1 28.8.2009 TYÖRYHMÄRAPORTTI LOHJAN JA LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALOIDEN ELEKTIIVISEN KIRURGIAN JA PÄIVYSTYSKIRURGIAN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN JA KOORDINOINTI
2 Sisällys 1.Toimeksianto ja työryhmän kokoonpano...3 2. Sairaaloiden nykyinen kapasiteetti...3 2.1 Länsi-Uudenmaan sairaala...3 2.2 Lohjan sairaala...4 3. Lääkäritilanne...4 3.1 Länsi-Uudenmaan sairaala...4 3.2 Lohjan sairaala...5 4. Päivystysrenkaat...5 5. Työnjakoehdotus Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaaloiden välillä...5 5.1 Gastroenterologinen ja yleiskirurgia...5 5.2 Urologia...6 5.3 Verisuonikirurgia...6 5.4 Rintarauhaskirurgia...6 5.5 Ortopedia...6 5.6 Käsikirurgia...7 5.7 Korvataudit...7 5.8 Silmätaudit...7 6. HYKS-sairaanhoitoalueen potilaiden hoito Lohjalla ja Tammisaaressa...7 7. Päivystys...8 8. Ostopalvelut...9 9. Kokonaisvaikutukset työnjakomuutosehdotuksista...9 10. Pohdinta...10
3 11. Yhteenveto...11 1. Toimeksianto ja työryhmän kokoonpano Johtajaylilääkäri Juha Tuominen on päätöksellään 34/2009 (11.5.2009) nimennyt työryhmän, jonka toimeksianto on ollut selvittää Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaaloiden elektiivisen kirurgian ja päivystyskirurgian yhteistyön tiivistämistä ja koordinoimista. Lisäksi työryhmä on ottanut kantaa siihen, mitä potilasryhmiä HYKS-sairaanhoitoalueelta voidaan hoitaa Lohjalla ja Tammisaaressa. Työryhmään kuuluivat (suluissa osallistuminen kokouksiin): klinikkaryhmän johtaja Caj Haglund, HYKS, Pehmytkudoskirurgia, puheenjohtaja (kokous I ja II) klinikkaryhmän johtaja Eero Hirvensalo, HYKS, Tukielinkirurgia (kokous II) klinikkaryhmän johtaja Olli Kirvelä, HYKS, ATEK (kokous I) klinikkaryhmän johtaja Hans Ramsay, HYKS, Pään ja kaulan alueen kirurgia (kokous II) ylilääkäri Jarmo Vuorinen, HYKS operatiivinen tulosyksikkö (ei osallistunut) ylilääkäri Esko Hotakainen, Lohjan sha:n operatiivinen tulosyksikkö (kokous II) ylilääkäri Risto Salminen, Lohjan sha:n operatiivinen tulosyksikkö (kokous I) osastonylilääkäri Tiina Sarparanta, Lohjan sha:n operatiivinen tulosyksikkö (kokous I ja II) ylilääkäri Henrik Sell, Lohjan sha:n operatiivinen tulosyksikkö (kokous I ja II) ylilääkäri Peter Brasken, Länsi-Uudenmaan sha:n operatiivinen tulosyksikkö (kokous II) ylilääkäri Tom Löfstedt, Länsi-Uudenmaan sha:n operatiivinen tulosyksikkö (kokous I ja II) osastonylilääkäri Martti Hirn, Länsi-Uudenmaan sha:n operatiivinen tulosyksikkö (kokous I ja II) henkilöstön edustaja: sairaanhoitaja Anne Pentikäinen, Lohjan sha:n operatiivinen tulosyksikkö (kokous I ja II) Työryhmä kokoontui 8.6. 2009 Lohjan sairaalassa ja 13.8.2009 Länsi-Uudenmaan sairaalassa.
4 2. Sairaaloiden nykyinen kapasiteetti 2.1 Länsi-Uudenmaan sairaala Yl Tom Löfstedt kertoi Länsi-Uudenmaan sairaalan toiminnasta ja toimintaluvuista. Leikkaussaleja on viisi, joista jatkuvassa käytössä on 3,5-4 salia ja yksi sali on ns. kevyempi sali, jossa esimerkiksi on valmius kiireellisille sektioille. Kokonaisleikkausmäärä on n. 2600/vuosi, mutta kapasiteettia olisi ainakin 3000 leikkaukselle/vuosi. Päivystysleikkauksia on vajaa 500/vuosi, joista n. 30 % synnytyksiin tai gynekologiaan liittyviä ja loput 70 % (350 potilasta) pääsääntöisesti ortopedisia leikkauksia. Valtaosa päivystysleikkauksista tehdään päiväaikaan tai heti päivälistan jatkona, yöaikaisia leikkauksia ei ole juuri lainkaan (5-7%). N. 70 % potilaista sisäänkirjataan päivystyspotilaina. Vuodeosastopaikkoja on käytössä normaaliaikaan 27 ja kesäaikaan 20. Näistä 8 % on gynekologisille potilaille. Eristyspotilaat rajoittavat paikkalukua. Kuormitusaste osastolla on 73,4 %. Terveyskeskustason potilaat saadaan lähetettyä jatkohoitoon (esimerkiksi Karjaalle, Hankoon) sujuvasti. Länsi-Uudenmaan sairaalan poliklinikoista kirurgian poliklinikka on tasapainossa, urologian poliklinikalla on pitemmät jonot ja ortopedian poliklinikalla on jouduttu tekemään lisätöitä. 2.2 Lohjan sairaala Yl Risto Salminen kertoi Lohjan sairaalan toiminnasta ja toimintaluvuista. Leikkaussaleja on 10, kuusi vanhalla puolella ja neljä sairaalan laajennusosassa. Yksi saleista on tällä hetkellä poissa käytöstä ilmastointiremontin johdosta, lähivuosina kolme vanhaa salia peruskorjataan. Synnytyssalissa on leikkausvalmius kiireellisille sektioille. Yksi sali on vajaakäytössä eli korvatoiminnassa 3 pvä/vko, tätä salia olisi mahdollista käyttää muuhunkin leikkaustoimintaan. Sairaalalla on kaihikirurgian päiväkirurginen yksikkö, jonka leikkaussali on täydessä käytössä. Leikkaussaleja on tällä hetkellä käytössä 6-7 ja leikkauskapasiteetti on riittävä. Lisää saleja ei saada tällä hetkellä auki riittämättömän virkapohjan vuoksi. Myöskään sijaisuuksia ei ole saatu riittävästi täytettyä. Kesällä suoritetaan ilmastointiremonttia, joten elokuun alusta viiden viikon ajan käytössä on neljä salia.
5 Vuonna 2008 leikkaustoimenpiteitä oli 5461, joista 846 oli päivystyksiä. Näistä 133 oli gynekologisia, 74 synnytyksiin liittyviä, 299 kirurgisia ja 253 ortopedisia. Pieni määrä oli urologisia ja korvakirurgisia. Päivystyssali on käytössä 3 arkipäivänä/viikko ja päivystysleikkauksia on hyvin vähän yöaikaan (v. 2008 8,5%), lähinnä joitain gynekologisia toimenpiteitä. Vuodeosastopaikkoja on normaalisti 63, kesäaikaan 43. Näistä kaksi paikkaa on korvatautien potilaille. Lohjan sairaalassa on suunnitteilla jatkossa LYHKI-potilaille oma vuodeosasto. Yhteenvetona todettiin, että Länsi-Uudenmaan sairaalassa on yksi ja Lohjan sairaalassa remontin jälkeen kolme eli yhteensä 4 käyttämätöntä leikkaussalia. 3 Lääkäritilanne 3.1 Länsi-Uudenmaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaalassa gastrokirurgikapasiteetti on hyvä. Ortopedian puolella on kolme virkaa joista kaksi on täytetty. Tammisaaressa on koettu, että ongelmana rekrytoinnissa on ollut sairaalan epävarma tilanne. Länsi-Uudenmaan ja Jorvin sairaalat tekevät yhteistyötä selkäpotilaiden hoidossa sekä olkapääskopioissa. HYKS:n verisuonikirurgi käy hoitamassa laskimopotilaat ja ulkopuolinen kirurgi hoitaa käsikirurgiset potilaat. Urologeina toimivat ulkopuoliset sopimusurologit. Korvalääkäreitä on yksi, joka hoitaa 50 % vakanssia, lisäksi on ulkopuolinen konsultti. Gynekologien kolmesta virasta kaksi on täytetty ja kolmannessa on sijainen. Anestesialääkäreitä on kaksi täyspäiväistä ja yksi osa-aikainen. Yksi virka on täyttämättä. 3.2 Lohjan sairaala Lohjan sairaalassa on kolme gastrokirurgia, mikä on riittävä määrä. Ortopedeja on kaksi, mikä on liian vähän. Kaksi virkaa on avoinna ja haku kesken. Tarve olisi vähintään 1,5. Tekonivelkirurgiaa tekee Lohjalla kaksi HYKS:n ortopediä. Käsikirurgia ja jalkateräkirurgia on hoidettu ostopalveluina. Urologeja on kaksi, toinen neljä päivää/viikko ja toinen kaksi päivää/viikko.
6 Verisuonikirurgeja on yksi (samalla koordinoiva ylilääkäri). Korvakirurgian vakansseja on kaksi. Anestesialla on kuusi virkaa joista täytettynä on viisi. Päivystyskorvaajan vakanssia haetaan. 4. Päivystysrenkaat Länsi-Uudenmaan sairaalassa on etupäivystysrengas jonka eri erikoisalojen sairaalalääkärit jakavat sekä anestesiatakapäivystys. Kirurginen takapäivystys on jakamaton. Lohjan sairaalassa on jakamaton etupäivystys, jossa iltaisin ja viikonloppuisin kaksi etupäivystäjää. Anestesialla on raskas aktiivipäivystys. Kirurginen takapäivystys on jakamaton. 5. Työnjakoehdotus Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaaloiden välillä Yllä olevasta käy ilmi, että Lohjalla kysyntä ja tarve on tällä hetkellä melko hyvässä tasapainossa huomioon ottaen nykyinen henkilökuntatilanne ja virkapohjat. Tammisaaressa sen sijaan olisi resursseja tehdä jopa n. 400 toimenpidettä enemmän vuositasolla, mutta jo 200-300 leikkauksen lisäys parantaisi merkittävästi sairaalan tuottavuutta. Mikäli päätetään lopettaa Länsi-Uudenmaan sairaalan synnytystoiminta ja sen myötä gynekologiset leikkaukset ja lastenosasto, vähenee sairaalan vuotuinen toimenpideluku nykyisestä 700:lla toimenpiteellä. 5.1 Gastroenterologinen ja yleiskirurgia Gastoenterologista kirurgiaa ja yleiskirurgiaa tehdään kummassakin sairaalassa. Työryhmä ei löytänyt sellaisia potilasryhmiä, joita keskitettäisiin jompaan kumpaan sairaalaan. Lohjan sairaalan potilasmäärä on kapasiteettiin ja väestön tarpeeseen nähden tasapainossa. Länsi-Uudenmaan sairaala voisi nykyisellä kapasiteetilla leikata enemmän. 5.2 Urologia Lohjan sairaalassa toimii kaksi urologia, toinen kahtena ja toinen neljänä päivänä viikossa. Urologisten leikkausten tilanne on hyvä, mutta poliklinikkajonot ovat pitkiä. Urologeja on tarpeeksi, mutta kapasiteetti ei riitä hoitamaan Länsi-Uudenmaan sairaalan potilaita. Länsi-Uudenmaan sairaalan urologinen poliklinikkajono on hallinnassa. Myös alueen urologiset perusleikkaukset tehdään omassa sairaalassa. Sairaalalla ei ole omia urologeja, vaan potilaat hoidetaan ulkopuolisten sopimusurologien toimesta. Suunnitelmissa on ollut oman urologin palkkaaminen, kun nykyiset sopimukset loppuvat. Potilasmäärät ovat riittävät tähän.
7 5.3 Verisuonikirurgia Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaaloissa ei tehdä raskasta valtimokirurgiaa. Ehdotettiin, että Lohjan sairaalaan perustetaan laskimokirurgian keskus, johon kaikki Tammisaaren laskimokirurgiset potilaat ohjataan n. 6kk-1,5 v ylimenovaiheen jälkeen. Kyse on vuositasolla 50 potilaasta, joita tänä päivänä hoitavat Tammisaaressa HYKSistä virkavapaalla olevat verisuonikirurgit. Merkittävä osa laskimopotilaista hoidetaan nykyisin kuten muuallakin polikliinisesti ultraääniohjatuin vaahtoruiskutuksin ja laserilla. 5.4 Rintarauhaskirurgia Rintarauhaskirurgiaa on sekä Lohjan että Länsi-Uudenmaan sairaalassa. Lohjalla on leikattu pieni määrä potilaita omassa sairaalassa ja muut potilaat on lähetetty Jorviin. Työryhmä ehdottaa, että rintarauhaskirurgia siirretään Lohjan sairaalasta Länsi-Uudenmaan sairaalaan. Kyse on noin 40 potilaasta vuodessa. Lisäksi tulisi harkita siirtää rintarauhaskirurgiaa HYKSin alueelta Tammisaareen, etenkin Meilahden sairaalan saneerauksen ajaksi, jolloin Jorvin kirurginen kapasiteetti tulee olemaan rajallinen. Näin lisätään Länsi-Uudenmaan sairaalan potilasmäärää 40-50 potilasta /vuosi, jolloin sairaalan kokonaispotilasmäärä olisi n. 100 rintarauhaskirurgista potilasta /vuosi. Patologipalvelusta tulee sopia HUSLABin kanssa. 5.5 Ortopedia Tekonivelkirurgiaa tehdään sekä Lohjan että Länsi-Uudenmaan aluesairaaloissa. Vastaava ylilääkäri Eero Hirvensalo kertoi, että aiemmin suunniteltiin artroplastioita keskitettäväksi HUSin aluella kahteen keskukseen, Peijakseen ja Lohjalle. Tilanne on muuttunut ja tällä hetkellä edetään neljän keskuksen mallin mukaan: Lohja, Porvoo, Hyvinkää ja Peijas. Työryhmä ehdottaa, että tekonivelkirurgia keskitetään Lohjan sairaalaan. Tammisaaressa on tehty noin 150 tekonivelleikkausta vuodessa. Vastaavasti Lohjalta tulee siirtää muuta ortopediaa Tammisaareen. Lohjalla on fasiliteetit noin 600:lle tekoniveltoimenpiteelle/vuosi olettaen että jotain vastaavasti siirretään pois, mutta pulaa on hoitohenkilökunnasta ja anestesialääkäreistä. Lohjan sairaalan tekoniveltoimintaan on saatava riittävät resurssit. Työryhmä ehdottaa, että Lohjan sairaalan kapasiteettia nostetaan asteittain siten, että v. 2010 saavutetaan 600 vuosittaisen tekoniveltoimenpiteen tavoite. Länsi-Uudenmaan sairaalassa on hoidettu artroplastioiden lisäksi lähinnä traumatologiaa ja jonkun verran selkäkirurgisia potilaita. Lohjan sairaalassa on hoidettu artroplastioiden ja traumatologian
8 lisäksi lähinnä päiväkirurgista ortopediaa. Vaativaa olkapää- ja jalkateräkirurgiaa ovat suorittaneet ulkopuoliset asiantuntijat. 5.6 Käsikirurgia Sekä Lohjan että Länsi-Uudenmaan sairaaloissa käy sama, ulkopuolinen käsikirurgi suorittamassa toimenpiteitä. Ehdotettiin, että jatkossa käsikirurgi pitäisi poliklinikkaa molemmissa sairaaloissa, mutta leikkaustoiminta keskitettäisiin Länsi-Uudenmaan sairaalaan. Kyse olisi n. 40 vuotuisen leikkauksen siirrosta Lohjalta Tammisaareen. 5.7 Korvataudit Sekä Lohjan että Tammisaaren sairaaloissa hoidetaan korvatauteja. Lohjan sairaalassa on kaksi korvalääkärin virkaa, yl-virka (joka on täyttämättä) ja ayl-virka. Tammisaaressa on yksi korvalääkärin virka, jota hoidetaan osa-aikaisesti. Työryhmä ehdottaa, että sairaanhoitoalueiden kaikki korvatautien leikkaukset ja osa avohoidosta keskitetään Länsi-Uudenmaan sairaalaan. Tammisaareen siirtyviä toimenpiteitä olisi 500-600 /vuosi. Myös Lohjan sairaalan ayl-virka siirrettäisiin Länsi-Uudenmaan sairaalaan. Lohjan sairaalaan jätetään yl-virka ja siellä hoidettaisiin polikliinisia potilaita. 5.8 Silmätaudit Molempien alueiden silmätoimenpiteet tehdään pääsääntöisesti Lohjan sairaalassa. Tavoitteena on suorittaa n. 2000 silmäleikkausta/vuosi Lohjan sairaalassa, eli Lohja hoitaisi myös HYKS-alueen potilaita. Toimenpiteiden lisääminen ei vaikuta kirurgiseen salikapasiteettiin. 6. HYKS-sairaanhoitoalueen potilaiden hoito Lohjalla ja Tammisaaressa Länsi-Uudenmaan sairaalassa on viime vuosina leikattu muutamia kymmeniä HYKS-alueen ge- ja yleiskirurgisia potilaita jononpurkuna. HYKSin vatsaelinkirurgian klinikka on tarjoutunut lähettämään jatkossakin noin 100 ge- ja yleiskirurgista (sappi-, tyräkirurgia ja proktologia) potilasta vuodessa. Pääkaupunkialueen laskimokirurginen tarve on suurempi kuin Jorvin nykyinen kapasiteetti. Osan HYKSin potilaista voisi ohjata hoidettavaksi Lohjan tulevaan laskimokeskukseen, noin 50 potilasta vuodessa.
9 Meilahden sairaalan saneeraus alkaa vuonna 2011, tuolloin toiminnat siirtyvät muihin alueen sairaaloihin, mm. Jorvin sairaalaan. Jorvin sairaalan tilannetta helpottaisi, jos osa rintarauhaskirurgisista potilaista voitaisiin ohjata Länsi-Uudenmaan sairaalaan. Jo aiemmin on linjattu, että Lohjan sairaalan tekonivelkirurgian kapasiteettia nostetaan 600 leikkaukseen vuodessa. Luku on suurempi kuin Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden oma tarve, eli HYKS voisi ohjata 200-250 potilasta vuodessa Lohjalle leikattavaksi. Lohjan sairaalan suunniteltu silmätautien leikkauskapasiteetti on suurempi kuin Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden oma tarve. Jos tavoitteet saavutetaan, voi Lohja tarjota palveluita myös HYKS-alueen potilaille. Jos ja kun tehdään päätöksiä HYKS-sairaanhoitoalueen potilaiden ohjaamisesta leikattavaksi Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaalaan, tulisi politiikkojen ja perusterveydenhuollon kanssa avata keskustelu potilasohjauksesta. Tuntuisi luontevalta ohjata HYKSin läntisten osien, kuten Kirkkonummen, ei-erityistason potilaat suoraan Lohjalle ja Tammisaareen, ilman että lähete kiertää HYKSin kautta. 7. Päivystys Työryhmän jäsenten kanta oli, että anestesiapäivystys tulee olla sekä Lohjan että Tammisaaren sairaalassa, riippumatta siitä jatkuuko synnytystoiminta Tammisaaressa vai ei. Tällä hetkellä Lohjan sairaalassa on kuusi anestesialääkärin virkaa, mutta lisää tarvitaan. Työryhmä suosittaa, että sairaanhoitoalueiden takapäivystysrenkaat yhdistetään siten, että alueella olisi yhteiset pehmytkudos- ja tukielinkirurgiset takapäivystysrenkaat, joiden palveluja molemmat sairaalat käyttävät. Sairaaloiden polikliinista päivystystä tulisi hoitaa yhteistyössä paikallisen terveyskeskuksen kanssa. Molemmissa sairaaloissa on oltava riittävästi virka-aikaisia päivystyssaleja käytössä. Mikäli virka-aikainen päivystystoiminta on oikein resurssoitu, jää sydänyöllä leikattavaksi hyvin vähän potilaita, ja näitä kaikkia tuleekin harkita lähetettäväksi HYKSiin.
10 8. Ostopalvelut Ostopalvelu on Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaaloiden näkökulmasta katsoen ollut joustava ja välttämätön tapa hoitaa alueen väestön tarpeet. Työryhmä katsoo kuitenkin, että ulkopuolisten asiantuntijoiden ostopalvelutoiminnasta tulee luopua. Molempien sairaanhoitoalueiden kaikki operatiiviset toimenpiteet tulisi suorittaa HUSin lääkäreiden toimesta. Asiantuntijoiden tulisi voida liikkua eri sairaanhoitoalueiden välillä, jolloin varmistettaisiin, että kullekin asiantuntijalle kertyy riittävä määrä myös harvinaisia toimenpiteitä vuositasolla. Näin varmistetaan hoidon laatu ja tasapuoliset palvelut eri sairaanhoitoalueilla. Työryhmä katsoi myös, että tämän onnistuminen vaatii toimivan taloudellisen kompensaatiomallin luomista, jotta HYKSin lääkärit olisivat motivoituneita käymään virkatehtävää suorittamassa toisen sairaanhoitoalueen sairaalassa. Lisäksi HYKSin klinikoiden resurssien on oltava riittävät. 9. Kokonaisvaikutukset työnjakomuutosehdotuksista Länsi-Uudenmaan sairaala -> Lohjan sairaala Lohjan sairaala -> Länsi-Uudenmaan sairaala HYKS -> Länsi-Uudenmaan sairaala HYKS -> Lohjan sairaala Gastroenterologinen ja yleiskirurgia 50 Rintarauhaskirurgia 30 20 Laskimokirurgia 50 50 Tekonivelkirurgia 150 250 Muu ortopedia 150 Korvataudit 500 Käsikirurgia 40
11 Yllä mainitut ehdotukset työnjaoksi Lohjan ja Tammisaaren välillä sekä ehdotetut ja sovitut HYKS-alueen potilaiden ohjaamiset Tammisaaressa ja Lohjalla hoidettaviksi lisäisivät Länsi-Uudenmaan sairaalan toimenpidelukua 500-600/vuosi, joista merkittävä osa on lyhytkestoisia korvaleikkauksia. Lohjan sairaalan toimenpideluvut laskisivat tämän mukaan noin 200 potilaalla vuodessa. Pois siirtyvien korvaleikkausten vastapainoksi lisätään Lohjalla tekonivelkirurgiaa, joten salikäytön kannalta pysytään nykyisessä tasapainossa. Nämä laskelmat pätevät vain mikäli synnytystoiminta jatkuu Länsi-Uudenmaan sairaalassa. 10. Pohdinta Työryhmälle annettu tehtävä oli haastava. Kirurgisten toimenpiteiden ohjaaminen Länsi-Uudenmaan sairaalaan ei ole ongelmatonta. Nykykirurgiassa ei juurikaan enää ole yleiskirurgiaa ja yleisortopediaa, eikä etenkään kirurgeja, jotka laaja-alaisesti hallitsevat oman erikoisalansa. Useimmat asiantuntijat erikoistuvat suppeasti, mikä on toisaalta selkeästi parantanut työn laatua potilaiden hyväksi. Pieneen sairaalaan on mahdotonta palkata riittävää määrää suppeita asiantuntijoita. Jo aiemmin ovat sekä Tammisaari että Lohja ratkaisseet tämän ostamalla asiantuntijoita ulkopuolelta, pääsääntöisesti yksityissektorilta tai palkkaamalla HYKSin asiantuntijoita näiden vapaapäivillään. Tässä toimintamallissa on omat ongelmansa sekä kustannusten että laadun valvonnan suhteen. Työryhmä ehdottaa raportissa HUS-mallia, jossa suppeiden erikoisalojen osaajat toimivat HYKSin klinikoiden palveluksessa ja jossa klinikoiden resurssit ovat riittävät lähettämään asiantuntijansa sovittuina ajanjaksoina pienempien sairaanhoitoalueiden sairaaloihin pitämään vastaanottoa ja suorittamaan leikkauksia. Tällä toimintatavalla voitaisiin tarjota väestölle laadukkaita kirurgisia palveluita lähisairaalassa. Toimintamalli sopisi sellaisille toimenpiteille, joiden työn laatu on pääsääntöisesti riippuvaista toimenpidettä suorittavan kirurgin tietotaidosta ja kokemuksesta. Kaikkia niitä toimenpiteitä, joissa lopputulos on riippuvaista koko työyhteisön valmiudesta ja osaamisesta, kuten raskas syöpäkirurgia, tulee kuten tähänkin asti keskittää HYKSiin. Yllä kuvatun toimintatavan toteuttaminen vaatii kuitenkin hyvän kompensaatiomallin, millä motivoidaan pääkaupunkiseudulla toimivia toimenpidelääkäreitä siirtymään normaalia pidemmän työmatkan päähän virkalääkäreinä. Korvausmallin tulee olla motivoiva, mutta ei kustannuksiltaan liian kallis. Työryhmässä keskusteltiin myös mahdollisuudesta keskittää molempien sairaanhoitoalueiden kaikki tukielinkirurgia Lohjan sairaalaan ja pehmytkudoskirurgia Länsi-Uudenmaan sairaalaan. Päiväaikaista kirurgiaa ajatellen mallissa olisi tiettyjä etuja mutta elektiivisen toiminnan näin vahva
12 ja yksipuolinen keskittäminen loisi suuria ongelmia päivystyksen ja konsultaatioiden järjestämisen suhteen. Lisäksi voisi ainakin ylimenovaiheessa syntyä vaikeuksia rekrytoida lääkärityövoimaa etenkin Länsi-Uudenmaan sairaalaan. Merkittävä osa Lohjan sairaalan nykyisistä lääkäreistä asuu muualla kuin Lohjalla, moni heistä pääkaupunkiseudulla. Etäisyyttä pääkaupunkiseudulta Lohjalle pidetään kohtuullisena, mutta etäisyyttä Tammisaareen huomattavasti suurempana. Mikäli synnytys- ja gynekologinen sekä pediatrinen toiminta loppuu Länsi-Uudenmaan sairaalasta syntyy suuria vaikeuksia hyödyntää syntynyt leikkaussalikapasiteetti. Työryhmässä esille tulleet korvaavat toiminnot kattaisivat vain pienen osan tästä vapautuvasta kapasiteetista. Kuten yllä on kuvattu löytyy vain rajallinen määrä pehmytkudoskirurgisia potilaita, joita on HYKSin kapasiteettiongelmien takia tarve siirtää Tammisaareen ja työryhmän ortopedien mielestä sellaisia yleisortopedisia potilaita, joita voisi siirtää pääkaupunkiseudulta Länsi-Uudenmaan sairaalaan, ei juurikaan tahdo löytyä. Koska tällä hetkellä Lohja ja Tammisaari pystyvät hoitamaan omien alueidensa potilaat, eikä rajua tarvekasvua ole näköpiirissä, tarkoittaisi synnytys- ja gynekologisen toiminnan jättämän aukon täyttäminen merkittävän potilasryhmän siirtämistä HYKSistä Tammisaareen hoidettavaksi. Tällä hetkellä HYKSissa on pieni vajaakapasiteetti henkilöstöpulan takia, mutta jos henkilökuntavaje saadaan korjattua HYKSin alueella, ei ole tarvetta siirtää suuria potilasryhmiä muualle leikattavaksi. Potilaiden ohjaaminen Tammisaareen tällaisessa tilanteessa johtaisi vastaaviin toiminnallisiin supistuksiin HYKSin alueella. On myös huomioitava, että parhaiten Tammisaareen sopii lyhytjälkihoitoinen kirurgia ja päiväkirurgia. Päiväkirurgian toteuttaminen kaukana kotiosoitteesta on kuitenkin toiminnan hengen kanssa ristiriidassa. Tiedämme myös kokemuksesta, että esimerkiksi Vantaalla vain noin 20 % kysytyistä ge- ja yleiskirurgisista potilaista valitsivat vapaaehtoisesti Tammisaaren hoitopaikakseen. 11. Yhteenveto Yhteenvetona voidaan todeta, että synnytys- ja naistentautien toiminnan mahdollisesti jatkuessa Tammisaaressa voidaan suhteellisin pienin työnjakomuutoksin löytää hyvä toiminnallinen ratkaisu ja yhteistyömalli Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaaloiden kesken. Jos taas synnytystoiminta Länsi-Uudenmaan sairaalassa lakkaa, tulee olemaan vaikea löytää ratkaisua joka järkevästi hyödyntää vapautuvaa kapasiteettia Tammisaaressa. Tuolloin tulee hakea uusia toimintamuotoja tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa uuden terveyslain hengen mukaisesti.
13 Polikliinisia erikoissairaanhoidon palveluita tulisi jatkossakin tarjota kirurgisille ja muiden toimenpidealojen potilaille läheisyysperiaatteen mukaisesti potilaan äidinkielellä. Leikkaustoiminta voisi jatkua nykyistä pienimuotoisempana tiiviissä yhteistyössä HYKSin klinikoiden kanssa.