Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus Palvelun saamisen edellytykset ja perhepolitiikka Huoltajien toiveet ja tahtotilat sekä kunnan mahdollisuudet Millaista palvelua ja varhaiskasvatusta kunta haluaa asukkailleen järjestää vetovoimatekijä? 1

2 Varhaiskasvatuksen asema Hoito & hoiva Kasvatus Oppiminen Työllisyyttä tukeva palvelu tädit leikittää lapsia Hallinnolliset ratkaisut Tammikuun 2013 jälkeen lakimuutoksella varhaiskasvatus lakkasi olemasta sosiaalipalvelu Kunnat tehneet hallinnonalasiirtoja jo paljon aikaisemmin Kuntaliiton kysely (kevät 2016):» Opetus/sivistystoimessa n. 89 % (228) kunnista» Sosiaalitoimi tai vastaava n. 4 % (10)» Muu hallinnollinen ratkaisu kuin opetus- tai sosiaalitoimi on 7 % vastaajia (18). 2

3 Vaikutukset toimintaan Mitä tehdään eri tavalla? Asiat paperilla usein toisin kuin puheissa Miten palvelu on saatavilla? Millaista on kunnan varhaiskasvatus? Millä perusteille perheet tekevät valintoja? Toimiiko yhteistyö kunnan sisällä? Huono asenne on kuin tyhjä rengas. Mihinkään ei pääse, jos sitä ei vaihda 3

4 Vaikutukset kuntaan Perheiden valinnat Elinvoima Lasten oppimispolku Turvallisuus Monipuolisuus Päätökset Visio ja strategia Visio = unelma, toive, suunta, tahtotila Strategialla luodaan kartta kohti unelmaa Visio on jotakin saavutettavissa olevaa Miten varhaiskasvatus/lapsi löytyy kunnan visiosta/strategiasta? Kuva: Unelmien päiväkoti -kirja (2001) Mikael Kokljuschkin 4

5 Mikä on varhaiskasvatuksen tulevaisuus? 5

6 Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset v Kunnat ja kuntayhtymät Muu kulttuuritoiminta 1,0 %, 130 milj. Museot, teatterit, musiikkit. ym. 2,5 %, 304 milj. Ammattikorkeakoulutoiminta 3,0 %, 144 milj. Kirjasto 2,7 %, 338 milj. Nuorisotoimi 1,7 %, 216 milj. Liikunta ja ulkoilu 5,4 %, 673 milj. Taiteen perusopetus +muu opetustoimi 0,9 %, 106 milj. Kansalaisopistojen + muu vapaa sivistystyö 1,6 %, 204 milj. Ammatillinen koulutus 13,3 %, milj. Hallinto 1,3 %, 166 milj. Lasten päivähoito 20,4 %, 2 518milj. (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki + n. 440M ) Esiopetus 2,9 %, 354 milj. Lukiokoulutus 5,6 %, 691 milj. Perusopetus 39,5 % milj. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset yhteensä 12,38 mrd. (=toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset+ vyörytyserät) Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 6

7 Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Arvio vuodelle 2016: Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana sote-uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kela:lle, kiky-sopimus) Palkat 35 % Muut henk.- menot 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 %, noin 23 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 48 % Siitä: Kunnallisvero 41% Yhteisövero 3 % Kiinteistövero 4 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 6 % Opetus- ja kulttuuritoimi 29 %, noin 13 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 16 %, noin 7 mrd. Investoinnit 10 % Rahoitus ym.6 % Muut menot 2 % Valtionosuudet 19 % Toimintatulot 23 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd. Palkat 35 % Muut henk.menot 9% Materiaalin ostot 7% Palvelujen ostot 12% Opetus- ja kulttuuritoimi 59 %, noin 14 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 47 % Siitä: Kunnallisvero 34 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Valtionosuudet 12 % Avustukset 5% Muut tehtävät Toimintatulot Lainanhoito 11% 29 %, 26 % Investoinnit noin 7 mrd. Lainanotto 6 % 17 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Rahoitus ym.12 % Muut menot 4 % Muut tulot 7 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 23 mrd. Lähde: Kuntaliitto 7

8 Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia vuonna 2015 TK:n ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi lasta vuonna Tätä vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina Syntyneiden lukumäärä Suomessa kuntaa, joissa syntyi 20 lasta tai vähemmän Lähde: Tilastokeskus Lapset varhaiskasvatuksessa Valtion talousarviossa 2016: Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä à Mistä paikat pelkästään n vuotiaalle lapselle? Vuodelle 2017 uudet kujeet Lähde: Tilastokeskus, Talous- ja toimintatilasto 8

9 Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan niihin, jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat Filosofi Seneca (4-65 jkr.) Varhaiskasvatus muuttuu Varhaiskasvatuslaki ja kuntien tekemät ratkaisut Saatetaanko varhaiskasvatuslain uudistus maaliin?» Kaikkien toiveet eivät toteudu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet» Paikallinen prosessi» Ammattiryhmien intressit ja yhdessä tekeminen Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut» Halpa halvempi maksuton à mistä rahat? 9

10 INNOSTA ILOITSE KANNUSTA ROHKAISE Kiitos Tukka taakse, nenä tuuleen ja etiäpäin! Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Suomen 10