ALOITTEITA JA LUPAUKSIA KOTOUTUMINEN ON KUMP- PANUUTTA TULE MUKAAN!

Transkriptio

1 KUMPPANUUSOHJELMA: Vastaanttaja Työ- ja elinkeinministeriö Asiakirjatyyppi Kumppanuushjelman lunns Päivämäärä KUMPPANUUSOHJELMA: ALOITTEITA JA LUPAUKSIA KOTOUTUMINEN ON KUMP- PANUUTTA TULE MUKAAN! [HUOMIO: DOKUMENTIN VISUAALINEN ULKOASU SUUNNITELLAAN ERIKSEEN; TÄSSÄ DOKU- MENTISSA ESITETÄÄN PELKKÄ SISÄLTÖ] Rambll PL 25 Säterinkatu ESPOO P F

2 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. EDISTETÄÄN SUVAITSEVAA JA IHMISARVOA KUNNIOITTAVAA KESKUSTELUKULTTUURIA EIKÄ RASISMIA SALLITA Nykytila Alitteet 3 3. MAAHANMUUTTAJAT, ELINKEINOTOIMINTA JA INNOVAATIOT Nykytila Alitteet 6 4. KANSAINVÄLINEN SUOJELU JA KUNNAT Nykytila Alitteet 9 5. TEHOKAS KOTOUTUMINEN JA TYÖLLISTYMINEN Nykytila Alitteet LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KOTOUTUMINEN Nykytila Alitteet SUUNTAVIIVOJA KUMPPANUUSOHJELMAN TOTEUTUKSEEN 19

3 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! 1. JOHDANTO Jkainen meistä n alitteentekijä Tässä kumppanuushjelmassa määritellään painpistealueita ja yhteistyömutja kuntien, kansalaisyhteiskunnan, maahanmuuttajien yhteisöjen, yritysten ja muiden rganisaatiiden kanssa yhdessä tehtävälle ktuttamistyölle. Kyse ei le perinteisestä hjelma-asiakirjasta, vaan kkelmasta alitteita ja lupauksia, jita n kerätty ja työstetty alhaalta ylöspäin. Kumppanuushjelmaa n valmisteltu viidessä työpajassa, jtka kttiin hallitushjelmasta pimittujen teemjen ympärille. Työpajjen lisäksi ktuttaminen.fi sivustn kautta n syksyn kuluessa kerätty eri timijilta alitteita ja lupauksia. Ktutuminen ja sen edistäminen ei le vain virkamiestyötä, vaan ktutuminen n usein arkista vurvaikutusta, jka vaikuttaa niin tulijaan kuin vastaanttajaan. Tukena ktutumisplun varrella vat viranmaisten lisäksi järjestöt, yritykset, työyhteisöt, naapurustt sekä muut yhteisöt. Ktutumisen edistäminen perustuu avimeen ja syrjimättömään ilmapiiriin. Kumppanuushjelman tarkituksena n löytää uudenlaisia ajatuksia ja ideita jatkssa tarvittavista kumppanuuksista. Kyse ei kuitenkaan le vain uusista alitteista, vaan myös j lemassa levien hyvien timintamallien laajemmasta levittämisestä ja niiden aktiivisesta vastaanttamisesta. Näin llen kumppanuushjelma n myös laajan timijaverkn ja sen arvkkaan timinnan tekemistä näkyväksi niin pliittisille päättäjille, virkamiehille kuin kaikille kumppaneillekin. Alitteet vat ehdtuksia kumppanuushjelman painpisteiksi ja timenpiteiksi. Niiden eteenpäinvienti edellyttää tarkempaa suunnittelua ja tarvittaessa prjektintia. Kumppanuushjelman yhteydessä annetut lupaukset vat rganisaatikhtaisia situmuksia, jissa timija lupaa timia valitsemallaan tavalla ktutumisen edistämiseksi. Kumppanuushjelma rakentuu viiden teeman ympärille. Nämä teemat vat: 1) Edistetään suvaitsevaa ja ihmisarva kunniittavaa keskustelukulttuuria eikä rasismia sallita 2) Maahanmuuttajat, elinkeintiminta ja innvaatit 3) Kansainvälinen sujelu ja kunnat 4) Tehkas ktutuminen ja työllistyminen 5) Lasten, nurten ja perheiden ktutuminen Kunkin teeman salta järjestettiin työpaja syyskuun ja marraskuun välisenä aikana. Kumppanuushjelman laadinta käynnistyi yhteisellä tilaisuudella Tilaisuuksiin kutsuttiin laajasti timijita niin järjestöjen, yritysten, kuntien kuin muidenkin timijiden piiristä. Työpajihin sallistui yhteensä nin 300 henkilöä. Tässä asiakirjassa esitellään kunkin teeman salta ensin työpajjen perusteella syntynyt kuvaus nykytilasta. Tämän jälkeen esitellään esiin nusseet alitteet, jtka n ryhmitelty painpisteiksi ja sellaisiksi timenpiteiksi, jihin lisi tartuttava erilaisten kumppanuuksien avulla. Osa alitteista n isja ja sa pieniä, sa n knkreettisia timenpiteitä ja sa eräänlaisia kehittämisen suuntaviivja. Mukana n lisäksi esitettyjä tiveita valtillisille timijille. Kumppanuushjelman sisältö vi timia lähteenä ja innittajana eri timijille niiden hakiessa rahitusta hankkeilleen tai määritellessään ja suunnitellessaan timintaansa. Kumppanuushjelma n kuitenkin ennen kaikkea syytä nähdä uudenkaltaisen prsessin alkuna. Tämän asiakirjan lpussa n hahmteltu suuntaviivja prsessin jatklle. Is kysymys n se, miten syntynyt kansalaisten vapaaehtisphjalta syntynyt aktiivisuus visi kanavitua ktutumisen edistämiseen riittävän krdinidusti ja tulksellisesti. Järjestettyjen työpajjen yhteydessä n jälleen kerran käynyt hyvin ilmi eri kumppaneiden j tekemän työn laaja-alaisuus, eri timijilla levan saamisen mnialaisuus ja syvyys sekä myös ktutumistyön kentän hajanaisuus ja krdinaatin haasteet. Eri timijiden välistä vurpuhe- 1

4 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! lua tarvitaan jatkssa entistä enemmän. Tiednvaiht ja erilaisen timinnan krdininti vat j pitkään lleet sa timijiden välistä virallista ja epävirallista yhteistyötä. Uudenlaisten yhteistyökumppanuuksien ja yhdessä kehittämisen rli ja merkitys kasvavat kuitenkin jatkssa entisestään. Tämän mahdllistamiseksi tarvitaan myös eri timijita yhteen tuvia ja sitvia rakenteita ja prsesseja. Näiden n ltava samalla sekä riittävän kevyitä että kaikkien sallistujiensa näkökulmasta hyödyllisiä. Kumppanuushjelman perusidea n tarjta jatkssakin mahdllisuuksia alhaaltapäin syntyville ideille ja alitteille. Uudenlainen verkstajattelu ei perustu niinkään sitvuuteen, tilintekvastuuseen tai velvitteisiin vaan tarkituksenmukaisiin ja vapaaehtisiin kytkentöihin eri timijiden välillä. Ktutumistyö n j pitkään Sumessa llut verkstmaista ja eri timijiden tisiaan täydentäviin saamisiin perustuvaa. Ktutumistyön määrän ja haasteiden lisääntyessä myös verksttyön sisältöjen ja mutjen n jatkssa uudistuttava. Kumppanuushjelma n tässä yksi syöte - ja j itsessään uudenlainen alite. 2. EDISTETÄÄN SUVAITSEVAA JA IHMISARVOA KUNNI- OITTAVAA KESKUSTELUKULTTUURIA EIKÄ RASISMIA SALLITA Yhteiskunnassa vi esiintyä sekä rakenteellista että arkipäivän rasismia. Kumppanuushjelmassa n tunnistettu timenpiteitä siihen, kuinka paremmin tunnistamme, ehkäisemme ja puutumme ennakkluulihin, vihapuheeseen sekä rasismiin. Lisäksi alla esitetään timenpiteitä, jiden avulla vimme arviida vaikutuksia, jita ennakkluulilla, vihapuheella, rasismilla, syrjinnällä n niiden khteeksi sekä suraan että välillisesti jutuneille. 2.1 Nykytila Kesän ja syksyn 2015 aikana turvapaikanhakijiden määrä n sumessa nussut merkittävästi. Ihmisarva kunniittavan keskustelukulttuurin luminen ja ylläpit n aiempaa tärkeämpää. Samalla keskustelu rasismista n nussut uudelle taslle. Keskustelu n llut kiivasta sekä valtakunnallisessa että ssiaalisessa mediassa. Tuntuu siltä kuin mediassa vallitsisi kaksi ääripäätä, jiden käymään keskusteluun tavalliset ihmiset eivät uskalla lähteä mukaan. Kumppanuushjelman teeman kannalta keskeistä n löytää ja tukea keinja, jilla tuetaan suurta hiljaista enemmistöä rakentamaan myönteistä vurvaikutusta. Tiednvälityksen jukkistuminen sekä npeus vat vaikuttaneet myös siihen, millaisia timenpiteitä tarvitaan. Vastaavasti vihapuheen vaikutuksia n ryhdytty aktiivisemmin selvittämään ja vihapuheen määrä, näkyväksi tuleminen sekä tätä kautta siihen puuttumisen mahdllisuudet vat lisääntyneet. Kansainvälisessä kntekstissa Sumen tilanteen vidaan nähdä levan välitön vastareakti kasvaneeseen turvapaikanhakijiden määrään. Muissa maissa väestön mnimutistumiseen liittyvä vihapuhe n sittain marginalisitunut. Muuttuviin tilanteisiin liittyy paljn hulipuhetta, jka ilmaistaan helpsti kärjekkäästi. Keskustelukulttuurin kehittäminen sekä rasismin ja vihapuheen tunnistaminen, sen ehkäisy ja siihen puuttuminen vat lunteeltaan jatkuvaa timintaa. Kumppanit vivat parhaimmillaan tukea valtin timenpiteitä aktiivisella malla viestintä-, keskustelu- sekä vurvaikutustiminnallaan. Tämän lisäksi eri kumppaneiden arkipäivän timinta tunnistamisen, ehkäisyn ja puuttumisen sekä vaikutusten arviinnin salta vi täydentää valtin tekemiä timenpiteitä. Keskustelukulttuuriin puuttuminen vi edellyttää kuitenkin mediatilan hankkimista eikä mnellakaan timijalla le siihen mahdllisuutta. 2

5 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! 2.2 Alitteet 1. Tiedn tutant ja välitys Tieta mnikulttuurisuuden vaikutuksista, rasismista, vihapuheesta sekä niiden kielteisistä vaikutuksista n kslti lemassa. Tietphja vaatii kuitenkin parempaa, krdinidumpaa ja puhuttelevampaa tiivistämistä. Lisäksi kaikkea lemassa levaa tieta ei vielä riittävästi hyödynnetä. Tiedn kkajan ja välittäjän rlin maavia timijita puuttuu. Tällaisten rlien kehittäminen vi tarkittaa esimerkiksi: Tiedn parempi krdinaati; lemassa leva tiet n saatava erityisesti nurten, kuntalaisten, kuntien työntekijöiden ja työnantajien tietn. Selkeän faktatiedn tuttaminen siitä, mikä n sananvapautta ja mikä vihapuhetta ja tämän ern systemaattinen mediakampanjinti. Vihapuheen aiheuttamien kustannusten laskenta n saatava saksi tiedntutanta. Eurpan neuvstn internetkeskustelukampanjan materiaalien kääntäminen sumeksi ja rutsiksi sekä näiden materiaalien levittäminen. Eurpan neuvstn N Hate Speech kampanjan sumen versiinti ja laajamittainen levittäminen. Ammattilaisille suunnatun tietpankin luminen viranmaisten ja niiden järjestötimijiden, jilla n tutkimus- ja kehitystimintaa, välille. Tällaiseen tietpankkiin visi listata määritelmiä, materiaaleja ja tieta asiantuntijista. Lisäksi tietpankkia tulisi aktiivisesti markkinida medialle. Faktabaari-henkinen ( myth busters ) ryhmä, jka ttaa heti kantaa siihen, nk mediassa esitetty väite ttta. Tämän tyyppinen mediatutant edellyttää käsikirjittamista. Lisäksi tarvittaisiin tiedn tutanta ja syntetisintia krdiniva tah, jka visi löytyä nykyiseltään tutkimustimintaa harjittavista maahanmuuttajajärjestöistä tai lemassa levista rakenteista kuten ETNOsta. 2. Tietphjan parantaminen sana saamisen kehittämistä Ihmisarva ja suvaitsevaisuutta edistävän keskustelukulttuurin kehittäminen edellyttää nykyisten saamisen vahvistamisen rakenteiden uudistamista. Tämä tarkittaa järjestöjen rlia sana ktutumiskulutusta, erilaisten uusien menetelmien hyödyntämistä petuksessa ja kulutuksessa ja arkisten timintaympäristöjen humiimista. Tämä vi knkreettisesti tarkittaa esimerkiksi: Kulutus- ja valmennusrganisaatiiden esiin nstaminen maahanmuuttajajärjestöiden piiristä tai kulutusten ja valmennusten tarjaminen järjestöjen yhteistyönä kunnille. Esikuvien ja tunnettujen henkilöiden esiin nstaminen uusien median mutjen kautta; televisisarja, teatterikiertue mnikulttuurisuudesta kulutuksessa sekä asukasiltjen tteutus järjestöjen työnä. Näiden haasteena tsin n, että kttu tiet mnikulttuurisuudesta, turvapaikanhakijiden vaikutuksesta yhteiskuntaan tai vihapuheen ja rasismin vaikutuksista n puutteellista. Glbaalikasvatuksen vahvempi nstaminen petussuunnitelmiin ja esimerkiksi rasismin vastaisen viikn entistä parempi lanseeraus ja krstaminen. Prjektilunteisesti tulisi kehittää sitä, miten rasismista sekä siihen liittyvistä ilmiöistä keskustellaan kuluissa. Erilaiset timintaympäristöt mukaan ktutumiskulutukseen; vanhainkdit ja vapaaehtistyö, päiväkdit ja sairaalat. Tästä visi lla mnenlaisia hyötyjä ja spivat järjestötimijat vat käytännössä j lemassa. Vapaaehtistyön sisällyttäminen ktutumiskulutukseen. 3. Khtaamisten lisääminen Henkilökhtaiset psitiiviset khtaamiset, ihmisten arki, n keskeinen kein muuttaa ennakkluulja ja mia käsityksiä. Maahanmuuttajajärjestöt, muut järjestöt sekä yritykset tulisi saada aktii- 3

6 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! visemmin ja krdinidummin timimaan yhdessä viranmaisten kanssa khtaamisten lisäämiseksi ja näistä tulevan psitiivisen palautteen kanavimiseksi. Tämä vi tarkittaa esimerkiksi: Ktutumiskulutuksen rakenteisiin n sisällytettävä enemmän khtaamisia sekä khtaamisen paikkja (kulut, päiväkdit ja vanhainkdit). Miten vapaaehtistimintaa visi tuda kuluihin? Maahanmuuttajajärjestöjen tteuttamien asiakasiltjen, kirjast-iltjen ja tämän tyyppisten mnipulisten khtaamisten edistäminen. Yritysten yhteiskuntavastuu ajatteluun tulisi saada vahvemmin mukaan mnikulttuuriset khtaamiset. Miesvaltaisten turvallisuusaljen ja turvallisuusviranmaisten vurvaikutussaamisen kehittäminen. Erilaisista khtaamisista syntyvien hyvien kkemusten ja asennemuutsten sekä ppimisen dkumentinti ja levittäminen. 4. Viranmaistiminnan kehittäminen ja nllatleranssi Rasismin ja vihapuheen tunnistaminen, ehkäiseminen ja siihen puuttuminen edellyttää viranmaistiminnan kehittämistä sekä kumppaneiden saamisen hyödyntämistä viranmaistiminnan uudistamisessa. Tähän liittyviä timenpiteitä vivat lla esimerkiksi: Pliisien ammattitaidn kehittäminen rasististen riksten tulkintaan; tätä visi tukea tutkimus- ja kulutuskampanja pliisien tueksi kumppaneiden pulelta. Lisäksi SPR:n ilmita rasismista kanavan hyödyntämistä visi kehittää edelleen. Etnisten ryhmien välisen rasismin tunnistaminen ja käsittely entistä aktiivisemmaksi. Tähän liittyy Nn-fighting generatinin kehittämis- ja tutkimushanke. Entistä laajemmat frumit maahanmuuttajien ja viranmaisten kanssa maahanmuuttajien miksi kkemissaan ympäristöissä. Mitä vahvempi järjestösektri n, sen parempia yhteistyön paikkja vidaan tunnistaa. Yhdenvertaisuussuunnittelun vaatimus myös järjestöille ja tämän ajattelun kytkeminen kaikkiin järjestöjen rahituskäytäntöihin. Restratiivisen ikeudenkäynnin menetelmät; krjataan väestöryhmien välistä suhdetta svittelumenetelmin. Lisäksi tietisuus näistä menetelmistä n saatava laajemmin saksi viranmaisten timintaa. Applikaatiiden kehittäminen, jilla vi npeasti ilmittaa rasistista kkemuksista, hyökkäyksistä ja tilanteista. Kappaleessa 2 esitettävät lupaukset (sijitetaan eri pulille visuaalisen suunnittelun yhteydessä): ETNO: Lupaamme edistää ktutumista Vaivatnta vaikuttamista - kehittämishankkeella ETNO: Lupaamme tteuttaa timintasuunnitelmamme mahdllisimman sallistavasti Setlementtiliitt: Lupaamme edistää paikallisuutta, yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta sekä ssiaalista ikeudenmukaisuutta ja rakentavaa keskustelua maahanmuutsta Sumi-Smalia -seura: Lupaamme tukea ktutumista, mnikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta mnipulisesti Kallilan setlementti: Lupaamme edistää yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta sekä ssiaalista ikeudenmukaisuutta ja järkevää keskustelua maahanmuutsta 4

7 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! RASMUS ry: Lupaamme edistää maahanmuuttajien ktutumista vaikuttamalla asenteisiin ja edistämällä rasismin ja muukalaispeln vastaista timintaa Sumen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitt ry (FARO / SVYL): Lupaamme timia venäjänkielisten järjestöjen edustus-, edunvalvnta- ja neuvtteluelimenä jatkssakin Helsingin seudun kesäylipist: Edistämme mnimutisuutta ja kansainvälisyyttä Ihmisikeusliitt: Lupaamme edistää sukupulten tasa-arva ja ihmisikeuksia maahanmuuttajayhteisöissä Hämeenlinnan seudun Setlementti: Lupaamme edistää kahdensuuntaista ktutumista ja tarjta väyliä khti työelämää Haapaveden Opist: Lupaamme edistää alueen yhteisöjen ja maahanmuuttajien khtaamista Kupin Setlementti Puijla: Lupaamme edistää kulttuurien välistä vurvaikutusta sekä maahanmuuttajan aitja kntakteja kantaväestöön Sumen Vapaakirkk ja ViaDia ry: Kaksisuuntaista ktutumista edistämässä Familia ry: Lupaamme edistää kahdensuuntaista ktutumista Sumessa. Selkkeskus ja Yle Uutiset selksumeksi: Lupaamme kannustaa ja tukea työyhteisöjä, jtka haluavat puhua selksumea maahanmuuttajatyöntekijöiden kanssa Kalevalaisten Naisten Liitt: Lupaamme edistää maahanmuuttajanaisten speutumista tarjamalla tieta Sumen kulttuuriperinnöstä kunniittaen ktutujien maa kulttuuriperintöä Tammenlehvän Perinneliitt ry: Lupaamme sallistua maahanmuuttajien ktuttamiseen jakamalla syyskuussa julkaisemaamme testa Owal Grup Oy: Lupaamme kehittää vihapuheen ja rasismin vaikutusten arviintia ETNO: Lupaamme kehittää hyvien etnisten suhteiden seurantaa Kupin Lunnn Ystäväin Yhdistys (KLYY): Teemme lunt-paskirjan maahanmuuttajille 3. MAAHANMUUTTAJAT, ELINKEINOTOIMINTA JA INNO- VAATIOT Mikään tärkeä ei synny yksin eikä pelkästään samanlaisten ihmisten ympäröimänä Maahanmuutt n mniultteinen ilmiö, jnka puitteissa vidaan samanaikaisesti käsitellä kysymyksiä turvapaikanhakijiden tilanteesta ja phtia Sumen hukuttelevuutta ulkmailta rekryti- 5

8 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! tavien yritysjhtajien näkökulmasta. Erityisen selväksi tämä tulee, kun phditaan maahanmuutn merkitystä elinkeinelämän ja innvaatitiminnan kehittämisessä. Teema n haluttu nstaa kumppanuushjelmassa keskusteluun, sillä työperusteisen maahanmuutn ja j Sumessa levien maahanmuuttajien saamisen täysimittaisen hyödyntämisen teemat vat edelleen tärkeitä tai ehkä jpa aiempaa tärkeämpiä ttaen humin elinkeinelämän uudistumisen tarpeet. 3.1 Nykytila Suuri sa Sumeen suuntautuvasta muutsta perustuu perheyhteyteen. Sumessa n viime vusina kiinnitetty yhä enemmän humita työperusteisen maahanmuutn ja krkeakulujen kansainvälisyyden kehittämiseen. Keskustelussa n painttunut esimerkiksi työlupien tarveharkinta ja kansainvälisten piskelijiden kielitait. Asiantuntijiden hukuttelu muuttamaan Sumeen ei kuitenkaan le llut maahanmuuttplitiikan pririteettilistalla krkealla. Tällä hetkellä ajatukseen maahanmuuttajien tietisesta hukuttelusta saatetaan suhtautua ristiriitaisesti, sillä ajankhtainen turvapaikanhakijatilanne n hjannut vahvasti maahanmuutsta käytävää keskustelua. Sumen hukuttelevuus kansainvälisten asiantuntijiden ja muun työperusteisen maahanmuutn khdemaana n kuitenkin tärkeä kysymys. Yhteiskunnan kansainvälistyminen tu maahan uusia ideita ja näkökulmia ja sen vi ajatella tukevan sumalaisten yritysten timintaa glbaaleilla markkinilla. Lisäksi työikäisen väestön maahanmuutt tukee Sumen vanhenevaa ikärakennetta. Osaajien hukuttelemiseksi n tteutettu eri timenpiteitä varsin maltillisesti. Talustilanne ei le mahdllistanut tai edellyttänyt aktiivista tarttumista kysymykseen. Sen sijaan maahanmuuttajat perustuvat paljn yrityksiä ja yritystiminnan käynnistämisen tueksi n lemassa palveluita. Kumppanuushjelman näkökulmasta tärkeää n eri tahilla virinnyt halu kääntää turvapaikanhakijiden määrään liittyvä ngelmalähtöinen keskustelu mahdllisuuksien tunnistamiseen. Uusien tulijiden saaminen ja mtivaati tahdtaan ttaa käyttöön mahdllisimman npeasti. Uudet timintamallit vivat tukea myös j pidempään maassa lleita, jtka eivät le kiinnittyneet tyydyttävällä tavalla työelämään tai jiden saamisptentiaali n vajaakäytöllä. Kumppanuushjelman yhteydessä keskusteltiin maahanmuuttajien mahdllisuuksista antaa man panksensa elinkein- ja innvaatitiminnan kehittämiselle uudenlaisten yhteistyötapjen kautta. Yksittäisten alitteiden lisäksi keskusteluissa sivuttiin ismpiakin teemja kuten sumalaisten työmarkkiniden justavuutta ylipäätänsä. Alla käydyt keskustelut n ryhmitelty jukksi alitteita. 3.2 Alitteet 1. Yritystiminnan käynnistämisen tukeminen Maahanmuuttajien kannustaminen yritystiminnan kehittämiseen tukee työllisyyttä. Maahanmuuttajayrittäjyyttä n tuettu etenkin suurimmissa kaupungeissa j pidempään. Tavitetta tukevat kehittämisalitteet vivat lla esimerkiksi seuraavanlaisia: Yritystiminnan käynnistämisen tukeen liittyvän rahituksen muuttaminen justavammaksi; esimerkiksi yrittämisen salliminen työmarkkinatuella. Yrittäjyysvaihtehdn humiiminen maahanmuuttajien saamiskartitusten yhteydessä ja yrittäjyyden krstaminen ktutumiskulutusten sisällöissä. Maahanmuuttajia vitaisiin tukea tunnistamalla knkreettisia liiketimintamahdllisuuksia (yritysideat), jita vitaisiin käydä läpi ptentiaalisten yrittäjien kanssa. Yritys-Sumi -prtaalin kieliversiiden hyödyntäminen ja lisääminen sekä aktiivinen tiedtus eri palveluista ja tukimudista. Maahanmuuttajajärjestöjä vidaan tukea käynnistämään liiketimintaa (esim. suuskunnat). Yrittäjyyskulutusta tulee tarjta justavasti esim. mbiilisvellusten kautta. Yritykset itse n tettava mukaan näiden palveluiden suunnitteluun. 6

9 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! Yrittäjäjärjestöt vivat järjestää uusille maahanmuuttajayrittäjille mentrintitukea. Vastaavaa timintaa n j lemassa esimerkiksi Helsingissä. Yrittäjyyskulutusta vi tarjta myös englannin kielellä tai muilla kielillä, mutta tällöin khderyhmän tulee lla työvimahallinnn asiakaskuntaa laajempi. 2. Turvapaikanhakijiden aktivinti Vastaanttkeskuksissa asuvista ihmisistä ja heidän saamisestaan n tärkeää saada tieta mahdllisimman npeasti. Osaamisen kartittamisessa vitaisiin hyödyntää mbiilisvelluksia. Tisaalta työnantajien tarpeet nusevat usein esiin vurpuhelussa ja saamisen sittaminen vi lla tehkkaampaa erilaisten työkkeilujen kautta. 3. sektrin, kuntien ja yritysten yhteistyöllä vitaisiin vastaanttkeskuksiin järjestää työtä ja timintaa heti alusta lähtien. Tarjtaan turvapaikanhakijille mahdllisuuksia piskella esimerkiksi erilaisten mbiilisvellusten avulla. Vaikka henkilö ei saisi leskelulupaa, vi hän hyödyntää ppimaansa ktimaassaan. Tätä vi pitää jpa kehitysapuna; esim. hygieniapassin kaltaiset surituksetkin vivat lla hyödyllisiä. 3. Maahanmuuttajat auttavat kehittämään sumalaisia yrityksiä Maahanmuuttajat vat man lähtömaansa kulttuurin ja markkiniden asiantuntijita. On tärkeää phtia, miten visi auttaa maahanmuuttajia ja yrityksiä ensin khtaamaan ja sitten löytämään uusia markkinita sumalaisille tutteille ja palveluille. Yritysten näkökulmasta vastaavanlaista timintaa tulisi aluksi kkeilla, jnka jälkeen sitä vitaisiin menestyksen mukaan vakiinnuttaa. Työmarkkiniden suurempi justavuus tarjaisi mnelle mahdllisuuden saada jalka ven väliin. Annetaan tilaa ihmisille itselleen ehdttaa erilaista tarvittavaa timintaa ja aikaansaada kkeiluja kkeilla; julkinen valta tulee sitten vastaan tarvittaessa. 4. Työllistämisen helpttaminen Maahanmuuttajien khdalla hjaus- ja perehdytysvastuu nstaa pk-yrityksissä työllistämisen kynnystä; tähän liittyvät tukimallit vivat helpttaa maahanmuuttajien työllistymistä. Kielitaita ei pidä krstaa liikaa; tehtävään sveltuva kielitait ja sumen työkulttuurin ymmärrys riittää. Mielenkiintiset rlimallit (esimerkiksi erilaiset kansainväliset saajat) vivat tukea maahanmuuttajia löytämään man paikkansa. Kaikilla työpaikilla sumen kieli ei le tarpeellinen. Tätäkin n hyvä pitää esillä maahanmuuttajien kanssa. Turvapaikanhakijiden khdalla lisi tärkeää ratkaista myös teknisiä asiita kuten esimerkiksi tapaturmavakuutusten ttaminen ja pankkitilin hankkiminen, jihin nykyiseltään liittyy ngelmia. Ludaan viisumityyppi, jka mahdllistaa työnhaun. Mentrintitimintaa kannattaa kehittää sekä luda kaikin tavin mahdllisuuksia man verkstjen löytämiseen. Työnantajien tulee itse tarkastella kriittisesti asettamiaan pätevyysvaatimuksia. Oppispimuskulutuksen pitäisi lla justavampaa. 5. Tiveita julkishallinnlle Julkisten timijiden tulisi reagida enemmän siihen, millaisia alitteita ja timintaa muiden timijiden piirissä syntyy ja tukea tällaista timintaa tarvittaessa. Oleskelulupajärjestelmää pitää uudistaa niin, että se humii paremmin yritystä perustamassa levat henkilöt. 7

10 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! Viranmaisten tulisi timia asiakaslähtöisemmin esimerkiksi maahanmuuttprsessissa etenkin niiden maahanmuuttajien khdalla, jita maahan tdella halutaan hukutella. Sumen maabrändia tulisi kirkastaa ulkmailla, mikä helpttaisi asiantuntijiden hukuttelua. Sumessa vitaisiin järjestää julkisia palveluita enemmän englanniksi. Mnet työllistymisen edistämiseen liittyvät ideat törmäävät työmarkkiniden rakenteisiin. Justavammat työmarkkinat mahdllistaisivat uudenlaisia kkeiluja ja matalamman kynnyksen työmahdllisuuksia. Kappaleessa 3 esitettävät lupaukset (sijitetaan eri pulille visuaalisen suunnittelun yhteydessä): Tredea: Lupaamme haastaa yritykset hyödyntämään kansainvälistä saamista Elinkeinelämän keskusliitt: Lupaamme edistää maahanmuuttajien työelämään pääsyä Vanhustyön Trainee -hankkeet: Lupaamme edistää maahanmuuttajanurten työllistymistä vanhustyöhön Me2we-verkst: Lupaamme tarjta krkeakulutetuille maahanmuuttajille mahdllisuuden työllistää itsensä verkstmme avulla Lieksan Smaliperheyhdistys ry: Edistämme maahanmuuttajien yrittäjyyttä Advisers Tuminen Oy: Lupaamme saada vientiyritykset kasvuun työperäisen ktuttamisen avulla Työterveyslaits: Lupaamme tuttaa ja jakaa tutkimustieta sumalaisesta työelämästä maahanmuuttajille ja työpaikille 4. KANSAINVÄLINEN SUOJELU JA KUNNAT Kumppanuutta ei vi määrätä ylhäältä, vaan se rakentuu luttamukselle Vastaantn ja ktuttamisen sekä kulutuksen ja työllistymisen salta valti linjaa mia timiaan valtin ktuttamishjelmassa. Taustalla timintaan vaikuttaa useita eri lakeja. Valtin timijiden työn (erityisesti maahanmuuttvirast, ELY-keskukset ja TE-timistt) rinnalla n runsaasti tilaa myös kumppanuuksien kautta tehtävälle työlle. Kunnat vat avainasemassa ja järjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä n mnella paikkakunnalla pitkät perinteet. 4.1 Nykytila Kumppanuushjelman laadinta ajittui tilanteeseen, jssa kesän ja syksyn aikana Sumeen n tullut aiempaan verrattuna mninkertainen määrä turvapaikanhakijita. Maahan n perustettu vastaanttkeskuksia myös kuntiin, jilla ei le entuudestaan vastaavaa kkemusta ktuttamistyöstä. Valti krvaa turvapaikanhakijiden kustannukset kunnille. Vastaanttkeskuksien ympärillä n käyty paikallisesti paljn keskustelua niin pliittisten päättäjien kuin kansalaistenkin parissa. Ylilyönneiltäkään ei le vältytty. Oleskeluluvan saanut n ikeutettu ktutumislain mukaisiin palveluihin. Oleskeluluvan saavilla n ikeus valita ktipaikkansa, mikä krstaa erityisesti vastaanttkeskuksen ja isäntäkunnan välistä yhteistyötä ja sen timivuutta. Tisaalta samassa yhteydessä pitäisi pystyä vaikuttamaan 8

11 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! siihen, että ihmisiä hjattaisiin sellaisiin paikkihin, jissa n tarpeisiin sveltuvia kulutus- ja työllistymisplkuja ja vielä niin, että tarjlla lisi myös khtuuhintaisia asuntja. Kysymys ei le himenevästä haasteesta, vaan uudenlaisesta tilanteesta, jka edellyttää nykyisten rakenteiden ja palvelujärjestelmäkin kriittistä tarkastelua, jtta leskeluluvan saaneiden ktutuminen nnistutaan hitamaan menestyksekkäästi. Kuntien asuntplitiikka, maankäyttö, kaupunkisuunnittelu ja erilaisten asumisratkaisujen hyödyntäminen sekä laadukkaiden peruspalveluiden varmistaminen ja mnipuliset harrastusmahdllisuudet vat avainasemassa ehkäisemään ssiaalisten ngelmien keskittymistä ja eriarvisuuden lisääntymistä eri kaupunkialueilla. Uudenlainen tilanne n herättänyt myös uusia kumppaneita, esimerkiksi useat yritykset etsivät tapja lla edesauttamassa ktutumista ja työllistymistä jk yhteiskuntavastuun nimissä tai palveluita tarjamalla. Vastaavasti suuri määrä yksittäisiä ihmisiä n aktivitunut auttamaan vastaantssa ja vastaanttkeskusten timinnassa. 4.2 Alitteet 1. Ktutumisen tuki vastaanttkeskuksissa Vastaanttkeskuksissa vietetty aika tulee käyttää järkevästi myös ktutumisen näkökulmasta. Tätä tukevia timenpiteitä vat esimerkiksi seuraavat: Kumppanuushjelman laadinnan yhteydessä käytiin paljn keskustelua siitä, miten mahdllisimman varhaisessa vaiheessa vitaisiin tunnistaa lemassa levaa saamista ja ammattitaita ja sen perusteella hjata ihmisiä justavasti ikeille kulutus- ja työllistymispluille. Kyse n pitkälti viranmaistyöstä (valti ja kunta), mutta nnistunut tteutus edellyttää yritysten ja eriasteisten ppilaitsten vahvaa mukanala. Vastaanttkeskuksissa n hyvin rajalliset mahdllisuudet tarjta kielikulutusta. Kielen ppimisen tukena vidaan hyödyntää järjestöjen kautta kanavitua vapaaehtistimintaa. Vapaaehtiset vivat kstua hyvin mnenlaisista ihmisistä kuten n j aiemmin nähty erilaisten kielen ppimista tukevien järjestötimijiden timesta. Tämän tapainen tuki ei kuitenkaan pista säännöllisemmän ja tavitteellisen kielikulutuksen tarpeita. Lisäksi tarpeita n merkittävästi enemmän kuin mahdllisuuksia vastata niihin. Näin llen timintaa n pririsitava esimerkiksi peruskuluiän ylittäneisiin nuriin. Kkemusasiantuntijita visi nykyistä enemmän hyödyntää kulttuurikummeina tai lähettiläinä. Näistä n hyviä kkemuksia j entuudestaan. Näissä malleissa maassa j jnkin aikaa llut timii maahan tulleen tukena tai kert kkemuksistaan laajemmin samasta maasta tulleille. 2. Ilmapiiriin ja asenteisiin vaikuttaminen Eri keskusteluissa esitetyt pelt ja hulet vat tdellisia ja niihin n pyrittävä vastaamaan. Tarvetta lisi esimerkiksi seuraaviin timintihin: Järjestökentällä (esimerkiksi Sumen Paklaisapu) n kkemusta svittelutiminnasta, jta visi nykyistä laajemmin hyödyntää kunnissa. Erilaisia keskustelutilaisuuksia (ml. asukasillat) n järjestetty useissa niistä kunnista, jihin n perustettu vastaanttkeskuksia. Kkemusta n useilla järjestöillä ja muilla timijilla (esimerkiksi Sumen Punainen Risti, Väestöliitt ja Sumen Paklaisapu). Vastaanttkeskuksissa tapahtuvaan vapaaehtistyöhön n lutava mahdllisuuksia niin keskusten kuin järjestöjenkin tahlta. Näin lisääntyvät khtaamiset vat tärkeitä ilmapiiriin ja asenteisiin vaikuttamisessa. J tällä hetkellä järjestöt vat erittäin merkittävässä rlissa erilaisen vastaanttkeskuksissa tapahtuvan timinnan järjestäjinä. 9

12 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! Yrityksillä n halua auttaa ja yrityksiä tulee myös rhkaista tähän. Khtaamiset työnantajien ja vastaanttkeskuksessa levien välillä vivat avata mahdllisuuksia myös myöhemmille kulutus- tai työllistymisratkaisuille. Kuntien pliittisten päätöksentekijöiden välille visi luda nykyistä systemaattisempaa vertaisverksta, jtta tietjen ja kkemusten vaiht lisi npeaa ja sujuvaa. Myös vertaistuelle n tarvetta. Kuntien välille visi luda kummikunta / mentrikunta -timintaa, jssa enemmän kkemusta maavat kunnat saisivat vertaistukea ja tarvittaessa henkilökhtaista neuvntaa vastaavalta virkamieheltä. Vastaanttn ja ktuttamiseen liittyvien rahavirtjen tekeminen näkyväksi auttaisi kuntapäättäjiä tekemään faktihin perustuvia päätöksiä. 3. Asumisratkaisuihin vaikuttaminen Khtuuhintaisia asuntja järkevillä dtusajilla löytyy harvemmin sieltä, missä n työtä ja kulutusmahdllisuuksia. Tämän perusngelman ratkaisemiseksi vidaan hyödyntää kumppanuuksia esimerkiksi seuraavasti: Yksityisten vukra-asuntjen mistajien näkökulmasta vukraamista helpttaisi välivukraus timijalle (esimerkiksi yleishyödyllinen yhteisö), jka hitaa vukraamisen lppukäyttäjälle. Timivan liiketiminnallisen ratkaisun hella tämä edellyttää hyvää eri timijiden välistä luttamusta ja kkeilunhalua. Kunnat ja elinkeinyhtiöt vivat alueillaan kannustaa timijita tähän tumalla tieta j kkeilluista ratkaisuista. Tämä ei kuitenkaan pista sitä, että uustutanta lisi saatava nstettua. Ktutumisen tueksi vitaisiin kta ktaa asumistiimejä, jissa lisi sekä kuntien että järjestöjen asiantuntijita varmistamassa asumisen tukipalveluja ja lumassa sujuvia plkuja asumiseen. 4. Vastaanttkeskusten ja kunnan sujuvan yhteistyön varmistaminen Timijiden väliset prsessit n ltava kunnssa, jtta siirtyminen vastaanttkeskuksesta kunnan asukkaaksi tapahtuu sujuvasti (esimerkkinä Oulussa pitkään tehty työ selkeän prsessin ja selkeiden vastuiden aikaansaamisessa). Vastaanttkeskuksia rganisi nyt erilaisia timijita. Aiemmin syntyneitä hyviä käytäntöjä n pyrittävä hyödyntämään myös tilanteissa, jissa kaikilla timijilla ei le pitkää yhteistyön histriaa. Kuntien timinnan tulisi lla suunnitelmallista ja tavitteellista turvapaikanhakijiden sujuvan siirtymisen varmistamiseksi kuntiin. Tämä vi jidenkin kuntien salta tarkittaa myös muuttajien aktiivista hukuttelua esimerkiksi alueen elinkeinelämän tarpeiden phjalta. Seudulliselle yhteistyölle n tässä myös paikkansa. Tiedttaminen eri paikkakuntien ja alueiden mahdllisuuksista lisää sen mahdllisuuksia, että esimerkiksi työn kysyntä ja tarjnta khtaavat. Ihmisten ktutumiseen ja ktiutumiseen tarvitaan muutakin kuin työ. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla aktiivisella klmannella sektrilla n tärkeä rli viihtyisän ja sallisuutta krstavan arjen aikaansaamisessa. Kuntien ktuttamishjelma n ikea väline laajemminkin timijiden välisen krdinaatin ja sujuvan työnjan varmistamisessa. Lisäksi krdinaati vaatii timivia yhteistyörakenteita eri timijiden välille sekä yhteen kytkevää krdinaattria, jtta paikallisen kumppanuusverkstn työ n tavitteellista ja tisiaan täydentävää. Kuntiin siirtyminen vi tapahtua mntaa eri kautta. ELY-keskuksen ja kuntien väliset viralliset neuvttelut tuskin ratkaisevat kaikkia tarpeita. Näin llen ihmiset tulevat siirtymään kuntiin jk matimisesti tai avustettuna. Yhteydenpita ja päätöksiin vaikuttamista n timijiden välillä kuitenkin ltava, jtta kuntin siirtyminen n hallittua. Pakk ei le hyvä ratkaisutapa. Kuntien hyviä käytäntöjä pitää levittää ja aktiivisesti vastaanttaa muuttajien sujuvan siirtymisen varmistamiseksi (esimerkiksi Oulun ja Punkalaitumen mallit). TEM:n ktuttamisen 10

13 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! saamiskeskus ja sen alueellinen verkst visi lla tässä aktiivinen. Lisäksi esimerkiksi Ktna Sumessa hankkeessa n varattu resursseja hyvien käytäntöjen levittämiseen. Ktuttaminen.fi sivustlle n kerätty ktuttamista tukevaa tieta. Kappaleessa 4 esitettävät lupaukset (sijitetaan eri pulille visuaalisen suunnittelun yhteydessä): Sumen Punainen Risti: Lupaamme mninkertaistaa ktutumista tukevat timintamme Opintkeskus Visi: Lupaamme järjestää ktuttavaa pintkerhtimintaa turvapaikanhakijille ja sumen kielen kulutusta eri maahanmuuttajaryhmille Mapa-prjektit ry: Lupaamme ryhtyä ystäväyhdistykseksi KKV:n henkilökunta: Lupaamme yhteisen sulkapallpelivurn Kajaanin Nurkauppakamari: Lupaamme järjestää KAMU-tapahtuman Nuri Pri 2100 ry: Lupaamme tukea paklaisten ktutumista liikunnan avulla 5. TEHOKAS KOTOUTUMINEN JA TYÖLLISTYMINEN Hyvässä kumppanuudessa kaikki vittavat. Mnet työllistymiseen liittyvät kysymykset kytkeytyvät kieleen, kielitaidn riittävyyteen tai sen puutteeseen sekä saamiseen, sen riittävyyteen sekä sen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Viranmaisten työ n näiden kysymysten ratkaisemisessa tärkeä, mutta myös kumppanuuksien avulla n saatavissa aikaan tulksia. Tästä n paljn näyttöä j entuudestaan. 5.1 Nykytila Työllistyminen ja työ vat pitkään lleet ktuttamistyön ytimessä, vaikka työ ei lekaan synnyymi ktutumiselle. Talustilanteen jatkuessa vaikeana n maahanmuuttajien työllistyminen kiinteässä yhteydessä työnantajien yleisiin mahdllisuuksiin ja halukkuuteen rekrytida. Työnantajan näkökulmasta kyse n aina saajan tai ptentiaalisen tulevan saajan rekrytinnista li rekrytitava sitten Sumessa tai ulkmailla syntynyt. Nyt käsillä leva tilanne n haastava. Turvapaikanhakijiden npeasti kasvanut määrä haastaa vanhat ktutumistyön mallit ja työllistämiseen tähtäävät palvelut. Teemaa kskeneessa työpajassa esitettiin lukuisia tiveita viranmaisten suuntaan. Yritysten ja työnantajien puheenvurissa krstui tive siitä, että yritykset saisivat palvelua ja neuvntaa yhdeltä luukulta ilman, että heidän tarvitsee itse selvittää erikseen eri timijilta kaikkia työllistämiseen tai erilaisiin TE-palvelujen yksityiskhtiin liittyviä säännöksiä. Niin ikään pyydettiin varmistamaan viranmaisille riittävät resurssit, jtta eri palveluihin (ml. kulutukset) pääsy lisi riittävän npeaa eikä eri palveluiden väliin syntyisi turhia dtusaikja ja jnja. Laajasti ttaen peräänkuulutettiin myös erilaisten kannustinlukkujen pistamista sekä työmarkkiniden uudistuksia. Työllistymisen salta keskustelut kietutuvat yleensä työantajien, TE-palveluiden, kuntien, ppilaitsten ja jiltain sin järjestöjen väliseen yhteistyöhön. Kumppanuuksien näkökulmasta kyse ei siis le siitä, ettei yhteistyörakenteita ja kkemusta lisi j kslti. Kumppanuushjelman valmistelun perusteella kyse n ennemminkin siitä, nnistutaank tisaalta työllistymiseen liittyvää säännöstöä yksinkertaistamaan ja tisaalta kkeilemaan ennakkluulttmasti uudenlaisia timenpiteitä työllistymisen edistämiseksi. 11

14 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! 5.2 Alitteet Kumppanuushjelman valmistelussa esitetyt alitteet vat sekitus vanhaa ja tuttua sekä uudempia ja tureempia ideita. Mni työllistymistä edistävistä timenpiteistä n llut agendalla lunnllisesti j pitkään, mutta tästä hulimatta niiden esiin tuminen tässäkin yhteydessä n perusteltua. Entuudestaan tutut haasteet vaivaavat sin edelleen. 1. Maahanmuuttajien verkstjen vahvistaminen Kumppanuuksien avulla n erityisesti mahdllista laajentaa ja syventää maahanmuuttajien verkstja, jilla n käytännössä keskeinen merkitys työn saamisessa. Tähän liittyviä timenpiteitä vivat lla esimerkiksi: Yritykset, yrityksiä ja työnantajia edustavat järjestöt, kunnat ja kuntien kehittämisyhtiöt sekä järjestökenttä sekä erilaisten timenpiteiden tteuttajana että itsekin työnantajina vat lleet mukana tteuttamassa erilaisia käytännön timenpiteitä verkstitumisen edistämiseksi aina erilaisista tapahtumista mentrintihjelmiin ja erilaisten TE-palveluiden tteuttamiseen. Työnantajarlissa tärkeitä vat työelämäjakst ktutumiskulutuksissa, työkkeilupaikat ja palkkatukipaikat. Tätä työtä ja vastuunkanta n edelleen jatkettava ja mukana levien timijiden piiriä laajennettava. Khtaamiset, tapaamiset ja tutustumiset sekä mahdllisuudet sittaa saamista vievät khti työllistymistä. Merkittävä sa työpaikista n tiedssa ja täyttyy nimenmaan verkstjen kautta. 2. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Maahanmuuttajien saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen justavasti ja npeasti n yhä tärkeämpää. Tähän liittyviä timenpiteitä vivat lla esimerkiksi: Viime vusina n j syntynyt lukuisia hyviä timintamalleja saamiseen tunnistamiseen. Näitä kkemuksia tulee levittää aktiivisesti. Tässä työssä kaikki kumppanit vivat lla aktiivisia. TE-palvelut ja ppilaitkset vat keskeisessä rlissa, mutta j työelämän muutksienkin jhdsta työnantajien, viranmaisten ja ppilaitsten yhteispelin n timittava hyvin. Osaamisen lisäksi leellista n tunnistaa ppimiskykyä ja mahdllisuuksia - ennakkluulttmasti työelämään kytkettynä. Mahdllisuus näyttää saamistaan n usein paras työhakemus. 3. Justavien kulutusplkujen luminen Ktutumiskulutusten, ppispimuskulutusten, ammatillisten pätevöitymiskulutusten ja ylipäätänsä ammatillisen kulutuksen tulisi lla justavaa ja ttaa humin erilaisia tarpeita. (kehittämisen erilaisia tarpeita humiivaan justavaan suuntaan nähdään levan keskeistä.) Kumppanuushjelman valmistelun yhteydessä erityisesti ppispimuksien kehittäminen krstui. Nämä teemat vat lleet vusia esillä, mutta edelleen niitä krstettiin tärkeinä työllistymiseen vaikuttavina tekijöinä. Tähän liittyviä timenpiteitä vivat lla esimerkiksi: Ktutumiskulutusten kehittämistyötä n tehty paljn (esimerkiksi Osallisena Sumessa hanke), mutta hyvät käytännöt eivät le laajamittaisesti vielä käytössä eri pulilla Sumea tteutettavissa kulutuksissa. Viime vusina n syntynyt kkemusta ammatillisen ktutumiskulutuksen tteuttamisesta. Tätä työtä n edelleen vimakkaasti jatkettava. Edelleen peräänkuulutettiin justavuutta, jtta ktutumiskulutuksen kanssa samaan aikaan visi esimerkiksi käydä sa-aikatyössä tai lla esimerkiksi työkkeilussa tai palkkatuetussa työssä ( irti n/ff ajattelusta ). Lisäksi n varmistettava, että ktutumiskulutuksen jälkeistä aikaa varten n sallistujilla ait tteuttamiskelpinen suunnitelma. Justavien kulutusplkujen luminen edellyttää hyvää neuvntaa ja hjausta. 12

15 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! 4. Järjestöjen ja viranmaisten ennakkluultn yhteistyö ja uudet kkeilut Järjestöjen tärkeä rli n j pitkään tunnustettu ktutumistyössä. Kumppanuushjelman laadinnan yhteydessä krstettiin erityisesti kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyöhalukkuutta, kunnan keinja tukea järjestöjä ja uusien timintamutjen kkeilua. Tähän liittyviä timenpiteitä vivat lla esimerkiksi: Järjestöt vivat edelleen luda kkeilulunteisesti uudenlaista matalan kynnyksen timintaa ja melk npeasti reagida ajankhtaisiin tarpeisiin kuten esimerkiksi turvapaikanhakijiden määrän kasvuun ja timinnan järjestämiseen vastaanttkeskuksien yhteydessä. Työllistymisen näkökulmasta järjestöillä n myös rlinsa työnantajana ja esimerkiksi työkkeilupaikkjen tarjajana. Järjestöt kuitenkin tarvitsevat pitkäjänteistä tukea ja muuta yhteistyön rakentamista kunnilta. Yhtenä uutena alitteena ehdtettiin laajamittaista mentrintijärjestelmää tai vapaaehtista yhteyshenkilö-/tukihenkilöverkka tukemaan ktutumista. Kk jukk j ktutuneita ja saavia ihmisiä visi lla kiinnstunut timimaan vasta tulleiden apuna. 5. Työnantajien aktivituminen ja innstaminen Maahanmuuttajat työvimana vat sa khtaant-ngelman ratkaisua. Maahanmuuttajilla n paljn hyödynnettävää saamisptentiaalia. Vain työnantajasektri vahvemmin mukaan ttamalla (lisää työelämäjaksja ja yrityksiä) n mahdllista, että piiltyöpaikat ja maahanmuuttaja ptentiaalisena työntekijänä khtaavat. Tähän liittyviä timenpiteitä vivat lla esimerkiksi: Työnantajille n krstettava psitiivista viestiä lemassa levista mahdllisuuksista hyödyntää maahanmuuttajia ja heidän saamistaan työvimana. Lisäksi tarvitaan selkkielistä markkinintia ja viestintää lemassa levista palveluista ja tukimudista. Työnantajia tulee rhkaista uudistamaan rekrytintitapjaan ja kanaviaan ja kehittämään perehdytyksen timintamallejaan humiimaan paremmin maahanmuuttajia. Tämä edellyttää julkisen sektrin tukea. Työnantajien palvelua yhden luukun periaatteella pidetään tärkeänä. 6. Työyhteisöjen mnimutisuuden tukeminen Maahanmuuttajat tuvat työyhteisöihin uusia näkökulmia, tapja ja ideita, jtka vivat jhtaa innvaatiihin. Työyhteisöjen mnimutisuutta vi edistää esimerkiksi seuraavin timenpitein: Työyhteisöissä tulisi panstaa esimieskulutuksiin, työvalmentajiin ja erilaisiin työparitiminnan malleihin. Työyhteisöjen mnimutisuuden hyötyjä tulisi vimakkaasti käyttää viestinnässä. Esimerkiksi maahanmuuttajat vivat auttaa avaamaan uusia markkinita. Maahanmuuttajien kanssa timiminen vi myös lla sa yrityksen yhteiskuntavastuuta. Yritysten vertaisviestintä n mnesti viranmaisviestintää tehkkaampaa. Vertaisviestinnän kanavia ja verkstja tulisi kehittää. 7. Kielitaidn kehittäminen ja kehittymisen tukeminen Kielitait n mnessa mielessä avainasemassa. Tähän liittyviä timenpiteitä vivat lla esimerkiksi: Kielikulutus pitää saada vietyä tehkkaammin työpaikille. Jatkssa tarvitaan justavia tapja yhdistää työn tekemistä ja kielen ppimista. Näiden yhdistämiseen tulisi nimenmaan kannustaa. Ylipäätänsä lisi päästävä irti ajattelusta, että ihminen n jk kielikulutuksessa tai työssä. Työyhteisöissä levista mentreista n saatu hyviä kkemuksia. Mentreille n lutu myös työkaluja, jiden avulla vidaan tukea kielen ppimista työssä ja työpaikalla. 13

16 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! Kielen ppiminen n kknaisvaltaista ja kielen ppimisen mahdllisuuksia n kk ajan. Kk ajan n rhkaistava ihmisiä purkamaan turvarinkejään ja rhkaistava käyttämään kieltä. Aktiivisuus ja kielen käyttäminen arjessa n keskeistä ppimiselle. Kielitaitvaatimuksia tulee tarkastella kriittisesti eri ammattialilla. Työnantajien ja viranmaisten tulisi mahdllisuuksien mukaan lieventää kielitaitvaatimuksia, esimerkiksi kirjallisen sumen kielen taita näyttötutkinnissa ei pidetty välttämättä tarpeellisena. Kappaleessa 5 esitettävät lupaukset (sijitetaan eri pulille visuaalisen suunnittelun yhteydessä): Työ- ja elinkeinministeriö: Lupaamme tukea kansalaisjärjestöjen ktutumista edistävää vapaaehtistyötä Diaknia-ammattikrkeakulu: Lupaamme edistää ktutumista mnipulisesti timinnassamme Helsingin aikuispist: Lupaamme edistää maahanmuuttajien asettumista Sumeen Hyria kulutus: Lupaamme edistää ktutumista kulutuksen ja vurpuhelun keinin Mannerheimin Lastensujeluliitt: Lupaamme situtua pitkäjänteiseen ktuttamistyöhön Marttaliitt: Lupaamme tarjta ktitalusneuvntaa ja tukea vapaaehtisia marttja ktuttamistyössä Mnika-Naiset liitt ry: Lupaamme edistää maahanmuuttajataustaisten naisten ktutumista Amiedu: Lupaamme tuttaa vaikuttavia ratkaisuja ktutumiseen Valmennuskeskus Public: Kehitämme maahanmuuttajien valmennuspalveluita Mnik ry: Ktutumisen kärkiklmikk Tampereen ammattikrkeakulu (TAMK): Lupaamme edistää ja tukea turvapaikanhakijiden saamispääman innvatiivista kasvua laaja-alaisesti arjessa ja työssä Spring Huse Oy: Lupaamme auttaa maahanmuuttajia työllistymään Helsingin ylipist: Lupaamme edistää maahanmuuttajien piskelumahdllisuuksia ja tarjta asiantuntijuutta yhteiskunnan käyttöön Turun Seudun TST ry: Lupaamme tukea parempaa ktutumista Cultura-säätiö: Lupaamme tukea Sumen venäjänkielisten sujuvaa ktutumista ja sallisuutta Sumessa Rihuvuren mnipulinen palvelukeskus: Liikuntakaveriksi taljemme asukkaille Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus: Lupaamme työllistää ympäristötyöhön ja antaa eväitä työuran alkuun 14

17 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! Prmestarinludn asukasyhdistys ry: Lupaamme palkata maahanmuuttajia työllisyysprjektiimme 4H-järjestö: Lupaamme edistää sumalaisten lasten ja maahanmuuttajalasten vurvaikutusta sekä edistää maahanmuuttajanurten työllistymistä Rvaniemen kaupungin maahanmuuttajatimist: Työkkeilupaikkja maahanmuuttajille Akava: Lupaamme edistää maahanmuuttajien pärjäämistä työelämässä Sumen Ammattiliittjen Keskusjärjestö: Lupaamme edistää maahanmuuttajien ktutumista kehittämällä työelämään liittyviä neuvntapalveluita STTK: Lupaamme tukea maahanmuuttajien pääsyä sumalaiseen työelämään Väestöliitt: Lupaamme tuttaa vanhemmuuteen, tasa-arvn ja seksuaaliikeuksiin liittyvää tieta ktutujille Sumen Mielenterveysseura: Lupaamme tarjta tukea maahanmuuttn liittyvissä kriiseissä, tuttaa mielenterveyttä tukevaa aineista eri kielillä ja tarjta sallistavaa vapaaehtistimintaa Tibidiscis Oy: Lupaamme kehittää kieltenpiskelun verkkpalveluamme tukemaan maahanmuuttajien itsenäistä sumenkielen piskelua Infpankki.fi: Lupaamme tarjta ajantasaista ja mnikielistä tieta Sumesta maahanmuuttajille Väinölän kirjastyhdistys ry: Lupaamme tukea venäjänkielisiä maahanmuuttajia tarjamalla tulkkausta ja neuvntaa KSL:n Prin pintjärjestö ry: Lupaamme tarjta kielikulutusta maahanmuuttajille Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry: Lupaamme tukea maahanmuuttajien tietisuuden lisäämisessä sähkön turvallisesta ja energiatehkkaasta käytöstä Sumen Venäjänkieliset - Keskusjärjestö ry: Lupaamme edistää maahanmuuttajien ktuttamista ruhnjuurentaslla 6. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KOTOUTUMINEN Kumppanuus n samanarvisten välistä yhteistyötä Lasten, nurten ja perheiden ktutuminen n vahvasti kumppanuuksiin perustuvaa, ja tässä työssä järjestöjen ja kuntien välisellä yhteistyöllä n mnella alueella pitkät perinteet. Timijiden välinen tasa-arv, mlemminpulinen kunniitus ja tisten tarpeiden humiiminen sekä pitkäjänteinen yhteinen kehittäminen vat nnistuneen kumppanuustyön avaimia. 15

18 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! Lasten, nurten ja perheiden kanssa tehtävä työ n mnilta sin erityisen hrisntaalista ylittäen eri rganisaatirajja ja rganisaatiiden sisäisiä raja-aitja. Mni edelleen ajankhtainen kysymys kytkeytyy entuudestaan tuttuihin teemihin kuten palvelujärjestelmää kskevan perustiedn jakamiseen ja yleisneuvnnan timivuuteen, peruspalvelun ja erityispalvelun määrittelyyn sekä ehkäisevän ja krjaavan työn suhteeseen ja khdentumiseen. Kumppanuushjelmassa pyrittiin tunnistaman uusia alitteita siihen, millaista kumppanuutta lapset, nuret ja perheet kaipaavat ktutumisen, hyvinvintinsa ja sallisuutensa tueksi. 6.1 Nykytila Vaikka lasten, nurten ja perheiden ktutumisen edistäminen n sa mnen viranmaisen ja kumppanin timenkuvaa, vinee kenttää lunnehtia laajaksi, mnialaiseksi ja melk hajanaiseksi. Viranmaisten timintaa säätelee usea laki. Ert alueiden ja eri kuntien välillä vat suuria riippuen esimerkiksi maahanmuutn prfiilista, määrästä ja järjestökentän laajuudesta. Tilanteet ja ngelmat vat sin erilaisia ismmissa ja maahanmuutn salta kkeneimmissa kunnissa kuin pienissä maaseutukunnissa. Tisaalta pienissä kunnissa verkstt vat tiiviitä ja tiet saattaa kulkea isja kuntia paremmin. Kumppanuushjelman laadinnan yhteydessä esillä livat mnet tutut aiheet kuten viranmaisten saaminen ja sen puutteet sekä tulkkauksen määrä ja laatu eri palvelutilanteissa, eri palveluiden väliset yhteydet tai niiden puute (esimerkiksi lastensujelun yhteydet muihin palveluihin) sekä liian vähäinen aika itse asiakastyöhön. Kesällä ja syksyllä 2015 kasvanut turvapaikanhakijiden määrä ja erityisesti lapsiperheiden sekä yksin maahan tulleiden alaikäisten määrä haastavat vakiintuneet timintamudt ja käytettävissä levat resurssit. Osaamisen kasvattamisen sekä tiedn ja timivien timintamallien levittämisen ja vastaanttamisen rli krstuu. Kyse n sallisuuden lumisesta, näköalattmuuden ja yksinäisyyden vähentämisestä sekä syrjäytymisen ehkäisystä, mutta myös mielekkään ja hyvän perusarjen lumisesta. Pitkälti kyse n inhimillisestä khtaamisesta sekä vurvaikutukseen varatusta ajasta. Kyse ei le myöskään le vain vasta maahan tulleista, vaan myös pitkään maassa lleista. Ajankhtaisen tilanteen taustalla n käynnissä myös rakenteellisempi muuts. Sumi n siirtymässä ensimmäisen plven maahanmuuttmaasta tisen plven maahanmuuttmaaksi. Lasten ja nurten ngelmat vat pitkälti samanlaisia kuin muullakin väestöllä. Tisaalta n myös erityisiä haastavia kysymyksiä kuten pintjen jatkaminen peruskulun jälkeen ja ylipäätänsä kulujen ppimistulkset maahanmuuttajaväestön salta. 6.2 Alitteet 1. Neuvlatiminnan kehittäminen kumppanuuksien avulla Neuvlassa käyvät laajasti lähes kaikki lapsiperheet, mikä n suuri vimavara. Neuvliden saamisen kehittämisen lisäksi kumppanuuksien hyödyntämistä visi entuudestaan vahvistaa. Tähän liittyviä timenpiteitä vivat lla esimerkiksi: Perustyön hella esimerkiksi ktna levien vanhempien yksinäisyyden lievittäminen eri keinin kuten vertaisryhmiin ja eri järjestöjen timintaan hjaaminen. Erilaisten vertaisryhmien vakiinnuttaminen helpttaisi tiedtusta ja hjausta. Kumppaneiden resurssien ja saamisen hyödyntäminen (esimerkiksi Väestöliitt) saamisen kehittämisessä. Esimerkkejä n lukuisia; Väestöliitn resurssit, englanninkielinen DUOtiminta, Helsingin ensikhtien yhdistys tuki traumatisituneiden asiakkaiden kanssa sekä maahanmuuttajajärjestöjen työ perhe- ja parisuhdeasiiden parissa. Viranmaisten tietisuus näistä eri kumppaneiden tarjamista mahdllisuuksista vaihtelee, jten kyse n tiedn ja hyvien käytäntöjen levittämisestä. 16

19 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! Kunnan timintjen sisällä tulisi hyödyntää luntevia yhteyksiä, esimerkiksi 4-vutisneuvlan ja päiväkhtien varhaiskasvatussuunnitelmien ten yhteen tumista. 2. Varhaiskasvatuksen kehittäminen kumppanuuksien avulla Kuten neuvlat päiväkdit vat khtaamispaikkja, mutta neuvlasta piketen khtaamisia n päivittäin. Tämä lu mahdllisuuksia khtaamisia tukevien tiljen lumiseen sekä periaatteessa myös erilaisten tietjen välittämiseen. Päiväktien ja niiden lähellä levia tilja hyödyntäminen esimerkiksi järjestöjen timesta visi avata uusia mahdllisuuksia. Tilissa visi lla sumenkielistä ja mnikielistä timintaa. Tällaisesta n j kkemuksia (esimerkiksi Ensija turvaktien liitt). Päiväktien vanhempainyhdistykset visivat timia aktiivisina rganisijina. Viranmaisten tietisuus erilaisista resursseista ja uusista työkaluista vaihtelee (esimerkiksi erilaiset pastuksessa käytettävät videt kuten videt päiväktien arjesta). Lapsiperheiden mentri-/ystäväperhetiminta järjestöjen timesta. 3. Kulujen kehittäminen kumppanuuksien avulla Kulut nähtiin kumppanuushjelman laadinnan yhteydessä sin vielä hyödyntämättöminä mahdllisuuksina. Tämä kuitenkin edellyttää tietynlaista kulujen avautumista. Lisäksi samassa tulisi kääntää ajattelua myös maahanmuuttajien salta; he vivat lla kululle resurssi. Näiden asiiden eteenpäin vieminen vi tarkittaa esimerkiksi seuraavia asiita: Kuluille visi perustaa tukihenkilöverkn kkemusasiantuntijista, jilla itsellään n kkemus maahan muuttamisesta. Tämän visi tteuttaa järjestöjen kautta tai suraan vapaaehtistimintana kulun timesta. Kulujen ilta- ja kesäkäyttö tulee saada paljn vapaamutisemmaksi, mikä mahdllistaisi nuristimen ja kulun nykyistä vahvemman yhteyden. Näin visi tukea myös vanhempien sallisuutta, sillä mnella vanhemmalla n huli esimerkiksi siitä, mitä lapsi tekee kesällä ja miten lapsi visi ppia kieltä. Tilja visi hyödyntää nykyistä enemmän myös harrastemessuihin, jtta nuret hjautuisivat esimerkiksi erilaisten järjestöjen timinnan piiriin. Järjestöt visivat tukea maahanmuuttajaperheitä Wilman ja muiden sähköisten vurvaikutuskanavien käyttämisessä. Kulujen ja lastensujelun välisten yhteyksien vahvistaminen 4. Nuriin khdistuvan timinnan kehittäminen kumppanuuksien avulla Kumppanuushjelman laadinnan yhteydessä timijat arviivat, että jatkssa tarvitaan rhkeita uusia alitteita. Vanhja ja hyviä malleja n kslti, mutta rhkeutta ja visiintia tarvitaan erityisesti uudenlaisten kumppanuuksien näkemiseen. Kyse n siitä, miten timijat mahdllisimman hyvin tukevat jkaista nurta ktutumaan Sumeen mista lähtökhdistaan. Tämän eteenpäin vieminen vi tarkittaa esimerkiksi seuraavia asiita: Timijat pitäisi saada keskustelemaan paremmin keskenään, mikä edellyttää yhteistyön ja kkemusten jakamisen frumia, jssa timinta perustuu yhdenvertaisuuteen ja sapulten väliseen kunniitukseen. Hyvien käytäntöjen jakamisen nykyiset sähköiset resurssit tehkäyttöön (esimerkiksi Innkylä ja ktuttaminen.fi) Nurten mentrintitimintaa n tehty eri hankkeissa ja mentreita n myös kulutettu. Timinta ei silti le systemaattista. Yksilöllinen nuren rinnalla kulkeminen lisi kuitenkin tärkeää. Mentrintiin tarvitaan rganisintia ja resurssia. Rinnalla kulkemisessa pitäisi lla sekä pitkäkestisia että lyhyempikestisia mahdllisuuksia vapaaehtisille. Järjestöjen ja yritysten yhteistyön edellyttää krdinintia, mutta myös asennemuutksia. Timijat eivät aina puhu samaa kieltä, vaikka yhteistyö visi luda kaikille sapulille uusia mahdllisuuksia esimerkiksi hankerahitetun timinnan sisältöihin. Tämänkaltaisten uusien 17

20 Ktutuminen n kumppanuutta tule mukaan! kumppanuuksien löytäminen edellyttää jnkinlaista prtaalia tai sivusta tai muutin fasilititua neuvntaa. 5. Lapsia ja nuria kskeva timinta vastaanttkeskuksissa Nyt vastaanttkeskuksissa levien lasten ja nurten dtusaika vi lla pitkä, mikä n miaan lisäämään ulkpulisuuden tunnetta. Vastaanttkeskuksilla n rajalliset mahdllisuudet luda timintaa lapsille ja nurille. Kumppanuuksien avulla n mahdllista luda mnenlaista mielekästä tekemistä. Tähän liittyviä timenpiteitä vivat lla esimerkiksi: Viranmais- ja vapaaehtistiminnan krdinaatin vahvistaminen, jtta timinta khdistuu tarpeiden mukaan. Kuluikäiset saadaan khtuullisesti kulutiminnan piiriin. Haastavampaa n alle kuluikäisten saaminen varhaiskasvatuksen piiriin sekä peruskuluiän ylittäneiden tilanne. Viranmaisten humin lisäksi tarvitaan kumppanuuksien hyödyntämistä erityisesti näihin khderyhmiin. Tässä n mahdllisuuksia mnenlaisille järjestöille urheiluseurista maahanmuuttajien miin järjestöihin. Järjestöjen timinta aikaansaa sallisuutta, aktiivisuutta ja luttamusta. Kasvava kantaväestön sallistuminen järjestöjen timintaan lisää ylipäätänsä khtaamisten määrää vastaanttkeskuksissa levien ja kuntalaisten välillä. 6. Viranmaisten palvelusaamisen kehittäminen Viranmaisten valmiudet ja saaminen maahanmuuttajaperheiden, - lasten ja nurten khtaamiseen vaihtelee erinmaisesta lemattmaan. Palvelusaamista n pidettävä ajan tasalla. Tähän liittyviä timenpiteitä vivat lla esimerkiksi: Viranmaisten palvelusaamista visi parantaa järjestötimijiden järjestämien kulutusten avulla. Palvelusaamisen ytimessä tulisi lla yksilöllinen khtaaminen, ei yksikön määrittely jnkin tietyn ryhmän jäsenenä. Arjen haasteiden takana vi lla usein maahanmuutn kkemukset. Ongelmakeskeisyydestä pitäisi päästä ratkaisukeskeisyyteen. Kkemusasiantuntijiden hyödyntäminen visi auttaa palvelusaamisen kehittämisessä. Kuluttajat visi kta asiantuntijarekisteriin, jka lisi mnen timijan saatavilla. Mnet perheet kkevat mnikielisyyteen liittyviä haasteita. Viranmaisten saaminen aiheen salta vaihtelee, jten tähän tulee kiinnittää humiita esimerkiksi kulutusten mudssa. Tässäkin kkemusasiantuntijita visi hyödyntää. 7. Kuntien ja muiden kumppanien yhteistyön jatkuva kehittäminen Kunnat vat avainasemassa lasten, nurten ja perheiden kanssa tehtävän työn salta. Tähän liittyviä timenpiteitä vivat lla esimerkiksi: Ennakkluulttmat kkeilut, jssa viranmaiset tuvat palveluja lähelle asiakkaita esimerkiksi järjestöjen tilja hyödyntämällä (esimerkiksi Vantaan Ktutumisen Tsemppari hanke). Vastaavasti n esimerkkejä siitä, miten järjestöt hyödyntävät tisten tilja ja timintja (esim. Martat järjestämässä timintaa MLL:n perhekahvilissa). Kuntien pitkäjänteinen tuki järjestöille n tärkeää. Lisäksi kunta vi helpttaa järjestöjen hanketimintaa esimerkiksi tukemalla tarvittavan marahitussuuden maksamisessa. Yritysten kanssa tehtävät kkeilut ktutumisen edistämiseksi pelien, pelillisyyden ja erilaisten muiden svellusten avulla. Perheiden tarvitsemaan tukeen vi vastata järjestö, esimerkiksi Martat vi tarjta ktna tapahtuvaa tukea. J lemassa levat järjestöjen fyysiset pisteet vat tiednkulun slmukhtia, jita visi käyttää nykyistä tehkkaammin, esimerkiksi Settlementtiliitn tyttöjen ja pikien talt sekä MLL:n perhekahvilat. 18