POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstökertomus 2011

Sisältö Saatteeksi...3 Henkilöstövoimavarat...5 Virat ja toimet...5 Henkilöstömäärän kehitys...6 Henkilöstön rekrytointi...7 Henkilöstön ikärakenne...9 Eläkepoistuma 2011 ja ennuste tuleville vuosille...9 Henkilöstön muu vaihtuvuus...10 Henkilöstön työpanos...11 Henkilötyövuodet...11 Poissaolot...13 Sairastavuus...13 Henkilöstömenot...15 Toimintamuutokset nostivat palkkasummaa...15 Sopimusten vaikutus henkilöstömenoihin...15 Palkat tulosalueiden lukuina...17 Mistä palkat koostuvat...17 Sivukulut reippaasti nousussa...18 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen...19 Henkilöstön täydennyskoulutus...19 Koulutusyhteistyö...21 Työhyvinvointia ja tuloksellisuutta yhdessä kehittämällä...22 Työolobarometrin tulokset tukena toiminnan ja työhyvinvoinnin edistämisessä...22 Työhyvinvoinnin tavoitteellinen kehittäminen voimavaroja kohdentamalla...22 Työsuojelutoiminnalla terveyttä ja turvallisuutta...25 Työterveyshuolto työntekijöiden ja työyhteisöjen tukena...26 Yhteistoiminta...29 Yhteistoiminta...29 Työsuojelun yhteistoiminta...30 Ammattijärjestöt...30 Henkilöstö toiminnan kehittäjänä...30 Vaparista virkistystä vapaa-ajalle...33 Viestintä...34 Liiteosa...35 Taulukkoluettelo...46 Kuvioluettelo...46

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Saatteeksi Tämä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 14. henkilöstökertomus. Henkilöstökertomuksen sisällössä on otettu huomioon kunta-alan henkilöstöraportointia koskeva suositus. Henkilöstökertomus antaa sairaanhoitopiirin henkilöstövoimavarojen arvioinnista kokonaiskuvan sekä tukee sairaanhoitopiirin strategista henkilöstöjohtamista organisaation kaikilla tasoilla. Henkilöstökertomus toimii samalla mittarina ja hahmottaa tulevien vuosien kehittämisen. Toimintavuoden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Toimintavuotta leimasivat vahvasti toiminnalliset muutokset sekä eri yhteistyömallien toteuttaminen yhdessä omistajakuntien kanssa. Henkilöstön sitoutuminen, monipuolinen osaaminen, halu ja kyky omaksua uusia toimintamalleja ovat mahdollistaneet näiden tavoitteiden toteutumisen Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Sairaanhoitopiirin vuoden 2011 toiminnan kehittämistä on jatkettu valtuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Strategian yhtenä tavoitteena on koota palvelut erilaisiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi niin sairaanhoidossa, sairaanhoidollisissa tukipalveluissa kuin myös huollossa ja hallinnossa. Sairaanhoitopiirin palveluksessa oli vuoden 2011 aikana keskimäärin 6 821 henkilöä. Keskimääräinen henkilöstömäärä kasvoi edellisestä vuodesta 153 henkilöllä. Henkilöstön kokonaismäärää lisäsi uuden avohoitotalon käyttöönotto. Lisäksi sairaanhoitopiirin toiminnaksi siirtyivät strategian tavoitteiden mukaisesti Oulun kaupungin ja Haukiputaan radiologian palvelut. Toimintavuonna perustettiin uusi alueellinen apuvälinekeskusyksikkö, johon siirtyi henkilöstöä kuntayhtymän omistajakuntien palveluksesta. Myös Kontinkankaan kampuksen sairaalahuoltopalvelut siirtyivät sairaanhoitopiirin tehtäväksi. Terveydenhuollon halutuin työpaikka tehtyjä toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi Strategiamme yksi keskeinen tavoite on olla terveydenhuollon halutuin työpaikka Suomessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olemme toimintavuoden aikana toteuttaneet useita toimia. Palkitseminen on yksi keinoista, joilla strategian tavoitteiden saavuttamista pyritään edistämään. Sairaanhoitopiirissä valmisteltiin toimintavuoden aikana kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen menettelymalli. Mallin tavoitteena on, että sairaanhoitopiirissä on käytössä eri toimintatasoille soveltuva hyväksytty menettelymalli palkita tuottavuutta lisäävästä sairaanhoitopiirin ja yksikön tavoitteiden mukaisesta työstä. Palkitsemisen kokonaisuudessa on kolme osa-aluetta: 1) palkkausjärjestelmä, 2) henkilöstöedut ja 3) henkilökohtainen kehitys, positiivinen työympäristö ja aineeton palkitseminen. Tulospalkkausjärjestelmää on pilotoitu vuoden 2011 aikana sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen potilashoidon palvelut vastuualueella, sairaalahuollon toimialueella, lääkintätekniikan yksiköissä ja laboratoriossa sekä medisiinisen tulosalueen syöpätautien ja hematologian vastuualueella. Pilotoinnista saatiin hyviä kokemuksia ja sen perusteella tulospalkkioita maksetaan n. 330 000 euroa yhteensä 330 henkilölle. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen menettelymallin uusina palkitsemisen muotoina ovat vuonna 2013 käyttöön otettava säpäkkä palkkio sekä palveluvuosista palkitseminen palkallisilla vapaapäivillä. Säpäkkä palkkio on nopean palkitsemisen malli, joka on sairaanhoitopiirin sovellus KVTES:n kertapalkkiota koskevista määräyksistä. Uutena henkilöstöetuutena käyttöön otetaan sairaanhoitopiirin vuosipäivä. Vuosipäivä järjestetään kerran vuodessa kesäkuussa. Päivän teema vaihtelee vuosittain strategisesti valittujen painopistealueiden mukaan. Tilaisuus järjestetään vuorovuosin eri sairaanhoitopiirin paikkakunnilla. Sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön työaikapankki ensimmäisten joukossa kunta-alalla. Työaikapankkijärjestelmän tarkoitus on tukea monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä sekä huomioida yksilölliset tarpeet mm. työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotto laajenee koskemaan koko sairaanhoitopiiriä vuoden 2012 keväällä. Olemme luoneet toimintamallin hoitohenkilöstön sisäiseen keikkailuun. Toimintamallin mukaan työntekijä voi tehdä oman säännöllisen työajan ylittäviä ylimääräisiä työvuoroja sairaanhoitopiirissä oman työyksikön ulkopuolella. Tarkoituksena on helpottaa kiireellistä sijaistarvetta, turvata osaavien työntekijöiden saanti mm. kesäaikana sekä luoda henkilökunnalle mahdollisuus lisäansioihin. Myös rekrytointiyksikössä on aloitettu uusi toimintamalli, jolla pyritään vastaamaan yksiköiden äkillisiin sijaistarpeisiin. Rekrytointiyksikköön on palkattu vakinaiseen työsopimussuhteeseen varahenkilöstöä, johon kuuluu sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Varahenkilöstö työskentelee sellaisissa yksiköissä, joihin lyhytaikaisiin poissaoloihin on ollut erityisen vaikea saada työntekijöitä. 3

2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sairaanhoitopiirin johtoryhmän valmennus toteutettiin toimintavuoden aikana. Vuoden aikana jatkettiin esimiehille suunnatun verkkomuotoisen koulutuksen työstämistä. Verkkokoulutuksen tavoitteeksi asetettiin strategian mukaisen selkeän ja avoimen esimiestoiminnan tukeminen ja esimiesten management-johtamisen vahvistaminen sekä organisaation toimintaprosesseihin liittyvien käytänteiden yhdenmukaistaminen. Kurssin sisältöä tuottivat eri osa-alueiden asiantuntijat. Työhyvinvointitietoisuuden edistämiseksi on pidetty ajankohtaisia koulutus- ja infotilaisuuksia. Erillisenä yksittäisenä kehittämishankkeena on käynnistetty sairaalahuoltajien työn kehittämishanke, jonka avulla on tarkoitus löytää mm. hyviä käytäntöjä huomioitavaksi Varhaisen tuen toimintamalliin tuki- ja liikuntaelinoireiden ja -sairauksien hallintaan. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaolojen kokonaismäärä väheni. Sairauspoissaoloaika oli 16,3 kalenteripäivää/henkilö, kun se vuonna 2010 oli 17,1 kalenteripäivää/henkilö. Myös eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi edellisestä vuodesta noin vuodella ollen 59,7 vuotta. Toimintamuutokset ja virka- ja työehtosopimukset nostivat palkkamenoja Henkilöstömenot olivat yhteensä 317 milj. euroa. Henkilöstömenojen kokonaiskasvu edellisvuoteen oli lähes 20 milj. euroa. Virka- ja työehtosopimusten kustannusvaikutus palkkakehitykseen oli vajaa 8 milj. euroa. Lisäksi uuden kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vuosilomasäännösten muutos lisäsi lomapalkkavelkaa 3 milj. euroa. Avohoitotalon käyttöönotto ja sairaanhoitopiirille siirtyneet toiminnot kasvattivat henkilöstömenoja noin 7 milj. euroa. Loput henkilöstömenojen kasvusta johtuivat hoitotakuun saavuttamiseksi tehdyistä lisä- ja ylitöistä. Vuoden 2011 käyttösuunnitelmassa varauduttiin palkallisen työpanoksen ja henkilöstömenojen lisäyksiin, mitkä toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Terveisin Juha Jääskeläinen henkilöstöjohtaja 4

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstökertomus Henkilöstövoimavarat Virat ja toimet Pysyvään palvelussuhteeseen voidaan tehdä nimitys vain, jos hallitus on tehtävää varten perustanut viran tai toimen. Tavoitteena on, että tehtävien edellyttämän henkilöstömitoituksen mukainen henkilöstö on pää osin vakinaisessa palvelussuhteessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 950,5 virkaa ja tointa, joista 85 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrän lisäys edellisvuodesta oli 77. Sairaanhoitopiirissä lääkärien vakanssien lisäys oli 16, hoitohenkilökunnan 60, tutkimus- ja hoitohenkilö kunnan 4, huoltohenkilökunnan 12, hallinto- ja taloushenkilökunnan 8,5 vakanssia. Sivuvirkaisten vakanssien määrässä tapahtui 1 vakanssin vä hennys ja tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan osalta vähennys oli 22,5 vakanssia. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sai raalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosalueittain. Vuoden alusta sai raanhoitopiirissä otettiin käyttöön tulosalueisiin perustuva organisaatiorakenne, johon kuuluu seitsemän tulosaluetta ja tulosalueeseen rinnastettava yhtymähallinto. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 627 vakinaista sisäisen sijaisen va kanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 45 lääkärivakanssia, 569 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 13 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan ensisijaisesti lyhytaikaiset poissaolot. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 57,6 %, lääkäreiden 10,5 % ja huoltohenkilöstön 12,4 %. Vuoden lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa 5 283 henkilöä. Hoitohenkilöstön vakanssien täyttöaste on jatkunut korkealla tasolla ollen vuoden lopussa 93,7 %. Lääkäreiden vakanssien täyttöaste oli vastaavasti 70,7 %, vakinaisesti täyttämättä oli 170 vakanssia. Lukuun ei sisälly amanuenssien vakansseja, joita ei luonteensa perusteella täytetä vakinaisesti. Taulukko 1. Virat ja toimet 31.12.2011 OYS Psykiatrian tulosalue Oulaskangas- Visalan tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Kaikki yhteensä Sivuvirat 77,0 8,0 0,0 0,0 85,0 Lääkärit *) 521,5 67,0 30,5 5,0 624,0 Hoitohenkilöt 2 576,5 351,0 308,0 192,0 3 427,5 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 146,5 37,0 5,0 40,0 228,5 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 395,5 30,0 48,5 14,0 488,0 Huoltohenkilöt 596,0 28,0 89,0 26,5 739,5 Hallinto- ja taloushenkilöt 317,5 11,0 18,5 11,0 358,0 Kaikki yhteensä 4 630,5 532,0 499,5 288,5 5 950,5 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia 5

2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin 31.12.2011 6,0 % 3,9 % 1,4 % Hoitohenkilöt 8,2 % Huoltohenkilöt Lääkärit 10,5 % 57,6 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat Hallinto- ja taloushenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Sivuvirat 12,4 % Henkilöstömäärän kehitys Kuntayhtymän palveluksessa oli vuo den 2011 aikana keskimäärin 6 821 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 153 henkilöllä. Henkilöstön kokonaismäärää lisäsi uuden avohoitotalon käyttöönotto, mikä edellytti merkittävää henkilöstöresurssilisäystä sekä operatiiviseen toimintaan että tukipalveluihin. Lisäksi sairaanhoitopiirin toiminnaksi siirtyi kuntayhteistyön mukaisin sopimuksen mm. Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan radiologian palvelut. Toimintavuonna perustettiin uusi alueellinen apuvälinekeskus ja Oulun Serviisi -liikelaitokselta osa sairaalahuoltopalveluista siirtyi sairaanhoitopiirin Sairaala- ja välinehuolto vastuualueen tehtäväksi, mikä lisäsi henkilöstömäärää. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa 7 171 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Taulukko 2. Virkojen ja toimien täyttöasteet 31.12.2011 Täyttöaste % Avoinna/täyttämättä vakinaisella % Sivuvirat 56,5 43,5 Lääkärit *) 70,7 29,3 Hoitohenkilöt 93,7 6,3 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 92,1 7,9 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 92,9 7,1 Huoltohenkilöt 81,5 18,5 Hallinto- ja taloushenkilöt 88,8 11,2 Täyttöaste yhteensä 88,3 11,7 *) Ei sisällä amanuensseja Kuvio 2. Vakanssit ja henkilökunta keskimäärin 2010 ja 2011 5 874 5 951 6 668 6 821 5 167 5 247 1 501 1 574 6

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstön lukumäärä 31.12.2011 oli 6 869 henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa 6 025 henkilöä, Oulaskankaan sairaalassa 366 ja Visalan sairaalassa 150 henkilöä sekä kehitysvammahuollon palveluksessa 328 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 16,7 % (1 147 miestä), naisten osuus vastaavasti 83,3 % (5 722 naista). Miesten ja naisten suh teellisessa osuudessa ei tapahtunut juuri muutosta edellisvuoteen. Henkilöstömäärät tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän kertomuksen lopussa. Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 76,9 % (5 283 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi hieman ollen vuoden lopussa 23,1 % (22,6 % 31.12.2010). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä, mikä selittyy vakanssien alhaisella täyttöasteella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 715 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten (13,1 %) tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöstöryhmässä. Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 423 henkilöä. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä yhteensä 254 eri tehtävänimikettä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 166 henkilöä), sairaalahuoltaja (377 henkilöä), erikoislääkäri (346 henkilöä), lähihoitaja (311 henkilöä) ja laboratoriohoitaja (268 henkilöä). Henkilöstön rekrytointi Vuonna 2011 avoimia virkoja ja toimia oli sairaanhoitopiirissä haettavana yhteensä 293, vastaava luku vuonna 2010 oli 276. Hakemuksia avoinna olleisiin työpaikkoihin tuli 1 853, noin sata enemmän kuin edel lisenä vuonna (1 759). Eniten ha kemuksia tuli sairaanhoitajan sekä lähi- ja perushoitajien avoimiin toi miin. Taulukossa 3 on esitetty avoinna olleet yleisimmät tehtävänimikkeet sekä niihin tulleet hakemukset. Avoimien virkojen/toimien ja sijaisuuksien rekrytointimenettelynä on käytetty sanoma ja ammattilehti-ilmoittelua. Sähköisiä ilmoituskanavia on hyödynnetty aiempaa enemmän. Sairaanhoitopiirissä ei vielä ole ollut mahdollista hakea avoimiin toimiin/virkoihin sähköisesti. Taulukko 3. Yleisimmät avoinna olleet virat ja toimet vuonna 2011 Tehtävänimike Sairaanhoitopiirin rekrytointipalvelut osallistui sairaanhoitajapäiville, koulutus- ja työelämämessuille, sekä muihin hoitohenkilöstön rekrytointitapahtumiin. Kesärekry -tilaisuus järjestettiin alkuvuodesta yliopistollisessa sairaalassa ja tapahtumassa olivat edustettuina sairaanhoitopiirin tulosalueet esittelypisteineen. Tilaisuuteen osallistui noin kaksisataa kesätyönhakijaa. Rekrytointipalvelut oli mukana sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen tapahtumissa. Näi den toimien tavoitteena on tehdä sairaaloitamme ja erikoissairaanhoitoa työpaikkoina tunnetuksi ja vetovoimaiseksi niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Rekrytointipalvelut on tehnyt jatkuvaa yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Oppilaitoksissa on käyty esittelemässä sairaalaa työpaikkana ja kertomassa työtehtävistä, joihin alaa opiskelevat voivat sijoittua. Myös oppilaitoksista käytiin tutustumassa sairaalaamme. Työvoimahallinnon rekrytointitapahtumiin on osallistut- Avoimet virat/toimet 2011 Saadut hakemukset 2011 Sairaanhoitaja 108 522 Erikoistuva lääkäri 58 58 Erikoislääkäri 19 43 Sairaanhoitajan sijaisuudet 7 13 Apulaisylilääkäri 6 9 tu myös vuonna 2011. Sairaalamme on tarjonnut mahdollisuuksien mukaan työelämävalmennus-, työharjoittelu- ja työkokeilupaikkoja niitä tarvitseville. Sairaalamme on haluttu paikka siviilipalveluksen suorittamiseen. Vuoden 2011 aikana 23 siviilipalvelusmiestä aloitti palveluksensa sairaanhoitopiirimme eri yksiköissä. Määrä on sama kuin edellisenä vuonna. Sairaanhoitopiirissä on käytössä kes kitetty hoitohenkilöstön rekrytointi. Hoitohenkilöstön sijaisten palk kaamisesta arkisin klo 8-18 huo lehtii rekrytointiyksikkö. Vuonna 2011 sähköiseen NextStaff-sijaishallintajärjestelmään kirjattiin vajaat 10 000 sijaistarvetilausta hoitohenki lös tön osalta, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Tilausten täyttöaste nousi hieman vuoden 2011 aikana ollen keskimäärin 82,5 % (vuonna 2010 81,5 %). 7

2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Täyttöasteen nousua selittää osin järj estelmän tehostunut käyttö yksiköissä. Sijaisrekisterien päivittäminen yhteistyössä osastojen kanssa on turvannut paremmin osaavan hen kilöstön rekrytoinnin. Äkillisten sijaisuuksien täyttäminen on haasteellisinta operatiivisella tulosalueella ja erityisesti anestesia- ja leikkaustoiminnassa, jossa tarvitaan sairaanhoitajia, jotka ovat mm. perfuusiotai sydänleikkaussalitaitoisia. Rekrytointiyksiköllä on yhteinen keikkakämppä keskusleikkausosaston kanssa. Se on mahdollistanut edul lisen yöpymisen ja työskentelyn yli opistollisessa sairaalassa kaukaa kulkeville keikkalaisille. Sisäinen keikkailu ja uusi varahenkilöstö Pätevien sairaanhoitajien saanti kesäajan sijaisuuksiin oli vaikeaa. Siksi järjestöjen kanssa solmittiin kesäkuussa sisäisen keikkailun sopimus, joka mahdollistaa oman hoitohenkilökunnan keikkatyöt muulla kuin omalla osastolla KVTES:n lepoaikamääräysten rajoissa. Sopimuksella haluttiin turvata osaavien työntekijöiden saanti kesäaikana. Osa hoitajista on käyttänyt tätä mahdollisuutta ja ollut näin varmistamassa potilasturvallisuutta. Syksyllä sopimusta jatkettiin vuoden 2012 loppuun. Rekrytointipalvelut aloitti vuoden 2011 aikana myös uuden toimintamallin välittäen varahenkilöstöä yksiköiden äkillisiin poissaolotarpeisiin. Varahenkilöt ovat rekrytointiyksikössä vakinaisessa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä. Varahenkilöstö, johon kuuluu sairaanhoitajia ja lähihoitajia, aloitti työskentelyn teho I:llä, teho II:lla ja lasten osasto 64:llä keväällä. Syksyllä varahenkilöstö laajeni käsittämään myös yhteispäivystyksen ja tarkkailuosaston toiminnan. Nämä yksiköt ovat sellaisia, joiden lyhytaikaisiin poissaoloihin rekrytointiyksikkö ei ole kyennyt välittämään tarpeisiin nähden riittävästi osaajia. Osaavan hoitohenkilöstön saatavuus em. yksiköissä on vähentänyt oman henkilöstön viikonloppuhälytysten määrää, mikä vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen. Myös hälytysrahan maksu ja ulkopuolisten sijaisten tarve ovat vähentyneet. Toimintaa pyritään hyvien kokemusten perusteella kehittämään edelleen. Rekrytointiyhteistyötä Yhteistyö osastojen kanssa on rekrytointiyksikölle tärkeää. Kuluvana vuonna se on lisääntynyt ja vahvistunut. Palautteet sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttäjiltä ohjelman toimivuudesta osaston näkökulmasta ovat auttaneet rekrytoijia kartoittamaan järjestelmää koskevia kehittämistarpeita. Sijaisten osaamisen arviointi yhdessä osastonhoitajien kanssa on parantanut osaamisen kohdentumista oikein yksiköiden tarpeisiin. Rekrytointiyhteistyötä on tehty niin erityisvastuualueen sisällä kuin myös yliopistosairaaloiden kesken. Valtakunnallisesti on vaihdettu tietoa käytössä olevista toiminnallisista menetelmistä jakaen hyviä kokemuksia. 8

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,0 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin yhden vuoden ero (miehet 43,4 vuotta, naiset 44,1 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,6 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 35,2 vuotta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna kor kein keski-ikä oli huoltohenkilöillä sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,6 vuotta. Lääkäreiden ammattiryhmässä keski-ikä oli alhaisin 41,8 vuotta. Myös ammattinimikkeittäin tarkasteltuna keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli keski-määräistä korkeampi ylilääkärien (56,7 vuotta), osastonylilääkärien (54,6 vuotta) ja perushoitajien (52,1 vuotta) ryhmissä. Keski-iältään nuorin oli kä tilöiden ryhmä (40,1 vuotta). Sairaanhoitajien keski-ikä oli 41,0 vuot ta. Keski-iät eri ammattinimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä 49,0 % on yli 45-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden lukumäärä kasvoi verrattuna vuoteen 2010, lisäystä 113 henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 45-vuotiaiden osuus oli 58,0 %, sama kuin edellisvuonna. Suurimman ikäluokan muodostavat 51 55-vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden määrä lisääntyi 27 henkilöllä. Eläkepoistuma 2011 ja ennuste tuleville vuosille Taulukko 4. Henkilöstön määrä ja keski-ikä henkilöstöryhmittäin 31.12.2011 Henkilöstöryhmä Mies Nainen Henkilöitä Keski-ikä yhteensä Lääkärit 383 528 911 41,8 Eriasteiset sairaanhoitajat 264 2 978 3 242 42,3 Muut hoitohenkilöt 143 571 714 43,9 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 31 208 239 43,3 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 87 503 590 48,6 Huoltohenkilöt 167 547 714 48,6 Hallinto- ja taloushenkilöt 69 377 446 47,4 Muut tilapäinen henkilöstö 3 10 13 39,9 PPSHP 1 147 5 722 6 869 44,0 Kuvio 3. Henkilöstön ikäjakauma 31.12.2010 ja 31.12.2011 1 200 1 000 800 600 400 200 355 328 660 720 2010 2011 830 859 757 772 806 823 1 040 1 023 1 116 1 067 0 18-25 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56-60 61-65 vuotiaat Taulukko 5. Vuosina 2009 2011 eläkkeelle jääneet eläkelajeittain Eläkelaji 2009 2010 2011 Vanhuuseläke 99 98 99 Työkyvyttömyyseläke 36 34 27 Osa-aikaeläke 19 33 20 Osatyökyvyttömyyseläke 40 29 50 Määräaikainen kuntoutustuki *) 45 44 46 PPSHP 239 238 242 *) määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt löä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osakuntoutustuella 164 henkilöä. Määräaikaisella kuntoutustuella vuoden aikana oli 46 henkilöä. 850 904 285 299 12 25 Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 196 henkilöä, lähes saman verran kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (50,5 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 77 henki- 66- Eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä vuonna 2011 oli 2,9 %, mikä oli jonkin verran alempi kuin koko kunta-alalla keskimäärin (3,2 %). 9

2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Pohjois-Pohjanmaan sai raan hoi topii rissä vuonna 2011 eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,7 vuotta (58,8 vuotta vuonna 2010 /Kevan uusin tilastopäivitys). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2011 eläkkeelle keskimäärin 59,8-vuotiaina, mikä oli lähes sama kuin edellisvuonna. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Vuonna 2011 kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,7 vuoden iässä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hieman aiemmin keskimäärin 62,9-vuotiaina. Kuvio 4. PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jäävät 2012 2030 Henkilömäärä 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 121 117 120 129 133 Kuviossa 4 on esitetty Kuntien eläkevakuutuksen rekisteristä saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen perusteella siirtyvien määrästä vuoteen 2030. Arviossa ei ole mukana mahdollisia varhais-, työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeitä. Ennus te on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL-vakuutettuina 31.12.2008. Iän mukaiselle eläkkeelle on seuranta-ajan kuluessa jäämässä yli 2 500 henkilöä. Eläkepoistumassa on ammattiryhmittäisiä ero ja. Sairaanhoitajien arvioitu eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä lähimmän 10 vuoden aikana on 21,4 %, osastonhoitajien 46,4 %, ylilääkärien 47,1 % ja sairaalahuoltajien 45,9 %. Henkilöstön muu vaihtuvuus 139 133 131 123 131 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Vuoden 2011 aikana muusta kuin mää räaikaisen palvelussuhteen 152 160 100 148 143 146 141 127 118 päät tymisestä johtuvasta syystä päät tyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 323, joista 126 perusteena oli eläketapahtuma. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuo sien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2011 yhteensä 174 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (191 vuonna 2010), mikä on 3,3 % vakinaisen henkilöstön määrästä. 10

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + pal kallinen poissaolo tai vastaavasti ko konaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamal la päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos 2010 2011 kolmesta eri näkökulmasta. Taulukko 6. Henkilöstön työpanos vuosina 2010 2011 TP 2010 TP 2011 Muutos 2010-2011 lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 5 909,3 6 029,0 119,7 2,0 % Lääkärit 728,9 746,9 18,0 2,5 % Hoitohenkilökunta 4 143,3 4 206,4 63,1 1,5 % Muu henkilöstö 1 037,1 1 075,7 38,6 3,7 % KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 529,9 532,8 2,9 0,5 % Lääkärit 71,1 68,4-2,7-3,8 % Hoitohenkilökunta 399,4 410,3 10,9 2,7 % Muu henkilöstö 59,4 54,1-5,3-8,9 % TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 712,7 4 822,3 109,6 2,3 % Lääkärit 596,1 609,4 13,3 2,2 % Hoitohenkilökunta 3 272,3 3 330,6 58,3 1,8 % Muu henkilöstö 844,3 882,3 38,0 4,5 % Kuvio 5. Henkilöstön työpanoksen (palkalliset palvelussuhteet) muutos 2010 2011 Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu henkilökunta 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,7 % Työpanoksen määrän kasvu edellisvuoteen selittyy lähes kokonaan sairaanhoitopiirille siirtyneistä toiminnoista (apuvälinekeskus, kuvantamistoiminta ym.) ja avohoitotalon toiminnan käynnistymisestä. Toteutunut palkallisen työpanoksen lisäys 2010 2011 oli noin 120 henkilötyö- panosta. Toimintavuoden käyttösuunnitelmassa oli varauduttu em. työpanoslisäykseen riittävästi. Palkallisten palvelussuhteiden kasvu työpanoksena oli 2 %. Palkattomien virka-/työvapaiden määrä kasvoi sairaanhoitopiirissä vuoden aikana 0,5 % ollen noin 533 vuosityöpanosta vuonna 2011. Kertomuksen liiteosassa on tarkemmin esitetty työpanoksen muutos tulosalueittain ja henkilöstöryhmit- 11

2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS täin. Tilastoissa vuoden 2010 tiedot on päivitetty vastaamaan vuoden 2011 uutta organisaatiorakennetta. Määrällisesti eniten palkallisen työpanoksen kasvua oli sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella (10,7 %). Sen sijaan pääosin muilla sairaanhoitopiirin tulosalueilla palkallisen työpanoksen määrä laski edellisvuoden tasosta. Kuviossa 6 on esitetty toimintanäkökulmasta sairaanhoitopiirin tehdyn työpanoksen kehitys vuosina 2001 2011. Sairaanhoitopiirin työpanos on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman yli 22 %. Hoitohenkilöstön ammattiryhmässä kasvu on ollut tätä suurempaa (27,3 %). Lääkäreiden tehdyssä työpanoksessa on viime vuosina jatkunut tasainen kasvu. Vuonna 2011 lääkäreiden tehty työpanos oli 16,9 % korkeampi kuin vuonna 2001. Muun henkilöstön määrässä vuosikymmenen kasvu on ollut noin 10 %. Suurin määrällinen työpanoksen kasvu tapahtui vuonna 2010, jolloin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri yhdistyi sairaanhoitopiiriin. Kuvio 6. Tehty työpanos ammattiryhmittäin vuosina 2001 2011 (vuosi 2001 = 100) 130 125 120 115 110 105 100 95 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 PPSHP Tehty työpanos 100 103,6 104,8 106,4 107,8 109,6 111,4 112,6 112,6 119,6 122,3 Lääkärit 100 101 101,3 99,5 102,8 103,1 104,6 106,7 111 113,6 116,9 Hoitohenkilökunta 100 105 106,9 109,4 111 113,2 115,5 117,4 116,5 125,2 127,3 Muu henkilöstö 100 100,8 100,1 100,6 100,7 101,6 101,7 100,6 100,7 104,7 109,3 Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Seuraavassa kuviossa on mukana vain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ei kehitysvammahuoltoa. Hoitopäivät vähenivät selvästi henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit Kuvio 7. Suoritteet henkilötyövuotta kohti 2009 2011 PPSHP erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto Suoritteita/henkilötyövuosi 2011 Suoritteita/henkilötyövuosi 2010 Suoritteita/henkilötyövuosi 2009 12,2 12,7 13,2 26,1 26,1 26,3 59,2 62,5 65,5 111,1 108,2 108,3 12

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 lisään tyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen hoidetut potilaat verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kehityssuuntaus on kaikilta osin ollut sairaanhoitopiirin strategian mukainen. Poissaolot Poissaolojen kokonaismäärä kasvoi sairaanhoitopiirissä vain yhden prosentin vuonna 2011. Edellisvuonna poissaolojen kas vuun oli vaikuttanut pääosin kehitys vammahuollon yhdistyminen sairaanhoitopiiriin. Vuosilomat ovat mää rällisesti suurin pois saolon laji. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät 1,7 %, samoin sai rauspoissaolojen määrässä oli vähennystä 2,3 % vuoteen 2010 verrattuna. Koulutuspoissaoloissa sen si jaan oli kasvua 8,6 %, hieman yli 1 300 kalenteripäivää, myös opintovapaapoissaolot lisääntyivät selvästi, muu tosta edellisvuoteen lähes 40 %. Taulukko 7. Poissaolopäivät vuosina 2009 2011 Laji 2009 2010 2011 Muutos % 2009-2010 Muutos % 2010-2011 Vuosilomat *) 253 715 265 788 270 474 4,8 1,8 Sairauspoissaolot 107 135 113 959 111 367 6,4-2,3 Muut lakisääteiset 135 924 144 886 142 457 6,6-1,7 Kuntoutuspoissaolot 3 144 2 786 3 087-11,4 10,8 Koulutuspoissaolot 15 490 15 483 16 822 0,0 8,6 Opintovapaapoissaolot 9 494 11 120 15 484 17,1 39,2 Muut poissaolot 74 987 75 480 76 186 0,7 0,9 Yhteensä 599 889 629 502 635 877 4,9 1,0 *) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat 11,3 % Kuvio 8. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2011 6,0 % 4,7 % 3,2 %0,7 % 0,6 % 0,1 % 73,4 % Vuorotteluvapaalla vuonna 2011 oli 113 henkilöä, määrä on pysynyt vuo sittain lähes samana. Vuorotteluva paata käytettiin yhteensä 17 438 päi vää, mikä tekee henkilöä kohti keskimäärin 154 päivää. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2011 on kuvattu ku vios sa 8. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 73,4 % koko palveluksessaoloajasta. Työpanos Vuosilomat Lakisääteiset Sairauspoissaolot Muut poissaolot Koulutuspoissaolot Opintovapaapoissaolot Kuntoutuspoissaolot Sairastavuus Vuonna 2011 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi 111 367 sairauspoissaolopäivää eli 16,3 kalenteripäivää henkilöä kohden, kun jakajana käytetään vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää. Poissaoloja aiheuttivat sairaudet 108 972 päivää, työtapaturmat 1 940 päivää, vapaa-ajan tapaturmat 284 päivää ja liikennevahingot 171 päivää. Taulukko 8. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina 2007 2011 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö 2007 2008 2009 2010 2011 17,4 17,7 17,0 17,1 16,3 Työtapaturmat vähenivät vuoteen 2010 verrattuna 940 päivää. Ammat titaudeista johtuvia poissaoloja ei vuonna 2011 ollut lainkaan. Vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolot lisääntyivät 170 päivää vuoteen 2010 verrattuna. 13

2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sairauspoissaolojen kokonaismäärä väheni 2,3 % eli 2 592 kalenteripäivää. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöstöryhmittäin ja muutosprosentti edellisvuoteen verrattuna on nähtävissä taulukossa 9. Taulukko 9. Sairauspoissaolopäivät henkilöstöryhmittäin vuosina 2010 2011 Henkilöstöryhmä 2010 2011 Muutos % Lääkärit 4 233 4 823 13,9 Hoitohenkilökunta 74 167 71 152-4,1 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 1 784 2 373 33,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 11 723 11 550-1,5 Huoltohenkilöt 16 297 15 562-4,5 Hallinto- ja taloushenkilöt 5 621 5 472-2,7 Muut henkilöt 134 435 224,6 Yhteensä 113 959 111 367-2,3 Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2011 kertyi 5 471 henkilölle. Näistä 544 henkilöä tuotti 50 % kaikista poissaoloista. Yli 4 vuorokauden mittaisten sairauspoissaolojaksojen määrä vähentyi 1,5 %. Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella enintään kolme päivää kerrallaan, jos sairauden syynä on infektio, päänsärky tai muu selkeä syy. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli 13 968 päivää eli 12,5 % kaikista sairauspoissaoloista. Vähennystä omailmoitukseen perustuvissa poissaoloissa oli 2 % verrattuna edelliseen vuoteen. OYS:n sairauspoissaolot diagnooseittain vuosina 2007 2011 on esitetty myöhemmin työterveyshuoltoa käsittelevässä osiossa. Taulukko 10. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta oli 4,7 % (4,9 % vuonna 2010). Suhteellisesti vähiten poissaoloja oli lääkäreillä sekä tutkimus- ja hoitohenkilökunnalla. Hoitohenkilöiden ja huoltohenkilöiden ryhmässä sairastavuus on vähentynyt eniten edellisvuodesta (0,3 prosenttiyksikköä). Palvelujaksopäivät 2010 Sairauspoissaolopäivät 2010 Osuus % Palvelujaksopäivät 2011 Sairauspoissaolopäivät 2011 Lääkärit 270 716 4 233 1,6 275 915 4 823 1,7 Hoitohenkilöt 1 388 639 74 167 5,3 1 417 042 71 152 5,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 84 648 1 784 2,1 86 413 2 373 2,7 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 187 576 11 723 6,2 186 452 11 550 6,2 Huoltohenkilöt 242 869 16 297 6,7 245 062 15 562 6,4 Hallinto- ja taloushenkilöt 143 200 5 621 3,9 149 571 5 472 3,7 Muut henkilöt 27 222 134 0,5 29 227 435 1,5 Yhteensä 2 344 870 113 959 4,9 2 389 682 111 367 4,7 Osuus % Taulukko 11. Sairauspoissaolojaksot vuosina 2010 ja 2011 PPSHP 2010 2011 Muutos % Sairauspoissaoloja tuottaneet henkilöt 5 375 5 471 1,8 Väihintään 50 % kaikista sairauspoissaolopäivistä tuottaneet henkilöt 512 = 9,5 % 544= 9,9 % Lyhyet 1-4 vrk:n sairauspoissaolojaksot 15 328 15 495 1,1 Yli 4 vrk:n sairauspoissaolojaksot 5 883 5 792-1,5 14

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstömenot Toimintamuutokset nostivat palkkasummaa Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2011 henkilöstömenot olivat yhteensä 317 milj. euroa. Henkilöstömenojen kokonaiskasvu oli lähes 20 milj. euroa. Henkilöstömenot nousivat 6,7 % edellisestä vuodesta. Avohoitotalon käyttöönotto oli suuri toiminnallinen muutos, mikä lisäsi merkittävästi henkilöstöresursseja sekä operatiiviseen toimintaan että tukipalveluihin. Lisäksi sairaanhoitopiirin toiminnaksi siirtyi kuntayhteistyön mukaisin sopimuksen mm. Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan radiologian palvelut. Toimintavuonna perustettiin uusi alueellinen apuvälinekeskus ja Oulun Serviisi -liikelaitokselta osa sairaalahuoltopalveluista siirtyi sairaanhoitopiirin tehtäväksi. Toimintamuutokset kasvattivat henkilöstömenoja noin 7 milj. euroa. Lisäys vakinaisen henkilökunnan määrään oli noin 150 vakanssia. Toimintamuutosten osuus henkilöstömenojen kasvusta oli 2,3 %. Tulosaluekohtaiset toimintamuutokset näkyvät kuviosta 9. Se kertoo palkkojen kasvun ilman sivukuluja ja palkallisen työpanoksen kehityksen. Tulosalueiden kustannuskehityksen seuranta ja vertailu vuoden 2010 vastaaviin lukuihin oli haasteellista vuoden 2011 alusta voimaan tulleen uuden organisaation ja entisten toimintaprosessien uudelleen muotoutuessa. Suurimmat palkka- ja työpanosmuutokset ovat sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella kuvantamisessa, potilashoidon ja sairaalahuollon palveluissa, jonne kohdistui osa edellä mainituista toimintamuutoksista. Yhtymähallinnossa muutos johtui kasvusta rekrytointipalvelui- Kuvio 9. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos tulosalueittain vuosina 2010 2011 (%) Yhtymähallinto Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Lasten ja naisten tulosalue Psykiatrian tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Oulaskangas-Visalan tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Ppshp yhteensä -5,7 Palkat, muutos % Palkallinen työpanos, muutos % -1,5-2,1 den varahenkilöstössä. Kehitysvammahuollon palkkamenot ovat laskeneet toiminnan siirtyessä kuntien hallintaan. Sopimusten vaikutus henkilöstömenoihin Virka- ja työehtosopimusten kustannusvaikutus palkkakehitykseen oli vajaa 8 milj. euroa. Lisäksi uuteen sopimukseen 2012 alusta sisältyi yllätyksellinen laskennallinen erä lomapalkkavelan kasvusta, joka suositettiin otettavaksi huomioon -0,5-0,9-0,6 0,2 2,0 4,0 3,9 3,0 4,0 10,6-10 -5 0 5 10 15 20 5,2 6,1 6,4 10,8 15,4 vuoden 2011 kirjanpidossa. Vuosilomasäännösten muutoksesta johtuvaa lomapalkkavelkaa lisättiin 3 milj. euroa henkilöstömenoihin. Se nosti henkilöstömenoja 1,0 %. Sopimuskorotukset yhteensä kasvattivat henkilöstömenoja 3,7 %. Loput henkilöstömenojen kasvusta johtuivat toimintamuutoksista ja hoitotakuun purkuun ja hoitohenkilökunnan saannin varmistamiseen tehdyistä paikallisista lisä- ja ylityösopimuksista. Tarkasteltaessa pelkästään kolmen henkilöstöryhmän palkka- ja työpa- 15

2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukko 12. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tileittäin vuosina 2010 2011 Tilino Tilinimi Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Muutos % TP11/TP10 TP 2011 Suht.osuus % 400 Palkat 237 367 425 252 624 848 6,4 79,7 4000 Luottamushenkilöstö 148 328 152 038 2,5 0,0 4010 Lääkärit 57 415 939 60 403 422 5,2 19,1 4020 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 145 796 222 152 389 295 4,5 48,1 4030 Muu henkilöstö 32 941 176 34 977 600 6,2 11,0 4050 Palkkiot 380 407 392 130 3,1 0,1 4090 Jaksotetut palkat -39 787 134 050-436,9 0,0 4095 Lomapalkkavelan muutos 725 140 1 712 653 136,2 0,5 4095 Lomapalkkavelan muutoksen kasvu A-taulukolla 2 463 661-0,8 410 Henkilösivukulut 59 789 866 64 402 569 7,7 20,3 4100+4105+4295 Sos. ja eläkevak.menot 64 334 801 68 863 801 7,0 21,7 4295 Sos. ja eläkevak.menojen kasvu A-taulukolla 536 339-0,2 4170+4190 Muut henkilöstömenot -47 424-70 047 47,7 0,0 4200 Henk.korvaukset ja muut henk.men. korjauserät -4 497 511-4 927 524 9,6-1,6 PPSHP Henkilöstömenot yhteensä 297 157 291 317 027 417 6,7 100,0 nosjakaumaa lääkärien osuus palkkasummasta oli 24,4 % ja toteutuneista henkilötyövuosista (palkallinen työpanos) 12,4 %. Hoitohenkilökunnan vastaavat osuudet olivat 61,5 % ja 69,8 % sekä muun henkilökunnan 14,1 % ja 17,8 %. Kuviossa 10 on henkilöstöryhmittäin palkkojen muutos ilman sivukuluja ja palkallisen työpanoksen muutos. Jos palkkojen kasvusta vähentää toiminnallista kasvua osoittavan työpanoslisäyksen, niin palkkojen todellinen nousu vaihtelee henkilöstöryhmittäin 2,5 3,0 %. Erot johtuvat pääosin kunnallisten virka- ja työehtosopimusten erilaisesta sisällöstä. Sairaanhoitopiirin palkkasumman henkilöstöryhmiä suurempi muutos johtuu edellä mainitun ylimääräisen lomapalkkavelan lisäyksestä. Ilman uuden sopimuksen tuomaa lomapalkkavelan kasvua henkilöstömenot olisivat nousseet 5,7 %. Kuvio 10. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos henkilöstöryhmittäin vuosina 2010 2011 (%) Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö PPSHP yht. Palkat, muutos % 1,5 2,0 2,5 3,7 4,5 Palkallinen työpanos, muutos % 5,2 6,2 6,4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 16

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Palkat tulosalueiden lukuina Taulukossa 13 on palkka- ja henkilöstömenojen kehitys tulosalueittain vuosina 2010 2011. Euromääräisesti suurin palkkasumma sivukuluineen on operatiivisella tulosalueella 92,6 milj. euroa ja toiseksi suurin sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella 69,8 milj. euroa. Nämä kaksi tulosaluetta muodostavat yli puolet sairaanhoitopiirin henkilöstömenoista. Operatiivisen tulosalueen palkkamuutos on maltillinen ottaen huomioon avohoitotalon toiminnan käynnistymisen toimintavuoden aikana sekä hoitotakuun edellyttämän jonojen purkamisen lisätyösopimuksella kuten myös Oulaskangas-Visalan tulosalueella. Samoin lasten ja naisten ja psykiatrian tulosalueiden palkkakustannukset ovat kehittyneet kohtuullisesti. Kustannustasoon on kaikilla tulosalueilla vaikuttanut organisaatiossa tehdyt toimintaprosessien muutokset. Mistä palkat koostuvat Taulukko 13. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tulosalueittain vuosina 2010 2011 PPSHP Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % 2010 2011 Yhtymähallinto 10 722 733 11 905 165 11,0 -palkat 8 501 163 9 401 293 10,6 -muut henkilöstömenot 2 221 570 2 503 872 12,7 Medisiininen tulosalue 45 548 135 47 991 370 5,4 -palkat 36 358 345 38 261 256 5,2 -muut henkilöstömenot 9 189 790 9 730 113 5,9 Operatiivinen tulosalue 88 818 553 92 625 158 4,3 -palkat 70 988 262 73 815 734 4,0 -muut henkilöstömenot 17 830 291 18 809 424 5,5 Lasten ja naisten tulosalue 34 726 977 36 149 416 4,1 -palkat 27 841 066 28 936 021 3,9 -muut henkilöstömenot 6 885 911 7 213 395 4,8 Psykiatrian tulosalue 24 376 398 25 145 781 3,2 -palkat 19 528 683 20 123 966 3,0 -muut henkilöstömenot 4 847 715 5 021 815 3,6 Kehitysvammahuollon tulosalue 12 646 230 12 557 204-0,7 -palkat 10 122 121 10 034 448-0,9 -muut henkilöstömenot 2 524 109 2 522 756-0,1 Oulaskankaan-Visalan tulosalue 19 910 218 20 813 218 4,5 -palkat 15 875 423 16 505 743 4,0 -muut henkilöstömenot 4 034 795 4 307 475 6,8 Sairaanhoidollisten palvelujen ta 60 408 048 69 840 106 15,6 -palkat 48 152 363 55 546 386 15,4 -muut henkilöstömenot 12 255 685 14 293 720 16,6 PPSHP:N PALKAT YHTEENSÄ 297 157 292 317 027 417 6,7 -palkat 237 367 426 252 624 848 6,4 -muut henkilöstömenot 59 789 866 64 402 569 7,7 Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2011 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 64,1 % palkkamenoista (kuvio 11). Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on kasvanut 0,2 % vuodesta 2010. Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,2 %) on pienentynyt vastaavasti edellisvuoteen 0,2 % ja vuoteen 2009 verrattuna 0,4 %. Työaikaa voi sanoa käytetyn tehokkaammin kuin edellisinä vuosina. Kuvio 11. Palkkojen jakautuminen 2011 2,3 % 1,0 % 3,3 % 1,0 % 12,4 % 15,9 % 64,1 % Taulukossa 14 on ansainta-ajan mukaiset palkkakulut luokiteltuna palk kalajeittain. Tarkemmin palkkarakennetta tarkasteltaessa keskimää räistä enemmän nousivat lisäja ylityökorvaukset 14,3 % sekä Varsinaiset palkat Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset Työaika- ja päivystyskorvaukset Sairausloma-ajan palkat Lisä- ja ylityökorvaukset Lakisääteiset poissaoloajan palkat Muut poissaoloajan palkat 17

2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS muut poissaoloajan palkat 12,7 %. Lisä- ja ylitöitä kasvatti hoitotakuun toteuttaminen ja sisäisen keikkailun mahdollistaminen työvoiman saannin varmistamiseksi. Koulutuspoissaolot ja ylitöiden pitäminen vapaana selittävät muun poissaoloajan palkkojen kasvua. Toimintaprosessien muutokset vaativat normaalia enem män koulutuspäiviä. Työajan seurannan käyttöönotto ja työaikapankin pilotointi on mahdollistanut joustavan ylitöiden vapaana pitämisen. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sis. poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 26,56 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 2,7 %. Tämä vastaa kuviossa 10 esitettyä keskimääräistä reaalipalkkojen kasvua. Henkilöstökertomuksen liiteosassa on esitetty tilinpäätöksen mukainen tulos- ja vastuualueiden palkkojen ja muiden henkilöstömenojen kehitys vuosina 2010 2011. Palkkaerittely sisältää myös ulkopuoliset palkkiot ja lomapalkkavelan muutoksen. Muut henkilöstömenot sisältävät kaikki sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut sekä em. sivukuluja vähentävänä eränä työnantajalle maksettavat sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset. Tarkastelussa kannattaa Taulukko 14. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut vuosina 2010 ja 2011 sekä tehdyn työn hinta Palkkalaji Palkat 2010 Palkat 2011 Muutos % 2010-2011 Varsinaiset palkat 150 231 738 157 656 300 4,9 Työaika- ja päivystyskorvaukset 29 403 828 30 637 048 4,2 Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, 3,8 lomakorvaukset 37 596 899 39 019 944 Sairausloma-ajan palkat 8 146 846 8 192 742 0,6 Lakisääteiset poissaoloajan palkat 2 463 965 2 456 324-0,3 Muut poissaoloajan palkat 2 081 072 2 344 816 12,7 Lisä- ja ylityökorvaukset 5 059 930 5 781 854 14,3 Palkat yhteensä 234 984 278 246 089 028 4,7 Tehdyn työn hinta 25,85 /h 26,56 /h 2,7 huomioida, että vuoden 2011 alusta voimaan tulleen uuden organisaation vastaavuus vuoden 2010 lukuihin ei ole aivan kohdallaan kaikilla vastuualueilla toimintaprosessien uudelleen muotoutuessa. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan palkkamuutokset vuosina 2010 2011 on esitetty tämän kertomuksen liiteosassa. Sivukulut reippaassa nousussa Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut olivat yhteensä 69,4 milj. euroa. Ne olivat henkilöstön palkoista 27,8 %. Eläkevakuutusmaksujen osuus oli 22,2 %, josta palkkaperusteinen eläkevakuutusmaksu oli 16,1 % ja eläkemenoon perustuva maksu vähän yli 5 % sekä varhaiseläkemenoon perustuva maksu hieman alle yhden prosentin. Henkilöstön sosiaali- ja eläkevakuutusmaksujen osuus palkoista nousi 0,6 prosenttiyksikköä. Nousu muodostui palkkaperusteisesta eläkevakuutusmaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta. Vähentävänä tekijänä oli pieni sosiaaliturvamaksun lasku. Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksujen kasvu oli 7,8 % vuodesta 2010. Sairaanhoitopiirille maksetut henkilöstön sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset olivat 4,9 milj. euroa ja ne nousivat 9,6 % vuodesta 2010. Saadut korvaukset vähentävät henkilöstön sivukuluja. 18

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Osaava henkilöstö on sairaanhoitopiirin toiminnan kantava voima. Työtehtävissä, joissa ihmisten tekemän työn osuus on suuri, henkilöstön osaaminen, pätevyys sekä ammat titaito ja sen kehittäminen ovat erityisen keskeisessä asemassa. Työtehtävien laaja-alaistuminen ja muuttuminen, teknologian kehittyminen, uudet tuotteet ja työmenetelmät sekä työn laatuvaatimukset lisäävät henkilöstön osaamistarpeita. Näihin tarpeisiin pyritään vastaamaan ammatillisella täydennyskoulutuksella. Henkilöstön täydennyskoulutus Onnistunut ammatillinen täydennyskoulutus parantaa toiminnan ja palvelujen tuloksellisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä. Koulutuksen avulla tapahtuvan ammatillisen osaamisen tukeminen vaikuttaa merkittävästi myös henkilökunnan työssä jaksamiseen ja työn laatuun. Täydennyskoulutusta linjataan sairaanhoitopiirin strategian lisäksi henkilöstön osaamistarpeiden perusteella. Näitä tarpeita kartoitettiin pääasiassa esimiesten ja henkilöstön välisissä kehityskeskusteluissa. Koulutuspalvelut järjesti vuonna 2011 yhteensä 44 koulutusta, joista alueellisia 29 ja yksi valtakunnallinen. Kevään valtakunnallinen Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahankkeen loppuseminaari keräsi 59 osallistujaa. Yhteensä koulutuspalveluiden järjestämissä koulutuksissa oli vuoden aikana 4 562 osallistujaa. Lisäksi järjestettiin operatiivisen tulosalueen henkilöstölle alkusammutuskoulutukset, joihin osallistui yhteensä 1 503 henkilöä. Vaiettu johtajuus kokemuksia johtamisen arjesta seminaari jär- jestettiin syyskuussa yhteistyössä Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Metanoia instituutin kanssa. Koulutuspalvelujen järjestämien koulutusten lisäksi myös tulosalueet toteuttivat sisäisiä ja alueellisia koulutuksia. Aihealueittain koulutukset painottuivat lääketieteellisiin erikoisaloihin, hoitotieteeseen ja hoitotyöhön sekä johtamiseen ja henkilöstöhallintoon. Henkilöstöryhmä Koko henkilöstöstä 67 % osallistui ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,4 päivää henkilöä kohden kaikki henkilöstöryhmät huomioiden. Määrä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Taulukosta 15 on nähtävissä sairaanhoitopiirin henkilöstön osallistumisaktiivisuus täydennyskoulutuksiin ammattiryhmittäin. Taulukko 15. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden lukumäärä vuonna 2011 Henkilöstön lkm (31.12.2011) Täydennyskoulutukseen osallistuneet Lukumäärä %-osuus Lääkärit ja hammaslääkärit 816 711 87,1 Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja 228 204 89,5 terveydenhuollon henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon 3 272 2 521 77,0 tai opisto- asteen tutkinnon suorittaneet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon 1 118 633 56,6 tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu palveluketjussa toimiva 1 435 545 38,0 henkilöstö PPSHP yhteensä 6 869 4 614 67,2 19

2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 12. Henkilöstön osallistuminen PPSHP:n sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuolisten organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin vuonna 2011, jakauma aihealueittain (%) Lääketieteellinen erikoisalakohtainen koulutus Hoitotiede ja hoitotyö 18,7 % 20,4 % 81,3 % 79,6 % Johtaminen ja henkilöstöhallinto Tietotekniikka 42,1 % 51,1 % 57,9 % 48,9 % Lääkehuolto 67,5 % 32,5 % Toimistotyö 40,1 % 59,9 % Muut aihealueet 64,9 % 35,1 % Sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi ammatillisia täydennyskoulutuspäiviä yhteensä lähes 16 000. Näiden koulutuspäivien jakautuminen sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuolisiin koulutuksiin on esitetty kuviossa 12 aihealueittain. Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden 2011 kirjanpidon mukaan (ulkoiset menot) 5,2 milj. euroa, mikä on 2,1 % sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen palkkasummasta. Menoihin sisältyvät kurssi- ja osallistumismaksujen lisäksi myös matka-, majoitus- ja ravintokustannukset sekä koulutuspalvelujen osto. Palkallisia koulutuspäiviä myönnettiin 16 287 päivää. Näiden päivien palkkakustannukset olivat yhteensä n. 1,9 milj. euroa. Verkkokoulutus Perinteisten opetusmenetelmien rinnalla jatkettiin verkkomuotoisen opetuksen käyttöä muutamissa aihealueissa, minkä lisäksi suunniteltiin uusia verkkokoulutuksen aiheita. Verkkokoulutus on tässä vaiheessa todettu toimivaksi ratkaisuksi toistuviin, suuria henkilöstömääriä koskeviin koulutuksiin. Verkkokoulutuksen etuja ovat mm. helppo saavutettavuus sekä tasapuolinen ja tasalaatuinen opetuksen sisältö. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen verkko-opiskeluna jatkui vuonna 2011 ansiokkaasti. Vuoden loppuun mennessä lähes kaikilla lääkehoidon koulutuksen saaneilla laillistetuilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä oli voimassa lääkehoidon perusosaamisen lupa. Syksyllä 2011 keskityttiin nimikesuojattujen lääkehoidon perusosaamisen varmistamisen käytänteiden kehittämiseen ja näistä tiedottamiseen. Tiedotus onnistui, sillä nimikesuojatut päivittivät lääkehoidon lupiaan aktiivisesti. Lasten ja naisten tulosalueella jatkettiin aiemmin tuotetun Lapsen elvy tys -verkkokurssin hyödyntämistä osana elvytyskoulutusta. Verkkokurssin lisäksi elvytyskoulutukseen kuuluivat lähiopetus ja simulaatioharjoitukset. Verkkokurssiin kuului tentti, jolla työntekijät voivat osoittaa hallitsevansa teoreettisen tiedon. Vuoden aikana jatkettiin esimiehille suunnatun verkkomuotoisen koulutuksen työstämistä. Verkkokoulutuksen tavoitteeksi asetettiin strategian mukaisen selkeän ja avoimen esimiestoiminnan tukeminen ja esimiesten management-johtamisen vahvistaminen sekä organisaation toimintaprosesseihin liittyvien käytänteiden yhdenmukaistaminen. Kurssin sisältöä tuottivat eri osa-alueiden asiantuntijat. Verkkokoulutuksessa merkittävänä yhteistyökumppanina oli Medieco Oy, jonka omistavat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä. Verkkokoulutuksia toteutettiin Medieco Oy:n ylläpitämässä Medieco elearn -verkko-oppimisympäristössä. 20