LAPIN LETKAN KUVAUS TOIMINNASTA RAPORTOINTIKAUDELTA 1.5-31.8.2011



Samankaltaiset tiedostot
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi Pälvi Rantala

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA

Tulokset ja vaikuttavuus tiiviissä paketissa Tasa-arvo ei ole ketään vastaan, eikä keneltäkään pois. Se on sivistyksen mitta

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?

CASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

40,2 14,6 30,8 57,1 33,3 49,3 16,7 45,8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Vinkkejä hankeviestintään

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja.

VOIMAA HOIVAAN II MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

Ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä

Tasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

JOENSUUN TYÖMATKAPYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Tilannekatsaus 1 (5) Teema 3: Työelämälähtöisyys ja kumppanuudet. LAPPIA / Mika Leinonen. LAMPPU2015-hanke

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa. Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

VIESTINTÄSUUNNITELMA

TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso

Viestintäsuunnitelma

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

1: Kenelle hanketta tehdään?

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

Viestintä tukee muutosta

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13

Verkkoviestintäkartoitus

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

LAPIN LETKAN TOIMINTA

Transkriptio:

LAPIN LETKAN KUVAUS TOIMINNASTA RAPORTOINTIKAUDELTA 1.5-31.8.2011

2 1.Oman toiminnan kuvaus toteutuksen onnistuneisuudesta 1a) Horisontaalisen segregaation purkaminen Toimenpiteet eri oppilaitoksissa Hankkeessa on suunniteltu segregaation purkamiseen tähtäävää markkinointia syksylle 2011 Humakin ja Peräpohjolan opiston kanssa. Hankkeessa mukana olevat oppilaitokset toteuttavat ainakin kerran vuodessa kampanjan tai vastaavan markkinointitoimenpiteen, jossa huomioidaan erityisesti segregaation purkaminen. Tässä vaiheessa hanketta oppilaitosten markkinoinnin kehittämisessä on arvioitu hankkeessa aiemmin toteutettujen toimenpiteiden onnistuneisuutta ja välittömiä vaikutuksia esimerkiksi hakijatilastojen avulla. Peräpohjolan opiston ja Humakin osalta mieshakijoiden määrä on selvästi lisääntynyt Lapin Letka -hankkeeseen liittyneiden markkinointikampanjoiden ansiosta. Tältä pohjalta on keskitytty markkinointitoimenpiteisiin, jotka on näyty segregaation purkamisen ja tasa-arvon edistämisen kannalta tehokkaiksi ja kauaskantoisiksi sekä oppilaitoksessa helposti uusittaviksi. Kohderyhmän mukaan rajatut Facebook -kampanjat ovat osoittautuneet toimiviksi. Myös miesnäkökulman huomioivaa messuseinäkettä on pidetty toimivana. LAOssa on käynnistetty markkinointiyhteistyö LAO/Puutarha-alan kanssa. Toukokuussa tehtiin puutarhataloutta opiskeleville pojille kysely, jossa tiedusteltiin miten he olivat päätyneet opiskelemaan alaa ja mitä tulisi tehdä, että alalle saataisiin enemmän miehiä. Vastaava kysely uusittiin elokuussa kaikille puutarhatalouden perustutkinnon aloittaneille opiskelijoille. Vastausten perusteella voitiin todeta, että puutarha-alan tehtäviä tai opiskelumahdollisuuksia ei tunneta kovinkaan hyvin. Lisäksi alaa pidetään jossain määrin naisten alana, eivätkä pojat osaa tarkastella sitä itselleen realistisena vaihtoehtona. Markkinointi puutarha-alalla käynnistetään syksyn 2011 aikana kyselyistä saatuja tuloksia hyödyntäen. Pääpaino tulee olemaan tiedottamisessa ja väärien mielikuvien muokkaamisessa. Lisäksi on suunniteltu infotilaisuutta rovaniemeläisten 8- luokkalaisten vanhemmille syyskuussa järjestettäville Sadonkorjuumarkkinoille.

3 Peruskoulun tasa-arvomateriaali Lapin Letka -hanke on suunnitellut yhdessä peruskoulun opinto-ohjaajien kanssa tasa-arvomateriaalin koulujen käyttöön. Hanke on pitänyt vuodesta 2009 alkaen peruskoulun 9-luokkalaisille opinto-ohjauksen oppitunteja. Näiden käyntien aikana opinto-ohjaajat huomasivat, että hankkeella on hyvää oppimateriaalia ja erinomaisia menetelmiä tasa-arvoon liittyen. Tähän tarpeeseen hanke on vastannut ja luonut oppimateriaalikokonaisuuden. Samalla tuli esille, että opinto-ohjaajille ei ole olemassa juuri mitään valmista opettajanmateriaalia. Jokainen opinto-ohjaaja joutuu itse keräämään mistä milloinkin tarvittavan oppimateriaalin. Hankkeen tuottama materiaali on ensisijaisesti tarkoitettu 7-9-luokkalaisille. Materiaali sisältää tuntirungot, opettajan ohjeet ja teemoihin ja tehtäviin liittyvät materiaalit kuten videot, faktatekstit, tarinat ja pelit. Materiaalin avulla rohkaistaan nuoria tekemään valintoja omista mielenkiinnonkohteistaan ja taidoistaan käsin, ja tehdään näkyväksi sukupuolen merkitys ja sukupuoleen liitettyjen stereotypioiden vaikutus nuoren valintoihin. Kesällä 2011 peruskoulumateriaalia on työstetty yhdessä Rantavitikan koulun opon kanssa, minkä jälkeen materiaali viimeistellään ja testataan muilla opoilla ja opettajilla. Materiaali julkaistaan ja esitellään peruskoulun opoille syksyllä 2011. 1b)Tasa-arvosuunnittelun kehittyminen Oppilaitosten toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat Lapin Letka -hanke on konsultoinut Peräpohjolan Opiston ja Sallan oppilaitosten ja opiskelua koskevaa tasa-arvosuunnitelmaprosessia. Ramkissa on jatkettu toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman työstämistä.

4 Henkilöstöpoliittiset tasa-arvosuunnitelmat Toukokuussa toteutettiin Webropol-kysely koulutuskuntayhtymä Lappian henkilöstölle. Kyselyn pohjana oli Lapin ammattiopistossa toteutettu tasa-arvokysely. Kysely on osa Lappian tasa-arvoa käsittelevän opinnäytetyön empiirisen aineiston hankintaa. Kysely mahdollisti yhteistyöneuvottelut Lappian myös talouspäällikön kanssa, joka vastaa myös henkilöstöhallinnosta. Lapin Kesäyliopiston avustuksella Savukoskella ja Ylitorniossa laaditaan parhaillaan ensimmäistä suunnitelmaa ja Sallassa, Rovaniemellä ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä päivitetään olemassa olevaa suunnitelmaa. Sodankylässä ja Posiolla on puolestaan keskitytty valmistuneiden suunnitelmien jalkauttamiseen. Tätä työtä on tuettu järjestämällä kuntiin tasa-arvokoulutusta sekä konsultaatiota. Kuntien tasa-arvosuunnitelmissa on asetettu tavoitteita segregaation purkamiseen. Segregaatiota on myös pyritty purkamaan kuntiin suunnattavalla julistekampanjalla sekä lisäämällä erityisesti kuntien tasa-arvotyöryhmien tietoisuutta asiasta. Lisäksi hanke on konsultoinut Lapin Liiton henkilöstöä koskevaa tasaarvosuunnitelmaprosessia. 1c)Tutkimustiedon avulla käytännön menetelmiä Mies lähihoitajana selvitys Mies lähihoitajana selvityksen toinen väliraporttiraportti valmistui toukokuussa. Touko-kesäkuun aikana kerättiin aineisto kolmannen työssäoppimisen jakson osalta. Aineiston keruussa avusti sosiologian opiskelija ja itsekin lähihoitaja, Marjaana Peltola Lapin yliopistosta. Marjaana hyödyntää kerättyjä aineistoja opinnäytetyössään.

5 Työvoimakoulutusten yhteenveto Hankkeen aikana tähän mennessä toteutetuista työvoimakoulutuksista ja niistä saaduista kokemuksista päätettiin kirjoittaa yhteenveto. Yhteenveto laaditaan yhdessä Lapin Ely-keskuksen Koordi-hankkeen kanssa. Yhteenvetoa varten kaikkien kuuden tähän mennessä käynnistyneen koulutuksen ryhmänohjaajalle toimitettiin kysely, jossa tiedusteltiin kokemuksia ja havaintoja koulutuksen onnistumisesta sekä vaikuttavuudesta. Yhteenveto saavutti kesän aikana lopullisen muotonsa, mutta sitä täydennetään vielä syksyn aikana mm. tilastoilla ja opal-palautteilla. Lapin yliopiston tutkimus Lapin yliopiston tekemässä media-aineiston sisällönanalyysissä on kiinnitetty huomiota pieneltä tuntuviin mutta silti merkittäviin asioihin, kuten esimerkiksi otsikointiin, naisia ja miehiä kuvaavien ilmausten ja adjektiivien valintaan, sukupuolittuneisiin käsitteisiin jne. Tutkimuksessa perehdyttiin hankkeen aikana kerättyyn media-aineistoon, joka käsittää yhteensä 579 juttua vuosilta 2008 2011.Lähtökohtana on ajatus, että media ei vain kuvaa todellisuutta, vaan on myös vahvasti mukana luomassa erilaisia sukupuolittuneita käytäntöjä. Tutkimustiedon avulla kerätyn tiedon välittämiseksi, jakamiseksi ja käytäntöön saattamiseksi järjestettiin tiedotustilaisuus toimittajille. Myös hankkeen tuotokset tukevat sitä, että tulokset tulisivat mahdollisimman laajaan käyttöön ja auttaisivat niin media-alan tekijöitä kuin lukijoitakin havaitsemaan sukupuolittuneita käytänteitä mm. sanomalehdissä. Lisäksi Lapin yliopistossa on kerätty Lappilainen tasa-arvo ja segregaatio teemasta aineistoa ja keskitytty tunnistamaan sukupuolen kannalta keskeisiä indikaattoreita. Lähinnä on keskitytty tilastokeskuksen tuottamaan materiaaliin. Sen tulokset toimivat pohja-aineistona muille teemoille. Kesä- ja elokuussa 2011 on palattu keräämään aineistoa, joka koski sukupuolen mukaista työttömyyttä Lapissa ja erityisesti Itä-Lapissa. Analyysin pohjalta on valmistumassa työvoimapoliittisten toimenpiteiden sukupuolivaikutusten arviointi Lapissa ja Itä-Lapissa.

6 1d) Valtavirtaistaminen Valtavirtaistaminen oppilaitoksissa Opiskelijan opas Lapin Letka on käynyt Lapin ammattiopiston opiskelijan oppaan läpi tasa-arvon näkökulmasta ja esittänyt tarvittavat muutosehdotukset oppaan päivittäjille. Törkeen Hyvät Päivät Hanke on osallistunut Lapin Ammattiopiston Törkeen Hyvien päivien suunnitteluun. Törkeen Hyvät päivät tavoittaa reilut 900 Lapin Ammattiopiston opiskelijaa. Päivillä on yhteensä kuusi eri teemakokonaisuutta. Päivien muina järjestäjinä ovat Etsivä nuorisotyö, Lapin AVI, Rovaniemen kaupunki, Romppu, Terveys ry, Napapiirin hengitysyhdistys ry, POSKE, Puolustusvoimat, Rovalan nuoret ry, Rovaniemen seurakunta, Poliisi, SPR sekä LAO, LAMO sekä Lapin urheiluopisto. Hanke on osana teemakokonaisuutta, jossa käsitellään seksuaaliterveyttä sekä seksuaalista ja sukupuolista häirintää. Tähän tilaisuuteen suunniteltiin kuusi korttia, joista kolme kuvaa seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää ja kolmessa kortissa on kyse normaalista vuorovaikutuksesta. Opettajatutorin opas Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tutor-opettajille on valmisteilla opettajatutorin opas. Hankekoordinaattori kirjoitti oppaaseen osio sukupuolisensitiivisestä ohjaamisesta. Opas ilmestyy syksyllä 2011. Elinikäisen ohjauksen ja oppimisen viikon suunnittelu ja järjestelyt Lapin Letkaa pyydettiin osallistumaan valtakunnallisen elinikäisen ohjauksen ja oppimisen viikon järjestelyihin. Letka vastaa Rovaniemellä järjestettävästä, erityisesti miehille suunnattavan iltapäivätilaisuuden järjestelyistä ja ohjelmasta yhdessä toisen toteuttajan kanssa.

7 Valtavirtaistaminen kunnissa Kunnissa järjestetyissä koulutuksissa ja konsultaatioissa on tuotu esille myös hankkeessa tuotettua tutkimustietoa ja käsitelty ajankohtaisia tasa-arvokysymyksiä. Valtavirtaistamisesta on hyviä esimerkkejä; kunnan tasa-arvotyöryhmänä toimii jo olemassa oleva työryhmä, tasa-arvosuunnitelman yhtäläisyyksistä muihin suunnitelmiin keskustellaan ja tasa-arvosuunnitelmien toimenpiteitä esimerkiksi työhyvinvoinnin osalta yhdistetään työpaikoilla muutenkin menneillään oleviin työhyvinvointihankkeiden toimintaan. 1e) Yleisen tasa-arvotietoisuuden lisääminen Salainen tehtävä Keväällä toteutettiin toisen kerran Salainen tehtävä peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille. Tehtävä toteutettiin tällä kertaa Ylitorniolla ja Posiolla, joissa oli käynnissä myös kuntien tasa-arvosuunnitelmien laatiminen. Lapin Letka piti tehtävänannon yhteydessä tasa-arvotunnin ja testasi samalla kehittämäänsä tasaarvomateriaalia. Salaisen tehtävän valokuvausosio ei saanut tällä kertaa suurta suosiota. Yksi syy tähän voi olla se, että tehtävä annettiin opon tunnilla, jolta ei ole totuttu saamaan läksyjä. Tehtävän ottamiseen vakavasti vaikutti mielestämme myös se, että tehtävän antoi vierailija, eikä oma opettaja. Jatkossa tehtävää kehitetään siten, että se liitetään jonkin varsinaisen oppiaineen kuten äidinkielen tai kuvaamataidon tunnille. Tehtävä voidaan tällöin räätälöidä vielä paremmin tunnin luonteeseen sopivaksi, ja antaa siihen liittyvä kotitehtävä. Tehtävän annon suorittaa jatkossa opettaja, joka voi käyttää Lapin Letkan kehittämää tasaarvomateriaalia apuna. Näin Salainen tehtävä jää koulujen käyttöön Lapin Letka - hankkeen päätyttyäkin. Tasa-arvon verkkokurssi Hankkeessa on suunniteltu yhdessä Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun, Peräpohjolan Opiston ja Tornion Humakin kanssa tasa-arvon verkkokurssia, jota voidaan tarjota toisen asteen oppilaitosten ja

8 ammattikorkeakoulujen valinnaisena kurssina. Lapin Letka on työstänyt kurssia kesän aikana kevään ohjausryhmässä saatujen kommenttien perusteella. Kurssi viimeistellään ja testataan syksyllä 2011. Tasa-arvon aikajana Lapin Letka -hanke on suunnitellut yhdessä Valtava -kehittämisohjelmaan kuuluvan Tassu -hankkeen kanssa tasa-arvokatsauksen, jota voidaan hyödyntää koulutuksissa ja muissa tilaisuuksissaan. Katsauksessa esitetään tasa-arvon ja yhteiskunnan kehittymistä videomuodossa satojen vuosien takaa tähän päivään. Katsauksen tarkoituksena on herätellä ihmisiä pohtimaan tasa-arvoa omassa arjessaan ja tehdä näkyväksi tasa-arvon edistymistä/edistymättömyyttä pitkällä aikavälillä. Tällä tavalla on voitu myös vastata ulkoisen arvioinnin suosituksiin, jossa hankkeelle suositeltiin hyödyntämään aiempaa vahvemmin Valtavakehittämisohjelman kautta saatavia yhteyksiä muihin hankkeisiin. Yleiset tapahtumat Lapin Letka -hanke osallistui Rovaniemellä järjestettyyn ESR -hankkeiden Kevätkylvö -tapahtumaan, jossa oli mahdollista keskustella hankkeeseen liittyvistä teemoista ja toimenpiteistä muiden hanketoimijoiden kanssa. Tutkimuksen avulla yleisen tasa-arvotietoisuuden lisäämistä Media-aineiston analyysin tuloksista kirjoitettiin paikallisissa lehdissä sekä Lapin Radiossa. Oletettavaa on, että jutun ovat kuulleet ja lukeneet lukuisat lappilaiset sekä myös muualla maassa asuvat ihmiset: toimittajat, mutta myös muut lehdet lukijat ja radion kuuntelijat. Lapin Radion www-sivuilla sekä tutkijan facebook-sivulla olleiden kommenttien perusteella juttu on herättänyt kiinnostusta ja saanut havahtumaan siihen, millaista kuvaa sukupuolesta ja tasa-arvosta media on mukana luomassa. Voisi siis sanoa, että analyysillä ja tulosten julkistamisella on ollut vaikutusta yleisen tasa-arvotietoisuuden lisäämisessä.

9 1f) Vertikaalisen segregaation purkaminen Tällä ajanjaksolla ei ole ollut toimenpiteitä erityisiä toimenpiteitä vertikaalisen segregaation purkamiseen. 2.Julkisuus ja tiedottaminen Lapin Letkan nettisivut ja facebook Hankkeen nettisivuille on lisätty materiaalia ja niitä on päivitetty. Erityisiä kampanjoita ei ole ajanjakson aikana toteutettu. Hiljaisemmat kesäkuukaudet näkyivät myös kävijämäärissä. Touko-elokuun aikana kävijöitä oli 306 ja käyntikertoja 460. Aivan Sama Mulle-facebook sivujen päivittämistä on tehty keskimäärin kerran viikossa. Yhtä päivitystä käy katsomassa noin 150 henkilöä. Tiedotteet, mielipidekirjoitukset ja taustatilaisuudet Kesäkuussa suunniteltiin toimittajatapaaminen Lapin yliopiston tutkimuksen ympärille, mutta tilaisuus jouduttiin perumaan osallistujapulan vuoksi. Tämän jälkeen aiheesta lähetettiin tiedote, jossa kerrottiin miten työllisyysperusteiset investointituet ja pkyritysten kehittämistuet jakaantuvat miehille ja naisille - Lapin miehet saivat yli 27 miljoonaa euroa ja naisille herui vain rapiat 67 000 euroa. Tiedotteen pohjalta Lapin Kansa julkaisi uutisen. Heinäkuussa hankkeessa kirjoitettiin mielipidekirjoitus sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tuoreen hallitusohjelman koulutuspolitiikkaa koskevista linjauksista. Kirjoituksessa esitettiin, että opinto-ohjaukseen laadittaviin laatukriteereihin tulisi sisällyttää myös tasa-arvonäkökulma. Kirjoitus julkaistiin Lapin Kansassa sekä Kuntalehdessä (nro 9). Elokuussa media-analyysin tuloksista järjestettiin tiedostus/taustatilaisuus. Paikalla oli toimittajia Lapin Kansa -lehdestä sekä Lapin Radiosta (YLE). Tilaisuudessa käytiin varsin vilkasta keskustelua sukupuolesta ja tasa-arvosta mediassa.

10 Lapin Kansassa julkaistiin lehdistötilaisuuteen perustuva uutinen ja Uusi Rovaniemi lehdessä julkaistiin lehdistötiedotteeseen perustuva uutinen. Lapin Radion uutisissa kuultiin tohtoritutkija Pälvi Rantalan haastattelu useaan otteeseen 23.8. aikana. Lisäksi Lapin Radion www-sivuilla julkaistiin uutinen aiheesta, ja sen pohjalta käytiin keskustelua. Muuta tiedottamista Sodankylän ja Posion tasa-arvosuunnitelmiin kirjattuja tavoitteita Tasa-arvoa koskevan asenneilmaston kehittäminen ja Sukupuoliroolien tiedostaminen on viety eteenpäin yhteistyössä mainostoimiston kanssa suunnitellulla tasa-arvokampanjalla. Kampanjassa on laadittu kuntien wc-tiloihin suunniteltuja julisteita, joissa herätellään omia työntekijöitä havaitsemaan tehtävien sukupuolittuminen sekä se, miten eläköitymisen seurauksena avautuvat työpaikat tehtävästä riippumatta soveltuvat sekä naisille että miehille. Julisteet jaetaan Sodankylään ja Posiolle syksyn aikana ja kampanja on tarkoitus laajentaa muihinkin Lapin kuntiin. Hankkeen ulkoisessa arvioinnissa yhtenä suosituksena oli kehittää sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Osatoteuttajien kanssa on käyty tarkempia keskusteluja siitä mistä tiedottamisesta kukin vastaa. Hanke on laatinut projektitoimijoille tiedottamisen prosessikaavioita, joita voidaan hyödyntää tehtäessä sisäisiä tiedotussuunnitelmia. Toukokuussa Lappia on laatinut sisäisen tiedotussuunnitelman yhteistyössä Kemi- Tornio amk:n tiedottajan kanssa. Tavoitteeksi on asetettu tasa-arvoasioiden ja tasaarvonäkökulman esiin nostaminen sisäisessä tiedottamisessa syksyn 2011 aikana. Sisäinen tiedottaminen painottuu Lappian koulutuskuntayhtymässä intraan, joten myös tasa-arvon esiinnostot tulevat painottumaan tälle foorumille. 3.Ongelmat ja suositukset Suurin ongelma on edelleen joissakin kunnissa johdon sitoutumattomuus ja kiinnostuksen puute tasa-arvotyöhön. Toinen hankaloittava tekijä on ajanpuute.

11 Lisäksi koetaan jossakin määrin avuttomuutta edistää tasa-arvoa (esim. palkkaus). Suositeltavaa on johdon sitouttaminen, tasa-arvon edistämisen tärkeyden osoittaminen, koulutus ja tasa-arvotyön liittäminen osaksi työpaikan muuta toimintaa. Sallan koulutoimessa suunnitelman etenemisen kannalta koettiin takaisku, kun sen laatimisesta vastaava henkilö vaihtoi työnantajaa. Lappilaisessa mediassa sukupuoli ja tasa-arvo tuntuvat edelleen olevan ristiriitaisia, tunteita herättäviä ja vaikeitakin asioita. Asenteet ovat kenties muuttumassa, mutta ainakin lehdistölle järjestetyssä tilaisuudessa sekä tietenkin itse aineistossa näkyvät varsin konservatiiviset, jopa vihamieliset asenteet suhteessa tasa-arvokysymyksiin. Ongelmana onkin, miten tutkimuksen keinoin voisi herättää keskustelua positiivisessa hengessä siten, että ensinnäkin toimittajat lähtisivät pohtimaan omaa työtään ja asenteitaan, ja toisaalta, miten lukijoita, lappilaisia, heräteltäisiin tiedostamaan tasaarvokeskusteluun liittyvät monet haasteet ja mahdollisuudet. Medialle järjestetyt koulutus- ja tiedotustilaisuudet ovat myös jatkossa hyödyllisiä. Keinoina voisi suositella käytettävän muitakin kuin perinteistä luennointia, kuten hankkeen aikana onkin jo tehty. Esimerkiksi taidelähtöisten menetelmien avulla voi vaikeitakin asioita käsitellä syyllistämättä, ja tuoda näkyväksi erilaisia näkökulmia. 4.Projektin innovatiivisuus Kesän 2011 aikana on jatkettu aiemmin tehtyjen innovaatioiden parissa. Uutena innovaationa on toteutettu seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan häirintään kortit, jotka ovat piirrettyjä. Kolme kuvaa esittävät seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää ja toiset kolme kuvaa esittävät tilannetta, jossa häirintää ei ole.

12 Häirintää esittävät kuvat ovat seuraavanlaisista tilanteista: Toisen sukupuolen alentamista yhteisön vuorovaikutustilanteessa Fyysisesti häiritsevä koskettelu Pukeutumista koskeva seksuaalisviritteinen huomautus Ei ole häirintää- kuvat esittävät seuraavanlaisia tilanteita: Rohkaisuksi ja kiitokseksi tarkoitettu neutraalin vartalon osan koskettaminen Viaton ja hyväntahtoiseen keskusteluun perustuva flirtti tai kohtelias huomio Ohjaukseksi tarkoitettu fyysinen koskettaminen luokkatilanteessa Korttien tueksi on laadittu taustamateriaalia, jonka avulla seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä voidaan pitää laajempi koulutus. Kortit toimivat myös lyhyissä tilanteissa, joissa halutaan ihmisten määrittelevän mikä on häirintää ja mikä ei ole sitä. Lisäksi korttien avulla voidaan asiaa käsitellä niin nuorien kuin aikuistenkin kanssa. Kortit ovat toiminnalliset ja mahdollistavat haasteellisen asian käsittelyn havainnollisesti. 5.Projektin tasa-arvovaikutukset Lapissa on enää 2 kuntaa (Muonio ja Pelkosenniemi), jotka eivät ole käynnistäneet tasa-arvosuunnittelua. Ennen hanketta niitä oli 9. Tähän mennessä on keskitytty tasa-arvon toteutumiseen henkilöstön keskuudessa, mutta jatkossa on tarkoitus edistää tasa-arvoa myös kuntien palvelutoiminnassa. Peräpohjolan opiston ja Humakin osalta mieshakijoiden määrä on nelinkertaistunut Lapin Letka -hankkeeseen liittyneiden markkinointikampanjoiden ansiosta. 6.Hyvät käytännöt Kunnissa esimiehille on hyvä järjestää erillinen tasa-arvokoulutus, jotta johto saadaan sitoutumaan asiaan. Hanke on suositellut kuntia käyttämään www.tasa-arvokysely.fi - palvelua tietojen keräämiseen suunnitelmaa varten. Samoin pidetään hyvinä hankkeen antamia sähköisiä pohjia tilastojen keräämiseen ja suunnitelman

13 laatimiseen. Hyvä käytäntö on myös se, että mahdollisuuksien mukaan tasaarvotyöryhmäksi nimetään jo jokin olemassa oleva ryhmä ja suunnitelma liitetään työpaikan muihin prosesseihin. Media-aineiston analyysi on käynnistynyt aineistolähtöisesti esim. tilastollisilla analyyseillä. Analyysissä ja tulkinnassa on yhdistetty käytännön tutkimusta ja tavoitteita sekä teoreettisia näkökulmia toimivaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on ollut mahdollisimman suuri kommunikoivuus ja pyrkimys tuottaa selkeästi muotoiltuja ja ymmärrettäviä tuloksia tiiviillä aikataululla Lisäksi hanke on jatkanut tarkempaa mallintamista siitä, mikä on hyvä käytäntö ja mikä siitä tekee hyvän käytännön. Elokuussa hanke toimitti tarkempaa tietoa Brysseliin ESF-Agency Flandersille Tasa-arvoruletista, Salaisesta tehtävästä sekä valokuvista. 7.Toiminnan jatkuvuus Lain mukaan tasa-arvosuunnitelma tulee päivittää vuosittain. Koska kunnat ovat saaneet koulutusten myötä tasa-arvo-osaamista ja laativat laadukkaan suunnitelman, on suunnitelman päivittäminen jatkossa helppoa. Kunnat ovat itse nimenneet tasaarvotyöryhmät, jotka ovat vastuussa suunnitelman päivittämisestä. Media-aineisto on hankkeen käytettävissä edelleen ja sitä kartutetaan jatkuvasti hankkeen loppuun saakka. Aineisto ajalta 1.6.2008 30.6.2011 on luokiteltu ja teemoiteltu, joten sen käyttäminen jatkossa on helppoa. Aineistosta on myös tehty tilastoja mm. kirjoittajan sukupuolen ja lehden suhteen. Mikäli hankkeella on jatkossa tutkija analysoimassa media-aineistoa, on analyysin aloittaminen helppoa, koska koko aineisto on käyty kertaalleen läpi. Hankkeessa tuotettu peruskoulujen tasa-arvomateriaali, opiskelijan opas, opettajatutorin opas, tasa-arvon aikajana video, tasa-arvon verkkokurssi jää organisaatioiden käyttöön myös hankkeen päätyttyä. 8.Muuta huomioitavaa

14 Lisäksi ajanjaksolla ollaan toimeenpantu ulkoisesta arvioinnista olleita kehittämisehdotuksia. Erityisesti on keskitytty laatimaa tiedotussuunnitelmia sekä pohdittu tarkemmin mitä indikaattoreita on tarkoituksenmukaista seurata. Samalla on muutettu hankkeen projektiryhmän toimintatapaa siten, että se vahvistaa verkostomaista työskentelyä ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Projektiryhmien tapaamisessa tullaan käsittelemään eri osatoteuttajien käyttämiä menetelmiä ja toimintatapoja tasa-arvon edistämiseen. Tällä tavalla saadaan muualla jo hyväksi havaitut käytännöt paremmin ja laajemmin leviämään koko projektiryhmän keskuuteen. Ajanjaksolla on ollut hankkeen vaikutuspiirissä 112 henkilöä ja on järjestetty 11 eri tilaisuutta.