VETOVOIMAISEN HOITOTYÖN MALLI JA SEN PIIRTEITÄ OYS:N ERVA-ALUEEN SAIRAALOISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VETOVOIMAISEN HOITOTYÖN MALLI JA SEN PIIRTEITÄ OYS:N ERVA-ALUEEN SAIRAALOISSA"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 2/2009 VETOVOIMAISEN HOITOTYÖN MALLI JA SEN PIIRTEITÄ OYS:N ERVA-ALUEEN SAIRAALOISSA Outi Kääriäinen, Anne-Maria Törmä, Kaarina Torppa, Leena Paasivaara Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos, terveyshallintotiede Oulu 2009

2 Oulun yliopistollinen sairaala Hallintokeskus PL OYS Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos Aapistie 5 A PL Oulun yliopisto ISBN (PDF) ISSN Oulun Kopiokeskus Oy Oulu 2009

3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA KUVAILULEHTI PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä No 2/ Tekijät: Outi Kääriäinen, Anne-Maria Törmä, Kaarina Torppa, Leena Paasivaara Julkaisun laji (ks. kääntöpuoli): Muut raportit Julkaisun nimi: Vetovoimaisen hoitotyön malli ja sen piirteitä OYS:n ERVA-alueen sairaaloissa Tiivistelmä: Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopiston terveystieteiden laitos aloittivat vuonna 2008 yhteisen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen tutkimus- ja kehittämishankkeen, vetovoimainen sairaala - hankkeen. Julkaisun tarkoituksena oli tarkastella uuden mallin vetovoimatekijöitä ja niiden piirteitä OYS:n erva-alueen sairaaloissa hoitotyön dokumenttien perusteella. Vetovoimainen malli muodostuu viidestä vetovoimaisuustekijästä, jotka ovat transformationaalinen johtajuus, toimivien rakenteiden avulla voimaannuttaminen, ammatillisen hoitotyön malli, näyttöön perustuva hoitotyö innovatiivisena kehitystekijänä ja vetovoimaisuus hoidon laatuna ja tukena. Vetovoimainen malli perustuu empiiriseen tietoon ja tutkimukseen. Teoreettisessa osassa tarkastellaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita, väitöskirjoja sekä muuta kirjallisuutta organisaatioiden johtamisen sekä henkilöstöjohtamisen alueilta. Avainsanat (asiasanat): Erikoissairaanhoito, hoitotyö, johtaminen, vetovoima Kokonaissivumäärä: 70 ISSN: ISBN: (PDF) Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tilausosoite: PL 10 Hallintokeskus OYS Kpl-hinta: 10 e

4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet

5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 2/ Authors: Outi Kääriäinen, Anne-Maria Törmä, Kaarina Torppa, Leena Paasivaara Publication class: Other reports Publication name: Attractive model for the caring and the characteristics of OYS's ERVA-area hospitals Summary: Oulu University Hospital (OUH) in cooperation with the Institute of Health Sciences at The University of Oulu in the capacity of being responsible for special fields of medicine in Northern Ostrobothnia, started a research and development project in 2008 called An Appealing Hospital. The aim of the publication was to analyse the appeal factors of the new model and their characteristics in the hospitals lying within the area of responsibility of OUH, based on documents pertaining to nursing. The appealing model consists of five different appeal factors, which are transformational leadership, empowerment through functional structures, a model of professional nursing, nursing as an innovative development factor founded on proven track records, and the appeal factor as a foundation and quality guarantee of nursing. The appealing model is built on empirical data and research. The theoretical part examines both Finnish and international scientific articles, PhD theses, and other literature from the fields of organizational management and human resource management. Keywords (indexwords): special health care, nursing, management, appeal Number of pages: 70 ISSN: ISBN: (PDF) Delivery: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Order address: PL 10 Hallintokeskus OYS Price: 10 e

6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products

7 SISÄLLYS 1 JOHDANTO VETOVOIMAINEN SAIRAALA VETOVOIMAISEN SAIRAALAN TAUSTA UUSI VETOVOIMAINEN MALLI Transformationaalinen johtajuus Rakenteiden avulla voimaannuttaminen Ammatillisen hoitotyön malli Näyttöön perustuva toiminta innovatiivisena kehitystekijänä Vetovoimaisuus hoitotyön laatuna ja tuloksena YHTEISTYÖ ERVA-ALUEEN HOITOTYÖSSÄ BENCHMARKING VETOVOIMAISUUS ERVA-ALUEELLA VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMINEN ERVA-ALUEELLA HOITOTYÖN LINJAUKSET ERVA-ALUEELLA VETOVOIMAISUUS- MALLI SOVELLETTUNA ERVA-ALUEEN TOIMINTOIHIN TRANSFORMATIONAALINEN JOHTAMINEN ERVA-ALUEELLA RAKENTEIDEN AVULLA VOIMAANNUTTAMINEN ERVA-ALUEELLA AMMATILLISEN HOITOTYÖN MALLI ERVA-ALUEELLA NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA INNOVATIIVISENA KEHITYSTEKIJÄNÄ ERVA-ALUEELA VETOVOIMAISUUS HOITOTYÖN LAATUNA JA TUKENA ERVA- ALUEELLA PÄÄTELMÄT LÄHTEET... 48

8 Julkaisussa esitetyt kuviot Kuvio 1. Muokattu McCluren & Hinshawn (1983) tutkimuksesta Magnet Hospitals. Attraction and Retention of Professional Nurses. (Lash ym. 2005, 7 12)...6 Kuvio 2. Magneettisairaaloiden keskeiset tekijät eri tutkimusten mukaan (Partanen ym. 2008)...7 Kuvio 3. Uusi vetovoimaisen Magneetti -mallin mukainen viisiosainen rakenne (Wolf, Triolo, Ponte. 2008, )...8 Kuvio 4. Mukaeltu kaaviokuva 14 -osaisesta vetovoimaisuusmallista kuvattuna uudessa viisiosaisessa mallissa. (www.nursecredentialing.org. 2008)...9 Kuvio 5. Tantun (2008) näkemys hoitotyön systemaattisesta kirjaamisesta (Härkönen 2008)...19 Kuvio 6. ERVA-ALUE maantieteellisesti...25 Kuvio 7. Benchmarking, tarkastelunäkökulmat jaettuna viiteen ulottuvuuteen. (Tanskan valtionvarainministeriö 2000; LIITTEET LIITE 1 Pohjois-Pohjanmaan seutukuntajako....58

9 1 1 JOHDANTO Valtakunnalliset terveydenhuollon linjaukset asetetaan Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymistä sekä lisätä tasapuolisesti hyvinvointia ja terveyttä kaikille Suomen kansalaisille sekä maassa asuville. Myös palveluiden laatuun, vaikuttavuuteen ja saatavuuteen pyritään vaikuttamaan edistävästi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008a, 24 27) Hyvinvointitavoitteisiin pyritään tarjoamalla kunnille asiantuntija-apua toimintojen suunnitteluun ja organisointiin, kehitetään lainsäädäntöä sekä seurantajärjestelmiä, erityisesti vertailutietojärjestelmää. Työelämää kehitetään vastaamalla kysyntään tarkoin suunnitellulla koulutuksella sekä laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja mitoituksesta tuottavuuden parantamiseksi. Laadukkaan tuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan osaamista, jota pyritään kehittämään eriasteisten oppilaitosten yhteistyökäytänteitä lisäämällä sekä asiakastyytyväisyyttä seuraamalla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008a, 30 40) Pohjois-Suomen alueen sairastavuus (Näyhä 2005, 9) ja lääkäripulasta johtuvat supistukset terveydenhuollon toiminnoissa (Teperi, Vuorenkoski, Manderbacka, Ollila, Keskimäki 2006, 43 45, 82) aiheuttavat kovasti paineita terveydenhuollon tuottavuuden ja vetovoimaisuuden kehittämiselle. Hoitohenkilöstön ammattitaito ja alan vetovoimaisuus ovat merkittäviä yhteiskunnallisia terveydenhuollon tuottavuuden mittareita. Terveydenhuollon henkilöstön terveyttä ja työkykyä ovat luvuilla uhanneet voimavarojen vähennykset, jatkuvat toiminnalliset ja hallinnolliset muutokset sekä pätkätöiden lisääntyminen. Alkaneella vuosikymmenellä eläkepoistuma kasvaa nopeasti samaan aikaan kun hoito- ja hoivapalvelujen tarve kasvaa. Jotta alalle saataisiin uutta työvoimaa, on huolehdittava alan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista sekä sovitettava yhteen työ- ja perhe-elämä. (Elovainio & Kivimäki, 2005) Sairaanhoitajat ovat innostuneita työnsä sisällöstä kansainvälisen sairaanhoitajajärjestön (International Council of Nurses, ICN) teettämän globaalin tutkimuksen mukaan (Sairaanhoitajaliitto 2007). Tänä päivänä terveydenhuollon ammattilaisella on vara valita, minne osaamisensa suuntaa. Jatkossa pätevän henkilöstön tarpeen ennustetaan paisuvan ennestään. Joidenkin arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa on pian yli työpaikkaa, joista pääosa kohdistuu hoitotyöhön. Tämän vuoksi käytännön toimenpiteet tulevaisuuden ammattilaisten saatavuuden takaamiseksi ovat tarpeen. Vetovoimainen sairaala (Magneettisairaala-termi) on lähtöisin USA:sta, jossa tietyt kriteerit täyttävillä sairaaloilla on mahdollisuus saada magneettisairaalan status. Magneetti ohjelma on Yhdysvalloissa rekisteröity terveydenhuollon laadunvarmistusohjelma, jonka syntyminen sijoittuu kahdeksankymmentäluvulle, kun Yhdysvallat kärsi ammattitaitoisen terveydenhuoltoalan henkilöstön vajeesta. Samaan aikaan AAN (American Academy of Nurses) toteutti laajan, 163 sairaalaa käsittävän tutkimuksen, jossa tutkittiin sairaaloiden kykyä säilyttää henkilöstö sekä rekrytoida uusia sairaanhoitajia, huolimatta kovasta kilpailusta koskien ammattitaitoista henkilöstöä. Näistä tutkituista sairaaloista neljäkymmentäyksi identifioitui Magneettisairaalaksi,

10 2 erityisesti sen vuoksi, että ne kykenivät luomaan myönteisen työilmapiirin ja täyttivät alkuperäiset vetovoimatekijät. (Brady-Schwartz 2005, ) Vetovoimainen sairaala -mallissa toimintaympäristöä seurataan ja arvioidaan sekä kehitetään näyttöön perustuvaa toimintaa. Vetovoimainen sairaala vetää työntekijöitä puoleensa omalla alueellaan, mutta myös sen ulkopuolelta. Perusideana on, että sekä työntekijät, että potilaat tulisivat sairaalaan mielellään ja kokisivat sen toimivaksi ympäristöksi. Asiakasnäkökulmasta katsottuna tärkeitä asioita ovat muun muassa tyytyväisyys, laadukas kivun hoito ja potilasohjaus sekä kokonaistaloudellisuus toiminnassa. Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopiston terveystieteiden laitos aloittivat vuonna 2008 yhteisen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen hoitotyön tutkimus- ja kehittämishankkeen, Vetovoimainen sairaala. Sen tarkoituksena on kehittää moniulotteinen näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli, jolla tuetaan vaikuttavan hoitotyön edellytyksiä johtamisen, koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Hankkeessa ovat mukana tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Keski-Pohjanmaan-, Lapin- ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakuntayhtymä. Hanketta johtaa kehittämistyön osalta hallintoylihoitaja, TtT Kaarina Torppa PPSHP:sta ja tutkimustyöstä vastaa terveyshallintotieteen dosentti Leena Paasivaara Oulun yliopiston terveystieteiden laitokselta. Tässä julkaisussa tarkastelemme hoitotyön uuden mallin vetovoimatekijöitä ja niiden piirteitä OYS:n Erva-alueen sairaaloissa hoitotyön dokumenttien perusteella. Keskeistä hankkeessa on erilaisten hoitotyösensitiivisten tulosmittaristojen kehittäminen, saatujen tietojen yhdistäminen, analysointi ja toiminnan kehittäminen saatujen tunnuslukujen perusteella. Tavoitteena on siten tuottaa tietoa strategiseen hoitotyön johtamiseen Ervaalueen hoitotyön toiminnan edistämiseksi.

11 3 2 VETOVOIMAINEN SAIRAALA Magneettisairaaloiden 1 vetovoimaisuuden avaintekijät liittyvät organisaatio- ja johtamiskulttuuriin. Magneettisairaaloihin kohdistettu laaja tutkimustoiminta vahvistaa menestyksen tunnuspiirteiksi erinomaiset potilaiden hoitotulokset ja henkilöstön työolosuhteisiin ja työtyytyväisyyteen liittyvät tulokset (Aiken ym. 2000). Verrattaessa vetovoimaisia sairaaloita vähemmän vetovoimaisiin sairaaloihin on voitu osoittaa, että vetovoimaisuuteen vaikuttavat erityisesti sellaiset johtamisominaisuudet kuten johtajien visionäärisuus, näkyvyys sekä avoin, kuunteleva vuorovaikutteisuus henkilöstön kanssa. Lisäksi merkittävät vetovoimatekijät liittyvät sairaanhoitajien työolosuhteisiin kuten mahdollisuudet hoidollisiin vuorovaikutussuhteisiin, sairaanhoitajien työssään kokema autonomia ja osallistuminen päätöksentekoon sekä yhteistyösuhteet lääkärikunnan kanssa (Scott ym ) Kunta-alalla on käynnissä suuria muutoksia, joissa tarvitaan taitavaa johtamista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Kunnilta vaaditaan myös kykyä uudistua työnantajina, sillä kuntaala joutuu kilpailemaan työmarkkinoilla yhä tiukemmin osaavasta työvoimasta. Tulevaisuudessa osaajat valitsevat työyhteisön, jossa määrätietoisesti panostetaan johtamiseen, jokaisen yhteisön jäsenen vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen ja hyvän tiedonkulun kehittämiseen. Hyvä työilmapiiri ja korkea työhyvinvoinnin taso on pitkäjänteisen kehittämisen tulos. Parhaiten työhyvinvoinnin kehittäminen on onnistunut niissä työpaikoissa, joissa hyvät käytännöt on omaksuttu osaksi normaalia toimintaa. (Kuntaliitto 2003.) 2.1 VETOVOIMAISEN SAIRAALAN TAUSTA Vetovoimainen sairaala vetää työntekijöitä puoleensa omalla alueellaan, mutta myös sen ulkopuolelta. Perusideana on, että sekä työntekijät, että potilaat tulisivat sairaalaan mielellään ja kokisivat sen toimivaksi ympäristöksi. Asiakasnäkökulmasta katsottuna tärkeitä asioita ovat muun muassa tyytyväisyys, laadukas kivun hoito ja potilasohjaus. Kilpailu tulevaisuuden ammattilaisista lisää paineita terveydenhuollon johtamisen kehittämiseen ja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin sekä terveydenhuollon vetovoimaisuuden lisäämiseen. Tämä on huomioitu pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa seuraavasti; Hallituksen tavoitteena on asiakaskeskeisten palveluiden ja hyvien toimintakäytäntöjen toteuttaminen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa parannetaan palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tehostetaan uuden teknologian 1 Magneettisairaala -malli käsitteenä, käännetään vetovoimaiseksi sairaalaksi suomalaisessa kirjallisuudessa (Partanen ym. 2008, 69 88)

12 4 käyttöönottoa sekä parannetaan palvelujärjestelmän läpinäkyvyyttä ja ohjausta. Parannetaan kansalaisten toimintaedellytyksiä sekä mahdollisuuksia omatoimisuuteen ja osallistumiseen. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on toiminnan perusta. (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 2007, 51) Vetovoimainen sairaala on vetovoimainen potilaiden ja työntekijöiden sekä myös talouden näkökulmista. Hoidon laatu on korkeatasoista, henkilökunta on motivoitunutta, osaavaa ja sitoutunutta ja johtaminen on kehittynyttä ja vuorovaikutus henkilökunnan ja johtajien välillä on avointa, myös eri henkilöstöryhmien välinen yhteistyö on sujuvaa. Näissä vetovoimaisissa sairaaloissa potilaan hoito on laadukasta, työntekijät ammattitaitoisia ja innovatiivisia. (Sherwill-Navarro & Allen, 2008, 1.) Hoitotyön johtajien tuleekin keskittää huomiota hoitohenkilöstön työtyytyväisyyteen ja pyrkiä tarjoamaan mielekkäitä ratkaisuja, jotta organisaatio kykenee lisäämään tehokkuutta ammattitaitoiseen hoitotyöhön potilaan parhaaksi ja vähentämään menoja, jotka liittyvät runsaaseen henkilöstön vaihtuvuuteen (Lacey 2003, 25 26). Magneettisairaalatutkimuksella on pyritty selvittämään luvun alkupuolelta lähtien erityisesti hoitotyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Mittareina on käytetty hoitotyön henkilöstömitoituksen yhdistämistä tuloksiin potilaiden, henkilöstön ja organisaation kannalta. Pääasiassa tutkimus on keskittynyt sairaaloihin, tulevaisuudessa tutkitaan myös indikaattoreiden löytämistä muista terveydenhuollon konteksteista, jotta tieteellistä tutkimustietoa saataisiin myös pitkäaikaishoidon ja avopuolen palveluiden osalta. Magneettisairaala käsitteenä tarkoittaa rekisteröityä laatuohjelmaa, jonka tarkoituksena on tutkimuksen avulla kehittää hoitotyötä ja luoda yhtenäisiä toimintatapoja ja laatukriteerejä käytännön hoitotyöhön. ANCC (The American Nurses Credentialing Center) 2 kehitti kriteerit ja rekisteröi laatuohjelman 1994, The Magnet Recognition Program (www.nursecredentialing.org). Ohjelma muodostuu 14 standardista, joiden tavoitteena on varmistaa hoitotyön laatu, hoitamisen laadukkuus sekä innovatiivisen ajattelun lisääminen (McClure ym. 1983), (Stolzenberg 2003, 522). Malli perustuu ANA:n (American Nurses Association) ohjelmaan Scope and Standards for Nurse Administrators ja korostaa erityisesti tutkimustyötä sekä tutkimuksella saatavan tiedon jalkauttamista kliiniseen hoitotyöhön (Messmer ym. 2002, ) 3. Ohjelma käsittää myös benchmarking 4 -ajattelun, eli 2 Amerikkalainen johtava hoitotyön jäsenkeskus, jonka tavoitteisiin kuuluu hoitotyön kehittäminen ja hoitotyön laadunvarmistus. ( 2008 American Nurses Credentialing Center) 3 liite I 4 Suomen kielessä benchmarking käsitteelle ei ole luotu yleistä, käyttökelpoista vastinetta, käsitettä käytetään lainasanana. Benchmarking suomen kielessä tarkoittaa esimerkiksi vertailua, vertailevaa arviointia, parhaiden käytänteiden etsimistä. Esikuvaarviointi on myös hyvä vastine vieraskieliselle benchmarking -sanalle. Tässä tutkielmassa käytetään sanaa benchmarking.

13 5 organisaatioiden on mahdollista vertailla esimerkkimallia ja pyrkiä parempiin tuloksiin tai maksimaaliseen tulokseen (McClure ym. 1983). Magneettisairaala vetovoimaisena organisaationa on ollut esimerkkinä menestyvästä organisaatiosta kahdenkymmenenviiden vuoden ajan. Jotta vetovoimaisuus kyetään säilyttämään uusissa ympäristön vaatimuksissa, uusiutumista tulee tapahtua. Magneetti - statuksen omaavat sairaalat tulevat olemaan pioneereja ja esimerkkejä menestyvistä organisaatioista. Magneettisairaalat toimivat myös innovaattoreina tulevaisuuden terveydenhuollon ja hoitotyön kehittämisessä. Seuraavassa kuviossa 1 esitetään tutkimuksiin perustuvat 14 vetovoimaisuustekijää, joilla on merkitystä henkilöstön työtyytyväisyyteen, pysyvyyteen ja sitoutumiseen sekä hoidon tuloksellisuuteen ja potilastyytyväisyyteen. Vetovoimaisuustekijä Hoitotyön johtamisen laatu Organisaation rakenne Johtamistyyli Hoitotyön ammatillinen malli Henkilökohtainen kehittyminen Hoidon laatu Laadunparannus Konsultaatio ja resurssit Ilmenee Johtajat ovat tietoisia, vastuullisia riskinottajia ja tukevat hoitohenkilöstöä laadukkaan työn kehittämisessä ja toteuttamisessa. Matala, hajautettu hallintomalli, jossa päätöksiä tehdään yksikkötasolla. Hoitotyö on hyvin edustettuna myös ylimmillä päätöksentekotasoilla. Osallistuva johtamistyyli, käytössä hyvä vuorovaikutus ja palautejärjestelmä. Hoitotyön johtajat ovat esillä ja helposti lähestyttäviä. Hoitotyöntekijä on vastuussa omasta toiminnastaan ja vastaa hoitotyöstä. Palkkaus ja edut kilpailukykyisiä, vaikutusmahdollisuus työn suunnitteluun. Hoito on laadukasta ja korkeatasoista sekä tuottavaa. Hoitotyön johtajat ovat vastuussa hoitotyön kehittämisestä. Laadunparannustyö on implementoitu koulutukseen johon hoitotyöntekijät osallistuvat. Käytössä on laaja-alainen mahdollisuus käyttää asiantuntijoiden konsultaatioapua kuten esimerkiksi asiantuntijasairaanhoitajan apua tai ulkopuolisia asiantuntijoita.

14 6 Autonomia hoitotyössä Yhteisö ja sairaala Hoitotyön imago Hoitotyöntekijä opettajana Vuorovaikutussuhteet Ammatillinen kehittyminen Vapaus luoda standardeja, asettaa tavoitteita, seurata toiminnan kehittymistä ja mitata tuloksia. Hoitotyöntekijöitä rohkaistaan ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja heidän odotetaan toimivan itsenäisesti moniammatillisen ryhmän jäsenenä. Yhteiskunta on vahvasti mukana tutkimushankkeissa ja sairaalan imago on vahva, positiivinen ja tuottava. Hoitotyöntekijät nähdään taidokkaina, luotettavina ja taitavina, heitä arvostetaan. Hoitotyö on voima, johon organisaation toiminta perustuu. Hoitotyöntekijä opettaa sekä kollegoita, yksilöitä, ryhmiä ja yhteiskuntaa omalla toiminnallaan sekä myös itseään. Opetustehtävä on ammatillisuuden ilmentymä kaikkine mahdollisuuksineen. Tieteidenvälinen kunnioitus sekä niiden yhteistyö. Jatkuva, elinikäinen oppiminen vahvistaa ammatillisuuden arvoa, joka varmistaa laadukkaan potilaan hoidon. Korkeakoulusivistys suositeltavaa. KUVIO 1. MUOKATTU MCCLUREN & HINSHAWN (1983) TUTKIMUKSESTA MAGNET HOSPITALS. ATTRACTION AND RETENTION OF PROFESSIONAL NURSES (LASH YM. 2005, 7 12) Yhdysvalloista lähteneen Magneetti -mallin tutkimus on keskittynyt Margaret McCluren, Marlene Kramerin & Claudia Schmalenbergin sekä Linda Aikenin tutkimusohjelmiin. Partanen ym. (2008) ovat koonneet tutkimuksista keskeisimmät vetovoimaisuuteen vaikuttavat tekijät seuraavaan kuvioon 2.

15 Mc Clure ym.(1986), katso Mc Clure ym. 2006, 13 7 Kramer & Schmalenberg 2006, 14 Tekijät Tekijät Tekijät Hallinto - Johtamistyyli -Hoitotyön johtamisen laatu - Organisaatiorakenne hajautettu -komiteat - Henkilöstömitoitus - työvuorosuunnittelu -etenemismahdollisuudet Ammatillinen hoitotyön käytäntö -Hoitotyön laatu - ammatilliset hoitotyön mallit - autonomia - konsultointi ja voimavarat - Opettaminen - Hoitotyön imago Ammtillinen kehittyminen - Perehdytys - Täydennyskoulutus - Muodollinen koulutus - Uramahdollisuudet - Työskentely osaavien sairaanhoitajien kanssa - Hyvä sairaanhoitajalääkäri yhteistyösuhteet ja kommunikaatio - Hoitotyön autonomia ja vastuullisuus - Lähijohtajan tuki - Hoitotyön toimintaympäristön kontrollointi - Tuki kouluttautumiselle - Riittävä henkilöstömitoitus - Potilaan asema keskeinen Aikenin tutkimusryhmä Aiken, Sochalsky & Lake 1997a, 3, Aiken 2006, 4 Sairaanhoitaja - potilas suhdeluku ja henkilöstörakenne Hoitotyön toimintaympäristö - Riittävät voimavarat - Hallinnon tuki - Sairaanhoitaja lääkäri yhteistyösuhteet KUVIO 2. MAGNEETTISAIRAALOIDEN KESKEISET TEKIJÄT ERI TUTKIMUSTEN MUKAAN (PARTANEN YM. 2008) 2.2 UUSI VETOVOIMAINEN MALLI Uudenlaisen mallin kehittäminen aloitettiin maaliskuussa Uuden mallin avulla kyetään paremmin kirkastamaan eri vetovoimatekijöiden merkitystä hoitotyön toimintojen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Muutokset potilasaineksessa, yhteistyökumppaneissa, teknologian ja lääketieteen kehityksessä aiheuttavat suuria muutoksia terveydenhuollossa, joihin vetovoimatekijät tulee uudelleen kohdentaa. (Wolf, Triolo, Ponte, 2008, ) Uusi malli, joka otettiin strategiseen käyttöön kesällä 2008, muodostuu viidestä vetovoimatekijästä. Malli rakentuu seuraavista osatekijöistä: transformationaalinen johtaminen, toimivien rakenteiden avulla voimaannuttaminen, ammatillisen hoitotyön

16 8 malli, uusi tieto, innovaatiot ja parannukset. Edellä luetellut osatekijät perustuvat empiiriseen tietoon ja tutkimukseen. Empiirinen tutkimus ja näyttöön perustuva toiminta nousee kokoavaksi tekijäksi menestyvän ja vetovoimaisen terveydenhuollon organisaation mallissa. (Wolf ym. 2008, ) Uuden sukupolven magneettisairaala -malli on saanut arvostetun ISO 9001: 2000 laatusertifikaatin erityisistä hoitotyön katkuvaa kehittämistä osoittavista toimintamalleista. (www.nursecredentialing.org ) Uudessa mallissa yhdistyvät globaalit kysymykset sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa. Niissä huomioidaan muuttuvat ja haasteelliset tekijät terveydenhuollossa. Uuden viisiosaisen mallin tarkoituksena on selkeyttää ja mahdollistaa tulosten mittaaminen tehokkaammin ja näin kyetä arvioimaan suorituskykyä paremmin. ( Wolf ym. 2008, ) Kuvassa 3 kuvataan uuden mallin viisi osa-aluetta. KUVA 3. UUSI VETOVOIMAISEN MAGNEETTI -MALLIN MUKAINEN VIISIOSAINEN RAKENNE (WOLF, TRIOLO, PONTE. 2008, )

17 9 Seuraavassa kuviossa esitetään McCluren ym. (1983) alkuperäisen vetovoimaisuus - tutkimuksen standardit uuden viiden vetovoimatekijän mallissa. Alkuperäiset standardit on merkitty numeroilla vetovoimaisuustekijöihin. MALLIN OSATEKIJÄT VETOVOIMAISUUSTEKIJÄT Transformationaalinen johtaminen Hoitotyön johtamisen laatu (Standardi 1) Johtamistyyli (Standardi 3) Rakenteiden avulla Organisaatiorakenne (Standardi 2) voimaannuttaminen Henkilökohtainen kehittyminen (Standardi 4) Yhteisöllisyys (Standardi 10) Hoitotyön imago (Standardi 12) Ammatillinen kehittyminen (Standardi 14) Ammatillisen hoitotyön malli Professionaalisen hoitotyön mallit (Standardi 5) Konsultaatio ja voimavarat (Standardi 8) Autonomia hoitotyössä (Standardi 9) Hoitotyöntekijä opettajana (Standardi 11) Moniammatillinen yhteistyö (Standardi 13) Näyttöön perustuva toiminta Laadunparannus (Standardi 7) innovatiivisena kehitystekijänä Vetovoimaisuus hoitotyön laatuna ja Hoidon laatu (Standardi 6) tuloksena KUVIO 4. MUKAELTU KAAVIOKUVA 14 -OSAISESTA VETOVOIMAISUUSMALLISTA KUVATTUNA UUDESSA VIISIOSAISESSA MALLISSA. (WWW.NURSECREDENTIALING.ORG. 2008) Transformationaalinen johtajuus Nykyinen terveydenhuollon ympäristö on kohdannut ennätyksellisen paljon uudistuksia. Toisin kuin eilisen johtajuuden vaatimukset vakauttamisesta ja kasvusta, tämän päivän johtajilta edellytetään mukautumista organisaatioiden arvoksi, uskomukseksi, sulautumiseen ja käyttäytymiseen. On suhteellisen helppoa johtaa ihmisiä kohti heidän haluamaansa päämäärää. Transformationaalisen johtajan tulee johtaa ihmisiä suuntaan jossa kohdataan tulevaisuuden vaatimukset. Tämä edellyttää johtajalta visioita,

18 10 vaikutusvaltaa, kliinistä tietämystä ja asiantuntijuutta käytännön hoitotyössä ja johtamisessa. Tämä edellyttää että muuntautuminen luo turbulenssia ja erilaisia ongelman ratkaisukeinoja. Organisaation ylin johto luo tulevaisuuden vision, systeemin ja rakenteet saavuttaa visio. Organisaation ylimmän johdon on valistettava henkilöstöä miksi muutos on välttämätön. (Wolf ym. 2008, ) Transformationaalista johtamista on käytetty Suomen puolustusvoimien johtamiskäytännön kehittämisessä, syväjohtaminen nimellä. Syväjohtamisen kulmakivet sisältävät tiedon erinomaisesta johtamiskäyttäytymisestä. Nämä kulmakivet ovat luottamuksen rakentuminen, inspiroiva tapa motivoida, älyllinen stimulointi ja yksilöllinen kohtaaminen. (Nissinen. 2006, 34) Malli on kehitetty vuosien tieteellisen työn tuloksena ja toimii työkaluna johtamisen kehittämisessä. Malli perustuu kolmeen osioon, joista ammattitaito on perusasia, käsittäen valmiudet. Käyttäytyminen on toinen osa-alue, joka pohjautuu luottamukseen, motivointiin, älylliseen stimulointiin, ihmisen yksilölliseen kohtaamiseen sekä kontrolloivan ja passiivisen johtamisen määrään. Edellä lueteltujen optimaalisesta käytöstä voidaan varmistaa kolmannen osion toimivuus, joka muodostuu ihmisten tyytyväisyydestä, tehokkuudesta ja yrittämisen halusta. (Nissinen 2006, 37.) Luottamuksen syntyminen ja olemassaolo varmistavat muutosten onnistumisen (Lashinger ym. 2000, ), sillä viisaalla organisaatiolla on kyky uusiutua, ennakoida muutoksia ja oppia nopeasti. Organisaatiolla on selkeä visio ja strategia, joilla kuvataan organisaation tarkoitus ja koko henkilöstö osallistuu strategian luomiseen. Organisaation toimintaa ohjaavat yhteiset arvot ja se nojaa toiminnassaan omien arvojensa lisäksi universaaleihin arvoihin, kuten yksilön kunnioitukseen, jatkuvaan oppimiseen ja kestävään kehitykseen. Organisaation toiminnan pohjalla on jatkuvan kehityksen ja laadun parantamisen ideologia. Laatu syntyy siitä, että jokainen tekee aina parhaansa. Henkilöstöjohtamiseen organisaatiossa panostetaan, koska henkilöstö on yrityksen tärkein resurssi, jonka osaamiseen ja motivaatioon kiinnitetään erityistä huomiota. Henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan säännöllisillä henkilöstökyselyillä. Johtaminen nähdään organisaatiossa palvelufunktiona (Sydänmaanlakka 2000, , Yukl 2002, , Allen 2004, 39 40, Northouse 2004, 37.) Sairaalaorganisaation on sanottu poikkeavan monista muista organisaatiotyypeistä. Wiili-Peltolan (2000, , 130) mukaan sairaalat ovat byrokratian, hierarkian ja professionalismin muovaamia organisaatioita. Sairaaloita pidetään perinteisesti byrokraattisina organisaatioina, joille on tyypillistä ylhäältä alaspäin suuntautuva ohjaus, tarkat säännöt ja normit sekä tiukka ammattiryhmien välinen työnjako. Byrokraattinen rationaliteetti on usein edellytys tehokkaalle toiminnalle, niin suuressa mittakaavassa kuin se julkisessa terveydenhuollossa on tarpeellista, mutta saattaa kääntyä liian pitkälle vietynä itseään vastaan. Yleisesti ottaen suurten hallintokoneistojen, esimerkiksi terveydenhuollon organisaatioiden, tapa toimia on säänneltyä. Organisaatioissa on selvät toimivaltarajat ja rakenteet on usein järjestetty hierarkkisesti. (Salminen 2004, 41.) Terveydenhuollon hallinnollinen hierarkia ei noudata perinteistä yksilinjaista organisaatiomallia. Vastuu toiminnasta jakautuu erillisille hallinnon, lääketieteen ja hoitotyön sektoreille, joilla kaikilla on oma hierarkiansa. Sekä lääkäreiden että hoitajien ammattikunnat ovat

19 11 jakautuneet monimutkaisiin sisäisiin hierarkioihin, joissa voidaan tunnistaa virallisia, epävirallisia ja erikoisalakohtaisia statuseroja, jotka vaikuttavat sairaaloiden sisäiseen auktoriteetti- ja arvostusrakenteeseen. Erityisesti lääketieteellisen sektorin professionaalinen hierarkia on vaikuttanut sairaaloiden toiminnan ytimeen. (Torppa 2007, 30 32, Wiili-Peltola 2005, ) Terveydenhuollon johtamista leimaavat edelleen byrokraattisuus ja hierarkkisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tällä hetkellä ole sellaista uutta tapaa organisoida ja johtaa toimintaa, joka ottaisi kattavasti huomioon meneillään olevan jatkuvan, nopean kehityksen ja muutoksen. (Risikko 2008.) Menestyksekkäiden yritysten organisaatiorakenne on hyvin yksinkertainen, itsehallintoa on siirretty alemmas tuotteiden kehitysryhmille ja tuotantoportaalle (Peters & Waterman 1984, 33). Magneettisairaalan organisaatiorakenne on matala ja päätöksenteko tapahtuu yksikkötasolla. Hoitohenkilöstö osallistuu päätöksentekoon ja oman yksikkönsä kehittämistyöhön. (Upenieks 2003, 457.) Menestyneiden yritysten sisäinen toiminta perustuu siihen, että he kohtelevat alimpia organisaatiotasoja laadun ja tuottavuuden parantamisen ydintekijöinä, missä työntekijä nähdään idealähteenä eikä suinkaan käsiparina (Peters & Waterman 1984, 32). Johtaminen jaetaan yleensä ihmisten (leadership) ja asioiden johtamiseen (management). Ihmisten johtaminen on erityisesti esimiesten vastuulla, johtaminen on esimiestyötä. Keskeistä esimiestyössä on alaisten voimavarojen tukeminen, esimies palvelee työyhteisöä resurssien optimaalisella kohdentamisella. Henkilöstön voimavarojen tukeminen on käytännön johtamista, esimiestyötä, vuorovaikutusta henkilöstön kanssa ja hyvinvointinäkökulman huomioon ottamista päätöksenteossa (Yukll 2002, 2 8, Riikonen ym. 2003, 24, Trofino, 2003). Hyvä henkilöstöjohtaminen on eräs viisaan organisaation tunnusmerkki. Organisaatiossa tiedostetaan, että sen menestys riippuu osaavasta ja motivoituneesta henkilöstöstä. Hyvä henkilöstöjohtaminen perustuu yksilön kunnioittamiseen. Yksilöllä on arvo sinänsä, hän ei ole pelkkä resurssi tai kustannustekijä. Henkilöstöjohtamisen tulisi tiedostaa ihmisen eri puolet ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Ihminen on kokonaisuus ja tämä kokonaisuus vaikuttaa hänen toimintansa tehokkuuteen. Ainoastaan yksilö, joka tuntee itseään arvostettavan, pystyy tuottamaan tarvittavan energian (Sydänmaanlakka 2000, , Berntsson & Furaker 2003, Trofino 2003). Transformationaalinen johtajuusteoria kiinnittää huomiota johtajan motiiveihin, joiden ollessa puutteelliset tai huonot ei hyvää johtajuutta tämän teorian mukaan ole. Transformationaalinen johtaminen on prosessi, joka muuttaa ja muovaa sekä johtajaa että johdettavaa. Tällaiset johtajat toimivat muutosagentteina, hyvinä roolimalleina sekä kykenevät luomaan ja viestittämään selkeän vision organisaatiolle. (Yukl 2002, , Northouse 2004, , Sydänmaanlakka 2004,42 43, Lämsä & Hautala 2005, ) Transformationaalista johtajuutta kuvataan ihanteelliseksi, innoittavaksi, älyllisesti stimuloivaksi ja yksilöitä huomioivaksi (Upenieks 2003, 458). Ihanteellisuus on arvojen luomista ja selventämistä; johtaja on esikuva johdettaville. Innoittavuus tarkoittaa

20 12 ihmisen motivointia ja sitouttamista ja sen tavoitteena on saada johdettavat yltämään parhaimpaansa. Johtaminen on ihmisten energisointia. Älyllinen stimulaatio viittaa sellaisten kannusteiden etsimiseen, joiden avulla ihmiset säilyttävät aidon kiinnostuksen työhönsä ja löytävät uusia keinoja sen kehittämiseksi. Transformationaalista johtajuutta pidetään yhtenä varsin kehittyneenä eettisen johtajuuden teoriana, koska se painottaa eettisyyttä monesta näkökulmasta (Yukl 2002, , Northouse 2004, , Sydänmaanlakka 2004, 42 43, Lämsä & Hautala 2005, ). Verrattaessa vetovoimaisia sairaaloita vähemmän vetovoimaisiin sairaaloihin, on voitu osoittaa, että vetovoimaisuuteen vaikuttavat erityisesti sellaiset johtamisen ominaisuudet kuten johtajien visionäärisuus, näkyvyys sekä avoin, kuunteleva vuorovaikutteisuus henkilöstön kanssa. Lisäksi merkittävät vetovoimatekijät liittyvät sairaanhoitajien työolosuhteisiin kuten mahdollisuudet hoidollisiin vuorovaikutussuhteisiin, sairaanhoitajien työssään kokemaan autonomiaan ja osallistumiseen päätöksentekoon. Merkittävä vetovoimatekijä on moniammatillinen toiminta ja yhteistyösuhteet lääkärikuntaan (Scott ym. 1999, 17, Upenieks 2003, ) Rakenteiden avulla voimaannuttaminen Organisaation tarkoituksena on operationalistaa missio, visiot ja arvot ja saavuttaa tarvittavat tulokset. Tämä lähtee johtajuudesta ja tarkoituksena on saavuttaa organisaation strateginen suunnitelma, rakenne, järjestelmät, politiikat ja ohjelmat. Henkilökuntaa on kehitettävä, johtamistehtävien tuettava organisaation tavoitteita ja saavuttaa halutut tulokset. Tämä voi toteutua yhdistelemällä eri rakenteita ja ohjelmia: selkeästi yksi malli ei sovi kaikille. (Wolf ym. 2008, ) Alkuperäisen vetovoimatekijämallin mukaiset ammatillinen kehittyminen, organisaation rakenteet, toimintasuositukset, toimintaohjeet ja hoitotyön ohjelmat sisältyvät tähän vetovoimatekijään, jonka vaikuttavuutta mitataan resursseilla ja kehittämistyön tuloksilla (Wolf ym. 2008, ). Oppiva organisaatio -malli on voimistavan johtamisen (empowering management) taustalla oleva suuntaus. Oppiva organisaatio ymmärretään luovuuden, kokeilunhalun ja toimintakeskeisen toimintatavan malliksi, jossa virheistä pyritään oppimaan ja löytämään uusia innovatiivisia toimintamalleja. Mikäli virhettä ei voida ratkaista, oppimistakaan ei tapahdu. (Senge 1990, 13.) Oppiva organisaatio on taitava viidellä alueella, joita ovat systemaattinen ongelmanratkaisu, uusien lähestymistapojen kokeilu, omista kokemuksista ja menneisyydestä oppiminen, toisten kokemuksista oppiminen ja osaamisen nopea sekä tehokas siirto läpi organisaation. Päätöksenteko oppivassa organisaatiossa muistuttaa tieteellistä menetelmää, sillä ratkaisuvaihtoehtojen tarkastelu pyritään toteuttamaan hyvin monipuolisesti ja laaja-alaisesti eri vaihtoehdot mukaan lukien, sekä ratkaisusta seuraavien mahdollisten vaikutusten analysointi mukaanlukien. (Laaksonen 2008, 23.)

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

HUS MAGNEETTISAIRAALAMALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMA

HUS MAGNEETTISAIRAALAMALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMA HUS MAGNEETTISAIRAALAMALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMA HUS-vastuuhenkilö hallintoylihoitaja TtT Kaarina Torppa & magneettikoordinaattori TtT Marita Ritmala-Castren, kehittämispäällikkö dosentti Kristiina Junttila

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Johtajana oleminen -työn sisältö, uudistuvat organisaatiot ja muuttuvat toimintaympäristöt

Johtajana oleminen -työn sisältö, uudistuvat organisaatiot ja muuttuvat toimintaympäristöt JOHTAJANA MUUTOKSISSA seminaari Kuntatalo, Helsinki 28.10.2014 Johtajana oleminen -työn sisältö, uudistuvat organisaatiot ja muuttuvat toimintaympäristöt Professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopisto/kuopion

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT MONIAMMATILLINEN TYÖ Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika: TIIMI- JA RYHMÄTYÖTAIDOT kykenee työskentelemään tiimissä

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot