Ohjausryhmä hyväksymä Neuvottelukunta Muutettu kohdat 11 ja Sisällysluettelo:

Transkriptio

1 Sisällysluettelo: 1 SOPIJAPUOLET 2 TAVOITE 3 SOPIMUKSEN TARKOITUS 4 HALLINTO 5 PELASTUSLIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 6 PELASTUSJOHTAJA 7 NEUVOTTELUKUNTA 8 HENKILÖSTÖ 9 PALVELUTASO 10 KALUSTO JA VARUSTEET 11 KIINTEISTÖT 12 SOPIMUKSET 13 TALOUDENHOITO 14 SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN 15 SOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN 16 VAHINGONKORVAUSVELVOLLISUUS 17 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 18 SOPIMUKSEN VOIMAANTULO Ohjausryhmä hyväksymä Neuvottelukunta Muutettu kohdat 11 ja ALLEKIRJOITUKSET

2 1 SOPIJAPUOLET Sopijaosapuolina ovat seuraavat kunnat: Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Yli Ii ja Ylikiiminki (liittyy Ouluun lukien). 1 SOPIJAPUOLET Sopijaosapuolina ovat seuraavat kunnat: Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi. 2 TAVOITE Tämän sopimuksen tavoitteena on tehostaa pelastustoimen voimavarojen käyttöä sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. 2 TAVOITE Tämän sopimuksen tavoitteena on tehostaa pelastustoimen voimavarojen käyttöä sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. 3 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella yllämainitut kunnat sopivat pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 1214/ ja 4 :ssä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Oulu- Koillismaan alueella. Pelastustoimi järjestetään Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosäännön mukaisesti. Pelastusliikelaitoksen ensimmäinen johtosääntö astui voimaan 4 :n kohtien 2, 4, 7, 8, 9, 10, 11, 18 ja 5 :n kohtien 5, 6, 7, 8 ja 6 :n, 7 :n, 8 :n, 9 :n sekä 10 :n osalta ja alkaen kokonaisuudessaan. Johtosäännön 10 :n muutos astui voimaan Uusittu Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö tulee voimaan, kun sitä koskeva Oulun kaupunginvaltuuston päätös johtosäännön muuttamisesta on lainvoimainen. 3 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella yllämainitut kunnat sopivat pelastuslain 379/2011, luvun 4, pykälissä 24 ja 25 tarkoitetusta alueen pelastustoimen järjestämisestä sekä alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä (pelastuslaki 379/2011, luku 4, 28 ja 29 ) päätettyjen muiden palveluiden järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Oulu-Koillismaan alueella. Pelastustoimi järjestetään Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosäännön mukaisesti. Pelastusliikelaitoksen voimassa oleva johtosääntö astui voimaan (Kaupunginvaltuusto ). Uusittu Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö tulee voimaan, kun sitä koskeva Oulun kaupunginvaltuuston päätös johtosäännön muuttamisesta on lainvoimainen.

3 4 HALLINTO Pelastustoimen hallinnosta vastaa Oulun kaupunki, jonka ylläpitämä, taloudellista voittoa tavoittelematon kunnallinen liikelaitos (L kuntalain muuttamisesta 519/2007, luku 10 a) vastaa pelastuslain mukaisten tehtävien hoitamisesta Oulu-Koillismaan alueella. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, sisäasianministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä pelastusliikelaitoksen päättämän palvelutason mukaisesti pelastusliikelaitoksen talous- ja liiketoimintasuunnitelmassa vuosittain tarkemmin hyväksytyllä tavalla. 4 HALLINTO Pelastustoimen hallinnosta vastaa Oulun kaupungin ylläpitämä taloudellista voittoa tavoittelematon kunnallinen liikelaitos. Pelastusliikelaitos vastaa pelastustoimen toteuttamisesta lainsäädännön, kuntien erityisolosuhteiden sekä pelastusliikelaitoksen päättämän palvelutason mukaisesti pelastusliikelaitoksen talous- ja liiketoimintasuunnitelmassa vuosittain tarkemmin hyväksytyllä tavalla. Pelastusliikelaitos vastaa pelastuslain mukaisten tehtävien lisäksi öljyvahinkojen torjunnasta ja muissa laeissa pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä.

4 5 PELASTUSLIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Pelastusliikelaitoksen hallintoa varten Oulun kaupunginhallitus asettaa valtuuston toimikaudeksi pelastusliikelaitoksen johtokunnan, joka toimii kaupunginhallituksen alaisena. Johtokunnassa on 9 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. 1) Oulun kaupunginhallitus valitsee puheenjohtajan ja yhden (1) jäsenen sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Muiden sopijakuntien kunnanhallitukset esittävät Oulun kaupunginhallitukselle muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä kuntaryhmittäin aakkosjärjestyksessä seuraavasti: 2) Oulun seudun kunnat: Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä; neljä (4) jäsentä lukien aakkosjärjestys aloitetaan Tyrnävän kunnasta. 3) Oulunkaaren kunnat: Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Yli-Ii; kaksi (2) jäsentä ja 4) Koillismaan kunnat: Kuusamo ja Taivalkoski; yhden (1) jäsenen. Mikäli sopimuksen voimassaoloaikana tapahtuu kuntaliitoksia, tulee edellä mainittu jäsenjako käsitellä uudelleen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunnan jäsenten tulee edustaa moniammatillista hallinnollista ja taloudellista osaamista. Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnasta säädetään laissa kuntalain muuttamisesta 517/ c. 5 PELASTUSLIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Pelastusliikelaitoksen hallintoa varten Oulun kaupunginhallitus asettaa valtuuston toimikaudeksi pelastusliikelaitoksen johtokunnan, joka toimii kaupunginhallituksen alaisena. Johtokunnassa on 7 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Oulun kaupunginhallitus valitsee puheenjohtajan ja kaksi (2) jäsentä, yhden kumpaakin sukupuolta sekä jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet, yhden kumpaakin sukupuolta. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan järjestäytymiskokouksessaan. Muiden sopijakuntien kunnanhallitukset tekevät Oulun kaupunginhallitukselle esityksen neljän (4) muun jäsenen nimeämiseksi seuraavasti: 1) Kukin sopijakunta valitsee esitykseensä kaksi jäsentä, yhden kumpaakin sukupuolta. 2) Edellä mainituista, kuntien esittämistä jäsenistä Oulun kaupunginhallitus nimeää toisen varsinaiseksi ja toisen tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi huomioiden mitä tasa-arvolainsäädäntö säätää toimielimen kokoonpanosta. 3) Sopijakunnat nimeävät neljä jäsentään kuntien aakkosjärjestyksessä siten, että vuoden 2013 alusta aakkosjärjestys aloitetaan Limingan kunnasta. Muut sopijakunnat aakkosjärjestyksessä : Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi. Mikäli sopimuksen voimassaoloaikana tapahtuu kuntaliitoksia, tulee edellä mainittu jäsenjako käsitellä uudelleen. Johtokunnan jäsenten tulee edustaa moniammatillista hallinnollista ja taloudellista osaamista. Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnasta säädetään laissa kuntalain muuttamisesta 517/ c.

5 6 PELASTUSJOHTAJA Pelastusliikelaitoksen johtajana toimii pelastusjohtaja, jonka valitsee virkaansa pelastusliikelaitoksen johtokunta. Pelastusjohtajan tehtävistä määrätään pelastusliikelaitoksen johtosäännössä ja laissa kuntalain muuttamisesta 519/ d. 6 PELASTUSJOHTAJA Pelastusliikelaitoksen johtajana toimii pelastusjohtaja, jonka valitsee virkaansa pelastusliikelaitoksen johtokunta. Pelastusjohtajan tehtävistä määrätään pelastusliikelaitoksen johtosäännössä ja laissa kuntalain muuttamisesta 519/ d. 7 NEUVOTTELUKUNTA Sopijakuntien yhteistyöelimenä on valtuuston toimikaudeksi valittava neuvottelukunta, joka toimii neuvoa antavana elimenä pelastusliikelaitoksen toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointien valmistelua ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Neuvottelukunta koostuu sopijakuntien edustajista ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään. Oulun kaupunginhallitus valitsee neuvottelukunnan puheenjohtajan neuvottelukunnan toimikaudeksi. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen. 7 NEUVOTTELUKUNTA Sopijakuntien yhteistyöelimenä on valtuuston toimikaudeksi valittava neuvottelukunta, joka toimii neuvoa antavana elimenä pelastusliikelaitoksen toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointien valmistelua ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Neuvottelukunta koostuu sopijakuntien edustajista ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään huomioiden mitä voimassa oleva tasaarvolaki säätää toimielimen kokoonpanosta. Oulun kaupunginhallitus valitsee neuvottelukunnan puheenjohtajan neuvottelukunnan toimikaudeksi. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen. Johtokunnan puheenjohtajalla on puhe ja läsnäolo -oikeus neuvottelukunnan kokouksissa.

6 8 HENKILÖSTÖ Sopijakuntien henkilöstö on siirtynyt Oulun kaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä ja sopijakunnat ovat tämän mukaisesti maksaneet siirtymisaikaan kohdistuvat lomapalkkavelat Oulun kaupungille todella pitämättömien lomien määrän mukaisesti (liikkeenluovutustilanne). 8 HENKILÖSTÖ Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen henkilöstö on Oulun kaupungin palveluksessa. Oulun kaupungille sopijakunnista siirtyneiden henkilöiden eläkkeiden omavastuuosuuksista vastaa kukin sopijakunta, mikäli eläkkeelle siirtyminen on tapahtunut kolmen vuoden kuluessa pelastuslaitoksen toiminnan alkamisesta eli viimeistään Eläkkeiden omavastuuosuudet muuttuivat alkaen varhaiseläkemenoperusteiseksi maksuksi (varhemaksu). Tämä varhemaksu peritään eläkkeelle jäänti vuonna ja kahtena seuravana vuonna. Sopijakunnat vastaavat vuonna 2006 eläkkeelle jääneiden osalta heihin kohdistuvista varhemaksuista (maksut ajoittuvat vuosille ). 9 PALVELUTASO Pelastustoimen palvelutason tulee vastata onnettomuusuhkia (Pelastuslaki 468/ luku). Palvelutason vahvistamisessa noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä ja sisäasianministeriön ohjeita ja määräyksiä. Ennen palvelutasopäätöksen tekemistä alueellisen pelastuslaitoksen on kuultava kuntia. Kunnan halutessa em. palvelutasoa korkeampaa pelastustoimen palvelujen tasoa vastaa se näiden palvelujen tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista. 9 PALVELUTASO Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia (Pelastuslaki 379/ 2011, luku 4, pykälät 28-29). Palvelutason vahvistamisessa noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä ja sisäasianministeriön asetuksia ja ohjeita. Kunnan halutessa em. palvelutasoa korkeampaa pelastustoimen palvelujen tasoa, vastaa se näiden palvelujen tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista.

7 10 KALUSTO JA VARUSTEET Muiden kuntien kuin Oulun kaupungin omistuksessa ja käytössä ollut kalusto on luovutettu pelastuslaitoksen omistukseen ja sopimuksen mukaiseen käyttöön kirjanpitoarvosta eli luovutus on tulkittu vastikkeelliseksi saannoksi ( myynti ). Sopijakuntien luovuttaman käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo on merkitty pelastusliikelaitoksen taseen käyttöomaisuuteen ja vastaava erä vieraan pääoman pitkäaikaisiin velkoihin. Sopijakunnissa vastaava erä on merkitty pitkäaikaisiin saamisiin. Pelastusliikelaitos maksaa käyttöomaisuuden kaupoista syntyneen korottoman velan kuntakohtaisesti laadittavan lyhennysaikataulun mukaisesti viiden vuoden aikana, Velan takaisinmaksun kuukausierä on sisällytetty pelastusliikelaitoksen kuukausittaiseen maksuosuuslaskuun. Menettely perustuu Kilan (kirjanpitolautakunnan) kuntajaoston lausunnon 75 / kohtaan 3.3. Tällä menettelyllä käyttöomaisuuden poistopohja säilyy, jolloin pelastusliikelaitoksen investointeja katetaan poistoilla. Uuden kaluston hankinnat tekee pelastusliikelaitos. Hankinnoista aiheutuvat kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken Taloudenhoito -kohdassa mainituin perustein. Käyttöomaisuudessa oleva kalusto ja muu kalusto on luetteloitu. Kaluston hoidosta ja kunnossapidosta vastaa pelastusliikelaitos. Kalusto on tarvittaessa siirreltävissä. 10 KALUSTO JA VARUSTEET Muiden kuntien kuin Oulun kaupungin omistuksessa ja käytössä ollut kalusto on luovutettu pelastuslaitoksen omistukseen ja sopimuksen mukaiseen käyttöön kirjanpitoarvosta eli luovutus on tulkittu vastikkeelliseksi saannoksi ( myynti ). Sopijakuntien luovuttaman käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo on merkitty pelastusliikelaitoksen taseen käyttöomaisuuteen ja vastaava erä vieraan pääoman pitkäaikaisiin velkoihin. Sopijakunnissa vastaava erä on merkitty pitkäaikaisiin saamisiin. Pelastusliikelaitos maksaa käyttöomaisuuden kaupoista syntyneen korottoman velan kuntakohtaisesti laadittavan lyhennysaikataulun mukaisesti viiden vuoden aikana, Velan takaisinmaksun kuukausierä on sisällytetty pelastusliikelaitoksen kuukausittaiseen maksuosuuslaskuun. Menettely perustuu Kilan (kirjanpitolautakunnan) kuntajaoston lausunnon 75 / kohtaan 3.3. Tällä menettelyllä käyttöomaisuuden poistopohja säilyy, jolloin pelastusliikelaitoksen investointeja katetaan poistoilla. Uuden kaluston hankinnat tekee pelastusliikelaitos. Hankinnoista aiheutuvat kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken Taloudenhoito -kohdassa mainituin perustein. Käyttöomaisuudessa oleva kalusto ja muu kalusto on luetteloitu. Kaluston hoidosta ja kunnossapidosta vastaa pelastusliikelaitos. Kalusto on tarvittaessa siirreltävissä.

8 11 KIINTEISTÖT Kuntien paloasemat ja muut tilat ja kiinteistöt säilyvät kuntien omistuksessa. Pelastusliikelaitoksen käyttöön myöhemmin tulevat tilat rakentaa ensisijaisesti kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Kunnat vastaavat kiinteistöjen kunnossapidosta ja peruskorjauksista. Pelastusliikelaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa kunnilta. Lähtövuokratason määrittämiseksi puolueettomat asiantuntijat ovat arvioineet v kiinteistöjen tekniset nykyarvot. Uusien rakennettavien tilojen vuokra määräytyy investoinnin kirjanpitoarvosta (= investointimeno avustukset). Tonttivuokraa ei makseta. Vuokra muodostuu pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Vuokrien määräytymisperusteet ovat yhteneväiset eri kunnissa. Vuokria tarkistetaan johtokunnan päätöksellä ja/tai kun tehdään pelastusliikelaitoksen kanssa sovittuja peruskorjauksia. 11 KIINTEISTÖT Pelastuslaitos ei omista paloasemakiinteistöjä yms. tiloja. Pelastusliikelaitoksen käyttöön tulevat tilat rakentaa ensisijaisesti kukin kunta ja ne ovat kyseessä olevan kunnan omistuksessa. Pelastusliikelaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa kunnilta. Uusien paloasemakiinteistöjen rakentaminen ja vanhojen laajentaminen tai peruskorjaus perustuu pelastuslaitoksen tarveharkintaan. Johtokunta päättää kiinteistöjen vuokrauksesta. Tarveharkinnan keskeisiä tekijöitä ovat Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM:n julkaisuja 21/2012) mukaisten riskialueiden- ja kohteiden saavutettavuus, paloasemaverkoston kokonaistaloudellisuus ja pelastuslaitoksen tilatarpeet. Vuokrien määräytymisperusteet ovat yhteneväiset eri kunnissa. Pelastusliikelaitoksen tarvitsemien tilojen vuokra muodostuu pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Ylläpitovuokra ei sisällä rakennusten siivousta. Siivouksen järjestämisestä päättää johtokunta. Vuokratasot tarkistetaan vuoden 2012 aikana. Ennen valmistuneiden kiinteistöjen vuokrien lähtötaso perustuu puolueettomien asiantuntijoiden tekemään arvioon kiinteistön teknisestä nykyarvosta vuonna Uudempien rakennusten vuokrat määräytyvät investoinnin kirjanpitoarvosta (= investointimeno vähennettynä rahoitusosuuksilla). Tonttivuokraa ei makseta. Vuokrat sidotaan kuluttajahintaindeksiin, tarkistusajankohta kesäkuu siten, että korotus astuu voimaan seuraavan vuoden alusta. Vuokrien tarkistamisen lähtöarvona käytetään kesäkuun 2012 kuluttajahintaindeksiä. Johtokunta vahvistaa talousarvion käsittelyn yhteydessä kuluttajahintaindeksin mukaisen vuokrankorotuksen. Vuokra tarkistetaan, kun tehdään pelastusliikelaitoksen kanssa sovittuja peruskorjauksia.

9 12 SOPIMUKSET Pelastusliikelaitos tekee tarvittavat sopimukset sairaankuljetuksen järjestämisestä ja ensivastetoiminnasta. 12 SOPIMUKSET Pelastusliikelaitos tekee palvelutuotannon järjestämiseksi tarvittavat sopimukset. Sivutoimisten suorittamasta sammutus- ja pelastustoiminnan toteuttamisesta pelastusliikelaitos tekee sopimukset vapaapalokuntia ylläpitävien yhdistysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä henkilöiden kanssa, jotka sopimusten perusteella toimivat palomiehinä. Sopimusten uusimisessa noudatetaan Suomen Kuntaliiton ja Suomen Sopimuspalokuntien liiton hyväksymiä sopimusperusteita sekä Kunnallista virka- ja työehtosopimusta.

10 13 TALOUDENHOITO Maksuosuudet peritään kunnilta tilikaudella talousarviosuunnitelman mukaisesti (tuotannontekijöiden hankinnasta aiheutuneet budjetoidut menot). Mikäli pelastusliikelaitoksen, kaupunginvaltuuston hyväksymä, tilinpäätös osoittaa ali- tai ylijäämää kirjataan se pelastusliikelaitoksen taseen oman pääoman eriin tilikauden yli-/alijäämätilille. Pelastusliikelaitos ei suorita tasoitusta tilinpäätöksen yhteydessä eli ei palauta mahdollista ylijäämää eikä laskuta mahdollista alijäämää tilikauden kustannustason muutoksen perusteella. Mikäli useamman perättäisen tilikauden aikana kertyy joko ali- tai ylijäämää, voi johtokunta tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä tehdä päätöksen alijäämän laskuttamisesta tai ylijäämän palauttamisesta yhteistoimintakunnille. Laskutus tai palautus suoritetaan johtokunnan päätösvuoden heinäkuussa, noudattaen päätösvuoden maksuosuuksien määräytymisperusteita. Ylijäämäisestä tuloksesta voi johtokunta päättää esittää myös investointivarauksen tekemistä. (Alueellinen pelastustoimi taloudenhoidon järjestäminen Oiva Myllyntaus. Suomen kuntaliitto. Helsinki. s ) Sopijakunnat ovat jakaneet vuosien ( ) nettokustannukset kolmen vuoden ( ) tilinpäätösten osoittamien pelastustoimen toteutuneiden nettokustannusten suhteessa maksuosuuksiksi. Tilinpäätöstiedoista vv ei huomioitu huoneistomenoja, poistoja eikä sairaankuljetuksen ja hätäkeskuksen menoja. 13 TALOUDENHOITO Maksuosuudet peritään kunnilta tilikaudella pelastuslaitoksen talousarviosuunnitelman mukaisesti. Maksuosuudet määräytyvät kunkin kunnan edellisen valmiin tilinpäätösvuoden asukasluvun suhteessa (tuotannontekijöiden hankinnasta aiheutuneet budjetoidut menot sisältäen kalustoinvestoinnit). Mikäli pelastusliikelaitoksen, kaupunginvaltuuston hyväksymä, tilinpäätös osoittaa ali- tai ylijäämää kirjataan se pelastusliikelaitoksen taseen oman pääoman eriin tilikauden yli-/alijäämätilille. Pelastusliikelaitos ei suorita tasoitusta tilinpäätöksen yhteydessä eli ei palauta mahdollista ylijäämää eikä laskuta mahdollista alijäämää tilikauden kustannustason muutoksen perusteella. Ylijäämäisestä tuloksesta voi johtokunta päättää esittää myös investointivarauksen tekemistä. Kuntien talousarvion mukaisiin kustannuksiin perustuvat maksuosuudet (alv 0 %) maksetaan kuukausittain kunkin kuukauden 13. päivään mennessä. Maksun viivästyessä peritään korkolain 4 mukainen viivästyskorko alkaen maksuosuuksien määrityksessä huomioidaan kunkin kunnan edellisen valmiin tilinpäätösvuoden ( ) asukasluku. Siirtymäaikana, vuosina 2009 ja 2010 huomioidaan 50 % vanhasta ja 50 % uudesta maksuosuuksien määräytymisperusteesta alkaen kustannukset jaetaan maksuosuuksiksi pelkästään kuntien em. väkiluvun perusteella ( /kunnan asukasmäärä ). (Kts. Maksuosuustyöryhmän loppuraportti ja johtokunnan päätös ) Kuntien maksuosuudet talousarvion mukaisiin kustannuksiin maksetaan kuukausittain kunkin kuukauden 13. päivään mennessä. Maksun viivästyessä peritään korkolain 4 mukainen viivästyskorko.

11 14 YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Yhteistoimintasopimuksen muutoksista päätetään sopijakuntien valtuustojen päätöksillä noudattaen samaa määräenemmistösäännöstä, joka on Kuntalain muuttamisesta annetussa laissa (81/ ). Sopimuksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien yhteistoiminnasta säädetään kuntalaissa. 14 YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Pelastuslain 379/2011, luvun 4, pykälän 24, 3 momentin mukaan pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen hyväksymiseen ja muutokseen sovelletaan, mitä kuntalain muuttamisesta annetun lain (81/2002) 79 pykälässä säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta. Sopimuksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien yhteistoiminnasta säädetään kuntalaissa. 15 SOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN Sopimuksen purkautuessa tai muutoin päättyessä aluejaon tai lainsäädännön muuttumisen vuoksi tai kuntien muuttaessa yhteistoiminnan muotoa, pelastusliikelaitoksella oleva kalusto ja irtaimisto palautuu sopijakunnille vastikkeellisena kirjanpitoarvosta. Luovutettu omaisuus poistetaan pelastusliikelaitoksen kirjanpidosta kirjanpitoarvosta ja peruspääomaa sekä mahdollisesti jäljellä olevaa käyttöomaisuuden luovutuksesta muodostettua saamista/velkaa alennetaan vastaavasti. Sopimuksen purkautuessa pelastusliikelaitoksen taseen osoittamat varat jaetaan tai osuudet velkoihin peritään kunnilta kohdassa 13 määrätyn, kuntien välisen kustannustenjaon perusteella. 15 SOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN Sopimuksen purkautuessa tai muutoin päättyessä aluejaon tai lainsäädännön muuttumisen vuoksi tai kuntien muuttaessa yhteistoiminnan muotoa, pelastusliikelaitoksella oleva kalusto ja irtaimisto palautuvat sopijakunnille vastikkeellisena kirjanpitoarvosta. Luovutettu omaisuus poistetaan pelastusliikelaitoksen kirjanpidosta kirjanpitoarvosta ja peruspääomaa sekä mahdollisesti jäljellä olevaa käyttöomaisuuden luovutuksesta muodostettua saamista/velkaa alennetaan vastaavasti. Sopimuksen purkautuessa pelastusliikelaitoksen taseen osoittamat varat jaetaan tai osuudet velkoihin peritään kunnilta kohdassa 13 määrätyn, kuntien välisen kustannustenjaon perusteella. 16 VAHINGONKORVAUSVELVOLLISUUS Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijapuolet ovat vastuussa sopimuksen 13 kohdassa määrättyjen perusteiden mukaisesti. 16 VAHINGONKORVAUSVELVOLLISUUS Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijapuolet ovat vastuussa sopimuksen 13 kohdassa määrättyjen perusteiden mukaisesti. 17 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Oulun hallinto-oikeudessa. 17 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Oulun hallinto-oikeudessa.

12 18 SOPIMUKSEN VOIMAANTULO Tämä sopimus astuu voimaan, kun pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 4 :n mukainen määrä sopijakuntien valtuustoista on sopimuksen hyväksynyt ja sopimus on allekirjoitettu. Sopimuksen allekirjoittanutta kuntaa sopimus sitoo, kun sopimuksen hyväksymistä koskeva kunnanvaltuuston päätös on saanut lainvoiman. 18 SOPIMUKSEN VOIMAANTULO Tämä sopimus astuu voimaan, kun Pelastuslain 379/2011, luvun 4, pykälän 24, 3 momentin mukainen määrä sopijakuntien valtuustoista on sopimuksen hyväksynyt ja sopimus on allekirjoitettu. Sopimuksen allekirjoittanutta kuntaa sopimus sitoo, kun sopimuksen hyväksymistä koskeva kunnanvaltuuston päätös on saanut lainvoiman.