Kh Kv LIITE N:O 26. SALLAN KUNTA Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kh Kv LIITE N:O 6 SALLAN KUNTA Talousarvio 8 ja taloussuunnitelma 9 -

2 Sisällysluettelo KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... I SALLAN KUNNAN STRATEGIA... II YLEISPERUSTEET... 4 III KÄYTTÖTALOUSOSA KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarastustoiminta KUNNANHALLITUS Elinvoimapalvelut /hallinto Elinvoimapalvelut:... 6 Elineinopalvelut, työllisyyspalvelut, matailu- ja marinointi ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen oordinointi Elinvoimapalvelut/maanäyttö ja aavoitus Hallinto- ja henilöstöpalvelut/esitetty hallinto ja onsernihallinto Hallinto- ja henilöstöpalvelut/henilöstöpalvelut Talous- ja ehittämispalvelut/esitetty hallinto ja onsernihallinto Lomatoimi ja maaseututoimi HYVINVOINTIPALVELULAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialan hallinto Sosiaalityön palvelut Vanhus- ja vammaistyö Perusterveydenhuolto Erioissairaanhoito SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalveluiden hallinto Varhaisasvatus Esi- ja perusopetuspalvelut seä luiopalvelut Vapaa sivistystyö (ansalaisopisto) Nuoriso- ja liiuntapalvelut Kirjasto- ja ulttuuripalvelut TEKNINEN LAUTAKUNTA Tenisen toimen hallinto Lupa- ja viranomaispalvelut Tuipalvelut Liienneväylät ja yleiset alueet Palo- ja pelastustoimi... 6 IV TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA 8 ULKOINEN / SISÄINEN TULOSLASKELMA 8 ULKOINEN V INVESTOINTIOSA INVESTOINTIEN PERUSTELUT INVESTOINNIT VI RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA VII TYTÄRYHTEISTÖT XII LIITTEET Projetit Henilöstösuunnitelma... 8

3 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9 - KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Uuden valtuuston linjaamana lähdemme suuntaamaan untamme tulevaisuutta ohti entistä elinvoimaisempaa ja hyvinvoivaa Sallaa. Työtämme ohjaavat muuttunut untalai, uusi hallintosääntömme seä uudelle valtuustoaudelle laatimamme untastrategia. Kuntastrategiaan on iteytetty uuden tulevaisuuden unnan perustehtävien ja taroitusen muaisesti oman Sallamme visio, tavoitteet ja painopisteet. Talousarviota valmisteltaessa olemme herällä orvalla uunnelleet untalaisten ja eseisten sidosryhmien tarpeita, toiveita ja ehittämisnäemysiä. Keseiset tavoitteet ovat sallalaisten hyvinvoinnin edistäminen seä untamme elinvoiman ja talouden vahvistaminen. Menestyvän unnan tulee huolehtia siitä, että aii untalaisille tuotettavat palvelut ovat laaduaita ja ohtuudella saavutettavissa. Tämä osee seä sosiaali- ja terveyspalveluita nyt ja vuoden jäleen että aiia muita unnan toimialaan uuluvia palveluita. Varhaisasvatuspalvelut, oulu, luio, liiunta- ja nuorisopalvelut, irjasto- ja ulttuuripalvelut, ansalaisopisto, teniset palvelut, asumiseen liittyvät palvelut ja monet muut untalaisten areen ja viihtyvyyteen liittyvät asiat ovat elinvoimaisen unnan tuipilareita. Näin on riippumatta siitä ua toimii peruspalvelujen tuottajana. Erityisen merittäviä ovat myös yritysten tuottamat aupalliset palvelut, niiden laatu ja laajuus. Tästä palveluoonaisuudesta riippuu asuaiden viihtyminen ja tämän oonaisuuden perusteella seä atiivisen ja toimivan elineino- ja maapolitiian tuemana valitsevat yrityset sijoittumisensa ja uudet asuaat asuinpaiansa. Meidän tulee yhdessä oo yhteisön, untalaisten, yrittäjien ja yhdistysten anssa huolehtia siitä, että Salla on hyvä paia asua, tehdä työtä ja yrittää. Tätä hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisen tavoitetta on seleästi vahvistettu tulevassa talousarviossa ja toiminnassa. Haluamme tuea seä vanhusten että perheiden hyvinvointia, otona asumista ja selviytymistä arjesta. Kotona asumista tuevaa palvelusetelijärjestelmää ja parempien palveluiden tuottamista oo unnan alueelle yhteistyössä ylätoimijoiden, yhdistysten ja yritysten anssa ehitetään. Ativointiin ja atiiviseen umppanuuteen perustuvaa ylärahaa lisätään. Samalla turvallisuus ja elinvoima ylissä vahvistuvat. Ihmisten hyvinvoinnin annalta eseistä eli taloudellista turvaa vahvistetaan lisäämällä unnan omia työllistämiseen äytettäviä varoja. Tässä työssä hyödynnetään yhteistyöverostoja ja hanerahoitusia. Elineinojen edistämistä vahvistetaan ja unta pyrii omilla toimillaan edistämään uusien investointien ja raentamisen syntyä. Hyvinvoinnissa on täreää heninen ja fyysinen terveys. Laaduaat ja monipuoliset peruspalvelut ja monet unnan yhteistyössä yritysten anssa tarjoamat edut lapsille, nuorille, työttömille, eläeläisille, erityisryhmille ja aiille untalaisille ovat määrätietoista panostusta asuaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Näin tuetaan ja edistetään merittävästi untalaisten ylpylän, lasetteluesusen ja muiden liiuntapaiojen äyttömahdollisuusia. Kulttuurisaralla toiminta on hyvin vahvaa seä unnan että muiden toimijoiden järjestämänä. Hyvinvointia edistetään aieniäisten liiunta- ja leiipuisto investoinneilla ironylälle ja tunturiin. Holiday Club Resorts Oy:n merittävä hotellimajoitusen laajennusinvestointi valmistui esäuussa ja jatoinvestointi toteutuu vuonna 8. Kironylän ja Sallatunturin yhdistävä evyenliienteen väylää raennettiin unnan, Ely-esusen/Liienneviraston ja EU:n alueehitysrahaston yhteishaneena pitälle valmiisi ja vuonna 8 hane toteutetaan loppuun päällystysen, sillan ja valaistusen osalta. Olemme viettäneet uluvaa vuotta juhlistaen -vuotiasta Suomea ja 6-vuotiasta Sallaa. Koo vuosi on ollut upeiden tapahtumien irjoa, joita ovat yhdessä järjestäneet unta, yrittäjät, yhdistyset untalaiset ja muut toimijat. Nämä yhteiset ponnistuset ja hyvänteeväisyystapahtumat ovat osoittaneet sen, että sallalaisilla on äärettömän hyvä yhteisheni ja vahva uso tulevaisuuteen. Tästä on hyvä jataa hyvinvoivan ja elinvoimaisen otiuntamme tulevaisuuden raentamista. Sallassa 6. marrasuuta 7 Eri Parinen, unnanjohtaja

4 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9 - I SALLAN KUNNAN STRATEGIA Sallan unnan visio 8 Salla auana aiesta, lähellä sinua yhdessä enemmän elinvoimaa. Keseiset strategiset linjauset: Strateginen linjaus Laaduaasti järjestetyt ja tuotetut hyvinvointipalvelut vahvana osana unnan elinvoimaa. Strategisen painopisteen tavoitteet:.hyvä toiminta- ja asuinympäristö. Monipuoliset palvelut 3. Hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteen vahvistaminen seä untalaisten osallistaminen 4. Palvelut tuotetaan taloudellisesti, tehoaasti ja laaduaasti Sallassa haastetaan, motivoidaan ja tuetaan osallistumista ja vaiuttamista.. Vaiuttamisen toimintamallin luominen. Demoratian vahvistaminen 3. Vaiuttaminen toiminta- ja palveluympäristöön Kansainvälisen Sallan elinvoima perustuu luontoon ja luonnonvarojen estävään äyttöön.. Kansainväliset investoinnit. Matailijoiden määrän asvattaminen 3. Rajanylityspaian ehittäminen (mm. elintarvieiden tarastuspiste, ytennät ansainvälisiin logistisiin etjuihin) Toiminta-ajatus Sallan unta on elinvoimainen unta untalaisiaan varten. Kunta järjestää ja tuottaa palveluita ja elämisen edellytysiä ihmisten hyvinvoinnin ja yritysten elinvoimaisuuden mahdollistumisesi. Visiossa orostuvat artinen ainutlaatuinen sijainti, ihminen ja hyvinvointi seä verostomainen yrittäjyys ja yhteistyö. Yhteisen teemisen autta Sallassa on elämää ja elinvoimaa.

5 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-3 Menestysteijät: Laaduaasti järjestetyt ja tuotetut hyvinvointipalvelut vahvana osana unnan elinvoimaa Sallan unta esittyy asuaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen seä yrittäjäystävälliseen toimintaympäristöön järjestämällä ja toteuttamalla unnan vastuulla olevat palvelut. Sallan unnassa on viihtyisä asuinympäristö ja yritysillä hyvä toimintaympäristö. Kunnan palvelut raentuvat osaavan henilöstön ja umppanuusien varaan. Sallan unta haluaa varmistaa laaduaiden palveluiden saatavuuden sote- ja maauntauudistusen murrosvaiheessa ja sen jäleen. Sallassa haastetaan, motivoidaan ja tuetaan osallistumista ja vaiuttamista Kuntalaisia haastetaan, motivoidaan ja tuetaan osallistumaan ja vaiuttamaan. Sallan unta haluaa vahvistaa edellytysiä untalaisten atiiviseen omaehtoiseen teemiseen ja ihmisten teemiseen. Kaiessa toiminnassa ja palvelutuotannossa mahdollistetaan osallistuminen elinvoimaisen unnan teemiseen. Kansainvälisen Sallan elinvoima perustuu luontoon ja luonnonvarojen estävään äyttöön Monipuolinen luonnonvaroihin perustuva elineinoraenne luo edellytyset yrittämiselle ja työn teemiselle. Sallaan on muodostunut Venäjä-osaamista. Barentsin asvuäytävän edistäminen on logistinen mahdollisuus sallalaisille. Sallan unnan strategian toimeenpano Sallan untastrategian strategisten linjausten ja painopisteiden tavoitteet saavutetaan unnanhallitusen oordinoimalla untaonsernin omien, yritysten, yhdistysten ja muiden eseisten umppaneiden välisellä verostomaisella yhteistyöllä. Vuoden 8 eseisenä toimenpiteenä on luoda untalaisten joustava osallistumisen ja vaiuttamisen mahdollistava toimintamalli.

6 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-4 II YLEISPERUSTEET. KUNTALAIN SÄÄDÖKSET TALOUSARVIOSTA JA -SUUNNITELMASTA Kuntalain :n (.4.5/4) muaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväsyttävä unnalle seuraavasi alenterivuodesi talousarvio ottaen huomioon untaonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Sen hyväsymisen yhteydessä valtuuston on hyväsyttävä myös taloussuunnitelma olmesi tai useammasi vuodesi (suunnitteluausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat untastrategiaa ja edellytyset unnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalain 37 :n muaan untastrategiassa tulee ottaa huomioon: ) unnan asuaiden hyvinvoinnin edistäminen ) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen 3) unnan tehtäviä osevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4) omistajapolitiia 5) henilöstöpolitiia 6) unnan asuaiden osallistumis- ja vaiuttamismahdollisuudet 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman ehittäminen. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväsytään unnan ja untaonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen ertynyt alijäämä tulee attaa enintään neljän vuoden uluessa tilinpäätösen vahvistamista seuraavan vuoden alusta luien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää ysilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjasona atetaan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot seä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve atetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on äyttötalous- ja tuloslaselmaosa seä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutosista päättää valtuusto.. KUNTATALOUDEN TILANNE Koonaisuudessaan Suomen talous on selvässä asvussa. Hyvä talousasvu ei uitenaan rataise julisen talouden ongelmia. Työttömyysaste pysyy raenteen johdosta edelleenin melo oreana, mistä johtuen untien rahoittamat työmarinatuet lasevat ennaoitua hitaammin. Väestön iäraenteen muutos lisää hoivapalveluiden tarvetta ja siten untatalouden menopaineita. Maahanmuutto osaltaan lisää untien tuottamien palveluiden tarvetta. (Vm 3a/7 s. 54). Kuntatalouden menot asvavat tulevana vuonna maltillisesti menopaineista huolimatta. Hallitusohjelman säästötoimenpiteiden vaiutuset ovat jäämässä arvioitua huomattavasti pienemmisi. Myösään ilpailuyysopimusen muainen työajan pidennys ei näytä tuovan odotettuja säästöjä ainaaan lyhyellä aiavälillä. Kunnat ovat jataneet henilöstösopeutustoimia untatalouden tasapainossa pitämisesi. (Vm 3a/7 s.54). Kuntatalouden nettoinvestointien ennaoidaan pysyvän edelleenin suhteellisen orealla tasolla. Nyyisen raennusannan unnossapito vaatii suuria orjausinvestointeja. Myös sairaaloita raennetaan, vaia 6 esällä voimaan astui rajoituslai liittyen sote - investointeihin. (Vm 3a/7 s.55) Kilpailuyysopimus pienentää työantajan sairasvauutusmasua vuosina 7-. Työeläe- ja työttömyysvauutusmasua siirrettiin osittain työnantajalta työnteijälle masettavasi. Sopimusen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten ilpailuyyä, lisätä talousasvua ja työllisyyttä seä edistää paiallista sopimista työ- ja viraehtosopimusten autta. Sopimusten attavuus on yli 9 prosenttia palansaajista. Kilpai-

7 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-5 luyysopimusen eseiset toimenpiteet ovat seuraavat: ) vuosityöaia pitenee 4 tunnilla ) julisen setorin lomarahat pienenevät 3 prosentilla vuosina 7-9 3) työnantajan sosiaaliturvamasut pienenevät ja siirtyvät osittain palansaajien masettavasi 4) voimassa olevia työ- ja viraehtosopimusia jatetaan vuodella ilman palanorotusia 5) hallitus tuee sopimusta veronevennysillä. Ysittäisen Sallan unnan työnteijän osalta sopimus taroittaa työajanpidennysen lisäsi bruttopalan lasua esimäärin,3 prosenttia vuonna 7 vuoteen 6 verrattuna. Sopimus alentaa ustannusia, mutta samalla verotettavien tulojen lasu pienentää unnallisverotulojen tuottoja. Myös valtionosuusjärjestelmän autta valtio leiaa unnille tulevia hyötyjä. Kilpailuyysopimusen yhteisvaiutus untatalouteen on 8 miljoonaa euroa negatiivinen vuonna 8 (Vuorento ym.). Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti ahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta unnan peruspalvelujen valtionosuudesta (74/9) ja opetus- ja ulttuuritoimen rahoitusesta annetun lain (75/9) muaisesta valtionosuusrahoitusesta, jota hallinnoi opetus- ja ulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on merittävin osa valtionosuusjärjestelmää. Peruspalvelujen valtionosuus on lasennallinen, ja se perustuu unnan asuaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdeteijöihin. Järjestelmän lasennallisuudesta johtuen unnalle myönnetyn valtionosuuden suuruuteen ei vaiuta se, miten unta palvelutoimintansa järjestää ja miten paljon rahaa se niihin äyttää. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus attaa seuraavat tehtäväalueet: sosiaali- ja terveydenhuolto varhaisasvatus (päivähoito) esi- ja perusopetus irjastot yleinen ulttuuritoimi (asuasperusteinen) taiteen perusopetus (asuasperusteinen) Peruspalvelujen valtionosuus tuee peruspalveluohjelmaa ja sen tavoitteita. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ooaa yhteen unnallisten peruspalvelujen rahoitusen, lisää poiihallinnollisuutta ja orostaa valtionosuusien yleisatteellisuutta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti uvaa valtion ja untien välistä ustannusten jaoa valtaunnallisesti. Vuonna 8 valtionosuusprosentin esitetään olevan 5,34 ja untien osarahoitusosuuden 74,66. Yhden unnan valtionosuus saadaan, un unnan lasennallisesta perusteesta/ustannusesta vähennetään unnan omarahoitusosuus, joa on yhtä suuri ( /asuas) aiissa unnissa. (Valtiovarainministeriö). Vuoden 8 valtionosuudet perustuvat Kuntaliiton ennaotietoihin ja Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuseen. Opetustoimen lasennallisen valtionosuuden arvion perusteena on äytetty nyyistä perusoulujen oppilasmäärää. Suunnitelmavuosien lasennallisen valtionosuuden arviot perustuvat edelleen laseviin asuasmääriin ja perusopetusen oppilasmääriin. Peruspalveluiden valtionosuus alenee talousarviovuonna 8. Valtion talousarvioesitysessä unnan peruspalvelujen valtionosuutta esitetään 5 miljoonaa ( %) euroa pienemmäsi uin vuonna 7. Valtionosuusien pieneneminen johtuu pääosin ilpailuyysopimusesta ja valtionosuuslain muaisista ustannustenjaon tarastusesta. Lisäsi veromenetysten ompensaatio, varhaisasvatusmasujen alentamisen ompensointi valtionosuusjärjestelmän autta seä tehtävien ja velvoitteiden muutoset (mm. erioissairaanhoidon tehostaminen, omais- ja perhehoidon ehittäminen, vanhuspalveluiden henilömitoitusen taristaminen) vaiuttavat unnille masettavan valtionosuuden määrään. (Kuntaliitto).

8 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-6 Lähde: valtiovarainministeriö Kunnan peruspalvelujen valtionosuus masetaan unnille joaisen uuauden. päivään mennessä. Valtionosuus on unnalle yleisatteellinen tuloerä, jota ei ole orvameritty tiettyjen palveluiden järjestämiseen, vaan unta päättää itse valtionosuusrahoitusensa taroitusenmuaisimmasta äytöstä. Vuoden 8 valtionosuus perustuu untaliiton ja valtionvarainministeriön alustaviin laselmiin: Sallan unnan valtionosuudet euroa TP 6 TA 7 TA 8 TA 9 TA Peruspalvelujen valtionosuus Verotulojen tasaus Opetus- ja ulttuuritoimen valtion osuus Järjestelmä muutos ja lisäosat Valtionosuudet yhteensä Lähde: valtiovarainministeriö Talousarvion suunnitteluvuosina toteutettavan sote- ja maauntauudistusen myötä untien talous tulee puolittumaan. Alla esitetyssä aaviossa on arvio vuoden 6 untien ja untayhtymien yhteenlasetusta taloudesta seä hahmotelmaa vuoden 9 tilanteesta sote- ja maauntauudistusen jäleen.

9 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-7 Kuntalain muaisessa untatalousohjelmassa tarastellaan untien rahoitusaseman muutosta myös untaooryhmittäin. Tasapainotilaa tarastellaan toiminnan ja investointien rahavirta äsitteellä. Tunnusluu ertoo paineen lainaannan nousuun (negatiivinen tunnusluu) tai mahdollisuutta lainojen lyhentämiseen (positiivinen tunnusluu). (Vm 3a/7 s.57) Alla olevassa tauluossa esitetään untaooryhmittäin rahoitusasema seä painelaselma tuloveroprosentin orottamiseen:

10 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-8 Laselmat perustuvat oo maata oseviin arvioihin verotulojen ja valtionosuusien ehitysestä, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasausesta seä rahoitustuotoista ja uluista. Esitetyn painelaselman muaan paine veronorotusiin pienillä unnilla olisi erittäin suuri. Erityisesti, miäli valtionosuudet vähenevät myöhempinä vuosina. Lisäsi on täreä huomata, että pienissä unnissa on jo nyt lähtöohtaisesti esimääräistä oreammat unnallisveroprosentit. Painelaselmat antavat viitteitä siitä, että untien mahdollisuudet pitää untatalous tasapainossa ovat hyvin erilaiset ja ne vaihtelevat suuresti tarasteluaiana. Pidemmällä aiavälillä tarasteltaessa talouden epätasapino tulisi olemaan suurin pienissä unnissa. Negatiivisten vuosiatteen untien luumäärä on pysynyt viime vuodet ja tulevat vuodet suhteellisen matalana. Ennusteen muaan vuonna 9 negatiivisten vuosiatteiden untien luumäärä lähtisi uitenin nousuun. Vaieassa taloustilanteessa unnilla on ollut pyrimys pitää untatalous tasapainossa ja talous unnossa pienentämällä menotasoaan. Myös untalain säännöset velvoittavat alijäämän attamiseen, minä odotetaan ohjaavan untien taloutta terveempään suuntaan. (Vm 3a/7 s.57-59) Verotulot Kunnan verotulot muodostuvat tulo-, yhteisö- ja iinteistöverotuloista. Vuoden 8 ansiotuloveroperusteisiin tehdään indesitarastus, joa vastaa uluttajahintaindesin muutosta. Työn verotusta evennetään 3 miljoonalla eurolla, josta untien osuus on 5 miljoonaa euroa. Asuntolainojen orojen vähennyselpoisen osuuden pienentämistä jatetaan siten, että asuntolainan oroista vuonna 8 on vähennyselpoista 35 %. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta orotetaan 6 miljoonaa euroa vuoden 8 tasossa orottamalla jaoosuutta,3 prosenttiysiöllä vuodesta 8 lähtien. Korotus ompensoi osaltaan varhaisasvatusmasujen alentamisesta aiheutuvaa tulomenetystä unnille. Varainsiirtovero poistetaan tietyissä yritysjärjestelyissä, minä arvioidaan lisäävän hieman untien yhteisöverotuottoa. Hallitusohjelman muaisesti iinteistöveroa orotetaan hallitusaudella 5 miljoonalla eurolla vuosittain. Tämän lisäsi hallitus päätti vuodelle 7 orottaa iinteistöverotusta 5 miljoonalla eurolla. Vuodelle 8 hallitus toteuttaa osan, 5 miljoonaa euroa, varhaisasvatusmasujen alentamisen ompensaatiosta unnille iinteistöverotusta orottamalla. Vuonna 6 ja 7 hallitus on orottanut iinteistöveroa yhteensä miljoonalla eurolla ja esittää orottavansa 5 miljoonaa vuodelle 8 ja 5 miljoonaa vuodelle 9. Kiinteistöverotuseen ei tule muutosia vuodelle 8. Yleisen iinteistöveroprosentin vaihteluväli on,93-,8, vaituisten asuinraennusten vaihteluväli on,4-,9 ja muiden asuinraennusten vaihteluväli on,93-,8. Vaituisten ja muiden asuinraennusten iinteistöveroprosentin vaihteluväli voi olla,. (Kuntaliitto). Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän uusien maapohjien hintavyöhyeiden luomisesi iinteistöverotusta varten. Tavoitteena on luoda hintavyöhyeartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten iinteistöverotusessa oo maahan. Yhtenäiset hinnat perustuvat marinahintoihin eli toteutuneisiin iinteistöjen auppahintatietoihin. Tavoitteena on, että iinteistöille voidaan lasea maapohjan verotusarvo hintavyöhyearttaa hyödyntämällä vuoden iinteistöverotusessa. Sallan unnan talousarvion perusteena oleva tuloveroprosentti on,5. Yleinen iinteistöveroprosentti on,35, vaituisten asuinraennusten veroprosentti,6 seä muiden uin vaituisten asuinraennusten iinteistöveroprosentti,.

11 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-9 Sote- ja maauntauudistusen myötä verotuloraenne tulee muuttumaan. Alla on esitetty arvio verotuloraenteesta vuoden 6 perusteella. Sallan untatalouden piirteitä Valtuuston 8..6 vahvistamassa vuoden 7 talousarviossa vuosiatetta arvioitiin ertyvän euroa ja tiliauden alijäämäsi arvioitiin 53 4 euroa. Kunnan oonaistalous on ehittynyt uluvana vuonna heiommin uin edellisenä vuonna. Elouun loppuun mennessä vuosiatetta on ertynyt euroa, miä on 48 6 euroa vähemmän uin edellisenä vuonna vastaavaan aiaan. Tämän heten arvion muaan valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet tullaan pääosin saavuttamaan. Koonaismenot ovat asvaneet aluvuoden aiana yli %, siitä huolimatta untalaisille on yetty tarjoamaan laaduaat ja taroitusenmuaiset palvelut. Kunnalla ei ole attamattomia alijäämiä. Terveysesusta on saneerattu yhtäjasoisesti vuodesta 6 alaen. Terveysesusen investointihane etenee suunnitelman muaisesti ja tavoitteena on saada hane päätöseen vuoden 9 alussa. Haneen oonaisustannusarvio on 6 99 euroa. Terveysesus on saneerattu lähes oonaan vastaamaan tämän hetistä tarvetta ja nyyaiaisten vaatimusten ja lainsäädännön muaisesi. Sallan unnan untaonserniin uuluvan Kiinteistö Oy Sallan Rintamamiesten omistama 4 huoneistoa äsittävä errostalo puretaan. Sallan unnanvaltuusto on oousessaan hyväsynyt Sallan unnan asuntopoliittisen työryhmän loppuraportin/asuntopoliittisen ohjelman, jossa todetaan, että miäli ulopuolista toimijaa/sijoittajaa ei iinteistölle löydetä, niin raennus puretaan. Kunnanhallitus on oousessaan myöntänyt luvan Kiinteistö Oy Sallan Rintamiehille suorittaa asuiniinteistön puramisen. Puru suoritetaan vuoden 8 aiana. Sallan untaonsernin talous tulee tältä osin paranemaan, osa yhtiö on tehnyt alijäämää viimeisten vuosien aiana. Kuntalai velvoittaa aiia untia laatimaan onsernitilipäätösen. Vuoden 6 untaonsernien vuosiate oli noin 5,9 mrd. euroa eli 967 euroa/asuas. Sallan unnan untaonsernin vuosiate oli 3,6 miljoonaa euroa, miä oli 988 euroa/asuas eli suurempi uin oo maassa esimäärin. Vuonna 6 vuosiate oli negatiivinen viidellä untaonsernilla un se vielä edellisenä vuonna oli aiilla positiivinen. Kuntaonserneilla on taseessa ertynyttä ylijäämää,8 mrd. euroa, miä on 974 euroa/asuas. Tiliausi oli alijäämäinen 67 untaonsernilla vuonna 6. Sallan unnan untaonsernin vuoden 6 tiliauden tulos oli ylijäämäinen 3 78,5 euroa.

12 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9 - Sallan unnan untaonsernin taseessa oli vuoden 6 tilinpäätösen jäleen ylijäämää , euroa. Vuoden 8 talousarvio on suunniteltu siten, että unnan tiliauden tulos on alijäämäinen euroa. Sallan unnan veroprosentit ja unnallisveron asvu 4-7: Tulovero Kiinteistövero Vero-vuosi Tuloveroprosentti Yleinen Vaituinen asunto Muu asunto 4 8,75,6,35,85 5 8,75,75,4,9 6 9,,75,4,9 7 9,5,85,4,9 8 9,5,85,4,9 9 9,5,85,4,9,,85,4,9 9,5,95,4,95 9,5,,55,5 3,,,55,5 4,5,35,6, 5,5,35,6, 6,5,35,6, 7,5,35,6, Yhteisöveron ja verotulojen tasausen määrät vaihtelevat vuosittain. Verotulotasaus ja yhteisövero Vuosi Verotulojen tasaus Yhteisövero Yhteensä Talousarvio 8 ja -suunnitelmavuodet 9- Kunnanhallitus on oousessaan päättänyt äyttötalouden raamin. Raamin muaan oo unnan osalta vuosiatteen tuli olla euroa, miä on,6 % pienempi uin vuoden 7 talousarviossa. Hallintounnat ovat pääosin sopeuttaneet toimintoja raamin muaisesi. Talousarviossa 8 tiliauden tulos on alijäämäinen euroa.

13 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9 - Toimintatulojen talousarviotavoite vuonna 8 on euroa, miä on 8 75 euroa vähemmän uin vuoden 7 talousarviossa. Toimintamenoihin varataan vuoden 8 talousarviossa, euroa, miä on,5 % vuoden 7 talousarviota vähemmän. Erioissairaanhoidon menoihin varataan,6 milj. euroa vähemmän uin vuoden 7 talousarviossa. Palvelujen ostoihin varataan yhteensä 3, milj. euroa, miä on,3 milj. euroa uluvan vuoden talousarviota vähemmän. Sallan unnan vuosiate ja yli/alijäämä TA 8- euroa TA 7 TA 8 TS 9 TS vuosiate yli-/ ja alijäämä Kunnan arviointimenettely (8 ) Arviointimenettely äynnistyy jos:. unta ei ole attanut alijäämää (perusunnan taseessa) säädetyssä määräajassa (huomioi siirtymäsäännöset) tai. riisiuntariteerien perusteella (huomioi onsernitiedot v. 7 alaen): -asuasta ohti lasettu ertynyt alijäämä untaonsernin viimeisessä tilinpäätösessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätösessä vähintään 5 euroa tai -aii seuraavat talouden tunnusluvut ovat ahtena vuonna perääin täyttäneet säädetyt rajaarvot: )untaonsernien vuosiate ilman harinnanvaraisen valtionosuuden orotusta on negatiivinen )unnan tuloveroprosentti on vähintään, prosenttiysiöä oreampi uin untien esimääräinen 3)asuasta ohti lasettu untaonsernin lainamäärä ylittää aiien untaonsernien esimääräisen lainamäärän vähintään 5 % prosentilla 4)untaonsenin suhteellinen velaantuminen vähintään 5 prosenttia Sallan riisiuntariteerit 3-6 Paras- raja-arvot Raja-arvo Vuosiate euroa/asuas negatiivinen 39,4 68,86 5,96 45 Tulovero- % esiarvo +% *),5,5,5 Lainaanta euroa/asuas at+5 % **) Kertynyt yli- /alijäämä /as. alijäämä Omavaraisuusaste alle 5 % 44,3 4,7 39,5 4, Suhteellinen velaantuneisuus vähintään 5 % 4,67 45,7 5,3 46,38

14 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-3. ELINVOIMA Lappi-sopimusta 8- toteutetaan neljällä strategisella valinnalla, jota ohjaavat alueehittämistä. Strategiset valinnat ovat seuraavat: )artinen talous vahvistuu ) työtä ja osaamista uudistetaan rajattomassa ympäristössä 3) puhdas luonto, hyvä elinympäristö ja toimivat palvelut hyvinvoinnin lähteenä 4) hyvä saavutettavuus asvun ja ilpailuyvyn seä hyvinvoinnin mahdollistajana. Lapin taloudellisen ehitysen vahvistuminen perustuu ydintoimialoihin: matailuun, metsä- ja metalliteollisuuteen seä aivostoimintaan. Positiivinen taloudellinen ehitys tuee myös pienten tuottajien ja alihanintaetjujen tuottavuusasvua. Kansainvälisen talouden muutostila seä innovatiivisuuden ja osaamisen vaatimuset asettavat osaltaan haasteita yritysten toiminnalle asvulle ja ansainvälistymiselle. (Lapin ehitysnäymät sysy 7) Itä-Lapin ehitysnäymät ovat varovaisen myönteisiä työllisyyden ja elineinoelämän osalta. Näymät ovat olleet positiiviset lähinnä bioenergiaan, maa- ja metsätalouteen ja matailuun liittyen, mutta myös palvelutuotantoon panostetaan. Tulevina vuosina Itä-Lapissa satsataan alueen luonnonvaroihin, energiatuotantoon seä matailuun. Itä-Lapin seutuunta, sysy 7 Itä-Lapin seutuunnassa asui vuoden 7 esäuun lopussa 6 6 henilöä. Vuoden aiana väestö väheni 96 henilöllä. Vuoden 7 esäuun lopussa työttömien työnhaijoiden osuus työvoimasta oli 7, % ja työttömiä työnhaijoita oli 9. Itä-Lappi Tilanne nyt verrattuna vuoden taaiseen Tilanne 6 uluttua verrattuna nyyheteen Tilanne uluttua verrattuna nyyheteen Elineinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja raenne Arviointiasteio: (++) paljon parempi, (+) parempi, () ennallaan, (-) heiompi, (--) paljon heiompi Lähde: Lapin liitto Kemijärven biojalostamon suunnitteluprosessi etenee. Keväällä iinalainen Chine Camce Engineering (Camce) ja emijärveläinen Boreal Bioref Oy alleirjoittivat useita haneeseen liittyviä sopimusia. Asiairjoihin uuluvat EPC sopimus (Engineering, Procurement, Construction), joa osee biojalostamohaneen suunnittelua, hanintaa ja raentamista. Lisäsi alleirjoitettiin sopimus haneen rahoitusesta ja sen järjestämisestä seä yritysjärjestelyistä, jossa Camce:sta tuli Boreal Bioref Oy:n osaas. Suunnitelmaa laativan Boreal Bioref Oy:n muaan lopullinen investointipäätös tehdään tammiuussa 8. Toiminta 4 tonnin tehtaassa voisi äynnistyä vuonna. Biojalostamo toisi Itä-Lapin alueelle noin tuhat uutta työpaiaa, ja se äyttäisi vuosittain noin,3 miljoonaa uutiota puuta. Biojalostamon tarentunut ustannusarvio on n. 87 M.

15 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-3 Itä-Lapin metsävarat muodostavat noin 3-4 % oo Lapin metsävaroista. Biojalostamo olisi rataisu tämän heten uitupuun ysyntäongelmalle, ja lisäisi merittävästi alueen metsien harvennushauita ja sitä autta parantaisi alueen metsien tuottoa ja asvua. Matailijoiden yöpymiset Sallassa ovat edelleen asvaneet vuonna 6. Yöpymisiä oli yli, miä on enemmän uin osaan aiemmin. Yöpymisten määrän asvu on jatunut edelleen voimaaana tammiesäuussa yli 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvuvauhti on ollut ovinta oo Lapissa. Kasvun tuo eri toimijoiden välinen yhteistyö, suunnitelmallinen ehittämistyö seä laaduas brändi. Sallan unta ja Holiday Club Resorts Oy teevät tiivistä yhteistyötä yhteisyritysen Kiinteistö Oy Sallan Kylpylä Oy:n autta. Osapuolet ovat laatineet yhteistyösopimuseen, johon liittyvä ensimmäinen 6-huoneistoa sisältävä -errosinen luhtitalo Sallatunturille on valmistunut esän 7 aiana. Raennuslupa on myönnetty myös -huoneistoa äsittävälle toiselle luhtitalolle. Raennuslupa on myönnetty uudistetun aavan perusteella. Työt on taroitus alaa evään 8 aiana. Holiday Club Resorts Oy:n investoinnit Sallatunturin alueelle ovat yhteensä noin 7 miljoonaa euroa olmen vuoden aiana. Nämä investoinnit tuovat aivattua lisämajoitusapasiteettia tunturin ydinalueelle. Tunturialueen tulevaisuudenuva nähdään hyvänä ja positiivisena. Matailijoiden yöpymiset yöpymiset yöpymiset,9,8,7,6,5,4,3,, Matailijoiden yöpymiset Sallassa -6. Venäjän taloudellinen tilanne, Ruplan arvo suhteessa euroon ja ansainvälinen tilanne ovat edelleen vähentäneet venäläisten Suomeen, Lappiin ja myös Itä-Lappiin suuntautuvaa matailua ja ostosmatailua. Sallan rajanylityspaian rajanylittäjien määrän arvioidaan uitenin lähtevän asvuun vuoden 8 aiana ruplan vahvistuessa. Tämä ehitys on ollut jo selvästi nähtävissä Etelä-Suomen rajanylityspaioilla. Muilta marina-alueilta saapuvien ulomaalaisten matailijoiden asvanut määrä on uitenin ompensoinut venäläismatailijoiden menetystä. Ulomaalaisten matailijoiden osuuden asvun myötä majoitusapasiteetin rajallisuus on vastaavasti hieman vähentänyt otimaisten matailijoiden määrää erityisesti talviaudella. Koonaisuutena matailun ehitys on uitenin ollut erittäin positiivista. Lähialueyhteistyö ja muu ansainvälinen yhteistyö Sallan unnan sijainti Barentsin äytävällä ja Sallan ansainvälinen rajanylityspaia luovat puitteet ja perustan Sallan unnan lähiyhteistyölle Murmansin alueen ja sen untien ja aupunien anssa. Lähialueyhteistyötä toteutetaan Sallan unnan suorien ontatien seä Itä-Lapin untayhtymän autta Murmansin alueen eri

16 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-4 aupunien ja untien anssa. Lähialueyhteistyö perustuu Kovdorin aupungin anssa laadittuun ystävyysuntasopimuseen ja Kantalahden aupungin anssa tehtyyn yhteistyösopimuseen. Myös yhteistyö Alaurtin unnan anssa ja Murmansissa toimivaan aluehallintoon ja sen eri viranomaistahoihin on ollut iinteää. Itä- Lapin untayhtymän haneet ovat eseisessä asemassa lähialueyhteistyön osalta vuoden 8 aiana. Tavoitteena on, että Itä-Lapin untayhtymän hallinnoimat haneet Barents Snow Scooter- ja ACCE-hane saisivat rahoitusen KolaArtic-ohjelmasta vuoden 8 aiana. Myönteiset rahoituspäätöset mahdollistavat lähialueyhteistyön toteuttamisen Itä-Lapin ja Murmansin alueen untien ja eri toimijoiden anssa lähivuosisi. Keseinen tavoite em. haneilla on lisätä aupallista yhteistyötä Sallan ansainvälisen rajanylityspaian autta mm. elintarvieiden tarastuspisteen perustamisella Sallan rajanylityspaian yhteyteen. Sallan luio teee tiivistä yhteistyötä venäläisten oulujen anssa. Koulussa opiselee tällä hetellä opiselijoita Poljarnye Zorista, Kovdorista, Murmansista, Petrosoista ja Pietarista. Lisäsi Sallan luiossa ja Sallatunturin oulussa vierailee luuvuoden aiana useita eri-iäisiä oppilasryhmiä tutustumassa oppilaitosiimme. Yhteistyö venäläisten osapuolten anssa on lisännyt seleästi iinnostusta suomen ielen opiselua ohtaan, ja vierailut Sallassa ovat edelleen lisänneet iinnostusta niin Sallaa uin suomen ielen opiselua ohtaan. Lisäsi vierailijaryhmät ovat luonteva osa ansainvälisyysasvatusta ja ulttuurituntemusta. Sallan unta osallistuu myös Barentsin tieyhdistysen toimintaan ja pyrii ehittämään Bodö-Haaparanta ja Salla-Murmans yhteyttä. Myös tätä yhteistyötä ehitetään yhteistyöhaneilla. 5 5 Sallan rajaylityspaian rajanylityset Sallan ansainvälisen rajanylityspaian rajanylityset -6 Asuminen ja raentaminen Tavoitteena on ehittää unnan eri osa-alueita viihtyisinä oonaisuusina, uten ironylä, Sallatunturin matailuesus ja muut loma- ja matailualueet seä vanhat ylät ja asutusalueet. Kunnan reisterin muaan asuinraennusia, jota ovat pääasiassa pientaloja, on noin 3 pl (5 % aiista raennusista), loma-asuntoja noin 39 pl (3 %), liieraennusia 3 pl (alle %) ja muita raennusia noin 83 pl (9 %). Asuinraennusista on noin 6 pl tyhjillään ja valtaosa niistä on lomaäytössä. Uusia raennusia valmistui vuosien 6 aiana 64 pl, joista pl oli loma-asuntoja ja omaotitaloja. Raennusten laajennusia tehtiin 69 pl.

17 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-5 Tonttien riittävyys on hyvä. Kironylällä on unnan omistamia unnallisteniian piirissä olevia vapaita omaotitalotontteja 5 pl, rivitalotontteja 3 pl ja Sallatunturissa omaotitalotontteja 9 pl, rivitalotontteja pl. Lisäsi on myynnissä olevia ysityisten omistamia vapaita omaoti-, rivitalo- ja loma-asuntotontteja. Kironylän täreimmät ehittämisalueet ovat orttelien 3 ja aupalliset alueet. Vanhuspalveluita lähellä olevat orttelien 6 ja 9 asuinrivitaloalueet ovat myös täreä ehittämisalue. Näitä osevat asemaaavat ovat valmiit ja lainvoimaiset.

18 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-6 Sallatunturin täreitä ehittämisalueita ovat Hotelli Revontulen alue orttelissa 4 ja Karhulammen Hotellitontti orttelissa 3, joiden asemaaavat ovat valmiit. Keselmäjärven eteläpään aavoitus on äynnistämisvaiheessa. Tavoitteena on mahdollistaa esimerisi si insi out -tyyppisen hotellin raentaminen ja muu revontulimatailun vaatima raentaminen. Vuosien 8- aiana unta tuee ylien maanäytön ehittämistä. Tavoitteena on ysi yläyleisaava. Sallatunturin ja ironylän asemaaavaa laajennetaan ja tarvittaessa muutetaan raennushaneiden tarpeista vastaavasti vahvistetun yleisaavan muaisesti. 4. VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS Vuonna 6 Lapin väiluu oli 8 7 asuasta eli 65 asuasta vähemmän uin edellisenä vuonna. Väiluu on pienentynyt Lapissa oo - luvun ajan, ja esimerisi vuosina -6 väi on vähentynyt 3 58 asuaalla. Väheneminen on ollut uitenin maltillisempaa parina viime vuotena. Työiäisiä Lapin väestöstä oli 6,5 %, alle ouluiäisiä 5, % ja yli 65-vuotiaita 3, %. Väestön väheneminen ja iääntyminen näyy huoltosuhteen jatuvana heienemisenä. huoltosuhde (lapsia ja 65 vuotta täyttäneitä työiäistä ohti) oli Lapissa viime vuonna 6,5, un oo maassa vastaava luu on 59,. Miehiä ja naisia Lapissa oli vuonna 6 suurin piirtein yhtä paljon; (m) ja (n). Lappilaisten esi-iä oli 4,5 vuotta. Itä-Lapin seutuunnan väiluu vuonna 6 on 6 78, miä on 6 asuasta vähemmän uin edellisenä vuonna. Asuasmäärän pieneneminen näyttäisi jatuvan vuoden 7 ( heinäuu 7, 39 henilöä) trendin muaisesti. Itä-Lapin unnista Sallan unnan väimäärä pienenee prosentuaalisesti eniten. Väimäärän odotetaan uitenin asvavan tarastelujason 8- aiana, miäli suunnitellut investoinnit realisoituu ja matailu asvaa edelleen.

19 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-7 Sallan unnan väiluu on pienentynyt tasaisesti vuodesta 8. Väiluu on pienentynyt 8 vuodesta 655 henilöllä. Yli 64 vuotiaiden osuus väestöstä on asvanut eniten 7,7 %:ta 35, %:iin. Vuoden 7 tammiheinäuussa väiluu on uitenin vähentynyt ainoastaan 33:lla asuaalla. Syynä vähenemisen heienemiseen on ollut aluvuoden tulomuutto. SALLA Väiluu Väiluvun muutos edellisestä vuodesta, % -,3 -,8 -,6 -,6 -,8 -, -,8 -,4 -, Alle 5-vuotiaiden osuus väestöstä, %,,9,5 9,8 9,4 9,5 9,5, 9, vuotiaiden osuus väestöstä, % 6,3 6,9 6,9 6,4 6, 58,6 57, 55,6 55, Yli 64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 7,7 8, 8,6 9,8 3,6 3,9 33,3 34,4 35, Sallan unnan väiluu vuosina 8-6 Tulevina vuosina eseisinä tavoitteina ovat elinvoiman lisääminen ja untalaisten hyvinvointi ja sitä autta saada uusia työmahdollisuusia Sallan untaan. Myös laaduailla peruspalveluilla ja luion vetovoimalla on eseinen meritys unnan houuttelevuuteen asuinympäristönä Ennuste väestön määrän ehitysestä vuoteen 4 Alla olevat tauluot uvaavat Sallan työttömyyden ehitystä. Vuosilta 6 työttömyystiedot ovat vuosien esimääräisiä tietoja ja vuodelta 7 uuausitilastoihin perustuvia tietoja (Työ- ja elineinoministeriö). Sallan työvoiman yhteenlasettu määrä vuonna 6 on Työ- ja elineinoministeriön tilastojen muaan 565 henilöä. Sallan työttömyyttä uvaavat tilastot vuosilta 6 ertoo, että jo useamman vuoden ajan miesten työttömyyttä on huomattavasti enemmän uin naisten; Sallan työttömistä n. 7 % on miehiä. Yhä useammalla työttömällä työttömyys on myös johtanut pitäaiaistyöttömyyteen; Vuonna sallalaisista työttömistä oli pitäaiaistyöttömiä 5 % ja vastaava luu v. 6 on 3 %. Sallalaisten nuorten osuus Sallan työttömistä on pysynyt melo tasaisena; nuorten osuus työttömistä on v. 6 ollut n. 5 7 %.

20 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-8 Sallan työttömyystietoja esimäärin v , %,7 %,7%, %,6 %,8 % 35, % 3 työttömät (hlöä) työttömät yht miehet naiset nuoret yli 5 v pitäai. työttömät Vuoden 7 tilastoista näyy vuodenaiojen vaiutus miesten työttömyyteen, miesten työttömyys vähenee joa vuosi aina maastoauden ajasi. Koreimmillaan työttömyysluvut ovat aina joulu-tammiuun aiana. Sysyllä 7 Sallan työttömyysaste ävi alhaisimmillaan vuosiausiin; työttömyysaste syysuussa 7 oli 7,8 % ja elouussa 7.7 %, joten Sallan työttömyystilanne seuraa samoja suuntia, uin työttömyystilanne oo Suomessa ja myös Lapissa. Lapin Luotsi-ennaointisivustojen muaan Itä-Lapin seutuunnassa työttömien työnhaijoiden osuus työvoimasta oli v. 7 esäuun lopussa 7, % ja työttömiä työnhaijoita oli 9. Miesten työttömyysjasot ovat Sallassa edelleen pitiä. Sallassa avoimet työpaiat löytyvät useimmiten hoitoalalta ja eittiö- ja siivousalalta niin juliselta uin ysityissetoriltain. Työ ja teijä ei uitenaan välttämättä aina ohtaa, sillä miesten haeutuminen em. tehtäviin on hyvin harvinaista. Ns. tyypillisiä miesten töitä (esim. metsä- ja raennusala) on paiaunnalla vähemmän tarjolla, joten jos o. töihin haluaa, edellyttää se usein liiumisvalmiutta ja matustamista työn perässä toiselle paiaunnalle. Matailuala työllistää Sallassa sesongille vuosittain työnteijöitä, joten alalle suuntautuneille on työllistymismahdollisuusia tarjolla. Sallan unta on panostanut työllisyyden hoitoon. Vuonna untaan palattiin työllisyysoordinaattori hoitamaan työllisyyspalveluita ja mm. palatuityöllistämistä. TE-toimiston suljettua asiaaspalvelupisteensä ja siirtyessään hoitamaan tehtäviään puhelimen ja veron välitysellä, loppui työttömillä työnhaijoilla henilöohtaiset äynnit TE-toimistossa. Asioimisessa tuea tarvitsevat ovat löytäneet työllisyysoordinaattorin palvelut ja ovat hoitaneet asioitaan hänen avustusellaan myös TE-toimistoon päin. Pitäaiaistyöttömien palvelut ja työllisyyden hoito on siirtynyt entistä enemmän unnan harteille aina untouttavista toimenpiteistä työllistämiseen saaa. Aloite pitään työttömänä olleiden ativoimisesi tehdään yhä useammin unnasta TE-toimistoon päin ja asiaaille järjestetään tapaamisia unnanvirastolle. TEtoimiston asiantuntija osallistuu tapaamisiin joo puhelimen tai videoyhteyden autta. Työllisyysoordinaattori

21 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-9 teee yhteistyötä työllisyyden hoidon saralla myös paiallisten yritysten ja yhdistysten anssa ja on muana myös erilaisissa työllisyyttä edistävissä haneissa ja verostoissa. Sallan unnan työllistämistoimia on ohdennettu pitään työttömänä olleisiin, sillä usealle työttömälle unnan tarjoama palatuettu työ on ollut ainoa vaihtoehto ataista pitä työttömyys. Aiaisempina vuosina osa pitäaiaistyöttömistä sijoittui % palatuella paiallisiin yhdistysiin osa-aiaisiin töihin. Vuonna 7 tilanne muuttui, un Te-toimistolla oli vuodelle 7 iintiö yhdistysille ohdennettavalle palatuelle, joa täyttyi jo ennen uin vuosi 7 aloi. Loauussa TE-toimisto ilmoitti avaavansa yhdistysiin työllistämisen uudelleen, sillä iintiötä jäi äyttämättä muualla maassa. Pitäaiaistyöttömien työllistymisen tuena Lapissa on Lapin työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP). TYP on työ- ja elineinotoimiston, untien ja Kelan muodostama verostoyhteistyöhön perustuva palvelumuoto, joa tarjoaa asiaaalle henilöohtaista palvelua ja ohjausta seä rataisun haemista avoimille työmarinoille pääsemisesi. Ohjaus palveluun tapahtuu TE-toimiston, unnan tai Kelan toimesta. Palvelu on laisääteinen ja Sallan unnasta on nimetty TYP-toimintaan henilöt, jota teevät TYP-työtä yhteistyössä TEtoimiston ja Kelan anssa. Keväällä 7 avautui pitään työttömänä olleille 6 vuotta täyttäneille mahdollisuus haea Kelalta eläetuea pitän työttömyyden perusteella. Eläetuen saamisen ehdot olivat uitenin niin tiuat, että vain harva täytti sen saamisen edellytyset, joten eläetuelle siirtyneiden määrällä ei ollut juuriaan vaiutusta sallalaisten pitäaiaistyöttömien määrään. 35 Sallan työttömyystietoja v henilöä 5 5 tammi helmi maalis huhti touo esä heinä elo syys yhteensä miehet naiset

22 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9 - Työttömien työnhaijoiden osuus työvoimasta uuausittain v. 7 5,,, 9,7 9,5,3,8 8, 8,8 7,7 7,8 työttömyyysaste 5,, 5,5 5, 3,,6 4,5 4,5 4,5,,6, 5,3 5,3,,5 3,3,,7,5 5,, tammi helmi maalis huhti touo esä heinä elo syys Koo maa 3,,6,,6,,,5,,5 Lappi 5,5 5, 4,5 4,5 4,5 5,3 5,3 3,3,7 Salla, 9,7 9,5,3,8 8, 8,8 7,7 7,8 5. TALOUSARVION SITOVUUS JA RAKENNE Talousarviossa hyväsytään unnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon hyväsytty sitova tavoite sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin uin määräraha. Kunnanhallitus tai lautaunta voi äyttötaloussuunnitelmassaan meritä valtuustolle esittämiensä tavoitteiden lisäsi perusteluina ja informaationa muita tavoitteita, jota ovat ohjeellisia ja mm. esittäjän omaa toimintaa ohjaavia. Valtuuston hyväsymät toiminnan ja talouden tavoitteet ovat osa sitovaa talousarviota. Arvion alle jäävät poieamat toiminnan tavoitteissa ovat oieudellisesti samassa asemassa uin arvion ylittävät poieamat määrärahojen äytössä. Talousarvioon tehtävistä muutosista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoieus ja esittämisvelvollisuus osee samalla tavoin seä määrärahoja että tavoitteita. Valtuuston antama sitova määräraha on toimintaate. Toimintatuotot ja toimintamenot ovat aina tarasteltava uudelleen, miäli toimintatuotot eivät toteudu toimintasuunnitelman muaisesti. Valtuuston talousarviossa hyväsymä tavoite on sitova. Nettomäärärahan orottamista oseva muutospäätös on tehtävä valtuustossa riippumatta siitä aiheutuuo poieama arvioitua suuremmista bruttomenoista vai arvioitua pienemmistä bruttotuloista. Valtuuston hyväsyttyä talousarvion saattaa unnanhallitus sen mahdollisin täytäntöönpanomääräysin lautauntien ja muiden viranomaisten noudatettavasi. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden anssa yhdenmuaiset mahdollisesti tarennetut tavoitteet seä jaavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason ysiöille äyttötalousosassa ja ohteille investointiosassa. Kunnanhallitusen tai lautaunnan määräämä viranhaltija päättää seuraavan tason äyttösuunnitelmasta seä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen äytöstä asettamalla tarennetut tavoitteet ja jaamalla määrärahat ja tuloarviot edelleen pienempiin osiin. Edellä taroitettu viranhaltija voi

23 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9 - vastaavasti antaa alaisilleen viranhaltijoille oieuden päättää seuraavan tason äyttösuunnitelmasta. Toimivallan jaoa osevat määräyset annetaan hallintosäännössä. Tehtäväalueet päättävät toiminnoistaan määrärahojensa ja tavoitteidensa puitteissa. Toimen tai viran vainaiseen täyttämiseen, jota eivät ole talousarviossa muana on saatava unnanhallitusen lupa. Investointihaneen toteutumisen jasotusta voidaan oonaisustannusarvion puitteissa muuttaa. Jos haneen tai haneen osan toteuttaminen viivästyy talousarvioon arvioidusta aiataulusta, jasotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitteluvuosille. Miäli investointiosaan tulee tilivuoden aiana muutosia tulee rahoituslaselma tarastella uudelleen. Uusien projetien määrärahat on budjetoitu unnanhallitusen toimialalle. Projetisuunnitelmat ja ustannusarviot on äsiteltävä unnanhallitusessa ennen projetien aloittamista. Projetin hyväsymisen yhteydessä unnanhallitus antaa tarvittavan määrärahan projetille valtuuston hyväsymien oonaismäärärahojen puitteissa. Kunnanhallitusella on oieus ottaa vuoden aiana tarvittava määrä lainaa assamenojen masamiseen. Kassalainojen määrä on annettava tiedosi valtuustolle. Talousarvion hyväsymisen yhteydessä ei päätetä vira- eiä tehtävänimiemuutosista eiä palan taristusista, vaan ne äsittelevät uin päättävä toimielin omalta osaltaan eriseen. Talousarvion jaaantuminen tuloslaselmaosaan (äyttötalous) seä rahoitusosaan (investoinnit ja lainat) todetaan untalaissa. Suomen untaliitto ja irjanpitolautaunnan untajaosto on antanut suositusia ja ohjeita talousarvion laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa tarastellaan ansantalouden ja unnallistalouden ehittymistä seä unnan taloudellista ehittymistä. Käyttötalousosa sisältää hallintountaohtaiset talousarviot tehtävä-alueittain. Hallintountien suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnusluutauluot seä talousarviovuodelta että taloussuunnitelmavuosilta. Tuloslaselmaosassa esitetään unnan oonaistalouden eseiset erät, jota ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot seä suunnitelman muaiset poistot. Määrärahoina ja tuloarvioina tuloslaselmaosassa esitetään mm. verotulot ja valtionosuudet seä rahoitustuotot ja menot. Rahoitusosa sisältää rahoituslaselman lisäsi määräraha- ja tuloarviot, joiden perusteella määrärahojen sitovat päätöset tehdään. Rahoituslaselmaan tiedot erätään tuloslaselmaosan lisäsi investointiosasta ja rahoitusosan tauluosta. Sallan unnan talousarvio muodostuu äyttötalousosasta, investointiosasta ja rahoituslaselmasta. Käyttötalous oostuu tulosysiöistä, jota ovat äyttötalouden irjaamistaso seä tuloslaselma.

24 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-6. TOIMINNAN TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Talouden ulottuvuus Mittari Tavoite Tp 6 Tulojen ja menojen tasapainotus Tulorahoitusen riittävyys juosevien menojen attamiseen Vuosiate, miljoonaa euroa >,,6 Tulorahoitusen riittävyys pitän aiavälin menojen attamiseen *Lainojen hoitamiseen Lainanhoitoate >,5,9 *Investointien rahoittamiseen Investointien tulorahoitus, % > 75 94,4 Pitän aiavälin tulorahoitusen suhteellinen suuruus Vuosiate, euroa/asuas > 5 45 Rahoitusasema Kunnan vaavaraisuus Omavaraisuusaste, % > 5, 4, Vieraan pääoman määrä Lainamäärä, miljoonaa euroa <,3 Vieraan pääoman suhde tulorahoituseen Suhteellinen velaantuneisuus, % < 4 46,38 Kunnan masuvalmius Kassan riittävyys, päivää >,7 Kertynyt ylijäämä/alijäämä Ylijäämä/alijäämä, euroa/asuas > Tulo- ja menoraenne Kunnallisveron taso Tuloveroprosentti 9,5,5 Kiinteistöveron taso Kiinteistöveroprosentti, yleinen,95,35 Kiinteistöveroprosentti, asuinraennus,4,6 Kiinteistöveroprosentti, muu uin vaituinen asuinraennus,, Toimintatuottojen osuus toimintauluista % >, 8,46

25 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-3 III KÄYTTÖTALOUSOSA. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tehtävä: Tilivelvollinen: Palvelussuunnitelman uvaus:. Vaalit Kesusvaalilautaunnan sihteeri Tehtäväalue sisältää untavaalien ja valtiollisten vaalien järjestämisen. Kunnassa hoidetaan vaalit omana työnä. Vaalit hoidetaan Oieusministeriön antamien ohjeiden muaisesti virheettömästi, viivytysettä ja taloudellisesti. Arvio toimintaympäristön muutosista Sote- ja maauntauudistus v.. Tavoitteet ja tunnusluvut Mittari Tp 6 Ta 7 Ta 8 Ts 9 Ts Valtuuston hyväsymät tavoitteet Asiaas: Äänestysprosentti Korea äänestysprosentti 58, Perustelut: Kunnassa on ysi äänestysalue. Varsinaisessa äänestysessä ja ennaoäänestysessä äänestyspaiana Kironylä/Kirjasto, seä ennaoäänestysessä myös iertävä vaaliauto. Suunnitelmaaudella on presidentinvaalit (mahdollisesti ahdet) ja maauntavaalit v. 8 seä edusuntavaalit ja EU-vaalit v. 9. Vuonna ei ole säännön muaisia vaaleja. Valtiollisissa vaaleissa oieusministeriö suorittaa unnille ertaorvausen, joa oli esim. v. 7 edusuntavaaleissa, /äänioieutettu. Talous / euroa ( ) Tuloarviot ja määrärahat Tp 6 Ta 7 Ta 8 Ts 9 Ts Toimintatuotot Toimintamenot Toimintaate (netto) Tp 6 Ta 7 Ta 8 Ts 9 Ts Poistot ja arvonalentumiset Lasennalliset erät Tiliauden tulos

26 Talousarvio 8 taloussuunnitelma 9-4. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtävä: Tilivelvollinen: Palvelussuunnitelman uvaus:. Tarastustoiminta Tarastustoiminnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarastusta osevat asiat. Lisäsi tarastuslautaunta arvioi, miten valtuuston tiliaudelle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet unnassa ovat toteutuneet. Tilintarastusyhteisö voidaan valita errallaan enintään uuden tiliauden ajasi. Tarastuslautaunta ylläpitää sidonnaisuusreisteriä ja ilmoittaa sidonnaisuusista unnanvaltuustolle. Arvio toimintaympäristön muutosista Sote- ja maauntauudistus v. Perustelut: Tarastuslautaunta toimii yhteistyössä ammattitilintarastajan anssa. Kunnan tilintarastusesta on tehty sopimus KPMG Julishallinnon Palvelut Oy:n anssa audelle 3 7. Vastuunalaisena JHTT- tilintarastajana toimii Juha Väärälä. Talous / tarastustoimi Tuloarviot ja määrärahat Tp 6 Ta 7 Ta 8 Ts 9 Ts Toimintatuotot Toimintamenot Toimintaate (netto) Poistot ja arvonalentumiset Lasennalliset erät Tp 6 Ta 7 Ta 8 Ts 9 Ts Tiliauden tulos