kh ja routanousuhteeksi %. Segregaatiopotentiaalin SP suuruuteen perustuvan routivuuskriteerin perusteella materiaali on lievästi routivaa, jos SP on välillä mm 2 /Kh. Jäätyneessä näytteessä oli havaittavissa myös ohuiden jäälinssien muodostumista n. 1 cm välein. Stabiloidun lentotuhkan vedenläpäisevyys määritettiin 28 vuorokauden ikäisellä materiaalilla kahta rinnakkaisnäytettä käyttäen. Kokeessa käytetiin lieriön muotoisia n. 1.5 cm korkuisia näytteitä. Kummankin näytteen vedenläpäisevyys määritettiin kolmea eri suuruista paine-erogradienttia käyttäen. Materiaalin keskimääräinen vedenläpäisevyys oli k=2,*1-7 m/s. Stabiloidun lentotuhkan lämmönjohtavuus määritettiin sulana ja jäätyneenä kahdesta näytteestä lämmönjohtavuustikulla. Stabiloidun lentotuhkan sulan tilan lämmönjohtavuus vaihteli välillä λ s = W/Km, keskiarvon ollessa λ s =.69 W/Km. Tuhkan jäätyneen tilan lämmönjohtavuus vaihteli välillä λ j = W/Km, keskiarvon ollessa λ j =.76 W/Km. Tiiviysasteella ei ollut juurikaan vaikutusta materiaalilla saatuun lämmönjohtavuuden arvoon. Palkkinäytteillä suoritettujen kokeiden tuloksia ei ole esitetty tässä yhteydessä, koska tulosten tulkinta on vielä kesken. 3.4 Pohjamaan ja suodatinhiekan routanousukokeet Pohjamaan routivuusominaisuudet selvitettiin tielinjalta otetusta materiaalista (moreeni, pl 4). Myös käytettävän suodatinhiekan routivuus määritettiin samasssa yhteydessä. Viatek-Yhtiöt Oy:n, (Tiehanke Ämttöö-Poikeljärvi, Pohjamaan routakokeet, Loppuraportti ) suorittamissa routanousukokeissa maamateriaalit on tiivistetty luonnontilaisessa vesipitoisuudessaan (hiekka 1.9 % ja moreeni 8.6 %) n. 92 % tiiviysasteeseen (hiekan kuivatilavuuspaino kokeessa 172 kg/m 3 ja moreenin 226 kg/m 3 ). Vakiolämpötilakokeena suoritetuissa routanousukokeissa suodatinhiekan segregaatiopotentiaaliksi saatiin SP =.16 mm 2 /Kh, minkä perusteella materi-

13 13 aalia on routimatonta. Moreenin segregaatiopotentiaaliksi saatiin SP = 1.3 mm 2 /Kh, minkä perusteella se luokitellaan keskinkertaisesti routivaksi materiaaliksi. 4. KOHTEEN RAKENTAMINEN Koerakennuskohteen tuhkaosuus rakennettiin kesä-heinäkuussa Kohteeseen kuuluu kolme maantieosuutta (yhteensä 55 m), maantiehen liittyvä paikallistieosuus (6 m) ja yksityistieosuus (11 m). Kohteessa käytettyjen massojen sekoitus suoritettiin massojen kuljetustarpeen vähentämiseksi voimalaitoksen lentotuhkasiilon viereen pystytetyssä sekoitusasemassa. Sementin tasaisen leviämisen varmistamiseksi sekoitus suoritettiin asemasekoituksena annostoimisella pakkosekoittimella, jossa sekoitettavan kerta-annoksen koko on 3 m 3. Sekoittimella pystyttiin annoskohtaisesti säätämään eri aineosien, pohjatuhkan, lentotuhkan, sementin ja veden määrä. Massan valmistuksessa käytettiin vesijohtovettä. Sementin tasainen jakautuminen massaan varmistettiin edellä esitetyillä mikroskooppitutkimuksilla.

14 14 Sekoitusasemalta massa kuljetettiin kohteeseen, jossa kuormat tyhjennettiin penkereen päätyyn ja levitettiin telepuskutraktorilla. Tuhkan tiivistettävyydessä esiintyvien vaihteluiden johdosta kohteessa suoritettiin oikean tiivistystavan ja työmäärän selvittämiseksi koetiivistys. Koetiivistyksessä kokeiltiin kaikkiaan 25 eri tiivistystapaa, joissa selvitettiin parhaan tiivistystavan löytämiseksi eri kaluston, kalustoyhdistelmien ja ylityskertojen vaikutusta työn lopputulokseen ja optimoitiin tiivistystapaa. Rakentamisvaiheessa lentotuhkakerroksen levitys- ja kuljetuskaluston aiheuttama esitiivistys viimeisteltiin ensin raskaalla sileävalssisella täryjyrällä (paino 12 t) kahta ylityskertaa käyttäen. Lopputiivistys suoritettiin kumipyöräjyrällä (paino 12 t). Kumipyöräjyräyksessä käytettiin 6-1 ylityskertaa. Jakavan kerroksen stabiloitu lentotuhka (rakennetun kerroksen kokonaispaksuus 5 mm) tiivistettiin kahdessa kerroksessa (25 mm + 25 mm). Pölyämisen ja mahdollisen liettymisen estämiseksi tuhkarakenteen pinta peitettiin välittömästi seuraavalla kiviaineskerroksella tai muovikalvolla. 5. RAKENNUSAIKAINEN LAADUNVALVONTA 5.1 Laadunvalvontatoimenpiteet Rakennusaikaisina laadunvalvontatoimenpiteinä suoritettiin kohteessa - stabiloidun massan tiivistysominaisuuksien, maksimikuivatilavuuspainon ja optimivesipitoisuuden, seuranta parannetulla Proctorkokeella keskimäärin joka kolmas työpäivä - tiivistetyn massan vesipitoisuuden ja saavutetun tiiviysasteen seuranta vesivolymetrikokein 5 m välein kustakin tiivistettävästä kerroksesta - lujuuden kehityksen seuranta stabiloidusta massasta n. 1 m välein otetusta massasta tehtyjen puristuslujuuskoekappaleiden avulla - kantavuusseuranta jakavan kerroksen päältä erikseen jokaisesta tuhkarakennekerroksesta kaistakohtaisesti 5 m välein tehdyin levykuormituskokein ja - kerrospaksuuksien ja pinnan tasaisuuden ja kaltevuuden seuranta rakennekerroksen ala- ja yläpinnan vaaituksin.

15 Tiivistysominaisuudet Stabiloidun massan tiivistysominaisuudet, maksimi kuivatiheys ja optimivesipitoisuus, määritettiin rakentamisen aikana parannetulla Proctorkokeella viidesti. Stabiloidun lentotuhkamassan tiivistysominaisuuksissa esiintyi suurta vaihtelua. Suoritetuissa Proctorkokeissa massan maksimikuivatilavuuspaino vaihteli välillä kn/m 3 ja optimivesipitoisuus välillä %. Jakavassa kerroksessa käytetyllä massalle työn aikana määritetyt maksimikuivatilavuuspainot ja optimivesipitoisuudet on esitetty kuvissa 2 ja 3. Samoissa kuvissa on esitetty myös työvuoroittaiset keskimääräiset rakenteessa toteutuneet tilavuuspainot ja tiivistysvesipitoisuudet. Rakentamisessa käytetty lentotuhka poikkesi kahdesti ( ja ) myös väriltältään (ruskea) ja näin myös hyvin todennäköisesti ominaisuuksiltaan (normaalista) harmaasta lentotuhkasta. Tästä ruskeasta lentotuhkasta ei ole Proctorkokeen tuloksia. Liittymissä käytetyn kantavan kerroksen (lentotuhka/pohjatuhka L4/P6 + sementti 5 %) maksimikuivatilavuuspainoksi saatiin 13.5 kn/m 3 ja optimivesipitoisuudeksi 23.2 %. Pohjatuhka kuitenkin murskaantui Proctorkokeessa, mikä vääristää koetulosta. 16, 14, Tilavuuspaino, kn/m3 12, 1, 8, 6, 4, Max. kuivatilavuusp, kn/m3 Työvuoron ka. tilavuusp., kn/m3 2,, Aika Kuva 2. Jakavan kerroksen rakentamisaikaiset tiivistysominaisuusmääritykset (Proctorkokeen maksimikuivatilavuuspaino) ja rakenteessa toteutuneet tilavuuspainot (työvuorojen keskiarvo).

16 16 3, 25, Vesipitoisuus, % 2, 15, 1, w opt, % Työvuoron ka. w, % 5,, Aika Kuva 3. Jakavan kerroksen rakentamisaikaiset tiivistysominaisuusmääritykset (Proctorkokeen optimivesipitoisuus) ja rakenteessa toteutuneet vesipitoisuudet (työvuorojen keskiarvot). 5.3 Tiivistetyn massan tiiviysaste Tiivistetyn massan vesipitoisuutta ja saavutettua tiiviysastetta seurattiin noin 5 m välein kustakin tiivistettävästä kerroksesta. Liittymän Y2 jakavassa kerroksessa saavutettiin kolmessa eri työvuorossa keskimäärin 89 %, 88 %, ja 91 % tiiviysasteet ja liittymän P1 jakavassa kerroksessa 89 % (yksi työvuoro). Kantavassa kerroksessa (pohjatuhka-lentotuhka -seos) saavutettiin liittymässä Y2 87 % tiiviysaste ja liittymässä P1 79 % tiiviysaste (molemmissa 1 työvuoro). Kantavan kerroksen tiiviysasteet on määritetty työn aikana suoritettuun (edellä esitettyyn) Proctorkokeeseen nähden, jossa pohjatuhkan murskautumisen todettiin mahdollisesti vääristävän tuloksia. Työvuoroittaiset päätien jakavan kerroksen massan saavutettujen tilavuuspainojen ja vesipitoisuuksien keskiarvot on esitetty edellä kuvissa 2 ja 3. Päätien jakava kerros tehtiin kahdeksassa työvuorossa. Näissä saavutetut työvuoroittaiset keskimääräiset tiiviysasteet olivat 9 %, (ei määritystä), 94 %, 87 %, 84 %, 89 %, 9 % ja 93 %. Toisen työvuoron tiiviysastetta ei ole määritetty siinä käytetystä erilaisesta lentotuhkasta johtuen (ruskea tuhka). Viidennessä työvuorossa tiiviysaste (D=84 %) on alhainen, koska tiivistys jätettiin vajaaksi (pl 7-78) kaivamattomista sivuojista johtuvan pettävän maapohjan takia. Myös tässä työvuorossa tuhka oli normaalista poikkeavaa jakavan kerroksen alaosassa (ruskea tuhka pl 75-85). Päätien jakavan kerroksen tiiviysastemääritysten tulokset on esitetty kuvassa 4. Kuvassa on esitetty myös massasta mitatut vesipitoisuudet. Vaikka ruskeasta tuhkasta puuttuvien tiivistysominaisuuksien tutkimusten takia saavutettua tiiviysastetta ei voida määrittää, on massan vesipitoisuudet ja tilavuuspainot mitattu normaalisti myös näistä kohdista.

17 17 1, 9, Tiivistysvesipitoisuus ja tiiviysaste, % 8, 7, 6, 5, 4, w, % vas alempi kerros w, % oik alempi D, % vas alempi D, % oik alempi w, % vas yläkerros w, % oik ylä D, % vas ylä D, % oik ylä 3, Tiivistyskerroksen alaosa pl 45-5 ja tavanomaisesta poikkeava 2, ruskea tuhka, pl 7-78 vajaa tiivistys pettävän tiepohjan takia. 1, PL Kuva 4. Päätien jakavan kerroksen tiiviysaste- ja tiivistysvesipitoisuusmääritysten tulokset. Kohteessa sekä päätiellä että liittymissä jakavasta kerroksesta määritetyt tiiviysasteet eri työvuoroissa vaihtelivat välillä %. Jakavan kerroksen toteutuneeksi tiivisasteeksi saadaan 9 %, kun keskiarvo lasketaan kaikista tiiviysastemäärityksistä, lukuunottamatta eri tuhkasta rakennettuja ja pehmeän pohjan vuoksi tiivistykseltään vajaaksi jätettyjä alueita. Kantavan kerroksen (pohjatuhka/lentotuhka) toteutuneeksi tiiviysasteeksi saadaan vastaavasti keskimäärin 82 %. Jakavan kerroksen tiiviysastevaatimukseksi on suunnitelmassa esitetty 92 % ja kantavan kerroksen tiiviysastevaatimukseksi 95 %. Jakavassa kerroksessa saavutettu keskimääräinen tiiviysaste jäi siis suunnitelmissa esitettyä tiiviysastevaatimusta n. 2 %-yksikköä alhaisemmaksi. Ainoastaan kahdessa työvuorossa kaikkiaan 12:sta työvuorosta tiiviysaste ylitti vaatimustason (92 %). Myös kantavan kerroksen tiiviysaste jäi alle vaatimustavoitteen kaikissa työvuoroissa. 5.4 Stabiloitujen massojen lujuuskokeet Rakennusaikana jakavasta ja kantavasta kerroksesta otettiin n. 1 m välein massaa, joista massojen lujuuskehityksen seurantaa varten tehtävät puristuslujuuskoekappaleet valmistettiin (Geoinsinöörit Oy). Massoista valmistettujen koekappaleiden puristuslujuuksia määritettiin 3, 7, 28, 64 ja 128 vuorokauden iässä yhteensä lähes 7 koekappaleesta. Liittymien Y2 ja P1 kantavan kerroksen materiaalista tehtyjen näytteiden puristuslujuus oli keskimäärin 4.1 MPa 28 vuorokauden iässä. Liittymien jakavan kerroksen materiaalista tehtyjen näytteiden keskimääräinen puristuslujuus oli vastaavasti 5.4 MPa. Myös päätien jakavan kerroksen materiaalista tehdyistä näytteistä saatiin keskimääräiseksi 28 vuorokauden puristuslujuudeksi 5.4 MPa. Eri kerrosten materiaaleista tehtyjen näytteiden keskimääriset puristuslujuudet sekä mitattujen puristuslujuuksien pienimmät ja suurimmat arvot on esitetty kuvassa 4. Liittymien kantavasta kerroksesta on puristuslujuudet mittattu kunakin ajankohtana

18 18 (3, 7, 28 vrk) 4 koekappaleesta. Näillä koestusajoilla saadut puristuslujuuden arvot olivat vastaavasti keskimäärin 1,81 MPa, 3,45 MPa ja 4,7 MPa. Jakavasta kerroksesta koestettujen näytekappaleiden lukumäärät olivat 14 (3 vrk), 18 (7 vrk), 1 (28 vrk), 4 (64 vrk) ja 8 (128 vrk). Koestusaikoja vastaavat puristuslujuudet olivat vastaavasti 2,44 MPa, 3,99 MPa, 5,39 MPa, 6,66 MPa ja 6,63 MPa. Liittymien jakavan kerroksen puristuslujuudet olivat lähes samat kuin päätiellä 28 vrk asti, johon liittymien näytteiden lujuuskehitystä seurattiin. Jakavan kerroksen näytteitä voidaan kuitenkin pitää ylitiivistettyinä maastossa saavutettuun tiiviysasteeseen nähden, koska näytteiden keskimääräinen tiiviysaste oli 98.1 % (maasto 9 %). Kantavasta kerroksesta tehtyjen näytteiden keskimääräinen tiiviysaste oli 12.3 %, joten Proctorkokeessa saatua maksimikuivatilavuuspainon arvoa ei voi pitää kovin luotettavana. Tästä päätellen myös kantavan kerroksen todellinen tiiviysaste lienee ollut mitattuja, alhaiseksi jääneitä (keskimäärin 82 %), arvoja suurempi. Kuvassa 5 on esitetty myös Geoinsinöörit Oy:n vaihtoehtosuunnitelmassa eri massoille esitetyt tavoitepuristuslujuudet. Tavoitepuristuslujuus 28 vrk ikäiselle jakavan kerroksen massalla on 3 MPa ja kantavan kerroksen massalla 6 MPa. Kuvassa on lisäksi esitetty VTT:n sidottujen uusiomateriaalien pitkäaikaiskäyttäytymisen tutkimuksessa ko. materiaalilla valmistusvesipitoisuudessa määritettyjen puristuslujuuskokeiden tulokset sekä kohteesta syksyllä 1997 rakenteesta porattujen näytteiden puristuslujuusmääritysten tulokset (IVO:n puristuslujuusmääritykset). Geoinsinöörit Oy:n laadunvalvontamittauksissa puristuslujuus on määritetty voimaohjattuina puristusvoiman nousunopeudella 2.5 kn/s. IVO:n puristuslujuuskokeissa voiman nousunopeus on ollut 5 kn/s. VTT:n suorittamat puristuslujuusmääritykset on tehty siirtymäohjattuina puristusnopeudella 1 mm/min. Koekappaleiden koko kaikissa tapauksissa on ollut sama, korkeus ja halkaisija n. 1 mm. Lujuuden kehitystä varten tehtyjen näytteiden mukaan jakavan kerroksen puristuslujuusvaatimus näyttäisi siis saavutetun jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Näytteiden tiiviysaste on kuitenkin ollut keskimäärin 98.1 %, joten näytteet ovat olleet ylitiivistettyjä rakenteessa toteutuneeseen tiiviyteen nähden. VTT:n koetulosten ja rakenteesta otettujen koekappaleiden puristuslujuuksien mukaan vaadittu puristuslujuus on saavutettu vasta myöhemmin, mutta kuitenkin ennen pakkaskauden alkua. Kantavan kerroksen lujuuskehitys on massasta tehtyjen näytteiden havaintojen mukaan ollut jakavan kerroksen lujuuskehitystä heikompaa. Kantavan kerroksen näytteiden keskimääräinen tiiviysaste on ollut 12.3 %, joten Proctorkokeessa suoritettu tiivistäminen on todennäköisesti jäänyt rakeiden rikkoutumisen välttämiseksi liian alhaiseksi. Kantavan kerroksen tavoitteena ollutta lujuustasoa (6 MPa) ei ole saavutettu 28 vrk:n ikäisenä, eikä rakenteesta otettujen koekappaleiden mukaan edes loppusyksyllä, vaan materiaalin puristuslujuus on jäänyt tasolle n. 4 MPa.

19 19 1, 9, Kantava ka., liitt. 8, 7, Kantava min. liitt. Kantava max. liitt. Puristuslujuus, MPa 6, 5, 4, 3, 2, 1, Jakava ka., liitt. Jakava min. liitt. Jakava max. liitt. Jakava ka., päätie Jakava min. päätie Jakava max. päätie Pitkäaik. projekti, valm. vesipit. Pitkäaik. projekti, kyllästetty Tavoite 28 vrk jakava Tavoite 28 vrk kantava, Aika, vrk Jakava rakennekoekappaleet Kantava rakennekoekappaleet Kuva 5. Stabiloidun lentotuhkan lujuuden kehittyminen tielinjalta otetussa ja erikseen tiivistetyssä massassa sekä VTT:n sidottujen materiaalien tutkimusprojektissa, jossa massa on sekoitettu laboratoriossa (3 näytteen keskiarvot). Rakennenäytteiden puristuskokeiden keskiarvot (16 näytettä jakava; 8 näytettä kantava). Suunnitelman mukaiset tavoitepuristuslujuudet. 5.5 Kantavuusseuranta Stabiloitujen tuhkakerrosten kantavuuskehitystä seurattiin kerrosten päältä tehdyillä levykuormituskokeilla. Levykuormituskokeet tehtiin kerrosten päältä erikseen jokaisesta tuhkarakennekerroksesta kaistakohtaisesti noin 5 m välein. Liittymien jakavan kerroksen kantavuuden kehittymistä seurattiin heti tiivistämispäivästä 3 vuorokauden ikäiseksi. Tiivistyspäivänä suoritetuissa levykuormituskokeissa jakavalla kerroksella saatiin keskimääräiseksi kantavuudeksi E 2 = 44 MPa ja tiivistystä seuraavana päivänä E 2 = 69 MPa. Kahden vuorokauden kuluttua tiivistämisestä kantavuus oli keskimäärin E 2 = 193 MPa ja kolmen vuorokauden kuluttua E 2 = 289 MPa. Jakavalle kerrokselle asetettu kantavuusvaatimus (9 MPa) saavutettiin 2 vrk iässä ja jakavalle kerrokselle suunnitelmissa esitetty tavoitekantavuus (26 MPa) 2-3 vrk:n iässä. Jakavan kerroksen pinnalta suoritettujen mittausten keskimääräinen tiiviyssuhde oli E 2 /E 1 = Liittymien jakavasta kerroksesta eri ikäisinä (aika laskettu ko. kohdan tiivistämisestä) suoritettujen levykuormituskokeiden tulokset on esitetty kuvassa 6. Kuvassa on esi-

20 2 tetty myös jakavan kerroksen kantavuusvaatimus ja ko. kerrokselle suunniteltu tavoitekantavuus. Levykuormituskokeen E2, MPa Määritysikä, vrk 2 3 E2, MPa Jakavan tavoitekantavuus, MPa Jakavan kantavuusvaatimus, MPa Kuva 6. Kantavuuden kehitys liittymien jakavassa kerroksessa. Päätien jakavan kerroksen kantavuuden kehitystä seurattiin 1 vrk iästä 9 vrk:n ikään saakka. Keskimääräiseksi kantavuudeksi saatiin 1-2 vrk:n iässä E 2 = 169 MPa, 3-5 vrk:n iässä E 2 = 36 MPa ja 7-9 vrk iässä E 2 = 312 MPa. Jakavalle kerrokselle asetettu kantavuusvaatimus (9 MPa) saavutettiin jo 1 vrk iässä ja jakavalle kerrokselle suunnitelmissa esitetty tavoitekantavuus (162 MPa) 2 vrk:n iässä. Kaikissa yli 2 vrk ikäisinä tai sitä vanhempina suoritetuissa kokeissa mitatut kantavuudet ylittivät kerroksen tavoitekantavuuden. Päätien jakavan kerroksen pinnalta suoritettujen mittausten keskimääräinen tiiviyssuhde oli E 2 /E 1 = 2.26, mihin vaikuttaa kaksi mittauksissa saatua E 2 /E 1 > 4 olevaa tiiviyssuhdetta kaikkiaan 18 mittauksesta. Päätien jakavasta kerroksesta eri ikäisinä (aika laskettu ko. kohdan tiivistämisestä) suoritettujen levykuormituskokeiden tulokset on esitetty kuvassa 7. Kuvassa on esitetty myös jakavan kerroksen kantavuusvaatimus ja ko. kerrokselle suunniteltu tavoitekantavuus. 4 Levykuormotuskokeen E2, MPa Määritysikä, vrk 8 9 E2, MPa Jakavan tavoitekantavuus, MPa Jakavan kantavuusvaatimus, MPa

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo)

PT 11636 plv. 3300-3580 Knuters-Östersundom (Sipoo) UUMA-inventaari PT 11636 plv. 33-358 Knuters-Östersundom (Sipoo) Lentotuhka massiivirakenteissa 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen

Lisätiedot

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit

21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa. 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 1/7 21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa 21220.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit 21220.1.1 Ratarakenteen eristyskerroksen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK PAIKALLISTIE PT 11636, PLV 3200-3580, SIPOO (Entinen Knuters Östersundom yksityistie) TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI 15.1.2003 SEURANTAMITTAUSTULOKSET 1997-2002 TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK 1

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA www.fill-r.fi info@fill-r.fi SMARTERTHANROCK.FI Kölkynvuorentie 8 44500 Viitasaari Finland SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

Lisätiedot

21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.

21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. 1 21210 Jakavat kerrokset 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. Kuva 21210:K2. Jakavan kerroksen leveys katurakenteessa. 21210.1.2 Jakavan kerroksen

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 26 Espoo, 7.1.22 Kehä II Raskaasti liikennöidyt rakenteet Koerakenne Vertailurakenne h (mm) Materiaali 6 ABS h (mm) Materiaali

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI

LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI Vastaanottaja Loviisan kaupunki, vesiliikelaitos Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 31.5.2010 Viite 82130218 LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI RAKENNETTAVUUSSELVITYS LOVIISAN

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri

KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen KUITUTUHKA- JA ASFALTTIMURSKERAKENTEET Kohde: PT 16981 plv 0-10900, Kuhmoinen, Keski-Suomen tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri

FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Tuotantotekniikat ja koerakentaminen FOSFOKIPSISTABILOINTI Kohde: KT87, tieosa 14, plv 9500-10500, Rautavaara, Savo-karjalan tiepiiri LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN

Lisätiedot

SUUNNITTELU LAUKKA OY

SUUNNITTELU LAUKKA OY 1 SUUNNITTELU LAUKKA OY POHJATUTKIMUS puh 08 55 2.8.2011 Toripiha 1 85500 Nivala NIVALAN KAUPUNKI KEVYEN LIIKENTEEN SILLAT MALISJOKI KESKUSTASSA NIVALA 1. TEHTÄVÄ 2 2. TUTKIMUKSET. TUTKIMUSTULOKSET. PERUSTAMINEN

Lisätiedot

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät InfraRYL, Päivitys 1.6.2015/KM 1 LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät Tiivistysmenetelmän valinta Tiivistysmenetelmä valitaan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen menetelmää

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

21310 Sitomattomat kantavat kerrokset

21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 1 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset Kuva 21310:K1. Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. Kuva 21310:K2. Kantavan kerroksen sijainti reunatuellisessa rakenteessa. 21310.1 Sitomattoman kantavan kerroksen

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen)

Pt 14790/500-900 ja 1725-2000 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) UUMA-inventaari Pt 1479/5-9 ja 1725-2 Rajalantie (Pälkäne, Luopioinen) Kuitutuhka 28 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 3676 Luopioinen Finland Puhelin: 2 755 674 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 2 1.1

Lisätiedot

Rudus Oy. Lentotuhkaohje

Rudus Oy. Lentotuhkaohje Rudus Oy Lentotuhkaohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1/2008 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Lentotuhkat...4 2.1 Lentotuhkan synty...4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset...4 2.3 Ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden

Lisätiedot

Vaahtolasimurske rakentamisessa

Vaahtolasimurske rakentamisessa Vaahtolasimurske rakentamisessa Jarmo Pekkala, diplomi-insinööri Myyntipäällikkö, Uusioaines Oy jarmo.pekkala@uusioaines.com Vaahtolasimurske on lasista valmistettua kevytkiviainesta. Sitä käytetään rakentamisessa

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Pt 12895 Nakkila. Kohderaportti TPPT 28 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001

Pt 12895 Nakkila. Kohderaportti TPPT 28 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 28 Espoo, 4.12.21 Pt 12895 Nakkila Kyösti Laukkanen Markku Pienimäki Jari Pihlajamäki Janne Sikiö VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Kt 8714/9500-10500, Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti 1 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3

Lisätiedot

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan. 1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys

ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Työ nro 11431 09.10.2015 RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA

Työ nro 11431 09.10.2015 RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA Työ nro 11431 09.10.2015 RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 03-368

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

Betoroc -murskeohje 06/2015. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun

Betoroc -murskeohje 06/2015. Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun Betoroc -murskeohje 06/2015 Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluun 1 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Betoroc-murskeet... 4 2.1 Betoroc-murskeiden luokitus... 4 2.2 Tekniset ominaisuudet ja laatuvaatimukset...

Lisätiedot

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE 1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA

RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 27.12.2000 RAKENNEKERROSMODUULIEN TAKAISINLASKENTA SEKÄ JÄNNITYSTEN JA MUODON- MUUTOSTEN LASKENTA PPL-kuormitus AB

Lisätiedot

Maa- ja tienrakennustuotteet

Maa- ja tienrakennustuotteet Maa- ja tienrakennustuotteet Masuunihiekka, MaHk Hyvä lämmöneristyskyky ja kantavuus, minkä vuoksi masuunihiekalla tehdyt rakenteet voidaan tehdä normaalia ohuemmiksi. Tehtyjen rakenteiden kantavuus lisääntyy

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä

Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Timo Saarenketo ja Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Tiehallinnon selvityksiä 44/2002 Timo Saarenketo Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos

Lisätiedot

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO LIITE A NRO 1846 TUTKIMUSSELOSTUKSEEN 1839 FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset Tampere 2010 2(5) Liite A Tampereen teknillisen

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS

TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 18 Espoo, 3.12.2001 TIERAKENTEEN ROUTAMITOITUS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja-

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 ja Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 ja Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 ja Y25/K4 RAKENNUS- JA LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATUVAATIMUKSET LUONNOS URAKKALASKENTAA VARTEN 31.8.2009 Destia Oy Oravakivensalmen

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma

Kauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Kuntatekniikka YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KAUNIAISTENTIE Katusuunnitelma Infrasuunnittelu Oy D1010 19.5.2014 YLEISSUUNNITELMA SISÄLLYS YLEISTÄ 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Kustannusarviot 2 2 MITOITUS

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014 Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä)

Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) UUMA-inventaari Pt 16569/01/1340-2890 Tyryntie (Jämsä) Kuitutuhka massiivirakenteessa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 Asfalttimassat ja -päällysteet, perusmenetelmät PANK-4006 PANK PÄÄLLYSTEEN SUHTEITUS PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 1. MENETELMÄN TARKOITUS Suhteitusmenetelmän

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakenteissa

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakenteissa TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakenteissa Tuhkarakentamisen käsikirja Verkkojulkaisu, PDF 13.1.2012 Kannen kuva: Olli Kiviniemi, Ramboll 2010 Ramboll Vohlisaarentie

Lisätiedot

RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN

RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN RAKENNUSOHJE KOEKÄYTTÖÖN SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Foamit -vaahtolasi routaeristeenä 2 2.1 Yleistä 2 2.2 Routamitoitus 3 2.3 Kuormituskestävyysmitoitus 5 3. Foamit -vaahtolasi kevennysrakenteissa

Lisätiedot

Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset 7 Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset, Penger- ja Kerrosrakenteet. [Allmänna kvalitetskrav och arbetsinstructioner

Lisätiedot

LÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN

LÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 Menetelmäkuvaus TPPT 8 Espoo, 3.12.2001 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN - Mittaus lämmönjohtosondilla - Arviointi maalajitiedoista - Routaeristemateriaalien

Lisätiedot