Tuloverojärjestelmän rakenne: Yhtenäinen vs. eriytetty tuloverotus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuloverojärjestelmän rakenne: Yhtenäinen vs. eriytetty tuloverotus"

Transkriptio

1 Seppo Kari Luonnos Tuloverojärjestelmän rakenne: Yhtenäinen vs. eriytetty tuloverotus 1. Johdanto Tuloverotus on arvonlisäveron ohella tärkein verotulojen lähde teollisuusmaissa. Fiskaalisen tehtävän lisäksi sillä on usein nähty olevan myös rooli tulojen uudelleenjaossa. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana länsimaiden tuloverojärjestelmät ovat muuttuneet vähemmän progressiivisiksi. Tämä on näkynyt ylimpien rajaveroaseiden yleisenä alenemisena, pääomatulojen eriytettynä, vähemmän progressiivisena verotuksena sekä tasaverokantaan perustuvan tuloverotuksen yleistymisenä mm. monissa EU:n uusissa jäsenmaissa. Kehityksen taustalla voidaan arvella olleen pyrkimys minimoida verotuksen aiheuttamia tehokkuustappioita. Globalisaatio on vielä korostanut tämän tavoitteen merkitystä. (OECD 2006, 2009) Osa tätä kehitystä olivat Pohjoismaiden tuloverouudistukset 1990-luvun alussa. Ruotsi, Norja ja Suomi siirtyivät tällöin ns. eriytettyyn tuloveroon, jossa ansiotulot ovat progressiivisen verotuksen ja pääomatulot suhteellisen verotuksen piirissä. Myöhemmin useat Euroopan maat ovat edenneet samaan suuntaan toteuttamatta muutoksia kuitenkaan samassa laajuudessa kuin Pohjoismaat. Tässä muistiossa tarkastellaan perinteisen yhtenäisen tuloveron 1 ja eriytetyn tuloverotuksen etuja ja haittoja. Muistio hyödyntää aihepiiristä viimeisten 10 vuoden aikana käytyä varsin laajaa kansainvälistä keskustelua, josta tuoreimpana esimerkkinä Mirrlees Review. Jaksoissa 2 ja 3 tarkastellaan aluksi yhtenäisen tuloverotuksen ja eriytetyn tuloverotuksen taustaperiaatteita ja sisältöä. Jaksossa 4 arvioidaan mallien etuja ja haittoja. Jaksossa 5 on yhteenveto tarkastelusta Yhtenäinen progressiivinen tuloverotus 2.1 Tausta ja käsitteet Yhtenäisen tuloverotuksen (global income tax) taustalla on ajatus, jonka mukaan verotaakan oikeudenmukaisen jaon tulee perustua veronmaksukykyyn (ability-to-pay principle) luvulla alkoi saada valtaa näkemys, jonka mukaan vuositulo on veronmaksukyvyn paras mittari. Tällöin henkilöt, joilla on samat tulot, maksavat saman määrän veroja ja niiltä, joiden ansiot ovat suuremmat, voidaan periä suuremmat verot. Asetelma täyttää horisontaalisen ja vertikaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. 1 Mm. OECD (2006) käyttää käsitettä comprehensive income tax, laajapohjainen tulovero. Koska tulokäsitteen laajuus on hieman eri kysymys kuin se, onko tuloverotuksessa yksi veropohja vai useampia, tässä käytetään termiä yhtenäinen tuloverotus. 2 Tarkastelu on periaatteellista ja kohdistuu vaihtoehtoisten mallien yleispiirteisiin. Suomen tuloverotuksen uudistamisen tulonjakovaikutuksia on tarkastellut mm. Matikka (2008). 3 Toinen klassinen verotuksen oikeudenmukaisuuteen liittyvä periaate on etuperiaate (benefit-principle), jonka mukaan veron tulee vastata yksilön julkisen vallan palveluista saamaa hyötyä. Tämän näkemyksen mukaan, jos vastaavuus toteutuu, verotaakka jakautuu yksilöiden välillä oikeudenmukaisesti. Näkemys ei ota huomioon tuloeroja ja näiden vaikutusta verotaakan oikeudenmukaiseen jakoon. Musgrave (2005) 1

2 Yhtenäisen tuloveron (maksukykyperiaatteen) taustalla on siis ensisijaisesti kysymys verotaakan oikeudenmukaisesta jaosta. Se ei suoraan kiinnitä huomiota verotuksen käyttäytymisvaikutuksiin ja näistä syntyviin tehokkuustappioihin. Periaatteessa eri tulojen yhdenmukainen verottaminen saattaisi olla hyvä myös tehokkuuden kannalta; yhtäläisyys voisi tarkoittaa taloudellisia valintojen neutraalia kohtelua. Tähän on kuitenkin kaksi huomautusta. Neutraalisuus edellyttää, että kaikki tulot kyetään sisällyttämään veropohjaan ja että tulot mitataan oikein. Näiden vaatimusten toteuttaminen on osoittautunut hankalaksi. Lisäksi, yhtenäisen tuloverotuksen perusajatus on ristiriidassa optimiveroteorian kanssa, jonka mukaan taloudellisia toimintoja, joissa verotuksen käyttäytymisvaikutukset eroavat, tulee verottaa eri tavoin. Tämä näkemys tukee poikkeamista erityyppisten tulojen yhtenäisestä verotuksesta. Tuloverotuksen yleistyessä alettiin kehitellä malleja siitä, mikä on hyvä tulokäsite. Taloustieteen ja vero-opin piirissä laajaa kannatusta alkoi pian saada ns. Schanz-Haig-Simons tulokäsite (SHStulo), joka määrittelee henkilön vuosituloksi kulutukseen käytettyjen resurssien arvon lisättynä hänen varojensa markkina-arvon lisäyksellä. Sen mukaan siis tuloon luetaan juoksevien tulojen ja rahanarvoisten etuuksien lisäksi varallisuuden realisoitumaton reaalinen (inflaation ylittävä) lisäys. Vaikka SHS-tulolla on ollut vaikutusta monien maiden tuloverolainsäädäntöön, verotuksen tulokäsite poikkeaa siitä kaikkialla. Veronalaiseen tuloon luetaan pääsääntöisesti vain realisoituneet arvonmuutokset, inflaation vaikutusta tuloon ei useinkaan eliminoida, asuntojen ja muiden kestokulutushyödykkeiden omistamisesta syntyvät etuudet lasketaan tuloksi vain harvoin ja perinnöt ja lahjat verotetaan yleensä tuloverotuksen ulkopuolella. Lisäksi yhteisömuotoisista yrityksistä saatua tuloa ei veroteta henkilöverotuksessa kertymäperusteisesti (accrual basis) vaan vasta tulon realisoituessa (realization basis). Nämä poikkeamat toteutetaan yleensä toimeenpanon helpottamiseksi. Niillä on kuitenkin tyypillisesti taloudellista käyttäytymistä vääristävä vaikutus. Näin ollen SHS-tuloon perustuvan yhtenäisen tuloveron vaikea toimeenpantavuus on yksi järjestelmän keskeinen ongelma ja se johtaa toiseen, ehkä vielä vakavampaan ongelmaan, epäneutraalisuuteen ja taloudellisiin käyttäytymisvääristymiin. Kansainvälisesti kehitys kulki 1980-luvun lopulle asti pois hajanaisista tuloveroista (schedular income tax) kohti yhtenäistä tuloveroa. Hajanaisia tuloveroja, joissa verotus kohdistui eri tavoin erilaisiin yksittäisiin tulolajeihin, esiintyi erityisesti maissa, joissa yhtenäistä tuloveroa ei kyetty toimeenpanemaan alhaisen kehitystason ja heikon hallinnon johdosta (Messere 1993). Tuloverotuksen perusteita pohdittiin periaatteelliselta kannalta mm. keskustelussa siitä, pitäisikö verotuksen perustua tuloihin vai kulutukseen. Useissa selvityksissä kulutusta pidettiin tuloa parempana veronmaksukyvyn mittarina (Meade 1978, US Department of the Treasury 1977, Kay ja King 1990). Perusteina olivat tehokkuuden ohella oikeudenmukaisuus ja hallinnollinen toteutettavuus. Tässä debatissa kehiteltiin menovero (expenditure tax), joka kohdistuu yksilön kulutukseen käytettyihin tuloihin ja jonka veroasteikko on progressiivinen luvun tärkeissä tuloverouudistuksissa päädyttiin kuitenkin yleisesti laajapohjaisen yhtenäisen tuloveron kannalle (Englanti, USA ym.). Uudistusten lopputulosta on toisaalta kutsuttu myös hybridiksi, jossa yhdistyy tulo- ja menoverotuksen piirteet. Esimerkiksi Englannissa suuri osa kotitalouksien säästämisestä kanavoituu säästämisohjelmiin, joihin sovelletaan menoveromallia. USA:ssa keskustelu kulutukseen perustuvasta liittovaltiotason verotuksesta jatkuu edelleen (US Tax reform panel 2005). 2.2 Yhtenäisen tulon perusrakenne Yhtenäisessä tuloverotuksessa veropohja on tyypillisesti eri tulojen summa vähennettynä tulonhankkimismenoilla, sosiaalisilla vähennyksillä ja muilla vähennyksillä. 2

3 Käytännössä verotus voidaan toteuttaa joko yhteis- tai erillisverotuksena. Yhteisverotuksessa tulot joko lasketaan yhteen ja verotetaan puolisoihin sovellettavalla erillisellä asteikolla tai tulojen summa jaetaan puoliksi (tai muussa suhteessa) ja verotetaan yleisellä veroasteikolla. Vaikka ansiotuloverotus perustuisi erillisverotukseen, puolisoiden ja lasten pääomatulot verotetaan usein yhteisverotuksessa suurempituloisen puolison tulona. Tällä pyritään estämään progression välttämiseen pyrkivää perheiden sisäistä verosuunnittelua, jossa varallisuus hajautetaan pienituloisille perheenjäsenille. Progressiivista yhtenäistä tuloveroa soveltavissa maissa monille tuloille on käytännössä annettu poikkeava, kevyempi verokohtelu. Tämä koskee mm. monia pääomatuloja kuten talletuskorkoja ja omaisuuden luovutusvoittoja, jotka ovat olleet varsin laajasti verovapaita monissa maissa. Myös vapaaehtoisten eläkesäästöjen ns. EET-mallin mukainen säästöjen vähennyskelpoisuuteen perustuva verokohtelu on ollut tavallista. 4 Tuloverotuksessa joudutaan aina jollain lailla ottamaan kantaa erillisen yhtiöveron ja henkilöverotuksen yhteensovittamiseen. Yhtenäisessä tuloverotuksessa, jossa pääomatulot ovat progressiivisessa verotuksessa, tämä haaste on merkittävä, sillä täysi kahdenkertainen verotus voi johtaa hyvin korkeisiin efektiivisiin rajaveroasteisiin. Tästä syystä järjestelmään sisältyy yleensä joko yrityksen tai omistajan verotuksessa annettavia kevennyksiä. Yksi Euroopassa (ja Suomessa) aiemmin sovellettu integrointitapa on yhtiöveron hyvitysjärjestelmä, joka sopii erityisen hyvin progressiivisen yhtenäisen tuloveron malliin. Yhtiön maksama voitonjakoon kohdistuva vero hyvitetään (täysi hyvitys) omistajalle, jolloin yhtiövero toimii kuin minkä tahansa tulon ennakonpidätys. Lopputulos on se, että osinkoon kohdistuu verotus samalla veroasteella kuin henkilön muihin tuloihin. 3. Eriytetty tuloverotus 3.1 Tausta Yleisessä mielessä termi eriytetty tulovero tarkoittaa verojärjestelmää, jossa eri tulolajeja verotetaan eri veroasteilla (schedular income tax,). Sillä viitataan kuitenkin usein myös pohjoismaiseen eriytetyn tuloveron malliin (dual income tax), joka ideoitiin Tanskassa luvun puolivälissä ja otettiin käyttöön Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa 1990-luvun alkuvuosina. Pohjoismaisessa mallissa ansiotulot (työtulot ja sosiaalietuudet) ovat perinteisen progressiivisen verotuksen kohteena, kun taas pääomatulot verotetaan laajapohjaisesti yhtenäisellä suhteellisella verokannalla. Kun yhtenäisen tuloverotuksen lähtökohta on verotaakan oikeudenmukainen jako henkilön veronmaksukyky huomioiden, eriytetyn tuloveron taustalla on useita periaatteellisia ja käytännön ajatuksia. Ensimmäiseksi on syytä mainita optimiveroteorian edellä mainittu periaatteellinen näkökohta, jonka mukaan erityyppisiä toimintoja, joiden osalta verotuksen vaikutukset eroavat, on optimaalista verottaa eri tavoin. Taloustieteellisen kirjallisuuden mukaan ansiotulojen verottaminen vääristää vähemmän kotitalouksien dynaamisia päätöksiä kuin säästöjen verottaminen. Lisäksi globalisaatio on kasvattanut pääoman liikkuvuutta ja vaikeuttanut pääomatulojen verotuksen 4 Vrt. edellä hybridimalli, joka sisältää menoveron piirteitä. 5 Tanskan 1987 uudistus toteutti eriytetyn tuloveron ideoita, muttei samassa laajuudessa kuin muiden pohjoismaiden myöhemmät reformit luvulla Tanska palasi takaisin kohti yhtenäistä tuloveroa. (Sørensen 1998) 3

4 toimeenpanoa. Näiden tekijöiden voidaan tulkita selkeästi puoltavan työ- ja pääomatulojen erilaista verotusta. Useat tunnetut public finance tutkijat ovatkin arvioineet, että taloustieteestä ei löydy sen paremmin tehokkuuteen kuin tulonjakoonkaan liittyviä perusteita työpanoksen ja pääomapanoksen tuottamien tulojen yhtenäiselle verotukselle. (Ks. Boadway ja Wildasin 1995, Boadway 2004, Diamond 2007, Brewer ym ) Toisaalta optimiveroteorialla ei ole toistaiseksi ollut vastausta kysymykseen siitä, millaisilla veroasteilla eri tuloja tulisi verottaa. Toinen pääomatulojen matalahkoa erillistä verottamista puoltava tekijä, joka on osaksi periaatteellinen osaksi käytännöllinen, liittyy tulon mittaamiseen. Tuloteorioiden mukaan pääomalle saatua tuloa on vain se osa nimellistulosta, joka ylittää inflaation vaikutuksen pääoman reaaliarvoon. Jos esimerkiksi säästöjen nimellinen tuotto on 5 %, inflaatio 3 % ja verokanta 30 %, efektiivinen veroaste (reaalitulon veroaste) saadaan seuraavasta kaavasta: Efektiivinen veroaste = 30% 5% 1,5% 75% 5% 3% 2% Pääomatuloverotuksen indeksoiminen olisi suora ratkaisu ongelmaan, mutta tätä ei kuitenkaan ole missään toteutettu systemaattisesti ja pysyvästi. Yhtenäisessä tuloverotuksessa inflaatiolle herkkien tulojen (korot ja luovutusvoitot etc.) verotusta kevennetään usein erilaisilla vähennyksillä ja vapautuksilla. Pohjoismaissa pääomatulojen matalaa, suhteellista verokantaa on perusteltu juuri sillä, että se on yksinkertainen epäsuora tapa ottaa huomioon inflaation vaikutus nimellistuloon kohdistuvassa verotuksessa. Muut näkökohdat liittyvät hallinnolliseen ja poliittiseen toteutettavuuteen ja neutraalisuuteen. Näiden mukaan on mm. helpompaa toteuttaa ja ylläpitää laaja veropohja, jos verokanta on yhtenäinen ja suhteellisen matala. Kun veropohja on laaja ja verokanta yhtenäinen, on myös helpompi täyttää neutraalin verokohtelun vaatimus. Tällaiseen järjestelmään voi liittyä myös läpinäkyvyyteen ja hallinnolliseen yksinkertaisuuteen liittyviä etuja. 3.2 Eriytetyn tuloveron piirteitä Seuraavassa tarkastellaan aluksi pohjoismaisen eriytetyn tuloveron perusmallia ja tämän jälkeen muiden Euroopan maiden tuloverotuksessa esiintyviä dualistisia elementtejä, jotka ovat lisääntyneet viime vuosina. Pohjoismaisen mallin peruspiirteiksi on usein esitetty seuraavat tekijät (Sørensen 1998, Cnossen 1999, Genser ja Reutter 2007): Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti ja pääomatuloja suhteellisesti. Kummankin tulolajin veropohja on laaja, erityiset vähennykset ja huojennukset on minimoitu. Pääomatulojen veroaste asettuu karkeasti ansiotulon veroasteikon alimman portaan 6 tasolle. Yhteisöjen voittoja verotetaan samalla verokannalla kuin pääomatuloja. Yhteisöverotus ja henkilöverotus on integroitu hyvitysjärjestelmällä tai vastaavalla järjestelyllä. Verokantaeroja hyödyntävä verosuunnittelu pyritään minimoimaan estosäännöillä, joihin lukeutuu yrittäjän tulojen jakaminen kaavamaisin perustein ansio- ja pääomatuloon. 6 Suomen osalta tämä viittaa kunnallisveron ja vakuutetun maksujen muodostamaa veroastetta. Norjassa itse asiassa matalilla tulotasoilla ansio- ja pääomatulojen veroaste on sama 28 % (vrt. viipalemalli, jota selostetaan myöhemmin). 4

5 Taulukko 1 Tuloverotuksen piirteitä Pohjoismaissa 2008/2009 Tanska Suomi Norja Ruotsi Tyyyppi Sekajärjestelmä Nordic dual Nordic dual Nordic dual Ylin ansiotulon vero-% 59,7 51,16/56, ,8 56,4 Pääomatulovero-% 2 progressiivinen Osinkoverojärjestelmä Kahdenkertainen/ alempi verokanta osingoille Kahdenkertainen/ Huojennuksia osakastasolla Kahdenkertainen/ normaalituotto verovapaa Kahdenkertainen/ suppeita huojennuksia Yhteisöverokanta ,3 Split-järjestelmä 3? on on on Varallisuusvero Ei Ei Kyllä Ei 1) Vuosi 2009, jälkimmäisessä luvussa mukana myös palkan perusteella maksettavat (vakuutetun) maksut. 2) Tanskan osalta koskee osinkoja ja osakkeiden myyntivoittoja 3) Yrittäjän tulon kaavamainen jako ansio- ja pääomatulo-osuuksiin. Pohjoismaisessa mallissa verottaja jakaa yrittäjän tulon kaavamaisesti ansio- ja pääomatuloosuuksiin, jotka lisätään verovelvollisen muihin ansio- ja pääomatuloihin ja verotetaan niihin sovellettavilla veroasteilla (ns. split-järjestelmä). Tämän järjestelyn tavoitteena on taata palkansaajan ja yhtymänä tai toiminimenä toimivan yrittäjän tulojen samantasoinen verotus ja toisaalta estää osakeyhtiönä yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän tulonmuuntoa. Järjestely tuo itse asiassa osinkojen verotukseen progressiivisen elementin kun yrittäjän osingot katsotaan tietyn rajan ylittäviltä osin ansiotuloksi. Suomessa näiden sääntöjen piirissä on laaja verovelvollisjoukko sillä kaavamainen jako koskee periaatteessa kaikkia listaamattomista yhtiöistä osinkoa saavia osakkeenomistajia. Ruotsissa ja Norjassa sääntöjä sovellettiin alun perin suppeasti omistettujen yhtiöiden ns. aktiivisiin osakkaisiin (yrittäjä-omistajiin ja näiden perheenjäseniin). Norja siirtyi 2006 aktiivisen omistajan erityiskohtelusta kaikille samanlaiseen osinkojen ja osakkeiden luovutusvoittojen verotukseen (ks. Kari ja Kröger 2009). 3.3 Kaksi erilaista tapaa eriyttää ansio- ja pääomatulojen verotus Pohjoismaiden järjestelmät eroavat sen suhteen, miten ansio- ja pääomatulojen eriytetty kohtelu toteutetaan. Seuraavassa esitellään kaksi lähestymistapaa, joista toista nimitetään viipalemalliksi (Norja) ja toista korimalliksi (Suomi). Viipalemallissa on kaksi erilaista veropohjaa, kokonaistulo (Norja: alminnelig inntekt) ja bruttoansiotulo (Norja: personlig inntekt). Kokonaistulo sisältää henkilön kaikki tulot: työtulot, sosiaalietuudet, pääomatulot ja yritystoiminnan tulot. Siitä vähennetään tulonhankkimismenot, perusvähennys ja muut vähennykset. Näin laskettu nettotulo verotetaan suhteellisella verokannalla, joka on Norjassa 28 %. Toinen veropohja on bruttoansiotulo, johon sisältyy työtulojen ja sosiaalietuuksien lisäksi yritystulon ansiotulo-osuus. Tästä veropohjasta ei tehdä mitään vähennyksiä. Bruttoansiotulo verotetaan progressiivisella asteikolla, jonka verokynnys on varsin korkea. 5

6 Kokonaistulon verotus vastaa rakenteeltaan siis yhtenäistä tuloveroa (global inome tax), johon tässä tapauksessa sovelletaan tasaveroa. Tätä täydennetään bruttoansiotulon lisäverolla, joka poikkeaa tavanomaisesta tuloverosta siinä, että sen veropohjana on nettotulon sijasta bruttotulo. Lisävero tuo järjestelmään progressiivisuuden. Viipalemallissa pääomatulo ei ole itsenäinen tulolaji. Erilaiset pääomatulot ja yritystulon pääomatulo-osuus tulevat verotetuiksi suhteellisella verokannalla kokonaistuloon sisältyvinä. Korimallissa henkilön kaikki tulot jaetaan kahteen tulolajiin (koriin). Kummastakin tulolajista tehdään kyseiseen tuloon kohdistuvat luonnolliset vähennykset, verokynnykseen liittyvät vähennykset ja sosiaaliset vähennykset, ne kuitenkin vain ansiotulosta. Pääomatulot verotetaan suhteellisesti ja ansiotulot progressiivisesti. Tulolajien täydellisestä erillisyydestä poiketaan lähinnä siinä tapauksessa, jossa pääomatulon määrä ei riitä siihen kohdistuvien vähennysten tekemiseen. Tällöin vähennys voidaan tehdä pääomaverokannalla ansiotuloverosta (esim. Suomen alijäämähyvitys). Toiseen suuntaan (ansiotulosta pääomatuloon) vähennysten siirtoa ei tehdä. Viipale- ja korimalli johtavat (sopivasti valituilla veroasteilla) monissa tapauksissa samaan lopputulokseen. Toisaalta niillä on joissain tilanteissa selvästi erilaisia implikaatioita. Seuraavassa kolme esimerkkiä tästä: Viipalemallissa vähennykset tehdään vain kokonaistulosta, joka verotetaan matalalla tasaverokannalla. Verrattuna malliin, jossa vähennyksiin kohdistuu progressiivinen rajaveroaste, tällä voi olla seuraavia etuja: 1) vähennysten fiskaalinen vaikutus on pienempi, 2) vähennysten tuottama veroetu voidaan kohdentaa tehokkaammin tuloskaalan alapäähän, ja 3) kannustin hyödyntää vähennyksiä verosuunnittelussa pienenee. Viipalemallissa perusvähennys ja mahdolliset sosiaaliset vähennykset kohdistuvat samoin perustein kaikille veronmaksajille (yrittäjät vs. palkansaajat) ja tuloille (pääomatulot vs. ansiotulot). Tämä johtuu siitä, että vähennykset tehdään kokonaistulosta, joka sisältää kaikki tulot, eikä veronalaisesta ansiotulosta kuten korimallissa. Korimallissa syntyy helposti tilanne, jossa yrittäjä, jonka tulot ovat valtaosin tai kokonaan yritystulon pääomatulo-osuutta, maksaa veroa jo hyvin pienistä tuloista verrattuna vastaavaan palkansaajaan. Viipalemallissa tätä ongelmaa ei synny. Suomen korimallissa tätä ongelmaa on pyritty pienentämään tarjoamalla toiminimille ja maatalouden harjoittajille mahdollisuus valita pääsääntöä alempi laskennallinen pääoman tuottoprosentti, jolla yritystulon pääomatulo-osuus lasketaan. Viipalemallissa verotettavan bruttoansiotulon veropohja on laaja, mikä mahdollistaa sekä verotuoton että tulonjaon näkökulmista alemmat rajaveroasteet asteikon yläpäässä (kuin kapeaan veropohjaan liittyvä verotus). Alemmilla rajaveroasteilla on lähtökohtaisesti positiivisia tehokkuusvaikutuksia. Myös veroastekuilu ansiotulon ja pääomatulon välillä madaltuu hieman. 3.4 Tulon muunnosta eriytetyssä tuloverotuksessa Verokantaero ansiotulon rajaveroasteiden ja pääomaverokannan välillä synnyttää ylimmissä tuloluokissa veronmaksajille kannustimen saada tulot ansiotulon sijasta pääomatulona. Mahdollisuuksia tulolajiin vaikuttamiseen on ehkä erityisesti yrittäjillä. Kannustin lisännee kuitenkin myös palkansaajien halukkuutta myydä työpanostaan yrittäjänä, mikä laajentaa ongelman (alkuperäisen) yrittäjäkunnan ulkopuolelle. Näihin ongelmiin on kiinnitetty huomiota eriytetyn tuloveron alkuvaiheista lähtien. Lainsäädäntöön on rakennettu erilaisia estosääntöjä, josta ehkä merkittävin on yrittäjän ylisuuren osingon verottaminen progressiivisesti ansiotulona (splitsäännöt). Alusta pitäen lisäksi on korostettu sitä että verokantaero ei saisi muodostua kovin 6

7 suureksi. Norjassa pidettiin tavoitteena, että verokantaero ei enimmillään nousisi yli 20 %-yksikön. Tässä ei pysytty ja verokantaero kohosi 90-luvun loppupuolella lähes 30 prosenttiin. Tämän on arvioitu lisänneen verosuunnittelua (Jacobsen 2008). Suomessa ero oli enimmillään vielä tätä korkeampi, lähes 40 prosenttia, mutta se on ansio- ja pääomatulojen veroastemuutosten myötä kaventunut vajaaseen 30 prosenttiin. Edelleen sitä voi pitää liian suurena. Norjassa ja Suomessa muuntoa ei ilmeisesti ole onnistuttu estämään. Ruotsissa vastaavaa ilmiötä ei ole syntynyt, ainakaan palkasta ja osingoksi 7. Tähän löytyy ehkä luonteva selitys näiden maiden osinkoverojärjestelmistä. Kun Norjassa ja Suomessa osinkoverotus oli yhdenkertaista (yhtiöveron hyvitys), Ruotsissa on ollut lähes koko ajan voimassa ns. klassinen järjestelmä, jossa osingon kokonaisveroaste on varsin lähellä ansiotulon ylimpiä veroasteita. Tulonmuuntoa on tutkittu Norjassa paljonkin ja jonkin verran myös Suomessa. 8 Muuntoon johtanut verosuunnittelu on ollut erilaista näissä kahdessa maassa. Norjassa estosäännökset kohdistuivat aiemmin vain suppeassa omistuksessa olevien yhtiöiden ns. aktiivisiin osakkaisiin. Tulonmuunto keskittyi säännösten soveltamiskriteerien kiertämiseen. Omistusjärjestelyillä pyrittiin saamaan näyttämään siltä, että yritys on laajassa omistuksessa ja että todellinen yrittäjä-omistaja ei kuulu keskeisiin omistajiin. Tässä tilanteessa progressiivinen ansiotuloverotus saatettiin välttää kokonaan, Alstadsaeter jne. (2006). Suomessa tilanne on ollut toinen. Split-säännöksiä sovelletaan listaamattomien yhtiöiden kaikkiin osakkaisiin. Näin ollen muunto ei ole voinut tapahtua Norjan tapaan ohittamalla split ja pääsemällä näin kokonaan suhteellisen verokannan piiriin. 9 Splitin säännökset ovat kuitenkin Suomessa monien arvioiden mukaan suhteellisen väljät ja voivat johtaa yrittäjän pääomatulo-osuuden yliarvioimiseen. Taloustieteellisten asiantuntija-arvioiden mukaan pääomatulo-osuudeksi tulisi laskea karkeasti ottaen riskittömän markkinakoron perusteella määriteltävä tuotto sijoitetulle omalle pääomalle, mikä tarkoittaisi ehkä noin 3-4 prosentin tuottoastetta. Suomessa prosentti on nykyisin osakeyhtiöillä 9 % ja henkilöyhtiöillä sekä liikkeen- ja maataloudenharjoittajilla 20 %. Suora tapa puuttua muuntoilmiöön voisi olla näiden prosenttien korjaaminen alaspäin. Norja otti tämän askeleen 2006 verouudistuksessaan siirtyessään ns. osakasmalliin, jossa osinko ja osakkeen luovutusvoitto ovat verovapaita verojen jälkeistä riskitöntä markkinakorkoa vastaavalta osin ja ylimenevältä osin pääomaverokannalla verotettavaa tuloa (ks. Kari ja Kröger 2009). Osa Suomen muuntokysymystä on ansiotulo-osingon verokohtelu suhteessa palkkaan. Ansiotuloosingosta ei makseta työnantajamaksuja eikä palkkaperusteisia vakuutetun maksuja. Siksi sen verokiila on alempi kuin palkan. Merkittävä osa erityisesti TEL-järjestelmän piirissä olevia yrittäjiä on nostanut korvauksensa yrityksestään palkan sijasta ansiotulo-osinkona (Ulvinen 2007). 7 On kuitenkin esitetty että muuntoa olisi tapahtunut palkasta luovutusvoitoiksi. 8 Tulonmuuntoa (suoraan tai välillisesti) tarkastelevaan suomalaiseen taloustieteelliseen tutkimukseen ja debattiin sisältyvät mm. Kari (1999), Hietala ja Kari (2006), Ulvinen (2007), Kari ja Karikallio (2007), Pirttilä ja Selin (2007), Ylä-Liedenpohja (2007, 2008), Riihelä ym. (2008, 2009). 9 Suomen split on siis ollut vältettävissä vain listautumalla. Nykyisin listattujen yhtiöiden osingot ovat kuitenkin muilta osin ankarammin verotettuja kuin listaamattomien. Ennen vuoden 2005 uudistusta tilanne oli toinen ja niinpä tuloverosäännösten voidaan arvioida kannustaneen listautumaan. Toisaalta listautumispäätökseen liittyy niin paljon muita kysymyksiä, että verosuunnittelun rooli päätöksessä voi olla marginaalinen. 7

8 3.5 Etelä- ja Keski-Euroopan eriytetyt (schedulaariset) järjestelmät 10 Myös useissa muissa Euroopan maissa pääomatulojen verokohtelu poikkeaa ansiotulojen verokohtelusta (ks. Genser ja Reutter 2007, Kari ja Kröger 2009). Hollannissa portfoliosijoitusten tuotot (osake-, korko- ja rahastosijoitukset) verotetaan 30 prosentin suhteellisella verokannalla. Ansiotulon ylin rajaveroaste on 52 prosenttia. Enemmistöomistuksen tapauksessa (yrittäjä) osinkoja ja muita pääomatuloja verotetaan 25 prosentin verokannalla. Belgiassa osinkotulon suhteellinen eriytetty verokanta on 25 prosenttia ja korkotulon 15 prosenttia (molemmat lopullisia lähdeveroja), mutta ansiotulon korkein rajaveroaste on 54 prosenttia. Itävallassa osinkojen, korkojen ja luovutusvoittojen veroaste on 25 (osingoilla ja koroilla lopullinen lähdevero) samalla kun ansiotulon korkein rajaveroaste on 50 prosenttia. Italiassa sovelletaan 12,5 prosentin lopullista lähdeveroa osingoille, koroille ja luovutusvoitoille. Saksassa osinkoihin ja luovutusvoittoihin sovelletaan 26,4 prosentin veroa, mutta ansiotulon ylin rajavero on 45 prosenttia. Myös Virossa, Liettuassa, Tsekissä, Slovakiassa, Kreikassa ja Portugalissa on pääomatulojen ja ansiotulon veroasteissa on eroja. Kuten näistä esimerkeistä käy ilmi, on varsin tavallista, että pääomatulolle ei ole mitään yhtenäistä veropohjaa vaan useissa maissa on käytössä erillisiä verokantoja eri pääomatuloille. Monessa tapauksessa kyseessä on korvauksen maksajan perimä lopullinen lähdevero. Joissain lopullista lähdeveroa soveltavissa maissa (Itävalta, Belgia) veronmaksajalla on mahdollisuus ilmoittaa nämä tulot veroilmoituksellaan, jolloin hän voi päästä hyötymään vähennyksistä. Monissa käsitellyistä maista lisäksi yhtiön ja omistajan verotuksen integroimiseksi ei ole muita järjestelyjä kuin matala verokanta. Poikkeuksina tästä voidaan pitää Viroa, Slovakiaa ja Kreikkaa (nollaverokanta) sekä Belgiaa (ACE-malli). Toistaiseksi Keski- ja Etelä-Euroopan hajanaisista tuloverojärjestelmistä ei ole näkynyt analyysejä järjestelmien taustoista sekä siitä miten niiden arvioidaan täyttävän hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia (ks. kuitenkin Homburg 2007). 4. Yhtenäisen tuloveron ja eriytetyn tuloveron edut (+) ja haitat (-) Seuraavassa listataan mainittujen kahden tuloverojärjestelmän etuja ja haittoja. Etujen käsittelyssä on lähtökohtana se, että malli kyetään toteuttamaan ideaalisessa/perusmuodossaan. Haitoissa tuodaan esiin toimeenpanovaikeuksia ja keskustellaan siitä, millaisia seuraamuksia näillä ongelmilla on tulonjaon, tehokkuuden ja hallinnoitavuuden kannalta. Tarkastelussa oletetaan, että yhtenäinen tuloverotus on progressiivinen ja ylimmät rajaveroasteet suhteellisen korkeat, esim. noin 50 prosenttia. Esitettävät tehokkuusnäkökohdat perustuvat edellä jo käsiteltyyn. Verotuksen oikeudenmukaisuudella elinkaaritarkastelussa viitataan asetelmaan, jossa vertaillaan esim. kahden henkilön elinkaaren aikana maksamia veroja, joiden tulot ovat kullakin periodilla samat. Toinen henkilö säästää, ts. lykkää kulutustaan elinkaaren loppupuolelle ja toinen kuluttaa aikaisemmassa vaiheessa. Pääomatulojen verotus johtaa siihen, että aikaisen kuluttajan verojen pääoma-arvo (markkinakorolla diskontattuna) on alempi kuin säästäjän. Mitä suurempi on säästöjen veroaste, sitä heikompi on säästäjän asema vaikka elinkaaritulot olisivat samat. Yhtenevän tuloverotuksen taustalla oleva maksukykyperiaate lähtee periodikohtaisesta (poikkileikkaus-) 10 OECD 2006 käyttää näistä nimitystä semi-dual income tax. 8

9 oikeudenmukaisuudesta eikä kiinnitä huomiota elinkaarinäkökulmaan. Sen puutteet näkyvät myös, kun tarkastellaan henkilöitä, joiden tuloprofiilit poikkeavat. Säästöjen verotus korkealla rajaveroasteella ja jyrkkä progressio syrjivät niitä, joilla on tulopiikkejä, ja yleisemmin kaikkia niitä, joilla on tarve tasata tuloja elinkaarella. Näitä ongelmia voidaan lieventää erityissääntelyllä, mutta tällöin joudutaan hyväksymään lainsäädännön monimutkaistuminen. Yhtenäinen tuloverotus Edut + oikeudenmukainen horisontaalisesti ja vertikaalisesti (poikkileikkaustarkastelussa) + neutraali ideaalisesti toteutettuna Heikkoudet - epäoikeudenmukainen elinkaarella; syrjii säästäväisiä ja sellaisia, joilla epätasaiset tulot - vaikea toimeenpanna ideaalisessa muodossa (tulon mittaamisvaikeudet) - epätäydellinen toteutus voi johtaa suuriin tehokkuusongelmiin - progressio kärjistää tehokkuusongelmia - korkeiden veroasteiden ja epäneutraalisuuden vaikutukset korostuvat globaalissa taloudessa - progressio edellyttää kotitalouden pääomatulojen yhteisverotusta - yhtiön ja osakkaan verotuksen integroinnin toteuttaminen haastavaa - hyvä toteutus vaatii monimutkaista lainsäädäntöä Eriytetty tuloverotus Edut + mahdollistaa tehokkaan verorakenteen toteuttamisen + globalisaation kestävä eikä riipu herkästi käytännön toteutuksesta + yhtenäinen tasaverokanta: ei suuria vääristymiä eikä verosuunnittelukannustimia + ei tarvetta pääomatulojen yhteisverotukseen tai tulontasaukseen + yhtiön ja omistajan verotuksen integroiminen helppoa, tarjolla monia vaihtoehtoja + suhteellisen yksinkertainen; ei vaadi monimutkaista sääntelyä Heikkoudet - tulonjakovaikutukset (riippunee toteutuksesta) - tulonmuunto (riippunee toteutuksesta) Eriytettyyn tuloverotukseen voidaan sisällyttää progressiivinen pääomatulojen verotus. Monien eri tekijöiden voi kuitenkin arvioida asettavan rajoitteita ylimpien rajaveroasteiden tasolle. 1) Nimellistuloon kohdistuvassa verotuksessa inflaatio vipuaa nopeasti sellaisten varallisuusesineiden efektiiviset rajaveroasteet hyvin korkeiksi, jotka eivät ole inflaatiosuojattuja. Toisaalta, suhteellisen ankara luovutusvoittoverotus, joka on osa pohjoismaista mallia, syö jo osan inflaatiosuojasta. 2) Osinkoihin ja osakkeiden luovutusvoittoihin kohdistuu verotus yhtiötasolla, mikä tulee ottaa huomioon henkilötason progressiivista verotusta suunniteltaessa. Tehokkuuden kannalta on tärkeää estää oman pääoman syrjiminen verotuksessa. 3) Progressiivinen pääomatulojen verotus kannustaa verosuunnitteluun, jolla pyritään välttämään tulotason nouseminen asteikon ylimmille portaille. Keinoja voi olla monia, kuten omistuksen hajauttaminen perheenjäsenille, tulojen realisoitumisen lykkääminen, välillisen omistuksen hyödyntäminen (holdingyhtiöt), veropako ulkomaille, 9

10 poikkeavassa kohtelussa olevat sijoitusinstrumentit jne. Tällainen toiminta heijastaa verotuksen aiheuttamia vääristymiä. Siitä seuraa myös tehokkuuskustannuksia mm. resurssien haaskaamisena hyödyttömään aktiviteettiin sekä reaalitaloudellisten päätösten vääristymisestä aiheutuvat tuotannon menetykset. 5. Yhteenveto Yhtenäinen tuloverotus syntyi aikanaan vastauksena haasteeseen verorasituksen oikeudenmukaisesta jaosta. Sitä ei ole suunniteltu tehokkuusnäkökulmasta, vaikka ideaalimuodossa (SHS-tulo) se voi täyttää tehokkuustavoitteet varsin hyvin. Sen tehokas toteuttaminen voi kuitenkin olla ylivoimaisen hankalaa, varsinkin jos veroasteet ovat korkeita. Eriytetty tulovero toteuttaa optimiveroteorian periaatetta erityyppisten taloudellisten toimintojen verokantojen eriyttämisestä. Samalla sen tavoitteena on parantaa tuloverotuksen tehokkuutta vähentämällä pääomatuloverotuksen aiheuttamia vääristymiä. Tähän se pyrkii laajalla ja yhtenäisellä veropohjalla. Yksi sen tavoite on välttää yhtenäisen tuloveron perusongelma, ajautuminen laajojen poikkeusten ja huojennusten suohon. Eriytetty tulovero voi olla hyvä kompromissi tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja toimeenpantavuuden välillä. Eriytetyn tuloveron ensisijainen haaste näyttäisi olevan verosuunnittelun estäminen (vrt. Achilles Heel, Sørensen 1994). Norjassa ja Suomessa tulonmuuntoa voidaan epäillä tapahtuneen merkittävissä määrin. Siihen johtaneet järjestelyt ovat olleet kuitenkin hyvin erilaisia. Suomessa muunto on liittynyt lähinnä yritystulon ja osingon pääomatulo-osuuden määrittämisen väljiin perusteisiin. Suhteellisella verokannalla verotettu pääomatulo-osuus on voinut sisältää korvausta yrittäjän työpanokselle. Lisäksi palkkatuloja on raportoitu ansiotulo-osinkoina, jotka ovat progressiivisen verotuksen piirissä, mutta niihin liittyvät sosiaalivakuutusmaksut ovat alemmat kuin palkan. Esitetyt näkökohdat puoltavat vahvasti sitä että jatkossakin Suomi perustaa tuloverotuksensa eriytetyn tuloveron malliin. Sitä tulisi kuitenkin kehittää edelleen kaventamalla veroastekuilua, torjumalla tulonmuunto mahdollisimman tehokkaasti ja parantamalla sen tehokkuusominaisuuksia pääomatulojen verotuksessa. Järjestelmän uudelleenjakavuutta voidaan parantaa jo estämällä tulonmuunto ja lisäksi, jos tarvetta nähdään, siihen voidaan vaikuttaa veroasteilla ja eräillä muilla järjestelmän rakenteeseen liittyvillä tekijöillä. Progressiiviseen pääomatuloverotukseen liittyy käytännöllisiä ja tehokkuusongelmia. Näiden tekijöiden merkitystä tulee arvioida huolella pohdittaessa pääomaverotuksen verokantarakennetta. 10

11 Lähteet Alstadsaeter, A., Fjaerli, E. ja Thoresen, T.O. (2006) Om bakgrunnen for og utformingen av skattereformen i Beta: Tidskrift for bedriftsekenomi, 1/2006. Banks, J. ja Diamond, P. (2008) The base for direct taxation. Boadway, R. (2004) The Dual Income Tax System: An Overview. CESifo Dice Report 2, 3-8. Boadway, R. ja Wildasin, D. (1996) Taxation and Savings. Teoksessa: Devereux, M.P. (toim.) The Economics of Tax Policy, Oxford University Press. Cnossen, S. (1999) Taxing Capital Income in the Nordic Countries: A Model for the European Union? FinanzArchiv 56, Diamond, P. (2007) Thinking about taxes. Yrjö Jahnsson lectures. Elokuu 2007 Helsinki Genser, B. ja Reutter, A. (2007) Fiscal Policy in Action: Moving Towards Dual Income Taxation in Europe. FinanzArchiv 63, Hietala, H. ja Kari, S. (2004) Investment Incentives in Closely Held Corporations and Finland s 2005 Tax Reform, Finnish Economic Papers19, Homburg s. (2007) Germany s Company Tax Reform Act of 2008, FinanzArchiv vol. 63, Jacobsen, M.R. (2008) Norwegian Economic National Report. Yearbook for Nordic Tax Research Kari, S. (1999) Dynamic behaviour of the firm under dual income taxation. VATT - Research Reports 51. Kari, S. ja Karikallio, H. (2007) Tax Treatment of Dividends and Capital Gains and the Dividend Decision under Dual Income Tax. International Tax and Public Finance, Kari, S ja Kröger, O. (2009) Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli. VATT Tutkimukset 148. Kay, J.A. ja King, M.A. (1990) The British Tax System, 5th edition. Oxford University Press, Oxford. Matikka, T. (2008) Osinkotulot vuoden 2005 verouudistuksen jälkeen ja vaihtoehtoisia malleja. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 15. Meade (1978) The Structure and Reform of Direct Taxation. Allen-Unwin. Lontoo. Messere, K (1993) Musgrave R.A. (2005) Fairness of taxation. Teoksessa: Cordes, Ebel ja Gravelle (toim.) The Encyclopedia of Taxation and Tax Policy, The Urban Institute, Washington DC. 11

12 OECD (2006) Fundamental Reform of Personal Income Tax. OECD Tax Policy Studies No. 13. OECD (2009) OECD Tax Data Base, Pirttilä,J. ja Selin, H. (2006) How successful is the dual income tax? Evidence from the Finnish tax reform. Departent of Economics Working Paper 2006:26. Uppsala Universitet. Riihelä, M., Sullström, R. ja Tuomala, M. (2008) Väärä välitön verotus : Miksi ansioutlojen ja pääomatulojen verotuksen välinen kuilu on herättänyt huomiota vasta nyt? Talous ja Yhteiskunta 2/2008. Riihelä, M., Sullström, R. ja Tuomala, M. (2009) Miten suurituloisia pitäisi verottaa? Talous ja Yhteiskunta 2/2009. Sørensen, P.B. (1994) From the global income tax to the dual income tax. International Tax and Public Finance, Vol 1, Sørensen, P.B. (1998) Recent Innovations in Nordic Tax Policy: From the Global Income Tax to the Dual Income Tax. Teoksessa: Sørensen (toim.) Tax Policy in the Nordic Countries, Macmillan, Lontoo. Sørensen, P.B. (2005) Dual Income Tax: Why and How? FinanzArchiv 61, Sørensen, P.B. (2007) Sørensen, P.B. (2009) Dual Income Taxes: A Nordic System. Käsikirjoitus, March Ulvinen, H. (2006) Osingonjako, verotus ja yritysten käyttäytyminen: tuloksia suomalaisella yritysaineistolla. Kansantaloustieteen lisensiaattityö, Turun yliopisto. US Department of the Treasury (1977) Blueprints for Basic Tax Reform. US Tax reform panel (2005) Simple, Fair, and Pro-Growth: Proposals to Fix America s Tax System. Report of the President s Advisory Panel on Federal Tax Reform, November Ylä-Liedenpohja, J. (2007) Prevention of an entrepreneur s income shifting in a Nordic dual tax. Tampere economic working papers, net series, working paper 62. Ylä-Liedenpohja, J. (2008) Fiscal consequences of greater openness: from tax avoidance and tax arbitrage to revenue growth. VATT-muistioita

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto

5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5. Verotus 5.1. Verokäsitteitä 5.2. Verotuksen kohtaanto 5.2.1. Kilpailulliset hyödykemarkkinat 5.2.2. Veron vaikutus palkkaan ja työntarjontaan Sovellutus: Sosiaaliturvamaksun kohtaanto 5.3. Monopolin

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä Kansainvälisesti tunnetaan Dual Income Tax (DIT) järjestelmänä, jossa

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset 9.2.2017 Terhi Järvikare Tiedotustilaisuus Verotus Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: ylijohtaja Terhi Järvikare, VM Jäsenet: oikeustieteen tohtori, dosentti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta 1.6.2016 A8-0189/101 101 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Immateriaalioikeuksiin, patentteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä verojärjestelyjä käytetään laajalti koko unionissa. Monet

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

TUKIPAKETIN VEROTUS JA

TUKIPAKETIN VEROTUS JA TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS Verohallinto Sisällys Tukipaketin verotus Tukipaketin verotus Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa (Verohallinnon ohje 7.9.2015) Verokortin hakeminen Vero.fi-sivuston

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUSTIETEEN LAITOS. Mirjami Rajala

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUSTIETEEN LAITOS. Mirjami Rajala VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUSTIETEEN LAITOS Mirjami Rajala KANNUSTIKO VUODEN 1993 YRITYSVEROUUDISTUS OSAKEYHTIÖMUOTOISEEN YRITTÄJYYTEEN? Kansantaloustieteen pro gradu-tutkielma

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa Risto Suominen Suomen Yrittäjät 17.1.2005 2 YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT VUODELTA 2003 MAKSUUN- PANNUSSA VEROTUKSESSA Yhteenveto - Yrittäjän

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

1993 vp - HE 109 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ

1993 vp - HE 109 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ 993 vp - HE 09 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta sekä laiksi yhtiöveron hyvityksen käsittelystä veronsaajille verovuodelta 992 tehtävissä tilityksissä

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 Sisällyslyettelo Tiivistelmä... 3 1. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista... 4 2. Käytetty

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto Verotus jakamistalouden aikana 16.11.2016 Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Suomen tuloverolainsäädäntö lähtee laajasta tulokäsitteestä:

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( )

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( ) 1 LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI (18.7.2016) Esityksen poliittinen tausta Esitys yrittäjävähennyksestä juontaa juurensa Suomen Yrittäjien (SY)

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Tilastotietoja veroista

Tilastotietoja veroista Tilastotietoja veroista vuodelta 2003 Tilastotietoja veroista vuodelta 2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 160 01 Telefaksi 09 160 33123 Internet www.vm.fi

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS. Timo Räbinä Janne Myllymäki

KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS. Timo Räbinä Janne Myllymäki KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS Timo Räbinä Janne Myllymäki TALENTUM PRO Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2449-6

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulma SISUun

Tutkimuksen näkökulma SISUun Tutkimuksen näkökulma SISUun Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Puheenvuoro Tilastokeskuksen seminaarissa 23.4.2013 Tässä esityksessä Mikrosimulointimallien merkityksestä sosiaaliturvan

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Lausunto 1 (6)

Lausunto 1 (6) Lausunto 1 (6) 25.1.216 Perustuslakivaliokunta Perustuslakivaliokunta 26.1.216. Hallituksen esitys 135/216 vp. Verotuksen ensisijaisena tavoitteena on julkisen sektorin toiminnan rahoittaminen. Verotuksella

Lisätiedot

Tilastotietoja veroista

Tilastotietoja veroista Tilastotietoja veroista vuodelta 2004 Tilastotietoja veroista vuodelta 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 160 01 Telefaksi 09 160 33123 Internet www.vm.fi

Lisätiedot

Tilastotietoja veroista

Tilastotietoja veroista Tilastotietoja veroista vuodelta 2002 Tilastotietoja veroista vuodelta 2002 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 160 01 Telefaksi 09 160 33123 Internet www.vm.fi

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2005 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2005 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2005 maksuunpannussa verotuksessa TUTKIMUKSET SiSällYSluettelo 1. Yhteenveto...2 2. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista...3 3. Käytetty aineisto...3 4. Yrittäjien ja

Lisätiedot

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa?

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa? Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 15.12.2016 osakkeenomistajat tekevät sijoitukset SVOP-rahastoon muussa kuin osakeomistuksen Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2014

Veronalaiset tulot 2014 Tulot ja kulutus 2015 Veronalaiset tulot 2014 Välittömät verot kasvoivat neljä prosenttia Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 29,8 miljardia euroa vuonna 2014. Edellisvuodesta

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Vuosi-ilmoitukset Ohjelmistotalopäivä Tarja Kivilaakso Verohallinto

Vuosi-ilmoitukset Ohjelmistotalopäivä Tarja Kivilaakso Verohallinto Vuosi-ilmoitukset 2015 Ohjelmistotalopäivä 28.11.2014 Tarja Kivilaakso Verohallinto Sisältö Vuosi-ilmoitusten palautuspäivät Tietovälineellä ilmoittaminen Vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä Vuosi-ilmoitus

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008)

Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008) Ruotsin ulkoasiainministeriö Pohjoismaiden neuvostolle Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008) Anita Knakkergaard (Tanskan kansanpuolue) on esittänyt

Lisätiedot

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon VEROKORTTIHAKEMUS JA ENNAKKOVEROHAKEMUS 2016 Henkilöasiakas, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, maatalouden harjoittaja ja yhtymän osakas hakee verokorttia ja/tai ennakkoveroa tällä lomakkeella. Rajoitetusti

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot 9.2.216 Luonnos Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot Tässä muistiossa tarkastellaan sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien rahoittamiseksi

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot