ÄÄNEKOSKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS 14.10.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT _._.
ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 14. PÄIVÄNÄ LOKAKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Äänekosken kaupungin kylien 402 L. Äänekoski ja 403 Paadentaipale tiloja 992-402-35-3, 992-403-1-98, 992-403-11-103, 992-403-11-105, 992-403-11-123, 992-403-11-126, 992-403-11-128, 992-403-11-141, 992-403-11-143, 992-403-23-1, 992-403-23-2, 992-403-25-1, 992-403-25-5, 992-403-25-6 ja 992-403-25-8. Asemakaavan muutos ja laajennus koskee: Äänekosken 15. kaupunginosan korttelin 1213 tiloja 992-402-35-2 ja 992-403-20-0. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: 15. kaupunginosan kortteli 1213 (osa) ja vesialuetta. Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo-järven rannalla, noin 1-2 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaksiosaisen kaava-alueen osien pinta-alat ovat noin 2,2 ja 108 hehtaaria. Kaava-alueen pohjoisen vesialueen osalla on voimassa Paperitehtaan asemakaava. Kaavaalueen muita osia ei ole asemakaavoitettu. Kaavan nimi Kaavan päiväys 14.10.2014 Teräväniemen asemakaavan ja Paperitehtaan asemakaavan muutos ja laajennus. Kaavan laatija Kaavoitusviranomainen Arkkitehti Timo Rysä etunimi.sukunimi@sweco.fi 050 544 4498 Sweco Ympäristö Oy, Maankäytön suunnittelu Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen etunimi.sukunimi@aanekoski.fi 020 632 2035 Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka etunimi.sukunimi@aanekoski.fi 020 632 2036 Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24, 44101 Äänekoski Vireilletulo Kaavahanke tuli vireille 18.6.2014, jolloin osallistumisja arviointisuunnitelma kuulutettiin asetettavaksi nähtäville. Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ): 29.8.2014-12.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 ):.. -.. Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto.. 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2. TIIVISTELMÄ... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet... 5 3.2 Kaava-alueen sijainti... 5 3.3 Alueen yleiskuvaus... 5 3.4 Jätteenkäsittelyalueen toimintaa koskevat luvat... 5 3.5 Luonnonympäristö... 5 3.6 Rakennettu ympäristö... 8 3.7 Maanomistus... 8 4. SUUNNITTELUTILANNE... 9 4.1 Maakuntakaava... 9 4.2 Yleiskaava... 10 4.3 Asemakaava... 11 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 11 6. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 6.1 Aloite, vireille tulo ja tavoiteaikataulu... 12 6.2 Tarkasteltavat vaihtoehdot... 12 7. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 8. KAAVAN VAIKUTUKSET... 13 8.1 Ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 13 8.2 Jätteenkäsittelyalueen ympäristölupahakemuksen yhteydessä arvioitujen muutosten vaikutus ympäristökuormitukseen... 14 8.3 Kaavan vaikutukset alueen liikennöintiin ja liikennejärjestelyihin... 14 8.4 Kaavan vaikutukset alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon... 14 8.5 Kaavan vaikutukset vesistöön... 15 9. YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU... 15 9.1 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys... 15 9.2 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö... 15 9.3 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus... 15 10. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Vastineluettelo Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (Metsä Fibre Oy/Sweco, 2014), sivut 209-220 sekä 268-272 3
2. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo-järven rannalla, noin 1-2 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaksiosaisen kaava-alueen osien pinta-alat ovat noin 2,2 ja 108 hehtaaria. Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa metsäteollisuuden ja Äänekosken kaupungin jätevesien puhdistamiseen ja jätteiden käsittelyyn liittyvien, alueelle entuudestaan sijoittuvien toimintojen kehittämisen kaava-alueella. Kaavassa luodaan myös edellytykset uuden sillan rakentamiselle Piilolanniemen alueelta Äänekosken itäpuoliselle teollisuusalueelle. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää kaava-alueelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaavaaluetta koskeva asemakaavaehdotus. Kaavan keskeinen sisältö Asemakaavalla laajennetaan kaupunginosaa 15 Hiskinmäki, korttelia 1213. Kaava-alue jakautuu kahteen osaan: Teräväniemi ja pohjoisosan vesialue. Teräväniemen osalta kyse on kaava-alueen ensimmäisestä asemakaavasta. Sitovalla tonttijaolla muodostettavien tonttien pinta-ala ovat noin 0,84 ha ja 67,14 ha. Tonttien käyttötarkoitukseksi on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-3) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue/jätteenkäsittelyalue (ET/EJ). Loppuosa kaava-alueesta on osoitettu vesialuetta (W). Tonteille on osoitettu yksi rakennusala. Tonttien kerrosala on osoitettu tehokkuusluvuilla e=0,40 ja e=0,10. Alueella on osoitettu alueen sisäiset ohjeelliset jätevesien käsittelylle varatut allasalueet (et-1), ohjeelliset jätteiden varastoinnille ja loppusijoittamiselle varatut alueen osat (ej) sekä pelastustoimelle varattu alueen osa (h). Ajo tontille 12 on osoitettu rasitteena tontin 11 läpi huoltoliikenteelle ja pelastustielle varatun alueen yhteyteen (ajo(1213 12)). ET-1 ja ET/EJ kortteleiden rakentamatta jäävät osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöjen osalta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisinta. Rakennuspaikan maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennusluvan myöntämistä (pima-1). Kaava-alueen pohjoisosan osalta kyse on Paperitehtaan asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Alueen käyttötarkoituksi on osoitettu vesialue (W). Alueelle osoitetaan ohjeellinen osa-alue, jolle saa rakentaa sillan (si). Kartalle on merkitty merkittävimmät voimajohdot, vesijohdot ja jätevesiviemärit sekä niille varatut ohjeelliset alueen osat. Koko kaava-alue kuuluu Äänekosken teollisuusalueen suojavyöhykkeeseen. 4
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa metsäteollisuuden ja Äänekosken kaupungin jätevesien puhdistamiseen ja jätteiden käsittelyyn liittyvien, alueelle entuudestaan sijoittuvien toimintojen kehittämisen kaava-alueella. Kaavassa luodaan myös edellytykset uuden sillan rakentamiselle Piilolanniemen alueelta Äänekosken itäpuoliselle teollisuusalueelle. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää kaava-alueelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaavaaluetta koskeva asemakaavaehdotus. 3.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo-järven rannalla, noin 1-2 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaksiosaisen kaava-alueen osien pinta-alat ovat noin 2,2 ja 108 hehtaaria. 3.3 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue jakautuu kahteen osaan. Kaava-alueen eteläosa on toiminut kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyalueena ainakin 1960-luvulta alkaen. Metsä Fibre Oy:n hoitama ja omistama, Äänekosken metsäteollisuusintegraatin käytössä oleva jätteenkäsittelyalue on otettu prosessijätteen loppusijoituskäyttöön vuonna 1990. Loppusijoitusalueiden lisäksi jätteenkäsittelyalueelle sijoittuu mm. kompostointi/välivarastokenttä, öljyisten maiden vastaanottoalue, ruoppausjäteallas, lietteiden vastaanottoallas, kalkin välivarasto ja kuitusaven välivarasto sekä maa-ainesten ja rakennusjätteen käsittely- ja loppusijoitusalue, sekä jätevedenpuhdistamo. Alue on em. toimintoihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia lukuun ottamatta rakentamatonta, mutta ihmisen voimakkaasti muokkaamaa ympäristöä. Jätteidenkäsittelyalue rajoittuu lännessä Kuhnamojärveen ja etelässä suojavyöhykkeeseenja metsätalouskäytössä olevaan, Metsä Fibre Oy:n omistamaan alueeseen. Lähimpään asutukseen (Suolahti-Äänekoski-tien takana) on etäisyyttä noin 550 metriä nykyisin käytössä olevalta alueelta. Lähin pohjavesialue on Valioranta (0999212, I luokka), joka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä täyttöalueista itään. Kaava-alueen pohjoisosan vesialue rajoittuu itä- ja länsipuolisiin teollisuusalueisiin, sekä Äänekosken vesialueeseen. Kaava-alue sijoittuu Äänekosken teollisuusalueen suojavyöhykkeelle (sv). 3.4 Jätteenkäsittelyalueen toimintaa koskevat luvat Jätteenkäsittelyalueen nykyiselle toiminnalle on voimassa oleva Keski-Suomen ympäristökeskuksen 30.3.2005 myöntämä ympäristölupa (Dnro KSU-2004-Y-104/111). Nykyisessä ympäristöluvassa on määrätty tehtäväksi jättää hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2015 mennessä. Luvan haltija on päättänyt aikaistaa määräysten tarkistamista Äänekosken tehdasalueelle suunnitteilla olevan biotuotetehtaan vuoksi. Metsä Fibre Oy:llä on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä hakemus Äänekosken tehdasintegraatin yhteydessä toimivan teollisuusjätteen käsittelyalueen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. 3.5 Luonnonympäristö Kaava-alueen olosuhteita on kartoitettu Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Kaava-alueelle on suoritettu maastokäynti keväällä 2014. Käytettävissä olleista selvityksistä on kerrottu yksityiskohtaisesti Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa: Liite 4 Metsä Fibre Oy, Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, sivut 209 ja 268 272 5
Maaperäolosuhteet Jätteenkäsittelyalue rajoittuu lännestä Kuhnamo-järveen. Alueen maanpinta nousee loivasti Kuhnamo-järvestä itään päin mentäessä. Ranta-alueet kuuluvat silttivyöhykkeeseen. Tästä itään päin mentäessä alueen katkaisee pohjois-eteläsuunnassa tasolle +110 kohoava kallioinen moreenimäki. Alueelle sijoittuu läjitysalue 3. Täyttöaluetta 2 reunustavat sen pohjois- ja eteläpuolella moreenikukkulat (+108 +130). Alueen pohjamaa on turvetta, silttiä ja hiekkamoreenia. Turvealue (paksuus 0..2,7 m) sijoittuu alueen länsiosaan, ja turpeen alla on savea tai savista silttiä 3,1 6,8 m:n syvyyteen. Alueella tehtyjen pohjatutkimusten perusteella alueella ei ole hyvin vettä johtavia hiekka- tai sorakerroksia. Alueen maaperä on savi- ja silttialueilla erittäin huonosti vettä johtavaa ja moreenialueilla huonosti vettä johtavaa. Turvealueella maaperän kantavuus on huomioitu täyttöalueen rakenteita suunniteltaessa: rakenteiden alta on poistettu turvekerros ja osa patorakenteista on upotettu kovaan pohjaan saakka. Muualla pohjamaan kantavuus on hyvä. Kasvillisuus Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan kasvillisuus kaavaalueella on kulttuurivaikutteista: Eteläosassa jätealueella on kasvittomia kenttiä sekä alueita, joilla kasvaa niittykasvillisuutta (Kuva 4-61). Kasvillisuus on teiden varsilla ja avoimilla kentillä kulttuurivaikutteista. Jätealueen ja puhdistamon eteläpuolella Heikkalahden rannassa puusto on harvennettua sekametsää. Ranta on paikoin kivikkoinen. Luonnontilaisinta kasvillisuus on tämän alueen rantavyöhykkeessä, jossa vesirajassa on eri levyinen saravyöhyke ja sen yläpuolella pajupensaikkoa sekä lehtipuustoa. Suunnitellun sillan kohdalla ranta on pengerretty. Kasvillisuus salmen itäpuolella on paikoin harvaa saraa ja järvikortetta, paikoin ranta on kokonaan kasviton. Ylempänä on kulttuurivaikutteista niittykasvillisuutta, pajupensaikkoa ja lehtipuustoa, aidatulla tehdasalueella nurmikkoa. Länsirannalla on tehdasalueen pengerrettyä rantaa. (Liite 4: Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi, sivu 210) Eläimistö Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan alueen nisäkäslajistoon kuuluvat hirvi, orava, metsäjänis ja liito-orava. Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvityksen mukaan Äänemäen alueen nisäkäslajistoon kuuluvat hirvi, orava, metsäjänis ja liito-orava. Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvityksen Miilunperän nisäkäslajistoon kuuluvat mm. orava ja siili. (Suunnittelukeskus Oy, 2006) Tehdasalueella on havaittu myös kettu. (Liite 4: Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi, sivu 211) Kaava-alueen läheisyydessä on tehty liito-oravahavaintoja, mutta kaava-alueelta ei ole liitooravalle sopivaa metsikköä: Hankealueen läheisyydessä esiintyy liito-oravaa, joka on luontodirektiivin liitteen IV (a) laji. Uhanalaisuusluokituksen mukaan liito-orava on vaarantunut (VU). Kuva 4-63 havainnollistaa aiempien selvityksien sekä kesän 2014 maastokäynnin (Henttalanmäki, jätehuoltoalueen ympäristö, tehdasalueen ja Äänekoskentien välinen alue sekä Piilolanniemen ranta-alue) liito-oravahavainnot sijainnit.toalueen ympäristö, tehdasalueen ja Äänekoskentien välinen alue sekä Piilolanniemen ranta-alue) liito-oravahavainnot sijainnit. Äänekoskelle rakenneyleiskaavan 2006 yhteydessä tehdyn luontoselvityksessä (Suunnittelukeskus Oy, 2006) liito-oravahavaintoja on tehty tehdasalueen kohdalla Äänekoskentien toisella puolella sijaitsevalla Rytylänmäen alueella. Vapon ja Metsäliiton biodieselhankkeen yhteydessä Rytylänmäen alueella tehtiin liito-oravaselvitys huhtikuussa 2010 (Essnature 2010). Tehdasalueella sijaitsevalla suunnittelualueella ei tehty selvi- 6
tystä, koska alueelta ei löydy liito-oravalle sopivaa metsikköä (Essnature 2010). Aholankankaan eteläpuolella liito-oravan esiintymiä on tarkasteltu myös keväällä 2013 (ELY, muistio 13.5.2013), jolloin liito-oravan elinalueeksi rajattiin Rotkolan länsipuolen metsikkö. Liito-oravareviiri sijaitsee molemmin puolin Äänekoskentietä, koska liitoorava pääsee ylittämään tien useammasta kohdasta. Alueelta löytyi papanapuita sekä vanhoja risupesiä. (Liite 4: Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi, sivu 211) Kaava-alueella, jätealueen eteläosassa voi olla viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä. Viitasammakon esiintymistä alueella ei kuitenkaan voitu todeta kesän 2014 maastokäynnin yhteydessä. Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvityksen alueen Äänemäen alueella Tallahdella esiintyy viitasammakko (Suunnittelukeskus Oy, 2006). Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV (A) laji. Viitasammakon esiintymisalueelle on suunnitellulta tehdasalueelta matkaa noin 1,3 km. Viitasammakon elinympäristöt ovat tavallisen sammakon elinympäristöjä kosteampia. Kutupaikat ovat tulvivien järvien ja lampien reheväkasvuisia rantoja. Heikkalahden rannalla on reheväkasvuista rantaa ja kaivettu lampi (Kuva 4-62), jossa on rehevää kasvillisuutta rannoilla. Heikkalahden rannalla jätealueen eteläosassa voi olla viitasammakolle sopivaa elinympäristöä. Viitasammakon esiintymistä kartoitetaan lisääntymisaikaan, jolloin sammakot kurnuttavat kutuvesistöissä. Maastokäynnin aikaan kesäkuussa 2014 lisääntymisaika oli jo ohi eikä lajin esiintymistä alueella voitu todeta. ((Liite 4: Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi, sivu 212) Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan kaava-alueella ei ole luontodirektiivin liitteen IV mukaisille sudenkorennoille tyypillisiä elinympäristöjä. Linnusto Alueen linnusto on tavanomaista. Kaava-alueen eteläosassa on pieni kaivettu, rehevärantainen lampi, jossa on kesällä 2014 havaittu useampi sorsapoikue sekä mm. joutsenpari. Kaava-alueellakin sijaitsevat Miilunlahti ja Salakkajoen suu ovat merkittäviä vesilintujen kerääntymäalueita keväisin: Varhain sulavat Kuhnamon Miilunlahti hankealueen pohjoispuolella ja Kuhnamoon länsipuolella laskevan Salakkajoen suu ovat merkittäviä vesilintujen kerääntymäalueita keväisin. Lintualueen kriteerilait ovat alueen kautta muuttavat lajit: haapana, sinisorsa, jouhisorsa, tukkasotka, telkkä, uivelo, tukkakoskelo, isokoskelo, silkkiuikku, nokikana, töyhtöhyyppä, kalalokki ja harmaalokki. Näistä telkkä, uivelo, tukkakoskelo ja isokoskelo ovat Suomen kansainvälisiä vastuulajeja, jouhisorsa ja tukkasotka uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneita ja tukkakoskelo ja isokoskelo silmälläpidettäviä lajeja. Kuhnamon lahden ja Äänekosken suun alapuoliseen sulaan kerääntyy runsaasti vesilintuja myös syksyllä. Kesäajaksi lahti hiljenee ja alueella esiintyy lähinnä vesilintuja ja lokkeja. Talvella sulassa on havaittu myös harvinaisempaa lajistoa, kuten merimetsoja, kyhmyjoutsenia, allihaahka, pilkkasiipi ja kuningaskalastaja. (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry, 2013). Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen (2013) mukaan kohde sijaitsee asutuksen ja teollisuuden vaikutuspiirissä. Hoitosuosituksina esitetään, ettei rannoille ohjattaisi merkittävää lisärakentamista. Alueella neuvotaan varautumaan erityisesti teollisuudesta mahdollisesti aiheutuvien öljy- ja kemikaalipäästöjen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan.-- Heikkalahden pohjoispuolen vesialtaassa havaittiin maastokäynnillä useampia sorsapoikueita sekä joutsenpari. Suunnitellun sillan kohdalla, aidatun tehdasalueen eteläpuolella varoitteli kuovi. (Liite 4: Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi, sivu 212) Kaava-alueen vesistöt eivät kuulu Kansainvälisesti tärkeisiin lintuvesiin (IBA-alueisiin) tai Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA). Kaava-alueen vesialueet ovat osittain maakunnal- 7
lisesti arvokasta lintualuetta. Alue sijaitsee asutuksen ja teollisuuden vaikutuspiirissä. Hoitosuosituksena Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ohjaa: Alueen rannoille ei tulisi ohjata merkittävää lisärakentamista. Kohteen alueella tulee erityisesti varautua teollisuudesta aiheutuvien öljy- ja kemikaalipäästöjen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. (Liite 4: Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi, sivu 215) Suojelukohteet Kaava-alueella ei sijaitse suojelukohteita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat yksityiset Riihihaan luhtaranta noin 3 km kaava-alueesta kaakkoon ja Huutomäen rauhoitusalue (MRA206490) noin 4 km kaava-alueesta länsi-lounaaseen. Natura-alueista lähin on Vatianjärven Saraaveden alue (SCI-alue, FI0900104), joka alkaa noin 5 km kaava-alueesta etelään. (Liite 4: Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi, sivu 217) 3.6 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen eteläisin osa toimii teollisuusalueen jätehuoltoalueena. Alue on aidattu. Alueella sijaitsee täyttöalueita ja lietealtaita. Kaatopaikkavesien keräystä ja käsittelyä varten alueella on erilaisia oja-, viemäri- ja pumppaamorakenteita. Lisäksi alueella sijaitsevat jätehuoltoon liittyvät sosiaali- ja taukotilat sekä huolto- ja varastotilat. Kaava-alueen eteläosan luoteiskulmassa sijaitsee toiminnassa oleva Äänekosken Energia Oy:n jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon eteläpuolella sijaitsee kompostikenttä ja pohjoispuolella Teräväniemen kärjessä sijaitsee teollisuusalueen jäteveden puhdistamiseen liittyviä altaita. Puhdistamolta itään sijaitsee Miilunlahdesta ajoväylällä erotettu vesiallas sekä käytöstä poistettu jätteenläjitysalue. Kaava-alueella sijaitsee alueen sisäisiä ajoväyliä. Luode-kaakko suuntaisen tien linjassa kulkee jätevedenpuhdistamolle jätevesiviemäri. Samaan linjaan on valmistumassa Suolahti - Teräväniemi siirtoviemäri, sekä 110 kv voimajohtokaapeli, joka korvaa nykyisen ilmajohdon. Vesistön läpi tulee jätevedenpuhdistamolle jätevesiviemäri Salakasta sekä jätevesiviemäri ja vesijohto Piilolanniemestä. Lisäksi alueen halki kulkee 110 kv johtoalue ja jätevedenpuhdistamolta Kuhnamon yli lähtee 110 kv johto. Kaava-alueen pohjoisosalle suunnitellun sillan kohdalla ranta on pengerretty länsi- ja itärannalla. 3.7 Maanomistus Äänekosken kaupungin kiinteistörekisterin mukaan Äänekosken Energia Oy omistaa kiinteistön 992-403-25-6. Muut kaava-alueen kiinteistöt omistaa kaavan hakija Metsä Fibre Oy. 8
4. SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa kaavaalue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kaava-alue sijoittuu Teräväniemen teollisuusalueen suojavyöhykkeelle (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Kaava-alueen eteläosalle on osoitettu Yhdyskuntateknisen huollon alue (et). Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kaava-alueen eteläosalle on osoitettu voimalinja (z). Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 110 kv, 220 kv ja 400 kv voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. 9
4.2 Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Äänekosken kaupungin kaupunginvaltuuston 14.6.1982 hyväksymässä, oikeusvaikutuksettomassa Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaavassa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu teollisuusaluetta (TT-1 ja TT-2), yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja vesialuetta (W- 2). Äänekosken taajaman alueelle laaditaan Äänekoski 2020 osayleiskaavaa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä 11.10. -12.11.2007. Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), teollisuus- ja varastoaluetta (T) ja vesialuetta (W). Ote Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaavasta. Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksesta. 10
4.3 Asemakaava Ympäristökeskuksen 11.12.1998 ja Korkeimman hallinto-oikeuden 14.2.2000 vahvistamassa Paperitehtaan asemakaavan muutoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueen pohjoisosa on osoitettu vesialueeksi (W). Kaava-alueen muita osia ei ole asemakaavoitettu 4.4 Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Äänekosken kaupunki. Pohjakartan on hyväksynyt Äänekosken kaupungin maanmittausinsinööri (AMK) Petteri Sundvall. Pohjakartta on tarkistettu 6.8.2014. 4.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään mm. seuraavia Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdashankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja vireillä olevan Äänekoski 2020 osayleiskaavan yhteydessä laadittuja, laadittavia ja viitattuja selvityksiä: Äänekosken rakenneyleiskaavan 2016 luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 2006. Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 2006. Taajamien laajennusalueiden maisemaselvitys, Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, 2006. Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 maisemaselvitys (kartta-aineisto) Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, 2006. Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen maakuntakaava. Liikennevarausten perusteet, 25.1.2006. Rakennusinventointi, Juuso Väisänen, Keski-Suomen museo, 2006. Äänekosken teollisuusalueen inventointi, Timo Kantonen 2002. Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (liitteineen), Sweco Ympäristö Oy, 2014. Pöyry Finland Oy. Metsä Fibre, Äänekoski. Vesialueen täyttö uuden jätevesiselkeyttimen rakentamista varten,. Vesialain mukainen lupahakemus. 6.5.2014. Hakemus toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi, Metsä Fibre, Äänekosken tehdas, Teollisuusjätteen käsittelyalue, Metsä Fibre Oy, 14.8.2014. 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavan osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja vapaaaikalautakunta Äänekosken Energia Oy Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Laukaan kunta Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) Keski-Suomen Pelastuslaitos Liikennevirasto Osallisluettelo täydennetään kaavan vireillä olon aikana tulleiden ilmoitusten perusteella. Kaavahankkeen aloitusvaiheessa järjestettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on määritelty mm. kaavahankkeen keskeiset lähtökohdat, tavoitteet ja vaiheet, osallisten vaikutusmahdollisuudet, sekä vastuutahot. 11
Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään 14 vuorokautta ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Metsä Fibre Oy:ltä, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, sekä Liikennevirastolta. 6. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Aloite, vireille tulo ja tavoiteaikataulu Kaavahanke tuli vireille 18.6.2014, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin asetettavaksi nähtäville. Valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä 29.8.-12.9.2014. Asemakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella valmisteltu kaavaehdotus on tarkoitus saattaa nähtäville marraskuun 2014 aikana. Tavoitteena on, että alueen toteuttaminen asemakaavan mukaisesti on voidaan aloittaa kevään 2015 aikana. 6.2 Tarkasteltavat vaihtoehdot Koska Äänekosken biotuotetehtaan ja teollisuusalueen välittömään yhteyteen nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle sijoittuvan jätteenkäsittelyalueen olosuhteita, toimintaa ja ympäristövaikutuksia on tarkasteltu erittäin laajasti ja yksityiskohtaisesti syyskuussa 2014 valmistuneen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ja jätteenkäsittelyaluetta koskien vireillä olevan ympäristölupahakemuksen yhteydessä, keskitytään asemakaavan laadinnassa yhden vaihtoehdon tarkasteluun. 7. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavalla laajennetaan Äänekosken kaupungin 15. kaupunginosan (Hiskinmäki), korttelia nro 1213. Kaava-alue jakautuu kahteen osaan: Teräväniemi ja pohjoisosan vesialue. Kartalle on merkitty merkittävimmät voimajohdot, vesijohdot ja jätevesiviemärit sekä niille varattu ohjeellinen alueen osa. Koko kaava-alue kuuluu Äänekosken teollisuusalueen suojavyöhykkeeseen. Teräväniemi Teräväniemen osalta kyse on kaava-alueen ensimmäisestä asemakaavasta. Sitovalla tonttijaolla muodostettavien tonttien pinta-ala ovat noin 67,14 ha ja 0,84 ha. Korttelin käyttötarkoitukseksi osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET-3) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta/ jätteenkäsittelyalueen korttelialuetta (ET/EJ). Lisäksi alueelle osoitetaan vesialuetta (W). Kortteleihin on osoitettu yksi rakennusala. Tonttien kerrosala on osoitettu tehokkuusluvuilla e=0,40 ja e=0,10. Korttelialueiden maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista (pima-1). Alueella on osoitettu alueen sisäiset ohjeelliset jätevesien käsittelylle varatut allasalueet (et- 1), ohjeelliset jätteiden varastoinnille ja loppusijoittamiselle varatut alueen osat (ej) sekä pelastustoimelle varattu alueen osa (h). Ajo tontille 12 on osoitettu rasitteena tontin 11 läpi 12
huoltoliikenteelle ja pelastustielle varatun alueen yhteyteen (ajo(1213 12)). ET-1 ja ET/EJ kortteleiden rakentamatta jäävät osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöjen osalta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisinta. Pohjoisosan vesialue Kaava-alueen pohjoisosan osalta kyse on Paperitehtaan asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Alue osoitetaan vesialueena (W). Alueelle osoitetaan ohjeellinen osa-alue, jolle saa rakentaa sillan (si). 8. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan laatijan näkemyksen mukaan nyt laadittavalla asemakaavalla on vähän suoria vaikutuksia. Näin ollen kaavan vaikutustenarvioinnin yhteydessä keskitytään kaava-alueen tulevalle maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, sekä kaavaan välillisesti, mutta hyvin olennaisella tavalla liittyvien jätteenkäsittelyalueen ympäristölupahakemuksen yhteydessä arvioitujen vaikutusten tarkasteluun. Kaava-alueen välittömään läheisyyteen suunnitellun biotuotetehtaan ja kaava-alueelle sijoittuvien yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevien toimintojen sijoittumiselle, luonteelle ja toteutustavalle asetettavia ehtoja ohjataan viranomaisten toimesta osana normaalia ympäristövaikutusten arviointi- ja ympäristölupamenettelyä. 8.1 Ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa kaavaalue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kaava-alue sijoittuu Teräväniemen teollisuusalueen suojavyöhykkeelle (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Maakuntakaavassa kaava-alueen eteläosalle on osoitettu Yhdyskuntateknisen huollon alue (et). Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Äänekosken kaupungin kaupunginvaltuuston 14.6.1982 hyväksymässä, oikeusvaikutuksettomassa Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaavassa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu teollisuusaluetta (TT-1 ja TT-2), yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja vesialuetta (W-2). Äänekosken taajaman alueelle laaditaan Äänekoski 2020 osayleiskaavaa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä 11.10.-12.11.2007. Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), teollisuus- ja varastoaluetta (T) ja vesialuetta (W). Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaava-alueelle laadittu asemakaavaehdotus toteuttaa Keski-Suomen maakuntakaavassa, Äänekosken itärannan teollisuusalueen oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa, sekä vireillä olevassa Äänekoski 2020 osayleiskaavassa kaava-alueen tulevalle maankäytölle asetettuja tavoitteita. Kaava-alueen tulevaksi käyttötarkoitukseksi on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET-3) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue/jätteenkäsittelyalue (ET/EJ). 13
8.2 Jätteenkäsittelyalueen ympäristölupahakemuksen yhteydessä arvioitujen muutosten vaikutus ympäristökuormitukseen Jätteenkäsittelyaluetta koskevassa ympäristölupahakemuksen yhteydessä todetaan, että biotuotetehdashankkeen johdosta jätteenkäsittelyalueelle sijoitettavan jätteen määrä kasvaa hieman ja jätejakeissa tapahtuu pieniä muutoksia. Tehtaan rakentamisen ja vanhojen toimintojen purkamisen yhteydessä todetaan syntyvän kertaluontoisesti merkittäviä määriä purkujätteitä ja mahdollisesti pilaantunutta maa-ainesta, joita on tarkoitus loppusijoittaa jätteenkäsittelyalueelle tai käyttää hyödyksi jätteenkäsittelyalueen rakenteissa. Merkittävimmät lupamääräysten tarkistamista edellyttävät muutokset koskevat ympäristölupahakemuksen mukaan jätteenkäsittelyalueelle sijoitettavan jätteen enimmäismäärän korottamista 80 000 tonniin vuodessa, tehtaan rakennustöissä muodostuvien pilaantuneiden maiden kertaluontoisten erien käsittelyä tai sijoitusmahdollisuutta alueelle enintään 30 000 tonnia vuodessa, sekä mahdollisuutta rakentaa ja ottaa käyttöön osa täyttöalueesta 3 vaarallisen jätteen kaatopaikan luokituksen mukaisena. Uutena jatkuvasti syntyvänä jätejakeena alueelle tulee kuoren kaasutuslaitoksen tuhka, jonka määrä on arviolta 6 000 tonnia vuodessa. Muutoksilla ei ole vaikutusta jätteenkäsittelyalueen kokoon tai maankäyttöön. Ympäristölupahakemuksessa jätteenkäsittelyalueen toiminnan todetaan jatkuvan pääpiirteittäin ennallaan, eikä hakemuksessa esitetyillä muutoksilla toimintaan ja läjitettyihin jätejakeisiin odoteta olevan olennaista vaikutusta alueen suotovesien määrään tai laatuun, sisäisen veden ominaisuuksiin, pohjaveteen, kaatopaikkakaasujen muodostumiseen tai meluun ja tärinään. Jätteenkäsittelyalueella käsiteltävät jätteet säilyvät pääosin ennallaan ja alueen ympäristövaikutukset hallitaan tehokkaasti sekä rakenteellisin keinoin että päästöjen puhdistuksella. Esimerkiksi suotovedet todetaan kerättävän ja käsiteltävän integraatin biologisella jätevedenpuhdistamolla, jolloin kuormitusvaikutus alapuoliseen vesistöön jää erittäin vähäiseksi. 8.3 Kaavan vaikutukset alueen liikennöintiin ja liikennejärjestelyihin Kaavan vaikutukset kaava-alueen ja kaava-alueen lähiympäristön liikennöintiin ja liikennejärjestelyihin liittyvät suoraan ja välillisesti Biotuotetehtaan rakentamiseen ja toimintaan kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Liikennöinti jätteenkäsittelyalueelle tapahtuu jatkossakin suoraan tehtailta täyttöalueen 3 pohjoispuolella olevan portin kautta. Myös muilta ulkopuolisilta toimipisteiltä mahdollisesti tulevat kuormat tullaan pääsääntöisesti ajamaan tehdasalueen kautta, jolloin ne voidaan punnita ennen läjitysalueelle vientiä. Läjitysalueelle kulkee tieyhteys myös alueen itäpuolelta. Tätä reittiä käytetään maa- ja kiviainesten kuljetukseen täyttöalueelta poispäin ja vaihtoehtoisena sellaisten muualta tulevien jätejakeiden kuljetukseen, jotka ovat tunnettuja ja muualla punnittuja ennen alueelle tuomista. 8.4 Kaavan vaikutukset alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon Kaavalla on vähän suoria vaikutuksia kaava-alueen tai sen lähiympäristön kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon. Kaava-alueen rantavyöhykkeen osalta on yleismääräyksellä määrätty ET-1 ja ET/EJ kortteleiden rakentamatta jäävät osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osalta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Ranta-alueiden osalta kaavalla saattaa olla positiivisia vaikutuksia kasvillisuuden, eläimistön ja linnuston kannalta. Kaava-alueelta ei löydy liito-oravalle sopivaa metsikköä, joten kaava-alue ei ole sen kannalta merkityksellinen. Kaava-alueella jätealueen eteläosassa voi olla viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä. Viitasammakon esiintymistä alueella ei kuitenkaan voitu todeta kesän 2014 maastokäynnin yhteydessä. Em. perustein nyt laadittavalla kaavalla ei ole vaikutuksia viitasammakon elinympäristöön. Kaava-alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat Miilunlahti ja Salakkajoen suu ovat merkittäviä vesilintujen kerääntymäalueita keväisin. Suunnitellun sillan rakentamistyöstä saattaa 14
kohdistua haitallisia vaikutuksia alueen kautta matkustaviin lintuihin, mikäli rakennustyöt ajoittuvat keväälle. 8.5 Kaavan vaikutukset vesistöön Kaavalla luodaan kaavalliset edellytykset vesialueiden täytöille. Vesialueille sijoittuvat täytöt vaativat vesilain mukaisen luvan. Vesilain (27.5.2011/587) 3 luvun 4 :ssä kuvataan luvan myöntämisen yleisiä edellytyksiä: Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos vesitaloushanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Kuhnamo järven pengertämisen ja maantäytön vaikutuksia on tarkasteltu esimerkiksi Pöyry Finlandin laatimassa lupahakemuksessa (Pöyry Finland Oy. Metsä Fibre, Äänekoski. Vesialueen täyttö uuden jätevesiselkeyttimen rakentamista varten. Vesilain mukainen lupahakemus. 6.5.2014.) Vesialueeseen lupahakemuksessa kohdistuvat täytöt liittyvät jätevedenpuhdistamon toimintaan. Jätevedenpuhdistamon toiminnan kehittämisen kautta vaikutukset vesistöön ovat pitkällä aikavälillä positiivisia negatiivisten vaikutusten liittyessä lähinnä rakentamisvaiheeseen. Kaavan laatijan tiedossa ei ole muita kaavan vesialueille sijoittuvia täyttösuunnitelmia. 9. YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaava, joka oli ehdotuksena nähtävänä 11.10. 12.11.2007 välisen ajan. Osayleiskaavatyö on kesken. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa selvitetään, miten asemakaava toteuttaa 39 :n vaatimukset. 9.1 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Jätteenkäsittelyalue/Yhdyskuntateknisen huollon alue sijoittuu nykyiselle jätealueelle, liikenteellisesti hyvin saavutettavalle alueelle ympäristöön, joka liittyy vahvasti Äänekosken keskustan lähialueen teollisuusympäristöön. Jätevedenpuhdistamon sijoittuminen myös jatkossa keskeiselle paikalle asutukseen ja teollisuuteen nähden on perusteltua ja tukee toimivaa infrastruktuuria. Myös jätteenkäsittelyalueen sijoittaminen myös jatkossa Teräväniemeen on taloudellisesti ja ekologisesti perusteltavaa. Jätejakeiden säilyttäminen lähellä niiden syntypaikkaa mahdollistaa sen, että uusia neitseellisiä alueita ei tarvita jätteiden säilytykseen. Myös jätekuljetusten matkat ja määrät pysyvät entisellään. Ratkaisu tukee yhdyskuntarakennetta, on taloudellisesti perusteltua ja edistää yhdyskuntarakenteen ekologista kestävyyttä. 9.2 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asemakaava mahdollistaa jätevedenpuhdistamon ja jätteidenkäsittelytoiminnan säilyttämisen ja kehittämisen alueella. Näin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen käyttöikää jatketaan. Alueelle sijoittuvien jätteenkäsittely- ja vedenpuhdistustoimintojen kehittäminen Äänekosken kaupungin ja alueelle sijoittuvan teollisuuden välisenä yhteistyönä mahdollistaa alueelle sijoittuvien toimintojen pitkäjänteisen kehittämisen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, infrastruktuuria ja järjestelmiä hyödyntäen. 9.3 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaava-alueelle sijoittuvilla jätteen- ja jätevesien käsittelyyn liittyvillä toiminnoilla on olennainen välillinen vaikutus Äänekosken kaupunkialueella. Kaava-alueella sijaitseva jätevedenpuhdistamo on tärkeässä roolissa yhdyskuntaveden kierrossa. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus voidaan järjestää Keski-Suomen maakuntakaavan mukaisesti asemakaavan toteutuessa. 15
9.4 Liikenteen, energia-, vesi-, ja jätehuollon järjestäminen Asemakaavalla mahdollistetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien toimintojen sijoittaminen alueelle. Lisäksi kaava mahdollistaa Metsä Fibre Oy:n suunnitteleman 110 kv:n voimajohdon toteuttamisen nykyisen 110 kv:n voimajohtolinjan johtokäytävään. 10. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampere, 14. lokakuuta 2014 Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Projektipäällikkö Taina Riekkinen Suunnitteluavustaja 16
Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014, tark. 6.8.2014 ÄÄNEKOSKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla, noin 1-2 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaksiosaisen kaava-alueen osien pinta-alat ovat noin 2,2 ja 108 hehtaaria. Kaava-alueen pohjoisen vesialueen osalla on voimassa Paperitehtaan asemakaava. Kaava-alueen muita osia ei ole asemakaavoitettu.
2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelun keskeisenä lähtökohtana ja tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa metsäteollisuuden ja Äänekosken kaupungin yhteisen jätevedenpuhdistamon kehittämisen kaava-alueella. Kaavassa luodaan myös edellytykset uuden sillan rakentamiselle Piilolanniemen alueelta Äänekosken itäpuoliselle teollisuusalueelle. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää kaava-alueelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. 3. SUUNNITTELUTILANNE 3.1. Maakuntakaava Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kaava-alue sijoittuu Teräväniemen teollisuusalueen suojavyöhykkeelle (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa meluherkkiä toimintoja tai esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto.
Kaava-alueen eteläosalle on osoitettu Yhdyskuntateknisen huollon alue (et). Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kaava-alueen eteläosalle on osoitettu voimalinja (z). Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 110 kv, 220 kv ja 400 kv voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kaava-alueen vesialueelle on osoitettu laivaväylä. Merkinnällä osoitetaan laivaliikennettä palveleva vesiväylä, jolla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Keski-Suomen maakuntakaavan lisäksi Keski-Suomessa ovat oikeusvaikutteisina voimassa 1. ja 2. vaihemaakuntakaava, jotka koskevat Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta, maa-aineshuoltoa ja siihen liittyviä luontoarvoja. Edellä mainittujen, lainvoimaisten vaihemaakuntakaavojen lisäksi valmisteilla ovat 3. ja 4. vaihemaakuntakaava, joissa tarkastellaan turvetuotantoalueita, suoluontoa, tuulivoimaa, puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita, varalaskupaikkojen suoja-alueita, sekä virkistystoimintoja. Vaihemaakuntakaavoissa ei ole esitetty Keski-Suomen maakuntakaavaa täydentäviä merkintöjä tai määräyksiä nyt laadittavan asemakaavan kaava-aluetta koskien. 3.2. Yleiskaava Äänekosken kaupungin kaupunginvaltuuston 14.6.1982 hyväksymässä, oikeusvaikutuksettomassa Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaavassa nyt laadittavan asemakaavan kaavaalueelle on osoitettu teollisuusaluetta (TT-1 ja TT-2), yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), maaja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja vesialuetta (W-2). Ote Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaavasta.
Äänekosken taajaman alueelle laaditaan Äänekoski 2020 osayleiskaavaa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä 11.10. -12.11.2007. Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaavaalueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), teollisuus- ja varastoaluetta (T) ja vesialuetta (W). Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavasta. Koska asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, edellyttää Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54.4, että asemakaavan laadinnassa on otettava huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Asemakaavassa esitettyjen suunnitteluratkaisujen, yleiskaavatasolla asetettujen tavoitteiden ja MRL 39 :n mukaisten sisältövaatimusten välistä suhdetta ja toteuttamista tarkastellaan asemakaavan selostukseen laadittavassa yleiskaavallisessa tarkastelussa.
3.3. Asemakaava Ympäristökeskuksen 11.12.1998 ja Korkeimman hallinto-oikeuden 14.2.2000 vahvistamassa Paperitehtaan asemakaavan muutoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueen pohjoisosa on osoitettu vesialueeksi (W). Kaava-alueen muita osia ei ole asemakaavoitettu. Ote Paperitehtaan asemakaavan muutoksesta. 3.4. Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Äänekosken kaupungin maanmittausinsinööri (AMK) Petteri Sundvall. Pohjakartta on tarkistettu 6.8.2014.
3.5. Muut kaavaan liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään mm. seuraavia Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdashankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja vireillä olevan Äänekoski 2020 osayleiskaavan yhteydessä laadittuja, laadittavia ja viitattuja selvityksiä: Äänekosken rakenneyleiskaavan 2016 luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 2006. Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 2006. Taajamien laajennusalueiden maisemaselvitys, Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, 2006. Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 maisemaselvitys (kartta-aineisto) Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, 2006. Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen maakuntakaava. Liikennevarausten perusteet, 25.1.2006. Rakennusinventointi, Juuso Väisänen, Keski-Suomen museo, 2006. Äänekosken teollisuusalueen inventointi, Timo Kantonen 2002. Äänekosken biotuotetehtaan vaikutukset tie- ja rataverkon kuljetuksiin, Ramboll Oy, 2014. Äänekosken biotuotetehtaan vaikutukset lähialueen liikenneverkkoon, WSP Finland Oy, 2014. Kaava-aluetta koskien mahdollisesti aiemmin laaditut pima-selvitykset YVA:n yhteydessä laaditut luontoselvitykset (linnusto, elinympäristötyypit, uhanalaiset luontotyypit, mahdollisten luontodirektiivin perusteella suojeltujen lajien esiintyminen). Muista asemakaavahankkeen yhteydessä mahdollisesti laadittavista selvityksistä sovitaan hankkeen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavasta arvioitavia vaikutuksia ovat mm: sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset vaikutukset rakennettuun ympäristöön liikenteelliset vaikutukset vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutusten arviointi suoritetaan asemakaavan selostuksessa kaavan laatijan toimesta käyttäen lähtötietoaineistona mm. kohdassa 3.5. mainittuja selvityksiä ja suunnitelmia.
5. OSALLISET Kaavan osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja vapaa-aikalautakunta Äänekosken Energia Oy Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Laukaan kunta Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) Keski-Suomen Pelastuslaitos Liikennevirasto Osallisluettelo täydennetään kaavan vireillä olon aikana tulleiden ilmoitusten perusteella. 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Aloitusvaiheessa kaavahankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitellään kaavan lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet. Kaikkiin kaavoihin liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituspalveluihin. Suunnittelun valmisteluvaiheessa järjestetään Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu: kaava on katsottava laissa määritellyllä tavalla maankäytön kannalta merkittäväksi. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään 14 vuorokautta ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireille tulosta ja nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, vapaaaikalautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Metsä Fibre Oy:ltä, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, sekä Liikennevirastolta.