1. PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJAN KATSAUS SISÄISTEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 10

Transkriptio

1 1. PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJAN KATSAUS VAIKUTTAVUUS Valtakunnan sotilaallisen puolustamisen suorituskyky Tilannekuva Aluevalvonta Valmius / Pääesikunta Valmius / Maavoimat Valmius / Merivoimat Valmius / Ilmavoimat Muiden viranomaisten tukeminen Sotilaallisen kriisinhallinnan tukeminen TOIMINNALLISET TULOSTAVOITTEET SISÄISTEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA Henkilöstö Henkilöstörakenteen ja toimintakyvyn kehittyminen Henkilöstömenot kuluryhmittäin ja palkka-analyysi Asevelvollisten koulutus ja ylläpito Toimitilat ja alueet Ympäristönsuojelu PUOLUSTUSMATERIAALIHANKINNAT Määrärahat SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA Sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiot Kriisinhallintajoukkojen vahvuus operaatioittain Sotilaallisen kriisinhallinnan menojen tarkastelu... 23

2 1. Puolustusvoimain komentajan katsaus Puolustusvoimien toiminta toteutui lähes annettujen tavoitteiden mukaisesti. Toiminnassa keskityttiin kehittämisohjelmien mukaisiin suorituskykyä ylläpitäviin toimiin sekä puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen toimeenpanoa on jatkettu. Tulostavoitteiden toteutuminen Puolustusvoimien päätehtävä, Suomen sotilaallisen puolustamisen kyky, sen toteuttamista tukevat tilannekuva sekä aluevalvonnan ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisen valmius pidettiin vaaditulla tasolla. Merkittävimmät poikkeamat olivat sopeuttamistoimiin liittyviä. Käynnissä olevat materiaalisen valmiuden ylläpidon ja kehittämisen hankkeet etenevät lähes suunnitellusti. Kunnossapidon suurimmat haasteet liittyivät koulutuskaluston varaosiin ja vaihtolaitteisiin sekä väliaikaisesti vaatetusmateriaaliin. Varaosien käyttö- ja hankintamäärät eivät ole olleet tasapainossa, mikä on vaikuttanut epäsuotuisasti koulutusedellytyksiin. Vuosina on puolustusmateriaalimomentilta käännetty suunnitelmien mahdollistamana resursseja toimintamenomomentille varaosatilanteen parantamiseksi. Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa on tiivistetty kaikilla tasoilla laatimalla keskitettyjen periaatteiden mukaisesti yhteistoiminnan toimenpidesuunnitelmia normaali- sekä poikkeusoloihin. Noin 500 erilaista virka-aputehtävää on toteutettu laadukkaasti. Puolustusvoimat osallistui kahdeksaan sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon ja kahteen sotilastarkkailijaoperaatioon. Kriisinhallinnan painopisteet olivat Afganistanin operaation organisaatiomuutoksen suunnittelussa ja käynnistämisessä, Tshadin operaation lakkauttamisessa, Kosovon operaation alasajossa sekä kahden EU:n taisteluosaston kouluttamisessa. Lisäksi syksyllä aloitettiin valmistautuminen miinalaivan Atalanta - operaatioon. Kriisinhallintaoperaatioiden vahvuus laski alkuvuoden aikana noin 500 sotilaasta loppuvuoden noin 250 sotilaaseen. Kriisinhallintaoperaatioissa suomalaisten toimintaedellytyksiä ja palvelusturvallisuutta on ylläpidetty ja kehitetty toimintaympäristön edellyttämällä tavalla. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Pohjoismaisen yhteistyön rakenteita muutettiin vuoden 2010 alusta alkaen yhdistämällä yhteistoiminta-alueet yhdeksi toiminnalliseksi ja hallinnolliseksi kokonaisuudeksi NORDEFCO:ksi (Nordic Defence Co-operation). Virallisesti organisaatiomuutos astui voimaan 31. toukokuuta. Lähtökohtana on ollut, että pohjoismaisen yhteistyön kokonaisrakenne on aikaisempaan nähden kevyempi ja työryhmillä on selkeät tavoitteet aikatauluineen. Yhteistyö jakautuu viiteen puolustushaarat läpileikkaavaan yhteistoiminta-alueeseen. Suomi toimii puheenjohtajamaana suorituskykyjen kehittämisen yhteistoiminta-alueella. 2

3 NORDEFCO - toimintatapamalli jalkautettiin puolustusvoimien sisällä syksyllä Henkilöstö ja asevelvollisten koulutus Puolustusvoimat on jatkanut henkilöstörakenteen kehittämistä painopisteenä uuden aliupseeriston muodostaminen. Aliupseerien henkilöstö- ja koulutusjärjestelmää kehitettäessä on painotettu käytännönläheistä sotilasammatillista osaamista. Tällöin keskeisenä haasteena on varmistaa, että koulutuksen laatu vastaa perusyksiköiden kouluttajatehtävissä ja erityisosaamista vaativissa ammattitehtävissä edellytettävää osaamista. Puolustusvoimat on hyödyntänyt kattavasti reservin eri koulutusmuotoja. Puolustusvoimat on kouluttanut reserviläisiä kertausharjoituksissa hieman alle tavoitemäärän. Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilatussa sotilaallisessa koulutuksessa on saavutettu määrälliset tavoitteet. Varusmieskoulutuksen peruskoulutuskauden kokonaispoistuma väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Eräinä tähän vaikuttavina tekijöinä ovat olleet muun muassa varusmieskoulutuksen uusittu normisto, ennakkoterveystarkastuksen ohjeistus ja varusmieskoulutuksen toimivuuden turvaamisen ohjeistuksen jalkauttaminen sekä kutsunnoissa toteutettu tiukennettu palveluskelpoisuusarviointi. Vuonna 2010 kotiutuneiden varusmiesten maanpuolustustahto ja palvelusmotivaatio ovat edelleen hyvällä tasolla. Puolustusvoimat on jatkanut toimenpiteitä asevelvollisuuden toimivuuden turvaamiseksi. Rahoitus ja tulevaisuuden näkymät Puolustusvoimat on ohjeistanut oma-aloitteisesti valtiohallinnon edellyttämien säästötoimenpiteiden keskeiset toimenpiteet jo vuoden 2009 puolella. Puolustusvoimissa on korostettu lisäksi sitä, että hallinnollisten kulujen säästäminen ei saa vaikuttaa mm. asevelvollisten koulutuksen edellyttämiin toimintamenoihin. Puolustusvoimien tulosyksiköt ovat sopeuttaneet toimintaansa annettuihin rahoituskehyksiin. Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämistä on valmisteltu kuluneen vuoden aikana ja valmistelu jatkuu myös tulevana vuonna tähdäten uuden yhtiön aloittamiseen Puolustusvoimien tulevaisuutta leimaavat valtiontalouden haasteiden vaikutukset rahoituskehyksiin ja sen myötä toiminnan tasoon liittyvä epävarmuus. Puolustusvoimat selvittää kaikki mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen ja toimeenpanee omassa päätösvallassaan olevat ratkaisut toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi. Puolustusvoimauudistuksen suunnittelu on aloitettu. 3

4 2. Vaikuttavuus 2.1. Valtakunnan sotilaallisen puolustamisen suorituskyky VALTAKUNNAN TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 SOTILAALLISEN PUOLUSTAMISEN SUORITUSKYKY TILANNEKUVA 4 4 ALUEVALVONTA 3 3 VALMIUS/PÄÄESIKUNTA 3 3,5 VALMIUS/MAAVOIMAT 3 3 VALMIUS/MERIVOIMAT 3 3 VALMIUS/ILMAVOIMAT 4 4 Puolustusvoimien suorituskyky mahdollistaa annettujen tehtävien toteuttamisen. Vaikuttavuustavoitteiden arviointiperusteet: Vaikuttavuustavoitteille on annettu tavoitetunnusluvut asteikolla 1-5. Puolustusvoimat on käyttänyt tunnuslukujen arvioinnissa PLM:n arviointiasteikkoa ja puolustusvoimien komentajan tulosneuvotteluissa käytettävää suorituskyvyn arviointitaulukkoa, jossa lakisääteisten tehtävien toteuttamista arvioidaan eri suorituskyvyn osatekijöiden suhteen. Tilannekuvan ja aluevalvonnan tunnusluvut ovat muodostuneet Pääesikunnan ja puolustushaarojen arviointien perusteella. Pääesikunta on muodostanut lopullisen arvioinnin tuloksen. Valmiuden, muiden viranomaisten tukemisen ja sotilaallisen kriisinhallinnan tukemisen tunnusluvut ovat puolustushaarojen sekä pääesikunnan itsenäisten arviointien tuloksia. Vaikuttavuustavoitteiden tunnusluvut ovat suuntaa antavia. Tarkempaan ja systemaattisempaan tavoitteen asetantaan ja seurantaan pyrkivä mittarihierarkiatyö on käynnissä Tilannekuva Tulostavoite: Puolustusvoimat ylläpitää sotilasstrategista tilannekuvaa riittävän ennakkovaroituksen saamiseksi SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 TILANNEKUVA 4 4 Operatiivinen ja sotilastiedustelun tilannekuva on ylläpidetty vaaditulla tasolla. Tilannekuvan jakaminen on mahdollistanut oikea-aikaisen päätöksenteon. 4

5 Aluevalvonta Tulostavoite: Puolustusvoimat toimeenpanee aluevalvonnan, jolla tulee kyetä alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 ALUEVALVONTA 3 3 Aluevalvonta on toteutettu asetettujen vaatimusten mukaisesti ja aluevalvonnan ajallinen ja alueellinen kattavuus on kyetty pitämään käsketyllä tasolla Valmius / Pääesikunta Tulostavoite: Pääesikunta, joka voi keskittyä puolustusvoimien kokonaiskehittämiseen ja puolustushaarojen yhteisoperaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 VALMIUS 3 3,5 Keskeiset operatiiviset suunnitelmat on päivitetty vuoden 2010 aikana. Johtamista tukevia tietojärjestelmiä on otettu käyttöön Valmius / Maavoimat Tulostavoite: Maavoimien tulee kyetä puolustukseen koko valtakunnan alueella sekä sotilaallisten hyökkäysten ennaltaehkäisyyn ja torjumiseen muiden puolustushaarojen tukemana. Maavoimien joukkotuotanto- ja liikekannallepano-organisaation tulee mahdollistaa joukkojen joustava perustaminen tilanteen edellyttämässä laajuudessa. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 VALMIUS 3 3 Maavoimien suorituskyky mahdollistaa annettujen tehtävien toteuttamisen ja joukkojen joustava perustaminen kyetään toteuttamaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa Valmius / Merivoimat Tulostavoite: Merivoimien tulee kyetä meriyhteyksien suojaamiseen ja meritse tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa. Merivoimien joukkotuotanto- ja liikekannallepano-organisaation tulee mahdollistaa joukkojen joustava perustaminen tilanteen edellyttämässä laajuudessa. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 VALMIUS 3 3 5

6 NOCO 10-harjoitus (Northern Coasts 2010) kehitti merivoimien kansallista ja kansainvälistä suorituskykyä. Merivoimat kykenee meriyhteyksien turvaamiseen ja meritse tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa Valmius / Ilmavoimat Tulostavoite: Ilmavoimien tulee kyetä suojaamaan valtakunnallisesti merkittävät kohteet sekä kiistämään vastustajan ilmaherruus ja torjumaan hyökkäykset ilmasta. Ilmavoimien joukkotuotanto- ja liikekannallepanoorganisaation tulee mahdollistaa joukkojen joustava perustaminen tilanteen edellyttämässä laajuudessa. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 VALMIUS 4 4 Valmiuden nopeaa kohottamista varten on ylläpidetty tilanteen edellyttämää johtamis-, päivystys-, vartiointi- ja valvontavalmiutta sekä suunnitelma- ja toimeenpanovalmiutta. Lennostojen suorituskyky on hyvä. Lentokuljetuksiin liittyvää valmiutta koti- ja ulkomaille on ylläpidetty Muiden viranomaisten tukeminen Tulostavoite: Puolustusvoimat tukee muita viranomaisia omaa päätehtävänsä sallimalla tavalla kaikissa turvallisuustilanteissa silloin, kun niiden voimavarat eivät tehtäviensä toteuttamiseen yksin riitä. Puolustusvoimat tarjoaa erityisosaamistaan, kykyjään ja voimavarojaan mahdollisimman laaja-alaisesti muun yhteiskunnan käyttöön. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 PÄÄESIKUNTA 3,7 3,7 MAAVOIMAT 3,9 4 MERIVOIMAT 3,8 4 ILMAVOIMAT 3,8 4 Puolustusvoimille osoitetut ja voimassa olevien säädösten mukaiset tukitehtävät on kyetty toteuttamaan. Lakisääteisten tehtävien lisäksi puolustusvoimat on tukenut muita viranomaisia ja muuta yhteiskuntaa omalla toiminnallaan mm. suorittamalla vulkaanisen tuhkan näytteenottolentoja Islannin tulivuorenpurkauksen yhteydessä, lainaamalla kalustoa sähköttä jääneille karjatiloille ja kartoittamalla metsätuhoja kesän ukkosmyrskyjen jälkeen. 6

7 2.3. Sotilaallisen kriisinhallinnan tukeminen Tulostavoite: Puolustusvoimien tulee kehittää sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämiä kykyjä ja kyetä varustamaan kriisinhallintajoukot. SUORITUSKYKY TAVOITE 2010 TOTEUMA 2010 PÄÄESIKUNTA 4 4 MAAVOIMAT 4 3,5 MERIVOIMAT 4 4 ILMAVOIMAT 3 3 Puolustusvoimat toteutti vaatimusten mukaisesti kriisinhallintaoperaatiot. Palvelusturvallisuuden takaaminen operaatioissa on ollut keskeinen tavoite materiaalihankinnoissa. Maavoimat kykeni toteuttamaan ja johtamaan kaikki johtoonsa annetut kriisinhallintaoperaatiot. Maavoimat koki haasteena mm. materiaalin kulumiseen liittyvät materiaalihankinnat vuoden 2010 aikana. Merivoimat valmistautui lähettämään miinalaivan ATALANTA operaatioon. Merivoimien kansainvälinen kriisinhallintakyky kehittyy suunnitelmallisesti. Ilmavoimat on osallistunut puolustusvoimien suorituskykyjen suunnitelman laatimiseen ja toteuttanut sille käsketyt kriisinhallintaoperaatioiden tukemiseksi suoritettavat kuljetuslennot. 7

8 3. Toiminnalliset tulostavoitteet TALOUDELLISUUS TA 2010 Nettomenot tulosalueittain (1000 euroa) Tilannekuva ja aluevalvonta Valmius / Pääesikunta Valmius / maavoimat Valmius / merivoimat Valmius / ilmavoimat Valmius / yhteiset Muiden viranomaisten tukeminen Sotilaallinen kriisinhallinta Yhteensä Momentit ja , , Tukitoimintojen menot on vyörytetty tulosalueiden menojen suhteellisen osuuden mukaan. TUOTTAVUUS TA 2010 Henkilötyövuodet tulosalueittain Tilannekuva ja aluevalvonta Valmius / Pääesikunta Valmius / maavoimat Valmius / merivoimat Valmius / ilmavoimat Valmius / yhteiset Muiden viranomaisten tukeminen Sotilaallinen kriisinhallinta Yhteensä Momentti Tukitoimintojen henkilötyövuodet on vyörytetty tulosalueiden henkilötyövuosien suhteellisen osuuden mukaan. 8

9 TUNNUSLUKUJA TA 2010 *Asevelvollisten koulutusvuorokausien määrä / koulutuksen 1909 vrk 1858 vrk 1851 vrk 1800 vrk henkilötyövuosimäärä *Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä / 11 % 12 % 12 % 11 % puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä *Materiaalin korjaamo-,huolto- ja kunnossapitotoiminnan henkilötyövuosimäärä *Tuotettujen aterioiden määrä / muonituksen henkilötyövuosimäärä *Henkilöstö- ja taloushallinnon henkilötyövuosimäärä *Työtyytyväisyys 4,1-4,1 4,1 Koulutuksen henkilötyövuodet ovat kasvaneet (+ 1,2 %) varusmiesten koulutusvuorokausia (+ 0,7 %) enemmän. Henkilöstöalan linjausten mukaan mahdolliset avoimet tehtävät on kohdennettava esikuntiin eikä asevelvollisten koulutuksen tai puolustusvoimien kehittämisen tehtäviä saa jättää täyttämättä. Puolustusvoimien ruokahuolto on edelleen tehostanut toimintaansa ja tuotettujen aterioiden määrä henkilötyövuotta kohden on lisääntynyt. Ruokahuollon suoritteiden määrä on laskenut 2,6 % ja muonituksen henkilötyövuosimäärä on laskenut 4,6 %. KANNATTAVUUS Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään TA

10 4. Sisäisten tulostavoitteiden toteutuminen Tulosyksiköt ovat omissa vuosiraporteissaan arvioineet vuodelle 2010 tulossopimuksissa sovittujen tulostavoitteiden toteutumista. Tulosyksiköt ovat raporttien perusteella saavuttaneet pääosin vuodelle 2010 asetetut tavoitteet sopeutetuin toimin. Osaa tulostavoitteista on vuoden 2010 aikana tarkennettu ja vaaditut toimenpiteet aloitettu. 5. Puolustusvoimien toiminta Puolustusvoimilla oli vuonna 2010 käytössä miljoonaa euroa. Vuoden 2010 talousarviossa myönnettiin 1633 milj. euroa ja vuodelta 2009 oli siirtynyt 44 milj. euroa. Määrärahoista käytettiin milj. euroa ja vuodelle 2011 siirtyi 68 milj. euroa. Toimintamenojen tilausvaltuudet muodostivat vajaa puolet siirtyvästä erästä. 11 % 8 % 2009 Henkilöstökulut Vuokrat 50 % Palvelujen ostot 22 % Aineet, tarvikkeet,mpk Muut 9 % 12 % 8 % 2010 Henkilöstökulut Vuokrat 49 % Palvelujen ostot 22 % 9 % Aineet, tarvikkeet,mpk Muut Toimintamenojen rakenne on pysynyt suunnilleen samana, koska mitään merkittäviä toiminnallisia muutoksia ei ole vuoden aikana tehty. Toimintamenojen toteutunut käyttö (netto) kasvoi 50 milj. euroa vuonna Kasvuun vaikuttaneet erät olivat aineet ja tarvikkeet, palveluiden ostot sekä tuottojen pieneneminen. 10

11 TOIMINTAMENOJEN KÄYTTÖ PUOLUSTUSHAAROITTAIN Ns. kassakäyttö tulosyksiköittäin, alv 0 %: Käytetty Käytetty Käytetty Käytettävissä Erotus ed. vuosi Erotus ed.vuosi Osuus Tulosyksikkö milj e milj e milj e milj e milj e % % Maavoimat 644,0 698,7 726,5 749,8 27,9 4,0 45,2 Merivoimat 157,7 164,4 163,4 167,5-1,0-0,6 10,2 Ilmavoimat 352,8 373,3 379,7 403,6 6,4 1,7 23,6 MPKK 30,5 29,5 34,1 36,1 4,6 15,6 2,1 PE + alaiset lait 271,7 293,0 304,7 319,6 11,7 4,0 18,9 Yhteensä 1456,7 1558,9 1608,5 1676,6 49,6 3,2 100,0 HUOM1! Organisaatiomuutos alkaen 800,0 700,0 644,0 698,7 726, , Milj euroa 500,0 400,0 300,0 352,8 373,3 379, ,7 293,0 304,7 200,0 157,7 164,4 163,4 100,0 0,0 30,5 29,5 34,1 Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK PE + alaiset lait TOIMINTAMENOJEN KÄYTTÖ TUOTTO- JA KULUERITTÄIN Ns. kassakäyttö tuotto- ja kuluerittäin, alv 0 %: Käytetty Käytetty Käytetty Ero ed. vuosi Tuotto- ja kuluerät milj e milj e milj e milj e Tuotot Maksullisen toiminnan tuotot -7,4-6,8-5,6 1,2 Vuokrat ja käyttökorvaukset -14,4-19,5-15,7 3,8 Muut toiminnan tuotot -4,9-2,4-1,5 0,9 Rahoitustuotot 0,0-0,1 0,0 0,1 Satunnaiset tuotot -0,7-0,8-0,7 0,2 Tuotot yhteensä -27,4-29,6-23,5 6,1 Investoinnit 21,5 24,0 34,9 11,0 Kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 171,3 158,8 196,0 37,2 Henkilöstökulut (pl lomapalkkavelkoihin liittyvät kulut) 807,3 841,1 835,9-5,2 - varsinaiset palkat (ml sv-lakien muk palautukset) 525,2 538,5 556,6 18,1 - työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset 55,8 72,5 54,7-17,8 - varusmiesten päivärahat 32,5 34,7 37,1 2,4 - reserviläispalkat ja päivärahat 7,6 8,2 6,8-1,4 - muut henkilöstökulut (sis kadetit ja opistoups) 6,5 6,4 6,2-0,2 - sosiaaliturvamaksut 22,0 19,5 13,5-5,9 - työnantajan eläkemaksut 154,9 158,3 157,5-0,8 - tapaturmamaksut sekä muut työnantajan henkilösivukulu 2,8 3,2 3,6 0,4 Vuokrat 131,9 138,7 140,5 1,9 Palvelujen ostot 289,4 350,5 365,5 15,0 Muut kulut ja sisäiset kulut (pl henkilöstön matkat) 37,3 42,4 34,9-7,4 Henkilöstön matkat (454) 25,0 25,4 21,2-4,2 Rahoituskulut 0,2 0,1 0,1 0,0 Satunnaiset kulut 0,2 7,5 0,9-6,6 Siirtotaloudet tuotot ja kulut 0,1 0,1 2,0 1,9 Kulut yhteensä 1462,6 1564,6 1597,0 32,6 Nettomenot [(investoinnit+kulut)-tuotot] 1456,7 1558,9 1608,5 49,6 11

12 5.1. Henkilöstö Henkilöstörakenteen ja toimintakyvyn kehittyminen Henkilöstöjärjestelmän kustannustehokkuutta on parannettu jatkamalla henkilötyövuosimäärän vähentämistä. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoilla maksettuja henkilötyövuosia kertyi , mikä on 39 vähemmän kuin vuonna Henkilöstöä on vähennetty hallinnosta ja tukipalveluista sekä kohdennettu asevelvollisten koulutukseen ja suorituskykyjen kehittämiseen. Varsinaisiin palkkoihin käytettiin 717,7 milj. euroa. Varsinaiset palkkausmenot ylittyivät 2,9 milj. euroa (0,4 %). Henkilötyövuoden keskihinta oli euroa, joka on 2,7 % enemmän kuin vuonna Puolustusvoimat on suunnitellut toteuttavansa tuottavuusohjelman ensimmäisen vaiheen tavoitteet vuoden 2011 loppuun mennessä. Työnantajakuvakampanjan painopiste vuonna 2010 oli kriisinhallintatehtäviin hakeutuvien reserviläisten määrän kasvattamisessa. Sekä reserviläisten ja henkilökunnan rekrytointi kriisinhallintatehtäviin onnistui hyvin tarkasteluvuonna. 12

13 Taulukossa on esitetty henkilötyövuodet vuosina henkilöstöryhmittäin/pv:n toimintamenot: Henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin Toteuma 2009 Millog htv Toteuma 2009 yht Toteuma 2010 Millog htv Toteuma 2010 yht Muutos Kokonaistulos Upseerit Erikoisupseerit Opistoupseerit Määräaikaiset reservinupseerit Sotilasammattihenkilöt Siviilit (virkasuhteiset) Siviilit (työsopimussuhteiset) Työllisyyslain perusteella palkatut Erillispalkkionsaaja Sopimussotilaat Sotilaslennonjohtajat Määräaikaiset nuoremmat upseerit Määräaikaiset erikoisupseerit Aliupseerit Määräaikaiset aliupseerit Kriisinhallintahenkilöstö operaatioissa Taulukossa on esitetty henkilötyövuodet tulosyksiköittäin vuosina : PUOLUSTUSVOIMIEN TULOSYKSIKKÖ PÄÄESIKUNTA JA ALAISET LAITOKSET (SIS. MPKK) HTV MÄÄRÄ V (306) HTV MÄÄRÄ V (319) HTV MÄÄRÄ V (316) MAAVOIMAT MERIVOIMAT ILMAVOIMAT YHTEENSÄ Henkilöstömenot kuluryhmittäin ja palkka-analyysi Vuonna 2010 puolustusvoimien toimintamenoista maksetut henkilöstömenot ovat laskeneet 5,2 milj. euroa eli noin 0,6 % verrattuna vuoteen Keskeisimmät muutokset olivat varsinaisten palkkojen kasvu 18,1 milj. eurolla ja työaika- ja suoriteperusteisten korvausten lasku 17,8 milj. eurolla sekä työnantajamaksujen lasku 6,3 milj. eurolla. 13

14 Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen henkilöstömenojen kehitys vuosina Henkilöstömenot yhteensä, milj. 807,3 841,1 835,9 euroa Muutos, milj. euroa 47,5 33,8-5,2 Muutos, % 6,3 4,2-0,6 Henkilöstömenot sisältävät palkatun henkilöstön varsinaiset ja lisäpalkat, muut palkat ja palkkiot, varusmiesten päivärahat, reserviläispalkat ja päivärahat sekä kadettien päivärahat. Henkilötyövuoden keskihinta oli euroa, joka on 2,7 % enemmän kuin vuonna 2009 (47 534). Korottavasti henkilötyövuoden hintaan vaikuttivat vuosina 2009 ja 2010 toteutuneet valtion virka- ja työehtosopimukseen perustuvat sopimuskorotukset (2,9 %) ja henkilöstörakenteen muutos aiempaa kalliimmaksi (1,8 %) mukaan lukien tehtävien vaativuusluokkien (ml. takuupalkkaoikeus) ja suoritusarviointien nousu. Laskevasti henkilötyövuoden hintaan vaikuttivat työnantajamaksujen lasku (- 1,263 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (-0,7 %) sekä henkilötyövuosien vähentyminen 39:llä (-0,3 %) Varsinaisiin palkkoihin käytettiin 717,7 milj. euroa. Puolustusvoimien tulosyksiköille keskitetysti kohdennetut toimintamenomäärärahat varsinaisiin palkkoihin (ml. työnantaja maksut) ylittyivät 2,9 milj. euroa (0,4 %). Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen varsinaisten palkkojen (ml. työnantajamaksut) ja henkilötyövuosien hintojen kehitys vuosina Varsinaiset palkat, milj. euroa 689,7 700,7 717,7 Henkilötyövuodet Henkilötyövuoden hinta, euroa Henkilötyövuoden hinnan muutos, euroa Henkilötyövuoden hinnan muutos % 6,8 4,6 2,7 Henkilötyövuoden hinta ilman työnantajamaksuja nousi 3,6 % ja varsinaiset palkkamenot kasvoivat yhteensä 18,1 milj. euroa (3,4 %). Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen varsinaisten palkkojen (pl. työnantajamaksut) ja henkilötyövuosien hintojen kehitys vuosina Varsinaiset palkat ilman työnantajamaksuja, 525,2 538,5 556,6 milj. euroa Henkilötyövuodet Henkilötyövuoden hinta ilman työnantajamaksuja, euroa Henkilötyövuoden hinnan muutos, euroa Henkilötyövuoden hinnan muutos % 7,3 5,6 3,6 14

15 Työaika- ja suoriteperusteisten korvausten kustannukset (pl. työnantajamaksut) laskivat yhteensä 23,0 milj. eurolla (- 25,2 %). Työaika- ja suoriteperusteisiin korvauksiin kohdentui vuonna 2009 yhteensä 18 maksujaksoa ( ) ja vuonna 2010 yhteensä 17 maksujaksoa ( ). Kolme viikkoa sisältävän maksujakson kustannus työnantajamaksuineen oli vuonna 2009 keskimäärin 5,1 milj. euroa ja vuonna 2010 se oli keskimäärin 4,0 milj. euroa, joten maksujaksokohtaisesti tarkasteltuna kustannukset laskivat 21,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Työaika- ja suoriteperusteisten korvausten laskuun vaikuttivat varusmiesten sotaharjoitusperusteisten maastovuorokausien vähentäminen, kertausharjoituksissa koulutettujen reserviläisten ja kertausharjoitusvuorokausien pienempi määrä, reservin harjoituksista osan pitäminen tuntiperusteisena, ylitöiden tekeminen työaika- ja ylityöpankkiin ja työnantajamaksujen laskeminen. Puolustusvoimissa siirryttiin palkkamenojen maksuperusteiseen kirjauskäytäntöön vuoden 2009 alussa, jonka johdosta noin 12,6 milj. euroa (sisältää työnantajamaksut) vuoden 2008 suoriteperusteisia lisäpalkkamenoja kohdennettiin vuodelle Vastaavasti vuoden 2009 suoriteperusteisia lisäpalkkamenoja kohdennettiin vuodelle 2010 noin 5,7 milj. euroa (sisältää työnantajamaksut). Näin ollen kohdennusperusteen muutoksesta johtuen vuodelle 2009 kirjattiin 6,9 milj. euroa (sisältää työnantajamaksut) lisäpalkkamenoja enemmän kuin vuodelle Puolustusvoimat siirtyy takaisin suoriteperusteiseen kirjauskäytäntöön vuonna 2012 palkkajärjestelmän kautta maksettavien palkkojen ja muiden erien palkkamenojen osalta siten, että vuotta 2012 koskevat lisäpalkat kohdistetaan ansainta-ajankohdan mukaiselle vuodelle täysien maksujaksojen osalta, vaikka maksupäivä kohdistuu ansaintaajankohtaa seuraavan vuoden puolelle. Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen työaika- ja suoriteperusteisten korvausten (ml. työnantajamaksut), kertausharjoituksissa koulutettujen reserviläisten ja 6 kuukautta palvelleiden varusmiesten keskimääräisten maastovuorokausien kehitys vuosina Työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset, milj. 71,0 91,2 68,2 euroa Muutos, milj. euroa 5,7 20,2-23,0 Muutos % 8,7 28,5-25,2 Maksujaksojen lukumäärä Maksujakson hinta, milj. euroa 4,4 5,1 4,0 Maksujakson hinnan muutos, milj. euroa 0,6 0,6-1,1 Maksujakson hinnan muutos % 15,5 14,2-20,8 Kertausharjoituksissa koulutetut Varusmiesten maastovuorokaudet keskimäärin Työaika- ja suoriteperusteisten korvausten kustannukset (pl. työnantajamaksut) laskivat yhteensä 17,8 milj. eurolla (- 24,6 %). Kolme viikkoa sisältävän maksujakson kustannus ilman työnantajamaksuja oli vuonna 2009 keskimäärin 4,0 milj. euroa ja vuonna 2010 se oli keskimäärin 3,2 milj. euroa, joten maksujaksokohtaisesti tarkasteltuna kustannukset laskivat 20 prosenttia edellisestä vuodesta. 15

16 Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen työaika- ja suoriteperusteisten korvausten (pl. työnantajamaksut) kehitys vuosina Työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset, milj. 55,8 72,5 54,7 euroa Muutos, milj. euroa 4,7 16,7-17,8 Muutos % 9,2 29,9-24,6 Maksujaksojen lukumäärä Maksujakson hinta, milj. euroa 3,5 4,0 3,2 Maksujakson hinnan muutos, milj. euroa 0,5 0,5-0,8 Maksujakson hinnan muutos % 16,0 15,5-20,1 Varusmiesten päivärahakustannukset nousivat 2,4 milj. euroa (6,8 %) johtuen varusmiesten palvelusaikajakauman muutoksesta ja siitä, että varusmiesten päivärahoihin kohdentui vuonna 2009 yhteensä 25 maksujaksoa ( ) vuonna 2010 yhteensä 26 maksujaksoa ( ). Keskimääräinen maksujakson kustannus oli molempina vuosina 1,4 milj. euroa, joten maksujaksojen lukumäärän muutos huomioiden varusmiesten päivärahakustannukset nousivat 1,0 milj. euroa (2,9 %). Palvelusajat pidentyivät muun muassa uudistuneen kuljettajakoulutuksen johdosta, jonka myötä kustannuksiltaan kalliimmaksi porrastetut päivärahavuorokaudet ovat lisääntyneet. Vuosina 2009 ja 2010 varusmiesten päivärahat ovat pysyneet ennallaan (1-180 vrk = 4,40 euroa, vrk = 7,30 euroa, vrk = 10,20 euroa). Varusmiesten palvelus-/päivärahavuorokaudet pysyivät vuoden 2009 tasolla. Reserviläisten palkka- ja päivärahamenot laskivat 1,4 milj. euroa (- 17,1 %). Kertausharjoitusvuorokaudet laskivat tarkastelujaksolla vuorokautta, joka on 20,4 % alhaisempi kuin edellisen vuoden toteuma ja samalla kertausharjoituskoulutettujen määrä laski tasolle. Reserviläispalkkoja korotettiin alkaen 2,2 %:lla ja alkaen 2,2 %:lla. Korotusten arvioitu kustannusvaikutus vuodelle 2010 oli euroa. Seuraavassa taulukossa on puolustusvoimien toimintamenoista maksettujen henkilöstömenojen kehitys kuluryhmittäin vuosina

17 Henkilöstömenot/PV toimintamenot (1 000 euroa) TP 2008 TP 2009 TP 2010 Kum totedv tot Kokonaistulos ,6 Kum totedv tot % Varsinaiset palkat , Virkasuhteisten henkilöiden varsinaiset palkat , Työsuhteisten henkilöiden varsinaiset palkat , Sairausvakuutus yms. lakien mukaiset palautukset ,6 Työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset , Virkasuhteisten työaikaperusteiset korvaukset , Työsuhteisten työaikaperusteiset korvaukset , Virkasuhteisten sotaharjoituskorvaukset , Virkasuhteisten sotaharjoituspäivärahat , Virkasuhteisten meripalvelukorvaukset , Virkasuhteisten meripalvelupäivärahat , Muut virkasuhteisten suoriteperusteiset korvaukset , Työsuhteisten sotaharjoituskorvaukset , Työsuhteisten sotaharjoituspäivärahat , Työsuhteisten meripalvelukorvaukset , Työsuhteisten meripalvelupäivärahat , Muut työsuhteisten suoriteperusteiset korvaukset ,4 Työnantajan eläkemaksut , Varsinaisten palkkojen eläkemaksut , Lisäpalkkojen eläkemaksut , Ulkopuolisille maksettavien palkkojen ja palkkioiden eläkemaksut Eläkemaksujen palautukset ja lisätilitykset , Lel-maksut Työnantajan sosiaaliturvamaksut , Sairausvak-yms. lakien muk. stm-maksujen palautukset , Varsinaisten palkkojen sosiaaliturvamaksut , Lisäpalkkojen sosiaaliturvamaksut , Ulkopuolisille maksettavien palkkojen ja palkkioiden stm Muut työnantajamaksut , Varsinaisten palkkojen tapaturmamaksut , Lisäpalkkojen tapaturmamaksut , Varsin. palkkojen muut työnantajan sosvakmaksut Lisäpalkkojen muut työnantajan sosvakmaksut Muut palkat ja palkkiot , Tulospalkkiot , Paikalliskorotukset , Muuttorahat , Lääkäreille maksett. ltod ja -laus perityt palkkiot , Muut palkat, palkkiot ja päivärahat ,0 Palkkausmenot yhteensä ,8 Varusmiesten päivärahat , Varusmiesten päivärahat ,8 17

18 Reserviläispalkat ja -päivärahat , Reserviläisten päivärahat , Reserviläispalkat ,1 Kadettien ja opistoupseerioppilaiden päivärahat , Kadettien päivärahat , Opistoupseerioppilaiden päivärahat Päivärahat yhteensä ,4 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ , Asevelvollisten koulutus ja ylläpito Vuonna 1980 syntyneen ikäluokan velvollisuus suorittaa varusmiespalvelus on päättynyt. Ikäluokasta suoritti varusmiespalveluksen 77,35 % (1979: 79,1 %). Vuonna 1992 syntyneen kutsuntaikäluokan suuruus oli noin miestä (1991: ). Ikäluokasta määrättiin 77,83 % (2009: 78,2 %) palvelukseen kutsuntoja seuraavien kolmen vuoden aikana. Palvelukseen astuvien varusmiesten fyysisessä kunnossa ei ole tapahtunut muutoksia keskiarvotasolla, mutta huonoon ja kiitettävään kuntoluokkaan kuuluvien määrät ovat lisääntyneet. Varusmiespalvelukseen astui kertomusvuonna noin henkilöä ja kotiutettiin koulutettuna henkilöä. Varusmieskoulutuksen peruskoulutuskauden kokonaispoistuman kasvu näyttäisi pysähtyneen. Eräinä tähän vaikuttavina tekijöinä ovat olleet muun muassa varusmieskoulutuksen uusittu normisto, ennakkoterveystarkastuksen ohjeistus ja varusmieskoulutuksen toimivuuden turvaamisen ohjeistuksen jalkauttaminen sekä kutsuntojen tiukennettu palveluskelpoisuusarviointi. Puolustusvoimat osallistuu nuorten miesten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn osana kutsuntoja sekä palveluksen aikana ja palveluksen keskeytyessä. Varusmiesten maastovuorokaudet ovat vähentyneet edellisestä vuodesta merkittävästi. Harjoitusten määrää on vähennetty ja harjoitusten kestoa on lyhennetty. Sopeuttaminen on vaikuttanut joukon koulutukselliseen suorituskykyyn. Joukkojen suorituskykyä on kehitetty suunnitelmien mukaisesti ja koulutuksessa on saavutettu asetetut laadulliset tavoitteet. Puolustusvoimat on kouluttanut kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa 5841 reserviläistä. Tämän lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattuja koulutusvuorokausia kertyi , tavoitteen ollessa vähintään koulutusvuorokautta. Kertausharjoituksissa koulutettujen reserviläisten tavoitteesta (25 000) jäätiin noin 6 %. Oheisessa taulukossa on esitetty asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitävän huollon välittömät menot. Laskelmat eivät sisällä esim. kiinteistömenoja. 18

19 Asevelvollisten koulutuksen ja ylläpidon välittömät menot (1 000 euroa) Muutos KOULUTUKSEN VÄLITTÖMÄT MENOT 4100 Varusmieskoulutus yhteensä Henkilöstökulut Varusmiesten päivärahat Varusmiesten matkustuspalvelut Poltto-ja voiteluain, kulj.väl.vuokrat ja -palv ostot Muut toiminnolle kirjatut menot Reserviläiskoulutus yhteensä Henkilöstökulut Reserviläisten pvärahat ja reserv.palkka Reserviläisten matkustuspalvelut Poltto-ja voiteluain, kulj.väl.vuokrat ja -palv ostot Muut toiminnolle kirjatut menot KOULUTUS YHTEENSÄ YLLÄPITOHUOLLON VÄLITTÖMÄT MENOT 6100 Asevelvollisten muonitus yhteensä Henkilöstökulut Elintarv., juomat ja tupakka, ravitsemuspalvelut Muut toiminnolle kirjatut menot ja 6380 Asevelvollisten terveydenhuolto yhteensä Henkilöstökulut Muut toiminnolle kirjatut menot Vaatetus yhteensä Henkilöstökulut Vaatteisto Muut toiminnolle kirjatut menot YLLÄPITÄVÄ HUOLTO YHTEENSÄ KOULUTUKSEN JA YLLÄPIDON VÄLITTÖMÄT MENOT YHTEENSÄ Toimitilat ja alueet Vuonna 2010 puolustusvoimien tilahallinnan toiminnan painopistealueet ovat olleet maapeitteisten varastojen rakentamisessa sekä eri kehittämisohjelmien toimitilahankkeissa. Lisäksi on parannettu rakennusinvestoinnein varusmiesten palveluturvallisuutta ja henkilökunnan työturvallisuutta. Hankkeet ovat pääsääntöisesti edenneet suunnitellusti. Puolustusvoimien käytössä oli vuonna 2010 toimitiloja noin 3,2 milj. htm2 ja alueita noin ha. Metsähallitus hankki puolustusvoimien käyttöön vuonna 2010 yhteensä 244 ha alueita. Kaikki alueet hankittiin maavoimille. Kiinteistömäärärahaa oli vuonna 2010 käytettävissä yhteensä euroa. Kiinteistömenot -määrärahan käyttö SAP-järjestelmän mukaisesti raportoituna on esitetty alla olevassa taulukossa: 19

20 KIINTEISTÖMENOT Suun 2010 Käytetty MR jäljellä Käytetty suunnitell Eur Eur Eur % PUOLUSTUSVOIMAT ,41 PE JA AL LAITOKSET ,27 MPKK ,01 MAAVOIMAT ,92 MERIVOIMAT ,36 ILMAVOIMAT ,23 Vuodelta 2010 siirtyi kiinteistörahaa vuodelle euroa. Siirtyvällä määrärahalla katetaan vuoden 2011 talousarvioon syntyneet indeksien ja energioiden arvioitua suurempien korotusten aiheuttamat kiinteistömäärärahan lisärahoitustarpeet Ympäristönsuojelu Vuoden 2010 ympäristönsuojelun painopistealueet ovat olleet toimintamallin ja prosessien kehittäminen, tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääminen sekä selontekojen mukaiset maaperän kunnostushankkeet, lakisääteisten ympäristöselvitysten ja -lupahakemusten valmistelu sekä ympäristölainsäädäntöön vaikuttaminen. Pääesikunta on puolustusministeriön tuella jatkanut neuvotteluja ympäristöministeriön kanssa puolustusvoimien toimintaa koskevien poikkeuksien saamiseksi ympäristölainsäädäntöön. Puolustusvoimat on aiemmin inventoinut kohteet, joissa on harjoitettu pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Vuonna 2010 on teetetty selvitys kohteisiin liittyvien ympäristövastuiden arvioidusta suuruudesta. Liperin Ylämyllyn vanhan varuskunnan kaatopaikkojen kunnostus oli vuoden 2010 merkittävin PIMA-kohde. Määrärahan käyttö SAP-järjestelmän mukaisesti raportoituna toiminnolta 6410 on esitetty alla olevassa taulukossa: VALTAKUNNALLINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU Menot Suun 2010 Käytetty MR jäljellä Käytetty suunnitell Eur Eur Eur % PUOLUSTUSVOIMAT ,7 Lisäksi joukko-osastot ovat käyttäneet omia toimintamenovarojaan (toiminto 6420) euroa. 20

21 6. Puolustusmateriaalihankinnat 6.1. Määrärahat Talousarviossa puolustusmateriaalihankintamäärärahoja myönnettiin momenteille ja yhteensä euroa. Lisäksi euroa siirtyi edellisiltä vuosilta. Vuoden kolmannessa ja neljännessä lisätalousarviossa määrärahaa peruttiin sekä siirrettiin toimintamenomomentille yhteensä euroa, joten vuoden lopussa käytettävissä oli yhteensä euroa. Määrärahaa käytettiin euroa. Määrärahaa siirtyi vuodelle euroa. Siirtyvä erä pieneni vuoteen 2009 verrattuna vain vähän ja on euromääräisesti sekä prosentuaalisesti neljän edellisen vuoden tasolla. Vuodelta 2008 siirtynyt määräraha käytettiin kokonaan. Vuoden 2009 määrärahoista siirtyi edelleen vuodelle 2011 yhteensä euroa. 7. Sotilaallinen kriisinhallinta 7.1. Sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiot Suomalainen kriisinhallintajoukko Afganistanissa (ISAF-operaatio) Kevään aikana suunniteltiin ja aloitettiin vuoden 2011 alkuun ajoittuvan organisaatiomuutoksen toimeenpano. Vuonna 2010 operaation vahvuus kasvoi 130 henkilöstä 182 henkilöön. Joukon koulutus on toteutettu olosuhteiden mukaisesti. Joukon henki ja mieliala ovat olleet koko raportointijakson ajan korkealla tasolla. OMLT- ja NMT-A -toiminta Tarkastelujakson lopulla mentoritehtävissä toimi 15, yhteyshenkilön tehtävissä 12 ja tilannekeskuksissa kolme henkilöä. Materiaali Operaatiolle myönnettiin organisaatiomuutokseen ja vahvuuden kohottamiseen liittyen vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa 5,5 miljoonaa euroa panssariajoneuvojen hankintaan sekä omasuojan parantamiseen. SKJA:n materiaalitilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Merkittävän haasteen aiheuttaa ajoneuvokaluston kunto. Suomalainen kriisinhallintajoukko Kosovossa (KFOR -operaatio) Keskisen Taisteluosaston operatiiviset tehtävät päättyivät 30. syyskuuta, kun se luovutti alueen johtovastuun Itäiselle Taisteluosastolle. Keskisen Taisteluosaston esikunta lakkautettiin 20. lokakuuta. Suomalaisen kriisinhallintajoukon Kosovossa (SKJK) komentaja luovutti tehtävänsä 31. joulukuuta Suomalainen osaston Kosovossa (SOK) kansalliselle vanhimmalle. Operaatiossa olevat suomalaiset palvelevat KFOR:n esikunnassa sekä yhteysupseereina. Suomalaisen joukon kotiutus on tapahtunut asteittain syksystä vuoden loppuun siten, että 31. joulukuuta vahvuus oli 29 sotilasta. 21

22 SKJK:n alasajo ja Camp Villen purkaminen on lähes toteutettu. Camp Ville luovutettiin UNMIK:lle 27. joulukuuta. Pääkaluston materiaalin huolto toteutetaan vuonna Suomalainen kriisinhallintajoukko Bosnia-Hertsegovinassa (ALTHEA - operaatio) Tarkastelujakson aikana suomalaisten vahvuus on noussut neljästä kuuteen henkilöön ja suunnitteilla on vielä kahden tai kolmen tehtävän lisääminen EUFOR:n esikunnan koulutuksen tukiorganisaatioon (Capacity Building and Training Division). Tavoitteena on nostaa paikallisen asevoiman kouluttajien koulutustasoa ja yhteistoimintakykyä mm. kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Suomalainen kriisinhallintajoukko Tshadissa ja Keski-Afrikan Tasavallassa Suomi päätti sotilaallisen osallistumisensa YK:n MINURCAT II-operaatiossa toukokuussa. Päätös vetäytymisestä tehtiin valtioneuvoston esityksestä 23. huhtikuuta. Henkilöstö kotiutui kokonaisuudessaan kesäkuun loppuun mennessä. Palautuvan materiaalin huoltotyöt aloitettiin syyskuussa ja ne jatkuvat vielä vuoden 2011 puolella. Materiaali pyritään ottamaan mukaan varustamiskäytäntöön vuoden 2011 aikana. EUNAVFOR ATALANTA - operaatio Tasavallan presidentti päätti 3. joulukuuta Suomen osallistumisesta operaatioon alusyksiköllä. Aluksen varustelu ja muutostyöt aloitettiin jo hyvissä ajoin ennen päätöstä, jotta alus oli lähtövalmis tammikuun alussa Operaation henkilökunta rekrytoitiin ja koulutettiin marras-joulukuussa. Aluksen avainhenkilöstö palkattiin joulukuun lopussa kriisinhallintapalvelussuhteeseen. Operaatiossa palveli lisäksi kolme esikuntaupseeria ja lakimies. EU:n Somalian sotilaallinen koulutusoperaatio Suomi osallistuu EU:n Somalian sotilaalliseen koulutusoperaatioon (EU Training Mission, EUTM) kolmella kouluttajalla, jotka yhdessä kolmen ruotsalaisen sotilaan kanssa muodostavat yhden aliupseerikoulutusta antavan kouluttajaryhmän. Lisäksi Suomi asetti operaatioon tasa-arvoasioiden neuvonantajan (Gender Adviser). Kahdessa kuuden kuukauden erässä annettava koulutus aloitettiin 26. huhtikuuta. Ensimmäinen suomalainen osasto palasi kotimaahan lokakuun lopussa ja uusi osasto lähti alueelle joulukuun lopussa. Sotilastarkkailijat Suomalaisia sotilastarkkailijoita toimii UNTSO-operaatiossa Lähi-idässä (15 tarkkailijaa) ja UNMOGIP-operaatiossa Intiassa ja Pakistanissa (4 tarkkailijaa). Esikuntaupseerit Suomalaisia esikuntaupseereita toimii UNMIL-operaatiossa Liberiassa (2 upseeria) ja UNMIS-operaatiossa Sudanissa (2 upseeria). EU:n taisteluosastot Pohjoismaisen taisteluosaston (NBG) Suomen osaston perustaminen ja koulutus toteutettiin suunnitellusti. Suomi asettaa taisteluosastoon jääkärikomppanian ja tukiosia. Joukkoa koulutettiin sekä kotimaassa että Ruotsissa. Materiaalihankinnat sujuivat pääosin hyvin. 22

23 Hollannin johtaman EU:n taisteluosaston (NLBG) Suomen osaston perustaminen ja koulutus toteutettiin suunnitellusti. Suomi asettaa taisteluosastoon erikoisoperaatio-osaston (EOS). Yhteiset menot Yhteisten menojen määrärahoja on käytetty pääsääntöisesti operaatioiden rotaatiokoulutukseen sekä kansainvälisten kurssien ja seminaarien järjestämiseen. Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen (PVKVK) 27 kurssilla koulutettiin vuonna 2010 yhteensä 585 henkilöä 35 eri maasta. Lisäksi NORDEFCO:n kursseille lähetettiin 62 oppilasta ja 23 opettajaa Kriisinhallintajoukkojen vahvuus operaatioittain Taulukossa on esitetty kriisinhallinnan joukkojen vahvuudet kuukausittain ja momenteittain. Perusteena on käytetty sitä, kummalta momentilta joukon palkkauskustannukset maksetaan. Kesäkuussa operaatioiden kokonaisvahvuudessa tapahtui selvä lasku, kun Tshadin operaatio lopetettiin. Loppuvuodesta vahvuus laskee Kosovon operaation alasajon edetessä. Vuoden lopussa operaatioiden kokonaisvahvuus oli noin 240 sotilasta. 12 kk vuosi 2010 Kosovo Afganistan Bosnia- Hertsegov. Sudan Liberia Tshad Atalanta esikuntaupseerit EUTM Somalia UM yhteensä PLM Sotilastark. UM ja PLM yhteensä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KESKIARVO Operaatioiden lisäksi vuonna 2010 koulutettiin kaksi EU:n taisteluosastoa. Pohjoismaisen taisteluosaston vahvuus oli noin 200 sotilasta ja Hollanti - johtoisen taisteluosaston vahvuus oli noin 100 sotilasta. Koulutuksen kesto oli pääsääntöisesti 6 kuukautta, mutta henkilöstö astui palvelukseen asteittain tehtävästä riippuen. Koulutusajan palkkauskustannukset sekä esikuntaupseerien kustannukset maksettiin PLM:n momentilta Sotilaallisen kriisinhallinnan menojen tarkastelu Suurimmat muutokset vuoden 2010 sotilaallisen kriisinhallinnan suunnitteluperusteisiin aiheutuivat Tshadin operaation lakkauttamisesta, Afganistanin operaation organisaatiomuutoksen toimeenpanon aloittamisesta 23

24 sekä päätöksestä osallistua miinalaivalla Atalanta - operaatioon vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Sotilaalliseen kriisinhallintaan käytettiin vuonna 2010 yhteensä noin 98 miljoonaa euroa, josta ulkoasiainministeriön (UM) momentin palkkaus- ja koulutusmenojen osuus yhteensä 48 miljoonaa euroa ja puolustusministeriön (PLM) momentin ylläpito- ja materiaalimenojen osuus yhteensä 50 miljoonaa euroa (ml. vuoden 2009 siirtynyt 16,5 miljoonaa euroa). Lisäksi kriisinhallintajoukkojen varustamiseen kohdennettiin momentin (puolustusmateriaalihankinnat) vuoden 2010 määrärahaa yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. UM:n momentin määrärahoja jäi käyttämättä noin 9,5 miljoonaa euroa ja PLM:n määrärahoja noin 26 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset siirtyvät erät aiheutuivat Tshadin operaation lakkauttamisesta, Kosovon operaation alasajosta, EU:n taisteluosastojen koulutusajan kustannusten muutoksista sekä materiaalihankintojen viivästymisistä. Alla on esitetty momenttien ja suunnitelmat ja toteumat ajalta Luvuissa on huomioitu lisätalousarvioehdotukset ja tilijaottelunmuutokset EUR PLM Siirtynyt 2009 MR Käytetty MR jäljellä 2010 MR suunnitelma Käytetty MR jäljellä 2010 MR Jäljellä % Momentti Yhteensä ,0 % Kosovo - KFOR ,7 % Bosnia - ALTHEA/EUFOR ,2 % Sotilast arkk ailijat ,9 % Afganistan - ISAF ,8 % Sudan - YKSOS/UNMIS ,1 % Liberia - UNMIL ,1 % Yhteiset menot ,9 % Kriisinhallinnan joukkojen keh.ohj ,6 % EU:n taisteluosastot (palkat yms.) ,3 % EU: n Somalian koulutusoperaatio ,0 % Tshad ja Keski-Afrikka ,5 % Atalanta - operaatio ,9 % Varalla - kohta * ,1 % EUR UM Siirtynyt 2009 MR Käytetty MR jäljellä 2010 MR suunnitelma Käytetty MR jäljellä 2010 MR Jäljellä % Momentti Yhteensä ,6 % EU:n taisteluosastot ,1 % Liberia ,3 % Kosovo - KFOR ,1 % Yhteiset menot ,4 % Bosnia - ALTHEA/EUFOR ,6 % Sudan YKSOS/UNMIS ,1 % Afganistan (ISAF) ,0 % Varalla ,00 % Atalanta - operaatio ,6 % EU: n Somalian koulutusoperaatio ,4 % Tshadin ja Keski-Afrikan kriisih ,5 % 24

25 Kriisinhallinnan tulot Sotilaallisen kriisinhallinnan tuloja saatiin momentille (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot) yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa. Tulot koostuivat pääasiassa Tshadin ja Kosovon operaatioiden korvauksista sekä kurssitoiminnasta. Momentille (Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot) saatiin tuloja yhteensä noin euroa. Tulot koostuivat pääasiassa Tshadin operaation korvauksista. 25